Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimi on hyväksynyt Invalidisäätiön yhdeksi kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajakseen. Invalidisäätiö ryhtyy tarjoamaan kaupungin asiakkaille kertahinnoitteluun perustuvaa kotona toteutettavaa asumisen tuki -palvelua. Sopimus on nelivuotinen ja kattaa enimmillään kahdeksan henkilöäasiakasta.

Invalidisäätiön tarjoama asumisen tuki -palvelu mahdollistaa kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden asumisen omissa kodeissaan. Asumisen tuen määrä vaihtelee asiakkaan palvelutarpeen mukaan vähäisestä tuesta ympärivuorokautiseen tukeen. Tuen määrä ja sisältö määritellään asiakaskohtaisesti.

Asumisen tuki -palvelua viedään omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien koteihin ympäri kaupunkia. Lisäksi Invalidisäätiö perustaa Helsingin Ruskeasuolle uuden asumisyksikön neljälle vaativampaa asumisen tukea tarvitsevalle asukkaalle. Ruskeasuon asumisyksikössä tuki on ympärivuorokautista.

Idea kaikille avoimesta palvelusta syntyi opiskelijoiden tarpeesta

Invalidisäätiön asumisen tuki -palvelu on avoin kaikille helsinkiläisille kehitysvammaisille ja autismin kirjon henkilöille, jotka haluavat muuttaa omaan kotiin. - Kaikilla ihmisillä on oikeus hyvään ja itsenäiseen elämään. Tuen tarpeesta ei saa tulla koko elämää määrittävää itseisarvoa. Tukipalvelun tulee mahdollistaa sujuva elämä kaikilta osin, palvelupäällikkö Katja Uotila sanoo.

Käytännössä palvelu tarkoittaa monipuolista arjenhallinnan tukemista. – Asukasta autetaan hoitamaan normaaleja arkisia asioita, kuten ruoanlaittoa ja pyykinpesua. Välillä käydään kaupassa tai vaikka virastoissa, joskus taas autetaan esimerkiksi tekemään vapaa-ajan valintoja. Myös aikataulujen hallinta on oleellinen osa asumisen tukea, Uotila valottaa.

Palveluntarjoajana Invalidisäätiön vahvuuksia ovat asiakasryhmän tunteminen ja pitkä kokemus alalta. Säätiö ylläpitää Ammattiopisto Liven (ent. Keskuspuiston ammattiopisto) asuntolatoimintaa, joka tarjoaa asumisen tuki -palvelua tarvittaessa omille opiskelijoilleen.

Asumisen tuki on todettu toimivaksi ja tarpeelliseksi. - Asumisen tuki –konsepti syntyi todellisesta tarpeesta. Opintonsa päättäneille entisille asuntola-asukkaille vastaavaa tarjontaa oli saatavilla varsin vähän. Oivalsimme, että mehän voimme itse ryhtyä palveluntarjoajiksi niillekin, jotka eivät opiskele, Uotila kertoo. Invalidisäätiö on tarjonnut asumisen tuki –palvelua kunnille jo viisi vuotta.

Lisätietoja:
Katja Uotila
palvelupäällikkö

katja.uotila@inlive.fi
p. 040 094 0712

Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat esittelevät kestävään matkailun liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia tieteellisessä taidenäyttelyssä Espoossa.

Matkailu kasvaa nopeasti, mutta sillä on myös suuret ilmastovaikutukset. Tämä aiheuttaa matkailijoille mielihyvän lisäksi myös ahdistusta. Espoon kaupungin luontotalossa Villa Elfvikissa avautuu 6.12. kestävää matkailua tieteen ja taiteen keinoin pohtiva näyttely. Näyttelystä kävijät voivat hakea tietoa, ajatuksia ja vinkkejä kestävään matkailuun.

Kestävä matkailu - määränpäänä parempi maailma -näyttely on esillä Villa Elfvikissa 6.12.2018 – 3.2.2019.

Näyttelyn tieteellisen osuuden ovat tuottaneet Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kestävän kehityksen koulutusohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijat. Taiteellisesta osuudesta, kulttuuri- ja luontoaiheisista öljyvärimaalauksista, vastaavat Helena ja Rauni Varkia.

Näyttelyn perusta ovat HAMK:n opiskelijoiden tutkimukseen perustuvat posterit kestävästä matkailusta. Opiskelijat ovat selvittäneet matkailun eri osa-alueiden kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita ja esittävät tutkimuksellisella otteella tehdyt löydöksensä näyttelyssä. Postereilla johdatellaan pohtimaan sitä, kuinka lisääntyvä, ihmisen ajattelua ja toimintaa avartava sekä mieltä virkistävä matkailu voisi tapahtua kestävästi.

Näyttelyn taiteilijoista Rauni Varkia on Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen lehtori.

Villa Elfvik on kaikille avoin kestävää elämäntapaa edistävä ympäristövalistuskeskus. Luontotalo sijaitsee Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla. Villa Elfvikiin on esteetön ja maksuton pääsy. Luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10-16.

Lisätietoja:

Rauni Varkia, lehtori, kestävä kehitys, Hämeen ammattikorkeakoulu, 046 856 7696, rauni.varkia@hamk.fi

Maria Lehtimäki, lehtori, kestävä kehitys, Hämeen ammattikorkeakoulu, 050 5115 722, maria.lehtimaki@hamk.fi,

Katri Luukkonen, suunnittelija, Villa Elfvikin luontotalo, 043 8265 253, katri.luukkonen@espoo.fi, www.espoo.fi/villaelfvik

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaussa oli mukana 227 koulutusta ja 30 400 hakijaa. Noin 22 % hakijoista sai opiskelupaikan.

Korkeakoulujen syksyn 2018 yhteishaussa oli 30 400 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 6 800. Tarjolla oli 227 koulutusta, joista valtaosa ammattikorkeakouluissa. Yliopistokoulutuksia oli tarjolla 18, joista 7 oli pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavia maisterikoulutuksia.

Yhteishaun koulutuksista suurin osa oli suomenkielisiä. Englanninkielisiä koulutuksia oli mukana 11. Vajaat 5,5 % hakijoista ja 3 % hyväksytyistä oli muita kuin suomalaisia.

Eniten aloituspaikkoja oli tarjolla ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jonne sijoittui puolet kaikista hyväksytyistä. Toiseksi eniten opiskelijoita, eli noin 19 % kaikista hyväksytyistä, valittiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle.

Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuus oli vastaava kuin aiemmissakin yhteishauissa. Hyväksytyistä ensikertalaisia oli noin 79 %, hakeneista 82 %.

Hakijat saavat tällä viikolla tiedon yhteishaun tuloksista sähköpostiinsa. Nyt valituksi tulleiden hakijoiden tulee ottaa paikka vastaan viimeistään tiistaina 11.12. klo 15. Varasijoilla olevia hakijoita voidaan hyväksyä vielä 18.12. asti.

Lisähaut yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille

Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille 3.12.─14.12. välisenä aikana. Tarjolla olevat koulutukset julkaistaan Opintopolussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä.  Koulutuksiin haetaan Opintopolku.fin kautta yhteishaun lisähaun lomakkeella.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Merja Väistö, puh. 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi
Erityisasiantuntija Mikko Eronen, puh. 029 533 1485, mikko.eronen@oph.fi 

Korkeakoulujen syksyn 2018 yhteishaun hakijamäärät ja hyväksytyt korkeakouluittain

Korkeakoulujen syksyn 2018 yhteishaun hakijamäärät ja hyväksytyt koulutusaloittain

 *******

Resultaten i höstens gemensamma ansökan till högskolor har publicerats

Mediameddelande 29.11.2018

I höstens gemensamma ansökan till yrkeshögskolor och universitet ingick 227 utbildningar och antalet sökande var 30 400. Cirka 22 % av de sökande fick en studieplats. 

I högskolornas gemensamma ansökan hösten 2018 fanns cirka 27 900 sökande varav nästan 6 500 fick en studieplats. I ansökan ingick 227 utbildningar och största delen av dem var vid yrkeshögskolorna. I ansökan ingick 18 universitetsutbildningar, varav 7 var magisterutbildningar som enbart leder till högre högskoleexamen.

Största delen av utbildningarna i gemensam ansökan var finskspråkiga. Inga svenskspråkiga utbildningar ingick i ansökan, men 11 av utbildningarna var engelskspråkiga. Knappt 5,5 % av de sökande och 3 % av de antagna av annan än finländsk nationalitet.

De flesta nybörjarplatserna fanns inom social-, hälso- och idrottsområdet i yrkeshögskolorna, där hälften av de antagna fick en studieplats. Näst mest studerande, cirka 19 % av alla antagna, blev godkända till det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området.

Andelen som sökte sin första studieplats var motsvarande som tidigare. Drygt 79 % av de antagna och 82 % av de sökande var förstagångssökande.

Resultaten från den gemensamma ansökan skickas till de sökande per e-post denna vecka. Sökande som har blivit antagna ska ta emot studieplatsen senast tisdagen den 11 december kl. 15. Man kan bli antagen från en reservplats fram till den 18 december.

Tilläggsansökan till lediga studieplatser i gemensam ansökan

Högskolorna kan ordna tilläggsansökan till lediga studieplatser i gemensam ansökan 3 december–14 december. De utbildningar som erbjuds publiceras i Studieinfo och på högskolornas egna webbplatser allt eftersom högskolorna besluter att ordna tilläggsansökan. Ansökan till utbildningarna görs via Studieinfo.fi med blanketten för tilläggsansökan för högskolornas gemensamma ansökan.

Ytterliga information

Specialsakkunnig Merja Väistö, tfn 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi
Specialsakkunnig Mikko Eronen, tfn 029 533 1485, mikko.eronen@oph.fi

Antalet sökande samt antalet godkända i gemensam ansökan till högskolorna på hösten 2018 högskolevis

Antalet sökande samt antalet godkända i gemensam ansökan till högskolorna på hösten 2018 branschvis 

Turun kaupunki järjestää jälleen kaupungin kuudesluokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlan Turun linnassa keskiviikkona 5.12.2018. Tämän vuoden teemana on astrologia ja tähtitieteen aika.

Tasan 400 vuotta sitten, lokakuussa 1618, näkyi Pohjolan yllä omituinen ilmiö. Kreivi Abraham Brahe kirjoitti tästä havainnosta. Herra Brahe oli nähnyt ison komeetan, ja Euroopassa näkyi samana vuonna kaksi muutakin komeettaa. Abraham Brahen pojasta, Pietarista, tuli myöhemmin Suomen kenraalikuvernööri, joka asui Turun linnassa.

Turun kaupungin kuudesluokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhla
Paikka: Turun linna, Linnankatu 80, Turku
Aika: 5.12.2018 klo 11.15

Median toivotaan saapuvan paikalle klo 11.30 mennessä. Pukukoodi medialle on smart casual.

Luokat saapuvat Turun linnalle klo 11.15 alkaen opettajiensa johdolla ja siirtyvät linnan juhlakerrokseen tervehtimään kättelemällä tilaisuuden emäntää, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Elina Rantasta.

Itsenäisyyspäiväjuhla alkaa emännän puheella klo 12. Lisäksi ohjelmassa on huilumusiikkia. Vieraita tulee tervehtimään myös kreivi Abraham Brahe, joka kertoo vuoden 1618 komeetasta ja siitä nähdyistä ennusmerkeistä. Juhlaohjelman lopuksi lauletaan Maamme-laulun 1. säkeistö suomeksi ja ruotsiksi. Ohjelman jälkeen luokat siirtyvät buffet-tilaan Kuningattarensaliin nauttimaan pientä naposteltavaa. Tilaisuus päättyy noin klo 13.

Turku on järjestänyt kuudesluokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlan vuodesta 2001 lähtien. Juhliin pääsevät vuosittain eri koulujen oppilaat. Tänä vuonna juhlaan osallistuu noin 340 koululaista opettajiensa kanssa Turun alakoulujen kuudensilta luokilta.

Lisätietoja:

Sari Haavisto
suhdetoimintakoordinaattori
Turun kaupunki
puh. 050 5590 171
sari.haavisto@turku.fi

Juhlan kulku:

11.30 Median edustajien toivotaan olevan paikalla ennen vieraiden kättelyn alkua

n. 11.50 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen ottaa vieraat vastaan Kuninkaan salissa

12.00 Tervetulopuhe, Elina Rantanen

12.15 Kreivi Abraham Brahe kertoo komeettahavainnostaan

Maamme-laulu orkesterin johdolla. Lauletaan säkeistö 1 suomeksi ja ruotsiksi

12.25 Mehu- ja leivostarjoilu kuningattaren salissa

12.45 Paras käyttäytyjä palkitaan. Sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen ojentaa palkinnon yhdessä museopalvelujohtaja Olli Immosen kanssa

13.00 Tilaisuus päättyy

OP Keski-Pohjanmaa on tehnyt merkittävän 20 000 euron lahjoituksen Keski-Pohjanmaan tiede -ja korkeakoulusäätiölle. Osuuspankin lahjoituksen tarkoituksena on kehittää tutkimusta ja koulutusta Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen kautta. Lahjoitus kartuttaa säätiön pääomaa, jonka tuottoja hyödynnetään pitkäjänteisesti osaamisen kehittämiseen alueellamme. 

-Osaaminen ja osaamisen kehittäminen tuottaa nykymaailmassa merkittäviä etuja sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Oman alueen yliopistokoulutus tuottaa myös osaavaa työvoimaa ja tukee aluekehitystä, toteavat OP Keski-Pohjanmaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jarmo Rasmus ja toimitusjohtaja Kimmo Peuranto. -Osuuspankin yhteisölliseen rooliin sopii luontevasti oman alueen korkeakouluopetuksen edistäminen.

Keski-Pohjanmaan tiede -ja korkeakoulusäätiön tehtävä on edistää ja tukea tutkimustoimintaa, korkeakouluopetusta ja yrittäjyyttä Keski-Pohjanmaalla. Säätiön asiamies Mikko Viitasalo kertoo, että lahjoitusten tuottoja käytetään pitkäjänteisesti yliopistotoiminnan kehittämiseen alueella. Ajankohtaisimpana kohteena on uusien professuurikausien rahoituksen varmistaminen Keski-Pohjanmaalla.

-Olkoon tämä esimerkkinä ja haasteena muillekin yrityksille ja yhteisöille Keski-Pohjanmaalla. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tarvitsee tuekseen vakavaraisen kumppanin. Lahjoitukset säätiölle ovat investointi maakunnan elinvoimaan ja tulevaisuuteen, toteaa Viitasalo.

-Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja Tanja Risikko kiittää lahjoituksesta: Sekä eurooppalaisessa että Suomen tiede- ja korkeakoulupolitiikassa painottuu jälleen yliopistojen tiiviit suhteet elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Olemme alueella tehdyssä yhteistyössä oikealla vaikuttavuuden tiellä. Arvostan yritysten henkistä ja taloudellista tukea korkealle. Lahjoitus tukee osaltaan yliopistokeskuksen kehittymistä tulevaisuudessakin.

Keski-Pohjanmaan tiede -ja korkeakoulusäätiön (aiemmin Suomen Yrittäjyysakatemia Säätiö) rahoituskohteita ovat ensisijaisesti professuurit ja tutkimushankkeet sekä apurahat alueen tutkijoille ja opiskelijoille. Lahjoitusvaroilla kasvatetaan alueen osaamista erityisesti yliopistokeskuksen koulutus- ja tutkimusaloilla: kasvatustieteissä, yhteiskuntatieteissä, tietotekniikassa, kemiassa, kauppatieteissä ja terveystieteissä.

Verohallinto on nimennyt säätiön vuosiksi 2019-2023 vähennyskelpoisten rahalahjoituksen saajaksi. Lahjoituksen antava yhteisö saa vähentää veronalaisesta tulostaan säätiölle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron rahalahjoituksen.

Median edustajat ovat tervetulleita vierailemaan lahjoitustilaisuudessa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Lamppi-kabinetissa torstaina 29.11. klo 12:00. Paikalla ovat OP Keski-Pohjanmaan toimitusjohtaja Kimmo Peuranto ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Jarmo Rasmus, Keski-Pohjanmaan tiede- ja korkeakoulusäätiön asiamies Mikko Viitasalo sekä Tanja Risikko Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta.

Lisätietoja:

Kimmo Peuranto, kimmo.peuranto@op.fi, p. 050 528 9995

Mikko Viitasalo, mikko.viitasalo@kase.fi, p. 040 195 2037

Tanja Risikko, tanja.risikko@chydenius.fi, p. 040 1952 037

Opetushallitus on myöntänyt kansalais- ja työväenopistoille 3,6 miljoonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalais- ja työväenopistojen hallinnoimia.

Valtionavustus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat.

– On tärkeää, että tarjoamme kaikille aidosti mahdollisuuden pitää perustaitonsa kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän, kommentoi Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Uuden rahoituksen turvin järjestettävillä maksuttomilla kursseilla kansalaisopistot pyrkivät tuomaan oppimisen edellytykset kaikkien saataville. Koulutushankkeissa hyödynnetään myös etsivää ja hakevaa työtä sekä järjestetään yhtenäisen Kansalaisen digitaidot -teeman mukaista koulutusta myös sivukylillä eri puolilla Suomea, Nuottanen kertoo.

Hallitus varasi tarkoitukseen määrärahan vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnattua avustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille yhteensä 7 miljoonaa euroa. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Myönnetyt avustukset: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/vapaa_sivistystyo/103/2/
valtionavustus_aikuisten_perustaitojen_ja_digitaalisten_taitojen_vahvistamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/digiaikakauden-taidot-ohjelma-kaynnistyy-80-toimijan-voimin        

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tänään julkaiseman mielipidemittauksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut. Kun vielä viime vuonna 72 prosenttia suomalaisista olisi puolustanut Suomea kaikissa olosuhteissa, on luku laskenut nyt 66 prosenttiin. Kannastaan epävarmojen osuus on kasvanut peräti viisi prosenttiyksikköä.

MTS on mitannut 1960-luvun lopulta lähtien vuosittain suomalaisten maanpuolustustahtoa ja muita puolustukseen liittyviä näkemyksiä. Viimeksi näin alhaisia lukemia mitattiin 1980-luvun loppuvuosina. Myös silloin kannastaan epävarmojen osuus nousi useita prosenttiyksikköjä.

Reserviläisliitto on huolestunut kehityksestä. Liiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola muistuttaa, että nykyinen puolustusjärjestelmämme nojaa suomalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon.

- Suomessa on Euroopan valtavirrasta poiketen käytössä laajamittainen, yleinen asevelvollisuus sekä suureen reserviin nojaava puolustusjärjestelmä. Näiden ylläpito on pidemmän päälle vaikeaa, jos maanpuolustustahto ei säily korkeana.

Tutkimuksen mukaan erityisen paljon on laskenut alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto. Enää hieman alle puolet nuorista olisi valmis puolustamaan Suomea sotilaallisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Lähes 40 prosenttia nuorista vastasi kysymykseen nyt kielteisesti, jossa on nousua vuodentakaiseen peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.

- On vaikea sanoa, mistä näin suuri muutos johtuu. Se on kuitenkin selvää, että puolustusjärjestelmämme perusteita ja toimintaa on avattava paremmin nuorille suomalaisille. Faktahan on se, että Suomella on edelleen erittäin vahva ja koko valtakunnan alueen kattava, itsenäinen puolustus, jota monessa Euroopan maassa ihaillaan.

Tuoreessa vaaliohjelmassaan Reserviläisliitto esittää, että nyt vain miespuolista väestönosaa koskevia kutsuntoja laajennettaisiin ensi vaalikaudella myös naisia koskeviksi. Tätä on perusteltu mm. naisten alhaisella maanpuolustustahdolla. Hakolan mukaan myös nyt julkistettu tutkimus kertoo tästä.

- Tämänkin tutkimuksen mukaan naisen maanpuolustustahto on miehiä selvästi alhaisempi ja myös kannastaan epävarmojen osuus on suurempi. Puolustuksemme perusteista kutsunnoissa annettava informaatio varmasti vaikuttaisi tähän. Edelleen tulisi pohtia, mitä koululaitoksemme voisi tehdä paremmin suomalaisten korkean maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta ja siinä haastateltiin noin tuhatta ihmistä. Haastattelut tehtiin 21.9 –7.10.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaava tutkimus on tehty vuodesta 1970 alkaen vuosittain.

Lisätietoja

- varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti terhi.hakola@reservilaisliitto.fi
- toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Varsinais-Suomen yläkoululaiset kilpailivat kädentaidoissa Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa järjestetyssä Taitaja9-aluefinaalissa keskiviikkona 28.11.

Taitaja9 on peruskoulun 7.–9.-luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jossa mitataan oppilaiden kädentaitoja. Mukana oli 24 joukkuetta eri puolilta Varsinais-Suomea.

Finaalin voiton vei Turun Nummenpakan koulun Aurajoen yksikön Nasball-joukkue, jossa kilpailivat Olli Ranto, Vilho Ranto ja Aapo Hakala. Voittajat palkittiin Turun Osuuskaupan kahden viikon palkallisella Tutustu ja tienaa -harjoittelujaksolla.

Toiseksi sijoittui Salon Armfeltin koulun Eimekeksitty-joukkue, jossa kilpailivat Laura Nummenpää, Ada Partala ja Vilma Mäenpää. He saivat palkinnoksi Viking Linen neljän hengen risteilylahjakortit luxus-aamiaisella. Kolmantena oli Maskun Hemmingin koulun TEA-joukkue, johon kuuluivat Arttu Härmälä, Eero Hömppi ja Tuomo Kulmala. Heidät palkittiin Hesburgerin lahjakorteilla.

Aluefinaalin kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät toukokuussa 2019 Joensuussa järjestettävään finaaliin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen. Muut valtakunnalliseen finaaliin pääsevät joukkueet ovat:

• Kaarinan Kotimäen koulun Natriumsulfaattipolyakryyliamidigeelielektroforeesit-joukkue (Roni Koskinen, Niko Viitala ja Juuso Lenets)
• Turun Syvälahden koulun Nassikat-joukkue (Sofia Laine, Kerttu Tuomisto ja Iida Liimula)
• Raision Vaisaaren koulun 9koo-joukkue (Pauliina Laine, Niilo Laine ja Onni Rumpunen)
• Liedon Keskuskoulun ROAAR-joukkue (Ronja Liukas, Aatu Hakala ja Roope Räty)
• Salon Armfeltin koulun Hippopotamukset-joukkue (Milja Salin, Aino Rantanen ja Viivi Tuominen)

Taitaja9 

Kilpailu käydään kolmen hengen joukkuein. Ratkaisevaa on nopeus ja työsuorituksen oikeellisuus. Kilpailujen tehtävät voivat olla esim. linnunpöntön rakentamista, renkaanvaihtoa, painopisteen määrittämistä tai napin ompelua. Yhteistä on, että tehtävät tehdään käsin ja tekeminen vaatii näppäryyttä ja vähän oivallustakin.

Kilpailuiden tarkoituksena on tehdä ammattioppilaitoksia tunnetuksi sekä samalla nostaa taitoaineiden, tekniikan, tekstiilityön ja kotitalouden asemaa peruskouluissa. Tavoitteena on myös lisätä paikallista peruskoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

Taitaja9 on Skills Finland ry:n ammattitaitokilpailuperheeseen kuuluva tiimikilpailu, jota on järjestetty jo 16 vuoden ajan. Skills-ammattitaitokilpailujen tavoitteena on kohottaa ammatillisten oppilaitosten vetovoimaisuutta. Kilpailutoiminnan avulla saadaan peruskoulujen taitoaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat mukaan yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantamiseksi. 

Lisätietoja:
Jarmo Linkosaari, 050-5185811 tai jarmo.linkosaari@turku.fi

www.skillsfinland.fi > taitaja9
www.turkuai.fi/kilpailutoiminta >Taitaja9

Ilman opiskelupaikkaa olevat ennättävät vielä aloittaa opiskelut tammikuussa. Ammattikorkeakoulut järjestävät syksyn haussa vapaaksi jääneille paikoille lisähaun, joka on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 3.-6.12.2018.

Xamkissa on haettavana paikkoja viidessä eri koulutuksessa.  

• insinööri, energiatekniikka, Kotka, monimuoto-opinnot
• insinööri, ympäristöteknologia, Mikkeli, päiväopinnot
• restonomi, matkailu- ja palveluliiketoiminta, Mikkeli, päiväopinnot
• sairaanhoitaja (AMK), Savonlinna, päiväopinnot
• yhteisöpedagogi, Mikkeli, päiväopinnot

Lisähaun aikataulu on ripeä.  Valintakokeet järjestetään viikolla 50 ja valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille mahdollisimman pian valintakokeen jälkeen.  Opinnot alkavat pääsääntöisesti 2.1.2019.

Lisätietoa:

www.xamk.fi/lisahaku

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, hakijapalvelut
hakijapalvelut@xamk.fi, admissions@xamk.fi, 044 702 8891 ja 040 585 6610

Sivistyslautakunnalle esitetään, että Uudenkylän peruskoulun liittyminen osaksi Rakokiven peruskoulua aikaistetaan. Esityksen mukaan yhdistyminen tapahtuisi 1.8.2019 alkaen. Tällöin alueen tulevat ekaluokkalaiset ilmoittautuisivat Rakokiven peruskouluun jo ensi tammikuussa 2019.   

Nastolan kunnanvaltuuston vuonna 2014 tekemän päätöksen mukaan Uudenkylän peruskoulun toiminta lakkaa, kun Rakokiven monitoimitalo valmistuu. Tämän hetken suunnitelmien mukaan Rakokiven monitoimitalo valmistuu 2021 keväällä. Olemassa olevan päätöksen mukaan koulut siis yhdistyisivät aikaisintaan keväällä 2021.

Yhdistämistä esitetään nyt aikaistettavaksi Uudenkylän peruskoulun siirryttyä Rakokiven koulun kanssa samoihin väistötiloihin Nastopoliin sekä osana itäisen alueen palveluverkon kokonaistarkastelua.

Kahta samassa rakennuksessa ja saman perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti toimivaa alakoulua ei ole syytä pitää erillisinä yksiköinä taloudellisin eikä toiminnallisin perustein. Yhtenäisen koulun henkilöstön käyttö on joustavampaa ja koulun toiminnasta vastaisi yksi rehtori. Koulut palvelevat myös saman oppilaaksiottoalueen lapsia.

Asiasta on käyty lähetekeskustelu sivistyslautakunnassa. Koulujen henkilöstöä on kuultu ja molempien koulujen vanhemmille järjestetty yhteinen keskustelutilaisuus. Koulujen yhdistämisen aikaistaminen on ollut myös laajalla lausuntokierroksella. Lausunnoissa tuotiin esille pienen koulun hyviä puolia ja huolta mahdollisesti suurentuvista oppilasryhmistä. Toisaalta yhdistymistä pidettiin hyvänä asiana, koska se vahvistaisi Rakokiven koulun oppilasmäärää. Yhdistymistä toivottiin tehtävän yhteistyössä erilaisten tapahtumien ja teemapäivien avulla, jotta toimijat tutustuisivat toisiinsa. Lausuntoja pyydettiin muun muassa molemmilla kouluilta, niiden oppilaskunnilta, vanhempainyhdistyksiltä, nuorisovaltuustolta, Lahden seudun vanhemmat ry:ltä ja ammattijärjestöjen pääluottamusmiehiltä.

Uudenkylän peruskoulu on vuosiluokkien 1-6 koulu, jossa on 42 oppilasta. Koulu toimii tällä hetkellä väistötiloissa Nastopolin rakennuksessa yhdessä Rakokiven peruskoulun ja Nastopolin lukion kanssa. Koulujen yhdistyessä Rakokiven peruskoulun 1-6 luokkien oppilasmäärä olisi keskimäärin 350. 

Sivistyslautakunta käsittelee esitystä Uudenkylän peruskoulun liittymisestä osaksi Rakokiven peruskoulua 1.8.2019 alkaen kokouksessaan 4.12.2018.

Lisätiedot
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue, perusopetuspalvelut
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328
aluepäällikkö Mauno Väänänen, puh. 044 416 4671

Tiedote 29.11.2018

Julkaisuvapaa heti

Ylioppilaskunnat ja yliopisto-opiskelijat ympäri Suomen viettävät maksuttoman koulutuksen päivää huomenna perjantaina 30.11.2018. Suomalaiset opiskelijat näkevät maksuttoman koulutuksen tärkeänä osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja koulutuksellista tasa-arvoa. Opiskelijaliike puolustaa maksutonta koulutusta kaikille kansalaisuuteen katsomatta. Päivän aikana ylioppilaskunnat kampanjoivat maksuttoman koulutuksen puolesta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #maksutonkoulutus.

“Maksuton koulutus ehkäisee eriarvoistumista. Kaikille saavutettava koulutus on syy sille, miksi Suomi on tunnettu korkeasta osaamisesta. Tästä ei ole missään tapauksessa varaa päästää irti nyt, kun nuorten määrä vähenee ja nuoren sukupolven tulisi toisaalta ratkaista moninaisia yhteiskunnallisia ongelmia ilmastonmuutoksesta aina työn murrokseen asti, painottaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Miika Tiainen.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) muistuttaa, että maksuton koulutus pelkästään ei takaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan se on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, johon kuuluvat myös tuloeroja tasaava veropolitiikka sekä riittävät opintososiaaliset edut.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla tunnettu erityisesti sen yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäävistä elementeistä. Suomessa koulutus on maksutonta peruskoulusta tohtoriopintoihin asti. Korkeakoulutuksen periytyvyys onkin Suomessa kansainvälisesti vertailtuna alhaista.

EU ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettujen lukukausimaksujen vaikutus on ollut tuntuva. Viimeisen kahden vuoden aikana EU- JA ETA -alueiden ulkopuolelta tulleiden kansainvälisten opiskelijoiden määrä on selvästi vähentynyt: vielä vuonna 2016 Suomessa yliopistossa opintonsa aloittaneita kv-opiskelijoita oli lähes 20000, kun taas tänä syksynä opintonsa aloitti vain noin 1600 kansainvälistä opiskelijaa (Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta‐ ja arviointityöryhmän väliraportti, 2018).

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Miika Tiainen, p. 044 906 5007

Yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori Sonja Raitamäki, p. 040 741 1251

etunimi.sukunimi@syl.fi

***

Studentkårerna uppmärksammar dagen för avgiftsfri utbildning 30.11.2018

Julkaisuvapaa 30.11.2018

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta perjantaina 30.11. valmistuvat.

Kouvola

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Nhu Dinh Hoai Nam, Vietnam                                                    

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Hyypiä Johanna Karoliina, Kouvola                                             

Kara Laura Sofia, Salo                                                               

Kuusisto Jaana Tekla Marika, Kouvola                                                    

Nilivaara Topias William, Kouvola                                               

Roudasmaa Heikki Mikael, Helsinki                                            

Vainio Otto Ville Oskari, Tampere                                               

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Korhonen Anna Kristiina, Äänekoski                                           

Ruti Heli Marjatta, Lahti                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (AMK)

Silvander Tuija Sari Maria, Virolahti                                            

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Salo Klaus Valtteri, Kotka                                                           

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Kangasjärvi Tero Kimmo Petteri, Turku                                                   

Lappalainen Jussi Emil, Kotka                                                                

Mustonen Ari-Pekka Johannes, Turku                                                     

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, Insinööri (ylempi AMK)

Turunen Tomi Petteri, Vantaa                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Jussilainen Iiro Julius, Kotka                                                      

Pulkkinen Mirka Susanna, Kouvola                                         

Rautjoki Marko Tapio, Hyvinkää                                                          

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Eriksson Mia Emilia, Kotka                                                         

Forsman Mariela Anette, Kotka                                                              

Knuuttila Sandra Annika, Seinäjoki                                             

Lavonen Emma Sisko Marika, Kotka                                           

Leskinen Emmi Ida Emilia, Kuopio                                              

Orekhova Natalia, Kotka                                                            

Rantanen Essi Sofia, Iitti                                                            

Talikka Eija Sinikka, Iitti                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Aaltonen Elina Sini Tuulikki, Kouvola                                          

Hanski Minna Maria, Hamina                                                      

Hämäläinen Noora Natalia, Kotka                                               

Joas Joanna Karoliina, Pyhtää                                                               

Kukkonen Sonja Maria, Hamina                                                             

Kuosmanen Lissu Elina, Kouvola                                                

Lampinen Minna Susanna, Kotka                                               

Lyytikäinen Laura Marianne, Kotka                                             

Nevalainen Minna Elisa, Kotka                                                               

Raittila Jarce Juhani, Kotka                                                        

Raussi Riina Minna Helena, Kotka                                              

Rikkola Elli Jasmiini Marika, Helsinki                                           

Siitonen Nea Anna Emilia, Vantaa                                              

Suortti Oona Sofia, Kotka                                                           

Söderholm Mona Janna Kristiina, Kotka                                                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Heikkilä Henriikka Hanna Maaria, Pori                                             

Holm Aleksi Ilmari, Hamina                                                               

Kangaskolkka Sanni Marja Kaarina, Kotka                                                  

Piili Jaana Päivi Annikki, Savonlinna                                                

Turkki Susanna Maria, Mäntyharju                                                   

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Kangas Juha Aleksi, Kangasala                                           

Ladygina Maria, Kotka                                                          

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Holappa Terttu Anneli, Raahe                  

Luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Savolainen Hennariikka, Leppävirta                  

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu tutkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Särkelä Anni Aleksandra, Taipalsaari                                          

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK)

Järvinen Tiina Katariina, Kotka                  

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Iivonen Eija Liisa, Mankala                                                         

Juutilainen Riikka Johanna, Joutseno                                         

Vesalainen Anne Sari Marjatta, Kouvola                                                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Björkberg Jarno, Muurame                                                         

Chan Win-Yee Wendy, Mikkeli                                                               

Kasurinen Anne Helena, Mikkeli                                                             

Kaukonen Kati Johanna, Mikkeli                                                             

Koskinen-Välisaari Maija Melina, Mikkeli                                                           

Pakkanen Helena Maarit, Mäntyharju                                          

Tamminen Niko Samuli, Jyväskylä                                            

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Kaurila Saija Marjaana, Teuva                                                                

Kämäräinen Terhi Pauliina, Leppävirta                                                    

Pienmunne Heidi Elise, Mikkeli                                                               

Tarkiainen Matias Olavi, Mikkeli                                                             

Viitanen Enni-Mari Anna Amanda, Mikkeli                                               

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Aalto Niina Erika, Jyväskylä                                                       

Kokkonen Hanna Kaisa Annika, Kuopio                                                  

Lehto Kaisla-Mandi, Hämeenlinna                                              

Lumpeinen Kaisa Maarit, Pieksämäki                                          

Malinen Atte Johan Richard, Vantaa                                          

Matikainen Johanna Maaria, Mikkeli                                           

Metsola Minna Tehilla, Mikkeli                                                                

Neuvonen Jenni Juulia, Helsinki                                    

Närhi Anni Emilia, Varkaus                                                         

Pöntinen Emmiina Rosa Marie, Mikkeli                                                   

Uimonen Emmi Reetta Eveliina, MIkkeli                                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Auvinen Tommi Kalle Aleksi, Mikkeli                                           

Kukkonen Mikko Juhani, Kerava                                                             

Nyman Jyri Juuso, Jyväskylä                                                      

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Murtazaeva Elina, Venäjä                                                          

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Henttonen Eini Marja Päivikki, Savonlinna                  

Tulla Veera Eeva Maria, Mikkeli                  

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Helenius Juuso Ilmari, Vantaa                                                                

Kivinen Juho Joonas Tapani, Toivakka                                                   

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Ikonen Anita, Mikkeli                                                      

Jaatinen Eveliina Julia, Äänekoski                                              

Tynkkynen Anna, Savonlinna                                                    

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jalkaterapeutti (AMK)

Heiskanen Terhi Susanna, Sotkamo                                           

Pylvänäinen Emma Lotta Maria, Kangasniemi                                                     

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Tahvanainen Riikka Hannele, Joensuu                                       

SAMKin ja TTY:n opettajat yhdistivät voimansa Rauman Yrittäjät ry:n kanssa Vanhan Rauman elävöittämisen innovointiin opetus-hackathonissa. Opetus-hackathonin avainrooleissa ovat oppiminen, innovointi ja yhteistyö alueen innovaatioekosysteemissä.

IdeaPaja opetus-hackathon järjestetään 4.12.2018 Rauman Kaupunginkirjaston tiloissa Vanhan Rauman läheisyydessä. Tuolloin noin 15 –20 SAMKin ja TTY:n opiskelijaa innovoi Rauman Yrittäjät ry:n määrittelemässä haasteessa.

Menetelmänä opetus-hackathon on pedagogisella näkökulmalla varustettu innovaatiokilpailu. Innovoinnin työkaluina käytetään opetettuja luovia menetelmiä sekä suullisen viestinnän harjoitteita, kuten pitchausta, lyhyttä hissipuhetta.

– Opiskelijat täytyy nyrjäyttää ajattelemaan uudella tavalla, mutta hallitusti, niin että heillä on toimivia työkaluja oman ideointinsa tueksi, kuvaa SAMKin eritysasiantuntija Marko Mikkola. Lisäksi pitchaus-osiolla on korostettu rooli hackathonissamme, koska sen taidon merkitys kasvaa jatkuvasti, Mikkola jatkaa.

Hackathonien syvin olemus on uuden luominen rajoitetussa ajassa yhteisessä tilassa tietoa jakaen. Opetus-hackathonin ideaalitilanteessa innovoidaan todellisessa yritystapauksessa.

– IdeaPaja-nimisessä opetus-hackathonissamme kiteytyy myös korkeakoulu-yritysyhteistyö parhaimmillaan, SAMKin yliopettaja Niko Kandelin toteaa. Yhteistyö vaatii perinpohjaista suunnittelua ja ennakointia, mutta maksaa vaivan. Yhteistyössä on voimaa, koska yksi opettaja ei tällaista saisi aikaiseksi, Kandelin jatkaa.

– Satakunnassahan toteutetaan korkeakoulujen Tampere 3-tyyppistä yhdistymistä ruohonjuuritasolla, Tampereen teknillisen yliopiston yliopisto-opettaja Anu Suominen kertoo. Prosessin aikana olen itsekin oppinut aivan valtavasti ja hypännyt pois mukavuusalueeltani, Suominen pohtii.

IdeaPaja-konseptia on viilattu jo useiden vuosien ajan ja yhä enemmän se nojaa innovaatioekosysteemin hyväksikäyttöön ja kehittämiseen. Ihmettelyihin innovaatioekosysteemistä SAMKin lehtori Teppo Lundell vastaa, että tätä innovaatioekosysteemi käytännössä on. Tuodaan eri sidosryhmät yhteen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Opetus-hackathonia voisi kuvata win-win-win-win-tilanteena, jossa kaikki saavat jotakin. Yritykset opiskelijoilta fressejä ajatuksia, opettajat uudenlaisen opetustilanteen yritysyhteistyössä, opiskelijat todellisen tapauksen pohdittavakseen uudenlaisten pedagogisten näkökulmien kanssa. Lisäksi teemme tutkimusta hackathoneista opetuksen välineenä.

– Niukat resurssit kannattaa panostaa järkevästi opetuksessa ja tutkimuksessa, sillä se edesauttaa alueemme ja yhteiskuntamme elintärkeän kilpailukyvyn kasvua, Lundell maalailee.

Opetus-hackathon IdeaPaja 4.12.2018 Rauman kaupunginkirjasto

Lisätietoja:

Anu Suominen

Yliopisto-opettaja

TkT, AmO

Tampereen teknillinen yliopisto

Pohjoisranta 11, 28100 Pori

anu.suominen@tut.fi

+358 50 300 6108

Marko Mikkola

Erityisasiantuntija

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Satakunnankatu 23, 28130 Pori

Teknologian osaamisalue

Tel. +358 44 710 3724

Niko Kandelin

Yliopettaja

Logistiikka ja meriteknologia

Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK

Satamakatu 26, 26100 Rauma

+ 358 44 710 3605

niko.kandelin@samk.fi

Teppo Lundell

Lehtori, liiketoimintaosaaminen, VTM

Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK

Satamakatu 26, 26100 Rauma

Logistiikka ja meriteknologia

 +358 44 710 3531

teppo.lundell@samk.fi

Salpausselän peruskoulun aloitteesta ja suunnitelmista toimintansa kehittämiseksi Sivistyslautakunnalle esitetään kahta painotetun opetuksen järjestämiseen liittyvää muutosta.  

Muutos liikuntapainotteisen opetuksen ja urheiluluokkakokeilun oppilaaksiottoon

Sivistyslautakunnalle esitetään, että Salpausselän peruskoulun liikuntapainotteisen opetuksen ja urheiluluokkakokeilun oppilaaksiottoa muutetaan 1.1.2019 alkaen. Muutettavaksi esitetään myös urheiluluokan muodostamisen perustetta.

Esityksen mukaan lukuvuonna 2019 - 2020 Salpausselän peruskoulun 7 – 9 luokan liikuntapainotteiseen opetukseen hakevat oppilaat valittaisiin Olympiakomitean testin perusteella. Kaikki valituksi tulevat oppilaat osallistuisivat liikuntapainotteiseen opetukseen 7. luokalla. Heille tarjottaisiin Olympiakomitean tuottamaa urheilijaksi kasvamisen opetussisältöä esimerkiksi kotitaloudessa ja terveystiedossa. Urheiluluokalle 8. – 9. eteneminen mahdollistetaan oppilaan oman kehittymisensä myötä.

-  Tähän mennessä oppilaat on valittu soveltuvuuskokeiden perusteella 7 – 9 luokalle joko liikuntapainotteiseen opetusryhmään tai urheiluluokalle, kertoo Salpausselän peruskoulun rehtori Markku Karjalainen.
- Liikuntapainotteiseen opetukseen valittavien määrä pysyisi nykyisellään eli 72 oppilasta.
 

Urheilijapolkua suunnitteleville urheilijaksi kasvamisen oppisisältöjä

Tavoitteellisesti urheilijapolkua suunnitteleville tarjotaan 8. luokalta alkaen liikuntaa ja urheilijaksi kasvamisen oppisisältöjä valinnaisaineina omissa ryhmissä. Valinnaisaineryhmiä muodostettaessa huomioidaan oppilaan harrastama laji ja tehdään yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Heiltä pyydetään arvio nuoren senhetkisestä sitoutumista urheiluharrastukseen. Ennen valinnaisaineryhmien muodostamista halukkaat oppilaat haastatellaan ja kartoitetaan heidän tavoitteitaan urheilijan polulle. Ryhmiä muodostettaessa huomioidaan urheilulajien määrä ja lajiseurojen yhteistyö opetuksessa. Yhteistyölajien määrä tulisi olemaan korkeintaan nykyisellä tasolla.

- Uusi toimintatapa antaa nuorelle aikaa opetella yläkoulussa opiskelua ennen tavoitteellisemman urheilijapolun valintaa sekä opettajille lisäaikaa tutustua nuoreen. Samoin valinnoissa voidaan paremmin huomioida nuoren kasvun ja kehittymisen vaiheita, toteaa Karjalainen.

Lukuvuoden 2019 - 2020 aikana arvioidaan kokeilun onnistumista ja pyritään löytämään esitys lopulliseksi toimintatavaksi urheilevan nuoren kokonaisvaltaiseen tukemiseen.

Sivistyslautakunta on päättänyt Olympiakomitean urheiluluokkatoimintakokeiluun osallistumisesta 2017 – 2020 joulukuussa 2016.

Salpausselän LUMA-painotteiseen opetukseen esitetään lisää oppilaspaikkoja

Sivistyslautakunnalle esitetään myös, että Salpausselän peruskoulun LUMA luonnontiede ja matematiikka -painotteisen opetuksen oppilaspaikkamäärä 7 – 9 luokalla lisätään nykyisestä 24 oppilaasta 32 oppilaaseen.

Karjalaisen mukaan näin halutaan varmistaa, että muillakin kuin Länsiharjun peruskoulun 3.-6. luokan LUMA-painotteisen opetuksen koulupolun jatkumona tulevilla olisi mahdollisuus soveltuvuuskokeen kautta tulla valituksi luma-painotteiseen opetukseen.

- Nykyisellä oppilaspaikkamäärällä tämä ei toteudu. Oppilasmäärän lisäys ei lisää luokkien määrää eikä sillä ole olennaisia kustannusvaikutuksia, vaan oppilaat jaetaan kahdelle luokalle. Tämä vaikuttaa jo ensi keväänä LUMA-painotettuun opetukseen valittavien määrään.

Soveltuvuuskokeet järjestetään jatkossakin yhdessä Lahden yhteiskoulun kanssa. 

Liikunnan painotetun ja urheiluluokan oppilasvalintaperusteiden muutosesitystä sekä luman oppilaspaikkojen lisäysesitystä käsitellään sivistyslautakunnassa 4.12.2018. 

Painotettuun hakeminen on ajankohtaista tammikuussa

Tulevat seiskaluokkalaiset voivat halutessaan hakea Kärpäsen kuvataiteen, Launeen käsityön tai luovan työskentelyn, Mukkulan tai Salpausselän liikunnan, Salpausselän luonnontieteen ja matematiikan, Tiirismaan musiikin tai Ahtialan viestintätaidon painotettuun opetukseen. Hakuaika on 11.–21.1.2019.

Samaan aikaan ajankohtaista on myös tulevien kolmasluokkalaisten A1-kielivalinta sekä hakeminen painotettuun opetukseen 3. – 6. luokalle. Lisätietoa hakemisesta ja infoajoista löytyy kaupungin verkkosivuilta: www.lahti.fi/palvelut/perusopetus.

Lisätiedot

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue, perusopetuspalvelut
Salpausselän peruskoulun rehtori Markku Karjalainen, puh. 050 559 7976
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328
suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Juha Patrakka, puh. 044 416 3833

Puumiesten Ammattikasvatussäätiön lahjoitus kohdennetaan LAMKin puutekniikan markkinointiin

Lahden ammattikorkeakoulu on saanut uuden lahjoituksen Vauhtia-varainhankintakampanjaan. Puumiesten Ammattikasvatussäätiö tukee lahjoituksellaan tekniikan alaa ja erityisesti puutekniikan markkinointia 10 000 eurolla.

”Puumiesten ammattikasvatussäätiö on tukenut LAMKin puutekniikan kehittämistä usean vuoden ajan. Hienoa, että säätiö teki päätöksen myös varainhankintaan osallistumisesta. Lahjoitus on tärkeä lisä jo kerättyyn pottiin, jolla nostamme toimintamme laatua ja vaikuttavuutta”, arvioi Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan yksikönjohtaja Silja Kostia.

Puumiesten Ammattikasvatussäätiö jakaa vuosittain apurahoja ensisijaisesti Puumiesten Liiton jäsenkuntaan kuuluvan henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kohottamiseen. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö myöntää avustuksia ja apurahoja puualaa tukevien jatko-opintojen suorittamiseen sekä alaan kuuluvan tutkimus- ja kehitystyön tekemiseen.

”Puutekniikan insinöörikoulutuksen tukeminen on erittäin lähellä Puumiesten Ammattikasvatussäätiön perusarvoja ja tavoitteita. Lahjoituksella säätiö haluaa tukea sitä puutekniikan laadullista ja määrällistä koulutusta, jota suomalaisessa yhteiskunnassa tunnetusti tarvitaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa”, kiteyttää Puumiesten Ammattikasvatussäätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Peltonen ja jatkaa:

”Vain laadukkaalla ja ajanmukaisella koulutuksella taataan suomalaisen puun käytön edistäminen ja toimialan kilpailukykyisyys globaalissa markkinassa. Varainhankintaan osallistuvien, puualaa lähellä olevien tahojen yhteispanoksella on hyvin positiivinen vaikutus Lahden insinöörikoulutukseen. Säätiömme näkee tarpeelliseksi olla mukana tässä yhteistyössä.”

Lisätietoja:

Silja Kostia, Lahden ammattikorkeakoulu

p. 050 387 1901

Hannu Peltonen, Puumiesten Ammattikasvatussäätiö

p. 0500 325 325

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian arvioidut toimintatuotot ovat 121,9 miljoonaa euroa (ilman sisäisiä eriä 99,2 miljoonaa euroa) vuonna 2019. Valtionosuutena saatavat ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen tuotot on arvioitu 82,6 miljoonaksi euroksi.

Gradian arvioidut toimintakulut vuonna 2019 ovat 112,6 miljoonaa euroa (ilman sisäisiä eriä 89,9 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut ovat noin 65 miljoonaa euroa.

Tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan 52 000 euroa. Kolmivuotisen talouden sopeuttamisohjelman tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainotila vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vuosien 2012-2017 koulutusleikkauksissa Gradia menetti noin 22 miljoonaa euroa vuositason rahoitusta. Gradian ammatillisen koulutuksen valtionosuudet ovat kääntyneet vuonna 2018 lievään nousuun, mutta lukiokoulutuksen yksikköhinnan aleneminen jatkuu edelleen. Jyväskylän kaupunki tukee lukiokoulutusta 1,7 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Gradian valtionosuuksien euromääräinen kehitys on kuvattu oheisessa liitteessä.

Talousarviossa on varattu rakentamisinvestointeihin 11,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 suurin investointikohde on Jämsän Myllymäen kampussaneeraus. Jyväskylässä suurimmat investointikohteet liittyvät Kukkulan kampuksen peruskorjaukseen ja Viitaniemen kampuksen piharakentamiseen.

Gradia on 31.10.2018 tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen, että sillä olisi käytettävissä 7 305 opiskelijavuotta ammatilliseen koulutukseen vuonna 2019. Gradia-lukioiden laskennallinen opiskelijamäärä on 2 507. Toisen asteen koulutuksen lisäksi Gradia järjestää aikuisten perusopetusta ja taiteen perusopetusta. Gradian henkilöstömäärä on noin 1 100, ja näistä kaksi kolmasosaa on opettajia.

Koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö Gradia-koulutuspalvelut Oy toimii markkinaehtoisessa koulutuksessa. Sen liikevaihdoksi arvioidaan 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2019. Koulutusvienti tehdään pääsääntöisesti EduCluster Finland Oy:n kautta. Koulutusviennin tavoiteltu liikevaihto on 0,5 miljoonaa euroa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallitus käsitteli talousarvion kokouksessaan 29.11.2018. Talousarvion hyväksyy yhtymävaltuusto 14.12.2018.

Liite: Gradian valtionosuudet 2012-2018

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100
Pekka Pirinen, talous- ja hallintojohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5101

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistui 30.11.2018 yhteensä 49 AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittanutta sekä ammatillisesta opettajankoulutuksesta 39 ammatillista opettajaa ja 1 ammatillinen erityisopettaja.

alla luetellut ovat antaneet luvan valmistumistiedon julkaisemiseen.

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Luonnonvara-ja ympäristöala 

Maaseutuelinkeinojen koulutus, agrologi (AMK) 

Jaakkola Suvi Aino Astrid, Kristiinankaupunki
Vallinen Anna-Mari Johanna, Asikkala

Kestävän kehityksen koulutus, ympäristösuunnittelija (AMK) 

Hausen Anja Linnéa , Salo
Savolainen Kirsi Pauliina, Iisalmi

Rakennetun ympäristön koulutus, hortonomi (AMK) 

Kudjoi Rut Katriina, Kangasala

Tekniikan ja liikenteen ala 

Automation Engineering -koulutus, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering 

Nguyen Duc, Vietnam

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering 

Aliev Alisher, Helsinki
Mehta Santosh, Espoo
Melnikov Vsevolod, Riihimäki

Liikennealan koulutus, insinööri (AMK) 

Mättö Juha Sakarias, Tampere

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, insinööri (AMK) 

Korpi Nika Juha Tapani, Hämeenlinna
Lax Mika Markus, Hyvinkää

Tietotekniikan koulutus, insinööri (AMK) 

Heino Kimmo Veikko Sakari, Lempäälä

Construction Engineering -koulutus, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering 

Iudin Semion, Hämeenlinna
Maharjan Ardeep, Hämeenlinna
Nguyen Minh, Vietnam
Snitovskii Aleksandr, Venäjä

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, rakennusmestari (AMK) 

Haapala Marko Antero, Nurmijärvi

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala 

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK) 

Haara Niina Anneli, Hämeenlinna
Iwendorff Karri Veli, Lempäälä
Karhunen Anna-Maria Aleksandra, Riihimäki
Kuvaja Kristiina Minna-Mari, Vantaa
Kämäräinen Alisa Matilda, Hämeenlinna
Matoniemi Aki Petteri, Tampere
Nummela Tiina Aulikki, Janakkala

International Business – koulutus, tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration 

Shillova Zana, Tampere
Zhang Jinchao, Tampere

Luonnontieteiden ala 

Tietojenkäsittelyn koulutus, tradenomi (AMK) 

Lehtovirta Simo-Jukka, Espoo
Tukiainen Tatu Esko Ilmari, Nokia

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK) 

Järvinen Eeva Maria, Pälkäne
Salmi Matti Tapani, Hämeenlinna
Virtanen Karoliina Marja Elina, Tampere

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK) 

Juuti Reetta Marjatta, Hämeenlinna
Nikkanen Susanna Maria, Ylöjärvi

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala 

Liiketoiminnan kehittäminen, tradenomi (ylempi AMK) 

Kortelainen  Marja Johanna, Hämeenlinna

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, sosionomi (ylempi AMK) 

Hiekkalinna Liisa Pauliina, Helsinki

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajankoulutus

Aho Minna, Salo
Ekman Asta, Helsinki
Hautala Ari, Espoo
Heikkinen Lauri, Helsinki
Heinonen Pirjo, Salo
Isokangas Juha, Hämeenlinna
Isomäki Eija, Hämeenlinna
Kanerva Katja, Helsinki
Kari Sami, Rauma
Koivumäki Tanja, Helsinki
Kortelampi Ari, Helsinki
Kullberg Harri, Espoo
Kärkäs Eemeli, Tampere
Lautaoja Jouko, Humppila
Lemström Aamos, Espoo
Lohimäki Aku, Helsinki
Meling Miia, Tuusula
Meriläinen Antti, Helsinki
Mäntynen Jani, Hämeenlinna
Ollila Sara, Heinola
Patola Juho, Rauma
Perokorpi-Huittinen Jenna, Porvoo
Pulli Klaus, Helsinki
Rautio Johanna, Askola
Ruismäki Minna, Helsinki
Saarnio Tanja, Askola
Salonen Antti, Janakkala
Siipola Ville, Hämeenlinna
Sirén Janne, Helsinki
Snellman Ilona, Orimattila
Strömberg Tiia, Vantaa
Takala Annina, Turku
Tervonen Mirjo, Espoo
Tiilola Eveliina, Hämeenlinna
Vartiainen Elina, Tampere

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Antman Katarina, Porvoo 

Kymmenen 18-vuotiasta etelä-korealaista nuorta on opiskellut syksyn ajan hitsausta ja koneistusta Tampereella. Korealaiset ovat ensimmäisiä, jotka suorittavat koulutusvientiin perustuvaa ammatillista tutkintoa Pirkanmaalla ja ensimmäisiä tekniikan alan tutkintoa suorittavia koko Suomessa.

Tutkintojen myynti EU:n ulkopuolelle tuli mahdolliseksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä vuoden alusta, ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK on aktiivisesti lähtenyt kehittämään koulutusviennistä liiketoimintaa. Etelä-Korean Daegun kanssa on nyt valmistumassa ensimmäinen toteutus. TAKK:n muita kohdealueita ovat mm. Etelä-Afrikka ja Kiinan Guangzhou.

Opiskelijat suorittivat kolmen kuukauden aikana tutkinnon osia kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Opintoihin on sisältynyt hitsausta ja konepajamittausta sekä perusasiat hydrauliikasta ja pneumatiikasta. Ammatillisten sisältöjen lisäksi koulutuksessa on opiskeltu englantia ja suoritettu tulityö- ja työturvallisuuskortit sekä hätäensiapukoulutus. Koulutus ja tutkinto on kokonaisuudessaan toteutettu englannin kielellä.

- Tampereelle tulevat opiskelijat on valittu tarkalla seulalla. Motivaatio oppimiseen on ollut korkealla ja opiskelijat ovat ottaneet tutkinnossa vaadittavat taidot nopeasti haltuun, kertoo projektissa tiiviisti mukana oleva TAKK:n konetekniikan koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen.

Opiskelijat opiskelevat kotimaassaan konetekniikkaa, mutta osa tarttui hitsauspuikkoon ensimmäistä kertaa TAKK:ssa. Siitä huolimatta kaikki saivat tutkinnon suoritettua hyvin arvosanoin. Korealaiset ovat suorittaneet koulutuksen ja tutkinnot samoilla laatuvaatimuksilla kuin suomalaisetkin opiskelijat. Englanninkielinen toteutus on edellyttänyt opetusmateriaalien ja tutkintosuoritusten kääntämistä. Koulutuksessa on opiskelijoiden ja kouluttajien tukena ollut englannin kielen kouluttaja Sanna Rantanen.

Etelä-Korean valtio vastaa kokonaisuudessaan koulutuksen kustannuksista eli kyse on aidosta koulutusliiketoiminnasta ja vientitulosta Suomelle. Koulutus ei myöskään vie koulutuspaikkoja suomalaisilta opiskelijoilta. Tutkinto-ohjelman jatkosta neuvotellaan Daegun opetusviraston edustajien kanssa 5.12. Tampereella. Etelä-Korean valtiolla on käynnissä ohjelma, jossa ostetaan koulutusta eri puolilta maailmaa, 30 eri maasta. Tampere ja TAKK on yksi kohdealue.

Opiskelijoille on järjestetty myös vapaa-ajan ohjelmaa. He ovat mm. käyneet Ilveksen kutsumana jääkiekkopelissä, retkeilleet, saunoneet ja uineet.  

KUTSU

Tervetuloa seuraamaan koulutuksen päätöstilaisuutta ja haastattelemaan opiskelijoita ke 5.12.2018 klo 12-14. Paikka on Juvenes Ravintola Nasta, TAKK (Kurssikeskuksenkatu 11, Tampere).

Lisätiedot

Hannu-Pekka Talvinen, koulutussuunnittelija, puh. 044 7906 402, hannu-pekka.talvinen@takk.fi

Teppo Tapani, rehtori, puh. 044 7906 520, teppo.tapani@takk.fi

Kuvatiedot:

Korelaiset opiskelijat opettajansa Young Lee Joon kanssa TAKK:ssa. Kuvaaja: Jyrki Lempinen

Korealaiset opiskelijat työvaatteissa. Kuvaaja: Young Lee Joo

Korealaiset opiskelivat englantia kouluttaja Sanna Rantasen johdolla. Kuvaaja: Young Lee Joo

Tulityökortin suorittamiseen sisältyy sammutusharjoitus. Koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen kouluttaa. Kuvaaja: Young Lee Joo