Taksvärkki ry:n Ole rohkea! -valokuvanäyttely kertoo, kuinka nuoret toimivat yhdenvertaisuuden puolesta Sambiassa. Seuraavat kaksi kuukautta Ole rohkea! -näyttely on esillä eri tiloissa Oulussa.

"Sinulla on oikeus tehdä mitä haluat ja olla kuka haluat”, sanoo Hope, 15, joka ei enää arastele kertoa mielipidettään. Sambialainen Hope on yksi niistä nuorista, joka kertoo Taksvärkki ry:n Ole rohkea! -näyttelyssä kuinka nuorten arjessa läsnä olevaan syrjintään voi puuttua.

Valokuvanäyttely esittelee sambialaisten nuorisoneuvostojen jäseniä, jotka muuttavat asenteita yhteisöissään käsittelemällä nuoriin vaikuttavia ongelmia kuten sukupuoleen ja taustaan perustuva syrjintä, teiniraskaudet ja koulunkäynnin esteet.

“Jos joku kohtaa väkivaltaa tai häirintää sukupuolensa perusteella eikä tiedä mitä tehdä, me autamme. Kerromme mitä tehdä ja mistä saa apua”, kertoo Isaac, 18, esimerkin nuorisoneuvoston jäsenten työstä.

Valokuvanäyttely on osa lukuvuoden 2018–2019 Taksvärkki-kampanjaa ja -keräystä, jossa suomalaiset nuoret tukevat nuoria Sambiassa. Periaatteena on nuorelta nuorelle.

"Syrjintään puuttuminen on meidän kaikkien yhteinen haaste niin Sambiassa kuin Suomessa. Näyttelyssä esiintyvät henkilöt ovat rohkeita parempaa huomista rakentavia nuoria, joiden vaikuttamistavoista ja asenteesta voimme oppia paljon", kuvaa Taksvärkki ry:n Oulun aluekoordinaattorina toimiva Niina Peuraniemi valokuvanäyttelyn tavoitteita.

Valokuvanäyttely on 4.12.2018 lähtien nähtävillä seuraavissa paikoissa aukioloaikojen puitteissa: Nuorten kahvila Bysis (viikko 49), Koskelan kirjasto (vk 50), Rajakylän kirjasto (vk 51), Maikkulan kirjasto (vk 52 ja vk 1), Toppilan nuorisotalo (vk 2), Kulttuuritalo Valve (vk 3) ja Myllyojan nuorisotalo (vk 4).

Koulut voivat ilmoittautua mukaan Taksvärkki-keräykseen Sambian nuorten tukemiseksi ja tilata lapsen oikeuksiin liittyviä kouluvierailuja ja työpajoja Taksvärkki ry:n sivuilta www.taksvarkki.fi/sambia.

Lisätiedot:

Oulun aluekoordinaattori Niina Peuraniemi, Taksvärkki ry, 040 5625268, oulu@taksvarkki.fi

Tiedottaja Pamela Arslan, Taksvärkki ry, pamela.arslan@taksvarkki.fi

www.taksvarkki.fi/sambia

Puolustusministeri Jussi Niinistö nosti Reserviläisliiton huomionosoitusten luovutustilaisuudessa esiin ajatuksen maakunnallisista maanpuolustuskeskuksista.

Muutaman vuoden takaisessa puolustusvoimauudistuksessa suljettiin säästösyistä useita varuskuntia ja moni maakunta jäi ilman varuskuntaa, mikä vaikeutti paikoitellen vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja –koulutusta. Uudistuksella tavoitellut kiinteistösäästöt jäivät Niinistön mukaan myös olemattomiksi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö esitti tervehdyksessään maanpuolustusjärjestöjen toimintaedellytyksien turvaamista maanpuolustuskeskuksilla, jonka suuntaisia ajatuksia myös Reserviläisliitto on viimeksi tuoreessa vaaliohjelmassaan esittänyt.

– Olen yhtäältä puuttunut Senaatin rahastukseen, mutta toisaalta esittämässä maanpuolustustiloja – varuskunnallisia toimipisteitä tai pikemminkin maanpuolustuskeskuksia – kaikkiin maakuntiin. Miksi esimerkiksi Pohjanmaalla olevat maanpuolustajat ovat eriarvoisessa asemassa kuin Kymenlaaksossa, Niinistö pohtii tervehdyksessään.

Ministeri Niinistö näkee maanpuolustuskeskuksilla monia mahdollisuuksia.

– Se voisi toimia maakuntakomppanian harjoittelu- ja varastointitilana. Niin ikään alueelliset kertausharjoitukset – etenkin tehtäväkohtaiset – olisi mahdollista järjestää vakioidussa paikassa. Tarvehan lisääntyy Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisen koulutuksen siirtyessä reilun vuoden päästä puolustusvoimille. Ja jos jatkan ajattelua ääneen, maakunnalliset reserviläisjärjestöt saisivat toimintansa paljolti yhden katon alle, Niinistö visioi.

Ehdotus sai odotusten mukaisen vastaanoton Reserviläisliitosta.

– Tämä ehdotus löytyy vaaliohjelmastamme ja haluamme ajaa tätä eteenpäin. Yhteisissä puitteissa kaikkien tekeminen koituisi yhteisen tavoitteen hyväksi riippumatta siitä, missä järjestössä toimii. Myös käytössä olevat resurssit paranisivat monin paikoin merkittävästi, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg tiivistää asiaa.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa mahdollisesti uudelleen muotoutuva poliittinen kenttä tulee olemaan tärkeässä roolissa mahdollisten maanpuolustuskeskusten resurssien varmistamisessa. Reserviläisliitto kerää parhaillaan vaaliohjelmalleen tukea kaikkien puolueiden kansanedustajaehdokkailta tavoitteenaan turvata itsenäisen ja koko valtakunnan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitäminen myös tulevalla vaalikaudella.

Lisätietoja
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg
olli.nyberg@reservilaisliitto.fi , puh. 0400 640 755

Vuoden maanpuolustusteko 2018 tunnustuspalkinto on myönnetty Mikkelin Jukureille ennakkoluulottomasta, tuloksellisesta ja näkyvästä yhteistyöstä vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien ja kanssa.

Jääkiekon liigaseura Jukurit on tehnyt parin vuoden ajan näkyvää yhteistyötä Puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa. Tämä yhteistyö on sisältänyt mm. joukkueelle räätälöidyt vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen harjoituksen ja ammuntapäivän sekä veteraanien luona vierailun Kyyhkylän hoitokodissa.

Viime vuonna yhteistyössä toteutettu Suomi 100-teemainen juhlaottelu saa tänä vuonna jatkoa, kun Jukurit-Ilves -ottelu pelataan 7.12. Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateemalla. Kotijoukkue nähdään M05-maastopukua jäljittelevissä peliasuissa. Ottelussa käytetyt teemapaidat huutokaupataan ja tuotot ohjataan lyhentämättömänä vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi.

- Jukureiden aktiivisuus ja yhteistyöhakuisuus on tuonut maanpuolustukselle paljon positiivista näkyvyyttä eri medioissa. Jukurit ovat hienosti toteuttaneet ”Maanpuolustus kuulu kaikille” -teemaa. Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja näkyvyydestä kuuluu myös Puolustusvoimille ja Suur-Savon Reserviupseeripiirille, kiittää Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti.

- Suuri kiitos Suur-Savon Reserviupseeripiirille aktiivisesta ja saumattomasta yhteistyöstä. Olemme ylpeitä ainutlaatuisesta yhteistyöstämme vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi ja Päämajakaupungin urheiluseurana koemmekin, että maanpuolustushengen lisäämisen eteen tehtävä työ on erityisen tärkeää, kommentoi Jukurien toimitusjohtaja Pasi Kautonen.

 - Hieno yhteistyömme on jo tähän saakka pitänyt sisällään juhlaotteluiden ja teemapaitojen lisäksi myös veteraanivierailua, joukkueen maanpuolustusharjoituksia ja muita näkyviä elementtejä. Yhteistyö on ollut mielekästä ja helppoa meille kaikille ja olemmekin sopineet yhteistyön jatkosta vuoteen 2021 saakka. Jukureille myönnetystä tunnustuksesta kiitos kuuluu ehdottomasti Suur-Savon Reserviupseeripiirille, jatkaa myynti- ja markkinointituottaja Henna Huuhka.

Palkinto luovutetaan joulukuun 7. päivänä Mikkelissä pelattavan liigaottelussa Jukurit – Ilves.

Suomen Reserviupseeriliiton liittohallituksen myöntämä Vuoden maanpuolustusteko  -tunnustuspalkinto voidaan myöntää poikkeuksellisen ansiokkaasta maanpuolustusta, maanpuolustustahtoa tai yleistä turvallisuutta lisäävästä teosta yksityishenkilölle, yhteisölle tai projektille.

Vuodesta 2001 lähtien myönnetty Vuoden maanpuolustusteko tunnustuspalkinto on aikaisemmin myönnetty mm. Kadettikunnalle, Hamina Tattoolle, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kouluttajille sekä Akateemiselle Maanpuolustusyhdistys ARU ry:lle.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Mikko Halkilahti, 0400 745 234, mikko.halkilahti@rul.fi ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen, 050 5810 819, janne.kosonen@rul.fi

Kansainvälistyminen on yleinen strateginen prosessi korkeakouluissa. Millaisia toimia korkeakoulutuksen kansainvälistymisen menestyksekäs toteuttaminen vaatii?

KTM Ville Sarpo analysoi yrittäjyyden väitöstutkimuksessaan Jyväskylän yliopiston organisaation arkkitehtuurin vaikutusta yliopiston kansainvälisten maisteriohjelmien johtamiseen ja kehittämiseen.

– Organisaation arkkitehtuuri muodostuu sen muodollisten ja epämuodollisten rakenteiden, työn luonteen ja ihmisten välisestä koordinaatiosta, selventää Sarpo. – Tutkimuksessani ilmeni, että yliopisto-organisaation muodolliset rakenteet, kuten kannustimet, työnjako ja vastuut, eivät tue kansainvälisten maisteriohjelmien kehittämistä. Myös ohjelmien päivittäinen toiminta on heikosti organisoitua.

Koulutusohjelmaan panostaminen koetaan jopa urakehityksen esteenä

Sarpon tutkimuksen mukaan kansainvälisten maisteriohjelmien operationaalinen vastuu ja koordinointi kuuluvat pääsääntöisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön velvollisuuksiin. Henkilöstölle ei kuitenkaan ole tarjolla ohjelmien kehittämiseen rohkaisevia kannustimia, vaan heidän työtään arvioidaan pääasiassa tutkimustoiminnan perusteella. Tutkimus- ja opetushenkilöstön mukaan heidän oma panoksensa ohjelmiin tulisikin olla opetuksessa hallinnollisten tehtävien sijaan. Tutkimuksen perusteella koulutusohjelmaan panostamisen koetaan olevan jopa este henkilöstön urakehitykselle.

– Yliopistohallinnon, tiedekuntien ja maisteriohjelmien väliseen heikkoon työnjakoon oli syynä strategian epäselvyys. Vajavainen strategia ja koulutuksen kansainvälistymisen puuttuva toimenpideohjelma johtivat osaltaan myös siihen, ettei maisteriohjelmia kehitetty eikä niiden asioita ajettu, kommentoi Sarpo.

Kansainvälisen koulutuksen integroinnissa haasteita

– Maisteriohjelmien toimijoiden kehittämistoimenpiteet eivät tutkimukseni mukaan saaneet tarvittavaa tukea eikä niitä myöskään hyödynnetty.  Yliopisto-organisaatio voisikin hyödyntää näitä päivittäisessä toiminnassa havaittuja asioita ja kehittää organisaation toimintaa niiden avulla, ehdottaa Sarpo. – Tutkimukseni johtopäätös on, että Jyväskylän yliopiston strategia ja arkkitehtuuri eivät ole onnistuneet integroimaan kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia osaksi yliopiston vakiintuneita toimintoja.

– Kansainväliset maisteriohjelmat ovat hyviä kansainvälistymisen instrumentteja, joten korkeakoulun tulisi panostaa niihin. Tähän prosessiin on otettava mukaan henkilöstöä niin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä kuin hallinnosta, toteaa Sarpo lopuksi.

Väitöstutkimuksen empiirinen aineisto koostui kansainvälisten maisteriohjelmien koordinaattoreiden ja johtajien haastatteluista. Tutkimukseen haastateltiin lisäksi henkilöitä yliopiston keskushallinnosta. Aineistona käytettiin myös yliopiston strategioihin liittyviä dokumentteja, sisäisiä arviointeja ja tilastoja.

KTM Ville Sarpon yrittäjyyden väitöskirjan ”Architecture of dissonance. A study on the strategic management process of higher education internationalization” tarkastustilaisuus järjestetään pe 14.12. klo 12 - 15 Ruusupuiston Helena-salissa. Vastaväittäjinä professori Janne Tienari (Hanken Svenska Handelshögskolan) ja tutkimusjohtaja, KTT Mikko Laukkanen (Aalto University Executive Education), ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Ville Sarpo kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2002. Hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2009 ja kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2011. Sarpo on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tohtorikoulutettavana, suunnittelijana ja kansainvälisten asioiden suunnittelijana. Nykyisin hän työskentelee kansainvälisten asioiden koordinaattorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälisissä palveluissa.

Lisätietoja: 

• Ville Sarpo, ville.sarpo@jamk.fi, +358 40 7026 983
  
• Viestintäharjoittelija Miia Luoma, miia.s.luoma@jyu.fi, +358 40 8054 656

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 40, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7612-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7612-5 (PDF). 

Etelä-Savon Energia Oy on lahjoittanut  30.000 euroa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle.

Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Mikkelin kaupungin omistama energiakonserni, jolla on noin 25000 sähkönsiirron ja 2050 kaukolämmön asiakasta. 2010-luvulla ESE on panostanut voimakkaasti uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkosähköön ja biokaasuun. Vuonna 2017 henkilöstön määrä oli noin 90 henkilöä ja liikevaihto 50 milj. euroa.

- Haluamme tukea Xamkin tekniikan koulutuksen kehittämistä ja voimme näin myös edistää yhteisiä uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä kehittämishankkeita, kertoo toimitusjohtaja Erkki Karppanen Etelä-Savon Energiasta.

- Lahjoitus on meille todella tärkeä ja tervetullut. Yritysyhteistyö on ammattikorkeakoulun koulutuksen ja tutkimuksen kulmakivi. Parasta aikaa olemme muun muassa kehittämässä yhdessä laitetta, joka mahdollistaa kotitalouskohtaisen kysynnänjouston uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi, toteaa kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi. Tutkimus- ja kehittämistyö myös omassa maakunnassamme on isossa murroksessa olevalle energia-alalle ensiarvoisen tärkeää, Niemi lisää.

- Tämä on hieno luottamuksen osoitus Xamkille. Suuret kiitokset Etelä-Savon Energialle, jatkaa rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen.

Varainhankinta käynnissä vuoden 2019 loppuun

Ammattikorkeakoulut saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, joihin valtio osallistuu yhteensä 24 miljoonalla eurolla.

Xamkin varainhankinta on käynnissä vuoden 2019 loppuun asti. Lahjoittamalla Xamkin tuottamaan osaamiseen ja soveltavaan tutkimukseen lahjoittajat voivat ovat mukana rakentamassa Kaakkois-Suomen ja koko maan elinvoimaa ja hyvinvointia.

Vuoden 2018 aikana saadut lahjoitukset oikeuttavat valtion vastinrahaan.

Lahjoituksia voivat tehdä sekä yksityishenkilöt että yritykset ja yhteisöt minkä suuruisena tahansa. Lisätietoja lahjoittamisesta www.xamk.fi/varainhankinta.

Lisätiedot:

Etelä-Savon Energia Oy (ESE), puh. 040 535 9999
Toimitusjohtaja Erkki Karppanen, erkki.karppanen@ese.fi, puh. 040 535 9999

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk
Toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen, heikki.saastamoinen@xamk.fi, puh. 050 312 5151
Kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi, kalevi.niemi@xamk.fi, puh. 040 569 8901

Aikuiskasvatuksen Kilta ry on valinnut Vuoden 2018 aikuiskouluttajaksi Innokas-verkosto -projektin, joka toimii myös Lappeenrannassa. Valinta julkistettiin lauantaina 8.12. Aikuiskasvatuksen Killan gaalassa Helsingissä. 

Perustelussaan valinnalle Kilta painottaa Innokas-verkoston aktivoivaa ja innovoivaa otetta opettajien ja rehtorien asiantuntijuuden kehittämisessä. Verkosto järjestää opettajille ja rehtoreille täydennyskoulutuksia, joiden ytimessä ovat innostaminen sekä uuden oppiminen. 

Innokas-verkosto aktivoi kouluja järjestämään itse 2000-luvun taitojen oppimista tukevaa toimintaa ja osallistumaan opetuksen kehittämiseen järjestämällä koulutuksia, konsultaatioita ja tapahtumia eri puolilla Suomea. 

Koulutukset perustuvat suomalaisten koulujen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä kehitettyyn Innovatiivisen koulun malliin. Tässä mallissa opettajat ja oppilaat nähdään innovaattoreina, jotka käyttävät monipuolisesti teknologiaa 2000-luvun taitojen oppimisessa ja opettamisessa. Innokas-verkosto on myös mukana erilaisissa innovatiivisissa tutkimushankkeissa. 

Lappeenrannassa verkoston toimintaa koordinoi Saimaan mediakeskuksen projektipäällikkö Petja Pyykkönen. Hänen lisäksi Lappeenrannassa Innokas-verkoston koulutuksia pitävät projektikoordinaattori Jukka Lehtoranta ja opettaja Katja Partanen. 

– Olemme järjestäneet 2000-luvun taitoja harjaannuttavia koulutuksia alueemme opettajille usean vuoden ajan. Opettajat ovat tutustuneet esimerkiksi 3D-suunnitteluun, ohjelmointiin, virtuaalitodellisuuteen ja innovaatiokasvatukseen, Pyykkönen kertoo. 

Koulujen tukemisen lisäksi verkosto järjestää muun muassa teknologiakerhotoimintaa ja vuosittaiset ohjelmointikisat lapsille. Lappeenranta isännöi ensi keväänä valtakunnallista Innokas-robotiikkaturnausta. Alueella innovaatiokasvatusta kouluttavan Katja Partasen mukaan lapset innostuvat omien keksintöjen tekemisestä. 

– Lapsille innovointi on luontevaa ja he keksivät usein luovempia ratkaisuja kuin me aikuiset. 

Aikuiskasvatuksen Kilta ry on Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimiva yhdistys. Killan tehtävänä on aikuiskasvatustieteen tekeminen tunnetummaksi sekä aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden ja työelämän välisten verkostojen rakentaminen. 

Aikuiskasvatuksen Kilta ry palkitsee vuosittain henkilön tai yhteisön, joka on toiminut ansiokkaasti aikuiskasvatuksen parissa. Kilta on valinnut vuoden aikuiskouluttajan jo 24 kertaa. 

Kuva: Saimaan mediakeskuksen opettaja Katja Partanen kouluttaa opettajia innovaatiokasvatukseen liittyen. Kuvaaja: Petja Pyykkönen.
 

Lisätietoja: 

Innokas-verkoston toiminnasta Lappeenrannassa: 

Lappeenrannan kaupunki
Projektipäällikkö Petja Pyykkönen
p. 040 637 4494
petja.pyykkonen@lappeenranta.fi

Vuoden aikuiskouluttaja -palkinnosta: 

Aikuiskasvatuksen Kilta ry
Puheenjohtaja Salla Veijonaho
p. 040 534 4077
salla.veijonaho@helsinki.fi
Viestintävastaava

Täältä pääset lukemaan listan aikaisemmin valituista vuoden aikuiskouluttajista:
https://aikuiskasvatuksenkilta.wordpress.com/vuoden-aikuiskouluttaja/

Innokas-verkosto https://www.innokas.fi/

Saimaan mediakeskus https://saimaanmediakeskus.fi/

Tuoreen fysiikan väitöstutkimuksen ansiosta on mahdollista, että näemme mullistavaa tekniikan kehittymistä lähivuosina. Tutkimuksessa kehitettiin yksittäisten hiilinanoputkien lajitteluun soveltuvaa mikrofluidialustaa, jossa nesteitä käsitellään mikroskooppisen pienissä kanavarakenteissa.

FM Ján Borovskýn väitöstutkimuksen tavoitteena oli luoda alusta, jossa hiilinanoputkien lajittelu perustuisi niiden luontaisten ominaisuuksien tunnistukseen täysin automatisoidusti. Tutkimuksessa saatiin valmistettua, kuljetettua ja ohjattua 20 kertaa hiuksen halkaisijaa pienempiä pisaroita tutkimukseen valmistettujen mikrofluidialustojen avulla.

- Nanoputki-vesiliuoksia valmistettiin tutkimuksessa uudella innovatiivisella menetelmällä. Onnistuin muodostamaan vesipisaroita, jotka sulkivat sisäänsä yhden hiilinanoputken. Pisaroiden kuljetus ja lajittelu tutkimukseen valmistetulla mikrofluidialustalla on suunniteltu täysin automattiseksi, eikä prosessi tule vaatimaan käynnistämisen jälkeen valvontaa, kuvailee Borovský.

Väitöstutkimuksessa saavutetut tulokset osoittavat, että hiilinanoputkien lajittelu mikrofluidi-tyyppisellä alustalla on mahdollista.  Mikrofluidistiikassa käsitellään ja ohjataan hyvin pieniä määriä nesteitä aiempaa tarkemmin erilaisissa pienissä kanavarakenteissa.

Uusia mahdollisuuksia laitevalmistajille

Kehitetty menetelmä luo uudet mahdollisuudet hiilinanoputkipohjaisten laitteiden valmistukselle.  Tutkimustulos on merkittävä, sillä tällä hetkellä nanohiiliputkien laajempaa hyödyntämistä elektroniikassa rajoittaa menetelmien puute, joilla voidaan luotettavasti erotella eri tyyppisiä hiilinanoputkia toisistaan. Jatkuva tarve kehittää elektronisia laitteita luo painetta nanoteknologialle keksiä uusia menetelmiä ja materiaaleja. Yksi niistä on nanohiiliputkien käyttö erilaisissa sovelluksissa.

FM Ján Borovskýn fysiikan väitöskirjan ”Development of Microfluidics for Sorting of Carbon Nanotubes" tarkastustilaisuus on torstaina 13.12.2018 klo 12:00 luentosalissa FYS. Vastaväittäjänä on professori Sami Franssila (Aalto-yliopisto) ja kustoksena on dosentti Andreas Johansson (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Ján Borovský on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2014 pääaineenaan teknillinen fysiikka (Brnon teknillinen yliopisto, Tšekki). Samana vuonna hän aloitti tohtorinopinnot Jyväskylän yliopistossa.

Lisätietoja:

• Ján Borovský, jan.j.borovsky@student.jyu.fi
• tiedottaja Elina Leskinen, viestinta@jyu.fi, 050 581 8351

Teos on julkaistu sarjassa Department of Physics, University of Jyväskylä Research Report numerona  11/2018, 199 s., Jyväskylä 2018, ISSN 0075-465X, ISBN 978-951-39-7634-7 (nid.), ISBN 978-951-39-7635-4 (pdf).

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) lahjoittaa 1 500 euroa Hyvä Joulumieli -keräykseen. Lahjoitetuilla rahoilla hankitaan ruokalahjakortteja, joilla vähävaraiset lapsiperheet voivat ostaa ruokatarvikkeita jouluksi.

Keräyksen tavoitteena on kerätä 2 miljoonaa euroa, jolla voidaan hankkia 70 euron suuruiset lahjakortit 28 000 perheelle. Keräyksen järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdessä Ylen Aamu-tv:n Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa.

Jo 22. kerran järjestettävä Hyvä Joulumieli -keräys on nostanut lapsiperheiden köyhyyden yhteiskunnalliseen keskusteluun. Köyhyys koskettaa Suomessa noin 110 000 lasta. Xamk haluaa olla mukana tukemassa kotimaan lapsia, joiden elämään vähävaraisuus vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi hankaloittaa koulunkäyntiä, harrastuksia ja kaverisuhteita. Se vaikuttaa myös heidän itsenäistymiseensä ja myöhempään elämäänsä.

Xamk lahjoittaa joka vuosi joulutervehdysvaransa hyväntekeväisyyteen. Xamk on hyvinvoinnin, teknologian ja luovan talouden korkeakoulu, joka kantaa vastuun sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta kestävyydestä kaikessa toiminnassaan.

Lisätietoa

Hyvä Joulumieli -keräyksen sivut

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Opetuksen palvelujohtaja, vastuullisuusjohtaja Olli Ervaala
044 702 8507, etunimi.sukunimi@xamk.fi

Vaasan yliopisto on satsannut syksyn kuluessa opiskelijoiden liikuntapalveluiden kehittämiseen. Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 45 000 euron avustuksen opiskelijaliikuntapalveluiden perustamiseen ja kehittämiseen sekä Vaasan kaupunki 35 000 euron avustuksen uusien palveluiden aloituskustannuksiin.

Opiskelijaliikunnan julkistustilaisuus pidetään Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sidosryhmäglögien yhteydessä

Aika: perjantaina 14. joulukuuta klo 14
Paikka: Wärtsilä-Sali, ylioppilastalo Domus Bothnica (Yliopistonranta 5)

Tilaisuudessa ovat paikalla Vaasan yliopiston liikuntakoordinaattori Seppo Evwaraye, Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, Vaasan yliopiston opintopäällikkö Nina Nässlin sekä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala.

Media on lämpimästi tervetullut tilaisuuteen.

Lisätietoja:
liikuntakoordinaattori Seppo Evwaraye, Vaasan yliopisto, tavoitettavissa 13.12. lähtien, p. 029 449 8555
hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY, p. 040 482 5568
pääsihteeri Kaisa Paavola, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY, p. 044 3248 964

Kauppatieteiden maisteri Jenni Mattsson, 49, on valittu Vaasan yliopiston uudeksi markkinointi- ja viestintäjohtajaksi. Hän aloittaa työnsä 1. helmikuuta 2019.

Mattssonilla on vahva kokemus markkinoinnin ja viestinnän johtotehtävistä teollisuudessa ja palvelusektorilla.  Hän tulee Vaasan yliopistoon terästukkuri Tibnorista, jonka markkinointi- ja viestintäjohtajana hän on toiminut vuodesta 2016 lähtien. Teräksen jakeluun ja esikäsittelyyn erikoistunut Tibnor on kansainvälisen teräsyhtiön SSAB:n tytäryhtiö.

Aiemmin Mattsson on toiminut markkinoinnin ja viestinnän johto- ja esimiestehtävissä muun muassa SSAB:ssa, Ruukissa, Kemirassa ja Teliassa sekä työskennellyt viestintäkonsulttina.

– Jenni Mattsson on kovan tason ammattilainen, jolla on kaikki edellytykset kehittää Vaasan yliopiston monikanavaista markkinointia ja viestintää, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Mattsson on yliopiston johtoryhmän jäsen. Hänen tehtävässään yliopiston markkinointi- ja viestintäjohtajana painottuvat uudistuvan Vaasan yliopiston profiilin ja brändin vahvistaminen, yliopiston kokonaisvaltainen markkinoinnin – erityisesti koulutusmarkkinoinnin – kehittäminen sekä yliopiston tutkimusviestinnän edistäminen ja työnantajamielikuvan rakentaminen.  Mattsson tulee myös toimimaan aktiivisesti yliopiston viestintään liittyvissä yhteistyöverkostoissa.  

– Mahdollisuus päästä osaksi Vaasan yliopiston muutosta työskennellen korkeatasoisen ja kansainvälisen yhteisön kanssa ja puolesta on todellinen näköalapaikka. Olen tottunut tekemään tiivistä yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa ja hakemaan yhteisen lähtökohdan ja tavoitteet markkinoinnille ja viestinnälle. Odotan innolla, että pääsen kehittämään yliopiston brändiä, viestintää ja kohderyhmälähtöisiä kohtaamisia eri kanavissa, sanoo Jenni Mattsson.

KUVA (linkkinä alla): Jenni Mattsson aloittaa helmikuussa Vaasan yliopiston markkinointi- ja viestintäjohtajana, kuvaaja: Anssi Turunen

Lisätietoja

Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto puh. 029 449 8291, jari.kuusisto@univaasa.fi
Markkinointi- ja viestintäjohtaja (1.2.2019 lähtien) Jenni Mattsson, puh. 050 314 2953

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisähaku vapaaksi jääneille opiskelupaikoille päättyi 6.12.2018. Hakijoita Xamkiin oli yhteensä 189, koulutuksia lisähaussa oli yhteensä viisi. Suosituin koulutus oli sairaanhoitajakoulutus Savonlinnassa.

• Insinööri (AMK), energiatekniikka, Kotka, monimuotototeutus, 42 hakijaa
• Insinööri (AMK), ympäristöteknologia, Mikkeli, päivätoteutus, 29 hakijaa
• Restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, Mikkeli, päivätoteutus, 30 hakijaa
• Yhteisöpedagogi (AMK), Mikkeli, päivätoteutus, 36 hakijaa
• Sairaanhoitaja (AMK), Savonlinna, päivätoteutus, 52 hakijaa

Valintakokeet järjestetään tällä viikolla. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksista heti kun ne ovat selvillä, opiskelu alkaa tammikuussa.

Lisätietoa

Toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen
puh. 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi

Hakijapalvelut
puh. 040 585 6610 tai 044 702 8891, hakijapalvelut@xamk.fi

Junaliikenteen matkustajien määrä Kotkan ja Kouvolan välillä on laskenut kymmenillä tuhansilla samaan aikaan, kun matkustamisen tarve on kasvanut.

Maanantaina 10. joulukuuta avattiin kysely junaliikenteen aikataulujen parantamiseksi Kotka-Kouvola-välillä. Kysely on ensimmäinen osa kaupunkien välisen junaliikenteen kehittämiseksi tehtävää selvitystä, jonka on määrä valmistua huhtikuussa 2019. Selvitystä koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Tarve selvitykselle on lähtenyt Kotkan ja Kouvolan kaupunkien sekä Kymenlaakson liiton aloitteesta ja se liittyy muun muassa junaliikenteen lähivuosina avautuvaan kilpailutukseen. Kotkan ja Kouvolan välinen junaliikenne kilpailutetaan osana Etelä-Suomen taajamaliikennettä ja kilpailutetun liikenteen on määrä alkaa kesällä 2022. 

- Kotka-Kouvola-yhteysvälin kehittäminen on maakuntaohjelman kärkihanke ja henkilöjunaliikenteen vuorotarjonnan lisääminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista, kertoo aluekehitysjohtaja Riitta Kallström Kymenlaakson liitosta.

Junan käyttö on vähentynyt ja oman auton käyttö lisääntynyt

Selvityksessä etsitään aikataulua, joka sopisi yhä useamman käyttäjän tarpeisiin ja lisäisi junalla matkustamista. Kohderyhmää ovat työmatkustajat sekä opiskelijat. Viiden vuoden aikana junamatkustajien vuosittainen määrä on pudonnut yli 40 000:lla – viime vuonna kaupunkien välillä junalla matkusti enää 90 000 matkustajaa, kun vuonna 2013 määrä oli vielä 130 000. Samaan aikaan kuitenkin tarve matkustamiselle muun muassa työn ja opiskeluiden takia on lisääntynyt.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen viime vuonna tekemän lausunnon mukaan Kotka-Kouvola-välin työmatkustamisen potentiaali on noin 10 000 matkaa päivässä, josta jopa puolet voitaisiin tehdä käyttäen joukkoliikennettä. Nykyisillä junien aikatauluilla työmatkustaminen on useimmille kuitenkin lähes mahdotonta ja oman auton käyttö on suosituin liikkumismuoto.

- Junavuoroja on ensiavuksi lisätty jo maaliskuussa, mutta aikataulujen perusteellinen tarkastelu tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja siksi selvitys on tarpeen, tietää tutkimuspäällikkö Tiina Poikolainen Xamkilta.

Raideliikenteen parempaan käytettävyyteen tähtäävä selvitys on avattu Kymenlaakson liiton verkkosivuille osoitteeseen www.kymenlaakso.fi, josta sen voi löytää etusivulta nimellä YHTEYSVÄLI–KYSELY. Kyselyyn vastaaminen vie 4-12 minuuttia ja se on avoin kaikille kymenlaaksolaisille. Kyselyyn voi vastata, vaikka ei matkustaisikaan junalla – kaikki tieto, joka auttaa yhteysvälin kehittämissä otetaan kiitollisena vastaan.

- Lähes poikkeuksetta kaikilla tuntuu olevan jonkinlainen mielipide junaliikenteestä ja aikataulujen toimivuudesta, kun aihe otetaan esille, sanoo Xamkin projektipäällikkö Petri Kähärä.

- Toivon, että saisimme runsaasti palautetta myös kyselyyn, sillä aihe on Kymenlaaksolle todella tärkeä ja ajankohtainen, hän jatkaa.

Kysely on avoinna vuoden loppuun saakka. Kysely on osa Xamkin Kotka-Kouvola-yhteysvälin kehittäminen-hanketta, jota rahoittaa Kymenlaakson liitto.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Petri Kähärä, petri.kahara@xamk.fi, p. 044 702 8963

Osan perinteisestä rehujen raaka-aineesta, kalajauhosta ja tuoduista proteiinilähteistä voi korvata paikallisella kasviproteiinilla ilman, että kirjolohen kasvu heikkenee merkittävästi. Vaikka täysi kasvisruokavalio heikentää kirjolohien kasvua, ei se vaikuta niiden hapenkulutukseen tai uintikykyyn.

FM Gerile Siqin Jyväskylän yliopistosta selvitti akvaattisten tieteiden väitöskirjatyössään, että kirjolohien kasvu heikkeni sitä enemmän mitä enemmän rehussa oli kasviproteiinia.

- Työni päätarkoitus oli tutkia mahdollisuutta korvata kalajauhoa ja ulkomaalaisia rehuraaka-aineita suomalaisilla kasviproteiineilla kirjolohirehuissa. Tutkin rehujen proteiinilähteiden biologista arvoa kalanrehuissa käyttäen luonnollisesti esiintyviä vakaita isotooppeja, Siqin selvittää.

Kalan kasvun lisäksi tutkittiin eri proteiinilähteiden ravitsemuksellista vaikutusta kirjolohen suorituskykyyn. Tätä tutkittiin uintirespirometrissä, ja tuloksena oli, ettei kasvisproteiini vaikuttanut kalojen hapenkulutukseen tai uintikykyyn.

Vakaiden isotooppien käytön periaate on se, että ”olet melkein sitä mitä syöt”. Tällä tekniikalla saatiin selville mm. se, että kalan kudosten ja ulosteen isotooppisuhde alkaa muistuttaa syödyn ravinnon isotooppisuhdetta, ja mitä parempaa rehu laadullisesti on, sitä enemmän kudos ja rehu alkavat muistuttaa toisiaan.

FM Gerile Siqinin väitöskirjan "Complementary Approaches for Assessing Protein Sources in Fish Feed" tarkastustilaisuus on perjantaina 14.12.2018 klo 12:00 luentosalissa Seminarium S212. Vastaväittäjä on professori Anders Kiessling (Ruotsin maatalouskorkeakoulu) ja kustoksena on professori Juha Karjalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Gerile Siqin on suorittanut eläintieteen FK-tutkinnon sisä-Mongolian maatalousyliopistossa Kiinassa vuonna 2008 ja luonnonvaratieteen FM-tutkinnon Okayaman yliopistossa Japanissa vuonna 2012 sekä rehuvalmistuksen opintoja Norjan bioteteiden yliopistossa 2014. Väitöstyön hän aloitti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.

Lisätiedot:

• Gerile Siqin, siqingerile2008imau@gmail.com, +358 44 916 7160, https://siqingerile.weebly.com
• Tiedottaja Elina Leskinen, viestinta@jyu.fi, 050 581 8351

Teos on julkaistu Jyväskylässä 2018, ISSN: 2489-9003, ISBN: 978-951-39-7625-5 (PDF). Linkki väitöskirjaan http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7625-5

Karvi on arvioinut Opettajankoulutusfoorumin toimintaa. Foorumi perustui pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena oli uudistaa opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutus. Tavoitteena oli, että Suomessa on maailman parhaat opettajat, jotka kehittävät osaamistaan läpi koko uran.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut Opettajankoulutusfoorumia, joka toimi vuosina 2016–2018. Arvioinnissa selvitettiin opettajankoulutuksen uudistamiseksi valittujen keinojen toimivuutta sekä sitä, miten opettajankoulutuksen uudistaminen on lähtenyt käyntiin.

Lisäksi tuotettiin tietoa siitä, mitkä rakenteelliset tekijät kansallisella tasolla sekä kuntien ja koulujen tasolla edistävät tai ehkäisevät opettajankoulutuksen uudistumista. Arvioinnissa annetaan myös suosituksia uudistamistyöhön. Tervetuloa tulosten julkistamistilaisuuteen! 

• Aika: tiistai 18.12.2018 klo 13.00–15.30
• Paikka: Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki

Hallituksen kärkihankkeen taustalla oli se, että opettajien koko uran aikaisen osaamisen kehittämiseltä puuttuu yhtenäiset kansalliset rakenteet. Lisäksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta kehitetään erillään. Kansainvälisesti tärkeänä pidetyltä uusien opettajien perehdyttämiseltä puuttuu yhtenäiset menettelyt.

Julkistamistilaisuuden avaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Arvioinnin tulokset ja suositukset esittelee arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta.

Tilaisuudessa keskustellaan myös jatkotoimista eri näkökulmista: kansallisten toimijoiden, opettajankouluttajien, opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden ja kuntatoimijoiden näkökulmista. Yleisön toivotaan osallistuvan keskusteluun.

Tilaisuuden ohjelma

Ilmoittautuminen ja lisätietoja:

projektipäällikkö, arviointineuvos Sirpa Moitus, etunimi.sukunimi@karvi.fi, +358 29 533 5518

arviointiasiantuntija Tarja Frisk, etunimi.sukunimi@karvi.fi, +358 29 533 5504

Pyydämme toimittajia ilmoittautumaan viimeistään maanantaihin 17.12. klo 12 mennessä. Toimittajat saavat raportin etukäteen tutustuttavakseen.

Seminaaria voi seurata myös videostriiminä tai katsoa jälkikäteen tallenteena. Linkki seminaarin seuraamiseen löytyy julkistamispäivänä Karvin verkkosivuilta. Videon seuraamiseen ei tarvitse ilmoittautua.

Lämpimästi tervetuloa!

Vaasan yliopiston entisen rehtorin Suvi Ronkaisen muotokuva paljastetaan keskiviikkona 12. joulukuuta. Ronkainen toimi Vaasan yliopiston rehtorina 1.1.2015–30.1.2017.

Muotokuvan paljastamistilaisuus alkaa kello 15 ja se järjestetään yliopiston päärakennuksen Mathildan aulassa. Media on tervetullut tilaisuuteen.

Aika: 12.12.2018 klo 15
Paikka: Mathildan aula, Tervahovi, Vaasan yliopisto, Wolffintie 34, Vaasa

Ohjelma

Muotokuvan paljastus ja luovutus                
Yliopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki  

Muotokuvan vastaanotto
Rehtori Jari Kuusisto

Puheenvuoro
Suvi Ronkainen
Valokuvataiteilija Marja Pirilä

Lisätiedot tilaisuudesta:
Riikka Kalmi, Vaasan yliopiston viestintä, p. 029 449 8231, riikka.kalmi@univaasa.fi

Liikkumattomuus ja siitä aiheutuvat sairaudet ovat saaneet kyytiä Suomessa, Tanskassa ja Baltiassa jo kahden vuoden ajan. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk kumppaneineen on liikuttanut kokeilukulttuurin hengessä tuhansia ihmisiä Itämeren alueen maaseudulla. Maaseudulla liikutaan vähemmän kuin kaupungeissa, joten vinkkejä ja kannustusta tarvitaan.

Uudessa karttasovelluksessa yli 500 liikuntaideaa

Kokeilukulttuurilla tarkoitetaan muutosten edistämistä ideoimalla, tekemällä ja käytännössä testaamalla. Villages on Move Baltic-hankkeessa on muun muassa kierretty autolla ja sporttivaunulla ympäri Baltiaa kesällä 2018 innostamassa ihmisiä mukaan uusiin liikuntaideoihin. Savonlinnassakin käytiin Linnanneitokierroksella.
Viidessä maassa on hankkeen aikana järjestetty ideakilpailuja ja tapahtumia uusiin ideoihin pohjautuen sekä luotu karttapohja, johon kuka tahansa voi jakaa oman liikuntaideansa. Yli 500 ideaa sisältävä karttapohja löytyy osoitteesta www.villagesonmove.com

Kartasta voi hakea ideoita erilaisin kriteerein ja kohderyhmittäin. Tapahtumia, kilpailuja ja pelejä löytyy lapsille, aikuisille ja senioreille tanssista lumenveistoon, yöjuoksusta keppihevoskisaan.
Yhteensä tapahtumiin on osallistunut 10 000 ihmistä hankkeen kumppanimaissa Suomessa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Hankkeessa on julkaistu myös pelikirja, johon kootut eri-ikäisten pelit ja leikit innostavat tutkimaan ja kokeilemaan liikunnan eri muotoja.

Liikuntaideoita ja innostusta maaseudulle tarvitaan

Maaseutualueet ovat hyvin samanlaisia Suomessa ja Baltiassa: maaseudun asukkailla on rajalliset mahdollisuudet harrastaa järjestettyä liikuntaa. Joskus ei rahallakaan löydy liikuntaharrastuksia, joihin olisi aikaa tai muuten mahdollisuutta. Tutkitusti maaseudulla asuvat ovat passiivisempia liikkumisessa kuin kaupunkilaiset. Fyysinen työ on vähentynyt, kuten kaikkialla Euroopassa.

Hankkeessa on kysytty ihmisiltä itseltään, miten he haluaisivat liikkua tai millaista liikunnallista toimintaa toivoisivat arkeensa.
-Liikkumisen ilo lähtee omaehtoisuudesta ja yhdessä tekeminen lisää hyvää oloa ja sitoutumista, sanoo Xamkin projektipäällikkö Marita Mattila. – Kun idea syntyy paikallisesti, paikallisista lähtökohdista käsin, siitä on mahdollista tulla pysyvää toimintaa. Mukana on myös itse keksimisen ilo. Toisaalta muualla luodut ideat innostavat kokeilemaan jotain aivan uutta. Hankkeemme toiminta onkin perustunut ideoiden vaihtoon ja levittämiseen.

Fyysinen aktiivisuus on tärkeää yhteiskunnalle taloudellisesti ja inhimillisesti

Villages on Move Baltic-hankkeen päätösseminaarissa Liettuan Birštonasissa puhunut Suomen Olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Ilmari Nalbantoglu vaatii liikkumattomuudesta aiheutuvien ongelmien ottamista vakavasti Suomessa. Hän kannustaa kiinnittämään huomiota liikkumattomuuden kustannuksiin ja painottaa, että tilanteen parantaminen edellyttää poliittista kiinnostusta ja muutosta rakenteissa: liikunta tulisi nähdä päätöksenteossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisenä, ei enää pelkkänä viihteenä ja vapaa-ajanviettona.

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta vain viidesosa suomalaisista liikkuu tarpeeksi. Liikkumattomuus ja siitä aiheutuvat sairaudet maksavat yhteiskunnalle vuosittain 3,7-7 miljardia euroa. Etelä-Savossa kustannus on 100 miljoonaa euroa. Haastetta lisää se, että fyysinen aktiivisuus jakautuu voimakkaasti.

- Ne jotka liikkuvat, tekevät sitä yhä enemmän. Passiiviset ovat samalla yhä passiivisempia, Nalbantoglu summaa ja näkee, että kokeilujen kautta ja innostamalla ihmisiä uudenlaisiin tapoihin liikkua voidaan saada hyviä tuloksia aikaan.
Syrjäseuduilla kyläkoulujen lopettaminen ajaa lapset istumaan pitkiä matkoja busseissa ja takseissa, eikä iltaisin ole välttämättä mahdollista harrastaa liikuntaa ainakaan järjestetysti.

-Koska Etelä-Savo on Suomen sairastavimpia maakuntia monilla eri mittareilla, on tärkeää, että meillä luodaan myös ratkaisuja ja kasvatetaan uutta sukupolvea ottamaan liikkuminen osaksi arkipäiväänsä. Tässä on liikuntahankkeen ydin paikallisesta näkökulmasta, sanoo Etelä-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Heino Lipsanen.

Mikkelissä syntynyt idea kasvoi Suomen Olympiakomitean teemavuodeksi

Koko Baltiaa, Suomea ja Tanskaa liikuttavan hankkeen ja liikkumisen kokeilujen juuret ovat Mikkelissä. Unelmien liikuntakuukausi 2014 Mikkelissä tuotti 400 kappaletta paikallisten ihmisten ideoita, ja Mikkeli palkittiin siitä Suomen Urheilugaalassa. Seuraavana kokeilukulttuuri siirtyi Unelmien liikuntakuukauden toteutuksiin ympäri maata ja lopulta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Olympiakomitean lanseeraamaan Unelmien liikuntavuoteen.

Xamk sai Villages on Move -hankkeelleen vuonna 2017 ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa rahoituksen Euroopan Unionin Erasmus+ Sport -ohjelmasta, joka tukee terveyttä edistävän liikunnan kehittämisprojekteja.
Nyt ohjelmasta on saatu jatkorahoitusta laajempaan projektiin. Vuoden 2019 kootaan Suomen, Belgian, Portugalin ja Liettuan voimin verkosto toteuttamaan eurooppalaista liikuntahanketta, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 2020.

Villages on Move Baltic -hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kumppaneina hankkeessa ovat Etelä-Savon Liikunta ESLi ry, Lääne-Viru College, Latvian Rural Forum, Kauno Kolegija Liettuasta ja UCL University College Tanskasta.

Rahoitus on vuosina 2017–2018 yhteensä n. 400 000 €, josta Erasmus+ Sport -ohjelma rahoittaa 80 prosenttia.

Lisätietoja

Marita Mattila, projektipäällikkö, Xamk, p. 050 312 5094, marita.mattila@xamk.fi
Heino Lipsanen, aluejohtaja, ESLi ry, p. 0440 651 615, heino.lipsanen@esliikunta.fi
Ilmari Nalbantoglu, erityisasiantuntija, Suomen Olympiakomitea, p. 050 574 1112

Lasten– ja nuortenkirjailija Tuula Kallioniemi on kirjoittanut 40 vuotta kirjoja. Tuloksena on 102 kirjaa, joista suurin osa on valmistunut samassa työhuoneessa, seitsemällä eri kirjoituskoneella. Lukukeskuksen järjestämällä virtuaalivierailulla kirjailijan työhuoneeseen pääsivät kurkistamaan Etäkoulu Kulkurin oppilaat. Tietokoneen ja web-kameroiden ääressä istui kuuntelijoita Tadzikistanista, Ranskasta, Ruotsista, Sveitsistä, Brasiliasta ja USA:sta. Etäkoulu Kulkurin oppilaat ovat ulkomailla asuvia suomalaisia, jotka opiskelevat etänä suomen kieltä ja suomeksi.

–   Nostakaa käsi ylös kaikki te, jotka luette paljon kirjoja, kehotti kirjailija Tuula Kallioniemi kotoaan käsin. Tietokoneen ruudulle ilmestyi pian monta viittaavaa kättä. Lukukeskuksen virtuaalivierailulla kirjailija kertoi kirjailijan työstä ja kirjoittamisesta web-kameran välityksellä. 

–  Oli mukavaa kuulla, miten Tuulasta tuli kirjailija. Lisäksi oli kiva kuulla, miten kirjat ovat syntyneet, esimerkiksi mistä ideat ovat tulleet ja miten henkilöt ovat muuttuneet, 4. luokkalainen Hilla totesi vierailun jälkeen. Osaa oppilaista vierailu oli etukäteen jännittänyt, mutta se osoittautui lopulta hienoksi kokemukseksi.

–  Lapset kertoivat innostuneina yksityiskohtaisesti kaiken, mitä Tuula Kallioniemi oli heille kirjailijanelämästään kertonut. "Uuden" teknologian avulla hyppääminen suoraan kirjailijan työhuoneeseen tuntui mahtavalta etuoikeudelta. Toinen lapsista aloittaa kohta lukemaan ensimmäistä Kallioniemeään. Hän haluaa itsekin kirjailijaksi ja nyt hän sai kuulla, miltä ammatin harjoittaminen voi näyttää todellisuudessa, kommentoi virtuaalivierailulle osallistuneiden oppilaiden vanhempi.

Myös kirjailijalle tietokoneen välityksellä tapahtuva kohtaaminen oli ainutlaatuinen.

–  Oli todella kiva nähdä kaikki lapset ja saada heihin henkilökohtainen kontakti. Vierailu herätti paljon ajatuksia ja uteliaisuus jäi kutkuttamaan. Millaista heidän elämänsä tuolla kaukana oikein mahtaa ollakaan, kirjailija Kallioniemi mietti.

Virtuaalivierailu oli osa marraskuussa perustetun e-kirjaston Kulkurikirjaston toimintaa. – Kirjat ja lukeminen ovat elintärkeitä ulkomailla asuvan lapsen äidinkielen kehittymiselle, ja Kulkurikirjasto tuo ne nyt jokaisen oppilaamme ulottuville, sanoo Etäkoulu Kulkurista Tuija Tammelander. Kulkurikirjaston sivuilta löytyy myös esimerkiksi kirjavinkkausvideoita ja  muuta lukemiseen innostavaa sisältöä.

Kirjailijan voi tilata vierailulle virtuaalisesti Lukukeskuksen tilaajapalvelusta 

Lisätietoja:

Lukukeskus

Viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö
puh. 050 563 8998
emmi.jakko@lukukeskus.fi

Kansanvalistusseura

Viestintäpäällikkö Annu Grinan

puh. +358 40 759 4532

annu.grinan@kvs.fi

Vaasan yliopistosta valmistuivat marraskuussa ensimmäiset Green Beltit. Joukko tekniikan ja kauppatieteellisen alan opiskelijoita sai kansainvälisen Lean Six Sigma Green Belt -pätevyyden, joka antaa heille työuralla mahdollisuuden päästä mukaan yrityksen prosesseja ja liiketoimintaa tehostaviin hankkeisiin.

– Lean Six Sigma on systemaattinen laadunparannusmenetelmä, jonka tavoitteena on, että yritys tai muu organisaatio pystyy tekemään konkreettisia kustannus- ja ajansäästöjä prosessien sekä laadun parannuksien myötä. Jos opiskelija pärjää kurssilla riittävän hyvin, hänelle myönnetään Green Belt -sertifikaatti, jota hän voi hyödyntää muun muassa työnhaussa ja erottua näin hakijamassasta edukseen, tuotantotalouden yliopistonlehtori ja Lean Six Sigma -kouluttaja Ari Sivula kertoo.

Lean Six Sigma Statistical Control -kurssilla opittiin muun muassa projektijohtamista, tiimityökaluja, ongelmanratkaisua ja tilastollisia analyysejä. Tavoitteena oli, että opiskelijat hallitsevat Lean Six Sigma -laadunparannusprosessin sekä siinä käytettävät menetelmät ja työkalut. Kurssiin kuului Green Belt -kehittämisprojekti, jonka opiskelijat tekivät ryhmätyönä valitsimilleen yrityksille. Case-tehtävän tarkoituksen oli konkretisoida Lean Six Sigma -menetelmä käytännössä.

Uutta näkökulmaa yrityksille

Opiskelijat Leo Byskata, Andreas Byggmästar, Suryakant Yadav, Kodjovi Lotchi ja Patricia Tuomela-Millán toteuttivat Green Belt -projektin yhteistyössä Wärtsilän kanssa.

– Tällainen yritysyhteistyö on tärkeää, sillä me opiskelijat pääsemme työskentelemään todellisten tilanteiden parissa, toisin kuin kuvitteellisten case-tehtävien kohdalla, Suryakant Yadav toteaa.

– Projektin toteuttamiseksi merkittävää oli luennoille osallistuminen, harjoitukset ja opettajan tuki, Patricia Tuomela-Millan painottaa.

Heidän Green Belt -projektinsa tavoitteena oli löytää kehitettäviä kohteita moottoreiden valmistusprosessista sekä siten lyhentää ja tasapainottaa tuotantoaikaa DMAIC-prosessin avulla Wärtsilässä.

– Aina on hyvä katsoa omaa toimintaa ulkopuolisen silmin, sillä se antaa uutta näkökulmaa. Jatkossa voisi tutkimusta viedä vielä syvemmälle ja ehkä tekoälyllä helpottaa joitakin työvaiheita. Yhteistyön tekeminen opiskelijoiden kanssa on meille myös siinä mielessä tärkeää, että he ovat mahdollisesti Wärtsilän tulevia työntekijöitä, sanoo Marko Myllykangas, Wärtsilä DCV:n Manager, Development & Industrialization.

– Saimme Green Belt -kehittämisprojektin avulla uutta tietoa muun muassa kehityskohteistamme. Vastaavanlaisia projekteja meille on tehty aiemminkin mutta ei laajalla mittakaavalla, jatkaa Mikko Lehtola, Wärtsilä DCV:n Quality Manager, Management Systems.

Lisätietoja: yliopistonlehtori Ari Sivula, p. 029 449 8314

Kuvassa: (vas.): Andreas Byggmästar, Mikko Lehtola Wärtsilästä, Kodjovi Lotchi, Patricia Tuomela-Millán, Leo Byskata, yliopistonlehtori Ari Sivula ja Marko Myllykangas Wärtsilästä.

Päivälleen tasan vuosi sitten (11.12.2018) Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen neljännessä kerroksessa avattiin IBM:n ja yliopiston yhteinen innovaatioyksikkö, jonka tarkoituksena on lisätä huipputeknologioiden hyödyntämisen osaamista ja tietoisuutta Jyväskylän seudulla. Ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut sen, että toimintaa pitää jatkaa ja laajentaa entisestään.

Innovaatioyksikössä, joka toimii avoimena ympäristönä kaikille halukkaille, tehdään tutkimusta ja koulutusta muun muassa erilaisten tekoälyratkaisujen, kyberturvallisuuden, IoT:n, robotiikan ja lohkoketjuteknologioiden saralla. Innovaatiohubissa on töissä kaksi IBM:n työntekijää.

Hubissa on avoimet ovet ja kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan esimerkiksi uusien teknologioiden hyödyntämisestä, tutkimuksesta, liikeideoista ja yhteistyömahdollisuuksista. Lisäksi innovaatiokeskuksessa järjestettiin vuoden aikana useista teknologiateemoista päiväohjelmia. Seminaarien tarkoituksena oli tuoda teknologia-alan osaajat yhteen ja tarjota esityksiä ajankohtaisista aiheista, sekä mahdollisuuden verkostoitua. Yliopiston, opiskelijoiden, paikallisten yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyönä onkin jo syntynyt paljon projekteja ja yhteistyötä. Seminaareja jatketaan ensi vuonna noin kuukausittain.

Jo pelkästään IBM Watson -tekoälyteknologiaan on tutustunut lähes 600 opiskelijaa, jotka osaavat hyödyntää sitä erilaisiin tarpeisiin. Opiskelijat työskentelevät ryhmissä ymmärtääkseen teknologian toimintaa, piirteitä ja sitä, miten ratkoa ongelmia teknologian avulla. Opiskelijat ovat rakentaneet muun muassa kuvantunnistussovelluksia, chatbotteja sekä IoT-verkon.

– IBM tarjoaa huipputeknologiaansa ja osaamistaan innovaatioyksikön käyttöön. Sen seurauksena Jyväskylän seudulle on saatu luotua uusia yritysverkostoja ja yhteistyötä. Innovaatioyksiköllä on konkreettista merkitystä seudun kilpailukyvylle ja uusien teknologiainnovaatioiden syntymiselle, kertoo Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan professori Pekka Neittaanmäki.

Kiinnostus ollut laajaa sekä seudun yritysten että opiskelijoiden keskuudessa

Tekoälyn vaikuttavuus on viimeisen vuoden aikana huomioitu myös muissa tiedekunnissa. Esimerkiksi syksyn tekoälyn peruskurssille ilmoittautui huimat 500 opiskelijaa. Opiskelijat eivät olleet pelkästään IT-tiedekunnasta eli kiinnostus tekoälyä kohtaan on laajaa ja koskettaa kaikenlaisia aloja.

Teknologiaratkaisut lisäävät tehokkuutta, kun ne hoitavat toistavia töitä tai töitä, jotka ovat aiemmin olleet aikaa vieviä. Näin ihmisiltä vapautuu aikaa tehdä esimerkiksi luovuutta tai erityisosaamista vaativia töitä entistä enemmän.

– On tärkeää saada opiskelijoille mahdollisuuksia tutustua ja tehdä konkreettisesti töitä nykyaikaisten huipputeknologiaratkaisujen parissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin syvä osaaminen siirtyy opiskelijoiden valmistumisen jälkeen työelämään ja hyödyttää koko Suomen taloutta. Teknologia-alan osaajista kilpaillaan työmarkkinoilla ja heillä pitää olla todelliset valmiudet vastata työelämän haasteisiin, kertoo Neittaanmäki.

Vieraina kansainvälisiä yrityksiä ja Suomen hallituksen jäseniä

Innovaatioyksikön toiminta kiinnostaa myös yliopiston ulkopuolisia toimijoita. Toimintaan on vuoden aikana käynyt tutustumassa muun muassa lukuisia globaalisti ja kansainvälisesti toimivien yritysten edustajia, peruskoululaisia Jyväskylän seudulta sekä Suomen valtion johtoa. Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili innovaatioyksikössä syyskuussa. Lisäksi tutustujien joukossa on ollut kymmeniä startup-yrityksiä, joita on autettu eteenpäin tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden osalta.

– Tähänastinen kokemus on osoittanut, että innovaatioyksikön toiminta on ollut erittäin hedelmällistä. Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset ja aikaansaannokset osoittavat, että tämän tyyppiselle toiminnalle on tarvetta sekä akateemisessa, yhteiskunnallisessa että kaupallisessa mielessä. Aiomme jatkaa tätä hyvää työtä ja kasvattaa toimintaa entisestään, jotta mahdollisimman moni yritys pääsisi hyötymään innovaatioyksikön tarjoamista mahdollisuuksista, toteaa IBM Suomen yhteiskunta- ja yliopistosuhteiden johtaja Maarit Palo.

Lisätietoja

• Professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005
• Yhteiskunta- ja yliopistosuhteiden johtaja Maarit Palo, IBM Suomi, maarit.palo@fi.ibm.com, puh. 040 5544 601

Kuva: Kyberturvallisuus ja tekoäly –iltapäivän (5.9.2018) esitykset vetivät salin täyteen osallistujia. Kuvaaja: Matti Savonen

Åbo Akademin säätiön valtuuskuntaan valittiin uusia jäseniä

Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan kokouksen yhteydessä 10.12.2018 Turussa valtuuskunnan uusiksi jäseniksi valittiin ajalle 1.1.2019–31.12.2023 pääsihteeri, VTM Riina Forsman (Turku), toimitusjohtaja, kauppat. lis. Roger Holm (Pietarsaari), pääsihteeri, vt. toimitusjohtaja, VTM Linda Lindholm (Kaarina) ja toimitusjohtaja, kauppat. kand., EMBA Carl Pettersson (Helsinki).

Valtuuskunnan pitkäaikainen jäsen ja puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell oli ilmoittanut haluavansa jättää paikkansa valtuuskunnassa. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi v. 2019 valittiin kauppaneuvos Peter Boström. Hallitusneuvos Paulina Tallroth valittiin uudestaan sen varapuheenjohtajaksi.

Valtuuskunnan tehtäviin kuuluu mm. valtuuskunnan jäsenten, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta, hallituksen jäsenten nimeäminen ja säätiön tilintarkastajien valinta. Valtuuskunta valitsee myös osan Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitoksen sekä uskontotieteelliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen erikoistuneen Donner-instituutin hallitusten jäsenistä. Valtuuskunta kokoontuu kahdesti vuodessa.

Åbo Akademin säätiön hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin toiminnanjohtaja, filosofian maisteri Martina Harms-Aalto ajalle 1.1.2019-31.12.2020 ja markkinointi- ja viestintäjohtaja, VTM Michael Smirnoff ajalle 1.1.2019-31.12.2021. Hallituksen jäseniksi valittiin uudestaan asianajaja, OTT Gisela Knuts ja yrittäjä, KTM Timo Ketonen ajalle 1.1.2019–31.12.2021. Hallituksen muut jäsenet ovat KTM Ebba Dåhli, DE Johan Kronberg ja kansanedustaja, VTM Stefan Wallin.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Christoffer Taxell kiitti väistyvää valtuuskunnan jäsentä kamarineuvos Henry Wiklundia hänen arvokkaasta panoksestaan säätiön valtuuskunnassa. Hallituksen puheenjohtaja Peter Boström ojensi Henry Wiklundille pronssisen Akatemiamitalin.

Valtuuskunnan uusi puheenjohtaja Peter Boström kiitti Christoffer Taxellia hänen monivuotisesta arvokkaasta panoksestaan Åbo Akademin säätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Lasse Svens, puh. 0500 562 945.

Pressmeddelande 11.12.2018

Nya medlemmar har utsetts för Stiftelsens för Åbo Akademi delegation

Vid Stiftelsens för Åbo Akademi delegationsmöte den 10 december 2018 i Åbo valdes till nya medlemmar i delegationen generalsekreterare, politices magister Riina Forsman (Åbo), VD, ekon. lic. Roger Holm (Jakobstad), generalsekreterare, t.f. VD, politices magister Linda Lindholm (St. Karins) och VD, ekon. kand., EMBA Carl Pettersson (Helsingfors) för perioden 1.1.2019–31.12.2023.

Delegationens ordförande, minister Christoffer Taxell hade meddelat att han önskar avgå som medlem i delegationen. Till ny ordförande för delegationen för år 2019 valdes kommerserådet Peter Boström. Regeringsrådet Paulina Tallroth återvaldes till dess vice ordförande för år 2019.

Delegationen har högst 50 medlemmar och sammanträder två gånger per år. Till delegationens uppgifter hör bland annat att utse medlemmarna i Stiftelsens för Åbo Akademis styrelse och utse styrelsemedlemmar i Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut och Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning.

Till nya medlemmar i styrelsen för Stiftelsen för Åbo Akademi valdes verksamhetsledare, filosofie magister Martina Harms-Aalto för perioden 1.1.2019-31.12.2020 och marknadsförings- och kommunikationsdirektör, politices magister Michael Smirnoff för perioden 1.1.2019-31.12.2021. Advokat, JD Gisela Knuts och företagare, EM Timo Ketonen återvaldes till medlemmar i styrelsen för perioden 1.1.2019–31.12.2021. Övriga styrelsemedlemmar är EM Ebba Dåhli, DE Johan Kronberg och riksdagsledamot, PM Stefan Wallin.

Delegationens ordförande minister Christoffer Taxell tackade den avgående delegationsmedlemmen kammarrådet Henry Wiklund, som av styrelsens ordförande Peter Boström fick motta Akademimedaljen i brons för sina mångåriga värdefulla insatser för Stiftelsens för Åbo Akademi delegation.

Kommerserådet Peter Boström tackade den avgående delegationsmedlemmen minister Christoffer Taxell för hans mångåriga värdefulla insatser för Stiftelsens för Åbo Akademi delegation och styrelse.

Tilläggsuppgifter: Skattmästare Lasse Svens, tfn 0500 562 945.