Kun pojat ovat pieniä vauvoja, he ovat yhtä tunneherkkiä kuin tytötkin, sanoo akatemiatutkija Tuija Huuki Oulun yliopistosta.

Kasvaessaan poika joutuu ottamaan etäisyyttä erityisesti intiimiin herkkyyteen. Se tarkoittaa pidättäytymistä sekä fyysisestä että henkisestä läheisyydestä muiden kanssa.

Mistä on miesten välinen ystävyys tehty? Tähän kysymykseen vastaan Aina-verkkomedian tuorein juttupaketti Miesten ystävyys.

Jutuissa sekä viisikymppiset että parikymppiset miehet puhuvat ystävyydestään, ja ennen kaikkea siitä, kuinka he osoittavat välittämistä toisilleen.

Tunteilun ei ajatella kuuluvan miesten ystävyyteen, mutta tutkijat ovat havainneet sen olevan kulttuurinen harha. Ajat saattavat olla muuttumassa.

Etenkin nuorista miehistä useat ovat entistä avoimempia ja vapautuneempia, arvioi miesten ystävyyssuhteita tutkinut ja aiheesta väitellyt puheviestinnän tohtori Ira Virtanen.

– Kasvatuksella ja ympäristön luomilla odotuksilla on suuri vaikutus käyttäytymiseen. Esimerkiksi lapselle sanottu “Älä itke, vaan ole reipas, olethan jo iso poika” opettaa tätä tukahduttamaan tunteitaan.

Media tuo yhteen

Ainassa julkaistaan temaattisia juttupaketteja eli kuplia, joilla luodaan dialogia ja tuodaan näkökulmia yhteen. Mediaa kustantaa Suomen vanhin sivistysjärjestö Kansanvalistusseura (KVS).

Aiemmin ilmestyneet kuplat:

1. Sivistyksen asialla
2. Kielitaidon aivokuva
3. Kansallisuus ja uudet aatteet
4. Dialogitaidot puntarissa
5. Naiskuvaa etsimässä
6. Aikuiset uupujat

Seuraa Ainaa

Facebookissa facebook.com/AinaVerkkomedia
Twitterissä twitter.com/AinaVerkkomedia
Instagramissa instagram.com/ainakuplat

Lisätietoja: toimituspäällikkö Annu Griñan, 040 7594 532, annu.grinan@kvs.fi

Turun kaupungin ja Turku Science Park Oy:n kesäteekkarikampanja on houkutellut 40 tekniikan alan diplomi-insinööriopiskelijaa ja arkkitehtiopiskelijaa kesätöihin Turun seudun yrityksiin. Vetovoimaa on erityisesti rakennus-, meri- ja teknologiateollisuuden yrityksissä.

Kampanjan ideana on, että Turun seudulta kesätyöpaikan löytänyt kesäteekkari voi hakea asunto- ja bussikorttietua kolmeksi kuukaudeksi. Kampanja on suunnattu osaajille, joista alueella on erityinen pula: kone-, tuotanto-, meri- ja rakennustekniikan diplomi-insinööriopiskelijoille sekä arkkitehtiopiskelijoille Suomen teknillisissä yliopistoissa.

Kampanjan avulla 25 Turun seudun yritystä on löytänyt palkkalistoilleen yhden tai useamman kesäteekkarin. Tulijoita on Espoon Otaniemestä, Tampereelta, Oulusta, Lappeenrannasta ja Vaasasta.

Kampanja järjestetään nyt neljännen kerran. Viime kesänä Turun kaupungin tarjoamaan etuun tarttui 26 kesäteekkaria, tänä kesänä kampanjan kaikki 40 paikkaa täyttyivät nopeasti.

- Kampanjan menestys kertoo siitä, että kiinnostus Turkua kohtaan on kova, ja että turkulaisilla yrityksillä on aidosti mielenkiintoisia töitä tarjolla teekkareille, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus iloitsee.

Tekniikan alan osaajia tarvitaan Turussa ja Varsinais-Suomessa tulevaisuudessa yhä enemmän. Etenkin diplomi-insinööreistä on alalla kova kilpailu.

Kesäteekkarikampanja on yksi niistä toimenpiteistä, joilla Turun eri toimijat helpottavat yritysten ponnisteluja niiden etsiessä osaajia teknillisistä korkeakouluista ympäri Suomea.

Turkulaisyrityksistä kesäteekkareita ovat palkanneet muiden muassa Meyerin telakka ja suunnittelutoimisto Deltamarin. Deltamarin palkkasi kampanjan kautta kaksi konetekniikan insinööriopiskelijaa.

-Kampanjasta on merkittävää hyötyä, kun osaajia houkutellaan muilta paikkakunnilta. Kesärekrytoinnit ovat Deltamarinille merkittäviä siksi, koska 90 prosentilla kesätyöntekijöistä ura jatkuu yrityksessä opiskeluiden jälkeen, kertoo Deltamarinin henkilöstöpäällikkö Veijo Tuominen.

Turun kesäteekkarikampanja toteutetaan yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenne FÖLIn ja Turun Ylioppilaskyläsäätiön kanssa. Vastaava kampanja on käynnissä myös Raumalla.

Lisätiedot:

Lue kesäteekkareiden ja yritysten kokemuksista osoitteesta www.turku.fi.

Erityisasiantuntija Tero Keva, Turku Science Park Oy, puh. 044 780 7457

 

***

Hej!

Välkommen till FSF:s valcocktail tisdagen den 17 juli kl. 18–20 på Porin teatteri (Hallituskatu 14) då vi lanserar vår plattform inför riksdagsvalet.

Vi vill bygga ett hållbart samhälle som är rättvist för yngre generationer, ett samhälle med en framtid vi kan tro på.

Vi bjuder in beslutsfattare och intressenter att diskutera det kommande riksdagsdagsvalet och fundera på vår gemensamma framtid i informella tecken.

Kom, diskutera och avnjut ett glas bubbel!

Var vänlig och anmäl dig: https://goo.gl/forms/PwLPXer2xc4JQfvp2

 

***

 

Hi,

we warmly welcome you to the launch of our Election Platform at a cocktail party on Tuesday 17 July at 18:00 in Porin teatteri (the theatre in Pori, address Hallituskatu 14)!

In the coming elections, we strive to build a sustainable society that is fair to younger generations and the future of which we can have faith in.

We invite decisionmakers and representatives of our interest groups to join us to discuss the upcoming elections and ponder our common future.

Have a glass of sparkling and join the conversation!

Please remember to sign up: https://goo.gl/forms/MjBw2pQvabaNSoKO2

 

Karelia-ammattikorkeakoulu on julkaissut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten opiskelijavalintojen tulokset. Hyväksyttyjen opiskelijoiden nimiä ei julkaista Karelian nettisivuilla, koska hakija voi seurata valintatilanteensa kehittymistä Oma opintopolku -palvelussa. Korkeakoulujen valintojen eriaikaisuudesta ja hakijan hakutoivejärjestyksestä riippuen valinnan tulokset ovat nähtävissä palvelussa yksilöllisesti. Kaikki yhteishaun opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään torstaina 28.6.2018. Lisää tietoa tulosten julkaisusta löytyy Opintopolusta.

Jyväskylän yliopiston kemian laitos järjestää 7.-9. luokan käyneille nuorille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 18.-20.6.2018. Tiedeleiri järjestetään tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa.

Tiedeleirin teemoina ovat järvi- ja metsäympäristön tutkiminen sekä CSI-rikospaikkatutkimus. Leirillä tehdään biologian, kemian ja fysiikan tutkimuksia, ihmetellään ympäristöä ja ratkotaan luonnontieteellisiä pulmia tutkimusasemalla ja sen lähimaastossa. Tänä vuonna mukana myös on myös matematiikkaa.

Tavoitteena on antaa osallistujille laaja-alainen tieteellisen ihmettelyn kokemus ja innostaa luonnontieteellisten tutkimusten tekemiseen. Leiri sisältää luonnollisesti myös uimista, saunomista, pelejä ja tietokilpailuja sekä jo legendaariset leiriolympialaiset. Tärkeimmät leirillä tarvittavat asiat ovat avoin tutkijan mieli ja innostus!

Leirille on tänä vuonna ilmoittautunut 23 nuorta. Suurin osa leiriläisistä on Keski-Suomen maakunnan alueelta, mutta leirille tullaan myös Ähtäristä, Vieremältä, Sysmästä, Askolasta, Orivedeltä, Vantaalta ja aina Turusta asti.

Lisätietoja: 

Anniina Koliseva, anniina.koliseva(at)jyu.fi, p. 040 805 4837

Lassi Pyykkö, lassi.pyykko(at)jyu.fi, p. 040 805 4833

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat julkistaneet yhteiset vaali- ja hallitusohjelmatavoitteensa Tutkimus luo tulevaisuutta. Tavoitteiden pohjaksi liitot kartoittivat yliopisto- ja tutkimussektorin keskeisiä pääongelmia. Niistä ensimmäinen liittyy rahoitukseen: julkinen rahoitus on riittämätöntä, sen negatiivinen trendi on jatkunut liian pitkään ja tutkimusrahoituksessa on monia ongelmia. Toiseksi yliopistoyhteisön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Kolmanneksi korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen arvostus eivät näy riittävästi poliittisessa päätöksenteossa.

- Viime viikonlopun puoluekokouksissa sekä kokoomus että keskusta lupailivat lisää tukea korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Nyt tähän on korkea aika, vaikka negatiivista kurssia olisi toki voinut muuttaa jo tämän hallituskauden aikana. Yliopistoresurssien supistuminen on kansainvälisesti harvinainen ilmiö, liitot muistuttavat.   

Rahoitus kasvu-uralle

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto esittävät ratkaisuja yliopisto- ja tiedepoliittisen kurssin kääntämiseen. Yliopistorahoituksen osalta on ensisijaisen tärkeää saada yliopistoindeksin leikkaus loppumaan. Nyt se on jäädytetty vuoteen 2020 saakka. Rahoitukseen tulee saada myös ennustettavuutta eikä julkisen rahoituksen kilpailua osuutta voida enää nykyisestä kasvattaa.

- Tutkimusrahoituksen huono laatu vaikeuttaa tutkimuksen tekemistä sekä vähentää perustutkimuksen määrää. Samalla se heikentää suomalaisen yliopistosektorin sekä koko maan kilpailukykyä.

Liitot haluavat, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostetaan vähintään 4 prosenttiin BKT:stä. Tämä edellyttää sekä julkisen että yksityisen TKI-rahoituksen selvää lisäystä. 

Me olemme yliopisto – yliopistoyhteisö tekee tuloksen, osaajista on pidettävä kiinni

Yliopisto- ja tiedepoliittisen kurssia voidaan muuttaa paremmaksi myös yliopistojen työskentelyolosuhteilla. Pätkätöiden osuutta on vähennettävä ja tutkimuskausijärjestelmä tulee vakiinnuttaa yliopistoihin. Osaajat kaikkoavat Suomesta etenkin niihin maihin, joissa on paremmat edellytykset tutkia. Osaamisvaihtotaseemme on pahasti negatiivinen.

Yliopistolaista tehdyt kaksi arviointia osoittavat kiistatta, että henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat heikentyneet. Yliopistolakia on tästä syystä tarkennettava. Yhteisöllisyys tukee luovuutta ja vahvistaa yliopistojen tuottavuutta. Vaikutusmahdollisuudet ja yhteisöllisyys ovat olleet koetuksella viime aikoina etenkin uuden Tampereen yliopiston valmistelussa. 

- On erityisen valitettavaa, että Tampereen yliopistofuusiossa uuden yliopiston väliaikainen hallitus on johdonmukaisesti sivuuttanut itsehallinnolliset toimielimet ja periaatteet. Tämä tapahtuu vieläpä tilanteessa, jossa uuden yliopiston johtosäännön ja keskeisten toimielinten nimeämispäätösten laillisuus on täysin auki ja laillisuusvalvojien selvitettävänä. Yliopistojen henkilöstö ja heitä edustavat liitot eivät missään oloissa voi tinkiä vaatimuksestaan yliopistojen itsehallinnon toteuttamiseen perustuslaissa jayliopistolaissa määritellyllä tavalla, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Tutkimuksen, koulutuksen sekä ympäröivän yhteiskunnan elävä yhteys Suomen vahvuudeksi

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto haluavat, että tutkimuksen, koulutuksen sekä ympäröivän yhteiskunnan elävä yhteys nousee yhä voimakkaammin Suomen vahvuudeksi. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys tulee säilyttää kaikissa yliopistoissa. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tulee kehittää nykylainsäädännön pohjalta. 

Päätöksenteon tulee pohjautua yhä vahvemmin tutkittuun tietoon. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat tieteeseen hyvin myönteisesti.    

 - Tiedemyönteinen ilmapiiri pitää saada nykyistä vahvemmin näkyville myös poliittisessa päätöksenteossa. Tämä ei sitä paitsi maksa mitään, korostaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Yhteiset vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan liittojen verkkosivuilta:

www.professoriliitto.fi

www.tieteentekijoidenliitto.fi

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Johanna Moisio (Tieteentekijöiden liitto), 0400 874 135;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 340 2725

Yhteisöllinen työtila Werstas laajenee syksyllä DataCityyn. DataCityn neljänteen kerrokseen tulevan Werstaan saneeraus alkoi maanantaina 11.5. ja se valmistuu syyskuussa. Rakentamisesta vastaa Rakennusliike Lundén.

Werstas on ollut koko olemassaolonsa ajan erittäin suosittu. Ensimmäiset Werstaan tilat avautuivat ElectroCityyn syksyllä 2015, jonka jälkeen Werstasta on laajennettu kaksi kertaa. Mobiili-, työpiste- ja työhuonejäsenyyksiä tarjoava Werstas toimii tällä hetkellä ElectroCityssä ja PharmaCityssä noin 7000 neliömetrin tiloissa. DataCityyn valmistuva Werstas on kooltaan 640 neliömetriä.

DataCityyn valmistuva Werstas jatkaa ElectroCityssä sijaitsevien paratiisin, post-apokalyptisen maailman ja jääkauden viitoittamaa tietä ollen ulkonäöltään rohkea ja tavallisesta toimistoympäristöstä poikkeava. DataCityn Werstaan sisustuksen teema on satumetsä, mikä näkyy niin kalusteissa, seinissä kuin erilaisissa yksityiskohdissakin. Sisustuksen suunnittelusta vastaa muiden Werstaiden tapaan sisustusarkkitehti Leena Arola Sigge Arkkitehdeiltä.

Werstaan tuotevalikoima laajenee lasihyteillä

DataCityyn tulee yhdeksän 6-8 hengen työhuonetta, joiden koot vaihtelevat 29:n ja 56:n neliömetrin välillä. Koska huoneet ovat hieman ElectroCityn ja PharmaCityn huoneita suurempia, tuovat ne kaivatun lisän Werstaan tarjontaan.

Uutena tuotteena DataCityn Werstaaseen tulevat myös lasihytit, jotka ovat noin kolmen neliömetrin kokoisia lasiseinäisiä kalustettuja minihuoneita. Työhuoneiden ja lasihyttien lisäksi DataCityn Werstaaseen tulee kaksi neuvotteluhuonetta ja kaksi hiljaista huonetta sekä työkahvila, joka soveltuu niin työntekoon, seurusteluun kuin tapahtumien järjestämiseenkin.

Werstaan huoneiden kysyntä on jo pitkään ollut suurempaa kuin tarjonta, josta johtuen DataCityyn valmistuvat työhuoneet ovat jo varattuja. Työhuoneesta kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin ilmoittautua jonotuslistalle odottamaan sopivan huoneen vapautumista. Muutamia lasihyttejä DataCityn Werstaaseen on vielä vapaana ja tarjolla on myös Werstaan yleisten tilojen käyttöön oikeuttavia mobiilijäsenyyksiä.

Lisätietoja:

Hele Kaunismäki
Puh. 050 559 0374
etunimi.sukunimi@teknologiakiinteistot.fi

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että oppikirjan esitystapa sekä työnteon ja ponnistelun merkityksen korostaminen paransivat lukiolaisten oppimistuloksia fysiikassa. Tutkimusta voidaan jatkossa soveltaa oppikirjojen, digitaalisen materiaalin sekä multimediaesitysten suunnitteluun oppiaineesta riippumatta.

Oiva Utriaisen tutkimuksen tarkoituksena oli edistää lukion fysiikan mekaniikan kurssilla Newtonin toiseen ja kolmanteen lakiin liittyvien tehtävien laadullista ja määrällistä osaamista. Toisena tavoitteena oli vaikuttaa opiskelijan omiin fysiikan opintoja koskeviin odotuksiin.

Tutkimuksessa verrattiin kahden oppilasryhmän, kontrolli- ja koeryhmän, oppimistuloksia ja motivaatiota. Kontrolliryhmän oppikirjassa opeteltavat asiat esitettiin pääasiassa sanallisesti yhtenäisen tekstin muodossa, ilman infolaatikoita tai kaavioita.

Koeryhmän kirjassa opeteltavat asiat taas jaettiin päätekstiin, infolaatikoihin ja kaavioihin. Lisäksi koeryhmän kurssisuunnitelmassa korostettiin seuraavan oppitunnin aiheeseen tutustumista sekä ponnistelun, ei älyn, merkitystä.

Utriainen havaitsi, että oppikirjan esitystavalla näyttäisi olevan vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin. Koeryhmän oppimistulokset olivat yhtä hyvät tai paremmat kaikissa testatuissa konteksteissa. Tällä menestyksellä on Utriaisen mukaan vaikutuksia myös oppilaiden odotuksiin ja asenteisiin:

- Opiskelijoiden odotuksissa ei enää toisella vuosikurssilla tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten lukiossa kaikille pakollinen fysiikan kurssi vaikuttaa tuleviin menestymisen odotuksiin, hän selventää.

Utriaisen mukaan perinteinen oppikirja, jonka esitystapa perustuu multimediaoppimisen teoriaan ja sen tutkimustulosten hyödyntämiseen, on yhä tehokas väline esimerkiksi mekaniikan periaatteiden opetuksessa. Tämän lisäksi Utriainen korostaa, että opetuksessa jokaista täytyisi rohkaista kehittämään omia kykyjään.

- Meillä on potentiaalia, se pitää ottaa käyttöön, Utriainen toteaa.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat kognitiivinen kuormateoria sekä multimediaoppimisen teoria. Ensimmäinen kuvaa ne ilmiöt, jotka kuormittavat työmuistia, ja toinen esittää ne opetuksen suunnitteluperiaatteet, jotka edistävät oppimista.

- Kaikkien, jotka haluavat käyttää kuvia ja tekstiä informaation välittämiseen, olisi syytä tutustua tämän tutkimuksen viitekehyksessä olevaan multimediaoppimisen teoriaan, Utriainen summaa.

FL Oiva Utriaisen kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan ” Käsitteellinen ymmärtäminen ja fysiikan oppimiseen liittyvät odotukset lukion mekaniikassa ” tarkastustilaisuus 19.6.2018 klo 12.00 alkaen Ruusupuiston salissa RUU D 101 Juho. Vastaväittäjänä dosentti Antti Savinainen (Kuopion lyseon lukio) ja kustoksena professori Jouni Viiri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja

Oiva Utriainen, 040 53 11 648, oiva.utriainen@pp.inet.fi

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in education, psychology and social research numerona 614. ISSN 0075-4625. ISBN 978-951-39-7455-8 (print) ISBN 978-951-39-7456-5 (PDF). Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58223

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun mielestä on selvää, että varatuomari Jukka Ahtelan työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen perusteella on ryhdyttävä lainvalmistelutoimiin kilpailukieltosopimuksia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Myös salassapitosopimuksista olisi laadittava omat säännökset.

- Selvitys nostaa esille selkeitä puutteita erityisesti kilpailukieltosopimuskäytäntöjen nykytilassa. Ensi vaalikaudella onkin laadittava joko kilpailukieltosopimukset kieltävä lainsäädäntö tai ainakin selvästi niiden käyttöä rajoittava säännöstö, sanoo Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset koskevat kasvavaa joukkoa Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun jäseniä. Vaikka lain mukaan sopimus voidaan tehdä vain ”erityisen painavasta syystä”, vaikuttaa siltä, että niistä on tullut työsopimuksen vakioehto myös nuorilla, uraansa aloittelevilla ja perustehtäviä hoitavilla asiantuntijoilla. Näin työnantaja rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia tehdä uutta työsopimusta kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa itse ilman erityistä korvausta.

 - Loimun jäsenissä on paljon spesifiä tutkimustyötä tekeviä asiantuntijoita, joiden kohdalla kilpailukieltosopimus saattaa pysäyttää koko urakehityksen, Mikko Salo toteaa. - Moni loimulainen asiantuntija toimii alalla, jolla työnantajia on vähän ja kaikki voidaan tulkita kilpailijoiksi. Tämä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Kilpailukieltosopimuksiin liittyy nykyään myös tuntuvia sopimussakkoja.

Kilpailukieltosopimuksiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet huomattavasti viime aikoina: niitä tulee Loimun edunvalvontaan useita viikossa.

 - Viimeisin tapaus on metsäalalta, jolla kilpailukielto käytännössä estää koko oman ammatin harjoittamisen, kertoo Loimun edunvalvontapäällikkö Arja Varis. - Työnantaja ei yleensä perustele kilpailukiellon tarpeellisuutta ja harva uskaltaa työhönottotilanteessa sitä kyseenalaistaa. Työnvaihtomahdollisuuden tullessa kohdalle iskee paniikki ja usein myös kova kiire selvittää tilanne. Kilpailukieltosopimuksissa työntekijöiden sopimussakko saattaa vastata jopa kuuden kuukauden palkkaa.

Riitatilanteiden eli sen, onko kilpailukiellolle laillista perustetta, selvittäminen oikeusteitse on kallista ja aikaa vievää. Tällaisten tapausten ratkaisemista varten Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ehdottaa kilpailukieltojen perusteita arvioivan lautakuntatyyppisen elimen perustamista.

 Lisätietoja: toiminnanjohtaja Mikko Salo, puh. 041 458 0033 tai mikko.salo@loimu.fi

Opetellessasi uutta kieltä keskityt tietoisesti havaitsemaan eroja äänteiden välillä. Aluksi eroja äänteiden välillä voi olla melkein mahdotonta havaita. Vähitellen kykysi erotella ääniä paranee. Tällaista oppimista kutsutaan kuulonvaraiseksi havainto-oppimiseksi. Siinä hermostoon muodostuu äänteisiin liittyviä uusia muistijälkiä.

Jari Kurkela tutki väitöstyössään kuulonvaraisen muutoksen havaitsemisen hermostollista perustaa ihmisillä ja jyrsijöillä. Hän selvitti myös mahdollisuutta kehittää muutoksen havaitsemista aikuisilla pelkästään passiivisen altistamisen avulla.

Lapsuudessa opitaan havaitsemaan muutoksia äänissä ilman ponnistelua ja tietoista harjoittelua. Äidinkielelle tyypilliset erot tavuissa ja sanoissa omaksutaan ilman varsinaista opetusta. Onkin havaittu, että lapsuudessa hermoston herkkyyskauden aikana uusien muistijälkien muodostumiseen riittää pelkkä toistuva altistuminen.

Perinteisesti on ajateltu, että herkkyyskauden jälkeen vain tietoinen harjoittelu johtaa uusien muistijälkien muodostumiseen.

Tutkimuksessaan Kurkelahavaitsi, että toistuva passiivinen altistuminen vieraan kielen puheäänille usean päivän ajan kehitti sekä ihmisten että rottien kykyä havaita muutoksia. Aivovastemittausten tulokset viittasivat siihen, että uusia muistijälkiä muodostui ennestään vieraisiin puheäänen piirteisiin. Tämän on aikaisemmin oletettu olevan mahdollista vain hermoston kehityksen herkkyyskauden aikana.

Passiivinen altistaminen edistää oppimista

Kurkelan väitöskirjatyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi vieraan kielen tai musiikin opetuksessa. Kenties tulevaisuuden kielikurssit alkavat passiivisella altistuksella vieraan kielen piirteisiin. Oppilaat voisivat vaikkapa kotiaskareiden tai kävelylenkkien ajan ensin kuunnella vieraan kielen puhetta. Näin he olisivat harjoitelleet jo valmiiksi aivojaan ennen luokkahuoneopetuksen alkamista ja olisivat valmiimpia aktiiviseen oppimiseen. 

PsM Jari Kurkelan psykologian väitöskirjatyön “Auditory perceptual learning: Evidence from electrophysiological recordings in rodents and humans” tarkastustilaisuus on yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212) tiistaina 19.6. klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Patricia Michie (University of Newcastle, Australia) ja kustoksena dosentti Piia Astikainen. Väitöstilaisuus on englanninkielinen, lectio on suomenkielinen. 

Lisätietoja:

Kurkela kirjoitti ylioppilaaksi Rovaniemen Lyseonpuiston lukiosta 2002. Hän valmistui Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineena johtaminen vuonna 2010 ja psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

Jari Kurkela, puh. +358408054538, jari.kurkela@jyu.fi

tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 618, 46 s., Jyväskylä 2018. ISSN 0075-4625, 618; ISBN 978-951-39-7460-2 (PDF); ISBN 978-951-39-7459-6 (nid.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7460-2, ISBN 978-951-39-7460-2 (PDF)

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on vahvaa osaamista myös jalkapallon saralla. Näissä kisoissa kommentteja voi kysyä asiantuntijoiltamme: 

Lehtori Timo Laakso

Liikuntapedagogiikan lehtori vuodesta 1999. Opettaa liikunnanopettajaopiskelijoille mm. palloilulajeja. Tekee väitöskirjaa aiheesta ”Decision-making in football”. Pelannut jalkapalloa itse ja valmentanut eri tasoilla junioreita ja aikuisia. Teknis-taktiset ja päätöksentekoon liittyvät kysymykset.

Yhteystiedot: timo.laakso@jyu.fi; puh. +358408053956 (ei tavoitettavissa 19.–27.6.)

Tohtorikoulutettava Hanna-Mari Toivonen

Hanna-Mari Toivonen tutkii liikuntapsykologian alan väitöskirjassaan miten vastuunottoa voidaan harjoitella ja tukea liikunnan yhteydessä. Osaamisalueisiin kuuluvat ryhmädynamiikka, vuorovaikutustaidot ja vastuunotto. Hanna-Marilta voisi siis kysellä esimerkiksi ilmapiirin luomisesta joukkueessa, joukkueen kiinteyden (hyvän joukkuehengen) merkityksestä tai vastuunjakamisesta joukkueessa. Myös Hanna on ex-pelaaja ja nykyinen valmentaja.

Yhteystiedot: hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi, +358405440050 (heikosti tavoitettavissa 2. –14.7.)

Professori Hannu Itkonen

Liikuntasosiologian, urheilun aluetutkimuksen ja liikuntakulttuurin asiantuntija. Hannu on hyvä puhumaan jalkapallosta yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurista yleensä. Hannu toimi asiantuntijana HS:n jutussa 6.6. Sosiologi pohtii maailman seuratuimman urheilutapahtuman viehätystä: Messi ja muut sankarit saapuvat ensi viikolla ”globaalille uhrialttarille”.

Yhteystiedot: hannu.itkonen@jyu.fi; puh. +358503816302

Dosentti Simon Walker

Voimaharjoittelusta väitellyt dosentti, jolta voi kysellä perusfysiologisia kysymyksiä esimerkiksi pelaajien valmistautumisesta ja palautumisesta peleistä kovassa turnausaikataulussa. Pystyy myös kertomaan jalkapallotutkimuksista, joita maailmalla on tehty. Simon pelaa edelleen.

Yhteystiedot: simon.walker@jyu.fi; puh. +358408054906

Lisätietoja:

Tiedottaja Martta Walker (liikuntatieteellinen tiedekunta), puh. 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi

www.jyu.fi/sport

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiön hallitus on päättänyt palkita jokaisen Hämeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelman lukuvuoden 2017–2018 aikana tehdyn parhaan opinnäytetyön tekijän 300 euron Laadukas opinnäytetyö -stipendillä.

Palkittavia opinnäytetöitä on yhteensä 25. Stipendit jaetaan Hämeen ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa 13.6.2018.

Alla on lueteltu stipendin saaneet (nimi, asuinpaikkakunta, koulutusohjelma ja opinnäytetyön nimi).

Maija Apunen, Loppi

Tieto- ja viestintätekniikka

Moniaistinen opasteratkaisu, tekniikka ja liikenne 

Linda Blomander, Porvoo

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Karriärhandledning inom yrkesutbildningen i ljuset av reformen

Anne Fotache, Kangasala

Liiketalous

Brändättyjen jakelupartnereiden koulutustarpeiden tunnistaminen

David Haivio Reales, Riihimäki

Mechanical engineering and production technology

Development of a Self-Service Payment Terminal

Iida Holck, Helsinki

Kestävä kehitys

Mapping the investment potential in industrial symbiosis - analysis of survey data and SWOT analysis -Case SYMBI project

Ville Immonen, Helsinki

Rakennettu ympäristö

Sipulikukat Helsingin yleisillä alueilla

Mikko Jokinen, Halikko

Liikenneala

Lappeenrannan kaupungin pysäköintinormiselvitys

Juha Joutsijoki, Nokia

Ylempi AMK, Business management and entrepreneurship

Project management challenges in megaprojects

Maiju Järvinen, Turku ja Viola Kupiainen Hämeenlinna

Terveydenhoitaja

Asiantuntijaterveydenhoitaja-työskentelyn merkitys työhyvinvoinnille

Tiia Järvinen, Hämeenlinna ja Roope Koikkalainen, Hämeenlinna

Sairaanhoitajakoulutus

Omahoitajuuden merkitys lapsen psykiatrisen hoito-suhteen alussa hoitajien kokemana

Tarja Kankkunen, Karjaa

Hevostalous

Suomenhevosen vuosisata koululaisten kuvallisissa töissä

Irene Karlstedt, Hämeenlinna

Puutarhatalous

19:n Suomessa viljellyn omenalajikkeen hedelmäpuunsyövän kestävyys

Oskari Kaupinmäki, Tampere

Ylempi AMK, Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

Pyöräliikenteen tulevaisuuskuva: Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla kohti elinvoimaisempia kaupunkeja

Iines Kuusisto, Lahti

Muotoilu Lasi- ja keramiikka

Luontoretki sisätiloissa tuolijumpaten - Elämysvideon prototyyppi

Ville-Waltteri Lehmuskanta, Turenki

Maaseutuelinkeinot

Alennetun kylvötiheyden vaikutukset moderneilla kauralajikkeilla

Maj-Lis Mosconi, Espoo

Ammatillinen opettajakoulutus

The 4 Cs of 21st century skills and the use of digital tools & IT-technology in teaching languages

Mika Niemelä, Turenki

Konetekniikka

Induktiouunin tehokas hyödyntäminen jatkuvatoimisella sinkityslinjalla

Pia Paananen, Hämeenlinna

Ylempi AMK, Liiketalouden kehittäminen

Validioinnilla maahanmuuttajien osaaminen esille

Heli Pohjoisaho, Lahti

Sosiaaliala

Ruoka-aputyön kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Marko Ruusiala, Ypäjä

Ammatillinen erityisopettajan koulutus

FAI-malli opiskelijoiden ja opetushenkilöstön tukena 1.8.2018 alkaen.

Marja Savolainen, Valkeakoski

Ylempi AMK, Teknologiaosaamisen johtaminen

Koulutuspalveluiden kehittäminen – Case Teknologiaosaamisen Työelämäpalvelut

Silva Siponkoski, Helsinki

Hyvinvointiosaaminen

Toimijuutta ja persoonaa tuetaan tiedolla, ei sattumalla. RAI-LTC tietokannan hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa.  

Paula Suonpää, Hämeenlinna

Ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Vertaisohjaajavalmennus kuntouttavana työtoimintana Hämeenlinnassa - Restoratiivinen lähestymistapa vaikeasti työllistyvien ohjausprosessissa

Jussi Tornberg, Tampere

International Business

Analysis of Service Concept Renewal: Case Neste K Linnatuuli

Mikko Virtanen, Turku

Metsätalouden koulutus

Metsänomistajien digitaaliset valmiudet

Lisätietoja:

Aira Lappalainen, säätiön sihteeri, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö, 040 734 4503, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiön rahastoista on jaettu stipendejä kesäkuussa 2018 seuraavasti:

PAULI EEROLAN ERIKOISRAHASTON STIPENDIT

Hämeen ammatti-instituutti

Metsätalouden koulutusohjelma

Joakim Yliruusi, Hämeenlinna

Tarja Haarma Orimattila

Nils Liljeström, Lapinjärvi

Hämeen ammattikorkeakoulu

Metsätalouden koulutusohjelma

Ville Bomberg, Hämeenlinna

Meeri Lapinniemi, Orimattila

Mikko Virtanen, Turku                

Heli Välimäki, Padasjoki

Suvi Paakkola, Tampere

Nina Kanerva, Hämeenlinna

Laura Järnstedt, Kotka

Santtu Pakarinen, Orivesi

Aape Lehtinen, Lohja

LIISI JA TOIVO HIMBERGIN RAHASTON STIPENDIT 

Hämeen ammattikorkeakoulu

Liiketalouden koulutus

Tatu Hakkarainen, Hämeenlinna  

Kati Järvinen, Hämeenlinna,        

Jasmin Malmisuo, Hämeenlinna

Nelli Nikander, Hämeenlinna

Iida Vähäkangas, Riihimäki

Liikennealan koulutus

Aleksi Hakanpää, Riihimäki

Heidi Heikkilä

Annukka Miettinen, Alavus

Rasmus Willman,

Hyria koulutus

Autoalan perustutkinto

Anttila Janne, Jokela

Hirvensalo Rami, Hyvinkää

Kestinmäki Roope, Riihimäki      

Mäkelä Miku, Riihimäki              

Nieminen Henri, Hikiä

Torttila Manu, Oitti

Liiketalouden perustutkinto

Härkönen Monika, Riihimäki

Mononen Jermu, Janakkala

Ojennus Noora, Riihimäki

Rahkonen Elviira, Riihimäki

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Hakala Tiia, Hämeenlinna

Kettunen Jouni, Loppi

Korhonen Otto, Hyvinkää

Laaksonen Jan, Janakkala

Laine Joonas, Hyvinkää

Manninen Joonas, Riihimäki

Mustajoki Petri, Loppi

Partanen Joni, Hausjärvi

Peltonen Riku, Riihimäki

Rosenberg Topi, Loppi

Venäläinen Jenna, Hausjärvi

Venäläinen Jesse, Hausjärvi

Koulutuskeskus Tavastia

 Autoalan perustutkinto

Cederlund Janne, Hämeenlinna

Hautamäki Janica, Hämeenlinna

Heinämäki Jarno, Janakkala

Kauppi Aatu, Iittala                     

Nieminen Miika,                          

Riikonen Jaro, Hämeenlinna

Sarias Jason, Vantaa

Liiketalouden perustutkinto

Pitkälahti Janette, Hämeenlinna

Saarinen Annika, Hattula

Suvanto Suvi, Hämeenlinna

Viitala Matleena, Hämeenlinna

Virtanen Emmi, Janakkala

Logistiikan perustutkinto

Hakala Ville,                                

Peltonen Tommi,                          

Ranta-Aho Jere,                           

Snellman Terhi, Hämeenlinna

Tyvijärvi Tomi,                            

Vuorinen Riku, Hämeenlinna

Hämeenlinnan liike- ja virkanaiset ry:n stipendi

Liiketalouden koulutus

Laura-Tuulia Pekkanen, Hämeenlinna

Hoitotyön koulutusohjelma

Lempinen Tiia, Hämeenlinna       

Lisätietoja:

Aira Lappalainen, säätiön sihteeri, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö, 040 734 4503, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Hallituksen päätöksiä 13.6.2018

Jyväskylän yliopiston kirjasto uudistetaan lähivuosien aikana, tavoitteena luoda joustava, monivyöhykkeinen tila, joka tarjoaa uudenlaisia kohtaamispaikkoja eri käyttäjäryhmille.

-          Kirjastosta tulee elävä yliopiston näyteikkuna, portti upealle kampusalueellemme. Teemme tilasuunnittelua yhteiskehittämisen mallilla yhdessä kiinteistön omistajan, henkilöstömme ja opiskelijoidemme kanssa. Toivon, että jatkossa eri käyttäjäryhmät löytävät kirjaston kaikille avoimet palvelut, niin laajat julkaisuaineistot ja digitaaliset kokoelmat, kuin myös monipuoliset opetus-, ryhmätyö-, kahvila- ja kohtaamistilatkin, rehtori Keijo Hämäläinen toteaa.

Yliopiston hallitus hyväksyi 13.6.2018 kirjaston peruskorjattujen tilojen vuokraamista koskevan esivuokrasopimuksen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa. Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema, vuonna 1974 valmistunut kirjasto on poissa käytöstä peruskorjauksen vuoksi arviolta kesäkuusta 2019 elokuuhun 2021. Yhteensä noin 10 000 kerrosneliömetrin kokoisen rakennuksen väistötiloina toimivat Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampuskirjastot sekä Aallon lukusali päärakennuksessa. Vapaakappalekokoelma ja muu kellarikerroksissa oleva aineisto siirretään pysyvästi Kanavuoren luolastoon, mikä vapauttaa runsaasti tilaa uusille toiminnoille.

Rakennukseen sijoittuvat avoimen tiedon keskus eli kirjasto ja tiedemuseo sekä it-palvelut, ravintola, kahvila ja myymälä. Avoimen tiedon keskuksen museot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan Vesilinnassa (luonnontieteellinen museo) ja Seminariumissa (kulttuurihistoriallinen museo).

Vaikka kirjasto-rakennuksesta ei ole tehty erillistä suojelupäätöstä, yliopisto haluaa kunnioittaa alkuperäistä arkkitehtuuria. Museovirasto on rakennuksen suojelua koskevassa lausunnossaan esittänyt ulkoarkkitehtuurin värityksen ja materiaalien sekä sisätilojen värimaailman, aulatilan ja sen valoikkunoiden säilyttämistä.

Lisätietoja:

rehtori Keijo Hämäläinen, p. 040 6800215, keijo.hamalainen@jyu.fi

talous- ja palvelujohtaja Päivi Seppä, p. 050 591 9522, paivi.seppa@jyu.fi 

Esikoulun on tarkoitus valmistaa lapsia sujuvaan siirtymiseen ensimmäiselle luokalle ja parantaa lasten oppimista ensimmäisellä luokalla. Tuore tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta osoittaa, että esikoulun laatu vaikuttaa siihen, miten lapset oppivat ensimmäisellä luokalla lukemaan.

Erittäin tärkeä laadukas esikouluympäristö on lukivaikeusriskilapsille, jotta he eivät ensimmäisellä luokalla jää muista jälkeen.

Mikä on tunnusomaista korkealaatuiselle esikoululle lukemisen oppimisen näkökulmasta?
– Psykologisesta näkökulmasta korkealaatuista esikoulua voidaan tarkastella opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ja lukutaitoon liittyvien aktiviteettien pohjalta, dosentti Gintautas Silinskas sanoo.

Opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus ilmenee emotionaalisena tukena. Se tarkoittaa, että opettaja edistää luokkahuoneen myönteistä oppimisilmapiiriä ja huolehtii lasten tarpeista ja kiinnostuksista. Tällainen tuki vaikuttaa lasten osallistumiseen luomalla yhteyttä kouluun ja opettajiin ja kasvattamalla oppimismotivaatiota.

Hyvä luokkahuoneen organisointi on myös tärkeää. Siihen kuuluu lasten käyttäytymisen ja kiinnostuksen ohjaaminen kohti oppimista edistäviä aktiviteettejä. Tämä tarjoaa lapsille mahdollisuuden itsesäätelyyn, jotka auttavat myöhemmin keskittymään paremmin oppimistehtäviin luokassa.

Myös monet lukutaitoon liittyvät aktiviteetit parantavat lukuriskivaarassa olevien lasten lukemaan oppimista. Ne voivat olla riimejä, alkufoneemien tunnistamista, tavutusleikkejä, kirjainten nimeämistä sekä kirjainten, äänteiden ja sanojen tunnistamista. Vaikka ne voivat olla liian helppoja esikoululaisille, jotka osaavat jo lukea, ne ovat kriittisen tärkeitä antamaan hyvän alun ensimmäiselle luokalle niille lapsille, joilla on lukivaikeusriski.

Tutkimus on osa ”Alkuportaat” -pitkittäistutkimusta. Siinä seurattiin 515 suomalaisen lapsen, 49 esikoululuokasta, siirtymistä esikoulusta ensimmäiselle luokalle. Koulutetut tutkijat tarkkailivat luokkahuonevuorovaikutuksen laatua. Tutkimukseen kuului 428 tyypillisesti kehittyvää lasta ja 87 lasta, jotka suoriutuivat heikommin äänteiden ja kirjainten tunnistamisessa, olivat hitaampia tehtävistä suoriutumisessa tai heillä oli geneettinen riski lukemisen ongelmille.

Tutkimus tuotti selkeitä ohjeita opettajakouluttajille. Etenkin lukutaitoaktiviteettien, kuten riimittelyn sekä tavuilla, foneemeilla ja kirjaimilla leikkimistä tulisi suosia esikoulussa erityisesti niiden lasten kanssa, joilla on vaikeuksia kirjainten nimeämisessä ja äänteiden tunnistamisessa. Tämä on tärkeää, koska runsaat lukutaitoaktiviteetit parantavat lukemaan oppimista, etenkin ensimmäisen luokan alussa.

Lisäksi esikouluopettajia tulisi rohkaista lämpimiin, ymmärtäviin ja kunnioittaviin suhteisiin lasten kanssa ja ohjaamaan ja rohkaisemaan etenkin sellaisten lasten käyttäytymistä, joilla on ongelmia.

Lisätietoja:

Dosentti Gintautas Silinskas, gintautas.silinskas@jyu.fi, +358408054215

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. +358408053347

Kuvassa: Jyväskylän normaalikoulun eput harjoittelevat lukemista tableteilla. Kuvaaja Petteri Kivimäki

Julkaisu:

Silinskas, G., Pakarinen, E., Lerkkanen, M. K., Poikkeus, A. M., & Nurmi, J. E. (2017). Classroom interaction and literacy activities in kindergarten: Longitudinal links to Grade 1 readers at risk and not at risk of reading difficulties. Contemporary Educational Psychology, 51, 321-335. doi:10.1016/j.cedpsych.2017.09.002

TTS:n kehittämistä ja ylläpitämistä maatalouden atk-ohjelmista on julkaistu uudet versiot. TTS-Manageriin on lisätty kuminan ja härkäpavun työaikalaskenta. Uudella TTS-Koneella voi laskea leasingrahoituksella hankittavan traktorin yksikkökustannuksia.

TTS-Manager – maatilan työmäärän laskentaohjelmaan on lisätty kuminan ja härkäpavun viljelyn työnmenekin laskentapohjat. Kyseisten kasvien viljelyalat ovat kasvussa ja nykyisin ne ovat merkittäviä viljelykasveja etenkin Etelä-Suomessa. Kuminan ja härkäpavun työhuiput poikkeavat muista viljelykasveista, siksi niiden viljely tasoittaa etenkin sadonkorjuutöiden työhuippuja.

TTS-Manager kehitettiin alun perin maatilan työmäärän laskentaan, mutta sillä voidaan laskea myös koneiden vuotuisia käyttömääriä ja työn tuottavuuden tunnuslukuja tuotantosuunnittain ja viljelykasveittain. Uuteen ohjelmaversioon on laadittu entistä tarkempi seosrehuruokinnan työajan laskentapohja maidontuotanto- ja lihanautatiloille. Netistä ladattavia uusia mallilaskelmia eri tuotantosuuntiin on tulossa lisää kesän aikana.

TTS-Koneeseen on laadittu traktoreiden leasingrahoitukseen perustuvia esimerkkilaskelmia. Vaikka maatalouskoneiden leasingrahoitus ei meillä vielä ole kovin yleistä, etenkin uusien traktoreiden ostossa sitä mietitään yhä useammin. Kestoltaan 3-5 -vuotinen leasingsopimus on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi koneurakointiyrityksessä, jossa koneelle tulee vuosittain tasaisesti käyttötunteja ja urakoinnista tuottoja.

TTS-Koneessa koneiden nykyarvon laskentaa on tarkennettu. Traktoreiden nykyarvon laskennassa otetaan iän lisäksi huomioon koneen vuotuinen käyttömäärä. Jokaiselle koneelle voidaan määritellä omistusosuus prosentteina, jolloin konelistaan tulee yrityksen oma osuus koneen nykyarvosta.

Ohjelmien hankinta TTS:stä

TTS-Manager on tietokoneohjelma, jolla voidaan laskea tuotannon laajennuksen tai muun muutoksen vaikutus maatilan kokonaistyömäärään ja töiden ajoittumisiin eri tuotantosuunnissa. Ohjelmalla voidaan selvittää myös omien työrutiinien tehokkuutta vertaamalla tilalla töihin kuluvaa aikaa TTS-Managerilla laskettuun, laajaan työntutkimusaineistoon pohjautuvaan arvoon.

TTS-Kone on tietokoneohjelma, jolla voidaan laskea traktorin, leikkuupuimurin, kuivurin ja eri työkoneiden yksikkökustannuksia. TTS-Kone sisältää laajan valikoiman esimerkkikoneita, joiden pohjalta omien konekustannuslaskelmien laadinta on helppoa. Tämän vuoden versiossa on yhteensä 270 esimerkkilaskelmaa, joiden hintalähtötiedot on päivitetty. Laskelmia on lisätty muun muassa piensiemenkylvökoneisiin ja sänkimurskaimiin. Ohjelma sisältää myös viimeisimmän urakointihintakyselyn tulokset.

Ohjelmat ovat tietokoneelle asennettavia ja ne toimivat Windows-ympäristössä. Molemmat ohjelmat ovat ostettavissa TTS:stä ja ne toimitetaan joko sähköisesti latauslinkkinä tai postitse usb-muistitikulla. TTS-Managerin veroton hinta on 110 euroa ja TTS-Koneen 80 euroa. Aiemmin ohjelman hankkineet voivat ostaa päivitysversion puoleen hintaan. Oppilaitoksille luokkaversion hinta/ohjelmalisenssi on puolet normaalihinnasta.

TTS-Managerin ja TTS-Koneen levityksestä on tehty sopimus Käytännön Maamies -lehden kanssa, ja ohjelmat ovat ladattavissa lehden nettisivuilta tilaajatunnuksella. TTS-Managerin käytöstä on sopimus myös ProAgrian kanssa.

Lisätietoja ohjelmista ja ohjelmien tilaus:

Eerikki Kaila, TTS Työtehoseura, eerikki.kaila@tts.fi

Johtamiskoulutusta arvioiva ja kehittävä kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio European Foundation for Management Development (EFMD) on myöntänyt 13.6.2018 Jyväskylän ammattikorkeakoulun International Business-koulutukselle arvostetun EPAS-akkreditoinnin kolmeksi vuodeksi.

International Business (IB) sai EPAS-akkreditoinnin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tuolloin myönnetty akkreditointi oli EFMD:n historian ensimmäinen tunnustus Bachelor-tason ammattikorkeakouluohjelmalle Euroopassa ja IB on edelleenkin ainoa akkreditoitu AMK-ohjelma Suomessa. Muut suomalaiset EPAS-akkreditoidut ohjelmat ovat Vaasan yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston maisteriohjelmia.

Kokonaisvaltaisessa EPAS-arvioinnissa korostetaan koulutuksen akateemista laatua, kansainvälisyyttä ja työelämärelevanssia. Arvioinnin kohteina ovat mm. yksikön strategia ja johtaminen, pedagogiikka ja opetushenkilöstö, koulutuksen suunnittelu, toteutus ja tulokset sekä laadunhallinta.

Tämänkertaisen arviointiryhmän akateemiset edustajat tulivat Unkarista, Kroatiasta ja Suomesta sekä työelämän edustaja Ranskasta. Arviointiryhmä tutustui kattavaan kirjalliseen aineistoon sekä haastatteli henkilökuntaa, opiskelijoita ja työelämän edustajia.

– Meitä arvioitiin kaiken kaikkiaan 75 kriteerin mukaan, toteaa yksikönjohtaja Asta Wahlgrén.

International Business-koulutusohjelmaa kiiteltiin etenkin työelämäyhteyksistä, kansainvälisestä oppimisympäristöstä, koulutuksen työelämärelevanssista ja ilmapiiristä. Lisäksi arvioijat kehuivat liiketoimintayksikön johtamista. Tutkimukseen panostaminen nähdään tulevaisuuden kehittämiskohteena.

Arviointiprosessi oli toimintaa kehittävä sekä koulutuksen että laadunhallinnan kannalta.

– Tämä oli meille erinomainen oppimisprosessi, vaikka se veikin paljon resursseja. Henkilöstö sitoutui hienosti tähän yhteiseen ponnistukseen, ja draivi oli hyvä, kehuu Wahlgrén.

– Akkreditointi on edistänyt JAMKin korkeatasoisten partnereiden saamista. Myös ulkomaiset opiskelijat arvostavat tällaista laatuleimaa. Uskon, että tulevaisuudessa suomalaisetkin hakijat arvostavat puolueettoman tahon antamaa tunnustusta.

Vuonna 2010 tehty strateginen päätös EFMD-yhteistyön käynnistämisestä on osoittautunut järkeväksi koulutuksen muuttuvassa toimintaympäristössä.

– Oman osaamisen kehittymisen lisäksi akkreditointi lisää kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla, nyt kun lukuvuosimaksut ovat käytössä EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla, kertoo Wahlgrén.

International Business tutkinto-ohjelmaan otetaan vuosittain 70 uutta opiskelijaa. Opiskelijoista noin puolet on ulkomaalaisia. Kaiken kaikkiaan JAMKissa on opiskelijoita yli 70 maasta. 

Lisätietoja:
Asta Wahlgrén, yksikönjohtaja, 040 576 9372 sekä Matti Hirsilä, koulutuspäällikkö, 040 521 5637, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

YK:n palkitsema kestävän kehityksen asiantuntija ja sosiologian tohtori Leyla Acaroglu on tuottanut Walki Groupin yhteiskuntavastuuohjelman puitteissa edistyksellisiä kiertotalouden oppimateriaaleja Suomen lukioihin. Tämä on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä suomalaisten opettajien ja oppilaiden kanssa. Circular Classroom -ohjelma on osa kansainvälisen ilmastotyön konkreettisia toimenpiteitä. Suomen lukiot saavat nyt syntyneet opetusmateriaalit käyttöönsä syksyllä 2018.

 Opetusmateriaaleja kiertotalousnatiiveille

Kiertotalouteen liittyvien yhtenäisten opetusmateriaalien puute sai Walki Groupin ideoimaan kiertotalouden ympärille hankkeen, jolla vahvistetaan kiertotalouden ymmärrystä nuorten aikuisten keskuudessa. Toimenpiteeksi valikoitui pedagoginen näkökulma ja Suomen lukiot, joissa kasvaa uusi kiertotalousnatiivien sukupolvi. Circular Classroom -hanke on saanut myös kestävän kehityksen opetukseen kannustavasti suhtautuvan Opetushallituksen tuen. 

Kiertotalous rikkoo perinteisiä oppiainerajoja

Walkin yhteiskuntavastuuhankkeen ensisijainen tavoite on tuottaa korkealaatuisia oppimateriaaleja kiertotaloudesta ja sen mekanismeista. Asiantuntijaksi valittiin australialaissyntyinen sosiologian tohtori ja kiertotalousasiantuntija Leyla Acaroglu, joka on tunnettu osallistavista metodeistaan. Hänen opetuksensa keskiössä on systeeminen ajattelu eli näkemys siitä, että kaikki toimintamme vaikuttaa kaikkeen. Tämä merkitsee myös sitä, että kiertotalous-aihe ylittää perinteiset oppiaineiden rajat. ”Kiertotalous ja sen ymmärtäminen kuuluu meistä jokaiselle, olimmepa sitten lääkäreitä, suutareita tai liikemiehiä. Muutosagenttina toimiminen on motivoivaa, kun hahmottaa, miten mekanismi toimii”, Leyla muistuttaa.

Työpajoissa tutustuttiin systeemiseen ajatteluun rohkaiseviin menetelmiin

Leyla Acaroglu tutustui suomalaiseen opetussuunnitelmaan, opettajiin ja oppilaisiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2018. Ensimmäisen työpajan pohjalta kehitettyjä oppimateriaaleja päästiin testaamaan Helsingissä 12.6. järjestetyssä työpajassa, johon osallistui yli 30 opettajaa ja oppilasta. Mukana oli paitsi yhteiskuntaopin ja maantiedon opettajia, myös muun muassa filosofian, biologian, terveystiedon ja englannin kielen opettajia sekä heidän oppilaitaan ympäri Suomea.  

Työpajoissa testattujen opetusmenetelmien tavoitteena on saada opettajat ja oppilaat hahmottamaan oman toimintansa syy-seuraussuhteita kokonaisvaltaisesti. Käytännössä kyse on ryhmissä tehtävistä harjoituksista, jotka tekevät näkyväksi materiaalien kiertokulun ja tämän kiertokulun vaikutukset elämäämme maapallolla.

Opettajilta kuultua 

Joissakin kouluissa kestävän kehityksen opetus on nostettu erityisen isoon rooliin. Etelä-Tapiolan oppilaat ovat onnellisessa asemassa, sillä koulussa työskentelee kestävän kehityksen kysymyksiin erikoistunut opettaja, Mikael Sorri. Hän kertoo: “Käsitteenä kestävä kehitys esiintyy varmaan sata kertaa lukion opetussuunnitelmassa. Minusta haaste on siinä, että miltei kaikki jää puheen tasolle. Lukio voisi ja sen tulisi olla aktiivisessa roolissa ongelmien ratkaisemisessa. Siihen ei tällä hetkellä ole resursseja.”

Opetusneuvos Jukka Tulivuori toteaa: ”Kiertotalouden merkitys kasvaa yhteiskunnassamme ja on tärkeää, että myös lukiolaiset saavat siitä riittävät tiedot ja taidot opiskelujensa aikana. On hienoa, että Walki on tuottamassa tällaista oppimateriaalia.”

Niin ikään Circular Classroom –työpajaan osallistunut opettaja Aki Saariaho summaa: ”Meidän on aika ymmärtää, että kestävä kehitys edellyttää, että toimintamme palvelee tasapuolisesti kaikkea elollista - ei ensisijaisesti ihmistä. Kiertotalouden lainalaisuuksien oivaltaminen on tärkeää ja opettajien tehtävä on mahdollistaa oivaltaminen.”

Lehdistötilaisuus videoituna:

https://vimeo.com/274947591/15864d1a85

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot

Ia Adlercreutz

ia@co-founders.com

p. 050 599 3832

Haastateltavat:

• UN Champion of the Earth, Leyla Acaroglu (puhelimitse tai Skypen välityksellä)
• Opetusneuvos Jukka Tulivuori, Opetushallitus, p. 029 533 1260
• Kestävään kehitykseen erikoistunut opettaja Aki Saariaho, Pohjois-Tapiolan lukio, p. 050 363 2951
• Kestävään kehitykseen erikoistunut opettaja Mikael Sorri, Etelä-Tapiolan lukio, p. 0400 615 769
• Leif Frilund, CEO, Walki Group, p. 040 3543330

Leyla Acaroglu, sociologie doktor och FN:s sakkunnige inom hållbar utveckling, har som en del av Walkis samhällsansvarsprogram producerat progressiva läromedel om den cirkulära ekonomin för finländska gymnasier. Projektet har genomförts i tätt samarbete med finländska lärare och skolelever. Circular Classroom-programmet är en konkret del av det internationella klimatarbetet. Läromaterialet är tillgängligt för finländska gymnasier på hösten 2018. 

Läromedel för dem som kommer att konfronteras med den cirkulära ekonomin.

Det finns inte enhetliga läromedel om den cirkulära ekonomin märkte Walki Group. Detta faktum fick företaget att skapa ett projekt som strävar till att stärka förståelsen för den cirkuläras ekonomin bland unga vuxna. Man valde att tackla problemet via pedagogiken och de finska gymnasierna. Här växer en ny generation ungdomar som fostrats i en värld där den cirkulära ekonomin kommer att ha enorm betydelse. Utbildningsstyrelsen förhåller sig positivt till allt som har att göra med hållbar utveckling och stöder därför Circular Classroom-initiativet. 

Den cirkulära ekonomin bryter ner de traditionella gränserna mellan de olika läroämnena. 

Det primära målet med Walkis samhällsansvarsprojekt är att skapa högklassiga läromedel om den cirkulära ekonomin. Som sakkunnig anlitades den australiensiska sociologie doktorn och specialisten inom området Leyla Acaroglu. Hon är känd för sina engagerande inlärningsmetoder. I centrum för hennes undervisningsfilosofi är ett systemiskt tänkande, tron på att allt som vi gör inverkar på allting. Det här betyder också att ämnet cirkulär ekonomi överskrider de traditionella ämnesgränserna. ”Att förstå den cirkulära ekonomin är nånting som berör oss alla, vare sig vi är läkare, skomakare eller företagare. Det är motiverande att fungera som en katalysator för förändring, det gäller bara att förstå hur mekanismen fungerar”, säger Leyla. 

Metoder som sporrar till ett systemiskt tänkande

I mars 2018 bekantade sig Leyla Acaroglu för första gången med den finska läroplanen, lärare och studeranden. Läromedlen kunde för första gången testas i en workshop som organiserades 12.6 för 30 lärare och elever. Bland deltagarna fanns lärare i samhällslära, geografi, filosofi, biologi, hälsokunskap och engelska, samt elever från olika delar av Finland. 

Syftet med de redskap och inlärningsmetoder som testats i workshopen är att få elever och lärare att se de relationer mellan orsak och verkan som hör till den cirkulära ekonomin. Det är fråga om arbete i grupp och övningar som förtydligar det kretslopp som produkter och saker går igenom och hur detta inverkar på våra liv. 

Lärarna berättar

I vissa skolor har man fäst stor vikt vid hållbar utveckling. Eleverna i Etelä-Tapiolan lukio kan skatta sig lyckliga. Som lärare har de Mikael Sorri, som specialiserat sig på frågor som berör hållbar utveckling. Hen berättar: ”Begreppet hållbar utveckling återkommer säkert hundra gånger på olika ställen i gymnasieläroplanen. Jag tycker att utmaningen är den, att allting blir på en verbal nivå, Gymnasiet kunde, och borde, ha en aktiv roll i hur vi löser problemen. Idag har vi inte resurser för det.”

Undervisningsrådet Jukka Tulivuori konstaterar: ”Betydelsen av den cirkulära ekonomin växer i vårt samhälle. Det är viktigt att även våra gymnasie-elever får tillräckliga kunskaper och färdigheter i ämnet under sin studietid. Det är fint, att Walki producerar läromedel i ämnet.”

En video från presskonferensen:
https://vimeo.com/274947591/15864d1a85

Tilläggsuppgifter:

Ia Adlercreutz

ia@co-founders.com

Tel. 050 599 3832

Möjliga intervjuobjekt: 

• UN Champion of the Earth Leyla Acaroglu (per telefon eller Skype)
• Utbildningsråden Jukka Tulivuori, Utbildningsstyrelsen, Tel. 029 533 1260 
• Mikael Sorri, lärare specialiserad inom fältet hållbar utveckling, Etelä-Tapiolan lukio, Tel. 0400 615 769
• Aki Saariaho lärare specialiserad inom fältet hållbar utveckling, Pohjois-Tapiolan lukio, Tel. 050 363 2951
• Leif Frilund, CEO, Walki Group, Tel. 040 3543330