Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 900 hakijaa, joista 65 200 sai opiskelupaikan. Hakijoista 34 100 sai paikan ammatillisesta koulutuksesta ja 31 100 lukiosta. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 56 000, joista 97 % sai opiskelupaikan.

Oppilaitokset julkaisevat kevään yhteishaun tulokset 14.6. alkaen. Hyväksytyt saavat oppilaitoksesta kirjeen, jossa kerrotaan valinnan tulokset. Kaikki sähköpostiosoitteen antaneet hakijat saavat lisäksi ensimmäistä kertaa sähköpostilla tiedon opiskelijavalinnan tilanteesta. Opiskelupaikka pitää ottaa vastaan viimeistään 28.6.

Ilman opiskelupaikkaa jääneet saavat lisäksi Opetushallituksesta postissa kirjeen, jossa kerrotaan hakijan yhteishakutuloksista ja muista mahdollisuuksista saada opiskelupaikka.

Yhteishaussa hakeneista yli 90 % sai opiskelupaikan

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 900 hakijaa, joista 65 200 sai opiskelupaikan. Ruotsinkielisiin koulutuksiin hyväksyttiin 3200 hakijaa. Vuosi sitten hakijoita oli 73 500, joista 66 600 tuli valituksi.

Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti tänä vuonna 37 750 hakijaa. Opiskelupaikan sai 34 100 hakijaa. Viime keväänä hakijoita oli 39 700 ja paikan saaneita 35 700. Hakijoista 2700 haki ammatillisen koulutuksen lukiopohjaisiin koulutuksiin. Heistä 2300 sai opiskelupaikan.

Lukiokoulutukseen haki tänä keväänä 34 150 hakijaa. Opiskelupaikan sai 31 100 hakijaa.

Peruskoulun tänä keväänä päättävistä hakijoista vain 3 % jäi ilman koulutuspaikkaa yhteishaun tässä vaiheessa. Yhteishaussa haki 56 000 perusopetuksen päättävää, joista 54 400 sai paikan. Heistä 24 100 hyväksyttiin ammatilliseen koulutukseen ja 30 300 lukiokoulutukseen. Varasijalta voi tulla valituksi vielä kesän aikana.

Myös erityisoppilaitosten valinnat tehty

Erityisoppilaitosten haussa oli mahdollista hakea vaativan erityisen tuen perusteella järjestettäviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. Erityisoppilaitosten haussa oli kaikkiaan 3 070 hakijaa, joista 2100 sai opiskelupaikan.

Hakuja käynnissä vapaaksi jääneille opiskelupaikoille, kymppiluokalle ja valmistaviin koulutuksiin

Ilman opiskelupaikkaa jääneet voivat vielä hakea opiskelupaikkaa oppilaitosten omien hakujen kautta. Lukioiden lisähauissa ja ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa on tarjolla vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja oppilaitoksen ilmoittamana hakuaikana.

Lisätietoa koulutustarjonnasta ja hakemisesta löytyy oppilaitosten omilta verkkosivuilta sekä Opintopolku.fi-palvelusta 15.6. alkaen.

Kesän aikana on mahdollista hakea myös kymppiluokalle, ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen tai maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Haku valmistaviin koulutuksiin on käynnissä Opintopolku.fi:ssä 24.7. saakka. Koulutustarjonta on nähtävillä Opintopolussa.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Katariina Männikkö, puh. 029 533 1320, katariina.mannikko@oph.fi

*******

Nya studerande har valts till yrkesutbildning och gymnasieutbildning

I vårens gemensamma ansökan till yrkes- och gymnasieutbildning fanns 71 900 sökande, varav 65 200 fick en studieplats. Av de sökande fick 34 100 en studieplats inom yrkesutbildning och 31 100 inom gymnasieutbildning. Antalet sökande som gick ut grundskolan var 56 000, varav 97 % fick en studieplats.  

Läroanstalterna publicerar antagningsresultaten från och med den 14. juni. De som godkänts som studerande får av läroanstalten ett brev med antagningsresultatet. Sökande som angett sin e-postadress får för första gången dessutom information om antagningsresultatet i sin e-post. Studieplatsen ska tas emot senast den 28 juni.

De som blivit utan studieplats får dessutom av Utbildningsstyrelsen ett brev med information om antagningsresultatet och andra möjligheter att få en studieplats. 

I gemensam ansökan fick över 90 % av de sökande en studieplats

I vårens gemensamma ansökan till yrkes- och gymnasieutbildning fanns 71 900 sökande, varav 65 200 fick en studieplats. Ifjol fanns det 73 500 sökande, varav 66 600 blev antagna. Till svenskspråkig utbildning sökte 3 580 och antogs 3 180 nya studerande. 

Till yrkesutbildning sökte i år 37 750 förstahandssökande, varav 34 100 sökande fick en studieplats. Ifjol var antalet sökande 39 700 och antalet antagna 35 700. Till gymnasiebaserade yrkesutbildningar sökte 2 700, varav 2 300 fick en studieplats.

Till svenskspråkig yrkesutbildning sökte drygt 1 700 unga, varav 1 200 blev antagna. Till svenskspråkig gymnasiebaserad yrkesutbildning sökte drygt 40 studenter och omkring hälften av dem fick en studieplats.

I vårens gemensamma ansökan sökte 34 150 unga till gymnasieutbildning. Antalet sökande som fick en studieplats var 31 100. Antalet sökande till svenskspråkig gymnasieutbildning var 2 600, varav nästan 2 000 fick en studieplats.

Av dem som i vår gick ut grundskolan blev endast 3 % utan studieplats i vårens gemensamma ansökan. I gemensam ansökan sökte cirka 56 000 grundskoleelever och 54 400 godkändes som studerande. Av dem antogs 24 100 till yrkesutbildning och 30 300 till gymnasieutbildning. Under sommaren är det ännu möjligt att bli antagen från reservplats.

Till svenskspråkig utbildning sökte 3 300 direkt från grundskolan. I första hand sökte 2 530 till gymnasium och 1 500 till yrkesutbildning. Till gymnasium antogs 1 950 och till yrkesutbildning 1045. Inom svenskspråkig utbildning blev endast 1 % av dem som sökte direkt från grundskolan i det här skedet utan en studieplats.

Antagningen till specialyrkesläroanstalterna klar

I ansökan till specialyrkesläroanstalter var det möjligt att söka till yrkesinriktade grundexamina, utbildning som handleder för yrkesutbildning och utbildning som handleder för arbete och ett självständigt liv, som ordnas i form av krävande särskilt stöd. I ansökan till specialyrkesläroanstalterna deltog cirka 3 070 sökande, varav 2 100 fick studieplats.

Ansökan till lediga studieplatser, till tionde klassen och handledande utbildningar är i gång

Det är ännu möjligt för den som i den egentliga ansökan blev utan studieplats att få en studieplats via läroanstalternas egna ansökningar. I gymnasiernas tilläggsansökningar och i kontinuerlig ansökan till yrkesutbildning erbjuds lediga studieplatser, där ansökningstiderna varierar enligt läroanstalt.

Lediga studieplatser hittas i Studieinfo.fi från och med den 15 juni eller på läroanstalternas webbplatser.

Under sommaren är det dessutom möjligt att söka till tionde klassen, utbildning som handleder för yrkesutbildning eller till utbildning som förbereder för gymnasieutbildning som riktar sig till invandrare och personer med ett främmande språk. Ansökan pågår fram till den 24 juli. Utbildningsutbudet hittas i Studieinfo.fi.

Mer information

Sakkunnig Christian Seger, tfn 029 533 1324, christian.seger@oph.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 2,7 miljoonaa euroa erityisavustusta uusien työelämäosaamista edistävien koulutushankkeiden käynnistämiseen. Kaikkiaan rahoitusta on myönnetty 16 koulutushankkeelle. Näistä Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla toteutettava Ohjelmistorobotiikka palveluprosessien automatisoinnissa –korkeakouludiplomikoulutus on saanut 440 000 euron rahoituksen, mikä toiseksi suurin myönnetty rahoitus.

Karelia-ammattikorkeakoulun johtamassa korkeakouludiplomikoulutuksessa vastataan työelämän uusiin osaamistarpeisiin, jotka johtuvat ohjelmistorobotiikasta ja siihen liittyvästä palveluprosessin automatisoinnista. Hanke mahdollistaa ICT-osaamisen hyödyntämisen eri aloilla ja tukee osaajien yhteistyötä ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa.  

Syksyllä 2018 alkava koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä yritysten ja julkisorganisaatioiden kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulun ohella koulutusta ovat toteuttamassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Myönnetyllä avustuksella edistetään työllisyyttä ja työvoiman kohtaanto-ongelman helpottamista. Tavoitteena on turvata korkean osaamisen työvoiman saatavuutta ja uusintamista kasvavilla toimialoilla. Ohjelmistorobotiikan asiantuntijatehtävissä toimiville tai sinne hakeutuville ei ennen tätä ole ollut tarjolla täydennyskoulutusta.

Suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista koulutuksista on 30–60 opintopisteen laajuisia tutkinnon osista muodostuvia osaamiskokonaisuuksia. Korkeakouludiplomilla pystytään vastaamaan työelämän tarpeeseen nopeammin kuin tutkinto- tai erikoistumiskoulutuksella.

Koulutuskeskus Salpaukseen voi hakea opiskelemaan ympäri vuoden. Ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua yhteishaun ohella myös jatkuvassa haussa. Jatkuvassa haussa on mahdollista hakea suorittamaan ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Koulutuksen aloitusaika vaihtelee tutkinnoittain ja henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.

Jatkuva haku on avoin kaikille hakijoille. Siinä voivat hakea aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneet, alanvaihtajat, työelämässä osaamista hankkineet ja yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneet.

Hakeutuminen opintoihin tapahtuu www.opintopolku.fi-palvelussa. Jatkuvan haun hakemuksia voi jättää koko kesän. Hakemuksien käsittelyssä on tauko 1.-31.7.2018. Heinäkuussa jätettyjen hakemuksien käsittely aloitetaan 1.8. alkaen. Hakijoihin ollaan yhteydessä, kun hakemus on käsitelty.

Opiskelijavalinnat tehdään hakemusten sekä mahdollisten haastattelujen tai pääsy-/soveltuvuustestien sekä kielikokeen perusteella. Valintapäätös tiedotetaan hakijoille heti opiskelijavalinnan jälkeen.

Hae Valma-koulutukseen

Ammatilliseen koulutukseen valmentavan Valma-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseksi ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Haku on käynnissä www.opintopolku.fi-palvelussa 24.7. saakka. Valma-koulutus alkaa syksyllä Lahdessa ja Heinolassa. Lahden ryhmissä on suomi toisena kielenä opetusta maahanmuuttajille.

Zoomaa eteenpäin – tietoa koulutusvaihtoehdoista

Vapaana olevia koulutuspaikkoja ja peruskoulun jälkeisiä koulutusmahdollisuuksia esitellään Zoomaa eteenpäin -tapahtumassa Lahden Ohjaamolla (Kirkkokatu 21 E, sisäpiha) tiistaina 19.6. klo 14-16.

Lue lisää jatkuvasta hausta 

Tutustu Valma-koulutukseen 

Kysy lisää

Jatkuvasta hausta: opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne, p. 050 502 0614, riitta.murtorinne@salpaus.fi

Valmasta ja Zoomaa eteenpäin –tapahtumasta: opetusalapäällikkö Kaisu Nyman, p. 050 526 5870, kaisu.nyman@salpaus.fi

Uudistuneessa Media & Messagessa keskustellaan kahden päivän ajan 16.-17.8. AV-sisältöalan ajankohtaisimmista aiheista. Media-alan moniosaaja ja MindMill Networkin perustaja Marjaana Toiminen luo katsauksen työn murrokseen ja tulevaisuuteen. Finch Finlandin maajohtaja Antti Merilehto puolestaan avaa tekoälyn yrityksille mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Entä mikä on WhatsApp-draama? A-lehtien liiketoimintajohtaja ja nuorisokulttuurin asiantuntija Anni Lintula paljastaa, miten yleisösuhdetta rakennetaan puhelimen ruudulla. 

Työn murros ja tulevaisuus - mikä muuttuu?
Tulevaisuusskenaarioita ja liiketoimintakonsepteja yrityksille ja yhteisöille tekevän MindMill Networkin perustaja Marjaana Toiminen luo Media&Messagessa katsauksen työn tulevaisuuteen. Mikä on työn murroksen seuraava vaihe ja miten yksittäisen työntekijän kannattaa siihen suhtautua? Entä mitä työn murros tarkoittaa organisaatioiden, johtamisen ja kompetenssien kannalta? Marjaana Toiminen on juuri saanut päätökseen Medialiitto ry:lle keväällä tehdyn tulevaisuusskenaarion ja hän on konseptoinut työkaluja mediayrityksen strategiatyöhön. Media&Messagessa kuulemmekin myös, mitkä ovat media-alan tärkeimmät muutosdriverit ja kuinka ne vaikuttavat mediayritysten strategiaan.

Marjaana Toiminen on aiemmin työskennellyt 18 vuotta media-alan johtotehtävissä mm. toimitusjohtajana (Bonnier) ja päätoimittajana (Anna, Image). Hän on mediaurallaan kehittänyt konseptoinnin metodeja, työkaluja ja ajattelumalleja, jotka soveltuvat uuden luomiseen toimialasta riippumatta. Parhaillaan Toiminen valmistelee kirjaa tulevaisuuden työidentiteetistä.

Tuleeko Terminator?
Finch Finlandin maajohtaja, ja alkuvuoden 2018 myydyimmän bisneskirjan ”Tekoäly - matkaopas johtajalle” kirjoittanut Antti Merilehto nousee Media&Messagen lavalle torstaina 16.8. Antti avaa puheenvuorossaan tekoälyn mukanaan tuomaa muutosta yrityksissä ja tarkastelee mitä tekoäly on tänään ja mitä sillä voidaan jo nyt tehdä. Entä miltä näyttää tulevaisuus, tuleeko Terminator?

Antti Merilehto sparraa yrityksiä ja johtoryhmiä tekoälyn hyödyntämisestä ja digitalisaation tuomasta muutoksesta organisaatioissa. Hän lähestyy aihetta käytännönläheisesti tarjoten konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen. Evento Awards palkitsi Antti Merilehdon vuoden puhujana huhtikuussa 2018. 

WhatsApp-draama puhuttelee sukupolvea Z
Nuorten media Demi julkaisi keväällä 2018 Suomen ensimmäisen WhatsApp-draaman ja tavoitti sosiaalisessa mediassa kymmeniä tuhansia tyttöjä. Tämä Chatfictioniksi kutsuttu kerrontamuoto on puhelimen ruudulla tapahtuva draamasarja, joka etenee päähenkilöiden välisenä Whatsapp-viestikeskusteluna. Yhdysvalloissa chatfictioneita on kutsuttu milleniaalien kirjallisuudeksi ja kymmenet miljoonat nuoret kuluttajat ovat jo löytäneet draamasarjat sovelluksista. A-lehtien liiketoimintajohtaja Anni Lintula kertoo nyt Media&Messagessa case-esimerkin avulla, miten yleisösuhdetta rakennetaan puhelimen ruudulla ja millaisia liiketoimintamalleja WhatsApp-draama tarjoaa mediayritykselle ja kaupalliselle yhteistyökumppanille.

Anni Lintula vastaa A-lehdissä nuorten medioiden liiketoiminnasta. Hän työskentelee verkkoyhteisöjen rakentamisen, digitaalisen tarinankerronnan ja sosiaalisen median, kuten SnapChatin ja YouTuben, parissa. Annilla on syvällistä ymmärrystä sukupolven Z arvoista, asenteista ja mediankäyttötavoista.

Early Bird nappaa edullisemmat liput 30.6. mennessä!
Early Bird -lipunmyynti on käynnissä 30.6. saakka osoitteessa www.mediamessage.fi. 

Media & Messagen APFI:lle tuottaa tapahtumatuotantoyhtiö EBA Events. 

Millaisia liikkumisen haasteita kohtaat arjessasi ja millaisia ratkaisuja olet löytänyt liikkumisen esteiden madaltamiseksi? Mitä tehdä jos liikkumista hankaloittaa ajan tai seuran puute, fyysiset rajoitteet tai vaikkapa henkinen uupumus? Näitä niin yksilön hyvinvoinnin kuin yhteiskunnan kannalta keskeisiä kysymyksiä käsitellään SuomiAreenan avajaispäivänä 16.7.2018 järjestettävässä Arjen gladiaattorit – yli liikkumisen esteiden -keskustelutilaisuudessa Antinlavalla. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) järjestää tilaisuuden yhdessä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Liikkuva koulu -ohjelman, Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU ry:n, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Veikkauksen kanssa. Kutsumme sinut ylittämään kanssamme liikkumisen esteitä ja löytämään sisäinen arjen gladiaattori!

Keskustelutilaisuuden puhujina ovat Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar, Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo, viisinkertainen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Keskustelua luotsaa Ylen toimittaja Jenny Lehtinen. Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan takuulla eläväistä keskustelua liikkumisen haasteista ja konkreettisista ratkaisuista liikkumisen lisäämiseksi. Jos et pääse paikan päälle, ei hätää: voit seurata netistä MTV:n livelähetystä tilaisuudesta.

Keskustelutilaisuuden lisäksi pääset etsimään sisäistä arjen gladiaattoriasi heti avajaispäivän  alussa pidettävässä torivartissa Special Olympics- urheilijoiden kannustamana.

OLL:n ja muut tapahtumajärjestäjät löydät myös koko päivän ajan Kansalaistorilta Veikkauksen teltalta. Tule rohkeasti juttelemaan kanssamme ja pelaamaan erä liikuttavia retropelejä! Tarkemmat tiedot keskustelutilaisuudesta ja päivän muusta ohjelmasta löydät Facebookista.

OLL on mukana Porin superviikoilla koko tapahtuman ajan edistämässä korkeakoulu- ja opiskelijaliikunnan asemaa valtakunnallisella tasolla.

#arjengladiaattori

#suomiareena

OHJELMA

maanantai 16.7.2018

Klo 10

3 – 2 – 1, arjen gladiaattorit esiin! Toiminnallinen torivartti (MTV-lava)

Klo 14.30-15.30

Arjen gladiaattorit – yli liikkumisen esteiden -keskustelutilaisuus  Antinlava, Antinkatu 5)

Klo 10-17

Tule tapaamaan meitä Veikkauksen teltalle Kansalaistorille (Mahdollisuuksien tori)

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry

Lisätietoja:

puheenjohtaja Soile Koski-Aho, soile.koski-aho@oll.fi, +358 44 780 0211

pääsihteeri Elina Havu, elina.havu@oll.fi, +358 44 780 0210

Kalajokelaisen Oiva Utriaisen Jyväskylän yliopistoon tekemässä tuoreessa väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että oppikirjan esitystapa sekä työnteon ja ponnistelun merkityksen korostaminen paransivat lukiolaisten oppimistuloksia fysiikassa. Tutkimusta voidaan jatkossa soveltaa oppikirjojen, digitaalisen materiaalin sekä multimediaesitysten suunnitteluun oppiaineesta riippumatta.

Oiva Utriaisen tutkimuksen tarkoituksena oli edistää lukion fysiikan mekaniikan kurssilla Newtonin toiseen ja kolmanteen lakiin liittyvien tehtävien laadullista ja määrällistä osaamista. Toisena tavoitteena oli vaikuttaa opiskelijan omiin fysiikan opintoja koskeviin odotuksiin.

Tutkimuksessa verrattiin kahden oppilasryhmän, kontrolli- ja koeryhmän, oppimistuloksia ja motivaatiota. Kontrolliryhmän oppikirjassa opeteltavat asiat esitettiin pääasiassa sanallisesti yhtenäisen tekstin muodossa, ilman infolaatikoita tai kaavioita.

Koeryhmän kirjassa opeteltavat asiat taas jaettiin päätekstiin, infolaatikoihin ja kaavioihin. Lisäksi koeryhmän kurssisuunnitelmassa korostettiin seuraavan oppitunnin aiheeseen tutustumista sekä ponnistelun, ei älyn, merkitystä.

Utriainen havaitsi, että oppikirjan esitystavalla näyttäisi olevan vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin. Koeryhmän oppimistulokset olivat yhtä hyvät tai paremmat kaikissa testatuissa konteksteissa. Tällä menestyksellä on Utriaisen mukaan vaikutuksia myös oppilaiden odotuksiin ja asenteisiin:

- Opiskelijoiden odotuksissa ei enää toisella vuosikurssilla tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten lukiossa kaikille pakollinen fysiikan kurssi vaikuttaa tuleviin menestymisen odotuksiin, hän selventää.

Utriaisen mukaan perinteinen oppikirja, jonka esitystapa perustuu multimediaoppimisen teoriaan ja sen tutkimustulosten hyödyntämiseen, on yhä tehokas väline esimerkiksi mekaniikan periaatteiden opetuksessa. Tämän lisäksi Utriainen korostaa, että opetuksessa jokaista täytyisi rohkaista kehittämään omia kykyjään.

- Meillä on potentiaalia, se pitää ottaa käyttöön, Utriainen toteaa.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat kognitiivinen kuormateoria sekä multimediaoppimisen teoria. Ensimmäinen kuvaa ne ilmiöt, jotka kuormittavat työmuistia, ja toinen esittää ne opetuksen suunnitteluperiaatteet, jotka edistävät oppimista.

- Kaikkien, jotka haluavat käyttää kuvia ja tekstiä informaation välittämiseen, olisi syytä tutustua tämän tutkimuksen viitekehyksessä olevaan multimediaoppimisen teoriaan, Utriainen summaa.

FL Oiva Utriaisen kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan ” Käsitteellinen ymmärtäminen ja fysiikan oppimiseen liittyvät odotukset lukion mekaniikassa ” tarkastustilaisuus 19.6.2018 klo 12.00 alkaen Ruusupuiston salissa RUU D 101 Juho. Vastaväittäjänä dosentti Antti Savinainen (Kuopion lyseon lukio) ja kustoksena professori Jouni Viiri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja

Oiva Utriainen, 040 53 11 648, oiva.utriainen@pp.inet.fi

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in education, psychology and social research numerona 614. ISSN 0075-4625. ISBN 978-951-39-7455-8 (print) ISBN 978-951-39-7456-5 (PDF)

Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58223

Oiva Utriainen kirjoitti ylioppilaaksi Sysmän yhteiskoulusta vuonna 1962. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1969 ja filosofian lisensiaatiksi 2004 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Utriainen aloitti työuransa lukuvuonna 1968–1969 ja toimi matematiikan sekä fysiikan tuntiopettajana Rautalammin yhteiskoulussa. Jyväskylän normaalikoulussa lukuvuonna 1969–1970 suoritetun opetusharjoittelun jälkeen Utriainen toimi Kalajoen yhteiskoulun matematiikan nuorempana lehtorina vuosina 1970–1974 ja Kalajoen lukion matematiikan ja fysiikan vanhempana lehtorina 1974–2007.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun varainhankinta on saavuttanut alkuperäisen tavoitteensa noin kolmenkymmenen eri lahjoittajan ansiosta.

Viria lahjoittaa SeAMKille 20 000 euroa

Viria Oyj on lahjoittanut SeAMKille 20 000 euroa. Lahjoituksen luovuttivat SeAMKille yhtiön hallituksen puheenjohtaja, professori Vesa Routamaa ja toimitusjohtaja Mika Vihervuori.

"Vaikka Viria toimii nykyään valtakunnallisesti ja osin myös kansainvälisesti, yhtiön juuret ovat vahvasti pohjalaismaakunnissa. Haluamme siksi olla mukana tukemassa niiden elinvoimaisuutta. jonka keskeisimpiä tekijöitä on juuri laadukas koulutustarjonta. Vain panostamalla voimakkaasti osaamisen kehittämiseen suomalaisilla on mahdollisuus pärjätä yhä kansainvälistyvässä kilpailussa”, sanoo Virian hallituksen puheenjohtaja Vesa Routamaa.

Virian liiketoiminnassa teknologian nopea kehittyminen ja digitalisaatio edellyttävät henkilöstöltä paitsi hyvää pohjakoulutusta, myös jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Suuri osa Virian henkilöstöstä on opiskellut ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, moni myös täydentää osaamistaan opiskelemalla lisää työn ohessa. Viria onkin päättänyt tukea ammattikorkeakoulujen varainhankintaa myös laajemmin.

SeAMKin ja alueen elinkeinoelämän yhteisenä tavoitteena on varmistaa myönteistä tulevaa kehitystä ja kilpailukykyä sekä tuottaa osaajia maakunnan eri organisaatioihin. Virian lahjoitus merkitsee, että SeAMK on päässyt alkuperäiseen miljoonan euroon tavoitteeseensa.

- Lämmin kiitos Virialle tästä hienosta lahjoituksesta. Virian lahjoitus puhkaisi millin rajan ja se on merkittävä asia. Meidän alkuperäinen tavoite on täyttynyt, mitä ei olisi kyllä vielä helmikuussa uskonut, että näin nopeasti pääsemme tavoitteeseen, iloitsee vararehtori Varamäki

Jo tähän mennessä kerätty määrä on varmistanut sen, että SeAMKiin voidaan ensi vuoden alusta alkaen palkata uudet yliopettajat digitaalisuuteen sekä ruokaturvallisuuteen.

Valtion vastinrahaa lahjoituksille vuonna 2018

Varainkeräyksen myötä SeAMK pyrkii lisäksi lisäämään vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Tapaamiset yritysten kanssa jatkuvat kesän jälkeen.

- Tavoitteita voidaan aina nostaa ja niin mekin olemme tehneet. Uusi tavoite on 1,4M€, vahvistaa vararehtori Varamäki.

Osallistuminen varainkeräykseen perustuu ammattikorkeakoulujen saamaan oikeuteen kerätä varoja toimintaansa. Vuonna 2018 saadut lahjoitukset kerryttävät SeAMKin pääomaa valtion myöntämällä vastinrahalla.

Lisätietoja:
Elina Varamäki
vararehtori
SeAMK
Elina.Varamaki(a)seamk.fi
040 830 5189

Vesa Routamaa
hallituksen puheenjohtaja
Viria Oyj
050 552 9696

Viria on digitaalisen ja fyysisen turvallisuuden, digitaalisten palveluiden, tiedonhallinnan ja tv-palveluiden vahva asiantuntija. Viria-konsernin muodostavat emoyhtiö Viria Oyj ja sen tytäryhtiöt Viria Securi Oy, Viria LAN&WAN Oy, Bitfactor Oy, Hibox Systems Oy, Tansec Oy ja AB Sappa. Yhtiöt ovat kaikki hyvässä kasvussa ja monet niistä ovat markkinoillaan suurimpien toimijoiden joukossa. Virian liikevaihto vuonna 2017 oli 88 miljoonaa euroa ja henkilöstöä sillä on noin 530. www.viria.fi

Stressin määrä on rajussa kasvussa, etenkin työelämässä. Kuormittuneisuus lisääntyy jatkuvasti ja paineiden alla työskentely on enemmän vallitseva tilanne kuin hetkellinen poikkeus. Suomen arvostetuin ja kokenein stressinhallinnan ja resilienssin asiantuntija Harri Gustafsberg sekä koulutusyhtiö Trainer4You ovat rakentaneet uuden koulutuksen täsmälääkkeenä stressinhallintaan.

Stressinhallintavalmentaja -koulutuksessa keskitytään yksilön henkisen suorituskyvyn kasvattamiseen ja stressinhallintataitojen sekä tilannetajun kehittämiseen. Erityisen hyödyllinen koulutus on yksilöiden ja yhteisöjen parissa työskenteleville esimiehille, johtajille, valmentajille ja henkilöstöasioista vastaaville.

Esimiehen, johtajan tai valmentajan työssä suurin haaste ei ole pelkästään tiedon jakamisessa tai ratkaisujen löytämisessä. Keskeisin haaste löytyy mielestä, joka voi motivoituneenakin vastustaa tavoitteen suuntaista tekemistä, muutosta ja hyvien tapojen muodostusta. Trainer4You Stressinhallintavalmentaja -koulutuksessa opitaan valmentamaan yksilöä siten, että hänen stressinhallinta-, toiminta- ja aikaansaamiskykynsä kasvavat. Henkisen suorituskyvyn kasvattaminen on kaiken arkisen stressinhallinnan ja oman kehittymisen ydintekijä.

Stressinhallintavalmentaja -koulutus:
- 8 koulutuspäivää
- Kouluttajina Harri Gustafsberg ja Teemu Karppinen
- Tampereella alkaen 21.-22.9.2018
- https://www.trainer4you.fi/koulutukset/stressinhallintavalmentaja

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Anna Heino, 045 203 9593, anna.heino@trainer4you.fi

Kesälomaa on odotettu läpi pitkän talven ja loman ensimmäiset viikot kuluvatkin kuin siivillä. Pelkkä auringossa köllötteleminen ja kaupungilla pyöriminen saattaa kuitenkin alkaa kyllästyttää.

Studentum.fi-koulutussivusto keräsi yhteen kymmenen kesälomavinkkiä eli yhden jokaista lomaviikkoa kohden. Kaikki vinkit on mietitty kaikenikäisten lomalaisten toteutettavaksi pienelläkin budjetilla.

Lue vihdoin se kirja, jota et ole ennättänyt lukea. Koulussa luettavaa riittää muutenkin ja työpäivän jälkeen tunnit saattavat helposti vierähtää muuhun kuin pitkän elämänkerran lukemiseen. Kesällä on ihanaa lukea auringossa nurmikolla tai sadepäivänä sohvan nurkassa.

Mene piknikille. Aurinkoisena päivänä puistossa herkkujen nauttiminen on yksi kesän parhaista jutuista! Mukaan otetaan tietysti pihapelejä ja musiikkia.

Tee roadtrip. Roadtrip voi suuntautua vieraaseen kaupunginosaan, naapurikaupunkiin tai toiselle puolelle Suomea. Roadtripin voi toteuttaa myös bussilla tai vaikka mopolla, autoa ei välttämättä tarvitse.

Aloita uusi harrastus tai kokeile jotakin uutta. Mene suppailemaan, pelaamaan sulkapalloa, kiipeilemään, valokuvaamaan, melomaan tai ratsastamaan. Vaikka siitä ei tulisi uutta harrastusta, saat kivan kesämuiston.

Telttaile. Telttailu on hauskaa säällä kuin säällä pystytitpä teltan sitten omalle pihalle, järven rantaan luonnonsuojelualueelle tai parvekkeelle. Täytyy vain varautua yöpymiseen sään mukaisesti!

Lähde pyöräretkelle. Pyöräile vähän kauemmas jäätelökioskille tai lähde muutamaksi päiväksi tien päälle teltta ja trangia mukanasi. Kauniita suomalaisia kesämaisemia on parasta ihailla pyörän satulasta.

Kokeile jotakin uutta reseptiä. Kesäisiä reseptejä löytää netistä ja tietysti myös kokkauskirjoista. Käytä hyödyksesi sesonkia ja kesällä luonnosta saatavia raaka-aineita! Kutsu ystäväsi tai perheesi syömään kanssasi.

Pidä leffamaraton tai katso elokuvaklassikko, jota et ole aiemmin muistanut tai jaksanut katsoa. Leffasarjoja löytyy monia ja leffaklassikkoja vähintään yhtä paljon. Kesälomalla voi hyvin käyttää yhden illan pelkkien leffojen katsomiseen, eikä lomalla tarvitse huolehtia nukkumaanmenoajasta.

Ole päivä ilman teknologiaa. Olemme kasvaneet kiinni älypuhelimiin ja Netflixiin. Kokeile viettää päivä ilman mitään teknologiaa. Olosi saattaakin olla yllättävän rentoutunut ja haluat ehkä ottaa teknologiavapaat päivät mukaan arkeesi. Tässäkin listassa on vinkkejä, jotka voi hyvin toteuttaa ilman puhelimen jatkuvaa läsnäoloa.

Mene soutelemaan ja kalastamaan. Kesäpäivä järvellä on kruunattu herkullisella kalasaaliilla, joka paistetaan hämärtyvässä illassa grillissä!

Lue lisää: Studentumin kesälomavinkit

Ota yhteyttä
Studentum.fi
Sähköposti: info@studentum.fi
Puhelin: +358 (0)9 6150 0388

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi perjantaina 15.6. klo 10.00 historian ensimmäisen lääketieteen peruskoulutusta koskevan arvioinnin loppuraportin. Karvi listaa raportissaan useita kohteita suomalaisen lääketieteen koulutuksen laadun parantamiseksi. Erityisesti arvioinnissa nostetaan esille liian suurten opetusryhmien aiheuttamat ongelmat ja tarve yhdenmukaistaa eri tiedekuntien opetustavoitteita.

Suomen Medisiinariliitto ja lääketieteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat vaativat yliopistoja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä tarttumaan toimeen koulutuksen laadun turvaamiseksi. 

 “On hienoa, että lääketieteen perusopetusta on kattavasti arvioitu. Nyt ministeriön ja yliopistojen on viimeinkin aika laittaa opetukseen liittyvät ongelmakohdat kuntoon”, toteaa Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja Jesper Perälä.

Arvioinnissa todetaan lääketieteen alojen suurentuneen sisäänottomäärän näkyvän vähentyneenä mahdollisuutena käytännön taitojen harjoitteluun. Erityisesti sairaalan klinikoilla järjestettävä opetus on kärsinyt siitä, että opetettavia on liikaa suhteessa resursseihin. Perälän mukaan tämä on ongelma, jota opiskelijat ovat jatkuvasti nostaneet esille. 

“On kestämätöntä, jos valmistuvat lääkärit eivät ehdi opiskeluaikanaan harjoitella käytännön taitoja riittävästi. Koulutuksen laadun turvaamiseksi opiskelijoiden sisäänottomäärän pienentäminen tai resurssien saattaminen opiskelijamäärää vastaavalle tasolle on välttämätöntä”, Perälä linjaa.

Raportissa todetaan, että parannettavaa on myös opetustavoitteiden yhdenmukaisuudessa eri yliopistojen välillä. Erityisesti olisi lisäksi kiinnitettävä huomiota siihen, että potilaan kohtaamista, diagnoosin asettamista ja vaikeiden tilanteiden kohtaamista opetettaisiin kattavasti. 

Vaikka suomalainen lääketieteen koulutus on tasokasta, näkevät opiskelijat tärkeänä, että näihin kehittämiskohteisiin puututaan.

“Lääketieteen opiskelijoita yhdistää halu hoitaa potilaansa mahdollisimman hyvin. Siksi on tärkeää, että kaikkialla Suomessa lääketieteen peruskoulutus on tasoltaan ja tavoitteiltaan laadukasta ja että se kattaa laajasti lääkärin tärkeimmät taidot”, Perälä päättää.

Jesper Perälä, Puheenjohtaja, Suomen Medisiinariliitto ry

Fredrik Ahlström, Ordförande, Medicinarklubben Thorax rf 

Henna Räisänen, Puheenjohtaja, Kuopion Lääketieteen Opiskelijat ry

Anssi Mykkänen, Puheenjohtaja, Lääketieteenkandidaattiseura ry

Tero Ohrankämmen, Puheenjohtaja, Turun Lääketieteenkandidaattiseura ry

Lotta Peltola, Puheenjohtaja, Oulun Lääketieteellinen Kilta ry

 Joel Kontiainen, Puheenjohtaja, Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseura TLK ry

Lisätietoja 

Jesper Perälä
Puheenjohtaja,
Suomen Medisiinariliitto ry
puheenjohtaja@suomenmedisiinariliitto.fi
040 5351058

Soveltava tutkimus ja yrityksille tehtävä kehittämistyö ovat suomalaisten ammattikorkeakoulujen juttu. Ne saivat viime vuonna ulkopuolista rahoitusta 2250 hankkeeseen yhteensä 95 miljoonaa euroa.

-Yritysten ja työpaikkojen kanssa tehtävät kehittämishankkeet, soveltava tutkimus ja tuotekehitys ovat kovassa kasvussa, kertoo varapuheenjohtaja Petri Raivo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

Ulkopuolinen rahoitus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) kasvoi koko maassa 25 prosenttia ja hankkeisiin osallistuvien kumppaneiden määrä 50 prosenttia vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna.  Ulkopuolisesta rahoituksesta vajaa puolet, 45 miljoonaa euroa, tuli EU:n rakennerahastoista.

Ammattikorkeakouluilla oli hankkeissa mukana 13 000 ulkopuolista kumppania, joista yli puolet oli yrityksiä. Yhteistyötä tehdään erityisesti pk-yritysten kanssa. Alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkko tavoittaa ne hyvin.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto Arene on kerännyt ammattikorkeakouluilta tiedot vuoden 2017 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) toteutumista. Kuva: Arene

Kova tahti jatkuu ja kiihtyy edelleen Lapissa

Myös Lapin ammattikorkeakoulussa viime vuosi oli kaikilla TKI-mittareilla edellisvuotta parempi ja kasvuvauhti noudattaa valtakunnallista trendiä.

Ulkoista rahoitusta Lapin AMK sai viime vuonna soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön 6,5 miljoonaa euroa, mikä on yli miljoonan enemmän kuin vuotta aiemmin.

Viime vuoden aikana AMKissa oli käynnissä yhteensä 132 hanketta, joista 16 prosenttia oli kansainvälisiä.

Hankkeissa työskenteli yhteensä peräti 232 ihmistä, mikä on yli puolet ammattikorkeakoulun henkilöstömäärästä. Henkilötyövuosia TKI-tehtävissä kertyi 124. Ero selittyy sillä, että opetushenkilöstöä toimii usein osa-aikaisesti hankkeissa ja toisaalta TKI-ryhmien tutkijat osallistuvat opetukseen.

Rehtori Riitta Rissasen mukaan Lapin AMK on valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin TKI-intensiivinen ammattikorkeakoulu.

- Meille on erittäin tärkeää, että Lapin kasvava elinkeinoelämä löytää ammattikorkeaķoulusta kumppanin niin soveltavassa tutkimuksessa kuin kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa on aivan keskeistä.

Ammattikorkeakoulu suuntaa TKI-toimintaansa ennen muuta Lapin alueen kehittymisen kannalta tärkeisiin teemoihin, jotka se on ottanut myös strategiansa kärjiksi.

Lisätietoja:

Arenen tiedote 13.6.2017: Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus kasvussa.
TKI-toiminta ja –hankkeet Lapin ammattikorkeakoulussa: Lapin AMKin verkkosivu
Lapin AMKin strategian kärjet: Lapin AMKin verkkosivu

Hankkeiden tuloksista tiedotetaan laajasti siltä osin kuin ne eivät koske yritysten liiketoimintaan tai kilpailuasemaan liittyviä tietoja: 

• Lapin AMKin julkaisut
• Verkkolehti Lumen
• Videoita kehittämishankkeista
• Pohjoisen tekijät -asiantuntijablogi

Miten aikuiskoulutus ja jatkuva oppiminen voivat vastata tarpeeseen pitää planeetta elinkelpoisena ihmiselle ja muille lajeille? Tutkijat pureutuvat ajankohtaiseen ja kriittiseen kysymykseen Aikuiskasvatus-tiedelehden teemanumerossa ”Sivistys ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointivaltiossa”.

”Hyvän elämän tavoittelun tavat ovat vanhentuneet ja tarvitsevat uudistumista. Nykyinen käsitys edistyksestä on lähtöisin ajalta, jolloin piti irtautua sotien jälkeisestä äärimmäisestä köyhyydestä”, toteavat kestävään kehitykseen perehtyneet tutkijat Arto O. Salonen ja Maria Joutsenvirta.

Yhteiskunnassa priorisoidaan heidän mukaansa yhä aineellisen vaurauden lisäämistä, vaikka se ei enää anna kansalaisille sitä, mitä se lupaa.

Mitäänsanomattomuuksista merkityksellisyyteen

Tiedeartikkelissaan Salonen ja Joutsenvirta hakevat Suomelle toisenlaista tulevaisuusnäkyä. Sen toteutuminen vaatii talouskasvuun pohjaavan sivistyskäsityksen kyseenalaistamista, muuten saatamme hukata ainutkertaisen elämän mitäänsanomattomuuksiin. Ennusmerkit ovat selvät.

”Suomessa esimerkiksi alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana”, Salonen antaa esimerkin siitä, miten merkityksettömyyden kokemukset näkyvät yhteiskunnassa.

Talouskasvun sijaan kasvatuksella, koulutuksella ja sivistyksellä on tavoiteltava inhimillistä kasvua.

”Jälkimateriaalisten arvojen ohjaama kansalainen rakentaa luottamusta herättävää tulevaisuutta ja tekee samalla omasta elämästään merkityksellistä”, tutkijat kirjoittavat.

Kulutamme maapallon henkihieveriin

Väitöskirjatutkija Mikko Rosenberg puolestaan tarkastelee tiedeartikkelissaan kulutuskeskeistä elämäämme oudoksuvalla katseella. Valinta on tarkoituksellinen: maapalon sietorajoja koetellaan jatkuvasti.

”Rajaton haluaminen pitää yllä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestämätöntä yhteiskuntaa. Oudoksumalla normaalina pidettyä kulutusyhteiskuntaa voidaan nähdä maailma toisin”, tutkija perustelee.

Aikuiskasvatuksen 104-sivuinen teemanumero (2/2018) ”Sivistys ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointivaltiossa” on ajankohtaista ja tärkeää luettavaa jokaiselle koulutuksen asiantuntijalle ja päättäjälle. Tutustu lehden sisältöön verkossa.

Aikuiskasvatus-tiedelehden

• artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
• löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta ja Twitteristä.

P. S. Lisää tuoreita ja kiinnostavia juttuja sivistyksestä löydät Aina-verkkomediasta.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Riikka Kaarnamo kiinteistöjohtajaksi

Uusia ammatillisia tutkintoja muun muassa liikunta-alalle ja englanninkieliseen koulutukseen

Taitaja2020-kisat järjestetään Jyväskylässä

Riikka Kaarnamo valittiin Gradian kiinteistöjohtajaksi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallitus valitsi DI Riikka Kaarnamon Gradia-kiinteistöt-liikelaitoksen johtajaksi. Hakijoita oli kaikkiaan 11.

Riikka Kaarnamo on toiminut vuodesta 2010 alkaen kuntayhtymän palveluksessa ja hoitanut kesäkuusta 2017 lähtien kiinteistöjohtajan virkaa. Aiemmissa työtehtävissään hän on toiminut mm. Jyväskylän Talokeskus Oy:ssä, Visma Software Oyj:ssä ja Lujatalo Oy:ssä. Kaarnamo on valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto).

Gradia-kiinteistöt-liikelaitoksen vastuulla ovat koulutuskuntayhtymän kiinteistöt. Kampukset sijaitsevat Jyväskylässä, Jämsässä ja Laukaan Lievestuoreella.

Uusien ammatillisen koulutuksen tutkintojen hakeminen ministeriöltä

Gradia hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä uusia ammatillisen koulutuksen tutkintojen järjestämislupia yhteensä 14 tutkintoon.

Gradian työelämäkumppaneilta on kevään 2018 aikana noussut tarpeita työvoiman kouluttamiselle uusiin tutkintoihin alueella. Osaa tutkinnoista on jo aiemmin tarpeen pohjalta järjestetty laajennetun oppisopimuskoulutuksen kautta.

Tekniikan ja liikenteen alan tarpeet liittyvät ajoneuvoalan ja rakennusalan tarpeisiin. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla Jyväskylässä on vahva osaamiskeskittymä, jonka edelleen kehittyminen ja koulutuspolkujen rakentaminen vaatii liikunnan alan tutkintojen järjestämistä myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Luonnontieteiden alalla tieto- ja viestintätekniikan jatkokoulutusta tarvitaan työllisyyden vahvistamiseksi.

Englanninkielisten järjestämislupien perusteena on englanninkielisten opintopolkujen rakentaminen ja kansainvälisten uramahdollisuuksien tukeminen kansainvälisillä toimialoilla, joissa työkielenä on usein englanti. Englanninkielistä järjestämislupaa haetaan matkailualan perustutkintoon, logistiikan perustutkintoon ja liiketoiminnan perustutkintoon.

Taitaja2020 – nuorten ammattitaidon SM-kisojen järjestäminen

Gradia on valmis järjestämään nuorten ammattitaidon SM-kisat eli Taitaja-kisat Jyväskylässä 11.-14.5.2020. Kisat ovat valtakunnallisesti yksi suurimmista koulutusalan tapahtumista. Tapahtuman kokonaisbudjetti on lähes viisi miljoonaa euroa, josta suurimman osan kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahoitus. Lopullisen päätöksen asiassa tekee Skills Finland ry.

Gradian tavoitteena on opinnollistaa Taitaja2020-tapahtuman suunnittelu, rakentaminen ja toteuttaminen yhteistyössä Jyväskylän Paviljongin ja elinkeinoelämän kanssa.

Myös lukioiden ja korkeakoulujen opiskelijat voivat osallistua useampiin kilpailulajeihin. Tällaisia ovat muun muassa yrittäjyys, asiakaspalvelu ja myynti, elektroniikka/robotiikka ja taloushallinto. Gradian ammatilliset oppilaitokset toteuttavat lajinäytöksiä yhteistyössä Gradia-lukioiden, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa.

Lisätietoja:

Juha Suonperä, hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 045 266 8089

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100

Korkeakoulututkinto on tukenut Vaasan yliopiston maistereiden ja tohtorien työllistymistä. Valmistuneet pystyvät hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja hyvin nykyisessä työssään. Lisäksi työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin heidän koulutustaan.

- Vaasan yliopistolle on tärkeää, että tiedämme, miten meiltä valmistuneet sijoittuvat. Olemme tyytyväisiä, että tarjoamme sellaista koulutusta, mitä valmistuneet tarvitsevat. Seuraamme tarkasti, mitä tulevaisuuden tarpeita työmarkkinoilla on, ja reagoimme opetuksessamme niihin, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantakyselyt toteutettiin talvella 2017–2018.

Oman osaamisen markkinointi tärkeää maistereille

Maisterien uraseurannan vastaajista 91 % oli vastaushetkellä työssä. Työttömänä oli 4 %. Koko valmistumisen jälkeisen työuran aikana lähes puolet oli ollut yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa ja kolmanneksella oli ollut useita työnantajia mutta ei juuri katkoksia. Maisterien uraseurannassa olivat mukana kaikki vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kyselyn vastausprosentti oli 35 %.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat vahvasti tyytyväisiä tutkintoonsa ja työuraansa. 79 % pystyy hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja hyvin nykyisessä työssään ja 86 % suosittelisi koulutustaan muille.

– Kaikkein tärkein seikka työllistymisen kannalta oli vastaajien mielestä kykyä kertoa omasta osaamisestaan. Se tietenkin edellyttää, että on tunnistanut omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä taidot, jotka saattavat tarvita vielä hiomista. Myös opiskeluaikaista työkokemusta ja verkostoja pidettiin tärkeinä työllistymisen kannalta, kertoo asiantuntija Sunna Vainiomaa Vaasan yliopistosta.

Yliopisto-opintojen nähdään kehittäneen etenkin kykyä oppia ja omaksua uutta, yhteistyö- ja tiedonhankintataitoja sekä oma-aloitteisuutta. Nykyisessä työssä tärkeimpiä ovat vuorovaikutustaidot, tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaidot, kyky oppia ja omaksua uutta sekä oma-aloitteisuus.

– Valmistuneet olivat tyytyväisiä tutkinnon mahdollistamiin monipuolisiin työtehtäviin. Toisaalta kaivattiin enemmän käytännönläheisiä kursseja, joissa olisi suora kosketus työelämän asiantuntijoihin tai työkaluihin, Vainiomaa jatkaa.

Tohtorin tutkinnolla edetään johto- ja esimiestehtäviin

Tohtoreiden uraseurannan vastaajista kyselyhetkellä 100 % vastaajista oli töissä. Lähes 70 %:lla vastaajista työ oli johto- ja esimiestehtäviä, opetusta tai tutkimuksen tekoa. Tohtorit sijoittuivat monipuolisesti eri työnantajasektoreille; noin puolet yliopistosektorille, 15 % yrityksiin ja 15 % kuntiin. Tohtoreiden uraseurannassa kohderyhmänä olivat vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet. Vastausprosentti oli 50 %. 

Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä tohtorin tutkintoonsa työuransa kannalta ja 85 % koki olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla. Tohtorin tutkinnon suorittaminen oli ollut työn vaatimuksena tai edellytyksenä lähes joka toisella vastaajalla.

Valtaosa vastaajista koki, että pystyi hyödyntämään nykyisessä työssään tohtorikoulutuksessa oppimiaan tietoja ja taitoja. Nykyisen työn myös koettiin useimmiten vastaavan vaativuudeltaan hyvin tohtorin tutkintoa.

Tohtorin tutkinnon suorittamisella oli myös muita myönteisiä vaikutuksia vastaajien työtehtäviin ja koettuun työmarkkina-asemaan.

– Noin 60 % vastaajista oli saanut tohtorin tutkinnon ansiosta vaativampia ja mielekkäämpiä työtehtäviä, lisää palkkaa tai paremman aseman työpaikalla, toteaa Vainiomaa.

Parhaiten tohtorikoulutuksen koettiin kehittäneen tutkimusetiikkaan sekä omaan tutkimusalaan liittyvää osaamista. Kun kysyttiin, mitä osaamista vastaaja tarvitsee nykyisessä työssä, useimmiten esille tulivat vuorovaikutus-, organisointi- ja johtamistaidot sekä substanssiosaaminen.

Lisätietoja:
Annukka Jokipii, vararehtori, p. 029 449 8482, annukka.jokipii@univaasa.fi
Sunna Vainiomaa, asiantuntija, urapalvelut, p. 029 449 8173, sunna.vainiomaa@univaasa.fi

Korkeakouluja johdetaan enenevässä määrin kuten yrityksiä. Niiden odotetaan verkostoituvan elinkeinoelämän kanssa ja vastaavan sen tarpeisiin kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi. 

Leikkaukset, kehittäminen ja uudistamispaineet sekä laaduntarkkailuun, markkinoihin ja valvontaan pohjaavat käytännöt muokkaavat perustavasti niin tieteen ja korkeakoulutuksen asemaa ja autonomiaa kuin akateemista työtä.

Tutkija-opettajien tulee julkaista yhä enemmän, opettaa yhä paremmin, hankkia rahoitusta, kansainvälistyä ja kaupallistaa tutkimustuloksensa. Opiskelijoiden taas tulee opiskella vielä tehokkaammin ja nopeammin sekä kehittää työelämässä vaadittavia yrittäjämäisiä taitoja.

Kriittisesti ja monipuolisesti

Aikuiskasvatus-tiedelehti syventyy seuraavassa teemanumerossaan akateemiseen yrittäjyyteen. Alkukesästä 2019 ilmestyvä lehti (2/2019) kuvaa ilmiön muotoja, mahdollisuuksia ja ongelmia. 

Tiedelehden katsannossa akateeminen yrittäjyys on korkeakoulujen, tutkija-opettajien ja opiskelijoiden yrittäjämäistä toimintaa. Se voi olla  korkeakoulujen toimintaa ja johtamista yleensä, osaamisen kaupallistamista tai yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta.

Kutsumme yrittäjyysteemaan mukaan tekstejä, joissa käsitellään ilmiötä monipuolisesti ja kriittisesti. Voit käsitellä yrittäjyyteen kytkeytyviä käsityksiä ja käytäntöjä suomalaisissa korkeakouluissa tai kentän eri toimijoiden kokemuksia ja asemoitumista akateemiseen yrittäjyyteen. Esimerkiksi,   

• mitkä ovat yliopistojen ja niitä edustavien akateemisten toimijoiden tilat toimia kansallista kilpailukykyä korostavassa yliopistossa
• missä määrin akateeminen yrittäjyys voi ratkoa kilpailukyvyn ongelmia globaalissa maailmantaloudessa
• millaista yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyspedagogiikkaa yliopistoissa tulisi edistää
• millaisilla kykyjä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa heidän valmistautuessaan epävarmaan ja jatkuvasti muuttuvaan työelämään?

Osallistu teemanumeroon teoreettisella tai empiirisellä tiedeartikkelilla, näkökulmalla tutkimukseen tai käytäntöön, puheenvuorolla tai kirja-arviolla.

Toimi näin

• Tutustu kirjoittajaohjeisiin.
• Lähetä tekstisi toimituspäällikkö Terhi Kouvolle (terhi.kouvo@kvs.fi) viimeistään 27. syyskuuta 2018.

Aikuiskasvatus on vertaisarvioitu tiedelehti, jossa julkaistaan tiedeartikkeleita, näkökulmia ja puheenvuoroja, kirja-arvioita ja tutkijahaastatteluja. Sen tuorein numero 2/2018 pureutuu osallisuuteen ja sivistykseen rapautuvassa hyvinvointivaltiossa.  

Sexpo on mukana edistämässä intersukupuolisten ihmisten seksuaali- ja ihmisoikeuksia kolmivuotisessa TIKA-hankkeessa. Setan Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hankkeella pyritään edistämään intersukupuolisten näkyvyyttä ja ihmisoikeuksia Suomessa.

“Sexpo on hankkeessa mukana kouluttamassa ja edistämässä intersukupuolisten lasten oikeutta keholliseen koskemattomuuteen. Hanke kytkeytyy Sexpon pitkäaikaiseen kansainväliseen seksuaali- ja ihmisoikeustyöhön”, kertoo Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen.

TIKA-hankkeen tavoitteena on parantaa intersukupuolisten oikeuksien toteutumista ja vähentää heihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia Suomessa. Hanke muun muassa tuottaa monipuolisesti materiaaleja intersukupuolisille lapsille ja heidän läheisilleen sekä järjestää koulutuksia ammattilaisille.

Helsingissä järjestettiin 12. kesäkuuta TIKA-seminaari, jonka pääpuhujaksi oli kutsuttu Miriam van der Have, toinen intersukupuolisten ihmisoikeusjärjestö OII Europen puheenjohtajista.

Seminaarissa kuultiin intersukupuolisten ihmisten omia tarinoita, lasten oikeuksiin perehtyneitä asiantuntijoita kuten lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venholaa sekä lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anssi Pirttijärveä.

Kesän 2018 ajan on mahdollista osallistua intersukupuolisuutta koskevaan kyselyyn, joka tuottaa tietoa keväällä 2019 julkaistavaan selvitykseen. Selvityksen rahoittavat oikeusministeriö ja ulkoministeriö.

Lisätiedot:
Veera Uusoksa, asiantuntija
050 527 3043, veera.uusoksa@sexpo.fi

Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja
050 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi

Opiskelijoille tarjoutuu erilaisissa tapahtumissa hienoja mahdollisuuksia oppia ja kehittää osaamistaan. Salpauksen opiskelijoita oli eri tavoin mukana myös Jukolan viestissä ja henkilöstö oli ohjaamassa ja tukemassa opiskelijoita. Tapahtuma oli opiskelijoille hieno mahdollisuus päästä tekemään opintoja erilaiseen ympäristöön.

Valmistautuminen tapahtumaan näkyi jo talven ja kevään mittaan eri puolilla kampuksia. Hälvälässä esimerkiksi sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat olivat mukana alueen sähköverkon rakentamisessa. He pääsivät jo viime syksynä tositoimiin, kun he olivat sähkötöissä kilpailualueella. Logistiikan opiskelijat kuljettivat tavaroita tapahtumaan liittyen. Talotekniikan opiskelijat rakensivat alueelle vesijohtoverkostoa ja asensivat vesipisteitä.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijat olivat mukana rakentamassa tietoliikenteen perusverkkoa. Media- ja VIP-teltan äänentoistoa oli tekemässä Heinolan kampuksen media-alan opiskelijat. Heitä oli myös rakentamassa koko alueen kattavaa äänentoistoa.

Tapahtumaviikonloppuna perheen pienimmelle ohjelmaa tarjosi monen eri tahon yhteistyössä järjestämä Lastenmaailma. Salpauksesta sitä oli toteuttamassa tammikuussa aloittaneet lähihoitajaopiskelijat, jotka toimintapisteiden lisäksi huolehtivat lastenmaailman ensiavusta. Opiskelijat pääsivät ohjaamaan lapsia pallopelien maailmaan ja ekoaseammunnassa. He toteuttivat myös kasvomaalauspisteen, jossa riitti vilinää.

Rakennusalan ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät erikoisen projektin pariin

Ensimmäisen vuoden rakennusalan opiskelijat saivat kunnian olla rakentamassa Jukolan sisääntuloporttia. Portin malli ja muoto oli heti rakentamisen aluksi selvillä, mutta opiskelijat miettivät rakenteen opettajansa Teijo Mäkiniemen avulla. Versowood toimitti porttiin materiaalit. Sisääntuloportin lisäksi rakennusalan opiskelijat ovat osallistuneet myös sähkötolppien ja erilaisten telineiden rakentamiseen.

Sisääntuloportin rakennus projekti vei kaksi viikkoa ja sen aikana opiskelijat olivat tehneet osat, koonneet rungon ja maalanneet sen. Salpauksen tiloista portti matkasi kilpailualueelle pystytettäväksi ja siellä se myös viimeisteltiin.

– Sisääntuloportti oli erikoinen ja työelämälähtöinen projekti opiskelijoille. Portti oli viisi metriä korkea ja tuli miettiä myös sitä, ettei se huoju tai taivu, opetusalapäällikkö Hannu Rinne kertoo.

Yksi maailman suurimmista suunnistustapahtumista oli opiskelijoille varmasti ainutlaatuinen kokemus

Salpauksen opiskelijoita ja henkilöstä työskenteli Jukolan viestin ravintoloissa ja he osallistuivat myös tuotteiden suunnitteluun. Esimerkiksi vegegrillillä mukana oli kuusi kokkiopiskelijaa ja opiskelijat täyttivät kilpailuviikonloppuna myytyjä leipiä ja sämpylöitä. Vegegrillillä annoksina tarjoiltiin itse valmistettuja falafellautasia ja härkäpapupitaa. Falafel oli tehty keltaisesta herneestä. Herne ja härkäpapu ovat Arolan tilalta Pornaisista.

– Falafelia tehtiin ensimmäisen kerran Salpauksen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisiin Kyläjuhliin viime syksynä ja nyt sen reseptia kehitettiin isompaan määrään, Vegegrillillä työskennellyt Salpauksen kokki Anita Kauhala-Antonopoulou kuvailee.

Vegerilli oli yksi osa InnoRuoka -hanketta, jossa edistetään kotimaisen kasviproteiinin ja luomutuotteiden käyttöä ammattikeittiöissä.

– Tämä oli tosi hienoa yhteistyötä ja hienosti oli väkeä Jukolassa. Suuresta tapahtumasta saa itselle virtaa, Kauhala-Antonopoulou kertoo.

Urakka-Foorumi on uusi sähköinen kohtaamispaikka koneurakointipalveluiden tarjoajille ja asiakkaille. Foorumissa koneurakoitsijat voivat tiedottaa ja markkinoida palveluitaan asiakkaille sekä verkostoitua muiden urakoitsijoiden kanssa. Koneurakointipalveluiden ostajat voivat puolestaan etsiä sopivia tekijöitä töilleen ja halutessaan lähettää palvelun kautta tarjouspyyntöjä. Foorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut muun muassa maarakennus-, maa- ja metsätalous- sekä tienhoitourakointiin.

Urakoitsijalle lisää näkyvyyttä markkinoilla

Kehitetty foorumi tehostaa koneurakoitsijoiden tarjoamien palveluiden myyntiä ja auttaa saamaan uusia asiakkaita. Omat palvelut saa esille rekisteröitymällä urakoitsijaksi. Rekisteröityminen on ilmaista. Foorumissa on valmis lista erilaisia urakointitöitä, joista voi valita omaa tarjontaa vastaavat. Toiminnasta saa kirjoittaa lisäksi vapaamuotoisen kuvauksen, jolla kannattaa nostaa esiin omia vahvuuksia. Järjestelmä sijoittaa urakoitsijat karttanäkymään yhteystietojen perusteella.

Foorumin kautta yrittäjä voi markkinoida palveluitaan ja esitellä toimintaansa ja kalustoaan muun muassa valokuvin, vaikka yrityksellä ei olisi omia kotisivuja. Foorumin käyttöliittymä on selkeä ja omat tiedot on helppo pitää ajan tasalla. Sivusto toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laitteilla, joilla on pääsy nettiin. Sivusto on suomenkielinen ja osin myös ruotsinkielinen, kielivalinta tehdään etusivulla.

Tilaaja tavoittaa helposti tarvitsemansa urakoitsijat

Koneurakoitsijoita voi hakea sivustolta vapaasti ilman rekisteröitymistä. Urakoitsijaa voi hakea tiettyyn työhön valitsemalla hakulomakkeesta halutut työt. Vapaasanahaulla voi hakea esimerkiksi paikkakunnalla olevia urakoitsijoita. Hakutulokset näkyvät listauksessa ja karttanäkymässä, josta klikkaamalla saa auki urakoitsijaikkunan, jossa näkyvät tarkemmat tiedot kyseisestä urakoitsijasta.

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja voi jättää Foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä. Kun tilaaja on julkaissut tarjouspyynnön, tieto siitä lähtee automaattisesti Foorumiin rekisteröityneiden kyseistä urakointitöitä tekevien koneurakoitsijoiden sähköpostiin. Sähköpostin linkkiä klikkaamalla urakoitsija saa puolestaan auki tarjouspyynnön ja näkee tarkemmat tiedot pyynnöstä.

Foorumi löytyy osoitteesta www.urakka-foorumi.fi , josta löytyvät linkit foorumin käyttöopas- ja esittelyvideoihin.

Uus-Urakka -hanke Uudellamaalla

Urakka-Foorumi on kehitetty osana Uudellamaalla vuosina 2015–2018 toteutettavaa Uus-Urakka -hanketta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa, SLC Nyland ja ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeen päärahoittajana on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Urakka-Foorumin teknisestä toteutuksesta vastasi Kymppimedia AGP Finland ja sitä ylläpitää TTS Työtehoseura.

Urakka-Foorumi on aloittanut toimintansa Uudellamaalla. Tästä eteenpäin foorumi on avoin ja toiminnassa koko maassa.

Lisätietoja hankkeesta ja Urakka-Foorumiin liittymisestä: eerikki.kaila@tts.fi

Urakka- Forum är en ny internet baserad marknadsplats för företagare som säljer maskin-entreprenörstjänster och kunder som köper dessa tjänster. Via Urakka – Forum kan maskin- entreprenörerna nu informera och marknadsföra sina tjänster till kunderna samt bilda nätverk med andra entreprenörer. Köparna av maskinentreprenörstjänster kan i sin tur söka lämpliga entreprenörer för sina arbeten och om man så vill, skicka offertförfrågningar via Urakka- Forum till entreprenörerna. Via Forum hittar man tjänsterna som maskinföretagarna erbjuder bland annat inom-, jord- och skogsbranschen samt vägunderhållsbranschen.

Mera synlighet på marknaden för entreprenören

Forum marknadsplatsen som nu utvecklats effektiverar utbudet och försäljningen av entreprenörstjänsterna och hjälper företagarna att få nya kunder. Entreprenören får tjänsterna synliga i Forum genom att registrera sig som entreprenör. Registreringen är gratis. I Forum finns färdigt en lista på olika entreprenörsarbeten av vilka man väljer de arbeten som bäst motsvarar ens egna. Entreprenören kan där till fritt beskriva sina tjänster han erbjuder och specialiteter. Forum Internet systemet placerar automatiskt entreprenörerna på kartan enligt deras kontaktuppgifter.

Via Forum kan företagaren marknadsföra sina tjänster och presentera sin verksamhet och sin maskinpark med hjälp av bilder fastän man inte har egna hemsidor. Forums användarprogram är klart och tydligt och de egna uppgifterna är lätta att hålla uppdaterade. Forum fungerar med de allmännaste webbprogrammen och med de vanligaste apparaterna som man använder för komma in på nätet. Forum är finskspråkig och delvis svenskspråkig, språkvalet gör man på startsidan.

Beställaren får lätt kontakt med lämpliga entreprenörer

Entreprenörer kan sökas lätt via webbplatsen utan inregistrering. Man kan söka entreprenör till ett visst arbete genom att via sök blanketten välja önskat arbete som skall utföras. Via sk. frisökning kan beställaren till exempel söka entreprenörer från en viss ort. Via sökresultatet får man en förteckning och en kartbild, och genom att klicka får man fram på entreprenörerna och deras kontaktuppgifter på just det område man önskar.

Köparna av maskinentreprenörstjänster, kan om man så vill, registrera sig som beställare av entreprenörsjobb. Beställaren kan lämna till Forum kontakt- eller offertförfrågan. När beställaren har publicerat sin offertförfrågan i Forum så får alla registrerade entreprenörer automatiskt offertfrågan skickade till sin e-post. Genom att klicka e-post länken så öppnar entreprenören offertförfrågan och ser då innehållet i förfrågan.

Forum hittas på: www.urakka-foorumi.fi, var man även hittar länkarna till forums användnings- och presentationsvideon.

.Ny – Urakka projektet i Nyland

Urakka –Forum marknadsplatsen har utvecklats som en del av Ny- Urakka projektet 2015–2018. Projektet förverkligas i samarbete med TTS Työtehoseura, SLC-Nyland, MTK –Uusimaa och ProAgria Nylands Svenska lantbruksällskap. Projektets huvudfinansiär är Landsbygdens Utvecklingsprogram. För Urakka –Forums tekniska utförande svarade Kymppimedia AGP Finland och som administratör fungerar TTS Työtehoseura.

Urakka-Forum har startat sin verksamhet i Nyland men kan nu också användas i hela landet. Mera information om projektet och Urakka –Forum ges av Eerikki Kaila TTS, eerikki.kaila@tts.fi

Mikkeliläinen Indijump lanseerasi vuoden 2017 lopulla Suomessa uuden verkossa toimivan YaClass-opiskelualustan. Alusta perustuu ainutlaatuiseen GenExis-teknologiaan, joka generoi uusia tehtäviä automaattisesti, ja tuo näin opiskelijoiden ja opettajien käyttöön rajattoman määrän harjoituksia opintojen tueksi. Alusta on saanut hyvän vastaanoton suomalaisissa oppilaitoksissa, ja sen käyttöä laajennetaan seuraavaksi kaikkiin oppiaineisiin ja muihin Pohjoismaihin.

YaClass-opiskelualusta on ollut jo pitkään käytössä Latviassa, Saksassa ja Itävallassa. Nyt ratkaisu halutaan tuoda kaikkialle Pohjoismaihin, ensimmäisenä Suomeen. – Valitsimme Suomen ensimmäiseksi, sillä informaatioteknologian soveltaminen koulussa on täällä tärkeä prioriteetti. Lisäksi suomalaiset koulut on varustettu YaClassin käyttöönottoa varten tarvittavalla tekniikalla, kertoo Aleksandr Komzolov, Indijumpin yrittäjä ja YaClassin edustaja Suomessa.

Opiskelualustaa voi Suomessa jo hyödyntää matematiikan, fysiikan ja englannin kielen opiskelussa, ja käyttöä laajennetaan kaikkiin oppiaineisiin. Alustan oppimateriaalit ovat suomalaisten kasvatusalan ammattilaisten tuottamia, ja vastaavat Suomen oppisuunnitelmia.

– Otamme opettajien ja opetushallinnon vaatimukset huolellisesti huomioon ja teemme kaikkemme, jotta sisältömme vastaisi opettajien tarpeita. Opetusteknologialle on Suomessa suuria mahdollisuuksia, ja YaClassilla paljon kokemusta edTechin parissa. Yhdessä vahvistamme Suomen johtajuutta digitaalisessa kouluopetuksessa, Komzolov toteaa.

YaClass-opiskelualusta on ollut testikäytössä muun muassa Mikkelin Esedussa, Mikkelin Lyseossa ja Otavan opistossa. Oppilaitoksissa on kerätty palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Oppilaat kokevat, että YaClass tuo monipuolisuutta opiskeluun, tukee oppimista ja tarjoaa hyödyllisen, erilaisen tavan tehtävien tekemiseen ja tarkistamiseen.

Opettajilta saadussa palautteessa korostuu erityisesti se, että YaClassin avulla opettaja saa suoraa palautetta oppilaidensa osaamisen tasosta. Oppilaiden etenemistä on helppo seurata, mikä mahdollistaa myös yksilöllisen tuen oppilaille. Sekä oppilaat että opettajat ovat kokeneet YaClassin käyttöliittymän toimivaksi. Sovellus toimii tietokoneen lisäksi mobiililaitteilla, ja ohjelma koetaan selkeäksi ja helppokäyttöiseksi.

YaClassin kehityskumppaneina Suomessa toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Invest in Finland ja Etelä-Savon ELY-keskus. Tietoturvan takaajana sekä yhteistyökumppanina toimii Microsoft.

Lisätiedot

Aleksandr Komzolov, yrittäjä, Indijump, alex@yaclass.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin, kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi