Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat pääsevät avustamaan tarjoiluissa tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla. Salpauksesta lähtee juhliin 16 tarjoilijaopiskelijaa ja 12 kokkiopiskelijaa sekä kaksi opettajaa ja kaksi taitovalmentajaa. Opiskelijoita on sekä Lahden keskustakampukselta että Heinolan kampukselta.

– On ilo ja kunnia lähteä työskentelemään itsenäisyyspäivän vastaanotolle, kokiksi vuodenvaihteessa valmistuva Elina Marttinen sanoo.

– Tämä on sanoinkuvailemattoman hieno juttu, että meille aukesi tällainen mahdollisuus. Vastaanotto on varmasti mielenkiintoinen tilaisuus ja ei varmasti tule tylsää, tarjoilijaksi opiskeleva ja keväällä valmistuva Sebastian Hämäläinen kertoo.

Salpauksen opiskelijat ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana juhlien järjestelyissä. Juhliin lähtee työskentelemään kaikenikäisiä opiskelijoita. Myös Salpauksen leipuri-kondiittoriopiskelijat ovat päässeet tekemään tarjottavia juhliin.

– Parasta tässä on se, että pääsee kokemaan tunnelman ja näkemään juhlat ja miten siellä toimitaan. Emme vielä tarkkaan tiedä, mitä kaikkea tulemmekaan tekemään juhlissa, Marttinen kertoo.

Juhlavastaanotto on varmasti ikimuistoinen tilaisuus

Opiskelijat ovat mukana esimerkiksi tarjoilujen viimeistelyssä, esille laitossa ja astioiden keräämisessä. Juhlat on opiskelijoille erilainen oppimisympäristö, mutta kokkien ja tarjoilijoiden perustyö on samalaista missä tahansa ympäristössä.

– Juhlavastaanotolla työskentelyssä on kyse oppimistilanteesta. Monet mukaan lähtevistä kokkiopiskelijoista ovat opiskelleet tilaus- ja juhlaruokien valmistuksen tutkinnonosan. Tarjoilujen rakentamisessa tärkeää on järjestelmällisyys, siisteys ja nopeus, lehtori Hannu Joutselainen kertoo.

Salpauksen opiskelijat ja mukaan lähtevä opetushenkilöstö kävivät tutustumassa Presidentinlinnan tiloihin jo etukäteen.

– Tarjoilujen parissa työskentelevät ammattilaiset toivottivat meidät todella tervetulleiksi. Opiskelijoita kannustetaan, ohjataan ja opastetaan juhlissa. He saavat myös kokeneet työparit, opettaja Kaija Taipale kuvailee.

Itsenäisyyspäivänä työpäivä tulee olemaan noin 12 tunnin pituinen, mikä on tavallinen pituus vuorolle sesonkiaikaan. Opiskelijat valmistautuvat itsenäisyyspäivän työtehtäviin töitä tekemällä. He ovat saaneet tarkat ohjeistukset, miten juhlissa tulee toimia, sillä onhan tilaisuus erityinen.

– Opiskelijat pääsevät näkemään juhlavastaanotolla ravintola- ja catering-alan laaja-alaisuutta ja mitä kaikkea alalla voikaan tehdä, Taipale sanoo.

– Onhan tämä iso luottamuksen osoitus opiskelijoita kohtaan, Joutselainen toteaa.

– Odotan hyvää tunnelmaa ja koko kokemusta. Tämä on varmasti ikimuistoinen itsenäisyyspäivä, Hämäläinen sanoo.

Kysy lisää

Päivi Saarelainen, rehtori, p. 0500 716 751, paivi.saarelainen@salpaus.fi
Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja, p. 044 708 1515, marko.viljamaa@salpaus.fi
Tarja Laaksonen, opetusalapäällikkö, p. 044 708 1684, tarja.laaksonen@salpaus.fi

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella osia kiinnostavista AMK-tutkintoon tai ylempään AMK-tutkintoon johtavista opinnoista – suomeksi ja englanniksi.

Ilmoittautuminen kevään 2019 polkuopintoihin ja kevätlukukaudella alkaviin avoimiin opintoihin alkaa 3.12. ja päättyy 15.12.2018.

​Avoimen AMKin opinnot voivat olla alku tutkinto-opinnoille. Niiden avulla voi myös kehittää omaa ammattitaitoaan tai päivittää jo olemassa olevaa osaamista. Verkkototeutukset sopivat niille, jotka haluavat opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelu HAMKin avoimessa AMK:ssa tapahtuu yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

HAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa on tarjolla polkuopintoja päiväopintoina terveydenhoitajakoulutuksessa, sekä kone- ja tieto- ja viestintätekniikan koulutuksissa. Monimuoto-opintoina työn ohessa voi opiskella rakennusmestari-, sekä sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksissa.

Polkuopinnot muodostuvat AMK-tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista. Ne ovat erinomainen vaihtoehto, jos ei tullut valituksi tutkinto-opiskelijaksi vielä ensimmäisellä hakukerralla, tai jos haluaa täydentää osaamistaan. Polkuopinnot suoritettuaan voi hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa ja jatkaa opiskelua saman opiskelijaryhmän mukana.

Keväällä 2019 HAMKin avoimissa opinnoissa on mahdollisuus perehtyä muun muassa monipuolisiin hoitotyön opintoihin, tuotantotalouden, johtamisen ja yrittäjyyden opintoihin, sekä biotalouden ja sähkö- ja automaatiotekniikan opintoihin. Opintotarjontaa löytyy suomeksi ja englanniksi.

Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea ammattikorkeakouluissa, ja ne on mahdollista sovittaa myös lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tutkintoon. Erillishaussa voi hakea tutkinto-opiskelijaksi polkuopintojen jälkeen, tai kun on muuten suorittanut riittävän määrän tutkintoon hyväksyttäviä opintoja avoimessa AMKissa. HAMKissa on kesätaukoa lukuun ottamatta jatkuva erillishaku opintopolku.fi -palvelussa.

Tutustu avoimen AMKin tarjontaamme verkkosivuilla. Mikäli et löydä tarjonnasta etsimääsi, ota yhteyttä sinua kiinnostavaan koulutusalan opintosihteeriin ja kysy lisää henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja ohjauksen mahdollisuuksista.

Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu osoitteessa www.hamk.fi/avoin.

Konetekniikassa myös tutkintoon johtavia paikkoja tarjolla

Avoimen AMKin opintojen lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa lisähaussa uuden hakumahdollisuuden tutkintoon johtavaan koulutukseen vapaaksi jääneille opiskelupaikoille. Lisähaku konetekniikan päivätoteutukseen alkaa 3.12.2018 ja päättyy 14.12.2018 klo 15.00. Opinnot alkavat tammikuussa 2019.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hamk.fi/amk-tutkinto/konetekniikka-insinoori-amk/

Sivistyslautakunnalle esitetään täsmennettäväksi laajamittaisen kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteita koskemaan jo vuoden 2019 oppilaaksi ottoa.  

- Aikaisempiin valintaperusteisiin verrattuna muutosesitykset ovat luonteeltaan täsmentäviä ja tarkentavia, kertoo Lahden perusopetuksesta opetuksen palvelupäällikkö Johanna Saastamoinen.
- Muutosesitykset koskevat ulkomailta Lahteen muuttavien oppilaiden oppilaaksi ottamista.

Opetusryhmän 25 paikasta halutaan jatkossakin jättää kolme paikkaa kesken lukuvuotta ulkomailta Lahteen muuttaville. Myös näille hakijoille järjestetään soveltuvuusarviointi.

Sivistyslautakunnalle esitetään valintakriteerien täsmennystä siten, että jatkossa ulkomailta Lahteen muuttavaksi katsotaan henkilö, joka on asunut ulkomailla yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Lisäksi ulkomailta muuttavan hakijan tulee todentaa muuttavansa juuri Lahteen. Mikäli oppilaaksi otettu muuttaa opiskelun kuluessa Lahdesta pois, menettää hän opiskeluoikeutensa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa Lahdessa.
- Tärkeää on myös se, että lapsi on ollut ulkomailla englanninkielisessä kasvuympäristössä tai opetuksessa, Saastamoinen toteaa.

Soveltuvuusarvioinnissa on saavutettava vähintään 60 % testin maksimipistemäärästä. 
- Mikäli kaikki hakijat eivät mahdu ryhmään, niin yhdenvertaisuuden nimissä esitetään, että saman pistemäärän saaneiden hakijoiden kesken arpa ratkaisee opetusryhmään pääsyn, kertoo Saastamoinen.
-Tähän mennessä tasapistetilanteessa valintaan on vaikuttanut se, onko vanhempien ja mahdollisesti jo laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa Lahdessa opiskelevien sisarusten äidinkieli englanti ja vasta viime kädessä arpominen.

Pääsääntöisesti laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan jo esiopetukseen

Laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan oppilaaksi pääsääntöisesti jo esiopetukseen testien perusteella. Testi suoritetaan huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Alin hyväksytty pistemäärä voi vaihdella vuosittain pyrkijöiden tasosta riippuen, mutta kielellisiä valmiuksia mittaavassa testissä on saavutettava vähintään 60 % testin maksimipistemäärästä tullakseen hyväksytyksi.

Laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen voi pyrkiä myös vuosiluokille 1–9, mikäli opetusryhmässä on tilaa.

Tiirismaan peruskoulun laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään suomea ja englantia. Englannin kieltä käytetään vähintään 25 % opetuksesta. Opetusta järjestetään yksisarjaisena esiopetuksessa ja perusopetuksen vuosiluokilla 1-9.

Sivistyslautakunnan toimeksiannosta perusopetuspalveluissa jatketaan laajamittaisen kaksikielisen ja englanninkielisen opetuksen järjestämisen kehittämissuunnitelman työstämistä. Koko kehittämissuunnitelma esitetään Sivistyslautakunnalle elokuun loppuun 2019 mennessä.

Valintaperusteiden täsmentämiseen on osallistunut Tiirismaan perusopetuksen henkilöstöä. Myös muun muassa Lahden peruskoulujen, vanhempainyhdistysten ja oppilaskuntien näkemyksiä on kuultu.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden muutosesitystä 1.1.2019 alkaen käsitellään sivistyslautakunnassa 4.12.2018. 

Lisätiedot
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue, perusopetuspalvelut
opetuksen palvelupäällikkö Johanna Saastamoinen, puh. 044 416 3159
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328

Sexpon vuosittainen Pedofiili asiakkaana -koulutus järjestetään Helsingissä 29.-30.11.2018 neljättä kertaa. Koulutus on tänä vuonna kerännyt ennätysmäärän osallistujia ympäri Suomen. Päivien aikana tarjotaan tietoa pedofiliasta ja seksuaalirikoksista sekä menetelmiä ennaltaehkäisevään työskentelyyn asiakkaiden kanssa, joilla on lapsikohteista seksuaalista kiinnostusta. 

Kouluttajina toimii psykologian, rikosseuraamusalan ja seksologian erityisasiantuntijoita. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalojen henkilöstölle, terapeuteille sekä muille auttamistyön ammattilaisille.

“Jos ihminen jää täysin yksin ajatustensa, huoliensa ja pelkojensa kanssa eikä saa ajoissa tukea ja apua, voi riski haitalliseen, vahingoittavaan toimintaan kasvaa. Asiakastyön ammattilaisten rooli on erittäin tärkeä, sillä jokaisella asiakkaalla on oikeus tulla kohdatuksi asiallisesti. Ammattilaisten tehtävä on hyväksyä ihminen, vaikkei tämän tekoja voisikaan ymmärtää tai hyväksyä. On olennaista tiedostaa, ettei mieltymys ole sama asia kuin teko”, kertovat SeriE-hankkeen erityisasiantuntijat Anna Kolster ja Patricia Thesleff.

Pedofiili asiakkaana -koulutus edistää Sexpon 2019-2023 hallitusohjelmatavoitteita, joissa seksuaalirikosten ennaltaehkäisy on yksi keskeisistä teeseistä. Lisäksi tänä vuonna on käynnistynyt Sexpon ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteinen SeriE-hanke, jonka tavoitteena on erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisy. SeriE-hanke on alusta alkaen herättänyt laajaa valtakunnallista kiinnostusta. Aiheeseen liittyviä asiakasyhteydenottoja, konsultaatiopyyntöjä ja tiedusteluja tulee Sexpoon runsaasti. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Lisätietoja:
Henriikka Sundell, kouluttaja
050 4011 088, henriikka.sundell@sexpo.fi

Matkailuala luo nuorille tulevaisuuden Suomessa. Matkailu työllistää maassamme nyt jo noin 140 000 henkilöä. Nuorten osuus näistä työntekijöistä on noin 30 prosenttia. Tähän lukuun ei vielä sisälly vuokratyö. Matkailuala työllistää myös maahanmuuttajia. Suomessa itse asiassa joka 20. ihminen työskentelee matkailua palvelevilla toimialoilla. Lisäksi matkailualalle odotetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Työllistävyyden ohella matkailuteollisuus on merkittävä Suomessa myös BKT:llä mitattuna. Matkailutoimialat muodostavat 2,5 prosenttia Suomen BKT:stä. Tämä on esimerkiksi puolitoistakertainen osuus verrattuna elintarviketeollisuuteen. Matkailu on vieläpä kokoaan suurempi toimiala, sillä yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille. Yritysmaailma investoi matkailuun paljon, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttään Finavia sijoittaa lähivuosina noin miljardi euroa ja työpaikat lisääntyvät, sillä tuhat uutta matkustajaa luo lentoliikenteen yrityksiin yhden uuden työpaikan. Myös uusia hotelleja rakennetaan satojen miljoonien edestä.

Jotta vaikuttava matkailuala pysyy elinvoimaisena ja kehittyy Suomessa edelleen, matkailualalle ja matkailukoulutukselle tulee luoda yhä parempia toimintaedellytyksiä maassamme. Matkailualan kouluttajat tekevät yhdessä toimenpiteitä, jotta matkailun vaikuttavuus ja työvoimakohtaanto Suomessa kasvaa entisestään. Koulutuksessa korostuu vieraanvaraisuus ja alalla vaadittava moniosaaminen: vastuullinen liiketoiminta, toiminnan ympärivuotisuus, digitaaliset ratkaisut, asiakasymmärrys, monikulttuurisuus, aidot elämykset, innovatiivisuus, verkostoituminen ja jatkuva oppiminen.

Matkailualan kouluttajat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät matkailualaa yhdessä matkailualan yritysten kanssa. Tähän liittyen matkailualan toimijat niin toiselta asteelta kuin korkeakoulusektorilta kokoontuvat vuosittain Matkailukoulutuksen verkostopäiville. Monipäiväinen tapahtuma on järjestetty yli 10 kertaa ympäri Suomea ja tänä vuonna se toteutettiin Haaga-Helian Haagan restonomikampuksella Helsingissä teemalla Vaikuttava matkailuala www.vaikuttavamatkailuala.fi. Osallistujia saapui kolmestakymmenestä oppilaitoksesta. Päivien tarkoitus on kehittää matkailualan koulutusorganisaatioita, edistää verkostoitumista ja voimaannuttaa toimijoita. Vaikuttava matkailuala tarvitsee vaikuttavat koulutusorganisaatiot!

Matkailukoulutuksen verkostopäiviin 28.-30.11.2018 osallistuneet oppilaitokset:

Toisen asteen oppilaitokset: Ammattiopisto Lappia; Edupoli / Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä; Ekami / Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä; Etelä-Savon Koulutus Oy; Gradia / Jyväskylän koulutuskuntayhtymä; Hyria koulutus Oy; Kainuun ammattiopisto; Keuda / Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä; Luksia / Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä; Novia / Yrkehögskolan; Omnia / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä; OSAO / Oulun seudun ammattiopisto; Perho Liiketalousopisto; REDU / Lapin koulutuskeskus; Riveria / Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä; Saamelaisalueen koulutuskeskus; Salon seudun ammattiopisto; Savon ammattiopisto / Savon koulutuskuntayhtymä; Stadin ammatti- ja aikuisopisto; Varia / Vantaan ammattiopisto; WinNova / Länsirannikon Koulutus Oy

Korkeakoulut: Haaga-Helia amk; Jyväskylän amk JAMK; Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk; Lapin yliopisto / Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTI; Laurea amk; Saimaan amk; Satakunnan amk SAMK; Savonia amk; Turun amk

Lisätietoja:
kampusvastaava ja koulutusohjelmajohtaja Minna Halmetoja, Haagan restonomikampus, Helsinki, Haaga-Helia amk, +358 40 488 7157, minna.halmetoja@haaga-helia.fi

LEHDISTÖKUTSU: Sosiaalialan koulutusta Lahdessa 30 vuotta -juhla

Tervetuloa Sosiaalialan koulutusta Lahdessa 30 vuotta -juhlaan maanantaina 3.12.

Juhlassa vieraina ovat mm. ensimmäisiä 30 vuotta sitten työnsä aloittaneita sosiaalialan opettajia sekä opiskelunsa silloin aloittaneita opiskelijoita ja nykyisiä työelämäkumppaneita, opettajia ja opiskelijoita.

”Juhlistamme yhdessä sosiaalialan ja sen koulutuksen 30-vuotista historiaa sekä kehitystä nykyhetkeen, ja katsomme myös tulevaisuuteen”, kertoo sosiaali- ja terveysalan lehtori Tarja Tolonen.

Ohjelma:

• Kahvitarjoilu 13.00–13.30
• Tervehdyssanat, Marita Modenius

Opetusneuvos Marita Modenius on pitkän linjan ammattikoulutuksen kehittäjä. Hän on ollut perustamassa Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitosta, Lahden ammattikorkeakoulua, Päijät-Hämeen koulutuskonsernia ja Koulutuskeskus Salpausta. Tervehdyssanoissa Modenius johdattaa osallistujat sosiaalialan koulutuksen historiaan Lahdessa.

• Sosionomi perheiden osallisuuden tukijana eriarvoistuvassa yhteiskunnassa | Juha Luomala, sosiaalineuvos, STM

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valtakunnallisesta ohjauksesta sekä henkilöstövoimavarojen kehittämisestä. Ministeriön tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja hyvä ammatillinen osaaminen. Luomalan tehtäviin ministeriössä kuuluvat mm. työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi sosiaalialalla. Luomala siirtyi ministeriöön Lahdesta Sosiaalialan osaamiskeskus Verson johtajan tehtävästä. Puheenvuorossaan Luomala luo katsauksen sosionomin rooliin, osaamistarpeisiin ja tehtäviin perheiden tukijana eriarvoistuvassa yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

• Aikamatkalla sosiaalialan koulutuksessa Taina Heininen-Reimi ja Tarja Tolonen

Aikamatkalla sosiaalialan koulutuksessa, sosiaalialan lehtorit Taina ja Tarja kuljettavat osallistujat aikamatkalle 80-luvulta tulevaisuuteen. Avoimen dialogin hengessä toteutettavalle aikamatkalle on kutsuttu matkalla mukana olleita työntekijöitä ja opiskelijoita keskustelemaan teemoista. Mikä oli sosiaalialan työn tarve 30 vuotta sitten, miten koulutuksella pyrittiin näihin tarpeisiin vastaamaan, millaista oli opiskelu, opiskelijan ja opettajan arki silloin? Entä nyt ja miten tulevaisuudessa?

• Tutustumista NiemiCampukseen

Tervetuloa Sosiaalialan koulutusta Lahdessa 30 vuotta -juhlaan maanantaina 3.12.! 

• 3.12.2018 13.00–17.00
• Lahden ammattikorkeakoulu, NiemiCampus: Mukkulankatu 19, B-siipi, Auditorio 3 B, 2.krs.

Tieteentekijöiden liiton liittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2019-2020 filosofian tohtori Maija S. Peltolan. Peltola (44) toimii fonetiikan apulaisprofessorina Turun yliopistossa. 

Syysliittokokous käsitteli ja hyväksyi Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman vuodelle 2019-2023. Ohjelma kattaa koko seuraavan hallituskauden ja keskittyy liiton jäsenkunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Korkeakoulu- ja tiederahoituksen pirstaleisuus ja tutkijanuran pätkittäisyys ovat Tieteentekijöiden liiton jäsenten suurimpia ongelmia. Asetusluonnos yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi on paraikaa lausuntokierroksella. Liitto katsoo, että malliin tulee lisätä uusi vakauttavan rahoituksen elementti. Pitkäjänteisen tutkimustyön lisäksi pitää olla mahdollisuus korkealaatuiseen opetukseen ja muihin asiantuntijatehtäviin.

- Hankehumpan tahti on vaan kiihtynyt. Se tulee saada järkeviin mittasuhteisiin. Nykyinen jatkuva rahanhakemisen kierre ei voi olla eduksi, jos Suomen menestys halutaan rakentaa sivistyksen, osaamisen, tieteen ja teknologian varaan, kuten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa linjataan, toteaa liiton uusi puheenjohtaja Maija S. Peltola. 

Korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa ohjelmassaan liitto esittää tutkimus- ja opetushenkilöstölle opetuksesta ja hallintotyöstä vapaita periodeja, jolloin voi keskittyä tutkimiseen. 

- Yliopistoihin tulee julkistaa luovan työn rauha. Jokaisella tulee olla mahdollisuus keskittyä työnsä keskeisimpään sisältöön. Korkeakouluvisiossa yliopistoista halutaan tehdä Suomen parhaita työpaikkoja – nyt tästä ajatuksesta ollaan vielä kaukana. Hyvä henkilöstöpolitiikka ei maksa yhtään enempää kuin huonokaan, mutta hyvä henkilöstöpolitiikka johtaa parempaan tulokseen. Tästä on tutkimusnäyttöä, huomauttaa puheenjohtaja Peltola.

Tieteentekijöiden liitto julkisti viime kuussa nuorten tutkijoiden karua tilannetta koskevan raportin. Siinä tuli esille apurahatutkijoiden väliinputoaja-asema monessa mielessä. Liittokokouksen hyväksymässä ohjelmassa Tieteentekijöiden liitto edellyttää, että apurahatutkijoiden aseman parantamiseksi laaditaan kansallinen toimintaohjelma. Heidän terveydenhuoltonsa ja eläkeasiansa tulee saada kuntoon. 

- Haluamme saada hallitusohjelmaan kirjauksen siitä, että yleisen tutkijaeläkkeen valmistelu aloitetaan vuonna 2019. Suomessa on edelleen työelämässä tutkijoita, jotka ovat työskennelleet apurahalla ennen MYEL-vakuutusjärjestelmän voimaantuloa ja siksi heillä on todella pieni eläkekertymä. Olisi kohtuullista, että heille myönnettäisiin taiteilijaeläkettä vastaava tutkijaeläke, Peltola linjaa.

Lauantaina Vantaalla koolla ollut syysliittokokous valitsi liiton varapuheenjohtajiksi yliopistonlehtori (ma) Mikko Jakosen Jyväskylän yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Tero Karjalaisen Itä-Suomen yliopistosta.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja (1.1.2019 alkaen) Maija S. Peltola, 0400 645 497;

toiminnanjohtaja Johanna Moisio, 0400 874 135

Kärjistys. En kehoita plagioimaan. Meillä Suomessa on ongelma, joka on sekä akateeminen että laajemminkin kirjallisuuden ongelma. Mikään plagiaatintunnistusjärjestelmä ei auta suojaamaan tietokirjailijan luomaa ja kustantajan kustantamaa tekstiä, ellei aineistoja ole ”indeksoitu” niiden järjestelmiin. Maksumuurin takana olevat aineistot voi kustantaja helposti ”indeksoida”, jolloin tekstejä suojataan plagioinnilta. Indeksointiprosessi on kustantajalle ilmainen. Kaikki avoimet aineistot, kuten VTT:n tutkimukset, ovat indeksoitu verkosta.

Viime päivinä on uutisiin noussut SKS:n kustantaman kirjan plagiaattitapaus, jossa kirjailija on lainannut tekstejä mm. wikipediasta. Jos kustannettu aineisto olisi ennen sen julkaisua tarkastettu Turnitinilla eli plagiaatintunnistusjärjestelmällä, olisi sinällään harmiton virhe huomattu ja korjattu asianmukaisesti - kaikki olisivat olleet tyytyväisiä. Nyt kärsijöinä ovat sekä kirjailija, kustantaja että käytettyjen lähteiden omistajat.

Kun aineistoja ei indeksoida, mikään järjestelmä ei pysty niitä suojaamaan. Kun uusia aineistoja ei tarkasteta ennen julkaisua, niin virheet jäävät teoksiin. Yksikään kustantaja Suomessa ei tarkista aineistoja etukäteen plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Tämä pätee niin kaupallisiin kuin akateemisiin kustantajiin. Ainoastaan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin aineistoista osa on indeksoitu, esimerkiksi Lääkärilehti ja Terveysportti.fi:n tietokanta.

Edellisen kerran isompi kohu nousi Talentumin kustantamasta aineistosta, joka vedettiin pois myynnistä lähdevirheen takia. Mikä oli sen tappion suuruus? Mikä oli sen inhimillisen ja taloudellisen kärsimyksen suuruus, jonka ehkä harmiton virhe aiheutti kirjailijalle?

Näitä varmastikin tahattomia virheitä tulee jäämään eri kustantajien teoksiin jatkossakin ja joku niistä aina paljastuu.

Aineistojen indeksointi on myös akateemisesti tärkeää

Tietokirjat, tutkimusraportit, julkaisut, akateemiset ajankohtaislehdet, oppikirjat ja niiden lisämateriaalit - kaikkia näitä käytetään lähdemateriaaleina tutkimuksessa, opiskelussa ja opinnäytetöiden tekemisessä. Kun esimerkiksi opiskelija, lukiossa tai korkeakoulussa, työstää oman aineistonsa ja palauttaa sen opettajan luomaan Turnitin-tehtävään, näkee opiskelija itse heti tekstin alkuperäisyysraportin. Jos hän on tehnyt virheitä, huomauttaa järjestelmä niistä. Näin opiskelija tietää korjata tekstiään ja palauttaa tehtävän uudelleen. Tässä muokkausvaiheessa tapahtuu se oppiminen, mitä pitikin tapahtua. Lähteitä pitää opetella käyttämään ja viittaamaan niihin oikein.

Turnitinia käytetään jo kymmenissä lukioissa ja liki kaikissa yliopistoissa kautta Suomen. Kun järjestelmää käytetään heti ensimmäisestä vuosikurssista lähtien arjen työprosessina, kehittyvät taidot vuosien aikana niin, että opinnäytetyövaiheessa sekä hän että ohjaajansa pääsevät helpommalla.

Bonuksena Turnitinissa ovat monipuoliset ohjauksen ja arvioinnin välineet, jotka auttavat opettajan ja opiskelijan työtä kirjoitusprosessin aikana. Turnitinin avulla voidaan opettajan ohjauksen ja arvioinnin työnkulkua digitalisoida sujuvammaksi, siksikin järjestelmän nimi on Turnitin Feedback Studio.

Vinkiksi kustantajalle, kuinka välttää plagiaattivirheitä?

Kun tämä asia askarruttaa, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Aineistojen indeksoinnista tehdään asianmukainen sopimus, samanlainen kuin on tehty muiden, globaalisti johtavien kustantajien kanssa.

• Ensimmäisenä tehtävänä on koota jo olemassa oleva sähköinen aineisto ja niiden tiedot indeksointia varten. Aineistot siirretään tietoturvallisesti indeksointiin, sen jälkeen niitä suojataan globaalisti. Ainoa kustannus on aineistojen kokoamisen vaiva.
• Tulevaa varten kustantajan on hyvä muokata kustannusprosessia niin, että kaikki uudet aineistot lähetetään sovituin väliajoin indeksoitavaksi. Tähän voi tehdä järjestelmiin scriptin, jotta asia hoituu automaattisesti, kuten Duodecimilla.
• Jos ja kun kustantaja haluaa kustannusprosessiin myös etukäteistarkastuksen, se onnistuu luotettavasti Turnitinin iThenticate-järjestelmällä. Sen käyttämiseen voi ostaa yksittäisiä latauksia tai suuremman erän edullisemmin.

Tällä tavalla toimittuna kustantaja on tehnyt voitavansa omien tietokirjalijoidensa teosten suojaamiseksi. Turnitinin järjestelmässä on satojen kustantajien aineistot.

Lisätietoja:

• Järjestelmä kustantajille ja tutkijoille: http://www.ithenticate.com
• Järjestelmä opetukseen: http://www.turnitin.com
• Ilona IT Turnitinin ratkaisujen edustajana Suomessa
• Seuraava avoin Turnitin-esittelywebinaari 11.12 klo 1530-1630

Yhteistyö- ja kehittämisterveisin,

• Risto Korhonen
• Ilona IT Oy
• Asiantuntija, liki 10 vuoden kokemuksella Turnitin-ratkaisuista
• risto [at] ilonait.fi 040-5057655

PS. Turnitin Feedback Studio -järjestelmää ei ole käytössä Helsingin, Lapin ja Oulun yliopistoissa, eikä Åbo Akademissa. Kaikkien näidenkin yliopistojen julkiset gradut ja väitöskirjat ovat silti indeksoitu Turnitinin tietokantaan websivujen tietokannoista. Turnitinin opetusta ja kirjoitusprosessia tukevat työvälineet näiltä yliopistoilta puuttuvat.

Artikkelikuva: Kaikkia tässä Messukeskuksen kirjamessusalissa näkyviä aineistoja voi plagioida ilman, että plagiaatintunnistajat niitä löytää.

Tieto perustuu LVI-Tekniset Urakoisijat LVI-TU ry:n marras-joulukuussa jäsenyrityksille ja LVI-alan opettajille tehtyihin kyselyihin. Tuloksista käy ilmi, että yli puolelle vastanneista jäsenyrityksistä ei ole ehdotettu reformin olettamaa yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa. Opiskelijoiden opiskeluohjelmien suunnitteluun oli osallistunut vain 30 % vastaajista.

• Osallistuneiden määrä tuntuu oudon vähäiseltä, koska koulutuksen tavoitteet, ja erityisesti työssäoppiminen, olisi suunniteltava sen tiedon pohjalta, mitä paikalliset yritykset tekevät, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen sanoo.
• Ehkä tämä kertoo siitä, että työssäoppimisen entiset käytännöt koetaan toimiviksi. Työelämä ja sen vaatimukset kuitenkin muuttuvat jatkuvasti. Oppilaitosten johdon tulisi panostaa enemmän järjestelmälliseen ennakointityöhön yhdessä yritysten kanssa.

Vastauksista käy myös ilmi, että oppilaitokset eivät juurikaan ole kehittäneet työpaikkojen henkilöstön opiskelijaohjaukseen liittyvää osaamista. Jopa 85 % vastaajista kertoi, että yritykselle ei ole tarjottu työpaikkaohjaajien koulutusta.

• Toivottavasti tämä saadaan pikaisesti paremmalle tolalle. Uuden lainsäädännön myötä jatkossa jopa puolet työpaikoilla tehtävien näyttöjen arviointiin osallistuvista henkilöistä tulee olemaan työelämän edustajia. Varsinkin pienemmissä yrityksissä tarvitaan kipeästi juuri oppilaitoksen järjestämää työpaikkaohjaajien koulutusta, joka sisältää perehdytyksen myös näyttöjen arviointiin, Mäkinen toteaa.

Vastauksista ilmenee myös LVI-alan opettajien toive vahvemmasta yhteistyöstä paikallisten yritysten kanssa. Opettajat kertovat painivansa reformin johdosta kasvaneen hallinnollisen työkuorman kanssa; se vähentää aikaresurssia yritysyhteistyöltä. Pienenevät lähiopetuksen tuntimäärät vaikeuttavat myös opiskelijoiden työssäoppimisvalmiuksien varmistamista.

Nykyisin Talotekniikan perustutkinnon voi suorittaa 58 oppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Vuonna 2018 talotekniikan perustutkintoon johtavan opiskelun aloitti 1150 opiskelijaa.

Katso graafi
https://www.lvi-tu.fi/wp-content/uploads/2018/11/LVI-TU-Miten-reformin-toimeenpano-sujuu-12-2018.pdf

LVI-TU lähetti marras-joulukuussa Miten reformin toimeenpano sujuu? -kyselyt reilulle 300 jäsenyritykselle sekä noin 200 LVI-alan opettajalle. Jäsenyrityskyselyyn vastasi 11 % ja LVI-alan opettajien 20 %.

Lisätiedot

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Eritysasiantuntija Juha-Ville Mäkinen, p. 045 899 9388, juha-ville.makinen@lvi-tu.fi

Kolmevuotisen Mun tarina -tutkimushankkeen tarkoituksena on viedä lavarunous luokkahuoneisiin ja nuorten vapaa-aikaan. Vaikka Mun tarina -hanke on käynnistynyt vasta tänä syksynä, nuorten runointo näkyy selvästi. Lavarunous on tavoittanut jo lähes 1000 nuorta.

Lavarunous ja spoken word on havaittu suosituksi ja toimivaksi väyläksi kirjallisuuteen ja kirjallisen ilmaisun maailmaan. Nuoret ovat osallistuneet lavarunouden työpajoihin, nuorille suunnattuihin runoklubi-iltoihin sekä yleisötapahtumiin kirjastoissa ja kirjamessuilla. Työpajat on koettu inspiroiviksi, ja runoiltojen kautta nuoret ovat jatkaneet itsenäisesti kirjoitusharrastusta ja identifioineet itsensä kirjoittajiksi.

– Nuoret rakastavat räppiä, laulun sanoja ja yksittäisiä aforismeja, joita he jakavat omilla sosiaalisen median tileillään. Nuori ilmaisee itseään persoonallisesti ja kielellisesti kunnianhimoisesti, kunhan itseilmaisuun tarjotaan mahdollisuus, sanoo Mun tarina -hankkeen taiteellinen tuottaja ja runoilija Aura Nurmi.

Nuorten vapaa-ajasta kilpailevat tänä päivänä monet toiminnat ja harrastukset, jolloin luova kirjoittaminen jää helposti jalkoihin. Se on kuitenkin yksi tehokas keino lukutaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

–  Mahdollisuus luovalle kirjoittamiselle tulisikin järjestää kouluissa, eikä sysätä kirjoittamista oppilaan vapaa-ajalle, Nurmi toteaa.

Luokissa järjestetyissä työpajoissa tunnelma on ollut vastaanottava, kiinnostunut ja liikuttunutkin, mutta ennen kaikkea keskittynyt. Tunnit on omistettu pääasiassa luovan kirjoittamisen harjoituksille ja toisten kirjoittamien harjoitteiden kuuntelemiselle. Pajat ovat lisänneet sekä yksilönä että yhteisönä onnistumisen tunnetta.

Lavarunous leviää koko maahan

Hankkeen asiantuntijat, Aura Nurmi ja spoken word -artisti Juho Kuusi, ovat tehneet laajaa pioneerityötä opettamalla lavarunoutta ja spoken wordiä monissa Suomen isoimmissa kaupungeissa. Yhteistyötä on tehty paikallisten sanataideohjaajien ja kirjasto- ja kulttuuriammattilaisten kanssa. Työpajoja ja luentotilaisuuksia on hankkeen aikana järjestetty pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Sievissä, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kuusamossa.  Hankkeen aikana Turussa ja Tampereella on aloitettu nuorten runoklubitoiminta, jonka järjestäjät ovat saaneet tilaisuuksista erittäin rohkaisevia tuloksia sekä ylistävää palautetta nuorilta 13-22 -vuotiailta osallistujilta.

–  Nuorille suunnatut Nuorten open mic -illat ovat olleet koskettavan menestyksekkäitä. Lyhyessä ajassa olemme tavoittaneet nuoria, jotka eivät ole ymmärtäneet sisällään olevaa potentiaalia. Monet ensimmäisissä illoissamme vierailleet nuoret ovat ottaneet harrastuksen omakseen ja tekevät nyt suunnitelmallisia esityskokonaisuuksia. Toiset tulevat ilta illan jälkeen keskittyneesti kuuntelemaan rauhallisiin tilaisuuksiimme, Nurmi kertoo.

–  Satuin vain vahingossa ensimmäistä kertaa open mic -iltaan. Katsoin, kun muut esittivät omia runojaan, ja halusin itsekin mukaan. Esiintymisen adrenaliini tietyllä tavalla addiktoi ja rohkaisee jatkossakin kirjoittamaan, kertoo Leo Minkkinen, open mic -tilaisuudet sattumalta löytänyt lukiolainen.

Palautetta työpajoista oppilailta ja opettajilta:

”Oli ihanaa kirjoittamalla välillä pohtia asioita, joita ei yleensä tule pohdittua" (Työpajaan osallistuja)
 ”Jotenkin vaan innostuin kirjoittamaan enemmän kuin koskaan, vaikka alkuun jännitin tosi paljon, en oo mikään kirjoittaja.” (Työpajaan osallistuja)
”Mä en koskaan kirjoita omalla ajalla, puhun mieluummin. Siksi oli ihanaa pitkästä aikaa vain keskittyä kirjoittamiseen.”  (Työpajaan osallistuja)
”Mulle on ollut kirjoittaminen aina vaikeaa, mutta tällä kertaa erityisesti näiden tehtävien ja noiden puhetehtävien avulla etenin tosi nopeesti.” (Työpajaan osallistuja)
”Mahtava paja, joka jätti varmasti jäljen oppilaisiin.” (Opettaja)

Mun tarina -hanketta tukee Koneen Säätiö, ja tuen mahdollistamana hankkeesta laaditaan myös tutkimusta äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen parissa. Lisätietoa Mun tarina –hankkeesta http://www.lukukeskus.fi/muntarina/

Haastattelupyynnöt Aura Nurmi, aura.nurmi@lukukeskus.fi

Kasvu on monelle pk-yritykselle haastavaa. *Danske Bankin syksyn 2018 kyselystä kävi ilmi, että vain joka neljäs yrittäjä tavoittelee yritykselleen kasvua. Miltei puolet yrittäjistä pyrkii vain selviytymään eli pitämään yrityksen ylipäätään toiminnassa. Selviytyminen on kuitenkin tavoite vailla tulevaisuutta. Jos ei tavoittele muuta, pelkkä toimintaympäristön muutos voi pistää yrityksen polvilleen.

Hallituspartnerit Helsinki järjesti Uskalla kasvaa – PK-foorumin Helsingin Pörssitalolla 25.9.2018, koska sen toiminta-ajatuksena on tukea pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja omistaja-arvon kasvattamista. Tapahtuman tavoitteena oli tarjota osallistujille sekä käytännön eväitä yrityksen kasvuun että uteliaisuutta herättävää ja haastavaa ajattelemisen aihetta.

Pk-foorumin sisältö vastasi alueita, jotka yritykset ovat **Pk-barometrissa määritelleet tärkeimmiksi kehittämiskohteikseen: myynti ja markkinointi, henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen, rahoitus- ja talousosaaminen sekä digitalisaatio. 

Tee edes nämä eli kasvuun sparraamista monelta kulmalta

Miten aivot toimivat työssä?
Yrittäjä tai yrityksen kulttuuri voivat muodostaa esteen henkilöstön ja yrityksen kehittymiselle. Jotta näin ei käy, täytyy ymmärtää, miten aivot toimivat työssä ja miten empatia auttaa, kun tietotyö haastaa vuorovaikutustaitoja. Aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta sai kuulijat pohtimaan, kenen ongelmia he ovat työssään ratkomassa ja miten uteliaisuus ja hämmennyksen tunteet auttavat oppimaan. Empatiaa hyödyntämällä saavutetaan ihmiskeskeisempi organisaatio, joka auttaa kaikkia oppimaan ja ratkomaan ongelmia. Samalla yrityksen tehokkuus ja tuloksellisuus lisääntyvät.  

Henkilöstön kehittäminen
Henkilöstön kehitykseen pureutui myös Vincit Coop Oy:n toimitusjohtaja Teemu Uotila, jonka mukaan matka parempaan tulevaisuuteen alkaa siitä, että organisaatio nähdään työntekijöiden palvelijana. Yhä itseohjautuvammat työntekijät vaativat esimiehiltä yksilöllistä sparraamista ja tukea, eivät jäykkiä kehityskeskusteluja tai tuloskortteja. Vincit toteuttaa tätä ajatusta suhtautumalla johtamiseen yksilöllisenä palveluna. Tällöin luovutaan perinteisistä esimies-alaisrakenteista ja mennään kohti toimivampaa tapaa, jossa työntekijöille tarjotaan edellytykset toimia itsenäisesti yrityksen parhaaksi.

Kari Wilen Henki-Fenniasta muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että digitaalinen johtaminen ei korvaa kasvokkain johtamista, mutta kaikki keinot, jotka tukevat organisaation toimintaa, kannattaa ottaa käyttöön yritykselle sopivalla tavalla. 

Rahoitus
Pk-yrityksille on tarjolla monenlaisia kasvua tukevia rahoitusratkaisuja. Vaikka yritykset kokevat rahoituksen haasteellisena, se ei todellisuudessa muodosta estettä investoinneille ja yrityksen kehittämiselle. Nordean Antti Laakso ja Tommi Leinonen kertoivat orgaaniseen ja epäorgaaniseen kasvuun ja Springvestin Terhi Vapola joukkorahoitukseen liittyvistä mahdollisuuksista. Taseen voi laittaa töihin monella tapaa, yrityskauppamarkkina on juuri nyt ennätyksellisen vilkas ja joukkorahoitus mahdollistaa päätösvallan pysymisen yrityksellä itsellään, kun sijoittajat ovat mukana pelkillä pääomilla.

Digitalisaatio
Usein kuulee sanottavan, että kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu. Toisaalta digitalisaation käsite jää helposti epämääräiseksi. Rentan Joel Särkkä ja Sofigaten Timo Savolainen määrittelevät pk-yrityksen digitalisaation ennen kaikkea yrityksen toimintatapojen ja prosessien tarkasteluksi. Digitalisaatiossa on kyse läpinäkyvyyteen, vaivattomuuteen ja tehokkuuteen pyrkimisestä. Digitalisaatiosta syntyy kilpailuetua, kun sitä käytetään välineenä parantamaan asiakaskokemusta, tehostamaan yrityksen toimintaa kaikilla osa-alueilla sekä parantamaan henkilöstön tyytyväisyyttä. 

Hallitustyö
PK-barometrin mukaan yritykset pitävät vain harvoin hallitustyöskentelyä tärkeimpänä kehityskohteena. Silti ammattimaisesta hallitustyöskentelystä on hyötyä yrityksen kasvussa. Näin totesi Serres groupin Kimmo Jyllilä omassa esityksessään. Hallituksen tehtävänä on edellyttää systemaattisuutta ja ajaa kasvua odottamalla kaikilta isompaan ajatteluun pakottavaa tavoitteellisuutta.

Hallituksen roolia korosti myös Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, joka toivoi yrityksiin kulttuuria, jossa koetaan, että ollaan samaa tiimiä ja tavoitteet ovat yhteiset. Tällöin syntyy vahva luottamus, joka mahdollistaa avoimen ja rehellisen keskustelun ja sparraamisen sekä tarvittaessa epäkohtiin puuttumisen. 

Oman lisänsä antiin toivat tilaisuuden yhteistyökumppanit Helsingin Kauppakamari, Humap ja MBrain. Humapin digialusta mahdollisti osallistujille uudenlaisen vuorovaikutuksen kokemuksen niin ennen foorumia, sen aikana kuin jälkeenkin. 

Uskalla Kasvaa – PK-foorumi järjestetään taas syksyllä 2019!

Syksyn 2018 tapahtuman palautteen perusteella osallistujat saivat tilaisuudesta sopivassa suhteessa innostusta ja käytännön tietoa. Kasvuun pyrkiville yrityksille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia. Hallituspartnerit Helsinki haluaa olla jatkuvan kasvun kirittäjä ja järjestää foorumin myös syksyllä 2019. Tavoitteena on tarjota yhtä sytyttäviä puheenvuoroja, mutta myös entistä enemmän mahdollisuuksia keskustella ja verkostoitua. 

Tervetuloa mukaan kasvuun! Seuraa Hallituspartnerit Helsingin keskustelunavauksia täältä: https://www.epressi.com/uutishuoneet/hallituspartnerit-helsinki

*) Linkki Danske Bankin tutkimukseen

**) Linkki Pk-barometriin

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) käynnistää uuden hevosalalle suuntautuvan liiketalouden koulutuksen. Koulutus tuottaa hevosalalle erikoistuneita tradenomeja ja sijoittuu Forssaan. Se toteutetaan HAMKin ja Ypäjän Hevosopiston yhteistyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee uutta koulutusta ammattikorkeakoulujen strategiarahoituksella.

”Uuden koulutuksen myötä Lounais-Hämeeseen on rakentumassa hevosalan osaamiskeskittymä, johon kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulun ohella Pohjoismaiden suurin hevosopisto Ypäjällä sekä Luonnonvarakeskus. Hevosala työllistää Suomessa noin 15 000 ihmistä osa- tai kokoaikaisesti. Hevosalalle suunnattu tradenomi (AMK) -tutkinto nostaa alan koulutustasoa ja yhdistää liiketaloutta hevososaamiseen. Olen iloinen, että voimme ministeriöstä tukea tällaista hyvää uutta avausta Lounais-Hämeessä ja Forssan seudulla”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Hevosalan tradenomikoulutuksesta valmistuva opiskelija saa valmiudet toimia esimerkiksi talliyrittäjänä tai erilaisissa asiantuntijatehtävissä järjestöissä, tapahtumissa ja kaupan alalla.

”Hevosala koskettaa tavalla tai toisella yli puolta miljoonaa suomalaista, joten se on merkittävä liiketoiminta-alue. On hienoa ja tärkeää, että hevosalalle saadaan lisää liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen osaamista”, Ypäjän Hevosopiston rehtori Pauliina Mansikkamäki sanoo.

Ensimmäiset hevosalan tradenomiopiskelijat pääsevät näillä näkymin aloittamaan opiskelun jo ensi syksynä. Koulutus käynnistetään pääosin suomenkielisenä, mutta jo toisena toteutusvuonna suunnitelmissa on aloittaa kansainvälinen, vieraskielinen koulutus.

”Hevosala on vahvasti kansainvälistä. Sekä HAMKilla että Ypäjän hevosopistolla on laajat kumppaniverkostot, joiden avulla opiskelijat voivat rakentaa itselleen aidosti kansainvälisen tutkinnon”, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari kertoo.

Koulutus tukee ja täydentää olemassa olevaa HAMKin hevostalouden agrologikoulutusta, jossa pohja on vahvasti maatalouselinkeinojen osaamisessa. Se tarjoaa myös HAMKin muille tradenomiopiskelijoille mahdollisuuden profiloitua urheiluliiketoimintaan.

Uusi koulutus lisää samalla Hämeen ammattikorkeakoulun poikkialaista tarjontaa Forssassa. HAMK kouluttaa siellä jo biotalouden insinöörejä, joiden koulutuksessa tietotekniikan osaaminen yhdistetään luonnonvara-alan ja kiertotalouden maailmaan.

Lisätietoja:

HAMK, biotalouden yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki, 050 574 5102, mona-anitta.riihimaki@hamk.fi

HAMK, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikön johtaja Ulla Bard, 050 550 9727, ulla.bard@hamk.fi

HAMK, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä, 0400 904 330, heidi.ahokallio-leppala@hamk.fi
Ypäjän Hevosopisto, rehtori Pauliina Mansikkamäki, 040 185 8822, pauliina.mansikkamaki@hevosopisto.fi

Opetusministerin mediayhteydet: erityisavustaja Daniel Sazonov, 045 129 6812, daniel.sazonov@minedu.fi

Aika: tiistai 11.12.2018 klo 13.00–14.00

Paikka: Ruusupuisto-rakennuksen aula, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä

Ankeuttaako työ sinua, ärsyttävätkö työkaverit? Kukoistatko, voimavaraistutko työssäsi? Oppimisen iloa vai ahdistusta erilaisten teknologisten härpäkkeiden käyttöönotosta? Johdetaanko ja arvostetaanko sinua liikaa, liian vähän – miten haluaisit tulla johdetuksi? Kuuleeko kukaan sinua?

Lähtökohtaisesti työssä on parempi voida hyvin sekä oppia yksin ja yhdessä, mutta miten tämä toteutuu jatkuvasti muuttuvassa ja teknologisoituvassa työelämässä. Tule keskustelemaan muuttuvan työn iloista ja harmaasta kääntöpuolesta sekä työn johtamisesta ja johtajattomuudesta. Tilaisuudessa etsitään vastauksia työelämän polttaviin kysymyksiin ja esitellään tuoreita tutkimustuloksia aikuisten elämän ajankohtaisista aiheista.

Tilaisuus on seurattavissa myös verkossa suorana lähetyksenä sekä myöhemmin tallenteena: http://r.jyu.fi/x3E. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan järjestämä tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Aikuisten asialla,

Kaija Collin, Raija Hämäläinen, Päivi Hökkä, Susanna Paloniemi & Katja Vähäsantanen

Lisätietoja:

Katja Vähäsantanen, yliopistotutkija, Kasvatustieteiden laitos, katja.vahasantanen@jyu.fi, puh. 040 805 3651

Tapahtuma verkossa: http://r.jyu.fi/x1V

Koulu on yhä useammalla tavalla muutakin kuin tiedollisen oppimisen paikka. Virallisen oppimisen lisäksi kouluissa opitaan sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja erilaisuuden kohtaamista. Myös muuhun kuin tiedolliseen oppimiseen tarvitaan niin oppilaiden omaa toimijuutta kuin koulun aikuisten tukea.

Kaikki vähä erilaisii tarkastelee nuorten keskinäistä vuorovaikutusta yläkoulussa päästämällä ääneen nuoret itse. Se näyttää, kuinka nuoret rikkovat kulttuurisia, kansallisia ja etnisiä rajoja ja miten he noita eroja käsittelevät. Teos pohjautuu Pia Olssonin kenttätutkimukseen pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa yläkoulussa. Hän haastatteli ja havainnoi eri lähtökohdista tulevia nuoria sekä seurasi heidän koulupolkuaan seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle.

Teos pohtii, kuinka nuorten kokemat ja kohtaamat erot vaikuttavat heidän keskinäiseen toimintaansa ja millainen valmius heillä on kohdata erilaisuutta omissa sosiaalisissa ympäristöissään. Eroista saatetaan keskustella kiivaastikin, mutta arjessa ristiriitaisiakin erontekoja opitaan ohittamaan ja ylittämään. Etninen monikulttuurisuus ja erilaiset oppimistaidot sekä yhdistävät että erottavat nuoria.

Kaikki vähä erilaisii antaa kuvan niistä mahdollisuuksista, joita koululla sosiaalisena ympäristönä on vaikuttaa arjen monikulttuurisuuden käytänteiden ja erilaisten erojen kohtaamisten omaksumiseen.

”Sosiaalista tilaa ei otettu haltuun ainoastaan omassa ikäryhmässä vaan koko koulun tasolla. Tämä on luonnollista, sillä koulu on sosiaalisesti tiivis ja julkinen tila, jossa tapahtuu luonnollisesti erilaisia kohtaamisia.”

”Nuorten kommentit myös heijastavat heidän herkkyyttään eroista keskusteltaessa, mikä tuli esiin esimerkiksi oppikirjojen asenteellisuutta arvioitaessa mutta toisinaan myös vaikeudessa arvioida oman käyttäytymisen oikeellisuutta.”

”Koulu muodostaa ainoastaan ne puitteet, joissa näitä toisiin suhtautumisen rutiineja harjoitellaan. Toimijuus epävirallisen koulun arjessa ja käytänteiden rakentamisessa on oppilailla. Virallinen koulu pystyy kuitenkin halutessaan tukemaan myönteisessä hengessä tapahtuvaa altistumista erilaisille eroille.”

Pia Olsson
Kaikki vähä erilaisii
Yläkoulun sosiaaliset suhteet
ISBN 978-952-495-487-7
Gaudeamus 2018

Kirjoittaja
FT Pia Olsson on kansatieteen dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksissaan keskeisiä ovat ihmisten kokemukset sekä heidän tapansa muistaa ja kertoa niistä.
S-posti: pia.olsson@helsinki.fi

Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.  

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

Arvostelukappale on mahdollista saada myös pdf-muodossa.

I yrkesutbildningen och högskolorna erbjuds mångsidiga lärmiljöer och metoder för genomförande av företagarstudier, men dessa utnyttjas inte tillräckligt. Högskolestuderandena upplevde att de lärt sig om företagande under sina studier, medan studerandena i yrkesutbildningen lärde sig anmärkningsvärt få kunskaper som företagare behöver.

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) genomförde en utvärdering av företagande inom yrkesutbildningen och högskolorna under 2017–2018. Utvärderingen utredde hur företagande undervisades, hur studerandena upplevde att de lärt sig företagande och hur utbildningsorganisationens verksamhetskultur understödde lärande av företagande. Undervisning av företagande har inte tidigare utvärderats nationellt i denna omfattning i yrkesutbildningen och högskolorna.

Företagande intresserar studerandena, eftersom var tionde studerande inom yrkesutbildningen ämnar starta ett företag inom fem år. Av högskolestuderande tänker 15 procent starta ett företag inom fem år. Att arbeta som företagare är en allt mer sannolik sysselsättningsform i framtiden. Dessutom betonas ett företagarmässigt tillvägagångssätt i det föränderliga arbetslivet. 

Studerande i yrkesutbildningen upplever inte att de lär sig tillräckligt med kunskaper som behövs inom företagsverksamhet

Studerande i yrkesutbildningen upplevde att de lärt sig anmärkningsvärt lite kunskaper som företagare behöver: cirka hälften av dem svarade att de endast lärt sig lite eller inte alls. Å andra sidan upplevde en tredjedel av de studerande som inte hade avlagt företagarstudier att de hade lärt sig ganska mycket eller mycket kunskaper som företagare behöver.

– Rätt små saker skulle förbättra lärandeupplevelsen. Studerandenas upplevelse av att lära sig kunskaper som behövs som företagare hade kunnat vara mer positiv, om man hade berättat för dem hur de kunskaper som de lärt sig i annan undervisning än i företagarstudier och utbildning som sker på arbetsplatsen anknyter till företagande, säger utvärderingsexpert Juha Vettenniemi.

Högskolestuderandenas entusiasm att inleda företagsverksamhet ökade i och med företagarstudier

Högskolestuderande upplevde att de lärt sig företagaregenskaper och en företagarattityd under sina högskolestudier. Även studerandenas iver att gå med i företagarverksamhet ökade i och med att de genomförde företagarstudier. I högskolorna är utmaningen att få plats för företagarstudier inom en examen samt att avlägga examen inom planerad tid.

– Utbildningsorganisationerna ska utveckla handlingssätt som hjälper att identifiera studerande som är intresserade av företagande och företagarstudier, och som hjälper dem som är intresserade att delta i företagarstudier, påminner utvärderingsexpert Mira Huusko. 

Företagssamarbete och autentiska företagarerfarenheter ansågs vara de bästa sätten att lära sig

Både studerande inom yrkesutbildningen och högskolorna ansåg att mångsidiga undervisningsmetoder och företagssamarbete, att få höra berättelser om företagande och autentiska företagarerfarenheter är de bästa sätten att lära sig företagande. Studerandena förhöll sig kritiskt till företagarstudier som genomfördes som nätstudier.

Det genomfördes emellertid rätt lite företagssamarbete inom yrkesutbildningens företagarstudier. Utbildningsanordnarna hade mångsidiga lärmiljöer och undervisningsmetoder för att undervisa i företagande, men genomförandet av företagarstudierna fokuserade på uppgifter, och oftast användes endast en undervisningsmetod åt gången.

I högskolorna var föreläsningar, självständiga uppgifter och grupparbeten de vanligaste sätten att genomföra undervisning av företagande. Deltagandet i inlärningsformer genom praktiskt företagsverksamhet var mycket lågt. Högskolestuderandena berättade att de uppskattar autentiska företagarerfarenheter, såsom praktikföretagsverksamhet eller teamföretagande.

Enligt studerandena förhöll sig personalen positivt till företagande, och utbildningsorganisationernas verksamhetskultur understödde huvudsakligen lärandet av ett entreprenörsmässigt tillvägagångssätt. I yrkesutbildningens verksamhetskultur förekom emellertid även drag som inte främjade lärandet av ett entreprenörsmässigt tillvägagångssätt.

– Lärandet av ett entreprenörsmässigt tillvägagångssätt minskade om studerandena upplevde brist på jämlikhet och rättvisa eller om de inte kunde framskrida i sina studier enligt sina färdigheter, berättar Vettenniemi. 

Mer information och företagssamarbete rekommenderas

Utvärderingsgruppen rekommenderar att utbildningsorganisationerna ska satsa på information, eftersom det förekom brister i informationen om evenemang som gäller företagarstudier och företagande. Företagarstudier borde genomföras i samarbete med företagare. Dessutom borde lärarna uppmuntra studerandena delta i inlärningsformer som innehåller praktisk företagsverksamhet.

Studerandeenkäten riktades till alla studerande, vars utbildningsanordnare och högskolor ordnar företagarstudier. Dessutom användes intervjuer med utbildningsanordnare, högskolerepresentanter och studerande samt lokala diskussionsmöten som material. I utvärderingen är uppfattningen om företagande bred, dvs. som företagsverksamhet och ett entreprenörsmässigt tillvägagångssätt.

Utvärderingen Yrittämään oppii yrittämällä ges ut måndagen 3.12 kl. 13.00–16.00 i Musikhuset i Helsingfors.

Mer information:

• Utvärderingsexpert (högskoleutbildning) Mira Huusko, tfn 029 533 5565, mira.huusko@karvi.fi
• Utvärderingsexpert (yrkesutbildning) Juha Vettenniemi, tfn 029 533 5547, juha.vettenniemi@karvi.fi
• Utvärderingsplanerare (yrkesutbildning) Raisa Hievanen, tfn 029 533 5542, raisa.hievanen@karvi.fi

Ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa on tarjolla yrittäjyysopintojen toteuttamiseen monipuolisia oppimisympäristöjä ja menetelmiä, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi. Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä opintojensa aikana, kun taas ammatillisessa koulutuksessa yrittäjän tarvitsemia tietoja opittiin huomattavan vähän.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2017–2018 yrittäjyyttä ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Arvioinnissa selvitettiin, miten yrittäjyyttä opetettiin, miten opiskelijat kokivat oppineensa sitä ja miten koulutusorganisaation toimintakulttuuri tuki yrittäjyyden oppimista. Yrittäjyyden opettamista ei ole arvioitu aiemmin kansallisesti tässä laajuudessa ammatillisessa koulutuksessa eikä korkeakouluissa.

Yrittäjyys kiinnostaa opiskelijoita, sillä joka kymmenes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista aikoo perustaa yrityksen viiden vuoden sisällä. Korkeakouluopiskelijoista 15 % aikoo perustaa yrityksen viiden vuoden sisällä. Yrittäjänä toimiminen on entistä todennäköisempi työllistymisen muoto tulevaisuudessa. Lisäksi yrittäjämäinen toimintatapa korostuu muuttuvassa työelämässä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat eivät koe oppivansa riittävästi yritystoiminnassa tarvittavia tietoja

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjän tarvitsemia tietoja huomattavan vähän: noin puolet heistä vastasi oppineensa niitä vähän tai ei lainkaan. Toisaalta kolmasosa niistä opiskelijoista, jotka eivät olleet suorittaneet yrittäjyysopintoja, koki oppineensa yrittäjän tarvitsemia tietoja jonkin verran tai paljon.

- Aika pienillä jutuilla oppimisen kokemus saataisiin paremmaksi. Opiskelijoiden kokemus yrittäjänä tarvittavien tietojen oppimisesta olisi voinut olla myönteisempi, mikäli heille olisi kerrottu, miten muissa kuin yrittäjyysopinnoissa ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa opitut tiedot liittyvät yrittäjyyteen, arviointiasiantuntija Juha Vettenniemi sanoo.

Korkeakouluopiskelijoiden into lähteä yritystoimintaan lisääntyi yrittäjyysopintojen myötä

Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyysominaisuuksia ja yrittäjämäistä asennetta korkeakouluopintojensa aikana. Myös opiskelijoiden into lähteä mukaan yritystoimintaan oli lisääntynyt yrittäjyysopintojen suorittamisen myötä. Korkeakouluissa haasteena oli yrittäjyysopintojen mahduttaminen tutkintoon ja tutkinnon suorittamisen tavoiteaikaan.

- Koulutusorganisaatioiden tulee kehittää toimintatapoja, joiden avulla yrittäjyydestä ja yrittäjyysopinnoista kiinnostuneet opiskelijat saadaan mukaan yrittäjyysopintoihin, arviointiasiantuntija Mira Huusko toteaa.

Yritysyhteistyötä ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia pidettiin parhaina tapoina oppia

Sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen opiskelijat pitivät monipuolisia opetusmenetelmiä, yritysyhteistyötä, yrittäjyystarinoiden kuulemista ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia parhaina tapoina oppia yrittäjyyttä. Verkko-opintoina toteutettuihin yrittäjyysopintoihin opiskelijat suhtautuivat kriittisesti.

Ammatillisen koulutuksen yrittäjyysopinnoissa toteutettiin yritysyhteistyötä kuitenkin melko vähän. Koulutuksen järjestäjillä oli monipuolisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamiseen, mutta yrittäjyysopintojen suorittaminen oli tehtäväpainotteista, ja käytössä oli useimmiten vain yksi opetusmenetelmä kerrallaan.

Korkeakouluissa yrittäjyyttä opetettiin yleisimmin luennoilla, itsenäisillä tehtävillä ja ryhmätöillä. Käytännön yritystoiminnan kautta oppiminen oli vähäistä. Korkeakouluopiskelijat kertoivat kuitenkin arvostavansa yrittäjyyskokemuksia, kuten harjoitusyritystoimintaa tai tiimiyrittäjyyttä.

Opiskelijoiden mukaan henkilökunta suhtautui yrittäjyyteen myönteisesti, ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuuri pääosin tuki yrittäjämäisen toimintatavan oppimista. Ammatillisen koulutuksen toimintakulttuurissa oli kuitenkin myös piirteitä, jotka eivät edistäneet yrittäjämäisen toimintatavan oppimista.

- Yrittäjämäisen toimintatavan oppiminen väheni, jos opiskelijat kokivat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puutetta tai jos he eivät voineet edetä opinnoissaan valmiuksiensa mukaisesti, Vettenniemi kertoo. 

Tiedottamista ja yritysyhteistyötä suositellaan lisäämään

Arviointiryhmä suosittelee, että koulutusorganisaatiot panostaisivat tiedottamiseen, sillä yrittäjyysopinnoista ja yrittäjyyteen liittyvistä tilaisuuksista tiedottamisessa oli puutteita. Yrittäjyysopinnot pitäisi toteuttaa yrittäjien kanssa yhteistyössä. Lisäksi opettajien pitäisi kannustaa opiskelijoita osallistumaan käytännön yritystoiminnan kautta oppimiseen.

Opiskelijakysely suunnattiin kaikille opiskelijoille, joiden koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut järjestävät yrittäjyysopintoja. Lisäksi aineistoina käytettiin koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen edustajien ja opiskelijoiden haastatteluja sekä alueellisia keskustelutilaisuuksia. Yrittäjyys käsitettiin arvioinnissa laajasti eli yritystoimintana ja yrittäjämäisenä toimintatapana.

Lisätietoa:

• Arviointiasiantuntija (korkeakoulutus) Mira Huusko, puh. 029 533 5565, mira.huusko@karvi.fi
• Arviointiasiantuntija (ammatillinen koulutus) Juha Vettenniemi, puh. 029 533 5547, juha.vettenniemi@karvi.fi
• Arviointisuunnittelija (ammatillinen koulutus) Raisa Hievanen, puh. 029 533 5542, raisa.hievanen@karvi.fi

Arviointi julkaistaan ma 3.12. kello 13.00-16.00 Musiikkitalossa Helsingissä. Raportti julkaistaan Karvin verkkosivuilla tilaisuuden alkaessa. Toimittajat voivat pyytää raportin etukäteen tutustuttavaksi.

Julkistamistilaisuutta voi seurata verkon kautta striiminä, linkki löytyy julkistamispäivänä Karvin verkkosivuilta.

Raportti: Huusko, M., Vettenniemi J., Hievanen R., Tuurnas A., Hietala R., Kolhinen J. & Ruskovaara E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä – yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisu 25.

Yhtiö tekee yliopettajalahjoituksen ammattikorkeakoululle ja aloittaa oppisopimuskoulutuksen teollisuusalueellaan Sotkamossa.

Kainuulainen monimetalliyhtiö Terrafame lähtee kehittämään paikallista koulutusta yhdessä oppilaitoskumppaneidensa kanssa varmistaakseen osaavan työvoiman saatavuuden. Terrafame on sopinut Kajaanin ammattikorkeakoulun eli KAMKin kanssa prosessiteollisuuden lahjoitusyliopettajan tehtävän perustamisesta. Lisäksi yhtiö aloittaa oppisopimuskoulutuksen, joka avaa kiinnostuneille uusia mahdollisuuksia suorittaa prosessiteollisuuden ammattitutkinnon.

Kainuun talous on kasvanut hyvin viime vuosien aikana, ja alueen kehitysnäkymät ovat lupaavat. Samaan aikaan työllisyys on kohentunut huomattavasti, ja työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan vilkkaana. Terrafamen näkemyksen mukaan yritysten on nyt oltava entistä aloitteellisempia työvoiman riittävyyden varmistamiseksi.

”Julkistimme aiemmin tänä syksynä päätöksemme investoida uuteen akkukemikaalitehtaaseen, jonka kaupallisen tuotannon on määrä alkaa vuoden 2021 alussa. Tämä on maailmanlaajuisestikin merkittävä hanke, jonka yhtenä osana haluamme vahvistaa paikallista teollisuusosaamista. Tulemme tarvitsemaan lisää prosessi-insinöörejä ja kemianteollisuuteen erikoistuneita ammattiosaajia ja pystymme tarjoamaan palkattaville tehtäviä, jotka liittyvät sähköautomarkkinan kasvuun”, toteaa toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

Sähköajoneuvojen akkujen valmistukseen kemikaaleja tuottava tehdas työllistää Terrafamen arvion mukaan suoraan noin 150 henkeä. Tehtaan epäsuorat talousvaikutukset ulottuvat eri toimialoille Kainuussa sekä Suomessa laajemmin. Oppilaitosyhteistyön tiivistämisellä Terrafame tähtää siihen, että nuoria ja muita kouluttautumisesta kiinnostuneita saadaan pidettyä Kainuussa ja houkuteltua maakuntaan myös muualta.

Prosessitekniikan AMK-koulutus sopii kehittämis- ja työnjohtotehtävistä kiinnostuneelle

Terrafamen tarjoama kolmevuotinen yliopettajuus on laajuudeltaan tiettävästi ainutlaatuinen lahjoitus Suomessa. Sen tavoitteena on rakentaa KAMKin konetekniikan insinöörikoulutuksen yhteyteen prosessitekniikan erikoistumismahdollisuus sekä kouluttaa aiempaa syvällisemmin prosessiteollisuuteen perehtyneitä insinöörejä. Oppilaitosyhteistyöllä varmistetaan myös se, että opiskelijat saavat opintojensa aikana erilaisia tilaisuuksia tutustua Terrafamen toimintaan ja verkostoitua yhtiön edustajien kanssa mm. harjoittelujaksoilla, projekteissa sekä opinnäytteiden laatimisen yhteydessä. Kokonaisuutena opinnot rakennetaan vastaamaan tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon normaaleja vaatimuksia.

”Työvoiman saatavuuden haasteet ovat meillä Kainuussa herättäneet keskustelua eri aloilla. Terrafame on rohkeasti aloittanut yhteistyön, jolla luomme uusille opiskelijoille vetovoimaisen, tiiviiseen vuorovaikutukseen perustuvan mallin perustutkinnon suorittamiseen. Yhteistyö mahdollistaa osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen myös työssä oleville. Koulutuksen lisäksi tulemme panostamaan yhteiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Ammattikorkeakoulut ovat juuri oikea kumppani ratkaista pitkäjänteisiä osaamishaasteita sekä tuoda uusinta osaamista tutkimuslaitoksilta ja yliopistoista käytännön tarpeisiin”, toteaa KAMKin rehtori Matti Sarén.

Myöhemmin valittavan yliopettajan tehtäväksi tulee kehittää prosessitekniikan ja käynnissäpidon koulutusta sekä viedä se käytäntöön. Tämän ohella yliopettaja koordinoi tutkimus- ja kehitystoimintaa ja työskentelee koulutuksen vetovoiman kasvattamiseksi.

Oppisopimuskoulutus sopii kemianteollisuuteen erikoistumisesta kiinnostuneelle

Prosessiteollisuuden ammattitutkintoon johtava kemianteollisuuden osaamisalan oppisopimuskoulutus pyritään aloittamaan keväällä 2019, ja lähivuosina vastaavia koulutuksia on tarkoitus aloittaa 1–2 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Kahden vuoden pituinen koulutus toteutetaan kokonaan Terrafamen teollisuusalueella Sotkamossa. Koulutuksen järjestäjänä on Kainuun ammattiopisto, ja opetuksen toteuttaja selviää lähiaikoina.

Opiskelijat oppivat työsuhteessa tuotantoprosessin eri vaiheet ja suorittavat opiskeluaikanaan useita näyttöjä eri aihealueilta. Työssä oppimisen lisäksi opiskelijoille järjestetään Terrafamen tiloissa lähiopetuspäiviä kuukausittain.

”Oppisopimuskoulutus on erinomainen tilaisuus nuorille suuntautua prosessiteollisuuteen. Esimerkiksi Kainuun prikaatissa armeijan suorittavien nuorten kannattaa harkita vakavasti aktiivisuudesta ja yritteliäisyydestä tunnettuun Kainuuseen asettumista. Nuorten lisäksi toivotamme koulutukseen yhtä lailla tervetulleiksi työuralla jo olevia henkilöitä, jotka haluavat vielä vahvistaa teollisuuden tehtävissä tarvittavaa osaamistaan opintiellä”, kertoo oppisopimuskoulutuksen yhteyshenkilö Pauli Pyykkönen Terrafamelta.

Verkkosivusto kykyjentalteenotto.fi esittelee Terrafamea ja koulutuksia

Hakuaika KAMKin konetekniikan insinöörikoulukseen on 20.3.–3.4.2019. Prosessiteollisuuden ammattitutkinnon ensimmäinen hakuaika alkaa vielä ennen joulua, ja siitä ilmoitetaan Terrafamen verkkosivustolla sekä mol.fi-palvelussa. Lisätietoa Terrafamesta ja opiskelumahdollisuuksista on jo saatavilla osoitteesta kykyjentalteenotto.fi

”Terrafamella on nyt edessä aivan uudenlainen kehitysvaihe, jonka ansiosta yhtiö pystyy tarjoamaan kiinnostuneille ainutlaatuisia henkilökohtaisia kehittymismahdollisuuksia. Odotamme molempiin tutkintoihin aidosti motivoituneita hakijoita, jotka haluavat kehittyä prosessiteollisuuden osaajiksi. Näissä tehtävissä tarvitaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä etsiä ratkaisuja yhdessä toisten kanssa”, sanoo Terrafamen henkilöstöjohtaja Petri Parjanen.

Lisätietoa opinnoista kiinnostuneille:

kykyjentalteenotto.fi – Terrafamesta kiinnostuneille nuorille suunnattu verkkosivusto

Henkilöstöjohtaja Petri Parjanen, p. 040 833 5297, petri.parjanen@terrafame.fi

Laatupäällikkö Pauli Pyykkönen, p. 040 569 9255, pauli.pyykkonen@terrafame.fi

Lisätietoa medialle:

Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen p. 050 590 0720, joni.lukkaroinen@terrafame.fi

Valokuvia:

Lataa kuvapankista uusia valokuvia Terrafamen toiminnasta

Starckjohann-säätiön stipendit jaettiin Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille maanantaina 3.12.2018 Wärtsilä-kampuksella pidetyssä stipendienjakotilaisuudessa. Säätiö jakoi kannustusstipendejä yhteensä 25 200 euroa eli 900 euroa jokaisen amk-tutkintoon johtavan koulutuksen kahdelle parhaalle kolmannen vuosikurssin opiskelijalle. Säätiö haluaa antaa Karelia-ammattikorkeakoululle yhden lisätyövälineen opiskelijoiden motivoimiseksi hyvään työhön.

- Olemme erittäin kiitollisia Starckjohann-säätiölle tuesta, jota he ovat osoittaneet ammattikorkeakoulumme opiskelijoille. Nämä stipendit ovat tunnustus opiskelijoille määrätietoisesta ja tuloksekkaasta opiskelusta, kertoo rehtori Petri Raivo.

Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2002 alkaen ammattikorkeakouluopinnoissaan hyvin menestyneiden opiskelijoiden hyväksi. Karelia-ammattikorkeakoulu on ainoa oppilaitos, jolle Starckjohann-säätiö jakaa stipendejä. Muu avustustoiminta kohdistuu veteraanijärjestöihin sekä erilaisiin yhdistyksiin ja toimijoihin. Avustusten saamiseen ei ole hakumenettelyä, vaan päätökset tekee säätiön kuusijäseninen hallitus sääntöjensä puitteissa.

Stipendien saajat julkaistaan osoitteessa www.karelia.fi.

Suomalainen muuttoliike maailmalle alkoi jo kauan ennen Suomen itsenäistymistä. Se on ollut jo pelkästään lukujen valossa huimaa: Ruotsissa on noin 720 000 suomalaistaustaista henkilöä, USA:ssa ainakin 700 000 ja Kanadassakin noin 130 000 henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet omaavansa suomalaiset juuret. Espanjan Aurinkorannikko (Costa del Sol) edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta ja on yksi maailman suurimmista suomalaisyhteisöistä. Aurinkorannikon 20 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien uusien työpaikkojen ja palveluiden myötä.

Ulkosuomalaisista puhuttaessa kyse on siis määrällisesti merkittävästä joukosta: noin 2 miljoonaa henkilöä, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. Äänioikeutettuja on yli 250 000. Ulkosuomalaisten määrä on niin suuri, että sillä on jo yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus. Maailmalla asuvia ei kannata sivuuttaa, kun Suomesta rakennetaan entistä vahvempaa globaalia toimijaa.

Kirjeäänestys käyttöön ensi eduskuntavaaleissa

Ensi kevään eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää kirjeitse. Muiden maiden kokemuksiin perustuen voimme hyvällä syyllä olettaa, että äänestysaktiivisuus nousee nykyisestä 8 – 12 prosentista. Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin ovat olleet muun muassa pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikoille ja vähäinen mielenkiinto maailmalla asuvia äänestäjiä kohtaan. Vetoammekin nyt puolueiden vastuuhenkilöihin: miten aiotte huomioida vaalikampanjoissanne äänestäjäryhmän, jonka osuus on 5,6 % äänioikeutetuista? 

Ulkosuomalaiset osaksi tulevan hallituksen ohjelmaa

Ulkosuomalaiset edistävät Suomen asiaa maailmalla. Noin 1 500 ulkosuomalaisyhteisöä järjestää vuosittain satoja tapahtumia Suomen kunniaksi. Yhteisöistä noin puolet sijaitsee Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017 – 2021 määrittää ulkosuomalaispolitiikan suuntaviivat. Ohjelma on hallituksen tahtotila siitä, miten ulkosuomalaisten asioita tulee hoitaa. Maailmalta katsottuna tämä ei ole riittävä, vaan ulkosuomalaiset tulisi myös saada osaksi tulevan hallituksen ohjelmaa. Yksi väline ulkosuomalaisten merkityksen tunnustamisessa olisi myös ulkosuomalaisten yhteistyöfoorumin ulkosuomalaisparlamentin aseman turvaaminen. Tämä olisi seuraava edistysaskel suomalaisen demokratian vahvistamisessa.

Kun juhlimme pian itsenäisen Suomen satayksivuotista syntymäpäivää, on syytä muistaa, että maamme menestystarinaan on tarvittu ja tarvitaan jatkossa jokaisen suomalaisen panostusta – asuinpaikasta riippumatta. Maailmalla kasvaa suuri määrä kansainvälisiä ja kielitaitoisia lapsia ja nuoria, joilla on suomalaiset juuret. Olisi jo aika ottaa ulkosuomalaiset virallisesti mukaan rakentamaan Suomen seuraavaa sataa vuotta.  

Ossi Rahkonen

puheenjohtaja

Finlandia Foundation National, Washington, USA

Jarmo Virmavirta

Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja

Ulkosuomalaisparlamentin puhemies

Tina Strandberg

Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja

Sosionomi ja seksuaaliterapeutti Nita Taivalojan työ Oikeus näkyä, kuulua ja olla olemassa - Diskurssianalyyttinen näkökulma monisuhteisten palvelukohtaamistarinoihin (2018) on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa käsitellään monisuhteisuutta polyamoriaa laajemmin. Taivaloja kertoo monisuhteisten palvelukohtaamistarinoita käsittelevän sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmansa tuloksista Sexpolla keskiviikkona 5. joulukuuta.

"Kohtaamistarinoissaan haastateltavat kertovat kokevansa, että palveluissa monisuhteisuuteen liittyy edelleen varautuneisuutta. Tarinoissa korostuu palveluiden normatiivisuus ja työntekijöiden osaamattomuus monisuhteisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Monisuhteisuudesta ei aina haluta kertoa tuomitsemisen pelossa. Aineistossa oli kuitenkin myös tarinoita myönteisistä kokemuksista, mikä voi kertoa asenteiden vapautumisesta", Nita Taivaloja kertoo.  

Monisuhteisten omat äänet esiin tuova tutkimus antaa arvokasta tietoa erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille monimuotoisten suhteiden ja perheiden huomioimisesta. Tarinat osoittavat, että tiedon lisääminen monisuhteisuudesta on tarpeen.

“Sexpolla on ollut kunnia olla mukana Taivalojan työn eri vaiheissa. Sexpon toiminta perustuu inklusiivisuuteen ja palveluissamme näkyy myös monisuhteisten tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Sexpo haluaa olla mukana edistämässä tietoisuutta ja ymmärrystä ihmissuhteiden moninaisuudesta”, sanoo Tiina Vilponen, Sexpon viestintäpäällikkö.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ajankohtaista tutkimustietoa monisuhteisuudesta Sexpon toimistolle!

Aika:  keskiviikko 5.12.  klo  13-15.

Paikka: Sexpon toimisto, Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki

Ilmoittautumiset: viestinta@sexpo.fi

Lisätietoja:
Tiina Vilponen, viestintäpäällikkö 
050 363 2852, tiina.vilponen@sexpo.fi