Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampukselta valmistuu perjantaina 18.12.2015 viimeiset 17 Yhteisöpedagogia (AMK). Vuonna 2015 tulee näin valmistuneeksi yhteensä 39 järjestö- ja nuorisotyön osaajaa. Tämä on vuodesta 1999 toimineen kampuksen ennätystulos.

Valmistujaisia vietetään Joensuun Teatteriravintolan terassilla perjantaina 11.12. klo 16 alkaen (ohjelma alla).

”Vaikka ilmassa on haikeutta, viimeinen vuosi Joensuun kampuksella on ollut energinen ja innostunut. Olemme pystyneet säilyttämään hyvän tekemisen meiningin loppuun asti. Humakin Joensuun kampuksen koulutuksen laatu ja tulokset ovat aina olleet hyviä ja yhteisöpedagogit ovat työllistyneet toimialalle varsin hyvin”, toteaa aluekoordinaattori Kari Keuru.

”Pohjois-Karjalan opistolla on ollut vuosikymmenien ajan nuorisoalan koulutuksen keskittymä ja valitettavasti tämä kokonaisuus nyt hajoaa, ja Humakin vahva koulutus- ja kehittämisosaaminen siirtyy Pohjois-Savoon.” harmittelee johtaja Määttä. ”Alueen järjestö- ja nuorisotyön koulutuksen historia ulottuu 1970-luvulle asti. Tuolloin opistolla koulutettiin keskiasteella nuoriso-ohjaajia. Tämän koulutuksen pohjalta on aikoinaan lähdetty kehittämään amk-tasoista järjestö-ja nuorisotyön tutkintoa.

Hanketoiminta jatkuu – esimerkkinä Järjestöjalostamo

Humak kyllä jatkaa Pohjois-Karjalassa aktiivisena hanketoimijana, on edelleen varteenotettava hankekumppani ja pyrkii toteuttamaan valtakunnallista tehtäväänsä myös tällä alueella”, Määttä jatkaa.

"Olemme kiitollisia Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle hyvästä yhteistyöstä. On ollut hienoa työskennellä tunnelmallisessa ja perinteikkäässä Pohjois-Karjalan opiston rakennuksessa", sanoo Kari Keuru. 

Median väki on tervetullut mukaan valmistujaisjuhlaa. 

Mahdollisuus haastatella henkilöstöä, rehtori Tapio Huttulaa, valmistuneita opiskelijoita ja työelämäkumppaneita.

Lisätietoja: Aluekoordinaattori Kari Keuru, puh. 020 76 21 228, kari.keuru@humak.fi

Juhla rakentuu kahdesta osasta:

Klo 16 alkaen vietämme Valmistumisjuhlaa

klo 18 alkaen käynnistyy "Farewell Party".

Olet lämpimästi tervetullut molempiin osioihin tai toiseen, jos se sopii Sinulle paremmin.

Valmistumisjuhlat (klo 16-17.30.): Valmistuneiden ja valmistumassa olevien onnittelut, stipendien jako ja puheita

"Farewell Party" (klo 18-): Tervetulomalja, ruokailu, virallista ja vähemmän virallista ohjelmaa, musiikkia ja tanssia

Kannanotto 11.12.2015

Vapaa julkaistavaksi

Eduskunta käsittelee tänään perjantaina 11.12. hallituksen esitystä EU/ETA-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille suunnatuista lukukausimaksuista. Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vetoavat vielä viimeisen kerran kansanedustajiin, etteivät he suistaisi Suomea näivettymisen tielle. Tarvitsemme kipeästi korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia ja viisainta olisi, että tekisimme kaikkemme näiden kykyjen houkuttelemiseksi Suomeen. Lukukausimaksut antavat täysin väärän viestin.

Sivistysvaliokunta antoi hallituksen esityksestä mietintönsä viime viikolla. Valiokunta ottaa kantaa muun muassa stipendijärjestelmään. Järjestöt ovat samaa mieltä siitä, ettei järjestelmä saa olla liiallisen byrokraattinen ja raskas ja näin viedä entisestään korkeakoulujen resursseja. Ehdotus valtakunnallisesta kehitysyhteistyövaroista rahoitetusta stipendijärjestelmästä on kuitenkin äärimmäisen huono. Kehitysyhteistyövaroista maksetut stipendit eivät täytä kansainvälisiä kehitysyhteistyövarojen (ODA, Official Development Aid) kriteerejä, sillä niiden ei voida katsoa suoraan vähentävän köyhyyttä opiskelijan kotimaassa. Varsinkin tässä tilanteessa, kun kehitysyhteistyöstä leikataan rajusti, on esitys täysin järjetön.

“Lukukausimaksujen hyväksyminen heikentäisi Suomen kansainvälistymistä, mutta olisi myös kova isku Suomen imagolle maana, jossa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua varallisuuden sitä estämättä. Hyväksyessään tämän lakimuutoksen, eduskunta ajaa Suomea yhä syvemmälle taantumuksen tielle. Emme kertakaikkiaan voi hyväksyä tätä”, summaavat opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat Jari Järvenpää (SYL) ja Joonas Peltonen (SAMOK).

Lisätiedot:

SYL:n puheenjohtaja Jari Järvenpää, jari.jarvenpaa@syl.fi, p. 044 906 5007

SAMOKin puheenjohtaja Joonas Peltonen, joonas.peltonen@samok.fi, p. 050 389 1000

SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Niina Jurva, niina.jurva@syl.fi, p. 041 515 2230

SAMOKin kansainvälisten asioiden asiantuntija Pauliina Savola, pauliina.savola@samok.fi, p. 050 389 1012

Opiskelijoiden Liikuntaliiton pääsihteerin sijaiseksi on valittu kauppatieteiden kandidaatti Hanna Laakso. Hallitus päätti nykyisin OLL:ssa korkeakoululiikunnan asiantuntijana toimivan Laakson valinnasta kokouksessaan eilen torstaina.

Pääsihteeri toimii hallituksen alaisena liiton toimiston esimiehenä ja hoitaa muun muassa taloutta, hallituksen päätösten valmistelua sekä toimeenpanoa ja yhteyksiä sekä Suomen liikunta-, opiskelija- ja nuorisopolitiikan toimijoihin että kansainvälisiin opiskelijaliikuntajärjsetöihin. Laakso tuntee toimintakentän hyvin toimittuaan liitossa vuodesta 2010 alkaen.

"Olen todella innoissani päästessäni toteuttamaan OLL:n tuoretta, kunnianhimoista strategiaa ja jatkamaan opiskelijoiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämistä uudessa roolissa", sanoo Laakso.

Laakson sijaisuus on ajalle 4.1.2016-31.1.2017 ja hän toimii väliaikaisena pääsihteerinä tästä päivästä lukien.

Matias Vainio
Puheenjohtaja

Lisätietoja:
Matias Vainio, matias.vainio(a)oll.fi, 044 7800 211
Hanna Laakso, hanna.laakso(a)oll.fi, 044 7800 219, 4.1. alkaen 044 7800 210

Tiedote julkaisuvapaa 11.12.2015 klo 14, kuten myös Suomen UNICEF ry:n toimittama tiedote.

Suomen UNICEF ry:n myöntämä Lapsiystävällinen kunta -tunnustus luovutetaan Lahden kaupungille

lauantaina 12.12.2015 klo 10.40 Perheen päivä –tapahtuman yhteydessä
paikka: 8-sali, Sammonkatu 8, sisäänkäynti sisäpihalta.
Tunnustuksen vastaanottaa kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Tunnustuksen luovuttavat Suomen UNICEF ry:n pääsihteeri Marja-Riiitta Ketola sekä asiantuntija Ira Custódio.

_________________

Tunnustuksen myöntämisperusteissa todetaan, että Lahden kaupunki on kehittänyt mallin lapsivaikutusten arviointiin, ja sitä on jo kokeiltu kaupungin yleiskaavaa valmisteltaessa. Valmistelussa hyödynnettiin tutkimustiedon lisäksi nuorilta ja päiväkoti-ikäisiltä kerättyä tietoa.  

–  Lahden yleiskaavatyö on hieno esimerkki siitä, miten lapsinäkökulma huomioidaan riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksentekoa. Kunnissa on paljon hyviä toimintatapoja, mutta ne eivät aina ole riittävän laajasti käytössä, toteaa Suomen UNICEFin asiantuntija Ira Custódio.

 –  Kiitämme erityisesti myös siitä, että Lahdessa on kehitetty malli päätöksenteon lapsivaikutusten arviointiin. Kannustamme ottamaan mallin käyttöön kaikkien lautakuntien työssä jo ensi vuoden aikana, sanoo UNICEFin asiantuntija Ira Custódio.

UNICEF toivoo lapsiystävällisten toimintatapojen yleistyvän

Kevään kuluessa Lahdessa järjestetään lapsivaikutusten ennakkoarviointiin opastavaa koulutusta niin kaupungin virkamiehille kuin päättäjille. Sitä hyödyntäen voidaan etukäteen arvioida päätösesityksen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Ennakkoarviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun ja parhaan ratkaisun löytymisen.

Lahdessa myös järjestöjen edustajia on ollut kehittämässä järjestöille sopivaa vaikutustenarviointimallia yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Seurakunnalla on käytössään Suomen evankelisluterilaisen kirkon lapsivaikutusten arviointimalli.

–  On tärkeää, että lapset ja nuoret voivat vaikuttaa oman arkensa asioissa. Lahtelaiskouluissa on esimerkiksi päätetty kehittää oppilaskunnan toimintaa niin, että mahdollisimman moni voi osallistua toimintaan. On hienoa, että oppilaat ovat olleet tässä suunnittelussa mukana, Custódio jatkaa. 

Lahden perusopetuspalveluista opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen kertoo, että lähes kaikilta Lahden ja Nastolan ala- ja yläkouluilta on ollut jo oppilaita harjoittelemassa sitä, miten kaikki oppilaat, luokan hiljaisinkin pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan koulun arkeen. Yhteensä 550 oppilasta osallistui tänä vuonna oppilaskuntien kehittämispäiviin.

Kilposen mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen opetushenkilöstö on erityisen kattavasti osallistunut ihmisoikeuskoulutukseen,. – Tämän tuloksena esimerkiksi opettajat ovat yhteistyössä oppilaiden kanssa työstäneet kouluihin käytännön toimintasuunnitelmia siitä, miten oppilaiden osallisuutta lisätään ja koulujen toimintakulttuuria kehitetään. 

UNICEFin tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan

Lapsiystävällinen kunta –tunnustus myönnetään Lahden lisäksi Raaseporille, Rovaniemelle sekä toisen kerran Hämeenlinnalle. UNICEF toteaa, että kaupungit ovat toteuttaneet kahden vuoden ajan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia. Mallin tavoitteena on edistää esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia ja lasten osallisuutta päätöksenteossa.

– Lapsenoikeusnäkökulma jää valitettavan usein muiden intressien tai lyhytnäköisen talousajattelun jalkoihin. Yksi syy tähän on puutteellinen lapsivaikutusten arviointi, kertoo Suomen UNICEFin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola.

UNICEFin tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.

– Lapsen oikeudet eivät tule kahdessa vuodessa valmiiksi. Tunnustus on kunnille sekä kiitos tehdystä työstä että velvoite ottaa lapsiasiat jatkossa entistä vakavammin, painottaa Ketola.

Lapsiystävällinen kunta perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFIN kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Mallin tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista kunnan päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä.

 
Lisätiedot
Suomen UNICEF ry,
puh. 050 591 8525, Ira Custódio, asiantuntija, ira.custodio@unicef.fi

Lahden kaupunki, sivistystoimiala
puh. 044 716 1328, opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen

Tämän vuotisen Suomen Lucia-neidon lammasturkki on valmistunut. Turkin on suunnitellut Centria-ammattikorkeakoulun opiskelija Josefine Döfnäs ja sen on valmistanut viime vuotiseen tapaan pietarsaarelainen turkkuriyrittäjä May Björklund.

Teerijärvinen Döfnäs opiskelee ensimmäistä vuottaan Pietarsaaressa International Business -koulutusohjelmassa ja hän syventyy turkissuunnitteluun ja markkinointiin.

- Ajattelin eniten sitä millaista turkkia itse haluaisin käyttää. Lucia-perinne myös ohjasi suunnittelua yksinkertaiseen ja tyylipuhtaaseen suuntaan. Yksityiskohtana turkissa on epäsymmetrinen kaulus ja ohuet nahkaraidat, kertoo Josefine Döfnäs.

Lucia-turkki on valmistettu Pietarsaaressa 1980-luvulta lähtien ja se toteutetaan yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun ja Folkhälsanin kanssa. Lucia-neidoksi valittiin Sonja Lehto Kauniaisista.

Lisätiedot:
lehtori Pia Blomström 050 336 8746, pia.blomstrom@centria.fi
viestintäpäällikkö Paula Erkkilä, 044 7250086, paula.erkkila@centria.fi

Kuvat: Kasper Gustavsson

Lahden lukioiden vanhat pääsevät sittenkin tanssimaan yhdessä edellisten vuosien tapaan. Tanssit järjestetään Salpausselkä Hallissa Lahden Urheilu- ja messukeskuksen tiloissa.  

Vanhat tanssivat 19.2.2016 kahdessa ryhmässä klo 12 ja klo 13.15. Tarkemmat lukiokohtaiset ryhmäjaot ja käytännön järjestelyt tiedotetaan myöhemmin.  

Lisätietoja
Lahden kaupungin sivistystoimiala, lukiokoulutuspalvelut
puh. 044 7161330, Heikki Turunen, lukiojohtaja

Embargo 15.00 11.12.2015

Försvarsutbildningsföreningen (MPK) har på sin årsfest beviljat en förtjänstmedalj i guld med svärd åt minister Elisabeth Rehn.

Elisabeth Rehn har gjort en exceptionellt  lång karriär inom det frivilliga försvarsarbetet. Som försvarsminister hade hon en central roll både när MPK grundades år 1993 och när den frivilliga militärtjänsten för kvinnor startade år 1995. Hon har gjort frivilligt försvarsarbete i princip som sitt livsverk och främjat speciellt den frivilliga försvarsutbildningen för kvinnor. Hennes inflytande i att MPK har nått sin nuvarande ställning har varit betydande.

MPK kan bevilja en förtjänstmedalj i guld med svärd åt en person, som speciellt förtjänstfullt, aktivt och långvarigt har fungerat till fördel för den frivilliga försvarsutbildningen, dess utveckling och verksamhetsförutsättningar, eller till en person, som med sitt långvariga och mycket resultatrika arbete har främjat Försvarsutbildningsföreningens målsättning. Förutsättningen är att mottagarens verksamhet är högt värderad. Medaljen som beviljats Elisabeth Rehn, är den femte av MPK beviljade förtjänstmedaljer i guld med svärd. Den föregående medaljen beviljades president Sauli Niinistö.

MPK har nationellt beviljat även förtjänstmedaljer i guld, silver och järn för förtjänstfullt försvarsarbete.

Lisätietoja:
Miia Iivari
Viestintäpäällikkö
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK
p. 050 522 0024
miia.iivari@mpk.fi 

Embargo klo 15.00 11.12.2015

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on myöntänyt vuosijuhlassaan ministeri Elisabeth Rehnille kultaisen ansiomitalin miekkojen kera.

Elisabeth Rehn on tehnyt poikkeuksellisen mittavan uran vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Puolustusministerinä toimiessaan hän oli keskeisessä asemassa MPK:n perustamisessa 1993 ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen käynnistämisessä 1995. Hän on tehnyt vapaaehtoista maanpuolustustyötä lähes elämäntyönään ja edistänyt erityisesti naisten vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Hänen vaikutuksena MPK:n nykyisen aseman saavuttamiseen on ollut mittava.

MPK voi myöntää kultaisen ansiomitalin miekkojen kera henkilölle, joka on erittäin ansiokkaasti, aktiivisesti ja pitkäaikaisesti toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen, sen kehittämisen ja toimintaedellytysten hyväksi tai henkilölle, joka on pitkäaikaisella ja erittäin tuloksekkaalla työllään edistänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tavoitteita. Ansiomitalin saajalta edellytetään, että hänen toimintansa on yleisesti erittäin arvostettua. Elisabeth Rehnille myönnetty on sarjassaan viides MPK:n kultainen ansiomitali miekkojen kera. Edellinen mitali myönnettiin presidentti Sauli Niinistölle.

MPK myöntää valtakunnallisesti kultaisia, hopeisia ja rautaisia mitaleja ansioituneesta maanpuolustustyöstä.

Lisätietoja:
Miia Iivari
Viestintäpäällikkö
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK
p. 050 522 0024
miia.iivari@mpk.fi

Miten inhimillisten kykyjen muuttuminen kauppatavaraksi vaikuttaa työntekijöihin ja oppijoihin sekä heidän toimintamahdollisuuksiinsa?

Aikuiskasvatuksen uusi vuosikirja Koko elämä töihin – koulutus tietokykykapitalismissa avaa keskustelun talouden ja ihmisen tietokyvyn suhteesta. Ihmisten moninaisia kykyjä oppia, tuntea, reagoida ja keksiä hyödynnetään yhä enemmän taloudellisesti. Tiedosta on tullut uusi raaka-aine, johon panostamalla pyritään lisäämään varallisuutta ja kansakunnan kilpailukykyä. Samalla on levinnyt pelko, että tieto, koulutus ja työelämä joutuvat lopullisesti talouden määräysvaltaan.

Teoksessa eturivin koulutuksen ja työelämän asiantuntijat erittelevät artikkeleissaan, miten tuntemisen, oppimisen ja keksimisen taloudellinen hyödyntäminen tapahtuu käytännössä ja minkälaiset intressit ovat sen taustalla.

Kirjan ovat toimittaneet Kristiina Brunila, Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen. Kirja on Kansanvalistusseuran ja Vastapainon yhteisjulkaisu.

Tilaa kirja KVS-kaupasta.

Lisätiedot: Julkaisupäällikkö Helka Repo, 040 759 4532, helka.repo@kvs.fi

Arvostelukappaleet: Vastapaino, 03 3141 3501, vastapaino@vastapaino.fi

Tiedekeskus Heurekan Maan alle -näyttely on avattu Tšekin tasavallassa Pilsenin kaupungissa sijaitsevassa Techmania-tiedekeskuksessa. Näyttely myytiin kokonaisuudessaan Tšekkeihin. Sopimus tehtiin Techmanian kanssa paikallisen opetusministeriön tukemana.

Heurekan suunnittelema ja tuottama Maan alle -näyttely, joka esittelee geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaista rakentamista, on myyty Tšekkeihin. Näyttelyn hankinta tehtiin paikallisen opetusministeriön tukemana. Näyttelyn ensimmäinen sijoituspaikka Tšekeissä on Techmania Science Center, joka on Pilsenin kaupungissa sijaitseva melko uusi tiedekeskus. Pilsen on vuoden 2015 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Maan alle -näyttely oli esillä Heurekassa 11.10.2014–20.9.2015. Näyttelyn sulkeuduttua Heurekassa sen matka jatkui Tšekkeihin. Näyttely on ensimmäinen Heurekan tuotantoa oleva näyttely Tšekin tasavallassa.

Maan alle -näyttely vie kävijät geologian, kaivosten ja maanalaisen rakentamisen maailmaan. Näyttelyn kantava ajatus on kaikenlaisen maanalaisen toiminnan vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Yleisö pääsee näyttelyssä muun muassa ohjaamaan kaivuria, kokeilemaan kallioporaussimulaattoria ja huuhtomaan aitoa kultaa.

Noin puolet näyttelyalueesta on kaivostunnelimaisessa tilassa. Geologiaan liittyvät näyttelykohteet tarjoavat yleiskuvan maankuoren rakenteesta sekä johdattavat tutkimaan mineraalien syntyä ja kallioperän kivilajeja. Äänen, valaistuksen ja muotoilun avulla toteutetussa aidontuntuisessa ympäristössä on helppo eläytyä esimerkiksi matkalle maan ytimeen. Mineraaliteollisuuteen keskittyvä teema-alue kertoo kaivosteollisuudesta ja sen historiasta sekä havainnollistaa mineraaliteollisuuden vaikutusta arkeemme. Näyttelykohteissa tutustutaan kaivoksen toimintoihin pienoismallien avulla ja poraudutaan syvälle kallion uumeniin kokeilemaan tunnelin perän panostamista, kallionporausta ja kaivurilla lastaamista.

Näyttely on suunniteltu yhteistyössä laajan kotimaisen toimijaverkoston kanssa.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Tapio Koivu, puh. 050 5160 664, tapio.koivu@heureka.fi
Projektipäällikkö Anssi Ahlgrén, puh. 040 9015 242, anssi.ahlgren@heureka.fi

Lisätietoja Techmania-tiedekeskuksesta: http://techmania.cz/

Turun ammattikorkeakoulussa kiitetään julkisesti niitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet toimintansa kautta kuluvan vuoden aikana. AMK:n opiskelijat ja henkilöstö valitsevat palkittavia jäseniään ja kunnioittavat siten toistensa työtä.

Kunniakirjat jaettiin henkilöstön joulujuhlassa 11.12. kiitoksena ammattiosaamisesta, innostuneesta asenteesta tai innovatiivisesta kehittämistyöstä.

Vuoden opettajan valitsivat opiskelijat Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOn järjestämässä äänestyksessä.

TUOn hallitus päätti nimittää vuoden opettajaksi Jani Paulin, Ensihoidon koulutuksesta.

• ”Jani on ollut erittäin kannustava opettaja, joka opettaa aina ilon kautta. Hänellä on suuri ammattiylpeys ensihoitajan ammatista.”
• ”Ylivoimaisesti paras opettaja mm. simulaatiotilanteissa, luennoilla ja tekee todella hyviä tenttejä.”
• ”Maailman paras tutor-opettaja! Tekee kovasti töitä opiskelijoiden eteen ja on oikeudenmukainen ja rehti. Hän on aidosti kiinnostunut opiskelijoistaan ja heidän oppimisestaan.”

Vuoden opiskelija, Vuoden Purjehtija sekä Vuoden Kultainen Purje valittiin henkilöstön ehdotusten pohjalta.

– Nyt palkitut ovat onnistuneet huipputasolla sekä tehtävässään että sen tulosten hyödyntämisestä julkisuudessa. He ovat kehittäneet strategiamme ytimessä olevia toimintoja korkeinta kansallista osaamista osoittavalla tasolla, sanoo rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Vuoden Opiskelija: Taideakatemian yö -opiskelijaryhmä (projektipäällikkö mainonnan opiskelija Kati Vairinen)
”Taideakatemian yö on vakiinnuttanut asemansa opiskelijayhdistyksen organisoimana tapahtumana. Taideakatemian yö on kehittynyt positiiviseksi oppilaitoksen imagoa rakentavaksi tilaisuudeksi, jossa opiskelijat pääsevät näyttämään omaa osaamistaan. Tapahtuman organisointi tapahtuu opiskelijalähtöisesti ja synnyttää organisointiin osallistuville opiskelijoille hyvää tapahtumatuotannollista osaamista.”

Vuoden Purjehtijaksi voi tulla valituksi muun kun opetustyön osalta.
Vuoden Purjehtija: Suunnittelija Andreas Iivonen, Opiskelijapalvelut

"Andreas Iivonen työskentelee hakijapalveluissa ja huolehtii erityisesti hakujärjestelmän teknisestä puolesta. Käytännössä Iivonen on huolehtinut siitä, että valintaperusteet on saatu mallinnettua keskeneräiseen järjestelmään. Andreas Iivonen on korkeakoulusektorilla yhteishakujen todella vahva tekninen osaaja, jonka neuvoihin myös muut korkeakoulut tukeutuvat ja jopa Opetushallitusta myöden.”

Vuoden Kultainen Purje osoitetaan työryhmälle, tiimille tai yksikölle.
Vuoden Kultainen Purje: Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmä, TYT (vetäjä Piia Nurmi)
”Tutkimusryhmä toimii aktiivisesti kiertotalouden ja vastuullisen liiketoiminnan aihepiireissä ja sillä on mittava hankesalkku. Ryhmä on myös saavuttanut suurta näkyvyyttä toiminnalleen ja järjestänyt useita tapahtumia sekä eri toimijaryhmiä osallistavia työpajoja. Myös opiskelijoiden mukanaolo hankkeissa on esimerkillistä.

Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmä on toteuttanut esimerkillisellä tavalla Turun AMK:n uutta strategiaa. Tutkimusryhmän toiminta perustuu innovaatiopedagogiikkaan ja siten monialaiseen ja työelämäyhteyksistä lähtevään oppimiseen ja opetusmenetelmiin. Tutkimusryhmä on kasvanut yhdeksi Turun AMK:n isoimmista ja se on toiminut esimerkillisellä tavalla kiertotalousteeman parissa aluekehityksellisenä koordinoijana ja tulevaisuuden tekijänä.

Lisäksi opiskelijat ja henkilöstö valitsivat Vuoden kansainvälisyyden edistäjän, jonka osalta jaettiin kaksi kunniamainintaa. 

Vuoden kansainvälisyyden edistäjä -kunniamaininnan saivat koulutus- ja tutkimuspäällikkö Taina Erävaara Taideakatemiasta sekä kv-koordinaattori Anniina Jaranne Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalueelta.

Lisäksi juhlassa muistettiin eläkkeelle juuri jäänyttä entistä vararehtoria, toiminnanjohtaja Olli Mertasta.

Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila kiitti juhlassa kaikkia Turun amkilaisia:

– Vuoden 2015 osalta oli aiempaakin vaikeampaa nimetä erityisen ansioituneita henkilöitä, koska koko yhteisön tulostaso on kehittynyt niin erinomaisesti. Haluankin antaa kunniamaininnan koko Turun ammattikorkeakoulun yhteisölle loistavien tulosten synnyttämisestä hyvässä hengessä.

Onnea voittajille ja koko yhteisölle!

Vuoden odotetuimpien juhlien teemana oli tänä vuonna opiskelijabileet. Turun AMK:n sloganin mukaisesti väki viihtyi ja juhli erinomaisesti: "Excellence In Action”.

Lisätiedot:  

Suunnittelija Mari Tauriainen,  etunimi.sukunimi@turkuamk.fi, p. 050 5985 718    

Viestintävastaava Satu Haapala, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi,  p. 050 5985 634

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO: Asiantuntija Emmi Lehtinen, p. 045 881 4050

Asiakastyytyväisyys kasvaa Suomessa ja on Pohjoismaiden korkein

 EPSI Rating on Suomessa vuodesta 2005 tutkinut sähkön vähittäismyynnin asiakastyytyväisyyttä ja kehitys on ollut koko toimialalle nousujohteinen. Edellisvuodesta nousua tuli peräti 2 indeksipistettä, mikä suurella toimialalla on paljon. Toimiala on nyt Suomessa toisella sijalla, vahinkovakuutusalan  jälkeen ja on ensimmäistä kertaa ohittanut esimerkiksi pankkialan.

 Asiakkaita pidetään nyt paremmin ajan tasalla

 Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset sähköyhtiöt pitävät asiakkaidensa mielestä paremmin yhteyttä ja informoivat asiakkaitaan muita Pohjoismaita paremmin. 37 % asiakkaista ilmoittaa olleensa suorassa yhteydessä sähköyhtiöönsä viime 12 kuukauden aikana ja koko toimialle annetaan 77,5 indeksipistettä (0-100) siitä, että oma yhtiö pitää ajan tasalla ajankohtaisista asioista. Tämä on erittäin hyvä arvosana.

 Kaikilla mittareilla parannusta

Sähkön alenevat markkinahinnat ja sopimusten vaihtoehdoista tiedottaminen ovat osittain olleet myötävaikuttamassa parempaan asiakastyytyväisyyteen ja tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että sähköyhtiöiden tuottama vastine rahalle koetaan entista parempana. Myöskin koettu tuotteiden sekä asiakaspalvelun laatu on koko toimialalla parantunut. Tämän lisäksi sähköyhtiöitä aiemmin vaivannut huono maine on nyt selkeästi saatu kumottua. Imagon parannus oli peräti 4,2 pistettä.

Tyytyväisyyshaitari kapenee

Vaikka koko toimiala Suomessa teki merkittävän parannuksen, vuosia asiakastyytyväisyysmittauksissa ykkösenä ollut Helsingin Energia, nykyinen Helen, notkahti hieman, kuitenkin pysyen tiukasti ykkösenä. Kun samalla pitkään jumbona ollut Vattenfall paransi kaikista eniten, erot tässä suhteessa ovat huomattavasti kaventuneet.

 Valistus on valttia

 30 % suomalaisista ilmoittaa seuraavansa kulutustaan joko omien sivujen tai mobiilisovelluksen kautta. Tämän mahdollisuuden tarjoaminen nostaa sekä tietoisuutta kulutuksesta että tyytyväisyyttä sähköyhtiötä kohtaan. Kun vielä toiset 27 % kuluttajista pitävät asiaa mielenkiintoisena, niin löytyy otollista potentiaalia yhä tyytyväisempiin asiakkaisiin.

 Hinnan perässä juoksee melkein joka kolmas

 28 % ilmoittaa aktiivisesti neuvottelevansa hinnasta tai vaihtavansa sähköyhtiötä. Nämä asiakkaat näyttäisivät olevan myös jonkin verran keskimääräistä tyytyväisempiä, sillä ne jotka ilmoittavat tulleensa nykyisen sähköyhtiönsä asiakkaaksi hintavertailupalvelun kautta (esim. Energiaviraston sahkonhinta.fi) edustavat 76,8 indeksipisteen tyytyväisyysastetta.

  Sähkön alkuperä kiinnostaa yhä enemmän

Tutkimuksessa kysyttiin kuinka tärkeänä asiakkaat pitävät mahdollisuutta ostaa «vihreää» sähköä, kuinka tärkeää on itse saada valita sähkön tuotantolähteen tai      kuinka mielekästä olisi voida tuottaa oman sähkönsä.

 Alla oleva taulukko kertoo selkeistä eroista eri sähköyhtiöiden asiakkaiden asenteista. Esimerkiksi näyttäisi siltä, että Fortumin asiakkaat selvästi eniten arvostavat sähkön alkuperää ja ehkä myöskin osin sen perusteella valitsevat sähköyhtiönsä.

 Aloitteellisuutta arvostetaan

 Tutkimuksesta selvisi, että mitatuista yhtiöistä selkeästi aloitteellisimmat ovat Vattenfall ja Fortum. Vattenfall on myöskin eniten asiakastyytyväisyyttään parantanut yhtiö.

Liitteenä olevasta taulukosta käy ilmi paitsi yksittäisten yhtiöiden tyytyväisyyskehitys, myöskin koko toimialan nouseva trendi, joka pitkälti johtuu sähköyhtiöiden lisääntyvästä asiakkaiden kuuntelemisesta ja toiminnan parantuneesta läpinäkyvyydestä, esimerkiksi kulutuksen seurannan sekä hintojen vertailun osalta.

Huom! Taulukot ja graafit liitteessä!

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy: www.epsi-finland.org

Haastatteluita varten:

Mats Nybondas, tj EPSI Finland

09-4730 3551

mats.nybondas@epsi-finland.org

EPSI Rating Finland kuuluu kansainväliseen EPSI Rating Groupiin, joka tutkii vuosittain asiakkaiden tyytyväisyyttä kymmenillä toimialoilla. Tutkimustieto kerätään puhelinhaastatteluin, ja tulokset jaetaan medialle, kuluttajille ja yrityspäättäjille. Asiakkaiden kuuntelu on avain yrityksen menestykseen, ja analyysiä hyödynnetään laajasti liiketoiminnan kehittämiseen, jotta asiakastyytyväisyys parantuisi entuudestaan. Tätä tutkimusta varten EPSI Rating haastatteli yli 10.000 kuluttajaa ja yritysasiakasta Pohjoismaissa. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/-2 indeksiyksikköä suuntaansa.

Nepalilaiset nuoret muuttavat aikuisten asenteita ja koulumaailmaa. Taksvärkki ry tukee uudessa hankkeessaan kyläkoulujen oppilaskuntia.

”Koulutuksella on valtaa”, kertoo Suomessa vieraillut nepalilainen nuorisotyön ohjaaja ja projektikoordinaattori Bipin Shrestha. Koululaiset ponnistelevat paremman kouluympäristön puolesta Taksvärkki ry:n juuri alkaneessa hankkeessa, jossa kehitetään kyläkoulujen oppilaskuntatoimintaa.

Kathmandulaisista yliopisto-opiskelijoista koostuva 20 hengen ryhmä on jo koulutettu vapaaehtoisiksi vertaiskouluttajiksi. Hankkeessa mukana oleville 13 syrjäseutujen kyläkoulujen oppilaskuntien edustajille pidetään ensimmäinen yhteinen leiri joulukuussa.

Oppilaat pääsevät pian toteuttamaan itse ideoimiaan kampanjoita, joissa he tiedottavat kyläläisiä esimerkiksi puhtaan juomaveden ja käymälätilojen tärkeydestä ja puhuvat yhdenvertaisuuden ja koulutuksen merkityksestä.

”Haluan motivoida lapsia tulemaan kouluun, vaikka olosuhteet ovat hankalat”, Shrestha sanoo.

Fyysisen kouluympäristön lisäksi on tärkeää muuttaa yleistä asenneilmapiiriä, jotta koulunkäynti ei keskeytyisi tyttöjen heikomman aseman, syrjinnän tai köyhyyden vuoksi.

”Oppilaskuntatoiminnan ansiosta nuoret niin Suomessa kuin Nepalissa saavat äänensä kuuluviin”, kertoo Taksvärkki ry:n ohjelmasuunnittelija Veera Blomster. ”Nepalissa oppilaat saavat nyt hankekouluissamme merkittävän roolin oman opiskeluympäristönsä kehittäjinä päästessään saman pöydän ääreen muun muassa koulun johtokunnan ja kylän kehittämiskomitean kanssa.”

Samantyyppistä työtä tehtiin Taksvärkki ry:n vuonna 2010 päättyneessä kehitysyhteistyöhankkeessa Shresthan edustaman ECCA-järjestön kanssa. Se tuotti tulosta monella tasolla: ”Monissa kouluissa on nyt puhdasta juomavettä”, Shrestha iloitsee ja lisää: ”Lapset ja nuoret ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä.”

Taksvärkki-kampanja Koulutus murtaa muureja on käynnissä koko lukuvuoden 2015–2016. Jo yli 13 000 suomalaista koululaista ja opiskelijaa on osallistunut Taksvärkki-keräykseen ja tukenut nepalilaisten oppilaskuntien toimintaa.

Lisätietoja:

www.taksvarkki.fi/nepal

Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut ovat jälleen valtakunnallisesti eturivissä opiskelijoidensa projektinhallinnan valmiuksien kehittämisessä ja mittaamisessa. SeAMK ja VAMK ovat syksyn aikana kehittäneet yhteistyössä Projektiyhdistyksen kanssa oppilaitosten käyttöön soveltuvan projektinhallinnan sertifikaatin.

Projektiyhdistys kuuluu kansainväliseen IPMA*-verkostoon, jossa ovat mukana yli 60 eri maan vastaavat yhdistykset. IPMA:n neliportaisen kompetenssijärjestelmän mukaan sertifioituja projektipäälliköitä ja projektijohtajia on maailmanlaajuisesti yli 200 000 ja Suomessa jo yli 4 000.

- Opiskelun yhteydessä suoritettavaksi tarkoitettu PM Foundation -sertifikaatti on rakenteellisesti ja sisällöllisesti yhteensopiva IPMA:n kansainvälisen arviointijärjestelmän kanssa. PM Foundation nojautuu IPMA:n kehittämään projektinjohtamisen 49 kyvykkyysalueen määritelmään, jota käytetään myös IPMA:n neliportaisen sertifioinnin perustana. Näin oppilaitokset ja opiskelijat pystyvät suoraan vertaamaan sekä opetuksen sisältöä että hankkimaansa osaamista kansainvälisesti tunnettuun ja työelämässä korkealle arvostettuun kompetenssijärjestelmään, kertoo Jouko Kaaja Projektiyhdistyksestä.

Joulukuun alussa SeAMKin uusissa tiloissa Framilla järjestettiin uuden PM Foundation-sertifioinnin ensimmäinen pilottitilaisuus. Mukana oli yhteensä 10 opiskelijaa sekä kaksi projektinhallinnan opetuksesta vastaavaa opettajaa. Kolmetuntisen koetilaisuuden vaativuutta kuvaa hyvin se, etteivät opettajatkaan saaneet kokeesta täysiä pisteitä ja muutama opiskelijakin joutuu vielä palaamaan oppikirjojen pariin ennen uutta yritystä.

- Halusimme olla itse mukana PM Foundation -sertifiointikokeen pilotissa, jotta pystymme arvioimaan sertifioinnin sopivuutta ja myös jotta osaamme kertoa opiskelijoille konkreettisesti millainen kokemus heillä sertifiointiin lähtiessään on edessään, sanovat Vaasan AMK:n Lotta Saarikoski ja Pekka Ketola. Ja olihan meille itsellemmekin tietenkin tärkeää saada palautetta osaamisestamme ja että se riitti sertifikaatin suorittamiseen, heittävät molemmat hymyssä suin vielä lopuksi.

 - Näin PM-sertifikaatin tärkeänä tulevaisuudelle. Halusin suorittaa sertifikaatin, koska siihen oli mahdollisuus opiskelujen aikana. Tulevaisuudessa esimerkiksi liikunta-alalla on paljon projektiluonteisia töitä, joten tämä antaa näyttöä osaamisestani, kertoo SeAMKin fysioterapeuttiopiskelija Juuso Haapasaari.

Pohjanmaan oppilaitokset ovat jo aiemmin olleet aktiivisesti mukana projektinhallinnan koulutuksen kehittämisessä. Seinäjokiset ja Vaasalaiset ovat menestyneet projektiosaamisellaan oppilaitosten projektinhallinnan SM-kisoissa erittäin hyvin. Yli 90 joukkueen kilpailussa SeAMKin joukkue tuli tänä vuonna finaalissa hopealle ja vuonna 2013 voitto meni Vaasan AMK:n joukkueelle. Molemmat oppilaitokset ovat aktiivisesti myös mukana PRY:n Academic Summit -verkoston toiminnassa. Kummankin oppilaitoksen menestyksen takaa löytyy vuosien systemaattinen ja aktiivinen projektinhallinnan opetuksen kehitystyö. Uuden, vahvasti kansainvälisyyteen nojaavan Foundation -sertifioinnin hyödyntäminen opetuksessa on looginen askel ylöspäin tässä kehittämisessä.

SeAMKin yliopettajana työskentelevällä Beata Taijalalla on selvä näkemys projektiosaamisen tärkeydestä työelämään siirtyville nuorille ammattilaisille.

- Olemme ylpeitä voidessamme olla ensimmäisenä ottamassa käyttöön kansainvälisen työelämän kompetensseihin nojaavaa sertifikaattia. Ammattikorkeakoulun opiskelijoille PM Foundation -sertifikaatti on myös arvokasta valuuttaa CV:ssä työelämään siirryttäessä. Monilla aloilla sertifikaatit ovat työnantajille jopa keskeisiä kilpailutekijöitä. Samalla saamme opetuksen suunnittelua varten arvokasta tietoa ja palautetta siitä, miten hyvin koulutuksemme vastaa käytännön työelämässä tarvittavaan projektiosaamiseen, toteaa Taijala.

Lisätietoja:

Jouko Kaaja, Projektiyhdistys ry, p. +358 400 403145
Beata Taijala, SeAMK, p. 040 8304217
Lotta Saarikoski, VAMK p. 040 582 7710

Faktalaatikko

*International Project Management Association IPMA

Projektiyhdistys ry

Projektiyhdistys ry:n tavoitteena on suomalaisen projektiosaamisen kehittäminen kaikilla tasoilla ja sen nostaminen kilpailuvaltiksi niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Projektiyhdistys on perustettu vuonna 1986 ja siihen kuuluu yli 4 000 jäsentä yli 600 eri organisaatiosta. Yhteistyö myös oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa on erittäin aktiivista ja monimuotoista.

Vaasan ammattikorkeakoulu

VAMK yourself! Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. Työelämälähtöiset opintomme ja elinvoimainen Vaasan seutu varmistavat erinomaiset työllistymisen mahdollisuudet. Opiskelijoita on 3300 ja henkilöstöä 220. VAMK painottaa koulutuksessaan energiatekniikkaa ja kansainvälisyyttä. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen sekä seudun energiateknologian keskittymän kanssa, joka on Pohjoismaiden merkittävin.

Taidemaalari Juhani Tarnan muotokuva luovutetaan keskiviikkona 16.12. klo 12.00 Kankaanpään kaupunginmuseolla.

Muotokuva sijoitetaan ensin osaksi taidekoulun historianäyttelyä, minkä jälkeen se todennäköisesti sijoitetaan Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Taidekoulun kampukselle Kankaanpäähän.

Työn tekijä on SAMKista kuvataiteilijaksi (AMK) valmistunut Kaija Leinonen.

Työn ohjaaja on Heli Ryhänen.

Teoksen ottavat vastaan kaupungin puolesta vt. kaupunginjohtaja Mika Hatanpää ja museonjohtaja Eeva-Kaisa Haikonen. Juhani Tarna on myös paikalla tilaisuudessa.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.  

Lisätiedot:

Tiimivastaava Matti Velhonoja, p. 044 710 6192, matti.velhonoja@samk.fi

Ideoita ekologisesti, sosiaalisesti ja teknis-taloudellisesti kestävään tiiviiseen kivikaupunkiin.

Tiivistyvää kaupunkirakennetta perustellaan kestävällä kehityksellä. Palvelujen, työpaikkojen ja asumisen tarkoituksenmukainen tiivistäminen vähentää liikkumisen tarvetta ja kaupunkirakenteen hajautumista. Millaista elinympäristöä voi syntyä tiiviiseen kivikaupunkiin, kun ekologinen, sosiaalinen ja teknis-taloudellinen kestävyys ovat tasavertaisia suunnittelun lähtökohtia?

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat perehtyneet yli koulutusrajojen kootuissa ryhmissä kestävän kaupungin ideaan aluesuunnittelun näkökulmasta. Projektissa on ollut mukana 86 opiskelijaa 4 eri maasta ja kolmelta eri koulutusalalta. Hämeenlinnan kaupungin toimeksiantona on tässä projektissa ollut Engelinrannan alue aivan Hämeenlinnan keskustan kainalossa.

- Engelinrannan suunnittelu on vaiheessa, jossa hahmotellaan alueen identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Opiskelijat tuovat aluerakentamishankkeeseen uutta näkökulmaa, tuoreita ajatuksia ja uusia ideoita punnittavaksi, sanoo Hämeenlinnan kaupungin yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki.

Projektin innoittamana järjestämme paneelikeskustelun ja opiskelijatyönäyttelyn, jonka tavoitteena on herättää yleistä keskustelua siitä miten tehokkaiden kerrosneliömetrien määrittelyn jälkeen voidaan ympäristöstä rakentaa kestävän kehityksen mukaista. Paneelikeskustelussa ennakolta nimettyjä teemoja ovat monitoiminnallisuus, rakennettu luonto ja resurssiviisaus.

Tilaisuuden panelistit:
- Osmo Soininvaara, valtiotieteen lisensiaatti, kirjailija, Helsinki
- Niklas Lähteenmäki, yleiskaava- arkkitehti, Hämeenlinnan kaupunki
- Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki
- Kristiina Koskiaho, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Eteläranta Oy

Paneelikeskustelu järjestetään 17.12.2015 Korkeakoulukeskuksessa Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen kampuksella.

Paikka: Auditorio B, C-rakennus (Visakaarre)
Aika: 17.12.2015 klo 10.00- 12.00

Ohjelma:
09.45 Posterinäyttelyyn tutustuminen
10.15 Panelistien esittäytyminen ja kestävä kehitys kaupunkisuunnittelussa
10.35 Teeman mukanen keskustelu
- Monitoiminnallisuus
- Rakennettu luonto
- Resurssiviisaus
11.35 Keskustelu ohjauskeinoista, käytännöistä ja esteistä, yleisön kommentit
11.55 Posterinäyttelyyn tutustuminen

Lisätietoja:
Rakennetun ympäristön koulutus (maisemasuunnittelu)

Sari Suomalainen, lehtori
puh. 050 574 3617
sari.suomalainen@hamk.fi

Outi Tahvonen, lehtori
puh. 040-351 93 52
outi.tahvonen@hamk.fi

Kestävän kehityksen koulutus

Sirpa Ojansuu, lehtori
puh. 050 574 4854
sirpa.ojansuu@hamk.fi

Metsätalouden koulutus

Nina Kokkonen, lehtori
puh.050 597 4019
nina.kokkonen@hamk.fi

Tiedote
14.12.2015

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK on luonut omat askelmerkkinsä koulutuksen digitalisaatioon.

Digipaperin keskiöön SAMOK on nostanut koulutukseen hakeutumisen, opetuksen sekä palvelut. Digitalisaatio tulee muokkaamaan työn tekemisen tapaa ja luomaan aivan uusia mahdollisuuksia aivan jokaisella alalla, joten sitä ei yksinkertaisesti voi sivuuttaa koulutuskeskustelussa. 

Koulutuksen digitalisaatio sisältyy myös Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan, jossa digitalisaatio on kärkihankkeena.

"Digiloikasta puhutaan paljon, mutta harvoin tarjotaan konkreettisia esityksiä sen toteuttamiseen. Haluamme olla aloitteellisia ja vastata opetusministeri Grahn-Laasosen asettamaan haasteeseen julkaisemalla tavoitteemme digipaperin muodossa", digipaperin laatinut SAMOKin hallituksen jäsen Jani Mäntysaari summaa.

SAMOKin digipaperi sisältää toimenpide-ehdotuksia, joilla suomalainen korkeakoulutus päivitetään digiaikaan.

"Olemme ylpeitä saadessamme esittää pohjan koulutuksen digitalisaatiokeskusteluun Tämä on vasta keskustelunavaus johon toivomme vastineita ja rohkeita kannanottoja!", iloitsee SAMOKin puheenjohtaja Joonas Peltonen.

#digipaperi

Lisätietoja:
Jani Mäntysaari, hallituksen jäsen, 050 389 1002, etunimi.sukunimi@samok.fi
Vellu Taskila, asiantuntija, 050 389 1013, etunimi.sukunimi@samok.fi

Ansioitunut keittiömestari Sami Rekola siirtyy Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opettajaksi Haagan kampukselle 1.1.2016 alkaen. Rekola on aiemmin luotsannut useita huippukeittiöitä Helsingissä (mm. PalaceGourmet, Savoy ja Boathouse). Haaga-Heliaan Rekola siirtyy Unilever Food Solutionsin Pohjoismaiden koekeittiötiimin vetäjän paikalta.

Vahvan työkokemuksen lisäksi Rekolalla on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus alan kilpailutoiminnasta. Hän on toiminut muun muassa Suomen kokkimaajoukkueen jäsenenä sekä eri kilpailuorganisaatioiden valmentajana, tuomarina ja joukkueenjohtajana.

Rekolan toimenkuvaan kuuluvat opetustehtävät ruokatuotannon johtamisen koulutuksessa sekä Haaga Place to Be -toiminnan kehittäminen. Place to Be on innovatiivinen oppimisympäristö ja avoin kehittämisalusta, joka yhdistää hospitality-alan toimijat, opiskelijat sekä opetuksen ja TKI-toiminnan. Place to Be sijaitsee Haagan kampuksella.

Lisätiedot: Risto Karmavuo, koulutusohjelmajohtaja, puh 0400 538 740

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE ja Helsingin kaupunki ovat julkaisseet 30 erilaista arkipäivän liikkumiseen ja asiointiin liittyvää videota. Ne avaavat apuvälineen käyttäjän, aistivammaisen tai vaikkapa lastenvaunujen työntäjän näkökulmaa toimimisen helppoudesta tai vaikeudesta erilaisissa ympäristöissä.

Videoilla nähdään päivittäin eteen tulevia tilanteita, jotka ovat monille ihmisille pikku juttuja, mutta jotka voivat katkaista kokonaan apuvälineen käyttäjän tai aistivammaisen ihmisen matkan.

- Meistä jokainen voi vaikkapa lastenvaunujen kanssa tai ikääntymisen myötä joutua tilanteeseen, jossa esteetön ympäristö on suureksi avuksi, toteaa projektinjohtaja, esteettömyysasiamies Pirjo Tujula Helsingin kaupungilta.

Asiat, joita vammaton ihminen ei ajattele voivat muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi vammaiselle ihmiselle.

- Matka voi tyssätä huolimattomasti tehtyyn luiskaan, yllättävään esteeseen jalkakäytävällä tai huonoon opastukseen. Toisaalta pienillä asioilla ympäristö muuttuu kaikille toimivaksi, kiteyttää Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn johtaja Kirsti Pesola videoiden sanoman.

Videot on tehty Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Klipit löytyvät ESKEn ylläpitämältä esteeton.fi-verkkosivustolta (http://www.esteeton.fi/portal/fi/eske/esken_videoklipit/). Ne ovat vapaasti käytettävissä tiedotuksen ja koulutuksen apuna. Videot on nimetty siten, että erilaisia suunnitteluratkaisuja miettivät voivat helposti hyödyntää niitä.

www.esteeton.fi

www.hel.fi/helsinkikaikille

www.invalidiliitto.fi

Lisätietoja:

Kirsti Pesola, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE, johtaja, p. 050 594 2553, kirsti.pesola(at)invalidiliitto.fi

Pirjo Tujula, Helsingin kaupunki, projektinjohtaja, esteettömyysasiamies, p. 09 310 38410, pirjo.tujula(at)hel.fi

Moni ammattiurheilija jää tyhjän päälle uran päättyessä. Näin ei käynyt puualaa Työtehoseurassa opiskelevalle Sami Heleniukselle, joka on entinen NHL-jääkiekkoilija. Amerikan vuosien 1994–2003 jälkeen Helenius jatkoi jääkiekkoilijana SM-tasolla vielä kevääseen 2010. Sen jälkeen jääkiekkoilu-ura on jatkunut junioreiden valmennuksessa.

”Heti lopettamisen jälkeen en oikein tiennyt, mitä seuraavaksi leipätyökseni rupeaisin tekemään, mutta tarkoituksella buukkasin allakan täyteen eli arki alkoi heti”, kertoo Sami Helenius jääkiekkouran jälkeisestä tilanteesta. Ensimmäiset kolme vuotta vierähtivät koulunkäyntiavustajana. Koulumaailmasta löytyi myös seuraava tehtävä, kun avautui mahdollisuus aloittaa teknisen työn opettajana. Tässä tehtävässä onkin jo kolmas vuosi menossa.

”Tiedän pari entistä pelikaveria, joilla siirtyminen ns. rehellisiin töihin ei ole sujunut niin mutkattomasti kuin minulla. Olen sen tyyppinen, että pelkkä joutenolo ei sovi minulle”, Helenius huomauttaa.
”Luova työ sopii minulle eli käsillä tekeminen toimii”, tunnustaa Helenius. TTS:n kouluttaja Anne Kumpulainen on samoilla linjoilla: ”En osaisi kuvitella Samia istumatyöhön, toimistopöydän ja tietokoneen äärelle, mutta teknisen työn opettajan työhön Sami soveltuu varmasti vallan mainiosti.”

Puuala ei ole Sami Heleniukselle aivan vierasta. Peruskoulun jälkeen hän kävi vuoden ammattikoulussa puuseppälinjaa. Jääkiekko vei kuitenkin mennessään, ja nyt oli aika palata alalle. ”Netistä tutkiessani huomasin opiskelumahdollisuuden TTS:ssä mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi”, kertoo Helenius.

”Hyvin räätälöity opetus ja opiskeluajat ovat mahdollistaneet opiskeluni. Opiskelun ohessa teen teknisen työn opettajan työtä Sotungin yläkoulussa. Voin siis suorittaa koulutukseen liittyvää työssäoppimista teknisen työn opettajan töitä tekemällä”, iloitsee Helenius.

Helenius suorittaa vaihe vaiheelta puualan perustutkintoa. Koulutus perustuu suurelta osalta työharjoituksiin, työssä oppimiseen ja etätehtäviin. ”Kun kutakin osa-aluetta on treenattu tarpeeksi, suoritetaan tutkinnon osa työnäyttönä, jonka arvioijat arvioivat. Teorian osuus on pienempi kuin käytännön työn, ja se on pitkälti itseopiskelua verkon kautta”, kuvailee Helenius. Koulutuksen jälkeen Heleniuksella on tavoitteena pätevöityä teknisen työn opettajaksi ja sitä kautta vakinaistaa vakanssi.

Kuva Sami Helenius http://www.tts.fi/images/SamiHelenius_1.jpg

Pikkukuva Sami Helenius http://www.tts.fi/images/SamiHelenius-w.jpg