Ravintola-alalla on tällä hetkellä pulaa osaavista ammattilaisista. Samalla alan ammatillisissa tutkinnoissa on paljon osia, joihin vaadittavan osaamisen voi hankkia käytännön työelämässä. Suomalaisella ravitsemusalalla hävikkiin päätyy syömäkelpoista ruokaa vuosittain jopa 75 - 85 miljoonaa kiloa, joten hävikkitietoudelle on tilausta. Hävikistä tutkintoon -hanke vastaakin nyt näihin haasteisiin aivan uudella tavalla. 

From Waste to Taste ry ja Invalidisäätiön ylläpitämä Keskuspuiston ammattiopisto ovat aloittaneet Hävikistä tutkintoon -opinnollistamishankkeen (2018-2019), jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. From Waste to Taste ry:n ylläpitämä ravintola Loop toimii hankkeen oppimisympäristönä, Invalidisäätiö hallinnoi hanketta. 

”Hanke yhdistää alan tarpeet ja tulevaisuuden osaajat tunnistamalla käytännön työelämästä kertyvän osaamisen. Osallistujilla on mahdollisuus suorittaa ravintola- ja cateringalan perustutkintoon liittyviä kokonaisuuksia käytännön ravintolatyössä. Opettaja määrittelee ne käytännön työn osa-alueet, jotka voidaan tunnistaa tietyn perustutkinnon osaamiseksi”, kertoo hankkeesta vastaava opettaja Marjut Nyström Keskuspuiston ammattiopistosta.

Hankkeen osallistujiksi valitaan syrjäytymisvaarassa olevia työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle jääneitä tai opinnoissaan keskeyttämisuhan alla olevia henkilöitä. Tärkeinä ryhminä ovat nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet, mukaan lukien turvapaikanhakijat.

“Tavoitteemme on tarjota työtä, jolla on merkitys. Hektisellä ravintola-alalla syntyy paljon hävikkiä, joten olemme iloisia, jos voimme lähettää maailmalle innokkaita uusia ravintola-alan osaajia, joilla on ekologisuus ja hävikkitietoisuus ajattelun keskiössä. Tästä hyötyvät niin uudet työntekijät kuin heidän tulevat työnantajansakin”, iloitsee hankkeen koordinaattori Johanna Kohvakka From Waste to Taste ry:stä.

Osallistujat valitaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Stadin ammattiopiston, Helsingin TYP:n, Toimitorin, Ohjaamo Helsingin, Monika-naisten Liitto ry:n sekä Monik ry:n kanssa. 

Helsingissä Lapinlahden vanhassa sairaalassa sijaitseva vuonna 2016 perustettu ravintola Loop on Suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola, joka tarjoaa arkisin lounasta, viikonloppuisin brunssia sekä catering-palveluja. Ravintolan missio on taistella ruokahävikkiä ja ilmastonmuutosta vastaan loihtimalla herkullisia ravintola-annoksia raaka-aineista, jotka ovat olleet vaarassa joutua hukkaan, ja siten nostaa ruoan arvostusta.

Keskuspuiston ammattiopisto on pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan alueella toimiva ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta. Keskuspuiston ammattiopisto on osa Invalidisäätiö-konsernia.

Lisätietoja:

Pia Winqvist
Invalidisäätiö
pia.winqvist@ortonpro.fi
040 665 3032

Johanna Kohvakka
From Waste to Taste ry
johanna@waste2taste.com
+358 44 024 1011

Hankkeen nettisivut avataan myöhemmin osoitteeseen: http://waste2taste.com/hankkeet/havikista-tutkintoon/

Euroopan komissio ehdottaa koulutuksen EU-rahoituksen nostamista. Ehdotus kaksinkertaistaa Erasmus-ohjelman kokonaisbudjetti on tervetullut. Samanaikaisesti komissio kuitenkin pitäisi aikuiskoulutuksen rahoitusosuuden nykyisessä eli alle neljässä prosentissa, vaikka aikuiskoulutuksen kohderyhmä on kaikkia muita koulutustasoja suurempi. EU:n väestöstä 55 prosenttia on 25–65-vuotiaita ja jopa 85 prosenttia 15–65-vuotiaita ja tätä vanhempia.

– Aikuiskoulutuksen rahoitusta on nostettava, jos halutaan aikuiskoulutuksen pystyvän vastaamaan sille asetettuihin tehtäviin.  Aikuiskoulutus on välttämätöntä EU:n työllisyys- ja osaamisohjelmien toteuttamisessa, huomauttaa Kansanvalistusseuran (KVS) toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski.

Aikuiskoulutus voi vastata moniin Euroopan haasteisiin, kuten pakolaisten kotouttamiseen, digitalisaation luomiin osaamistarpeisiin ja syrjäytymisvaarassa olevien osallisuuden lisäämiseen.

Aikuiskoulutukseen osallistuu tällä hetkellä 11 prosenttia EU:n aikuisväestöstä. Euroopan komissio haluaa kasvattaa tätä osallistumislukua 15 prosenttiin vuoteen 2020 ja 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Uusi budjettiehdotus rajaisi aikuiskoulutuksen kohderyhmäksi vähäiset perustaidot omaavat aikuiset.

– Tämä on tärkeä, mutta ei ainoa aikuiskoulutuksen kohderyhmä. Aikuiskoulutuksen tulee voida jatkossakin tarjota oppimisen mahdollisuuksia muulloinkin kuin kriisitilanteissa. EU:n tavoitteisiin aikuisoppijoiden määrän lisäämisestä tuskin päästään, mikäli kohderyhmä rajataan tai jos rahoitusta aikuiskoulutukselle ei nosteta, Ruuskanen-Parrukoski arvioi.

Komissio ehdottaa Erasmus+-ohjelman nimen muuttamista takaisin Erasmus-ohjelmaksi.

– Erasmus+-ohjelman ”plussa” on merkinnyt sitä, että ohjelma kattaa kaikki koulutusasteet, mukaan lukien aikuiskoulutuksen. Toivomme, että paluu  vanhaan Erasmus-nimeen ei ole viesti siitä, että ohjelmassa oltaisiin palaamassa korostamaan vain tai pääosin korkeakouluopiskelijoiden vaihtoa, Ruuskanen-Parrukoski sanoo.

Erasmus+ on merkittävä aikuiskoulutuksen innovaatioiden ja yhteistyön edistäjä myös Suomessa. KVS kiittää mahdollisuudesta tuottaa jatkossa pienen mittakaavan hankkeita. Nämä helpottavat erityisesti pienten vapaan sivistystyön toimijoiden mahdollisuuksia lisätä eurooppalaista yhteistyötä. Samanaikaisesti KVS peräänkuuluttaa mahdollisuutta toteuttaa myös laajoja, tutkijoiden ja aikuiskouluttajien yhteistyöhankkeita.

Lue lisää

• KVS:n kattojärjestö Europan Association for the Education of Adults (EAEA):n kannanotto ja infograafi Erasmus-ohjelman rahoituksesta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671, pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi

EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 511 2475, helka.repo@kvs.fi
 

Inarin seurakunta järjestää yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa toimintaa paikallisille nuorille aikuisille. Syyskuusta 2018 kevääseen 2019 jatkuva uusi ryhmä on avoin kaikille nuorille aikuisille, ja mukaan voi tulla milloin itselle parhaiten sopii.

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) toteuttama Yhdessä toimien -hanke on työstänyt yhteistyössä Inarin seurakunnan kanssa uuden toimintamuodon paikallisille nuorille aikuisille.

Nuoret aikuiset kokoontuvat kerran kuukaudessa syyskuusta 2018 alkaen. Tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Inarin seurakuntaa, joten osallistumisen kynnys madaltuu asuinpaikasta riippumatta.

Toimintakauden aikana kokoontumisia on yhteensä kahdeksan. Näistä viisi järjestetään keskiviikkona klo 17–20 ja kolmena kertana tehdään lauantairetki.

– Toiminnasta saa eniten irti, jos hyppää mukaan heti syyskuussa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä osallistua! Ulkoiluretkiin voi ottaa mukaan vaikka koiran tai lapset. Pitää kuitenkin muistaa, että ohjelma ja toiminta on suunniteltu nuorille aikuisille, joten lasten viihtyvyys ja jaksaminen kannattaa arvioida etukäteen, kertoo toimintaa käynnistämässä mukana ollut hanketyöntekijä Kitti Kumpulainen.

Rukoushelmet suunnannäyttäjinä

Toiminnassa suositaan omakustanteisuutta ja osallistujien aktiivisuutta. Myös osallistujien hengellisiin kysymyksiin ja tarpeisiin pyritään vastaamaan.

Toimintakauden punaisena lankana toimivat rukoushelmet ja niiden teemoista nousevien ajatusten jakaminen.

– Rukoushelmet ovat Martin Lönnebon kehittämä ns. polku hiljaisuuteen tai oman hengellisen elämän hoitamiseen. Helmet ovat nimetty kristillisen elämän perusteemojen mukaan: on kultainen Jumalahelmi, ylösnousemushelmi, yöhelmi, salaisuushelmet, punaiset rakkaushelmet, sininen huolettomuushelmi, hiekanruskea autiomaahelmi, hiljaisuushelmet, kastehelmi sekä minä-helmi, Kumpulainen sanoo.

Osallistu ja vaikuta!

Vaikka toimintakausi on suunniteltu pääpiirteissään valmiiksi, on osallistujille varattu mahdollisuus vaikuttaa. Toimintakauden kaksi huippukohtaa ovat 2.2.2019 järjestettävä kulttuurimatka sekä 6.4.2019 pyhiinvaellus Pyhälle.

Osallistujat päättävät itse kulttuurimatkan kohteen. Se voi olla esimerkiksi teatteri-ilta Rovaniemellä.

– Pyhiinvaellus Pyhälle on toimintakauden juhlallinen päätös. Vaelluksen pituus ja toteutus suunnitellaan yhdessä, ja kustannusten kattamisesta keskustellaan, Kumpulainen toteaa.

Yhteistyötä yli seurakuntarajojen

Nuorten aikuisten toimintaa on ollut suunnittelemassa moniammatillinen tiimi. Jäsenistä enemmistö on itsekin nuoria aikuisia.

– Mukana suunnittelemassa on ollut nuorisotyönohjaaja Viivi Törmänen, suntio Erja Tuhkala, pastori Mari Valjakka ja tietenkin minä hanketyöntekijänä. Lisäksi olen keskustellut Tampereen seurakunnan nuorten aikuisten toimintaa toteuttavien henkilöiden kanssa. He ovat kiinnostuneet osallistumaan Pielpajärven ulkoilupäivään 6.10.2018, Kumpulainen jatkaa.

Kevään 2019 jälkeen nuorten aikuisten toiminta jatkaa ilman Yhdessä toimien -hankkeen tukea. Toisen toimintakauden runko suunnitellaan yhdessä ensimmäisen toimintakauden kokemusten ja ideoiden pohjalta.

Pitkäjänteisyys mahdollistaa jonkin isomman yhteisen produktion toteuttamisen tai tavoitteen asettamisen.

– Lähdemmekö nuorten aikuisten kanssa reissuun Irlantiin vai järjestämmekö kansainvälisen pyhiinvaelluksen? Moni asia on helpommin saavutettavissa, kun se tehdään yhdessä, Kumpulainen toteaa.

Nuorten aikuisten toiminnasta tiedotetaan Inarin seurakunnan tiedotteissa, Inarilainen-lehdessä, Facebookissa ja Instagramissa.

Nuorten aikuisten toiminta toteutetaan osana Diakin koordinoimaa Yhdessä toimien -hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätiedot

Kitti Kumpulainen, kitti.kumpulainen@diak.fi, 040 509 0464

Erja Tuhkala, erja.tuhkala@evl.fi, 040 732 8265

Viivi Törmänen, viivi.tormanen@evl.fi, 050 568 8118

Mari Valjakka, mari.valjakka@evl.fi, 040 660 8767

Kuva: Suunnitteluryhmä Erja Tuhkala (vas.), Kitti Kumpulainen, Viivi Törmänen ja Mari Valjakka

SeriE-hankkeen aloitusseminaarissa tutustutaan kolmivuotiseen SeriE-hankkeeseen, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Hankkeessa tarjotaan tukipalvelua henkilöille, joilla on kohonnut riski syyllistyä lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikokseen ja rakennetaan ennaltaehkäiseviä kuntoutuspolkuja.  

Seminaari on suunnattu erityisesti rikosseuraamus-, sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisille sekä terapiatyötä tekeville. Tilaisuus on avoin kaikille, jotka tarvitsevat lisätietoa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisevästä työstä.

Seminaarissa tutustutaan SeriE-hankkeeseen asiakastyön ja verkostotyön näkökulmista sekä tutustutaan lapsikohteiseen seksuaalisuuteen ilmiönä.

Aika: 28.11.2018 klo 12-16

Paikka: Laurea Tikkurila, Ratatie 22, 01300 Vantaa, auditorio B101

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu seminaariin 21.11.2018 mennessä tämän linkin kautta.

Seminaari on maksuton.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Auditorion alatasanteelle on esteetön kulku.

SeriE-seminaarin ohjelma

12:00 Päivän puheenjohtajan sanat ja hankkeen esittely

Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja, Sexpo-säätiö
12:15 SeriE-hankkeen asiakastyö

Patricia Thesleff, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, erityisasiantuntija, Sexpo-säätiö

Anna Kolster, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, erityisasiantuntija, Sexpo-säätiö

12:45 Paneelikeskustelu: SeriE-verkosto esittäytyy

Anni Ahtola, seksuaalikasvattaja, verkostokoordinaattori, Kriminaalihuollon tukisäätiö

Jukka Hämäläinen, vastaava asumisohjaaja, Kriminaalihuollon tukisäätiö

Taina Laajasalo, oikeuspsykologian dosentti, Helsingin yliopisto, tieteellinen päätoimittaja / Kasvun tuki

Mikko Ylipekka psykologi, psykoterapeutti, Riihimäen vankila

Jouni Purhonen, STOP-ohjaaja, Riihimäen vankila

13:15 Tauko

13:30 Lapsikohteinen seksuaalisuus

Jussi Nissinen, psykoterapeutti,  perhe- ja verkostoterapeutti, seksuaaliterapeutti, Avoinna kasvuun J&T

15:00 Tauko  

15:15 Pedofiili asiakkaana -koulutuksen esittely

Henriikka Sundell, FM, seksuaaliterapeutti, kouluttaja, Sexpo-säätiö

15:30 Keskustelu, loppusanat

16:00 Seminaari päättyy

Lisätiedot:
Anni Ahtola, verkostokoordinaattori, Kriminaalihuollon tukisäätiö
050 3589 281, anni.ahtola@krits.fi

Yhteiskuntatieteiden maisteri Nea Leo on nimitetty TAKU ry:n toiminnanjohtajaksi. Hän siirtyy tehtävään Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntijan tehtävistä.

Nea Leo on työskennellyt aiemmin muun muassa projektipäällikkönä taiteen tiedotuskeskusten yhteisessä tuottajien kansainvälistymis-, johtamis- ja liiketoimintaosaamista kehittäneessä EU-hankkeessa. Lisäksi hän on toiminut Hämeen ELY-keskuksessa työllisyyspoliittisten ja EU-hankkeiden rahoituksen sekä seudullisten yrityspalvelujen ja alkavien yrittäjien osaamisen kehittämisen parissa.

”TAKU tekee taide- ja kulttuurialan ammattilaisten edunvalvojana hyvää ja ansiokasta työtä, jota on ilo päästä jatkamaan. Odotan innolla, että voimme yhdessä takulaisten kanssa kehittää TAKUa liittona, joka vastaa jäsenistönsä muuttuviin tarpeisiin, vahvistaa alan ammattilaisten työn arvostusta ja tuo esiin heidän monipuolista osaamistaan.”

Toiminnanjohtajaksi haki 39 ansioitunutta kulttuurialan toimijaa, joita kaikkia TAKUn hallitus kiittää mielenkiinnosta tehtävää kohtaan. Nea Leo aloittaa TAKUn toiminnanjohtajana 1.9.2018.

Lisätiedot:
Nea Leo, p. 041 502 0279
Mari Lankinen, TAKUn hallituksen puheenjohtaja, p. 050 581 6756

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Soprano Oyj ovat allekirjoittaneet Mosambikin Universidade Pedagogican kanssa aiesopimuksen valtakunnallisesta opettajien jatkokoulutuksesta.
 
Aiesopimus koskee pääosin verkossa tapahtuvaa 200 000 opettajan kouluttamista kaikissa Mosambikin maakunnissa Sopranon ja JAMKin yhdessä kehittämän ’Mozambican-Finnish Education Quality Development Programme’ -konseptin mukaisesti 5 vuoden aikana.
 
Lisätietoja
Soprano Oyj pörssitiedote 19.6.2018

 
Heikki Malinen
Vararehtori
+358 40 772 3376
heikki.malinen@jamk.fi

Lappeenrannan varhaiskasvatuksen Isosti ja kovaa -liikuntahanke on käynnissä jo kolmatta vuotta. Kuluvana vuonna on tarkoitus lisätä erityisesti luontoliikuntaa päiväkotien arkeen ja sitä kautta vahvistaa lasten luontoyhteyttä. 

Varhaiskasvatuksen avuksi liikuntaa lisäämään on rekrytoitu Tuuli Juurikorpi, joka työskentelee liikuntahankkeen koordinaattorina vuoden 2018 loppuun asti. Kesäkuun alkupuolella työssään aloittanut Juurikorpi kertoo, että tavoitteena on saada lapset liikkumaan ja siinä samalla juurruttaa toiminnallisia tapoja päiväkoteihin. 

– Haluamme muodostaa aktiivisen toimintakulttuurin, joka jäisi pysyvästi elämään hankkeen päätyttyä. Erityisen hienoa olisi, mikäli aktiivinen ote kantaisi myös koteihin asti ja perheet lähtisivät entistä ahkerammin nauttimaan vapaa-ajallaan yhteisistä liikuntahetkistä. 

Lasten aktiivinen ja liikunnallinen elämäntapa edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja vaikuttaa myös oppimiseen. Mitä nuorempana oppii aktiiviseksi, sitä pidemmälle se kantaa, Juurikorpi luonnehtii. 

– Myöhemmällä iällä aloittaminen voi olla vaikeampaa eikä välttämättä uskalla kokeilla niin herkästi asioita kuin nuorempana. Liikunta on hyvä keino uusien asioiden kokemiseen. 

Juurikorven mukaan erityisesti lasten innostamisessa tärkeimpiä asioita ovat positiivisuus ja kannustaminen. 

– Myös tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä psykologiset perustarpeet, kuten autonomisuus, pätevyys ja yhteisöllisyys, tulee huomioida. Lapset haluavat itse osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tärkeää on myös liikkua yhdessä ja saada yhteisiä onnistumisen kokemuksia. 

Luonnossa liikkuminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Juurikorven mukaan esimerkiksi lähimetsässä liikkuessa voi samalla oppia luontoon liittyvistä asioista, kuten vaikkapa puulajeista. 

– Lisäksi samalla tulee helposti harjoiteltua motorisia perustaitoja, sillä luonto on täynnä erilaisia maaston muotoja. Sisäsalin tasaisella lattialla samat taidot eivät harjaannu samalla tavalla. Suomessa on niin paljon mielettömän upeaa luontoa, jota jokaisen tulisi ehdottomasti hyödyntää liikuntamielessä.
 

Luonto tutuksi luontoliikuntapajoissa 

Varhaiskasvatuksen liikuntahankkeen koordinaattorin työtehtäviin kuuluu hankkeen hallinnointia, tapahtumien, tempausten ja liikunnallisen arjen suunnittelua sekä varhaiskasvatussuunnitelmien arviointia liikunnallisuuden näkökulmasta. Tuuli Juurikorpi kuvaileekin työtään todella monipuoliseksi. 

– Kesällä ohjaan ja yritän itse aktivoida lapsia liikkumaan yhdessä päiväkotien henkilöstön kanssa. Syksyllä tarkoituksenani on selkeämmin viedä tietoutta varhaiskasvattajien puolelle. Vierailen päiväkodeissa ja tarjoan henkilökunnalle vinkkejä ja konkreettisia ideoita, miten liikuntaa voitaisiin lisätä. Tulemme yhdessä miettimään ja suunnittelemaan sopivia keinoja ja tapahtumia. 

Juurikorpi järjestää heinäkuussa lapsille liikuntatuokioita auki olevissa päiväkodeissa. Myöhemmin päiväkotilapset pääsevät muun muassa tutustumaan lähiluontoon luontoliikuntapajoissa. Syksyn aikana järjestettävissä perheliikuntailloissa pyritään puolestaan edistämään lasten ja perheiden yhteistä liikkumista lähiluonnossa. 

Luontoliikuntapajat järjestetään Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kanssa. Perheliikuntailtoihin yhteistyöapua tarjoaa puolestaan Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU), jonka kanssa Juurikorpi järjestää myös liikunnallista elämäntapaa tukevaa koulutusta varhaiskasvattajille. 

– Näiden lisäksi luvassa on vaikka mitä, kuten esimerkiksi syyskuussa järjestettävä Lappeenrannan varhaiskasvatuksen liikkumisen unelmakuukausi. Päiväkotilapset tulevat olemaan mukana myös liikuntatoimen liikuntamaissa ja vesipeuhupäivissä. Liikuntatoimen kanssa tehdään muutenkin yhteistyötä ja he tulevat tuttuun tapaan jakamaan esiopetusikäisten ikäluokalle 10 kerran sarjaliput uimahalliin. 

– Lisäksi lapsille järjestetään motorisia taitoja vahvistavaa pajatoimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Pyrimme tekemään yhteistyötä esimerkiksi seurojen kanssa. Mukaan otetaan mahdollisuuksien mukaan mieluusti tietysti muitakin kumppaneita, jotka sopivat liikuntateemaan. 

Juurikorpi aikoo rakentaa varhaiskasvatuksen verkkosivuille perheille suunnatun vinkkipankin, joka sisältää neuvoja ja ideoita vapaa-ajan liikkumiseen. 

– Loppujen lopuksi yhteiset liikuntahetket eivät kuitenkaan vaadi ihmeitä. Ei muuta kuin retkelle lähimetsään yhdessä tutustumaan ja tutkimaan luontoa. Lapsillekin on varmasti tosi iso asia, kun vanhemmat lähtevät mukaan ulkoilemaan.
 

Uusia ideoita liikuntakasvatuksen alalta 

Liikuntatieteitä yliopistossa opiskellut Tuuli Juurikorpi muutti Lappeenrantaan Jyväskylästä. 

– Koulutuksesta olen saanut hyvän pohjan juuri tätä työtä ajatellen. Tulen liikuntakasvatuksen puolelta tavallaan ulkopuolisena tukemaan varhaiskasvatuksen hanketta. Uskon, että voin siten tarjota uudesta näkökulmasta ideoita lasten aktivoimiseksi. 

Juurikorvella on aiempaa kokemusta lasten kanssa työskentelystä hiihto-, telinevoimistelu- ja yleisurheilun valmennustoiminnasta sekä hiihto- ja retkeilykouluista. 

Positiiviseksi ja liikunnalliseksi tyypiksi itseään kuvaileva Juurikorpi pitää luontoliikuntaa omana juttunaan. 

– Olen aktiivinen luontoliikkuja. Aiemmin harrastin maastohiihtoa, nyttemmin myöhemmällä iällä tulee vietettyä aikaa retkeilyn ja vaelluksen parissa. Lappeenranta ei ole entuudestaan tuttu paikka, mutta tiedän, että täällä on upeaa luontoa ja tietysti ihana Saimaa. 

Kuva: Varhaiskasvatuksen liikuntahankkeen koordinaattori Tuuli Juurikorpi. Kuvaaja: Sami Soljansaari. 

Lisätietoja: 

Varhaiskasvatuksen hankekoordinaattori Tuuli Juurikorpi,
puh. 040 186 4565, tuuli.juurikorpi(a)lappeenranta.fi

Shanghai Jiao Tong Universityn sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen edustajat allekirjoittivat viime viikolla aiesopimuksen, joka edistää vuorovaikutusta tutkijoiden välillä, tutkijavaihtoa sekä koulutusyhteistyötä.

Shanghain Jiao Tong (SJTU) -yliopisto kuuluu Kiinan arvostetuimpiin. Sen alaisuudessa toimii 13 sairaalaa sekä Kiinan ensimmäinen kansallinen translationaalisen lääketieteen tutkimuskeskus, joka keskittyy metabolisiin sairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin.

Yhteistyön tavoitteena on kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon kehittäminen, jossa hyödynnetään mm. yksilöllistettyä hoitoa, varhaisempaa diagnostiikkaa sekä tekoälyn sovelluksia. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat myös liikuntalääketiede ja uudet kuntoutusratkaisut.

- STJU on kiinnostunut Jyväskylän yliopiston liikuntaterapian osaamisesta sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä liikuntapoliklinikka-konseptista. Lisäksi heitä kiinnostaa koulutusyhteistyö liikuntalääketieteen alalla, dekaani Ari Heinonen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Lisätietoja:

Vararehtori Henrik Kunttu, puh. 050 599 6134, henrik.m.kunttu@jyu.fi

Dekaani Ari Heinonen, puh. 040 805 3551, ari.o.heinonen@jyu.fi

Kuva: Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Ari Heinonen ja vararehtori Henrik Kunttu, Shanghai Jiao Tong Universityn vararehtori Zhen Huang sekä Helsingin yliopiston vararehtori Pertti Panula ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.​​​​​​​

Tuusulassa Kellokosken koululla vietetään lokakuisena lauantaina 6.10.2018 alueen mittakaavassa poikkeavan suurta kuntien järjestämää koulutustapahtumaa, johon osallistuvat Tuusulan ja Mäntsälän kuntien opetushenkilöstöt.

Kellokosken koulun tilat mahdollistavat erilaista toimintaa

Koulutustapahtuman paikkana toimii suuria muutoksia viime vuosina kokenut Kellokosken koulu, joka valikoitui koulutustapahtuman paikaksi uusien tilamahdollisuuksiensa vuoksi.

Koulu toimii koulutyön tarpeiden ohella myös kellokoskelaisten kylätalona tarjoten uusien monipuolisten tilajärjestelyidensä puolesta mahdollisuuden erilaisten niin pienienkin kuin suurienkin tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen tai säännölliseen harrastustoimintaan. Lokakuussa tilojen toimivuutta koetellaan, kun koulutustapahtuma kokoaa paikalle noin 800 opettajaa ja useita kymmeniä messuosaston esittelijöitä.

Monipuolinen koulutustarjonta tuo eväitä opettajan työhön

Koulutustapahtumassa on tarjolla opetushenkilöstölle pajoja ja luentoja oman työnsä kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Myös kouluttajana toimiminen on mahdollista siitä kiinnostuneille.

Tarjolla on muun muassa pajoja liittyen tieto- ja viestintäteknologiataitoihin, yrittäjyyskasvatukseen, oppilaiden tuen ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmiin sekä oppiainekohtaiseen, uuden opetussuunnitelman mukaisesti toteutettavaan opetukseen. Kantavana teemana koulutustapahtumassa on yhdessä tehtävän työn sekä oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen edistämisen näkökulmat. Teeman mukaisesti luentojen antia tarjoaa mm. koripallomaajoukkueemme päävalmentaja Henrik Dettmann, joka puhuu ihmisten kohtaamisen merkityksestä ja peilaa Susijengin valmennusfilosofiaa koulujen tiimityöhön. Tulevaisuustutkija Ilkka Halava luo katsauksia tulevaisuudennäkymiin ja niiden synnyttämiin tarpeisiin, liittyen lastemme ja nuortemme tuleviin työelämätaitoihin. Media-alan yrittäjä Anna Perho antaa osallistujille näkökulmia ja työkaluja itseohjautuvaan työntekoon ratkaisukeskeistä mallia hyödyntäen.

Koulutustarjontaa ovat olleet kokoamassa Tuusulan ja Mäntsälän kuntien opetushenkilöstöistä kootut yhteiset suunnittelutiimit ja ohjausryhmä. Nyt suunnittelutyön hedelmät ovat julkaistu koulutustarjontana osoitteessa https://www.popupkoulu.fi/festivals/358. Varsinainen tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa syksyllä 2018, ansaitun kesäloman jälkeen.

Tuusulan ja Mäntsälän opetustoimien yhteistyö on vahvoilla kantimilla

Tuusula ja Mäntsälä ovat vuosien aikana tehneet monenlaista yhteistyötä naapurikuntina opetuksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sekä Tuusula että Mäntsälä suunnittelivat oman yhtenäiskoulun rakentamista molemmin puolin kuntarajaa. Suunnittelun aikana todettiin ettei ole tarkoituksenmukaista rakentaa kahta suurta kouluyksikköä niin lähelle toisiaan. Yhteisesti päädyttiin siihen, että Tuusula rakentaa yhtenäiskoulun Kellokoskelle, ja kunnat tekevät sopimuksen Arolan, Hyökännummen ja Ohkolan alakoulujen alueella asuvien 7., 8. ja 9. vuosiluokan mäntsäläläisten oppilaiden oppilaaksiotosta Kellokosken kouluun. Tämän yhteistyösopimuksen myötä Kellokosken koulussa opiskelee sopimuksen tullessa voimaan syksyllä 2019 täysipainoisesti noin 150−170 mäntsäläläistä oppilasta. Jo lukuvuonna 2017−2018 Kellokosken koulussa opiskeli 50−60 mäntsäläläistä oppilasta ikäluokkaa kohden vuosiluokilla 7, 8 ja 9.

Yhteistyön vahvuutta konkreettisesti lisäävä tekijä on lisäksi osaamisen edistämistä tukeva yhteistyö täydennyskoulutustarjonnassa. Osana tätä yhteistyötä toteutetaan lokakuussa 2018 järjestettävä yhteinen koulutustapahtuma.

Lisätietoja:

Markus Torvinen, opetuspäällikkö
Tuusulan kunta
p. 040 314 3410

Janne Mäkinen, opetuspäällikkö
Mäntsälän kunta
p. 040 314 5285

Turun lukiot ja ammatti-instituutti julkaisivat yhteishaun opiskelijavalintojen tulokset 14.6.2018. Turun kaupungin toisen asteen oppilaitokset olivat ensimmäisenä toiveena yhteensä 2761 nuorella.

Yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille on tarjolla monia mahdollisuuksia. Jatkuvan haun kautta voi hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden, ja vapaita koulutuspaikkoja voi tiedustella suoraan oppilaitoksista. Oppilaitokset ilmoittavat vapaat opiskelupaikat osoitteessa www.opintopolku.fi

Lukiostartilla mahdollisuus korottaa arvosanoja ja suorittaa lukiokursseja

Lukiostartti on tarkoitettu ilman toisen asteen koulutuspaikkaa vailla oleville. Lukiostartissa kerrataan peruskoulun ydinaineita ja samalla opiskellaan lukiokursseja. Lukiostartissa on mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja, ja suoritetut lukiokurssit kelpaavat suorituksiksi muissa lukioissa. Lukiostartti kestää puolesta vuodesta vuoteen. Keväällä voi osallistua toisen asteen yhteishakuun tai jatkaa opiskelua iltalukiossa. Lukiostarttiin ilmoittaudutaan elokuussa.

Jatkuvalla haulla tutkintoon

Turun ammatti-instituutti tarjoaa uuden tien ammattitutkintoon. Jatkuva haku antaa joustavan mahdollisuuden hakea koulutuksiin ympäri vuoden. Jatkuvan haun kautta voi hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Syksyllä tarjotaan mahdollisuus suorittaa esimerkiksi media-alan ammattitutkinto ja autoalan perustutkinto. Tutkinnoissa on eri toteutustapoja päiväopetuksesta viikonlopputoteutukseen. Lisätietoja löytyy ammatti-instituutin sivuilta osoitteesta: http://www.turkuai.fi/jatkuva_haku  

Lisätiedot:

Turun kaupungin kokoama infosivusto ilman opiskelupaikkaa jääneille: Jäitkö ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa? -sivut

Lisätietoja vapaista koulutuspaikoista eri oppilaitoksissa:

• Turun ammatti-instituutin opintotoimistot, vaihde puh. (02) 330 000, www.turkuai.fi
• Turun lukioiden rehtorit, Turun lukiot ja erityislinjat
• Lukiostartti

Oppilaitokset ilmoittavat vapaat opiskelupaikat myös osoitteessa www.opintopolku.fi

Ahlström Capital lahjoittaa 25 000 euroa Arcada-ammattikorkeakoululle kotimaisen koulutuksen tukemiseen. Lahjoitus tullaan huomioimaan valtioneuvoston vastinrahoituksessa, joka täsmäytetään vuoden 2018 loppuun mennessä kerättyihin varoihin.

”Ahlström Capital haluaa lahjoituksellaan tukea Arcadan edellytyksiä tarjota jatkossakin koulutusta monissa eri oppiaineissa. On tärkeää, että korkealaatuista ammattikorkeakouluopetusta tarjotaan pääkaupunkiseudulla myös ruotsin kielellä”, sanoo Ahlström Capitalin väliaikainen toimitusjohtaja Pasi Koota.

Ahlström Capital lahjoittaa samalla kertaa 20 000 euroa Syöpäsäätiön juhlavuoden suurkeräykseen. Syöpäsäätiölle lahjotettavilla varoilla säätiö rahoittaa suomalaista syöpätutkimusta, edistää syövän ennaltaehkäisyä ja tukee sairastuneita ja heidän läheisiään.

Lisätietoa:

Camilla Sågbom, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 040 540 8450

15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen kouluikää. Siitä, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on, voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida, minkälaiset luetun tekstin ymmärtämisen taidot hänellä on myöhemmin. 

Ennen kouluikää tehdyillä kieli- ja muiden kognitiivisten taitojen arvioilla pystytään ennustamaan menestystä myöhemmässä PISA-lukutaitotutkimuksessa. Sama ennustemalli toimii sekä ns. riskilapsilla että verrokeilla. Selitysosuus sellaisilla lapsilla, joiden suvussa oli lukivaikeusriskiä, oli peräti 68 prosenttia. Heillä kaksivuotiaana mitattu kielitaito yksinään selitti lähes 34% PISA-lukutaidon vaihtelusta 13 vuotta myöhemmin. Verrokkiryhmässä kyettiin ennustamaan yhteensä 44 prosenttia 15-vuotiaan lukutaidosta. Verrokkilapsilla kielen merkitsevä yhteys PISA-lukutaitoon oli merkitsevä 3.5-vuoden iästä alkaen.

Kahtalaista vaikutusta luetun ymmärtämiseen

Luetun ymmärtämisessä ovat keskeisiä sanan tunnistaminen eli lukeminen ja kielellisten taitojen hallitseminen. Tutkimuksessa havaittiin, että kielitaidolla on sekä suora että välillinen yhteys luetun ymmärtämiseen.

– On luonnollista, että sanavaraston laajuus vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme lukemaamme ja minkälaisia yhteyksiä lukemamme tekstin ja ajattelumme välille syntyy, yliopistonlehtori Kenneth Eklund sanoo.

Jos sanavarasto on laaja, niin ymmärtäminen helpottuu ja uuden tiedon linkittämiseen on useita kiinnekohtia.

– Kielitaito vaikutti myös siihen, miten luetun ymmärtämisen toinen komponentti, sanan tunnistamisen eli lukemisen taito, kehittyi. Kielitaito osoittautui luetun ymmärtämisen tärkeimmäksi ennustajaksi, mikä ei sinänsä ollut yllätys. Mutta yhteyden voimakkuus yllätti, kun ottaa huomioon pitkän, yli 10 vuoden, ennustevälin kielitaidon ja luetun ymmärtämisen välillä, Eklund jatkaa.

Riskilasten varhainen tunnistaminen on mahdollista

Tutkimuksessa havaittiin myös, että sekä kognitiiviset taidot ennen kouluikää että kouluiän luku- ja kirjoitustaidot olivat verrokkilapsia heikommat ensimmäisen 15 vuoden aikana niillä lapsilla, joilla oli suvussa lukivaikeusriski. Mutta yksilölliset erot taidoissa olivat suuria ja iso osa ns. riskilapsista suoriutui ikätovereidensa tasoisesti.

– Tuloksia tulisi mielestäni tulkita niin, että lukutaidon kehityksen suhteen vaarassa olevat lapset näyttäisivät olevan melko luotettavasti tunnistettavissa sukuriskin ja varhaislapsuuden kognitiivisten taitojen perusteella. Näin myös heidän kehitykseensä voidaan yrittää vaikuttaa tukemalla heidän kielitaitonsa ja kirjain-äännetietoisuustaitojensa kehitystä, Eklund jatkaa.

Esimerkiksi lapsen ja vanhemman yhteisillä lukuhetkillä voidaan merkittävästi edistää lapsen sanavaraston kasvua ja valmiuksia lukemisen perustaitojen oppimiseen.

Tutkimuksen perusteella olisikin syytä kiinnittää erityistä huomioita niiden lasten varhaiseen kielelliseen kehitykseen, joiden suvussa on lukivaikeutta. – Hankkeessamme on kehitetty ns. lukivalmiusseula, jonka avulla riskilapset ovat tunnistettavissa, Eklund lisää.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijat Kenneth Eklund, Minna Torppa, Sari Sulkunen ja Timo Ahonen sekä Pekka Niemi Turun yliopistosta. Tulokset on julkaistu Journal of Individual Differences –lehdessä.

Tutkimukseen osallistujat kuuluivat Jyväskylän yliopistossa toteutettuun Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeus -pitkittäistutkimushankkeeseen, jossa 200 keskisuomalaista lasta on seurattu syntymästä varhaisaikuisuuteen.

Noin 100 lapsella tutkituista oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, ja heidän kehitystään verrattiin saman suuruiseen kontrollilasten joukkoon, joilla ei tällaista riskiä ollut. Tutkimus on alkanut vuonna 1992 professori Heikki Lyytisen johdolla ja jatkuu yhä. Tällä hetkellä tutkittavat ovat 22–26-vuotiaita.

Julkaisun tiedot

Eklund, K., Torppa, M., Sulkunen, S., Niemi, P. & Ahonen, T. Early cognitive predictors of PISA reading in children with and without family risk for dyslexia. Journal of Individual Differences, 64, 94–103. doi:10.1016/j.lindif.2018.04.012

Lisätietoja:

Kenneth Eklund, Kenneth.M.Eklund@jyu.fi, 050-59 44 836

Tiedottaja Anitta Kananen, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 4403

Ahlström Capital donerar 25 000 euro till Arcada för att stöda inhemsk utbildning. Donationen beaktas i statsrådets medfinansiering enligt vilken fram till slutet av 2018 insamlade medel matchas av staten. 

”Ahlström Capital vill med sin donation stöda Arcadas förutsättningar att även framöver ha möjlighet att erbjuda utbildning inom flera olika ämnesområden. Det är viktigt att det erbjuds yrkeshögskoleutbildning av hög kvalitet också på svenska i huvudstadsregionen”, konstaterar Ahlström Capitals tf. verkställande direktör Pasi Koota.

Ahlström Capital donerar samtidigt 20 000 euro till Cancerstiftelsens jubileumsårs storinsamling. Med de medel som doneras till Cancerstiftelsen finansierar stiftelsen finländsk cancerforskning, främjar förebyggandet av cancer och stöder de insjuknade och deras närstående.

För ytterligare information:

Camilla Sågbom, Direktör, Kommunikation och hållbarhet, tel 040 540 8450

Liikunta-aktiivisuuden muutokset nuorella aikuisiällä näkyvät vyötärönympäryksessä, ja vähäinen liikunta kolmekymppisenä on yhteydessä suurempaan vatsaontelonsisäisen rasvan kertymiseen perinnöllisestä taipumuksesta riippumatta, selviää Mirva Rottensteinerin väitöskirjasta.

Vyötärölihavuus, jossa vatsaonteloon kertynyt rasvakudos laajentaa vyötäröä, lisää riskiä moniin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Vyötärölihavuus on yhä yleisempää aikuisväestössä, ja siksi keinojen löytäminen sen ehkäisyyn on kansanterveydellisesti tärkeää. Rottensteiner tutki väitöskirjassaan vapaa-ajan liikuntatottumusten ja keskivartalon rasvoittumisen yhteyksiä nuorilla aikuisilla kaksosilla.

Liikunnalla mahdollisuus jarruttaa vyötärön kasvua

Tutkimuksessa nähtiin, että nuorten aikuisten vyötärönympärys kasvoi 10 vuoden seuranta-aikana. Vähiten se kasvoi niillä, jotka lisäsivät liikuntaa tai pysyivät liikunnallisesti aktiivisina. Liikuntaa vähentäneillä vyötärö suureni yhtä paljon kuin alun perinkin vain vähän liikkuneilla.

-Tarkasteltaessa pelkästään geneettisesti identtisiä kaksospareja, joissa toinen parin jäsen oli lisännyt ja toinen vähentänyt liikunta-aktiivisuutta, havaittiin selvä ero siinä, paljonko vyötärö kasvoi, Rottensteiner kertoo.

Lisäksi poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin, että kolmekymppisten vyötärö oli sitä pienempi mitä useampaa liikuntalajia he kertoivat harrastavansa. Yhteys säilyi, vaikka tuloksissa huomioitiin liikunnan kokonaismäärä ja ruokavalion terveellisyys.

-Monipuolinen liikunta voi siis olla hyödyllistä myös painonhallinnan kannalta, toteaa Rottensteiner.

Muutokset eivät aina näy ulospäin

Väitöskirjassa tutkittiin myös tarkemmin kymmentä 32–36-vuotiasta geneettisesti identtistä mieskaksosparia, joissa kaksoset erosivat toisistaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden suhteen viimeisen kolmen vuoden ajan, mutta ei vielä nuoruudessa. 

-Näin voidaan ainutlaatuisella tavalla minimoida perintötekijöiden vaikutus tutkimustuloksiin, kertoo Rottensteiner.

Tulokset osoittivat, että vähemmän liikkuville kaksosille oli kertynyt selkeästi enemmän vatsaontelonsisäistä rasvaa kuin heidän perimältään identtisille mutta liikunnallisesti aktiivisille veljille. Kaksosveljien välillä ei kuitenkaan ollut eroa painoindeksissä. Vatsaontelonsisäisen rasvan määrä oli myös yhteydessä sokeriaineenvaihduntaa kuvaaviin muuttujiin näillä terveillä miehillä. Kaksosveljillä ei havaittu eroa ravitsemuksessa.

-Kolmekymppisillä aikuisilla perhe- ja työelämään liittyvät kiireet voivat vaikuttaa liikuntatottumuksiin. Koska liikunnan vähentäminen näyttäisi kytkeytyvän terveyttä ajatellen epäedullisiin muutoksiin, olisi sairauksien ehkäisyn ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta tärkeää tukea myös tämän ikäluokan liikunta-aktiivisuutta, Rottensteiner pohtii.

Väitöskirjatutkimukset perustuvat Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen aineistoon ja kliiniseen FITFATTWIN-tutkimukseen, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa.

TtM Mirva Rottensteinerin liikuntalääketieteen väitöskirjan "Leisure-time physical activity habits and abdominal adiposity in young adulthood - Twin cohort and co-twin control studies” tarkastustilaisuus perjantaina 29.6. klo 12, paikka Seminaarinmäki, yliopiston vanha juhlasali S212. Vastaväittäjänä professori Raija Korpelainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:

Mirva Rottensteiner, puh. 050 340 9311, mirva.rottensteiner@jyu.fi

Tiedottaja Martta Walker, puh. 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi

Mirva Rottensteiner kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän urheilulukiosta Lahdesta vuonna 1998, ja valmistui sairaanhoitajaksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2002. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2009 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Rottensteiner on työskennellyt liikuntalääketieteen assistenttina, tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöskirjatutkimusta ja laajempia kaksostutkimushankkeita, joihin se pohjautuu, ovat rahoittaneet mm. Jyväskylän yliopisto, Juho Vainion Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja EU (Metapredict).

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health, University of Jyväskylä, 2018, 113 p., ISSN: 0356-1070; 271, ISBN: 978-951-39-7471-8 (nid.), ISBN 978-951-39-7472-5 (pdf) Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7472-5

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen tavan hankkia opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa osaamista kaikille avoimina verkko-opintoina. Korkeakoulut ovat tarjonneet avoimia opintoja jo pitkään, ja nyt tämä on mahdollista myös ammatillisella puolella.

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelussa opiskelu tapahtuu verkossa joko itsenäisesti tai opettajan johdolla. Opiskelu on mahdollista kaikille asuinpaikasta riippumatta. Palvelun innovaatio piileekin siinä, että se kokoaa yhteen usean eri oppilaitoksen avointen verkko-opintojen ja oppimateriaalien tarjonnan. Tällä hetkellä kaikille avoimia ammatillisia opintoja tarjoaa kymmenkunta ammatillista oppilaitosta ympäri Suomen. Opintojen sekä niitä tarjoavien oppilaitosten määrä kasvaa koko ajan.

– Ajatus avoimista ammatillisista opinnoista lähti liikkeelle siitä, että ammatilliseen koulutukseen ei ollut oikein saatavissa tai löydettävissä avoimia materiaaleja, kertoo rehtori Päivi Lehtinen Turun ammatti-instituutista.

Palvelun kehittäneet organisaatiot ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen 5.6.2018 palvelun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi myös jatkossa. Tulevana lukuvuonna palvelu täydentyy usean uuden oppilaitoksen avointen verkko-opintojen tarjonnalla.

– Opettajat ovat tehneet oppilaitoksissa paljon hyvää työtä esimerkiksi erilaisten virtuaalisten oppimistehtävien ja -materiaalien valmistamisessa ja hyödyntämisessä. Hankkeen tavoitteena oli luoda aito ja avoin mahdollisuus itsensä kehittämiseen jokaiselle, jolla on halua oppia. Toivottavasti avoimiin opintoihin osallistuminen innostaa hakeutumaan myös muihin koulutuksiin ja tutkintoon johtavien opintojen pariin, Lehtinen jatkaa.

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa AAVA-hankkeessa. Kehittämisessä ovat olleet mukana Turun ammatti-instituutti, Turun iltalukio, Turun suomenkielinen työväenopisto, Turun Aikuiskoulutuskeskus, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Novida ammattiopisto ja lukio, Salon seudun ammattiopisto sekä Stadin ammattiopisto.

AAVA-hanke on myös Suomen ehdokas Euroopan komission palkinnon saajaksi. Palkinnonsaaja julkistetaan Wienissä ensi marraskuussa.

 Lisätietoja:

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu

Projektipäällikkö Jaana Kilpinen
Turun kaupungin sivistystoimiala

”Enpä olisi arvannut, kuinka paljon auttaa, että voi puhua aroista parisuhteeseen liittyvistä asioista ulkopuolisen kanssa ja ihan kotioloissa.” (maaseutuyrittäjämies)

Tänä keväänä maaseudun asukkaille tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että parisuhteita kuormittavat muun muassa yhteisen ajan puute, puhumattomuus ja kyky ratkoa käytännön ongelmia sekä kyvyttömyys vahvistaa tunneyhteyttä.

– Yhdessä työskentely tiloilla koettiin hankalaksi, jos on paljon käsittelemättömiä ihmissuhteisiin liittyviä asioita ja ristiriitoja. Lisäksi maaseudun yrittäjien taloudellinen ahdinko lisää ihmissuhdeongelmien kärjistymistä, JAMKin hyvinvointiyksikön Yksissä-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Riitta Ala-Luhtala pohtii.

Seikat käyvät ilmi Yksissä-hankkeen maatalousyrittäjille tekemästä kartoituksesta. Kartoitukseen vastasi 30 maatalousyrittäjien hyvinvointipäivään osallistunutta henkilöä.

– Myös maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien kanssa toimiville työntekijöille tulee viikoittain parisuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä yhteydenottoja, jatkaa Ala-Luhtala.

Parisuhteiden tukemiseksi ja vahvistamiseksi on käynnistynyt Keski-Suomen alueella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama Yksissä-hanke. Hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Parisuhdekeskus Kataja ry laajan yhteistyöverkoston kanssa. Sen aikana kehitetään ja pilotoidaan toimintamalli parisuhteen vahvistumiseen ja yksinelämisen tukemiseen. Toimintamalliin kuuluu maaseudun tiloille tehtävät työparikäynnit. Tilakäynnit toteutetaan moniammatillisesti: työparin muodostaa muun muassa MELA:n Välitä viljelijästä-projektin Keski-Suomen työntekijä sekä Yksissä-hankkeen pari- ja psykoterapeutit.

”Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä kaiken tekemisen ja työn tohinan ohella. Onneksi oli mahdollista pysähtyä katsomaan mitä hyvää on vielä jäljellä ja mitä uutta voi rakentaa.” (maaseutuyrittäjänainen)

Tilakäyntipyynnöt tulevat pääasiallisesti maatalousyrittäjien kanssa toimivilta Yksissä-hankkeen yhteistyökumppaneilta. Työparityöskentelyssä kokeillaan erilaisia toteuttamismuotoja, esim. tilakäyntien rinnalla voidaan kokeilla vastaanottokäyntejä ja osana työskentelyä voidaan hyödyntää digitaalisia menetelmiä. Tilakäynnit ovat luottamuksellisia ja tarvittaessa asiakkaita ohjataan eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Hanke toteuttaa myös parisuhdekursseja ja tapahtumia, joihin tilakäyntien lisäksi voidaan maaseudun asukkaita ohjata.

Suksien ei tarvitse olla ristissä, eikä kantapäiden eri suunnissa, vaan tilakäyntejä on mahdollista saada myös parisuhteen vahvistamiseen ja kohottamiseen ennaltaehkäisevästi.

Lisätietoja: 
Riitta Ala-Luhtala, projektipäällikkö, 040 5535649, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Yksissä-hanke

Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä (TuTu) -hanke kehittää ja tehostaa maarakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta, alan yritysten työn tuottavuutta ja työntekijöiden työssä jaksamista. Keinoina on yhteistyössä suunniteltu lisäkoulutus sekä työntekijöiden kouluttaminen oman työnsä kehittäjiksi. Hankkeen toteuttavat TTS Työtehoseura ja Suomen ympäristöopisto SYKLI.

Osaavasta maarakennusalan työvoimasta on nyt pulaa. Maarakennusyritykset ovat tyypillisesti pieniä, usein jopa vain yhden hengen mikroyrityksiä. Yksittäisen työntekijän työpanos korostuu. Mahdolliset ongelmat työprosessissa tai työhyvinvoinnissa vaikuttavat suoraan työn tuottavuuteen ja yrityksen tulokseen. Alan työntekijöiden on myös hallittava uudet tekniset apuvälineet ja järjestelmät, joiden avulla voi mm. työturvallisuus parantua merkittävästi.

Tiealueiden kunnallistekniset työt ovat maarakennusalan perustekemistä, mutta täynnä haasteita. Ikääntyvän infrastruktuurin ongelmat on korjattava nopeasti, jos esimerkiksi kaupunginosa on ilman sähköä, puhtaan veden saanti tai jäteveden käsittely häiriintyy tai liikenne häiriintyy. Sää, pimeys, ympäröivä liikenne, kaivantojen sortumisriskit, paineelliset putkistot, jännitteelliset kaapelit sekä vaikeat työasennot luovat erittäin haasteellisen työympäristön. - Esimerkiksi jäteveden sekoittuminen vesijohtoverkostoon on riskialtis skenaario, josta esimerkkejä löytyy jo Suomesta. Monilla työmailla jäteveden ja puhtaan veden johtaminen saneerauksen aikana on tällä hetkellä puutteellista, kertoo projektipäällikkö Mia O’Neill Syklistä.

TuTu-hankkeessa kehitetään maarakennusalan toimintakulttuuria tavoitteena toimiva, osaava ja kehittyvä työmaa. Hankkeessa kootaan aluksi alan yrityksistä kehittämisryhmä, joista muutaman työmaata seurataan tarkemmin havainnoiden mm. osallistavan työntutkimuksen menetelmin.

Havaintojen ja haastattelujen pohjalta kehitetään maarakennusalan yrittäjille ja työntekijöille täydennyskoulutuskokonaisuudet sekä luento- että montunpohjakoulutuksiin. Koulutuksen osia ovat alustavasti ennakoivan verkostosaneerauksen hyvät toimintamallit ja käytännön toteutus, tietomallinnus ja koneohjaus sekä oman työntutkimuksen periaatteet. Työhyvinvoinnin edistämiseen luodaan hankkeessa myös erillinen ohjeistus eli maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset, mikä sisältää hyvät ergonomiset käytännöt.  

Samalla koulutetaan rakennusprojektin eri osapuolien edustajia hyvien käytäntöjen eteenpäin levittäjiksi omiin yrityksiinsä ja rakennustyömaille. - Eri tahojen yhteistyö on hankkeessa oleellista, toteaa hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta. - Koko hankkeen ajan toimitaan yhteistyössä yhteistyöorganisaatioiden, mm. vesihuoltolaitosten, kanssa. Ja jo nyt voivat halukkaat yritykset ilmoittautua mukaan kehittämisryhmään, jonka ensimmäinen tapaaminen on syyskuun alussa.


Hankkeen toteutusaika: 1.4.2018 - 30.9.2020
Rahoitus: Euroopan Sosiaalirahasto / Hämeen Ely-keskus sekä toteuttajien omarahoitus
Hankkeen toteuttajat: TTS Työtehoseura ja Suomen ympäristöopisto SYKLI.

TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, työn tuottavuuden kehittämisen osaaja sekä Etelä-Suomen johtava maarakennuksen kouluttaja. TTS koordinoi hanketta ja keskittyy yritysten toimintaedellytysten kartoittamiseen, toiminnan kehittämiseen ja konkreettiseen työntutkimukseen.

Suomen ympäristöopisto SYKLI on valtakunnallinen erikoisalan oppilaitos, jolla on pitkä kokemus vesihuoltoalan koulutus- ja kehitystehtävistä. SYKLIn päärooli hankkeessa on edesauttaa työturvallisuutta ja vesihuoltoalan oikeaoppisia työmenetelmiä.

Kumpikin toteuttaja osallistuu hankkeen koulutusten ja työpajojen toteuttamiseen sekä toimintamallin kehittämiseen.

Lisätietoja:     
Tutkimuspäällikkö Minna Kuusela, minna.kuusela@tts.fi , puh. 044 7143 695
Projektipäällikkö Mia O’Neill, mia.oneill@sykli.fi, puh. 050 586 0284



                     

Media & Message kokoaa AV-sisältöalan tekijät 16.-17.8. Tampereelle. Paikalle saapuu toistasataa tv-, elokuva- ja mainostuotannon ammattilaista. Tapahtuman juontaa tänä vuonna toimittaja, käsikirjoittaja ja media-alan moniosaaja Maria Veitola. 

Iltatapahtuma idyllisessä Tehdassaaressa
Kaksipäiväisen tapahtuman avauspäivän ilta juhlitaan hyvän ruoan ja juoman parissa idyllisessä Luova Keskus Tehdas108:ssa Nokian Tehdassaaressa. Illan aikana jaetaan jälleen Formaatti-Finlandia sekä TV-ohjelmatunnus- ja mainospalkinnot.
Kuljetus Solo Sokos Hotel Tornista lähtee torstaina 16.8. klo 18.00 ja paluukuljetus saapuu kaupunkiin ennen puolta yötä. Aikataulut tarkentuvat vielä lähempänä tapahtumaa.
Kurkista Tehdas108:an tästä!

Media & Messagen pääyhteistyökumppaniksi Film Tampere
Tapahtuman pääyhteistyökumppaniksi on vahvistunut Film Tampere. ”Oli luontevaa partneroitua AV-sisältöalan ammattilaistapahtuman kanssa, koska tapahtuma tuo Tampereelle valtavasti alan osaajia. Uudistunut tapahtuma tukee Film Tampereen brändiä”, kommentoi Business Tampereen liiketoimintajohtaja Ilkka Rahkonen. Film Tampereeseen uutta asiantuntemusta tuo juuri organisaatiossa aloittanut, pitkään tv-alalla toiminut Elina Häkkinen. Molemmat ovat tavattavissa Media & Messagessa. He kertovat mielellään Film Tampereen palveluista, muun muassa keväällä lanseeratusta tuotantokannustinjärjestelmästä. 

Kouluttaudu, verkostoidu ja viihdy!
Ensimmäisiä sisältöjä on jo julkistettu. Media & Messagessa keskustellaan työn tulevaisuudesta ja tekoälystä. Yleisölle esitellään myös Suomen ensimmäinen WhatsApp-draama. Runsaasti lisää ohjelmasisältöä julkistetaan koko kesän ajan. Media&Message on erinomainen tapahtuma kouluttautua sekä verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Osallistujalista julkistetaan tapahtuman verkkosivuilla 26.6. Lista päivittyy koko kesän ajan. 

Early Bird 30.6. saakka!
Media & Messagen Early Bird -lipunmyynti on käynnissä. Varaathan edullisen lippusi 30.6. mennessä. Tapahtumalle on varattu majoituskiintiöt alueen Sokos Hotelleista. Lisätiedot majoitusvarauksista ja tapahtuman lipunmyynti: http://www.mediamessage.fi/ilmoittautuminen/

www.mediamessage.fi
www.facebook.com/mediamessageFI/

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tuottanut ja julkaissut kaksi uutta videosarjaa, joissa esitellään vinkkejä turvalliseen veneilyyn.

Turvallinen satama -videokurssilla opastetaan pienvenesatamien turvallisuuteen ja veneen turvavarusteiden käyttöön. Safe Approach -videosarjassa näytetään, kuinka pienvenesatamia lähestytään turvallisesti veneellä Suomessa ja Virossa.

Turvallinen satama -videokurssi tuo ajankohtaisen turvallisuustiedon helposti saataville

Turvallinen satama -videokurssi on suunnattu pienvenesatamien pitäjille ja veneilijöille. Kurssilla käsitellään pienvenesataman turvallisuutta aina suunnittelusta sataman operatiiviseen toimintaan sekä opastetaan turvalliseen veneilyyn. Videoilla asiantuntijoina toimivat hankkeen omat kokeneet veneilykouluttajat sekä ulkopuoliset yhteistyökumppanit. Videot ovat lyhyitä infopaketteja, kestoltaan ne ovat vajaasta kahdesta minuutista reiluun seitsemään minuuttiin.

Youtube-kanavasta löytyvien koulutusvideoiden toivotaan leviävän mahdollisimman laajalle ja tavoittavan uusia, nuorempiakin veneilijöitä.
– Videoille oli selkeä tarve, ja niiden tuottaminen liittyy tehtäväämme satamaturvallisuuden kehittäjänä, kertoo projektipäällikkö Tomi Oravasaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Turvallinen satama -sarjan 18 ensimmäistä videota on nyt julkaistu Xamkin Youtube-kanavalla.

Videot löytyvät osoitteesta:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLXswRRyb1mzrIVsmZttK7gm3lmW2XQI2y

Safe Approach -videosarja opastaa turvallisesti satamaan

Safe Approach -videosarjassa näytetään, kuinka 30MILES-hankkeeseen kuuluvia itäisen Suomenlahden satamia lähestytään turvallisesti veneellä. Reitin eteneminen näytetään veneestä ja samalla myös merikarttapohjalla.

Sarjan ensimmäinen 9 videon kokonaisuus on julkaistu Youtubeen. Kesän aikana sarja täydentyy vielä muutamilla videoilla.

Lähestymisvideot on suunnattu auttamaan veneilijöitä tutustumaan etukäteen sataman lähestymisessä käytettävään reittiin. Videoiden avulla on mahdollista hahmottaa, miltä merikarttaan merkitty reitti ja kohdesatama näyttävät luonnossa.

Lähestymisvideoiden tueksi on lisäksi julkaistu mallireitit veneilyyn 30MILES-satamien välillä Suomessa ja Virossa. Mallireitit ovat reittipisteinä, jotka on mahdollista ladata maksutta omaan navigointiohjelmistoon reittisuunnittelun pohjaksi. Jokaiseen lähestymisvideon kuvauksessa on lista reiteistä ja linkki lataussivulle.

Videot ja mallireitit on suunnattu auttamaan veneilijöitä veneilyreitin suunnittelussa ja navigoinnissa, vaikkakin veneen päällikkö vastaa reitin turvallisuudesta ja asianmukaisesta navigoinnista.

Suomen 30MILES-satamien lähestymisvideot on nyt tehty Haminan, Klamilan, Loviisan ja Porvoonsatamista. Viron 30MILES-satamien lähestymisvideoiden satamat ovat Eisma, Kelnase, Lennusadam, Leppneeme ja Narva.

Videot löytyvät osoitteesta:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLXswRRyb1mzrsaR_bgex2uZkN48RKxjd0.

Videot ja mallireitit on toteuttanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk osana 30MILES-hanketta.  

30MILES-hankkeen rahoittajana on Interreg Central Baltic 2014-2020 -ohjelma, Varsinais-Suomen liitto ja osittain myös hankkeen toteuttavat organisaatiot Suomesta ja Virosta. Hanketta hallinnoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka.

Lisätietoja:

Tomi Oravasaari

Projektipäällikkö / Project manager

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) /

South-Eastern Finland University of Applied Sciences (Xamk)

GSM: +358 44 702 8289

Videokurssi, lähestymisvideot, reitit: www.30miles.info

30MILES-hanke: http://www.merikotka.fi/projects/current-projects/30miles/