Turun ammattikorkeakoulun uusi simulaatio-osaamiskeskus Excellence in Simulation (ExiSim) palvelee terveysalan toimijoita. Keskus kokoaa yhteen kaiken moniammatillisiin simulaatioihin tarvittavan: osaamisen, henkilökunnan, tilat ja välineet.

Simulaatio-oppimisympäristössä opiskelijat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat harjoitella todellisuutta jäljitteleviä hoitotilanteita turvallisesti.

Simulaatiokeskuksen käytössä on uusinta simulaatiolaitteistoa sekä sairaalalaitteisto 11 eritasoisessa simulaatiotilassa. Simulaatio-oppimisympäristöt sijaitsevat Ruiskadulla Turussa sekä Salon kampuksella.

Monipuolinen simulaatio

Simulaatiokeskus tarjoaa koulutukselle, tutkimukselle ja elinkeinoelämälle monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää simulaatioita.

– Tavoitteena on hyödyntää simulaatiota innovatiivisesti: keskus soveltuu myös tuotekehitykseen, testaukseen ja osaamisen arviointiin, tutkimusryhmävastaava Riitta-Liisa Lakanmaa Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Simulaatio-opetusta voidaan hyödyntää terveysalan jatko- ja täydennysopinnoissa sekä yrityksille ja organisaatiolle räätälöitävissä koulutuksissa.

Kohti yhteistyötä uudessa Medisiina D -rakennuksessa

– Tällä hetkellä Ruiskadun simulaatiotiloissa järjestetään terveysalan opiskelijoiden opetusta sekä täydennyskoulutusta. Lisäksi käynnissä ja ideavaiheessa on tutkimus- kehitys- ja innovaatiohankkeita, joissa kehitämme simulaation hyödyntämistä oppimisessa, Lakanmaa kuvailee.

Vuoden 2018 lopussa Turun ammattikorkeakoulun terveysalan toiminta siirtyy Kupittaan kampukselle ja Medisiina D -rakennukseen.

– Uudisrakennukseen tulevat modernit simulaatioympäristöt, joita olemme suunnitelleet moniammatillisesti yhdessä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Tällä hetkellä luomme toimintatapoja tulevaisuutta varten. Simulaatio Excellence Center ExiSim on askel tähän suuntaan, Lakanmaa kiteyttää.

Lue lisää ja katso esittelyvideo keskuksen verkkosivulla: https://www.turkuamk.fi/fi/turun-amk/exc/simulation/

Johtavien neuvontajärjestöjen yhteistyönä syntyvässä Tehtävä Z Uppdrag -hankkeessa nuoria opetetaan hyödyntämään arjen- ja kädentaitoja ja saamaan iloa oppimastaan. Hankkeen ensimmäinen pilottitapahtuma järjestetään tulevana lauantaina 17.6.2017 Hämeenlinnan torilla klo 10–14. Maaseutupolku tapahtumassa Z:n nuoret pystyttävät sipsi- & mehubaarin, jossa he myyvät muun muassa lähituottajien raaka-aineista itse valmistamiaan perunasipsejä.

Z-tapahtumissa nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat toiminnallisen tehtävän neuvontajärjestön ohjaajan tuella. Nuorten jo olemassa olevaa osaamista hyödynnetään samalla, kun he oppivat uusia arjen- ja kädentaitoja. Tapahtuman myötä myös heidän työelämä- ja verkostotaidot vahvistuvat.

– On ollut ilo huomata, miten innoissaan nuoret ovat olleet tästä pienimuotoisesta yrittäjyydestä. Pilotissa mukana olevat ensimmäiset Z-nuoret ovat sitoutuneet asiaan ja toteuttavat sitä innolla, toteaa nuorten ohjaaja Jaana Lehrbäck Etelä-Hämeen Martoista.

Ennen lauantain tapahtumaa nuoret ovat kokoontuneet suunnittelemaan projektia, tutustuneet tarvittaviin raaka-aineisiin, testanneet tuotteita, miettineet yrittämiseen liittyviä asioita ja tutustuneet eri järjestöihin. Z-tehtävästä nuoret saavat osallistumistodistuksen. Heillä on myös mahdollisuus suorittaa Vapaaehtoistoiminta neuvontajärjestössä -osaamismerkki.

Z-toiminnoilla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria elämänhallintaan arjen- sekä kädentaitojen vahvistamisen kautta. Z-ohjelmia toteutetaan vuosien 2017–2018 aikana yhteensä 17 kertaa eri puolilla Suomea. Ohjelmien kautta tavoitetaan lähes 200 nuorta ja luodaan uudenlaisia toimintamuotoja neuvontajärjestöille. Keskeinen osa hanketta on myös vuonna 2018 toteutettava Z-haastekampanja, jonka kautta tavoitellaan 10 000 vapaaehtoista opettamaan nuorille arjen- ja kädentaitoja.

Lisätiedot

Lauantain toritapahtuma:

• Jaana Lehrbäck, kotitalouden asiantuntija, Etelä-Hämeen Martat, 044 577 7192 tai etela-hame@martat.fi
• Satu Nokkonen, asiantuntija, ruoka- ja yrityspalvelut, Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, 040 574 9337 tai satu.nokkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Tehtävä Z Uppdrag -hanke:

• Hanna Viita, hankekoordinaattori, Marttaliitto, 050 339 0494 tai hanna.viita@martat.fi

Joensuun Rantakylän alueelle tulee uusi kaksikerroksinen koulurakennus, joka otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Rantakylän normaalikoulun rakennuttaa Joensuun Tilakeskus, ja sen toteuttaa Skanska.

Rantakylän normaalikoulu rakennetaan osoitteeseen Pataluodonkatu 6. Tontilla aikaisemmin sijainnut entinen Joensuun yhteiskoulun lukion rakennus purettiin alkuvuodesta, koska rakennus oli huonossa kunnossa eikä täyttänyt enää nykyisiä vaatimuksia.

”Uuden koulun rakennustyöt ovat alkaneet jo toukokuun lopussa puunkaadolla ja kesäkuussa maankaivuulla”, kertoo rakennuspäällikkö Rainer Karlstedt Skanskalta.

Rantakylän normaalikoulu on Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu. Oppilaiden ja opettajien lisäksi opettajaksi opiskelevat suorittavat opetusharjoitteluitaan koulussa. Henkilökuntaa koulussa on noin 40 sekä opiskelijoita noin 80. Oppilaita koulussa tulee olemaan noin 420.

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toiminnot siirretään syksyllä 2018 Joensuun kampukselle. ”Valmistelevia toimenpiteitä on jo tehty paljon, ja seuraavan puolentoista vuoden aikana muutos konkretisoituu muun muassa Rantakylään valmistuvan normaalikoulun myötä sekä yliopistokampuksella tehtävien rakennusten uudistustöiden kautta”, kertoo johtava rehtori Mikko Ripatti Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan normaalikoulusta.

Uuden normaalikoulun henkilökuntineen, oppilaineen sekä opetusharjoittelijoineen odotetaan vahvistavan entisestään Rantakylän alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Normaalikoulu aloittaa toimintansa 1.8.2018 Sirkkalassa väliaikaisissa tiloissa ja siirtyy sitten uuteen koulurakennukseen.

”Rakennuttajan ja yliopiston edustajat ovat kiertäneet laajasti Suomen uusia kouluja tutustumassa parhaisiin käytäntöihin ja keräämässä ideoita Rantakylän koulun suunnittelua varten. Koulu on suunniteltu joustavaksi ja avoimeksi oppimisympäristöksi. Luokista poistettiin vielä toteutussuunnitteluvaiheessa väliseinissä olevia taiteseiniä, jotta avoimuus saadaan toteutettua halutulla tavalla”, jatkaa Ripatti.

Luokkahuoneista ei kuitenkaan ole täysin luovuttu, vaan erillisiä huoneita tulee tietyille oppiaineille kuten kielille, fysiikalle ja kemialle sekä käsitöille.

Uudesta rakennuksesta tulee erittäin ympäristötehokas. Energialuokka A:han päästään muun muassa energiatehokkailla rakenneratkaisuilla ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. 

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, rakennuspäällikkö Rainer Karlstedt, puh. 040 528 4306, rainer.karlstedt[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Savonlinnan normaalikoulu, johtava rehtori Mikko Ripatti, puh. 050 540 1016, mikko.ripatti[at]uef.fi

Itä-Suomen yliopisto, johtava kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula, puh. 050 3310 736, tarja.harjula[at]uef.fi

Joensuun Tilakeskus, rakennuttaja Maijeli Parppei, puh. 050 575 1303, maijeli.parppei[at]jns.fi

Suunnittelu- ja konsultointiala on kasvanut jo usean vuoden ajan voimakkaasti, ja myös tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Ala työllistää eniten tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Suunnittelu- ja konsultointialan menestys on sidoksissa osaavaan työvoimaan, josta on useilla päätoimialoilla jo nyt vajausta. Eläkkeelle vuosittain jäävien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti lähivuosina. Kasvava eläköityminen yhdessä toimialan kasvun kanssa syventää osaajavajetta merkittävästi.

Asia selviää suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin toimialan menestyksen kannalta viiden keskeisen opintoalan korkeakoulutuksen tutkintomääriä sekä työvoiman kysyntää vuosina 2017-2025 hitaan ja nopean kasvun skenaarioissa. Selvityksessä tarkasteltiin arkkitehtuurin ja rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoaloja.

Hitaan kasvun skenaariossa vajetta syntyy vuosittain keskimäärin 1000 osaajan verran. Nopeassa kasvussa vajaus olisi peräti 1600 osaajaa vuodessa. Osaajavajetta syntyy kokonaisuudessaan vähintään 9000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017-2025. Tulosten perusteella nykyisillä aloituspaikkamäärillä valmistuvien määrä jää huomattavasti alan todellista työllistämispotentiaalia pienemmäksi.

”Tarve tekniikan ja liikenteen korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle on ilmeinen. Lisätarve on niin mittava, ettei sitä voida täyttää ainoastaan aloittaneiden määrän lisäämisellä. Kovin suureen lisäykseen ei edes riitä Suomessa tällä hetkellä soveltuvia aloittajia eli pitkän matematiikan kirjoittajia”, SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen kommentoi. Työvoiman huono saatavuus asettaa haasteita jopa maltillisen kasvun tilanteessa.

Yritykset toivovat pikaisia toimia osaajapulan korjaamiseksi

Kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on jo nyt muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

”Suunnittelu- ja konsultointiala muuttuu nopeasti. Alan muutos tulee huomioida myös opetussisällöissä, tutkimuksessa ja yritysten sekä oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Yrityksissä on paljon tietotaitoa, jonka avulla esimerkiksi koulutuksellisia sisältöjä voitaisiin kehittää”, Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Kari Onniselkä pohtii.

”Tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan nykyistä laajempaa ymmärrystä myös oman erikoisalan ulkopuolelta, tehokkaampaa yhteistyötä eri tekniikan osa-alueiden kesken ja käyttäjien huomioimista. Muuntautumiskyky ja kokonaisuuksien johtaminen korostuvat entisestään ja esimerkiksi muuntokoulutusmuodot voisivat olla osa ratkaisua kasvavaan osaajapulaan”, Sweco PM:n Maija Jokela kommentoi.

Suunnittelu- ja konsultointiala kansainvälistyy kovaa vauhtia. ”Suurempi osa työstä on mahdollista ja pitääkin tehdä yritysten tytär- ja yhteistyöyrityksissä Suomen ulkopuolella. Meidän tulee rekrytoida lisää ulkomaalaisia huippuosaajia osana oman osaamisen kehittämistä. Myös Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa”, kommentoi Elomaticin hallituksen puheenjohtaja Olli Manner.

Selvityksen tulokset muodostuivat kolmessa osassa. Ensin selvitettiin peruskehitys, joka kuvaa työllisten määrän kehityssuuntaa tutkintoennusteen mukaisten tutkintomäärien ja eläköitymisen erotuksena. Tämän jälkeen kyselytutkimuksen avulla tarkasteltiin työvoiman kysyntää vuosina 2017-2025 hitaan ja nopean kasvun skenaariossa. Lopuksi huomioitiin aloittajatarve eli kuinka paljon aloittavia opiskelijoita tulevaisuudessa tarvittaisiin työvoiman kysynnän täyttämiseksi. Koko selvitys liitteineen löytyy osoitteesta www.skolry.fi.  

---

Lisätietoja selvityksestä:

Matti Mannonen
Toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry
Elinkeinopolitiikan johtaja, Teknologiateollisuus ry
040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi

Lisätietoja suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiltä: 

Kari Onniselkä
Toimitusjohtaja, Ramboll Finland
040 595 0505, kari.onniselka@ramboll.fi

Maija Jokela
Toimitusjohtaja, Sweco PM
040 754 1345, maija.jokela@sweco.fi

Olli Manner
Hallituksen puheenjohtaja, Elomatic
0400 524 843, olli.manner@elomatic.fi

---

Järvi-Suomen Partiolaiset mukana Yrityskylän Kesäkylä-leirillä Kuopiossa.

Yrityskylä, MIKÄ?

Yrityskylä on peruskoulun kuudensille ja yhdeksänsille luokille suunnattu yhteiskunnan, talouden sekä yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa ja se toimii valtakunnallisesti kahdeksalla eri alueella. Yrityskylän tavoitteena on tutustuttaa nuoret työelämään ja kasvattamaan aktiivisempia nuoria sekä perehdyttämään heitä yhteiskunnan syövereihin. Työelämään ja etenkin yritysmaailmaan päästään perehtymään itse Yrityskylässä sekä Kesäkylä-leireillä.
Kuinka Yrityskylä koskettaa meitä?
Suomen Partiolaiset ja Yrityskylä ovat tehneet yhteistyösopimuksen, tähän mennessä yhteistyö on näkynyt Suurjuhlassa 2014 sekä Roihulla 2016.
Meillä Järvi-Suomessa tämä yhteistyö aloitettiin joulukuussa 2016. Se tulee näkyviin ensimmäistä kertaa tänä kesänä, kun Järvi-Suomen Partiolaiset ovat mukana Kuopiossa järjestettävällä Kesäkylä-leirillä.
Partiolaiset ovat suunnitelleet leirille oman teemapäivän, minkä aikana on tarkoitus päästä tuotekehityksen makuun, haastaa nuoret tekemään ryhmissä sekä olemaan ekologisia.
Toivottavasti päästään tekemään enemmänkin yhteistyötä Yrityskylän kanssa, esimerkiksi tarpoja-ohjelmaan saisi hyvää täydennystä.

- Hanna Venäläinen, Liplatus päätoimittaja

Yhteyshenkilö:

Järvi-Suomen Partiolaiset ry
Joni Heikkinen
kasvatuskoordinaattori
joni.heikkinen@partio.fi
p. 050 363 6434

Kesäkylä Itä-Suomen kolmantena päivänä partiolaiset tulivat vetämään ohjelmaa leiriläisille. Katso keskiviikon vlogista, mitä kaikkea päivän aikana tapahtui!

https://www.youtube.com/watch?v=fhW3yG8jW1s

Eurooppalaiset Start Up –yrittäjät 15 maasta saapuvat kilpailemaan maanosan parhaan korkeakouluyrityksen tittelistä Helsinkiin. 

Nuori Yrittäjyys ry (NY) ylpeänä kutsuu median edustajat
JA Europe Enterprise Challenge 2017 –tapahtumaan Helsinkiin 28. ja 29.6.

Eurooppalaisten nuorten perustamien yritysten liikeideat kertovat tarinoita rohkeista visioista, ennakkoluulottomuudesta ja kestävän kehityksen arvostuksesta. Esim. Suomen edustaja myy hyönteisiä syötäväksi ja tanskalaisnuoret aikovat pysäyttää terroristit!

Tanska: https://nuoriyrittajyys.fi/2017/tanska-voittaja-eec/
Espanja: http://www.legioagro.com/indexIngles.html
Suomi: https://nuoriyrittajyys.fi/2017/hyonteissyonti-lyo-itsensa-lapi/

Tutustu tästä tarkemmin kaikkiin osallistuviin yrityksiin ja tapahtuman ohjelmaan.

EM-kilpailuun osallistuvat nuoret ovat perustaneet oman yrityksen osana opintojaan lukuvuoden mittaisessa JA Start Up –ohjelmassa (Suomessa NY Start Up). Vuosittain ohjelmaan osallistuu Euroopassa yli 14 000 opiskelijaa. Helsingin finaalissa nähdään yhteensä 19 tiimiä ympäri Eurooppaa. Suomessa NY Start Up -ohjelma on käytössä viidessä yliopistossa ja 13:ssa ammattikorkeakoulussa.

Valovoimaisia kansainvälisiä puhujia

Nuorten lisäksi mielenkiintoisia haastateltavia tapahtumassa ovat myös esiintyjät entisestä Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläästä Bruce Oreckista avajaisten pääpuhujaan David Meltzeriin (Forbes –lehden nimeämä Top 10 Keynote Speaker, Sport 1 Marketing/perustaja) ja muut liike-elämässä menestyneet päätuomariston kansainväliset johtajat.

http://eec.jaeurope.org/about/jury.html

Poimintoja ohjelmasta:

Keskiviikko 28.6.
17:00 – 19:00 EM-kilpailun yritysesittelyt – 4 minuutin englanninkieliset esitykset yrityksistä
Paikka: Original Sokos Hotel Presidentti (auditorio -1. krs), Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

Torstai 29.6.
13:30 – 16:15 EM-kilpailun messut – tutustu nuorten yrityksiin
Paikka: Kauppakeskus Kamppi, Urho Kekkosen katu 1, 00100 Helsinki

20:00 – 22:30 Palkinto -gaala - Euroopan parhaat NY Start Up –yritykset palkitaan
Paikka: Restaurant Sipuli, Kanavaranta 7, 00160 Helsinki

#jaEEC17

Tapahtuman järjestävät voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry ja sen eurooppalainen kattojärjestö JA Europe.

Lisätietoja:

Toni Immonen, viestintäpäällikkö
Nuori Yrittäjyys ry
toni@nuoriyrittajyys.fi
0400-758 495

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on perjantaina 16.6.2017 valmistumispäivä. Tutkintotodistuksen ammattikorkeakoulututkinnosta saa 322 opiskelijaa ja ylemmästä AMK-tutkinnosta 37 opiskelijaa. AMK-tutkinnon suorittaneista 15 % suoritti opinnot monimuotokoulutuksena, jossa tutkinnon voi suorittaa töiden ohella opiskellen. Tänä vuonna SAMKista on valmistunut yhteensä 692 opiskelijaa.

Koko SAMKin yhteistä publiikkia vietetään nyt ensimmäistä kertaa toukokuussa valmistuneella Porin kampuksella. Juhlatilana Porissa on Agora-sali, johon enimmillään mahtuu jopa 1300 henkilöä. Tilaisuuden yhteinen osuus välitetään muille kampuksille SAMKin HILL-verkko-oppimisympäristöä hyödyntäen.

Juhlapuheen pitää kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola. Tilaisuudessa palkitaan vuoden opinnäytetyökilpailun voittajat. – Vuoden 2016 opinnäytetöiden parhaimmistoon voi tutustua Osaaja 2016 -julkaisussa.

SAMKissa yhteisiä valmistumisjuhlia järjestetään kaksi kertaa vuodessa, jolloin aiempina valmistumispäivinä valmistuneet ovat tervetulleita mukaan juhlaan. Syksyllä 2017 SAMKissa otetaan käyttöön nk. jatkuva valmistuminen, jonka myötä opiskelijalla on mahdollisuus valmistua heti, kun kaikki opinnot ja muut velvoitteet on suoritettu.

Satakunnan ammattikorkeakoulusta on tähän mennessä valmistunut kaikkiaan 18 881 opiskelijaa.

16.6.2017 valmistuvat opiskelijat aloittain ja tutkinnoittain

Kaikki eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen.

Media on tervetullut paikan päälle seuraamaan publiikkia. 

Tilaisuuden ohjelma

Lisätietoja

Opetuksen vararehtori Anne Pohjus
044 710 3620
anne.pohjus@samk.fi

Jälleen tänä kesänä useat nuoret vastaanottavat päätöksen opiskelupaikasta ja osa siirtyy epävarmaan työelämään, mutta monet kokevat kovan kolauksen niiden ovien pysyessä suljettuina. 6900 nuorelle jäi haluamansa toisen asteen opiskelupaikka haaveeksi tänä vuonna. Kaikki eivät pääse mielekkääseen koulutukseen ja liian moni keskeyttää opinnot. Sen seurauksena 15 % nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. On muistettava, että yksikään nuori ei tee valintojaan tyhjiössä, vaan niihin vaikutetaan poliittisilla päätöksillä.

“Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on vähentynyt, mutta hallitusohjelmista hiljattain kadonnut pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli saa heiltä vankan kannatuksen.  Esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen olisi nuorille lupaus siitä, että heidät halutaan pitää mukana”, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Perustutkinnon arvosanat eivät saisi määrittää nuoren ihmisen tulevaisuutta liikaa. Jatkuva kouluttautuminen kun on joka tapauksessa tärkeää muuttuvassa digimaailmassa. Tällä hetkellä koulutusprosessit ovat kuitenkin hitaita ja kankeita, joten oman suunnan muuttaminen on myöhemmin vaikeaa. Työllistyminen ilman toisen asteen tutkintoa on heikkoa, mutta valitettavasti edes koulutus ei nykyään takaa enää varmaa työtä. Työtönkään nuori ei ole epäonnistuja.

“Aito mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu Suomessa. Perhetausta vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin yhä huomattavasti, eikä tämä fakta muutu vain toivomalla parasta. Meidän on tuettava nuoriamme elämän eri vaiheissa, sillä ihmisellä täytyy olla oikeus erehtyä ja yrittää uudestaan. Kuten emeritusprofessori Kari Uusikylä hyvin sanoi, seiskan oppilas ei ole seiskan ihminen", Näkkäläjärvi muistuttaa.

Lappeenrannan lukioissa opiskelunsa elokuussa 2017 aloittavat on valittu. Kaikki Kimpisen ja Lyseon lukion opiskelijapaikat täyttyivät. Alin keskiarvo, jolla Lappeenrannan kaupungin lukiosta sai opiskelupaikan, oli 7,83. Valittujen keskiarvojen keskiarvo oli 8,75. 

Syksyllä alkavaan lukiokoulutukseen on 380 paikkaa. Paikkoja varattiin normaaliin tapaan puolelle peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Opiskelijapaikat jakautuvat tasan Kimpisen lukion ja Lappeenrannan Lyseon lukion kesken. Paikat on täytetty hakijoiden hakutoiveiden mukaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvojärjestyksessä. 

Ensisijaisia hakijoita kaupungin lukioihin oli tänä vuonna yhteensä 358. Viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli 366. Lappeenrannassa peruskoulunsa käyneiden lisäksi hakijoita on myös muista kunnista. 

Lukioon valituille postitettiin henkilökohtaiset kirjeet keskiviikkona 14.6.2017. Perinteiseen tapaan luettelot valituista ovat nähtävillä myös lukioiden ovissa. Tiedot lukioon valituista on julkaistu myös Kimpisen ja Lyseon lukioiden verkkosivuilla siltä osin kuin hakijat ovat antaneet luvan tiedon julkistamiseen verkossa. 

Lukioon valitun tulee vastaanottaa lukiopaikka ilmoittautumalla lukiossa. Lukiopaikat toivotaan vastaanotettaviksi 19.6.2017 klo 15.00 mennessä, sillä siihen saakka lukiossa ovat rehtorit tai opinto-ohjaajat paikalla. Mikäli lukiopaikkaa ei vastaanoteta viimeistään 29.6.2017, paikka vapautuu varasijalle päässeille. 

Opetushallitus lähettää kaikille koulutukseen valitsematta jääneille tiedotteen yhteishaun tuloksista aikaisintaan 15.6.2017. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneet saavat tietoja muista vaihtoehdoista Opetushallituksen ylläpitämiltä verkkosivuilta www.opintopolku.fi tai peruskoulunsa opinto-ohjaajilta.  

Lisätietoja: 

Lukiovalinnoista antavat lisätietoja lukion rehtorit:

Kimpisen lukio, rehtori Olli Mielonen, puh. 040 197 0899
Lappeenrannan Lyseon lukio, rehtori Mika Luukkonen, puh. 040 514 7615 

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 0400 705 875
tuija.willberg(at)lappeenranta.fi

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun tulokset on julkaistu tänään. Omnia, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen vastaavat yhdessä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Kaikille alueen perusopetuksen päättäville nuorille varmistetaan opiskelupaikka.

Omnia Koulutukseen valittiin 1417 uutta opiskelijaa

Omnia Koulutuksen ammatillisiin koulutuksiin haki yhteishaussa tänä keväänä ensisijaisesti 1385 hakijaa ja yhteensä Omniaan tehtiin 5831 hakua. Määrällisesti eniten hakijoita oli liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan ja sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoihin.

Hakijoista valittiin 1417 uutta opiskelijaa ja varasijoille 491 hakijaa. Eniten hakijoita jäi varasijoille Kauneudenhoitoalan, Media-alan, Tieto- ja viestintätekniikan, Turvallisuusalan ja Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnoissa.

Varasijoilta valituiksi tuleville opiskelijoille soitetaan heti opiskelupaikan vapauduttua. Tilanne muuttuu päivittäin ja Omniassa hakijoita palvellaan koko kesän ajan.

Kaikille peruskoulun päättäville nuorille tarjotaan jatkopaikka

Omnia on lisännyt nuorille suunnattuja yhteishaun aloituspaikkoja vuosittain. Kysyntä ja tarjonta ei kuitenkaan täysin kohtaa. Vaikka useisiin tutkintoihin on kymmeniä hakijoita varasijalla, niin toisissa tutkinnoissa on lähes 300 täyttämättä jäänyttä opiskelijapaikkaa.

Yhteishaun lisähaussa on mahdollisuus hakeutua Omnia Koulutukseen ainakin Hotelli-, ravintola ja catering-alan, Käsi- ja taideteollisuusalan, Kone- ja tuotantotekniikan, Liiketalouden ja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoihin. Lisähaut käynnistyvät 16.6.2017 alkaen osoitteessa opintopolku.fi.

Koulutustakuu varmistetaan valmentavilla ja valmistavilla koulutuksilla. Haku niihin on 23.5.–25.7.2017 osoitteessa opintopolku.fi. Tässä haussa nuori voi hakea Omniassa järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA) sekä Espoon ja Kirkkonummen kymppiluokille ja Leppävaaran lukiossa järjestettävään maahanmuuttajien lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVA).

InfoOmnia auttaa koulutusasioissa koko kesän

InfoOmnian palvelupisteet ovat Espoossa osoitteissa Kirkkokatu 16 B (Espoon keskus) ja Upseerinkatu 1-3 (Leppävaara). InfoOmniasta saa tietoa koulutusvaihtoehdoista, neuvontaa koulutukseen hakeutumisesta, etsivän nuorisotyön palveluja sekä tarvittaessa ohjausta sopivien palvelujen piiriin. Yhteystiedot: omnia.fi/infoomnia ja etsivanuorisotyo@omnia.fi

Lisätietoja:

• rehtori Maija Aaltola, Omnia Koulutus, 050 384 9354
• omnia.fi

Hämeen ammattikorkeakoulutusta valmistuu 16.6.2017 yhteensä 226 uutta osaajaa.

Alla luetellaan ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Kulttuuriala

Muotoilun koulutusohjelma, muotoilija (AMK)

Aksoy Jonna, Hämeenlinna
Hokkanen Oona-Maria, Järvenpää
Hurme Heidi, Valkeakoski
Kaukovirta Tuija, Tampere
Kirjavainen Meri, Hämeenlinna
Kuohukivi Janika,Tampere
Lepola Suvi-Tuulia, Tampere
Lähteenmäki Anu, Hämeenlinna
Nyberg Emilia, Hämeenlinna
Poutanen Sanni, Lappeenranta
Ronkainen Roosa-Emilia, Tampere
Santala Lotta, Hämeenlinna
Tuomola Emilia, Hämeenlinna
Turunen Päivikki, Nivala

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, artenomi (AMK)

Karhumaa Marjukka, Lempäälä
Koikkalainen Tiia, Lappeenranta
Linnas Anni, Mänttä-Vilppula
Myöhänen Anni, Hämeenlinna
Tornivaara Sanna-Maaria, Helsinki
Tähtisalmi Mari, Hyvinkää

Luonnonvara- ja ympäristöala 

Kestävän kehityksen koulutusohjelma, ympäristösuunnittelija (AMK)

Jurmu Sonja, Taivalkoski
Niemi Sanna, Hämeenlinna
Siitonen Stella, Jyväskylä

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, agrologi (AMK)

Ikäläinen Tanja, Aura
Joutsimatka Juho, Kuhmoinen
Kivistö Raisa, Huittinen
Korjus Milja, Uusikaupunki
Koskela Katariina, Ähtäri
Laaksonen Ville, Kärkölä
Lakkinen Emilia, Hämeenlinna
Mikkola Eero, Pälkäne
Mustonen Minna, Salo
Määttänen Aili, Paimio
Nummila Jere, Somero
Ojanen Paula-Marianne, Forssa
Susi Riikka, Pöytyä
Tevali Marita, Tammela

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, hortonomi (AMK)

Arohonka Minna, Hämeenlinna
Isaksson Ida, Turku
Laitinen Satu, Jyväskylä
Lampi Iiris, Helsinki
Melander Pyry, Espoo
Nykänen Emilia, Helsinki
Rajala Anni, Hämeenlinna
Sundström Katja, Hämeenlinna
Suominen Jussi, Tampere

Rakennetun ympäristön koulutus, hortonomi (AMK)

Backholm Annette, Parainen

Puutarhatalouden koulutusohjelma, hortonomi (AMK)

Kankaanpää Miisa, Akaa
Kytöjoki Kosti, Hattula
Mieto Jenni, Akaa
Saari Tiina, Sipoo
Sarlin Frans, Vantaa
Vallinkivi Linda, Hyvinkää

Metsätalouden koulutusohjelma, metsätalousinsinööri (AMK)

Turkki-Koski Nea, Riihimäki

Tekniikan ja liikenteen ala 

Automaatiotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)

Kinnunen Petri, Hämeenlinna
Lento Tomi, Ylöjärvi
Parjo Joni, Valkeakoski
Rantanen Juha-Pekka, Hämeenlinna
Sulkko Tuomas, Lempäälä

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Heino Tero, Janakkala

Degree Programme in Automation Engineering, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Doremidov Andrey, Lahti
Frolov Anton, Valkeakoski
Kozlov Vladislav, Tampere
Nguyen Son, Tampere
Popov Jegor-Martin, Viro

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)

Pyykkönen Marko, Lapinlahti
Roukala Matti, Valkeakoski
Selvinen Liina, Hämeenlinna
Tuomola Mika, Lapinlahti

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Haverinen Arto, Hattula
Herrero Marcos, Hattula
Juhola Johannes, Valkeakoski
Kuparinen Olli, Riihimäki
Mäkinen Arttu, Riihimäki
Sarkki Peppina, Kerava
Vuorio Keijo, Järvenpää

Degree Programme in Mechanical Engineering and Production Technology, insinööri (AMK) Bachelor of Engineering

Kasjanovs Sergejs, Riihimäki

Liikennealan koulutus, insinööri (AMK)

Bitter Mirella, Riihimäki
Hautala Teppo, Pirkkala
Kuisma Eelis, Riihimäki
Marjeta Satu, Tampere
Nousiainen Rasmus, Helsinki
Peiponen Joel, Riihimäki
Tuomenoja Heidi, Lahti
Venäläinen Mika, Riihimäki

Degree Programme in Construction Engineering, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Menzhinskii Nikolai, Hämeenlinna
Tsertkov Vladislav, Hämeenlinna

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, rakennusmestari (AMK)

Jehkonen Juha, Järvenpää
Koskinen Santtu, Helsinki
Kyytsönen Tommi, Pukkila
Ollila Henrikki, Pukkila
Vavuli Jaakko, Helsinki

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, rakennusmestari (AMK)

Hakasaari Samuli, Nurmijärvi
Kaislehto Sami, Hämeenlinna

Rakennustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)

Bäckström Elmer, Forssa
Härmä Tatu, Hollola
Jalonen Samuli, Tuusula
Kiminkinen Johanna, Lahti
Kotilainen Annika, Lahti

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Kotilainen Henna,Tammela

Tietotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)

Heinonen Teemu, Riihimäki
Kari Jukka, Hyvinkää
Lahdenperä Janne, Nurmijärvi
Mäkinen Eetu, Loimaa
Nurminen Nicholas, Riihimäki
Rekola Olli, Hattula
Sintonen Simo, Riihimäki
Toivola Sofia, Riihimäki
Viksten Ida, Tammela

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)

Aaltonen Kimmo, Siuntio
Flyktman Elina, Hämeenlinna
Jauhiainen Anni, Janakkala
Järvenpää Leila, Hämeenlinna
Kauppi Johannes, Hämeenlinna
Koivisto Jenni, Hämeenlinna
Luopio Mikko, Mikkeli
Martin Marjut, Espoo
Mäkinen Terhi, Hämeenlinna
Orumets Anneli, Hämeenlinna
Räisänen Liisa, Lappeenranta
Saali Tanja, Hämeenlinna
Saarinen Susanna, Nokia
Toivonen Jenni-Juulia, Hämeenlinna
Toriseva Julia, Hämeenlinna
Vainio Mira, Hämeenlinna
Venho Noora, Hämeenlinna

Degree Programme in International Business, tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Karpechenkova Sofia, Valkeakoski
Ketola Risto, Hämeenlinna
Leisalo Jutta, Espoo
Lin Yulu, Kiina
Ma Ruiting, Kiina
Pylvänäinen Jaakko, Tampere

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, tradenomi (AMK)

Andelin Tuomo, Tuusula Sipronen Mika, Hausjärvi

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK)

Harhama Katri, Hämeenlinna
Karonen Minja, Nokia

Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK)

Koikkalainen Laura, Valkeakoski

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK)

Aalto Sanni, Somero
Anttila Annika, Valkeakoski
Bäckström Katja, Forssa
Etolin Laura, Hattula
Haavisto Merja, Kangasala
Hakala Satu, Valkeakoski
Hell Niina, Säkylä
Kardén-Lilja Minna, Vantaa
Korvenpää Satu, Loimaa
Kujala Johanna, Loimaa
Lehmonen Linda, Hämeenlinna
Leino Riikka, Loimaa
Leino Taina, Salo
Limpi Salla, Valkeakoski
Mikkola Annika, Janakkala
Nieminen Sonja, Hämeenlinna
Norrby Natalia, Somero
Ojamäki-Salminen Minna-Mari, Hämeenlinna
Saarinen Kiia, Riihimäki
Saavalainen Ilona, Tampere
Salmi Suvi, Lempäälä
Uschanoff Anu, Hattula

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)

Granlund Kristina, Tampere
Helin Piia, Hämeenlinna
Järvinen Elina, Tampere
Mäkinen Lotta, Tampere
Pynnönen Milla, Hämeenlinna
Taala Eevaleena, Hämeenlinna

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Lambert Petteri, Helsinki
Mahrberg Teemu, Helsinki
Nygren Ari, Pirkkala
Saarenkanta Simo, Hämeenlinna
Siltanen Petra, Vantaa
Tuunanen Jarkko, Kauniainen

Rakentamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Mustonen Lasse, Helsinki
Raimovaara Eija, Hämeenlinna
Rinne Ari-Matti, Helsinki

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala 

Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship, tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Helminen Elina, Tampere
Huovinen Miina, Hämeenlinna
Hyörinen Riikka, Tampere
Könönen Maarit, Lahti
Piiparinen Satu-Pauliina, Helsinki
Similä Tommi, Espoo
Säisä Jukka, Espoo
Vanala Katrina, Helsinki
Yalçin Nea, Akaa

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK)

Huttunen Anniina, Helsinki
Khan-Vesterinen Yasmin, Helsinki
Lehtonen Niina, Hyvinkää
Rouhe Samu, Kirkkonummi
Vironmäki Maiju, Hämeenlinna

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, tradenomi (ylempi AMK)

Tähtinen Anna, Valkeakoski

Luonnonvara- ja ympäristöala 

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, hortonomi (ylempi AMK)

Suotula Marika, Nurmijärvi

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, agrologi (ylempi AMK)

Turvanen Sari, Saarijärvi

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Koivula Aki, Kouvola

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, agrologi (ylempi AMK)

Wivolin Anne-Mari, Tampere

Sosiaali- ja terveysala 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Hartikainen Niina, Riihimäki
Kallio Merja, Hämeenlinna
Lehestö Mika, Lieto
Määttänen Kata, Paimio
Oravala Satu, Riihimäki
Riipinen Pia, Lahti
Saartila Johanna, Tampere

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sosionomi (ylempi AMK)

Härkönen Soile, Helsinki
Kaunisto Susanna, Tammela
Ora Sari, Janakkala
Saari Heini, Helsinki
Tuhkasaari Harri, Nokia
Tuominen Susanna, Helsinki
Vauto Kaija, Akaa

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, artenomi (ylempi AMK)

Koivulahti Teija, Hämeenlinna 

--

HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistui 10.5.2017 viisitoista uutta ammatillista opettajaa.

Alla luetellaan ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Ammatillinen opettajankoulutus

Alexandrova Inna, Riihimäki
Keski-Liikala Toni, Espoo
Korhonen Aino, Vantaa
Koski Jenni, Helsinki
Kuosa Juha, Hattula
Mäkelä Jaana, Forssa
Peltola Kaisa-Kerttu, Säkylä
Pohjamo Milja, Hattula
Rantanen Mervi, Riihimäki
Sinkkilä Sari, Hattula
Talvitie Katri, Kuopio
Terrihauta Voitto, Järvenpää
Vilkka Ville-Matti, Hämeenlinna

-

Lisäksi HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistui 15.5. yksi ammatillinen erityisopettaja.

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Harju Jorma, Hyvinkää

Ammattikorkeakoulujen rehtorit ovat huolissaan suomalaisten nuorten hyvinvoinnista ja työllistymisestä. 20–24-vuotiaista jo lähes viidennes on täysin työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella. Ongelma koskettaa enemmän miehiä, joista 21 prosenttia ei opiskele tai työskentele. Naisissa osuus on 15 prosenttia ikäryhmästä.

Nuorten hyvinvoinnin romahtamisen uhka on otettava vakavasti. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus jakaantuu alueellisesti. Esimerkiksi Kainuussa ja Kymenlaaksossa nuorten itsemurhakuolleisuus on korkealla. Jokaisen opiskelumahdollisuudet tulisi turvata työelämään siirtymiseen asti.

– Ammattikorkeakouluilla on merkittävä tehtävä paitsi osaavan työvoiman kouluttamisessa, myös nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen tukijana omilla alueillaan. Tätä on hyvä pohtia, kun Suomeen rakennetaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuodelle 2030, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja, rehtori Tapio Varmola.

Ammattikorkeakoulujen teoriaa ja käytäntöä yhdistävät opetusmenetelmät auttavat nuoria löytämään vahvuutensa. Tällä on valtava merkitys itsetunnon kehittymisessä ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.

– Korkeakoulutus ei saa olla poissuljettu vaihtoehto niiltä, joille opiskelu ei ole itsestäänselvyys. Ammattikorkeakouluissa käytännönläheiset työelämäprojektit ja monipuoliset opiskelijavalintamenetelmät ovat mahdollistaneet erilaisista taustoista tulevien opiskelijoiden huomioimisen, Varmola muistuttaa.

Korkeakoulutuksen ja kouluttautumismahdollisuuksien kehittämisen kärjessä on oltava ajatus siitä, että nuorilla on oltava valittavissaan mahdollisimman laaja vaihtoehtojen kirjo.

– Ammattikorkeakoulujen kehittäminen ja niiden verkostoon satsaaminen on kauaskatseista koulutuspolitiikkaa. Nuorten mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluopintoihin on parannettava panostamalla lisäresursseja ammattikorkeakoulutukseen, Tapio Varmola sanoo.

Lue lisää Arenen sivuilta. Lisätietoa huono-osaisuuden jakaantumisesta ja pysyvyydestä löytyy Diakin ja THL:n Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen Sokran sivuilta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit kokoontuvat kesäpäiville Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin-toimipisteeseen 15.–16. kesäkuuta. Päivien aikana keskustellaan muun muassa nuorten hyvinvoinnista ja korkeakoulujen tulevaisuudesta ja merkityksestä yhteiskunnassa.

Lisätiedot:

puheenjohtaja, rehtori Tapio Varmola, Arene ry, puh. 040 830 4100, tapio.varmola(at)seamk.fi
toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry, puh. 0400 293 545, riitta.rissanen(at)arene.fi
rehtori, toimitusjohtaja Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu, puh. 0400 436 690, tapio.kujala(at)diak.fi

Jyväskylän yliopiston yliopistoliikunnan ja Jyväskylän korkeakoululiikunnan liikuntamaksut ovat olleet tähän asti arvonlisäverottomia. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt 19.5.2017 ennakkoratkai­sun (2756/2/15), jonka mukaan Jyväskylän yliopiston korkeakoulujen opiskeli­joilta ja henkilökunnalta sekä tytäryhti­öiden henkilö­kunnalta perimät osallistumismaksut ovat arvonlisäverollista myyntiä, josta on suoritettava 10 % arvonli­sävero.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että yliopiston harjoittama liikuntapalvelujen luovuttaminen kohdistui laajaan henkilöjoukkoon, ja palvelut kilpailivat muiden vastaavien markkinoilta yleises­ti saatavilla olleiden palvelujen kanssa. Yliopiston katsottiin harjoittavan liikuntapalvelu­jen luovuttamista liiketoiminnan muodossa, vaikka toiminnasta kertyneet kustannukset katet­tiin suurelta osin valtion tuella ja valtiovalta kannustaa korkeakoululiikunnan järjestämiseen. Päätöksestä johtuen Jyväskylän yliopiston yliopis­toliikunnan että Jyväskylän korkeakoululiikun­nan opiskelijoilta ja henkilökunnalta perimät liikuntamaksut nousevat.

Lisätietoja:

Anneli Mörä-Leino                  Anu Mustonen 
Liikuntapäällikkö                      Yhteysjohtaja
p. 050 4285270                        p. 0505649022

Meneillään oleva työelämän murros hävittää nykyistä työtä ja synnyttää uusia työtehtäviä ja ammatteja. OECD:n tutkimus vuodelta 2012 osoittaa, että suomalaiset aikuiset ovat maailman osaavimpia. Tästä huolimatta miljoonalla suomalaisella on ongelmia tietotekniikan kanssa. 400 000 kansalaisella on heikot luku-, kirjoitus- ja numerotaidot.

-     Pelkkä perehdyttäminen ei riitä. Uusi ammatti tai uudet työtehtävät vaativat rekrytoitavalta henkilöltä uutta osaamista. Neljännen teollisen vallankumouksen ongelma ei ole työpaikkojen tuho vaan kyvyttömyytemme kouluttaa työttömäksi jääneitä syntyviin uusiin töihin, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen sanoo.

Digitalisaation myötä työmarkkinat ja sitä kautta järjestöt ovat Lempisen mukaan suuressa muutoksessa.

-          Nykyinen järjestörakenne jää nopeasti reliikiksi, jäänteeksi, Petri Lempinen sanoo.

Hän on työskennellyt aiemmin mm. toimihenkilöiden keskusjärjestössä STTK:ssa ja tuntee työmarkkinamaailmaa. Lempinen panostaisi osaamiseen. Hän on miettinyt mm. suositun museokortin kaltaisia ratkaisuja kuten osaamiskorttia, jolla voisi piipahtaa oppimassa uutta. Myös muutaman vuoden välein tehtävät osaamiskatsastukset toimisivat tietotaitojen kartoituksena.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineelle kaikki uusi on aina myös mahdollisuus, vaikka digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja. Myös johtamistavat muuttuvat. Siivoustehtävissä tai kodinhoidossa työnjohto käyttää jo paljon mobiililaitteita.

-          Osaamisen päivittämisellä on todella väliä. Miksi sitten juuri nyt leikataan koulutuksesta, Päivi Niemi-Laine kysyy.

Niemi-Laine korostaa, että osaamisen laadusta on pidettävä kiinni. Digitalisaatiosta on tässäkin hyötyä, kun oppimismahdollisuudet tulevat lähelle verkko-opiskelun kautta.

Olennaista Päivi Niemi-Laineen mukaan on, että yksilön oikeudet turvataan digiajan työelämässä.

-          Tasa-arvoisen sopimisen kulttuuria on vahvistettava, kun neuvotellaan esimerkiksi joustoista, Niemi-Laine sanoo.

Työelämän kehittämistä tehdään jo työmarkkinaosapuolten keskinäisellä yhteistyöllä. Kokeiluja on mm. finanssialalla.

-          Tessien sääntelemä työ ei ole jatkossa itsestäänselvyys eikä edes kaikille haluttu päämäärä, Palvelualojen työnantajien Paltan ryhmäpäällikkö Anu Sajavaara sanoo.

Kahdeksasta-neljään-maailma on Sajavaaran mukaan mennyttä. Nyt mitataan lopputulosta. Työelämä odottaa työntekijöiltä valmiutta muuttaa suuntaa nopeasti. Tekoäly ja analysointi vaativat osaajia ja heitä ei ole Sajavaaran mukaan koulutettu tarpeeksi. Ihmisten omasta vastuusta kehittää osaamistaan keskustellaan ammattiliittojen kanssa.

Petri Lempinen, Päivi Niemi-Laine ja Anu Sajavaara puhuivat Työväen Sivistysliiton edustajiston kokouksessa Helsingissä. Työväen Sivistysliitto TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, jonka hallituksen puheenjohtaja on kansanedustaja Ilkka Kantola.

Linkki Aikamerkissä olevaan Lempisen Näkökulmaan.

Lisätietoja: Jouko Muuri, TSL:n pääsihteeri 040 553 9565, tai Merja Leskinen, viestinnän asiantuntija 040 567 3208

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu läpäisi toisen auditointikierroksen kansainvälisen auditointiryhmän suorittaman arvioinnin ja sai laatuleiman kuudeksi vuodeksi. Arviointiryhmä kiitti erityisesti Haaga-Helian vahvaa sitoutuneen dynaamista otetta, strategiapohjaisuutta sekä työelämäsuhteiden ja opiskelijoiden mukaan ottamista laatutyöhön. Myös Haaga-Helian vahvaa pedagogista lähestymistapaa kiiteltiin.

Auditointiryhmä antoi Haaga-Helialle myös suosituksia laatujärjestelmän kehittämiseksi. Keskeisimpinä kehittämiskohteina auditointiryhmä näki laatujärjestelmän yksinkertaistamisen sekä TKI-toiminnan roolin tarkemman määrittelyn. Arviointiryhmä toivoi myös näkevänsä lisää yhteistyötä koulutusyksiköiden välillä.

- Saamamme laatuleima on tunnustus Haaga-Helian vahvalle kehitystyölle, jota tehdään strategia ja laatujärjestelmä edellä. Toimiva laatujärjestelmä auttaa meitä jatkuvasti haastamaan itseämme, etsimään uusia toiminnallisia ulottuvuuksia sekä kehittämään operatiivista toimintaamme. Haluan kiittää koko arviointiryhmää ja aivan erityisesti ryhmän puheenjohtajaa, yksikönjohtaja Asta Wahlgrenia. Suurin kiitos kuuluu luonnollisesti koko Haaga-Helian henkilöstölle, opiskelijoillemme sekä sidosryhmillemme, jotka ovat aktiivisesti ja itseään säästämättä osallistuneet auditointiprosessiin ja päivittäiseen laatutyöhön. Haaga-Helian missio on ’avata ovet työelämään’ se määrätietoinen työ opiskelijoittemme ja sidosryhmiemme eteen jatkuu. Täytyy tosin myöntää, että laatuleima taskussa tuntuu hyvältä lähteä kesälomien viettoon, rehtori Teemu Kokko toteaa tyytyväisenä.

Lisätiedot:
Rehtori Teemu Kokko, teemu.kokko@haaga-helia.fi, 050-5551131
Laatupäällikkö Tia Hoikkala, tia.hoikkala@haaga-helia.fi, 040-4887590

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö jakaa 16.6.2017 Hämeen ammattikorkeakoulun valmistujaisissa stipendejä laadukkaille opinnäytetöille. Säätiön stipendin saa yhteensä 20 opinnäytetyötä. Lisäksi valmistujaisjuhlassa jaetaan Liisi ja Toivo Himbergin sekä Pauli Eerolan erikoisrahastojen stipendit.

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö, Laadukas opinnäytetyö -stipendi

Alla on lueteltu stipendin saaneet (nimi, asuinpaikkakunta, koulutusala, koulutus ja opinnäytetyön nimi).

Blendina Avdijaj, Pristina, Kosovo
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, International Business
Enhancing Foreign Direct Investment in Kosovo

Harri Artikainen, Tampere
Tekniikan ja liikenteen ala, sähkö- ja automaatiotekniikka
Automaatiotekniikan koulutus Konttilukin punnitusjärjestelmä

Timo Haapaniemi, Turenki
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, liiketalous
Kasvuyritysten palvelutarjonnan kehittäminen Hämeessä

Mirja Heikkinen, Imatra
Luonnonvara- ja ympäristöala, maisemasuunnittelu
Puulajistot Suomessa: keskiössä kuntaomisteiset ja -hallintaiset puistot. Case: Lappeenrannan Arboretumin käyttäjälähtöinen kehittäminen ja tunnettavuuden vahvistaminen.

Niina Hell, Säkylä ja Riikka Leino, Loimaa
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sairaanhoitaja
Myrkytyspotilaan kohtaaminen yliopistosairaalan lasten ja nuorten päivystyspoliklinikalla - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Miisa Kankaanpää, Akaa
Luonnonvara- ja ympäristöala, puutarhatalous
Kasvinsuojeluaineen hyväksyminen Suomessa. Case: kaliumkarbonaatti

Minna Kardén-Lilja, Vantaa
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sairaanhoitaja
Sairaanhoitajaopiskelijan ja potilaan välinen suhde käytännön työharjoittelussa - Kirjallisuuskatsaus potilaan näkökulmasta

Antti Koskinen, Espoo
Luonnonvara- ja ympäristöala, metsätalous
Hakkuriyrittäjän käsityksen hakkeen laatuun vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.

Jenni Lanki, Hämeenlinna
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, liiketoiminnan kehittäminen, ylempi AMK
Taloushallinnon prosessit. Case: Hämeenlinnan kaupunki

Suvi-Tuulia Lepola, Tampere
Kulttuuriala, muotoilu
Taustoitusta sirkusaiheista kaavaopasta varten. Case: Chinese Pole

Elina Lämsä, Riihimäki
Tekniikan ja liikenteen ala, liikennealan koulutus
Liikenneturvallisuus, liikennekasvatus ja -psykologia: Portfolio Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan liikenneturvallisuusprojekteista 2014–2017

Marjaana Majamäki, Tampere
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK
Terveydenhuollon muutosjohtaminen; Esimiesvalmiuksien ABC

Tanja Pöyhönen, Kouvola
Luonnonvara- ja ympäristöala, kestävä kehitys
Kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat. Case: Kouvolan kaupunki

Leena Rapo, Jyväskylä
Luonnonvara- ja ympäristöala, biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, ylempi AMK
Rakennuttajapätevyyden vaatimukset viheralalla

Arttu Salmi, Hämeenlinna
Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely
Microsoft Azure -pilvipalvelun käyttöönotto valtion yhteisessä tietoliikennepalvelussa

Antti Teronen, Lahti
Tekniikan ja liikenteen ala, tieto- ja viestintätekniikka
Agile-menetelmien soveltaminen sulautettujen järjestelmien laitteistokehitykseen

Eveliina Toivonen, Hämeenlinna
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Business Management and Entrepreneurship, ylempi AMK
Entrepreneurial Profile of Higher Education Students: Häme University of Applied Sciences

Suvi Valkama, Riihimäki
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosionomi
Vedonlyöntiä virtuaalipyssyillä - anteeksi mitä? Pelaajien näkemyksiä ja kokemuksia skinivedonlyönnistä

Reetta Vesamäki, Helsinki
Luonnonvara- ja ympäristöala, hevostalous
Teuraskaritsoiden laidunnus kerääjäkasvilaitumella

Kerttu-Maaria Ylipoti, Pirkkala
Tekniikan ja liikenteen ala, bio- ja elintarviketekniikka
Rasvojen käyttäytyminen pakastetaikinassa: Kahdella eri rasvalla valmistettujen taikinoiden arviointi ja vastaavan rasvan etsiminen

-

Pauli Eerolan erikoisrahaston stipendit

Alla on lueteltu stipendin saaneet (oppilaitos, koulutus, nimi ja asuinpaikkakunta). Liitteissä stipendien perustelut.

Hämeen ammattikorkeakoulu
Metsätalouden koulutus

Otso Huttunen, Hoikankylä
Laura Kauppinen, Evo
Nea Turkki-Koski, Riihimäki
Samppa Väyrynen, Ahmovaara

Hämeen ammatti-instituutti
Metsätalouden koulutus

Ivar Kohtring, Helsinki

-

Liisi ja Toivo Himbergin erikoisrahaston stipendit

Alla on lueteltu stipendin saaneet (oppilaitos, koulutus, nimi ja asuinpaikkakunta). Liitteissä stipendien perustelut.

Koulutuskeskus Tavastia
Liiketalouden perustutkinto

Juho Anttila, Hämeenlinna
Riku Jussila, Renko
Tiia Jokinen, Hämeenlinna
Lari-Kustaa Lehto, Hämeenlinna

Hämeen ammatti-instituutti
Liikennealan koulutus

Saara Mustonen, Helsinki

Hämeen ammattikorkeakoulu
Liikennealan koulutus

Mirella Bitter, Riihimäki
Kirsi Kangasmaa, Riihimäki
Henri Käki, Riihimäki
Kimi Känkänen, Hämeenlinna
Rico Tammisto, Hämeenlinna

Hämeen ammattikorkeakoulu
Liiketalouden koulutus

Inka Aitola, Hämeenlinna
Roberta Decat-Lund, Turenki
Roosa Kortesniemi, Hämeenlinna
Emmi Tammisto, Hämeenlinna

Lisätiedot:

Aira Lappalainen, säätiön sihteeri, sp. aira.lappalainen@hamk.fi tai p. 040 734 4503

Turun kaupungin lukioissa toteutettiin tänä keväänä aiempaa työelämälähtöisempiä lukiokursseja ja projekteja yhteistyössä yritysten kanssa. Yksi näistä on Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion MerilukioTEKO-kurssi, jonka tavoitteena oli kehittää lukiolaisten työnhakutaitoja esimerkiksi harjoittelemalla videotyöhakemuksen tekemistä ja saada kesätyöpaikka merialan yrityksestä.

Loppukeväästä kurssilaiset hakivat kesätöitä merialan yrityksistä ja saivat kesätyöpaikkoja  mm. seuraavista yrityksistä: Meyer Turku Oy, Langh Ship Oy, LST Group Oy, Finnpilot Oy, Turun Satama ja Merivoimat. Kurssi päättyy syksyllä, kun kesätöistä saadut kokemukset käydään yhdessä muiden kurssilaisten kanssa läpi.

Kurssin opiskelijat ovat kesätöissä alan yrityksissä juhannukseen saakka ja median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita haastattelemaan merilukiolaisia.

Haastattelupyynnöt: 

Tapani Mylly, Meyer Turku viestintäpäällikkö, p. 050 560 2464
tapani.mylly@meyerturku.fi

Lisätietoja MerilukioTEKO-kurssista:

Christiane Ala-Nissilä, merilukion koordinaattori TSYK, p. 050 544 0271
christiane.ala-nissila@turku.fi

​Työelämälähtöistä lukiokoulutusta kehitetään LukioTEKO -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä lukiolaisten työelämätuntemusta ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa vuosina 2016–2018. Mukana ovat Turun, Tampereen, Vaasan ja Kaarinan kaupunkien lukiokoulutukset, Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanketta hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja toteuttajaorganisaatiot.

• www.koulutustakuu.fi/lukioteko 
• www.koulutustakuu.fi/lukiotekoblogi

Koulutuskeskus Salpauksen Vipusenkadun kampuksella juhlistettiin torstaina 15.6. uuden teknologiakampuksen harjannostajaisia. Salpauksen teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen sekä rakennuttajainsinööri Simo Tontti kertovat, että uusi Vipusenkadun kampuksen hanke on euromääräisesti Salpauksen historian suurin. Lähes nollaenergiatalona rakennus tuottaa käyttämänsä energian itse maalämmöllä ja aurinkosähköllä. Toivonen kertoo vastaavien rakennusten yleistyvän Suomessa jatkuvasti.

Harjannostajaisia juhlittiin Vipusenkadulla aurinkoisessa säässä noin sadan kutsuvieraan voimin. Tapahtumalla haluttiin tuoda yhteen kaikki projektiin osallistuneet henkilöt sekä juhlia rakennustöiden edistymistä.

Monipuoliset tilat mahdollistavat eri alojen sujuvan yhteistyön

Rakennus on suunniteltu niin, että se palvelee käyttäjiään toiminnoittain. Tällä ratkaisulla tavoitellaan uudenlaista oppimisympäristöä, jossa alat voivat työskennellä sulavasti keskenään tarpeidensa mukaan.

Toivonen ja Tontti uskovat Vipusenkadun kampuksen uuden ruokailutilan olevan yksi odotetuimmista uudistuksista. Eri alojen kohtaamispaikkana toimivan monitasoisen ruokailutilan julkisivu on kokonaan lasia, mikä antaa tilalle modernia ilmettä sekä valoisuutta. Vaikka ruokailutila onkin vielä rakennusvaiheessa, on sen varalle suunniteltu jo mielenkiintoisia tapahtumia.

- Yleensä ruokala on tasainen tila ja sillä on vain yksi käyttötarkoitus. Vipusenkadulle nousevalla ruokailutilalla on kuitenkin paljon muitakin käyttötarkoituksia. Se voi toimia myös auditoriona ja esiintymistilana, Tontti kertoo.

LISÄTIETOJA

Simo Tontti
simo.tontti[@]salpaus.fi
p. 044 708 1340

Teksti: Tytti Myöhänen
Kuva: Jari Suvela

Lappeenrannan Lappeen koulun toisella luokalla keskityttiin kuluneena lukuvuotena normaalia ahkerammin lukemisen harjoitteluun. Tavoitteena oli kehittää ja seurata lapsien lukunopeuden kehittymistä. Tarkalla seurannalla ja ponnekkailla toimenpiteillä oli merkittävä vaikutus lasten lukunopeuden edistymiseen. 

Lappeen koulun laaja-alaiset erityisopettajat Riikka Qvintus ja Marika Haapalainen olivat huomanneet, että jotkut lapset, jotka osasivat lukea jo ensimmäiselle luokalle tullessa, jäivät vuoden aikana niiden lasten jalkoihin, jotka oppivat lukemaan koulussa. 

– Lukemisen eteen ei välttämättä tehty juuri mitään, vaan on ajateltu vain, että nythän lapsi osaa lukea ja kaikki sujuu itsestään. Lukemisen kanssa kilpailee lisäksi niin monta uutta asiaa sekä koulussa ja vapaa-ajalla, ettei ole ihme, että lukemisen taso huolestuttaa valtakunnallisestikin. 

Qvintus ja Haapalainen pohdiskelivat, mikä voisi olla alkuopetuksen jälkeen riittävä lukunopeuden taso, jotta koulunkäynti kolmannella luokalla ja siitä eteenpäin sujuisi hyvin. He etsivät tietoa ennalta määritellyistä lukunopeuden rajoista kuitenkin tuloksetta. 

– Kysyimme apua myös Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan professori Leena Holopaiselta. Hän sanoi, ettei riittävän lukunopeuden rajoja ole virallisesti määritelty ja kertoi, että voisimme itse määritellä rajat luettamalla yli sata lasta. 

Syksyllä Lappeen koulussa toisella luokalla aloittaneille järjestettiinkin lukutesti, jonka aineistoon määriteltiin sujuvan lukemisen ja huolen rajat ja keskiarvot. Lukuvuoden aikana koulussa tehtiin määrätietoisesti ja ahkerasti töitä lukemisen eteen. Koulun opettajille jaettiin infopaketit lukemisen sujuvuuden opettamisesta (Lukimat) ja harjoittamisesta (KUMMI). Vanhemmille puolestaan kerrottiin lasten syksyn testitulokset. 

Opettajat kannustivat lapsia lukemaan monin eri tavoin. Lukemiselle varattiin aikaa oppitunneilta, luokissa oli erilaisia lukuhaasteita, oppilaita kannustettiin lukudiplomin suorittamiseen ja ylipäätään lukemiselle annettiin aiempaa suurempi arvo. Lukuasioita käytiin läpi myös vanhempainilloissa ja kotona. Lisäksi huoltajille teetätettiin kysely keväällä lukemisen kotiopintoihin liittyen. 

Tokaluokkalaisten lukutaito testattiin uudestaan keväällä. Lukuvuoden aikana tehty vahva työ vaikutti merkittävästi lasten lukunopeuden kehittämiseen. Qvintus ja Haapalainen laskivat lukutestien tuloksista edistymisprosentin. Tuloksista kävi ilmi, että Lappeen koulun tokaluokkalaisten lukunopeus oli kehittynyt keskimäärin huikeat 89 % lukuvuoden aikana. 

– Niinkin yksinkertaisella asialla, kuin kiinnittämällä asiaan huomiota ja varaamalla lukemiselle aikaa, voidaan saada paljon aikaiseksi. Hitaasti, mutta sujuvasti lukevat lapset saavuttivat keskitason. Kun lukeminen sanojen tunnistuksen kannalta tavallaan automatisoituu, sujuvuus ja nopeus yltävät hyvälle tasolle, vaikka lapsi ei lukisikaan kiirehtimällä. 

Rohkaisevien tulosten myötä lukunopeuden kehittämiseen aiotaan panostaa Lappeen koulussa myös jatkossa. Lukunopeutta mitataan ensimmäisen luokan osalta keväällä ja toisen luokan osalta syksyllä ja keväällä. Samalla tarkennetaan saatuja lukunopeuden rajoja ja luodaan pysyviä käytänteitä lukutaidon jatkuvaan kehittämiseen. Huoltajia informoidaan asiasta jo koulutulokkaiden vanhempainillassa. Qvintuksen ja Haapalaisen mukaan lukunopeuden mittaaminen on hyvä työkalu kehityksen seuraamiseen. 

– Yritämmekin seuraavaksi löytää sopivan tekstin myös kolmasluokkalaisille, jotta voimme seurata kehityksen jatkumista myös ylemmillä luokilla. Pyrimme tekemään koulussa lukutaidon eteen paljon, jotta heikko lukutaito ei olisi muun oppimisen esteenä. Kotien rooli on kuitenkin korvaamaton. Kaikki alkaa jo yhdessä luetuista iltasaduista. Toivomme, että vanhemmat jaksavat kannustaa ja tukea lapsiaan lukemisessa ja arvostavat hyvää lukutaitoa. 

Kuva: Lappeen koulun tokaluokkalaiset keskittyivät kuluneena lukuvuotena lukemisen harjoitteluun normaalia ahkerammin. Kuvaaja: Marika Haapalainen. 

Lisätietoja: 

Lappeen koulun laaja-alaiset erityisopettajat
Riikka Qvintus, riikka.qvintus@lappeenranta.fi,
Marika Haapalainen, marika.haapalainen@lappeenranta.fi 

Entiseen Iskun tehdaskiinteistöön valmistuu Lahden ammattikorkeakoululle uniikki ja Euroopan modernein kampus. Rakennustyö on hyvässä vauhdissa ja on peruskivenmuurauksen aika.

Tervetuloa peruskivenmuuraustilaisuuteen

Ti 20.6.2017 klo 10.00-12.00
NiemiCampus
Mukkulankatu 19, Lahti

Ohjelma
Ministeri Sanni Grahn-Laasonen avaa tilaisuuden
Tervehdykset rakennuttajalta, rakentajalta ja LAMKilta
Aikakapselin pakkaaminen ja lyhyt sisällön kuvaus
Onnittelukuohuva ja cocktails

Peruskivenmuuraus on tuhansia vuosia vanha perinne, joka toteutetaan perustustöiden yhteydessä. Varsinainen peruskivi on betonista valettava antura, jonka sisään sijoitetaan metallinen säiliö, ikään kuin aikakapseli, jonka sisälle tallennetaan rakennusaikaan liittyviä esineitä ja asioita. Mukkulankadulle saneerattavan kampuksen vihreän sisäpihan sydämeksi muodostuu rakennuksen historiasta kertova piippu. Piippu on kuvainnollisesti yhteisön keskus ja siksi sen sydämeen, tulipesään, taltioidaan kaikkien nähtäväksi aikakapseli, joka sisältää otteita tämän päivän ajasta.

NiemiCampus – yhteistyö yritysten kanssa uudelle tasolle

Uusi kampus ja sen myötä uudenlaiset oppimisympäristöt vahvistavat LAMKia laadukkaana ja uutta luovana korkeakouluna, jossa kaikki neljä erilaista koulutusalaa toimivat saman katon alla osaamista yhdistäen ja synergiaeduista hyötyen. Mukkulankadun kiinteistöstä tulee LAMKin pääpaikka ja yhdessä Niemenkatu 73:een jäävien toimintojen kanssa kokonaisuudesta muodostuu NiemiCampus.

Iskun entisessä tehdaskiinteistössä toimii LAMKin lisäksi eri alojen yrityksiä. Tehdaskiinteistö saneerataan monipuoliseksi ja muunneltavaksi kokonaisuudeksi, jossa korkeakouluopiskelijat ja kiinteistössä toimivat eri alojen yritykset kohtaavat toisensa. Tämä antaa mahdollisuuden mahdollisuus kehittää erilaisia yhteisiä prosesseja uudenlaisessa yhteistyössä. Kampuskokonaisuus tarjoaa yritysten, yliopistotoimijoiden ja kehittämisorganisaatioiden läheisyyttä, yhteistyömahdollisuuksia ja jaettuja resursseja. Tämä, uudenlainen ekosysteemi on kansainvälisesti mielenkiintoinen edelläkävijä Euroopassa.

Kampus herää eloon kesällä 2018

LAMK muuttaa kesällä 2018. Kampus toimii 24/7. Sieltä löytyvät kaikki ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta tärkeät palvelut: muuntuvat oppimistilat, co-working- ja kohtaamistilat, Re:Space-, laboratoriot, erityistilat, opiskelija-, tieto- ja kirjastopalvelut sekä kahvila- ja ravintolapalvelut. Sisäpihalle muodostuu vihreä kohtaamisalue, joka tarjoaa suojaisan ja monikäyttöisen ympäristön ympäri vuoden.

Kampukselta löydät mm. seuraavat erityistilat ja pajat:
• valokuvausstudio
• simulaatiotila
• mediatuotantotila
• puu-, metalli- ja muovilaboratorio- sekä pajatilat
• ajoneuvomuotoilu
• huonekalu- ja materiaalitestaus
• puettavan muotoilun tilat
• ICT-projektitila
• pahvihahmomallipaja

Lisäksi on runsaasti muunneltavia oppimis- ja ryhmätyötiloja.

Lahdessa tehdään tulevaisuutta tosissaan!

LAMK lyhyesti

Opiskelijoita on 5030.
Henkilöstöä on 369.
Liikevaihto on 38,9M€.
Hankkeita käynnissä 67.
Koulutusalat ovat liiketalous ja matkailu, muotoilu ja viestintä, tekniikka sekä sosiaali- ja terveysala.

Lisätietoja

Lahden ammattikorkeakoulu:
vararehtori Maarit Fränti, puh. 040 587 4136
projektijohtaja Satu Hyökki, puh. 044 708 1747

Isku-Yhtymä Oy:
toimitusjohtaja Arto Tiitinen, puh. 0400 566 875
talousjohtaja Asko Dahlbom, puh. 040 548 8012