Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16490 articles
Browse latest View live

Reserviläisliiton vaalisivut auki

$
0
0

rl_epress_mediatiedotpohja_kuvat_kypa-cc-88ra-cc-88

Reserviläisliitto julkaisi kevään 2019 eduskuntavaaliohjelmansa kolme viikkoa sitten. Nyt avatuilla, informatiivisilla vaalisivuilla voi tutustua tarkemmin liiton Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelmaan. Sivustolla julkaistaan myöhemmin myös ohjelmaan sitoutuneiden kansanedustajaehdokkaiden tietoja sekä muita Reserviläisliiton vaaliohjelmaan liittyviä tietoja.

Reserviläisliiton vaalisertifikaatin saaneille ehdokkaille on luvassa myös näkyvyyttä Reserviläisliiton sähköisissä medioissa sekä mahdollisuus käyttää sertifikaattia vaalimateriaalissaan. Liiton vaalisertifikaatit julkaistaan sivuilla 1.1.2019. 

Reserviläisliitto ja sen maakunnalliset piirit järjestävät ensi keväänä vaaliohjelmaan keskittyviä paneelikeskusteluja, joihin ehdokkaita ja liiton jäseniä kutsutaan. Myös nämä tiedot löytyvät vaalisivuilta.

Vaaliohjelmaan sitoutuvan kansanedustajaehdokkaan tulee ilmoittaa nimensä, kotipaikkansa, puolueensa, vaalipiirinsä ja ehdokasnumeronsa sekä mahdollinen jäsenyytensä jossain Reserviläisliiton paikallisyhdistyksessä osoitteeseen tiedotus@reservilaisliitto.fi. Liiton vaalisivustolla ehdokkaat ryhmitellään puoluekohtaisiksi kokonaisuuksiksi.

Ohjelmassa useita teemoja

Reserviläisliiton vaaliohjelmasta löytyy lukuisia ajankohtaiseen maanpuolustuskeskusteluun tarttuvia teemoja. Nykyistä yleistä asevelvollisuutta ei liiton mukaan tule lakkauttaa, mutta sitä on täydennettävä naisten kutsunnoilla tai vastaavilla tilaisuuksilla, joiden välityksellä voidaan jakaa tietoa maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta. Liitto myös kannattaa kansalaispalvelusmallin tutkimista.

Totunnaisia reserviläisteemoja ovat vuosittain kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrän nostaminen 28 000:een, jotta jokainen reserviläinen pääsisi ainakin kerran sijoitusaikanaan kertaamaan. Reserviläisliitto esittää myös, että reserviläisjärjestöjen kanssa tehdään jatkossa vuosittaiset tulossopimukset, joissa asetetaan tavoitteet ja määritellään taloudellinen tuki järjestöjen reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja suomalaisten maanpuolustustahtoa ylläpitävälle toiminnalle.

Reserviläisliitto kiinnittää ohjelmassaan huomioita myös muuttuneeseen sodankuvaan ja mm. hybridisodankäynnin uhkaan. Liitto esittää Puolustusvoimien paikallispataljoonien määrän lisäämistä niin, että niitä olisi vähintään kaksi jokaisessa maakunnassa. Lisäksi Reserviläisliitto vaatii viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyön tehostamista poikkeusoloissa, johon liittyen liitto esittää kansallisen varaamisrekisterin perustamista.

Kaikkiaan Reserviläisliitto vaatii puolustusbudjetin kasvattamista niin, että vuosittainen nousu kattaa vähintään kiinteiden kulujen kasvun sekä yleisen indeksikehityksen. Merivoimien Laivue 2020 ja Ilmavoimien HX-hankintojen aiheuttamat kustannukset tulee kattaa erillisrahoituksella.

Lisätietoja
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
Olli Nyberg
0400 640 755, olli.nyberg@reservilaisliitto.fi


Palopäällystöliiton kunniajäseneksi on valittu Kari Lehtokangas

$
0
0

70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Kari Lehtokangas sai Suomen Palopäällystöliiton jouluseminaarissa tiistaina 11.12.2018 liiton kunniajäsenyyden. 

Kunniajäsenyyden perusteluna ovat Kari Lehtokankaan lukuisat aikaansaannokset pitkällä uralla. Lehtokangas tunnetaan sovittelevana ja rakentavana ilmapiirin luojana pelastusalan keskusteluissa.

– Kari Lehtokangas on kehittänyt pelastustoimea ja siihen liittyvää imagoa erittäin positiivisella otteella. Hän on äärimmäisen pitkällä urallaan ollut yksi positiivisimpia alan vaikuttajia, joita olen tavannut, toteaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Kari Lehtokangas liittyi Palopäällystöliiton jäseneksi helmikuussa 1974. Lehtokangas toimi liiton puheenjohtajana vuosina 2002–2006, jolloin pelastustoimi oli historiansa merkittävimmässä murroksessa siirryttäessä kunnallisesta alueelliseen pelastustoimeen. Puheenjohtajuutta edeltäneet liiton toiminnalliset ja taloudelliset haasteet saatiin Lehtokankaan johdolla ratkaistua. Lehtokankaalla on ollut valtakunnallisia luottamustehtäviä myös Suomen Punaisessa Ristissä.

Lehtokankaan valinnan jälkeen Palopäällystöliitolla on kunniapuheenjohtajan lisäksi kuusi kunniajäsentä.

Kari Lehtokangas 
  • liittyi Palopäällystöliiton jäseneksi 27.2.1974
  • aloitti työskentelyn pelastustoimessa Helsingin kaupungin palolaitoksella 17.1.1972 (hallinto-osaston toimistopäällikkö, talouspäällikkö, hallintopäällikkö)
  • työskenteli Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja 1997–2012
  • Palopäällystöliiton puheenjohtaja vuosina 2002­–2006, 1. varapuheenjohtaja vuonna 2001
  • liiton korkein ansiomerkki, suurristi nro 5, 4.11.20111
  • useita luottamustehtäviä uran varrella kunnallishallinnossa sekä keskusjärjestöissä palo- ja pelastustoimen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä
  • opettanut Valtion palo-opistossa ja Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskuksessa (palo- ja pelastuslainsäädäntöön, hallintoon ja taloushallintoon liittyvät asiat)
  • lukuisia julkaisuja ja artikkeleita alan lehdissä
Palopäällystöliiton kunniajäsenyys
  • Liittokokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi liittohallituksen esityksestä erittäin ansioituneen liiton jäsenen sekä kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen merkittävällä tavalla on työskennellyt liiton toiminnan tai pelastus- ja turvallisuusalan tukemiseksi.
  • Palopäällystöliiton rivijäsenyydelle on erityisiä edellytyksiä, jolloin kunniajäsenen edellytetään erityisellä ja poikkeuksellisen ansiokkaalla toiminnallaan erottuneen tästä joukosta edelleen. On huomattava, että historiansa aikana liitolla on ollut huomattavan vähän kunniajäseniä.
  • Kunniajäsenten määrä pidetään varsin pienenä, yläraja on kymmenen. Sääntöjen sanamuotoa noudattaen kunniajäseneksi voidaan kutsua myös liiton ulkopuolinen henkilö, jonka katsotaan täyttävän kunniajäsenyyden kriteerit.

 

Lisätietoa: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

040 588 4112 / ari.keijonen(at)sppl.fi

Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö 2018 on Sami Viholainen

$
0
0

Vuoden Sopimuspalokunnan päälliköksi on valittu Veikkolan VPK:n päällikkö Sami Viholainen.

Sami Viholainen on jo vuosien ajan määrätietoisesti rakentanut ja kehittänyt palokunnan toimintaa yhteistyössä palokunnan hallituksen kanssa, luonut ympärilleen verkostoja ja huolehtinut palokunnan hyvinvoinnista. Esimerkillään hän saa myös muut innostumaan. Sami on nopea toimissaan ja suora viestinnässään. Hän kohtelee palokunnan jäseniä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Päällikkönä Sami Viholainen on päättäväinen ja se näkyy siinä, että jos palokunnassa joitain halutaan tehdä, se myös tehdään. Veikkolan VPK on aktiivinen palokunta, jolla on vuosittain yli 150 hälytystehtävää.

Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaetaan vuosittain sopimuspalokuntatoimintaa edistäneelle henkilölle. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. Tunnustuksen myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä.

Lisätietoa: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto 

040 588 4112 / ari.keijonen(at)sppl.fi

Trainer4Yousta Suomen Valmentajien pääkumppani

$
0
0

Suomen Valmentajat ry ja Trainer4You Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Trainer4Yousta tulee valmentajajärjestön pääyhteistyökumppani.

Suomen Valmentajat järjesti kesällä jäsenkyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa jäsenten kiinnostusta personal trainer -koulutusta kohtaan. Yli kolmasosa vastanneista osoitti kiinnostusta ja sen lisäksi osalla oli pt-koulutus jo hankittuna. Vastatakseen kiinnostukseen Suomen Valmentajat ja koulutusyhtiö Trainer4You päättivät jatkaa aiemmin hyvin sujunutta yhteistyötä ja käynnistää hetken tauolla olleen pääyhteistyökumppanuuden uudestaan. 

Jäsenille uusi yhteistyö näkyy etenkin siinä, että urheiluvalmentajille järjestetään tuntuvalla jäsenalennuksella oma ryhmä Trainer4Youn Personal trainer -koulutukseen Espooseen ja jäsenet saavat saman jäsenalennuksen myös muihin Personal trainer -koulutuksiin ympäri Suomen.

 - Yrittäjyys lisääntyy valmennuksessa ja urheiluvalmentaja-pt -yhdistelmä voi tarjota joillekin jäsenistämme kokoaikaisen työn liikunta-alalla. Jäsenkyselymme osoitti selvää kiinnostusta pt-koulutusta kohtaan. Kyseessä ei ole siis se, että sekoittaisimme urheiluvalmennuksen ja personal trainingin keskenään, vaan tarjoamme jäsenillemme mahdollisuutta hankkia Personal trainer -ammattiosaamisen urheiluvalmennuksen osaamisen rinnalle tuntuvalla jäsenalennuksella, Suomen Valmentajien toiminnanjohtajana toimiva Sari Tuunainen kertoo. 

- Valmentamisessa ja personal trainingissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molempien tavoitteena on valmennettavan auttaminen eteenpäin sekä itsensä tarpeettomaksi tekeminen opettamalla, perustelemalla ja palautetta antamalla. Eroavaisuudet kulminoituvat lähinnä siihen, että personal trainerin lähtökohtana on terveyttä ja suorituskykyä edistävän elämäntavan opettaminen, kun taas valmentaja opettaa valmennettavaansa urheilulajin tavoitteet keskiössä, kuitenkin urheilulliseen elämäntapaan liittyvät asiat myös huomioiden, tiivistää Trainer4Youn toimitusjohtaja Riku Aalto.

- Personal trainer -koulutus tarjoaakin monelle osa- tai täysipäiväisestä valmentamisesta kiinnostuneelle henkilölle mahdollisuuden siirtymiseen aiempaa laajemmin unelmatyönsä pariin, hän jatkaa.

Kumppanuus on merkittävä taloudellisesti niin Suomen Valmentajien jäsenille kuin yhdistyksellekin. Nyt tehdyn sopimuksen kesto on kaksi vuotta, mutta tavoitteena on pitkäaikainen kumppanuus. Suomen Valmentajien muut kaupalliset pääyhteistyökumppanit ovat VK-Kustannus Oy ja Coach4Pro Oy.

Lisätietoja:
www.suomenvalmentajat.fi
Sari Tuunainen, toiminnanjohtaja (sij.), Suomen Valmentajat 050 3282036

https://www.trainer4you.fi/suomen-valmentajat
Riku Aalto, toimitusjohtaja, Trainer4You Oy, 050 3494099

HAMKin tutkimusyksiköt saivat uudet nimet

$
0
0

 

Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusyksiköt ovat saaneet uudet nimet. Ne ovat jatkossa HAMK Bio, HAMK Edu, HAMK Smart ja HAMK Tech.

Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusyksiköt on nimetty uudelleen. Jatkossa HAMKin biotalouden tutkimusyksikkö on HAMK Bio, Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö on HAMK Edu, Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö on HAMK Smart ja Ohutlevykeskus on HAMK Tech. Muutos liittyy HAMKin uuteen strategiaan, joka julkistetaan kokonaisuudessaan alkuvuonna.

Uudet nimet yhtenäistävät HAMKille tärkeiden tutkimusyksiköiden ilmettä ja erottuvat aiempaa paremmin kansainvälisellä tutkimuskentällä.

”Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 HAMK on kansainvälisesti merkittävä korkeakoulu myös soveltavassa tutkimuksessa. Tutkimusyksiköiden nimien linjaaminen on yksi askel tähän suuntaan”, sanoo vararehtori Janne Salminen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ohutlevykeskus on nyt HAMK Tech 

Selvimmin nimimuutos näkyy Ohutlevykeskuksessa, joka on jatkossa HAMK Tech. Tutkimusyksikkö on toiminut kaksikymmentä vuotta ja saavuttanut kansallisen kärkitason alkuperäisillä toiminta-alueillaan ohutlevy- ja teräsrakentamisen tutkimustoiminnassa. Toiminta kattaa nykyisin myös paljon muuta.

Tutkimusyksikön johtaja Jarmo Havula näkee uuden HAMK Tech -nimen luontevana askeleena organisaation kehittämisen jatkumolla.

”Viime vuosina tutkimus- ja kehittämistoimintamme on laajentunut uusille teknologiasovellusten alueille. Nykyinen toiminta kattaa muun muassa 3D-teknologioihin, rakennusten energiatehokkuuteen ja valmistuksen robotiikkaan liittyviä t&k -toimia. HAMK Tech -nimi kuvaa paremmin nykyistä toimintaa ja mahdollistaa toiminnan laajentumisen tulevaisuudessakin”, Jarmo Havula sanoo.

 

Lisätietoja:

Janne Salminen, vararehtori, HAMK, 050 342 9569, janne.salminen@hamk.fi

Jarmo Havula, tutkimusyksikön johtaja, HAMK Tech, 040 824 1955 , jarmo.havula@hamk.fi

Annukka Pakarinen, tutkimusyksikön johtaja, HAMK Bio, 050 300 1827, annukka.pakarinen@hamk.fi

Martti Majuri, tutkimusyksikön johtaja, HAMK Edu, 040 587 9883, martti.majuri@hamk.fi

Vesa Salminen, tutkimusyksikön johtaja, HAMK Smart, 050 469 9945, vesa.salminen@hamk.fi

 

https://www.hamk.fi/tutkimus/

KUTSU MEDIALLE: Xamk ja SAMIedu sopivat kumppanuudesta 14.12. Mikkelissä

$
0
0

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto SAMIedu solmivat kumppanuussopimuksen. Yhteistyön tavoitteina on tuottaa osaavaa työvoimaa sekä tutkimus- ja kehittämispalveluita alueen elinkeinotoiminnan tarpeisiin.

Kumppanuussopimus allekirjoitetaan perjantaina 14.12. klo 11.30 Xamkin Mikkelin kampuksella, H-rakennuksen neuvottelutilassa H114.

Media on tervetullut allekirjoitustilaisuuteen. Tilaisuudessa ovat paikalla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen
puh. 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto SAMIedu kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen
puh. 044 550 6300, jukka.mustonen@samiedu.fi

Lisätietoja tilaisuudesta:

Viestintäsuunnittelija Kati Hoffren, 040 7179993, kati.hoffren@xamk.fi

Oikeustulkki takaa oikeusturvan - virhe voi olla kohtalokas

$
0
0

Oikeustulkkauksen tarve Suomessa on viime vuosina kasvanut ja ammattitaitoisista oikeustulkeista on pulaa. Pirkanmaan käräjäoikeudessa on huomattu, että erityisesti Suomessa harvinaisten kielten tulkkeja ei välttämättä löydy ollenkaan. Käräjä- ja hovioikeuksien lisäksi oikeustulkkeja tarvitaan muun muassa poliisin, Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen, oikeusaputoimistojen sekä Tullin prosesseissa.

Ammattitaitoisen tulkin puute voi vaarantaa asiakkaan oikeusturvan ja ihmisoikeudet sekä yhteiskunnan edun. Oikeustulkki toimii paljon vartijana.

- Oikeustulkin tehtävänä on tuoda asiakas tasavertaiseen tilanteeseen muiden kanssa, painottaa Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomari Oskar Kulmala.

Rikosasioissa henkilö itse tärkein tietolähde

- Useimmiten riita- ja rikosasioissa tärkein tietolähde on henkilö itse, ja henkilökohtainen kuuleminen erityisesti rikosasioissa todella tärkeää. Tulkin rooli on tulkata kaikki niin, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet ja tulleet ymmärretyiksi.

Tulkin tulisi tavoittaa mahdollisimman tarkkaan eri nyanssit. Se edellyttää paitsi oikeusprosessien ja -sanaston osaamista myös kulttuurintuntemusta. Tulkkauksen haastavuuteen vaikuttaa myös tulkattava kieli.

- Esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi on olemassa paljon valmiiksi käännettyä materiaalia. Muiden kielten kanssa täytyy tehdä paljon enemmän omaa ennakkoselvitystä terminologian suhteen, kertoo oikeustulkki ja kääntäjä Jutta Lillia.

Tyypillinen oikeustulkkaustilanne ja -tarve on nopea ja ennakkomateriaalia voi olla saatavilla vain niukasti. Tulkin on silti pystyttävä ottamaan tilanne nopeasti haltuun. Työkalupakkiin tarvitaan monipuoliset sanastot ja oikeudellisten asioiden kattava perustuntemus.

Virhe voi olla kohtalokas

- Toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa joku läsnä oleva, tulkattavaa kieltä osaava, huomauttaa, että tulkki tulkkaa väärin. Tulkkauksen oikeellisuudesta herää epäilys myös silloin, jos tulkin tulkkaus on huomattavasti pidempi tai lyhyempi kuin alkuperäinen sanoma, huomauttaa asianajaja, varatuomari Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy:stä.

- Oikeusasioissa on ratkaisevan tärkeää, että termit käännetään oikein ja kaikki osapuolet ymmärtävät, mistä on kyse.

Tulkilla on oikeusprosesseissa iso vastuu. Virheet voivat olla kohtalokkaita. Ei riitä, että tulkki osaa teknisesti tulkata oikein vaan hänen on ymmärrettävä viesti, jonka hän tulkkaa. Käsitteet ja termit on tunnettava ja on ymmärrettävä niiden merkitys.

- Teon tunnustamisella ja myöntämisellä on oikeuskielessä ja oikeudenkäynnissä merkittävä ero, nostaa Kulmala esimerkin.

Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneita tulkkeja valmistuu tällä hetkellä ainoastaan Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta (TAKK). Oikeustulkkeja valmistuu vuosittain noin 15, ja tähän mennessä tutkinnon suorittaneiden joukossa on arabian, englannin, persian, venäjän ja viron kielen tulkkeja. Tutkinto ja koulutus pohjaavat EU-direktiiviin (2010/64/EU), joka velvoittaa varmistamaan oikeustulkkauksen laadun ja huolehtimaan pätevien tulkkien saatavuudesta.

Koulutukseen valittavalla täytyy olla vankka kokemustausta oikeustulkkauksista. Silloin koulutuksesta saa parhaan hyödyn. Jutta Lillia on tehnyt oikeustulkkauksia 15 vuoden ajan ja suoritti oikeustulkin erikoisammattitutkinnon vuonna 2017.

- Pitkästä kokemuksesta huolimatta koulutus ja tutkinto auttoivat löytämään omia kehitettäviä alueita. Koulutus selkiytti oikeusprosessin osa-alueita, laajensi kokonaisymmärrystä, antoi varmuutta ja vahvisti ammattieettistä toimintaa, Lillia toteaa.

Tutkinto takaa ammattitaidon

Koulutuksessa käydään läpi oikeudellisia asioita monesta eri näkökulmasta. Tutuksi tulevat terminologia, oikeusjärjestelmä ja oikeusprosessit.

- Oikeustulkkien työtilanteet ovat moninaisia ja tulkilla on oltava perustietämys monenlaisista oikeusprosesseista, Lillia kertoo.

- Ammattitaitoinen tulkki nopeuttaa oikeuskäsittelyä varsinkin, jos pystytään käyttämään simultaanitulkkausta, Kulmala nostaa esiin myös kustannussäästöjen näkökulman.

Kulmala ja Räihä-Mäntyharju pitävät koulutuksessa asiantuntijaluentoja ja arvioivat tutkintosuorituksia.

- Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittaminen on vaativa prosessi, jossa testataan tulkin ammattitaito ja osaaminen oikeudenkäyntiasioissa, Kulmala painottaa.

- Jos tulkki on suorittanut erikoisammattitutkinnon, voin asianajajana lähteä olettamuksesta, että tulkilla on riittävä osaaminen, vahvistaa Räihä-Mäntyharju.

Oikeustulkin erikoisammattitutkinto koostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta, joissa osaaminen osoitetaan tutkinnon perusteissa tarkasti määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen vie puolitoista vuotta. TAKK:n kouluttajien Ekaterina Tsavron ja Tuija Hildénin mukaan tutkintoprosessi on työelämälähtöinen ja monivaiheinen, ja sen kehittämisessä ja toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä tulkkaus- ja oikeusalan asiantuntijaverkoston kanssa.

- Tulkin pitää osoittaa hallitsevansa paljon muutakin kuin taito tulkata ammattimaisesti moninaisissa oikeudellisissa tilanteissa. Merkittävässä roolissa ovat myös laajat oikeustulkin toimintaympäristöt, ammattimainen toiminta sekä työkielten hallinta.

- Tutkinnon suorittaneet tulkit voivat hakea Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin, jota viranomaiset voivat hyödyntää, kun oikeustulkkia tarvitaan, toteavat kouluttajat.

Lisätiedot

Tuija Hildén, tulkkikouluttaja, TAKK, puh. 044 7906 345, tuija.hilden@takk.fi

Hanna Räihä-Mäntyharju, asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Tempo Oy, puh. 050 599 3503, hanna.raiha-mantyharju@tempolaw.fi

Jutta Lillia, tulkki, Kaussi Oy, puh. 040 5019929, jutta.lillia@tl-link.fi

Tule tutustumaan e-urheiluun perjantaina 14.12. – IsoKristiinassa järjestettävässä tilaisuudessa pääsee myös itse pelaamaan

$
0
0

Lappeenrannan kaupunki järjestää yhdessä eSports-joukkue IPV Trailblazersin ja LUT:n kanssa tilaisuuden, jossa pääsee tutustumaan e-urheiluun ja kuulemaan lajin tuoreimmat kuulumiset. IsoKristiinan K-kerroksen Brahen pihalla perjantaina 14.12. klo 14–17 järjestettävä tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Tilaisuudessa on mahdollista testata pelaamista IPV Trailblazersin ammattilaisia vastaan tai heidän kanssaan Overwatch-pelin parissa. Pelaamisen ohella e-urheilua taustoitetaan keskustelemalla ihmisten kanssa ja myös haastatteluiden avulla.

Opastajina toimivat Overwatchin SM-hopeaa 2018 ja Grail Quest -turnauksen voiton napanneet pelaajat Lauri "Kouhia" Kouhi ja Armas "FaRmaS" Kantola.

Nuorisotoimintayksikön päällikkö Kimmo Hölkki kertoo, että IPV Trailblazers organisoi koko tapahtuman.

– Tilaisuudessa pääsee varmasti kartalle e-urheilun saloista lajin ammattilaisten johdolla. Paikalle on tulossa e-urheilijoiden lisäksi muitakin vieraita, kuten esimerkiksi SaiPan pelaaja, testaamaan pelaamista. Lisäksi tapahtuman yhteydessä voi osallistua arvontaan.

Tutustumistilaisuus on osa kaupungin strategiarahoituksella tehtävää e-urheiluun liittyvää kehittämistyötä. 

– Tavoitteenamme on kehittää e-urheilua eräänä vaihtoehtoisena harrastusmuotona yhdessä IPV Trailblazersin ja LUT:n kanssa. Suunnitelmissa on järjestää tulevaisuudessa muun muassa eSports-kerhotoimintaa ja eSports-tapahtumia, Hölkki avaa. 

Kuva: IPV Trailblazersin Lauri ”Kouhia” Kouhi. Kuvaaja: Topias Rantala. 

Lisätietoja: 

Nuorisotoimintayksikön päällikkö Kimmo Hölkki,
puh. 0400 154 596, kimmo.holkki(a)lappeenranta.fi 

Imatran Pallo-Veikot IPV, myynti-ja markkinointipäällikkö Mikko Pehkonen
puh. 044 7632194, mikko.pehkonen(a)ipv.fi


Miltä näyttää kotikuntoutuksen tulevaisuus? Seminaarit ja paneelikeskustelu Savonlinnassa 13.12.

$
0
0

Xamkin Savonlinnan kampuksella vietetään tällä viikolla Moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutuksen päätösseminaareja. Seminaareissa esitellään sosiaali- ja terveysalan kotikuntoutuksen kehittämiseksi Itä-Suomessa tehtyjä toimintamalleja ja hyviä käytänteitä. Kotikuntoutus on yksi valtakunnallinen ja ajankohtainen painotusalue väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen lisääntyessä.

Media on tervetullut kuulemaan kotikuntoutuksesta torstaina 13.12. Xamkin Savonlinnan kampukselle, (Savonniemenkatu 6, tila 431.)

Moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutuksen päätösseminaarit ja paneelikeskustelu

Moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutus on viiden ammattikorkeakoulun (Jamk, Oamk, Tamk, Metropolia, Xamk) yhdessä suunnittelema, tuottama ja viidellä paikkakunnalla toteutunut, opetus-ja kulttuuriministeriön tukema koulutus. Koulutus käynnistyi lokakuussa 2017 ja päättyy tällä viikolla. Koulutus tukee eri puolella Suomea moniammatillisen kotikuntoutuksen toimintakäytäntöjen kehittämistä.

Xamkin Savonlinnan kampuksella opiskeli 15 opiskelijan moniammatillinen ryhmä sote-alan ammattilaisia (fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, sairaanhoitajia, kuntoutuksenohjaaja ja sosionomi). Opiskelijat tuottivat työelämän tarpeisiin ajankohtaisia kotikuntoutuksen toimintamalleja ja arvioivat mm. etäkuntoutuksen mahdollisuuksia.

Kotikuntoutuksen kehittämisen kokemuksia

Opiskelijat esittelevät Itä-Suomen alueella (Sosteri, Siun sote, Essote, sote-alan yritykset) toteutuneita kehittämistehtäviään seminaarissa torstaina 13.12. Xamkin Savonlinnan kampuksella (Savonniemenkatu 6, tila 431.)

Posteriseminaari klo 13-14.30

• Onnistuneet kotikuntoutuksen palvelupolut näkyviksi, Satu Hahl, Essote

• Asiakas toimintakykyisenä kotona - Tehostetun aktivointijakson kehittäminen Sosterissa, Sanni Asikainen, Sirkku Korpela, Eveliina Laine ja Marika Silvennoinen, Sosteri

• Kokemuksia etäkuntoutuksesta osana monialaista kotikuntoutusta, Minna Hassinen ja Sari Kukkonen, Siun Sote

• Etänä kotiin - Etäkuntoutuskokeiluja Kruunupuiston ja Verve Oulun Kuntotalon käyttöön, Eija Kekäle, Ritva Ratavaara ja Soile Tiimonen, Kruunupuisto & Verve Oulu

• Kotikuntoutustiimin perustaminen ja toiminnan pilotointi, Maarit Moilanen, Merja Ollikainen ja Katja Toiviainen, Essote

• Kohti asiakaslähtöistä kotikuntoutusta hyödyt asiakkaalle ja yritykselle, Anne Pölhö, GeriWell Oy

 

Paneelikeskustelu kotikuntoutuksen tulevaisuudesta, klo 15-16

• Sote-alan työyhteisöjen edustajat virittävät yhteistä keskustelua aiheesta.

 

Lisätietoja:

Merja Reunanen, yliopettaja

merja.reunanen@xamk.fi, puh. 050 312 5116

 

Arja Kiviaho-Tiippana, yliopettaja

Arja.Kiviaho-Tiippana@xamk.fi, puh. 050 312 5106

 

Palvelusetelillä lyhennetään hoitojonoja ja vältetään vaivojen pitkittymistä

$
0
0

Kuntien kannattaa hyödyntää olemassa olevaa palvelusetelijärjestelmää laajemmin ja ottaa käyttöönsä palveluseteleitä palvelujen järjestämisessä. Näin ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon ja kustannussäästöjä syntyy. Hyvä ja selkeä lainsäädäntö on mahdollistanut kunnille palveluseteleiden käyttöönoton kuntoutuspalveluihin jo vuodesta 2009 alkaen.

Palvelusetelijärjestelmää on käytetty monissa kunnissa ja kuntayhtymissä kovin vähän, lähinnä paineenpurkajana ruuhkautuneissa palveluissa. Siellä, missä palvelusetelit ovat olleet aktiivisessa käytössä, kokemukset ovat pääosin olleet hyviä: palvelujen saatavuus on parantunut, hoitoon pääsy on nopeutunut, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja kustannussäästöjä on syntynyt.

Palvelusetelin arvoa määritettäessä on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna. Palvelusetelin arvon on oltava asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus.

Toimiva palveluseteli on kriteereiltään selkeä ja arvoltaan sellainen, että asiakkaat pystyvät hankkimaan sillä tarvitsemansa palvelun. Palvelusetelin antajan on myös huolehdittava siitä, että asiakas saa neutraalia palveluohjausta, jossa hänelle kerrotaan mahdollisuudesta valita hyväksytyistä palveluntuottajista itselleen sopivin taho.   

Palveluseteleiden käyttö sopii erityisen hyvin kuntoutuspalveluihin - kuntoutusta lähipalveluina tuottavia pk-yrityksiä ja ammatinharjoittajia löytyy joka kunnasta. Tuki- ja liikuntaelinoireisen tai mielenterveyden häiriöstä kärsivän nopea asiantuntijan arvioon ja hoitoon pääsy on tehokas tapa välttyä pitkiltä sairauslomilta ja vaivojen pitkittymiseltä. Kun kuntoutukseen päästään oikea-aikaisesti, sekä jonot että terveydenhuollon kustannukset pienenevät.

Sote-uudistuksen pitkittyminen on aiheuttanut joissakin kunnissa tilanteita, joissa sote-ratkaisua odoteltaessa ostosopimukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajilta ovat katkolla. Kuntien kannattaisikin juuri nyt ottaa käyttöön hallinnollisesti kevyt ja asiakkaille helppokäyttöinen palveluseteli. Palveluseteleitä käyttämällä säästytään raskailta ja aikaa vieviltä kilpailutuksilta. Samalla mahdollistetaan oman kunnan palvelutuotannon säilyminen monipuolisena pienilläkin paikkakunnilla. Myös verorahat jäävät omaan kuntaan.

On tärkeää, että hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeeseen kuuluvien palvelusetelikokeiluiden kautta kerätään tietoa mahdollisimman toimivan mallin aikaansaamiseksi myös uudessa sotessa. Kokeiluista saatava palaute on analysoitava huolellisesti ja toteutukseen on hyväksyttävä vain toimivat käytännöt. Palveluseteleiden käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa on sekä sote-palvelujen järjestäjille että kansalaisille jo nyt erinomainen tapa valmistautua sote-uudistuksen osana toteutettavaan asiakassetelijärjestelmään.

Liite: Hyviä esimerkkejä kuntoutuksen palveluseteleistä.

Lisätietoja: Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:
Mikko Utecht, puheenjohtaja, puh. 046 810 2070, mikko.utecht@kuntoutusyrittajat.fi
Leila Salonen, toiminnanjohtaja, puh. 040 749 8706, leila.salonen@kuntoutusyrittajat.fi
Susanna Antikainen, kehitysjohtaja, puh. 050 512 5960. susanna.antikainen@kuntoutusyrittajat.fi

 

Koulutuskuntayhtymä Lappia mukaan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttiin

$
0
0

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia liittyy 1.1.2019 alkaen mukaan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) toimintaan. Uusi toisen asteen kumppani vahvistaa entisestään MTI:n työelämäyhteyksiä ja mahdollistaa myös instituutin aktiivisemman ja entistä laaja-alaisemman osallistumisen koko maakunnan matkailun kehittämiseen.

- Lappia on hieno lisä instituutin asiantuntijayhteisöön, tämä huolella suunniteltu kumppanuus avaa molemmin puolin uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteinen tavoitteemme on ennen kaikkea varmistaa, että koulutamme osaavaa ja haluttua työvoimaa matkailuelinkeinon tarpeisiin niin Lappiin kuin muuallekin, kertoo MTI:n johtaja Antti Honkanen.

Honkasen mukaan toisen asteen kumppaneiden, REDU:n ja Lappian, monipuolinen koulutustarjonta mahdollistaa samalla sen, että yhteistyössä toteutettava matkailukoulutuksen kehittäminen voi tulevaisuudessa sisältää myös muita, matkailua keskeisesti tukevia ammattialoja.

MTI:n alkuperäinen sopimus päivitettiin

Lappian mukaantulon yhteydessä MTI:n sopimuspohja päivitetään vastaamaan nykytilannetta. MTI:n muodostamissa koulutusorganisaatioissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2014 allekirjoitetun sopimuksen jälkeen: Lapin yliopisto on ostanut Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet, Lapin matkailuopisto on liittynyt osaksi Lapin koulutuskeskus REDU:a ja Lapin ammattikorkeakoulu on uudistanut oman johtamisjärjestelmänsä.

Uusi sopimus allekirjoitettiin tiistaina 11.12.2018 Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu), Lapin koulutuskeskus REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kesken. Sopimuksessa määritellään, miten REDU ja Lappia toimivat osana MTI:n asiantuntijayhteisöä. Tarkemmat toimenpiteet määritellään vuosittain laadittavissa toimintasuunnitelmassa. Toimintasuunnitelman laatii ja arvioi sopimusosapuolista koostuva ohjausryhmä. MTI:n johtaja kutsuu ohjausryhmän koolle.

Sopimuksen allekirjoittavat:

Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto ja Lapin korkeakoulukonserni
Riitta Rissanen, rehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Saija Niemelä-Pentti, kuntayhtymän johtaja, Lapin koulutuskuntayhtymä REDU
Virpi Lilja, kuntayhtymän johtaja/rehtori, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

 

Lisätiedot:

Antti Honkanen, MTI:n johtaja
antti.honkanen(at)ulapland.fi
040 485 0500

Virpi Lilja, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
virpi.lilja(at)lappia.fi
040 537 0860

 

Pirkanmaan Osuuskaupan Siivouspalvelut siirtyvät liikkeenluovutuksena SOL Palveluille

$
0
0

Pirkanmaan Osuuskaupan siivouspalveluliiketoiminta siirtyy 1.2.2019 liikkeenluovutuksena SOL Palvelut Oy:lle. Pirkanmaan Osuuskauppa ja SOL ovat tehneet menestyksekästä yhteistyötä usean vuoden ajan ja yhteistyötä on tulevaisuudessa tarkoituksena edelleen kehittää.

– Sisäinen siivouspalveluyksikkömme on hoitanut joidenkin toimipaikkojemme ja vuokralaisten tilojen siivousta. Toiminnan kehittäminen vaatisi suurta lisäpanostusta, joten tässä tilanteessa on nähty parhaaksi vaihtoehdoksi antaa toiminnan kehittäminen siihen erikoistuneen toimijan tehtäväksi, toimialajohtaja Ville Jylhä kertoo.

Osuuskauppa panostaa entistä enemmän ydinliiketoimintaansa ja SOL tuo siirtyvälle henkilöstölle uusia kehittymismahdollisuuksia

Siivouspalveluiden 48 henkilöä siirtyvät SOL Palvelut Oy:lle vanhoina työntekijöinä.
–Toteutuvalla liikkeenluovutuksella syvennämme yhteistyötämme Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa. Panostamme siirtyvän henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja toivotammekin kaikki lämpimästi tervetulleiksi SOLiin. Toimintamme keskiössä on kouluttaa henkilöstöä laaja-alaisesti eriasteisiin ammattitutkintoihin. Vuosittain SOLin henkilöstöstä n. 300 henkilöä valmistuu ammattiin johtavaan tutkintoon, kertoo SOL Palveluiden liiketoimintajohtaja Sari Mattila.

– Samalla tuemme vahvasti asiakkaidemme liiketoiminnan kehittymistä heidän ydinosaamisalueellaan huolehtien heidän tilojensa toimivuudesta. Kumppanuudella on laaja-alainen vaikutus Pirkanmaan talousalueella, Mattila jatkaa. – Siivouspalvelut eivät ole osuuskaupan ydinliiketoimintaa. Panostamme vahvasti ruokaan ja sen ympärillä tarjottaviin palveluihin, joihin voimme nyt entistä paremmin keskittyä, Jylhä summaa.

Lisätietoja:

Pirkanmaan Osuuskaupan toimialajohtaja Ville Jylhä, ville.jylha@sok.fi, 010 7670079
SOL Palvelut Oy:n liiketoimintajohtaja Sari Mattila, sari.mattila@sol.fi, 040 7387780

Tommi Jantunen suomalaisen viittomakielen professuuriin

$
0
0

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ottanut suomalaisen viittomakielen professorin tehtävään filosofian tohtori, dosentti Tommi Jantusen 1.12.2018 alkaen. Tehtävä sijoittuu kieli- ja viestintätieteiden laitokselle humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Tommi Jantunen on opiskellut Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Hän väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008. Väitöskirjassaan hän käsitteli tavun ja lauseen luonnetta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen nimitettiin Jyväskylän yliopiston suomalaisen viittomakielen dosentiksi vuonna 2012 erikoisalanaan viittomakielten rakenne.

Jantunen on toiminut Jyväskylän yliopistossa muun muassa Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina vuosina 2010–2012 ja akatemiatutkijana vuosina 2013–2018. Aikaisemmin Jantunen on työskennellyt myös tutkijana Kuurojen Liitossa ja lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Jantunen on tutkimuksessaan keskittynyt viittomakielen rakenteen kuvaukseen käyttöpohjaisesta näkökulmasta. Tutkimuksessaan hän on yhteistyökumppaneidensa kanssa hyödyntänyt runsaasti uusimpia teknologioita, kuten tietokonenäköä ja liikekaappausta.

Viime vuosina Jantunen on suunnannut tutkimustaan erityisesti kielen ja eleen rajapintaa kartoittaviin kysymyksiin. Syksystä 2018 alkaen Jantunen on myös vastannut Suomen viittomakielten korpuksen kokoamisesta Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa.

Jyväskylän yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa toimii viittomakielinen akateeminen yhteisö. Viittomakielen keskuksen toiminta perustuu opetusministeriön Jyväskylän yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. Keskuksen päätehtävä on toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta Suomessa.

Lisätietoja:

Tommi Jantunen
tommi.j.jantunen@jyu.fi
040 805 3185

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Mediakutsu: STEAM Turku luo uutta intoa luonnontieteiden ja tekniikan oppimiseen

$
0
0

Tervetuloa kuulemaan, millaisia innovatiivisia käytännön ideoita Turun kouluissa ja päiväkodeissa on tänä syksynä kokeiltu. Miten led-valot ja t-paidat sopivat yhteen? Millainen rannekoru syntyy binäärimatematiikan keinoin?

Turun kaupungin sivistystoimiala järjestää tilaisuuden, jossa esitellään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien ja oppijoiden ideoita tiede- ja teknologiapolku STEAM:n puitteissa. Tilaisuudessa nähdään konkreettisia esimerkkejä lasten ja nuorten innostamisesta luonnontieteiden ja tekniikan pariin.

Aika: pe 14.12.2018 13.00–15.00
Paikka: S/S Bore, Baltic-sali

12.30 Glögitarjoilu
13.00 Tilaisuuden avaus, Timo Jalonen
13.10 STEAM 2019, Matti Mäkelä
13.20 Teknologiakampuksen esittely
13.40 STEAMit! –kokeilujen esittelyä ja ideoiden jakamista                       
14.30 Verkostoitumista
15.00 Tilaisuus päättyy

Esiteltävät STEAMit! –kokeilut:
Science: Hepokullan päivähoitoyksikkö, tutkimusprojekti
Technology: Klassillinen lukio​, englannin kielen ääntämisen fysiikkaa
Engineering: Puolalan koulu, STREAM EXIT –peli
Arts: Syvälahden koulu, Led-valojen käyttö tekstiileissä
Mathematics: Kerttulin lukio, Binary Bracelet

Lisätietoja tapahtumasta:
Salla Sissonen
, suunnittelija, p. 044 907 2350, salla.sissonen@turku.fi

STEAM tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics. Sillä tarkoitetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen tiede- ja teknologiapolkua, jonka tavoitteena on lisätä luonnontieteiden ja tekniikan alojen vetovoimaa Turun ja Lounais-Suomen alueella.

www.turku.fi/steam

Liikesivistysrahastolta 10 000 euroa Karelia-ammattikorkeakoululle

$
0
0

Liikesivistysrahasto on päättänyt lahjoittaa 10 000 euroa Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankintaan. Lahjoitus kohdistetaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle. 

Ammattikorkeakouluille suunnatuilla lahjoituksilla Liikesivistysrahaston tavoitteena on tukea yritysten kilpailukyvyn kehittämistä valtakunnallisesti ja Suomen talouden kasvua pitkällä aikavälillä. Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankinnalla edistettävät tavoitteet kulkevat rinnan Liikesivistysrahaston apurahatoiminnan painoalueiden kanssa, jossa toimialojen ja elinkeinoelämän organisaatioiden uudistaminen on keskiössä.

Karelia-ammattikorkeakoulu haluaa vahvistaa alueen yritysten uudistumista, kilpailukykyä ja kasvua.

- Aiomme suunnata varainhankinnassa saadut lahjoitukset tukemaan tätä kehitystä. Kansainvälisen liiketalouden ulkomaiset ja kotimaiset opiskelijat linkitetään entistä voimakkaan maakunnan yritysten käyttöön maakunnan elinkeinoelämän elinvoimaisuuden lisäämiseksi tavara- ja palveluviennin kasvattamiseksi sekä maakuntaan suuntautuvat turismin lisäämiseksi. Olemme erittäin kiitollisia Liikesivistysrahastolle heidän osoittamastaan tuesta, kertoo rehtori Petri Raivo.

Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankintakampanja käynnistyi huhtikuussa 2018, ja jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Varainhankintakampanjan aikana saadut lahjoitukset käytetään ammattikorkeakoululaissa tarkoitettujen tehtävien huolehtimiseen. Yli 10 000 euron lahjoitukset voidaan kohdentaa lahjoittajan toiveen mukaisesti koulutusalalle.


”Parasta Hyvä Päivä –ryhmässä on yhteisöllisyys”

$
0
0

Olen saanut tästä ryhmästä paljon apua arkeen ja elämiseen. Olen saanut liikuntaan uusia vinkkejä, samoin ruokapuolelle ja tietoa unen tarpeesta. (Ville, Joensuu)

Syöpäjärjestöjen Hyvä Päivä –toiminta on johtanut hyviin tuloksiin useilla paikkakunnilla. Nuorten kokemus omasta terveydestään parantui. Nuoret kokivat elämänrytmin säännöllisemmäksi toiminnan loputtuakin. Yli puolella parantui myös mieliala.

Hyvä Päivä on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille aikuisille toteutettua tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käsitellään arjen teemoja (ruoka, liikunta, arkirytmi, mielen hyvinvointi). Lähtökohtana on nuorten omien vahvuuksien tunnistaminen ja halu lisätä omaa hyvinvointiaan. Toiminta lähtee nuorten omasta kiinnostuksesta elintapojensa muuttamiseen.

Hyvä Päivä perustuu tutkimustietoon: elintavat huonontuvat työttömyyden pitkittyessä. Huono terveys ja epäterveelliset elintavat ovat merkittävä syy työ- ja toimintakyvyn vajeeseen.  

Hyvä Päivä -ryhmiä on toteutettu vuosina 2016-2018 Kajaanissa, Sotkamossa, Kuopiossa, Joensuussa, Polvijärvellä, Kaavilla, Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Vantaalla. Yhteensä vuoden 2018 loppuun mennessä on toteutettu 35 ryhmää.

Hyvä Päivä on kehitetty Syöpäjärjestöjen ja Kajaanin kaupungin nuorisopalveluiden yhteistyönä.

Hyvä Päivä –ohjaajiksi on koulutettu 60 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista ja ryhmiin on osallistunut yhteensä lähes 200 nuorta.

Hyvä päivä toiminnasta yhteisöllisyyden kokemuksia nuorille

- Hyvä Päivä -toiminnassa olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja se on tuonut tekemistä arkeen, kertoo Joensuussa toimintaan osallistunut Milla.

- Olen saanut tästä ryhmästä paljon apua arkeen ja elämiseen. Olen saanut liikuntaan uusia vinkkejä, samoin ruokapuolelle ja tietoa unen tarpeesta, kertoo Joensuussa ryhmässä mukana ollut Ville.

-Parasta on yhteisöllisyys ryhmän jäsenten kesken, ollaan tultu hyvin toimeen ja ollaan käyty pelaamassa sulkapalloa. Ryhmän kemia toimii ja se auttaa, kun tehdään yhdessä juttuja, Ville jatkaa.

Ryhmää ohjanneidenkin palaute on positiivista

-Hyvä Päivä –toiminnassa nuorten elämänlaatu on kohentunut ja moni nuori on saanut tekemistä arkeen. Asioita, jotka heiltä ovat sillä hetkellä jollakin tavalla puuttuneet, sanoo etsivä nuorisotyöntekijä Nina Kokkinen Joensuusta.

-Ryhmään tulleet kaipasivat muutosta elämään. Siinä heräteltiin ajatusta ja muutoksen mahdollisuutta, sanoo Joensuussa Hyvä Päivä –ryhmää ohjannut Heikki Lehmus.

Rovaniemi ja Vantaa mukana uusina paikkakuntina vuonna 2018

Vuonna 2018 uusina Hyvä Päivä –paikkakuntina ovat olleet Rovaniemi ja Vantaa. Syksyn 2018 aikana on toteutettu Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluissa kolme ryhmää, joista yksi kohdennettiin ammattioppilaitoksen asuntolassa asuville nuorille, jotka ovat juuri aloittaneet opintonsa. Myös tälle kohderyhmälle toiminta koettiin hyödylliseksi.

Nuoret ovat saaneet tukea arjenhallintataitoihinsa, kuten ruoanlaittoon sekä mielekästä tekemistä vapaa-ajalle.

Myös Vantaalla kokemukset ovat positiivisia ja Hyvä Päivä –mallia ollaan viemässä mm. nuorten työpajoille.  

Hyvä Päivä –toiminta jatkuu ja laajenee 2019

Hyvä Päivä –toiminta jatkuu vuonna 2019. Ryhmien ohjaajia koulutetaan ja uusia paikkakuntia liittyy mukaan. Toimintaa viedään erityisesti Ohjaamoihin, jotta entistä suuremmalla joukolla nuoria on mahdollisuus päästä mukaan Hyvä Päivä –ryhmiin.

Ohjaamot ovat alle 30 –vuotiaille suunnattuja matalan kynnyksen palvelupaikkoja. Ne tukevat erilaisissa tilanteissa olevia nuoria ja edistävät koulutukseen sekä työelämään kiinnittymistä.

Lisäksi käynnistetään Hyvä Päivä -vapaaehtoismalli, jossa nuori joka on itse osallistunut ryhmään, koulutetaan vapaaehtoiseksi vertaisohjaajaksi.   

Hanketta rahoitetaan STEA-avustuksella sekä LähiTapiolan ja Syöpäsäätiön tuella.

- Ennaltaehkäisevä työ ihmisten elämänhallinnan tukemiseksi ja terveyden edistämiseksi on erittäin tärkeää, ja Hyvä Päivä -hanke on tästä vaikuttava esimerkki. Hyvinvointia ja elämänlaatua rakennetaan konkreettisesti ja positiivisella otteella, sanoo terveyspalvelujen johtaja Jani Tikkanen LähiTapiolasta. 

Lue lisää nuorten ja ohjaajien kommentteja: https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/

Joensuussa tehty Hyvä Päivä –video: https://youtu.be/k_hq3U3Gyno

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Seppo Soine-Rajanummi
Suomen Syöpäyhdistys ry
Seppo.Soine-Rajanummi@cancer.fi
Puh 050 440 5694

Viestinnän asiantuntija
Sami Ruokangas
Suomen Syöpäyhdistys ry
Sami.Ruokangas@cancer.fi
Puh 050 308 6797

 

Korkeakouluopiskelijat: Rahoitusmallien on tehotuotannon sijaan katsottava tulevaisuuteen

$
0
0

Kannanotto

12.12.2018

(på svenska se nedan / in English below)

 

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin mielestä korkeakoulujen rahoitusmallien olisi nykyistä paremmin suunnattava toimintaa tulevaisuuteen, taaksepäin katsovan ja lyhytjänteisen tuloksellisuuden sijaan. Järjestöt muistuttavat, että rahoitusmalli on vaikuttavimpia korkeakoulujen ohjauksen keinoja, sillä se vaikuttaa suoraan siihen, millainen toiminta on korkeakoululle taloudellisesti kannattavaa. Toisin sanoen korkeakoulut toteuttavat sellaisia asioita, mihin rahoituksella kannustetaan.

Korkeakoulujen rahoitusmallia on uudistettu osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeenpanoa ja mallin perusteella jaetaan korkeakoulujen perusrahoitusta. Korkeakouluvisiotyössä rahoitusmallille asetettiin tavoitteeksi yksinkertaisuus ja selkeys. Kaavaillussa mallissa indikaattoreita on vähemmän, mutta niiden sisällä on erilaisia valmistumisaika- ja alakohtaisia kertoimia, joiden keskiarvojen perusteella rahoitus toteutetaan.

“Nyt esitetty malli ei kannusta koulutusalat tai korkeakoulut ylittävään yhteistyöhön, vaikka toivoimme tätä mallia valmistelleessa työryhmässä. Sen sijaan malli johtaa kilpailuun siitä, kuka tuottaa eniten ja nopeiten tutkintoja. Tämä kehitys heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin, moninaisiin opintopolkuihin ja kansainvälistymiseen”, toteaa SYL:n puheenjohtaja Miika Tiainen pettyneenä.

Muuttuva työelämä vaatii korkeakouluja kehittämään toimintaansa ja esimerkiksi panostamaan jatkuvaan oppimiseen. Ongelmana esitetyssä mallissa on toisen tutkinnon tekemisen kannattamattomuus, joka hankaloittaa uudelleenkouluttautumista. Rahoitusmallia koskevassa keskustelussa huomio on keskittynyt uuden ja laajenevan jatkuvan oppimisen tehtävän lisäksi kasvaneeseen strategiarahan määrään.

Korkeakoulujen strateginen kehittäminen on tärkeä osa koulutuksen uudistamista ja siihen suunnatun rahoituksen tulisi olla ennakoitavaa ja läpinäkyvää. Nykyään korkeakouluilla ei ole aitoa mahdollisuutta valmistella sellaista strategiaa, jonka rahoitus olisi taattu. Tällä hetkellä on mahdollista, että hyvin valmistellusta strategiasta huolimatta korkeakoulu ei koskaan saa strategiarahaa. Rahan myöntämisen perusteiden tulee olla korkeakouluilla hyvin tiedossa ja hakemuksien sekä päätöksien tulee olla kaikille avoimia, vaatii SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen.

Suomalaisten korkeakoulujen rahoitusmalli on yksi Euroopan tulosorientoituneimpia ja nyt valmisteltu malli korostaa entisestään tehokkuutta. Opiskelijajärjestöt eivät halua, että luovuus, yksilölliset oppimispolut ja koulutuksen laatu jäävät tutkintotuotannon jalkoihin.

 

Miika Tiainen

Puheenjohtaja

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

miika.tiainen@syl.fi

044 906 5007

 

Maria Jokinen

Varapuheenjohtaja

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

maria.jokinen@samok.fi

050 389 1001

 

 

Lisätietoja:

 

Jani Kykkänen

koulutuspolitiikan asiantuntija

jani.kykkanen@syl.fi

041 515 2230

 

Anniina Sippola

koulutuspoliittinen asiantuntija

anniina.sippola@samok.fi

050 389 1014

 

***

Högskolestuderande: Finansieringsmodellerna måste se framåt istället för att fokusera på intensiv produktion

Ställningstagande

12.12.2018

 

Enligt Finlands studentkårers förbund (FSF) och Finlands studentkårers förbund – SAMOK bör högskolornas finansieringsmodeller i större utsträckning än hittills styra verksamheten mot framtiden istället för att vara bakåtblickande och kortsiktigt resultatorienterade. Organisationerna påminner om att finansieringsmodellen hör till de mest effektiva sätten att styra högskolor, eftersom den direkt påverkar vilken typ av verksamhet som är ekonomiskt lönsam för en högskola. Högskolorna går med andra ord in för det som finansieringen uppmuntrar till.

Högskolornas finansieringsmodell har omarbetats som en del av Visionen för högskoleutbildningen och forskningen år 2030, och utifrån modellen fördelas högskolornas grundläggande finansiering. I arbetet med högskolevisionen var finansieringsmodellens mål enkelhet och klarhet. I den planerade modellen är indikatorerna färre, men bland dem finns olika koefficienter för utexamineringstid och ämne, och finansieringen avgörs utifrån deras genomsnitt.

“Den nu föreslagna modellen uppmuntrar inte till ett gränsöverskridande samarbete mellan utbildningsområden eller högskolor, trots att vi önskade det när arbetsgruppen beredde modellen. I stället leder modellen till en tävling om vem som snabbast producerar flest examina. Denna utveckling försvagar studenternas möjligheter till individuella, mångfacetterade studievägar och internationalisering”, konstaterar en besviken Miika Tiainen, ordförande för FSF.

Ett föränderligt arbetsliv kräver att högskolorna utvecklar sin verksamhet och att de till exempel satsar på kontinuerligt lärande. Ett problem i den föreslagna modellen är att det inte lönar sig att ta en andra examen, vilket gör det svårare att skola om sig. I diskussionen om finansieringsmodellen har fokus, vid sidan av den nya och allt mer omfattande uppgiften inom kontinuerligt lärande, legat på ökade strategimedel.

"Strategisk utveckling av högskolorna är en viktig del av att förnya utbildningen, och finansieringen av detta bör vara förutsägbar och transparent. Numera har högskolorna ingen verklig möjlighet att förbereda en strategi för vilken finansieringen är säkerställd. För tillfället är det möjligt att en högskola aldrig får strategimedel – trots en väl förberedd strategi. Högskolorna bör vara väl informerade om grunderna för hur medlen beviljas, och ansökningarna och besluten bör vara öppna för alla", kräver SAMOKs vice ordförande Maria Jokinen.

Finansieringsmodellen för de finländska högskolorna är en av de mest resultatorienterade i Europa och modellen som nu bereds betonar effektiviteten ytterligare. Studentorganisationerna vill inte att kreativitet, individuella lärandevägar eller utbildningens kvalitet hamnar i skuggan av att producera examina.

 

Miika Tiainen

Ordförande

Finlands studentkårers förbund (FSF) ry

miika.tiainen@syl.fi

044 906 5007

 

Maria Jokinen

Vice Ordförande

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

maria.jokinen@samok.fi

050 389 1001

 

 

Mer information:

 

Jani Kykkänen

utbildningspolitisk sakkunnig

jani.kykkanen@syl.fi

041 515 2230

 

Anniina Sippola

utbildningspolitisk sakkunnig

anniina.sippola@samok.fi

050 389 1014

 

***

 

University students: Funding models must be oriented towards the future rather than for intensive production

 Statement

12.12.2018

 

The National Union of University Students in Finland (SYL) and the Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences (SAMOK) think that university funding models should be more efficiently oriented towards the future instead of backward-looking, short-sighted result-orientation. The organisations point out that the funding model is one of the most effective means of steering higher education institutions, because it directly impacts what kind of activity is financially profitable for them. In other words, higher education institutions will do things they are encouraged to do through funding.

The funding model for higher education institutions has been revised as part of the implementation of the Vision for Higher Education and Research in 2030, and the model is used as a basis for their basic funding. In the Vision for Higher Education project, the goals of the funding model were simplicity and clarity. The planned model has fewer indicators, but within them are various graduation time and field-specific coefficients, and funding will be implemented based on their averages.

"The proposed model does not encourage cross-disciplinary collaboration or collaboration between universities, even though this was our wish in the committee that prepared this model. Instead, the model will lead to a competition of who can produce the most degrees at the highest rate. This reduces students' opportunities for individual, diverse study paths and internationalisation," says SYL's chair Miika Tiainen in disappointment.

Working life is changing, requiring universities to develop their operations and to invest on things like continuous learning. The problem with the proposed model is the lack of benefit for completing a second degree, which complicates retraining. Attention in the funding model debate has focused not only the increased amount of strategic funding but also on the new and expanding task of continuous learning.

"Strategic development of universities is an important part of revising education, and funding for it should be predictable and transparent. Today, higher education institutions do not have a genuine opportunity to prepare the kind of strategy for which funding is guaranteed. At the moment, it is possible that despite a well-prepared strategy, a university will never receive strategic funding. The principles of granting funds should be well known to universities, and applications and decisions must be open to all," demands SAMOK vice chair Maria Jokinen.

The funding model of Finnish higher education institutions is one of the most results-oriented in Europe, and the currently prepared model puts an even stronger emphasis on efficiency. Student organisations do not want creativity, individual study paths and the quality of education to get overshadowed by the mass production of degrees.

 

Miika Tiainen

President

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

miika.tiainen@syl.fi

044 906 5007

 

Maria Jokinen

Vice President

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

maria.jokinen@samok.fi

050 389 1001

 

More information:

 

Jani Kykkänen

Education Policy Adviser

jani.kykkanen@syl.fi

041 515 2230

 

Anniina Sippola

Education Policy Adviser

anniina.sippola@samok.fi

050 389 1014

Korkeakouluopiskelijat: Rahoitusmallien on tehotuotannon sijaan katsottava tulevaisuuteen

$
0
0

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin mielestä korkeakoulujen rahoitusmallien olisi nykyistä paremmin suunnattava toimintaa tulevaisuuteen, taaksepäin katsovan ja lyhytjänteisen tuloksellisuuden sijaan. Järjestöt muistuttavat, että rahoitusmalli on vaikuttavimpia korkeakoulujen ohjauksen keinoja, sillä se vaikuttaa suoraan siihen, millainen toiminta on korkeakoululle taloudellisesti kannattavaa. Toisin sanoen korkeakoulut toteuttavat sellaisia asioita, mihin rahoituksella kannustetaan.

Korkeakoulujen rahoitusmallia on uudistettu osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeenpanoa ja mallin perusteella jaetaan korkeakoulujen perusrahoitusta. Korkeakouluvisiotyössä rahoitusmallille asetettiin tavoitteeksi yksinkertaisuus ja selkeys. Kaavaillussa mallissa indikaattoreita on vähemmän, mutta niiden sisällä on erilaisia valmistumisaika- ja alakohtaisia kertoimia, joiden keskiarvojen perusteella rahoitus toteutetaan.

“Nyt esitetty malli ei kannusta koulutusalat tai korkeakoulut ylittävään yhteistyöhön, vaikka toivoimme tätä mallia valmistelleessa työryhmässä. Sen sijaan malli johtaa kilpailuun siitä, kuka tuottaa eniten ja nopeiten tutkintoja. Tämä kehitys heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin, moninaisiin opintopolkuihin ja kansainvälistymiseen”, toteaa SYL:n puheenjohtaja Miika Tiainen pettyneenä.

Muuttuva työelämä vaatii korkeakouluja kehittämään toimintaansa ja esimerkiksi panostamaan jatkuvaan oppimiseen. Ongelmana esitetyssä mallissa on toisen tutkinnon tekemisen kannattamattomuus, joka hankaloittaa uudelleenkouluttautumista. Rahoitusmallia koskevassa keskustelussa huomio on keskittynyt uuden ja laajenevan jatkuvan oppimisen tehtävän lisäksi kasvaneeseen strategiarahan määrään.  

”Korkeakoulujen strateginen kehittäminen on tärkeä osa koulutuksen uudistamista ja siihen suunnatun rahoituksen tulisi olla ennakoitavaa ja läpinäkyvää. Nykyään korkeakouluilla ei ole aitoa mahdollisuutta valmistella sellaista strategiaa, jonka rahoitus olisi taattu. Tällä hetkellä on mahdollista, että hyvin valmistellusta strategiasta huolimatta korkeakoulu ei koskaan saa strategiarahaa. Rahan myöntämisen perusteiden tulee olla korkeakouluilla hyvin tiedossa ja hakemuksien sekä päätöksien tulee olla kaikille avoimia”, vaatii SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen.

Suomalaisten korkeakoulujen rahoitusmalli on yksi Euroopan tulosorientoituneimpia ja nyt valmisteltu malli korostaa entisestään tehokkuutta. Opiskelijajärjestöt eivät halua, että luovuus, yksilölliset oppimispolut ja koulutuksen laatu jäävät tutkintotuotannon jalkoihin.


Lisätietoja
:

Maria Jokinen
SAMOKin varapuheenjohtaja
p. 050 389 1001
maria.jokinen@samok.fi

Anniina Sippola
SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija
p. 050 389 1014
anniina.sippola@samok.fi

Miika Tiainen
SYL:n puheenjohtaja
p. 044 906 5007
miika.tiainen@syl.fi

Jani Kykkänen
SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija
p. 041 515 2230
jani.kykkanen@syl.fi

Riitta ja Jorma J. Takasen säätiöltä merkittävä lahjoitus Centria-ammattikorkeakoululle ja Oulun ammattikorkeakoululle

$
0
0

Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö on lahjoittanut 50 000 euroa Centria-ammattikorkeakoululle ja Oulun ammattikorkeakoululle.

Riitta ja Jorma J. Takanen perustivat vuonna 2004 nimeään kantavan säätiön, jonka tarkoituksena on erityisesti teknologiateollisuuden osaamisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen ja edistäminen keskisessä ja pohjoisessa Suomessa.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma J. Takanen toteaa molempien ammattikorkeakoulujen tekevän arvokasta työtä opiskelijanuorison parissa mm. sen varmistamiseksi, että myös tulevaisuudessa säätiön toimialueen teknologia-alan yritykset ovat kansainväliselläkin tasolla kilpailukykyisiä. Säätiö tukee ammattikorkeakoulujen toimintaa myös myöntämällä ammattikorkeakoulujen opiskelijoille apurahoja vaihto-opiskeluohjelmien tukemiseen.

Centria-ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Kari Ristimäki on iloinen säätiön osoittamasta merkittävästä tuesta alueen ammattikorkeakouluopetukselle.

– Riitta ja Jorma J. Takasen säätiön lahjoituksella tuetaan Centrian koulutusta sekä siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä, ja varmistetaan teknologian huippuosaamisen saatavuus yrityksille pitkällä aikavälillä, toteaa Ristimäki.

Rehtori, toimitusjohtaja Jouko Paaso Oulun ammattikorkeakoulusta kiittää Riitta ja Jorma J.Takasen säätiötä lahjoituksesta.

– Oulun ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet teknologia-alan koulutuksessa. Tämä lahjoitus mahdollistaa Oamkille investointeja suoraan teknologia-alan koulutuksen kehittämiseen. Olemme erittäin kiitollisia Riitta ja Jorma J. Takasen säätiön osoittamasta arvostuksesta Oamkin koulutusta kohtaan, Paaso sanoo.

Centria kouluttaa muun muassa tekniikan ja liiketalouden osaajia alueelle, ja säätiö on toivonut lahjoitussumman kohdentamista erityisesti tekniikan koulutukseen. Centria-ammattikorkeakoulu on aiemmin tänä vuonna saanut lahjoituksia useilta eri tahoilta.

Oulun ammattikorkeakoulu aloitti varainhankintakampanjan keväällä ja varoja on kerätty yli 500 000 €. Kampanjan tarkoituksena on kehittää ja parantaa pohjoisen ihmisten mahdollisuuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Oulun ammattikorkeakoulu kouluttaa Pohjois-Pohjanmaan alueelle vuosittain yli 1 400 uutta asiantuntijaa. Tämä on yli puolet alueella toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen Pohjois-Pohjanmaalle tuottamasta työvoimasta. Valmistuneista opiskelijoista 80% jää alueelle töihin. Oamkin koulutusalat ovat tekniikka, sosiaali- ja terveys, liiketalous, kulttuuri ja luonnonvara-ala. Lisäksi Oamkissa toimii ammatillinen opettajakorkeakoulu. 

Centria-ammattikorkeakoulussa on noin 3 000 opiskelijaa ja 280 työntekijää. Liikevaihto vuonna 2017 oli 23 miljoonaa euroa. Vuosittain Centriasta valmistuu yli 500 insinööriä, tradenomia, sosionomia, sairaan-, ja terveydenhoitajaa, musiikki- ja yhteisöpedagogia, sekä 50 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta.

Ammattikorkeakouluille tehdyt lahjoitukset käytetään koulutuksen kehittämiseen. Valtio on varannut vastinrahoitukseen yhteensä 24 miljoonaa euroa. Vastinraha jaetaan ammattikorkeakouluille kerättyjen varojen suhteessa. Tämä vastinraha rahastoidaan ja sen mahdollisia sijoitustuottoja voidaan kohdentaa korkeakoulun kehittämiseen.

 

Lisätietoa lahjoituksesta:

Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö
Jorma Takanen, hallituksen puheenjohtaja, asiamies@rjtsaatio.fi

Oulun ammattikorkeakoulu
Jouko Paaso, rehtori/toimitusjohtaja, jouko.paaso@oamk.fi, 044 556 8200

Centria ammattikorkeakoulu
Kari Ristimäki, rehtori/toimitusjohtaja, kari.ristimaki@centria.fi, 044 725 0310

Rehtori Suvi Ronkaisen muotokuvassa uusi digitaalisuus yhdistyy ikiaikaiseen ilmiöön

$
0
0

Vaasan yliopiston entisen rehtorin Suvi Ronkaisen muotokuva paljastettiin Vaasan yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa keskiviikkona 12. joulukuuta. Muotokuva on tunnetun valokuvataiteilijan Marja Pirilän tekemä.

– Kuvasin Suvi Ronkaisen muotokuvan camera obscura -menetelmällä Vaasan yliopiston kampuksella Puuvillatalon huoneessa, jonka sisälle heijastui ylösalaisena kuvajaisena perinteikäs Konttori-rakennus. Sekä käyttämässäni kuvausmenetelmässä että muotokuvan kuvaelementeissä kohtaavat eri aikakerrokset. Kuvatessani pimeässä huoneessa, jonka olen muuttanut camera obscuraksi, uusi digitaalinen valokuvaustekniikka yhdistyy ikiaikaiseen ilmiöön, Pirilä kertoo teoksesta.

Muotokuvassa Suvi Ronkainen istuu keskittyneenä ja läsnäolevana yli satavuotiaan talon miljöössä nykyajan työ- ja yhteydenpitovälineen, tietokoneen äärellä.

Pirilän mukaan seinälle piirtyvän ylösalaisen maiseman voi nähdä ilmentävän tieteellisessä tutkimuksessa ja luovassa johtamisessa tarvittavia uusia, yllättäviä näkökulmia ja ratkaisuja. Taustan raollaan olevasta ovesta tulvii valoa kuin ideoita ja mahdollisuuksia.

”On uskallettava katsoa tulevaisuuteen”

Suvi Ronkainen kertoo, että hän tuli Vaasan yliopistoon uudistajaksi. Se näkyy myös muotokuvassa, jossa Ronkainen katsoo tulevaisuuteen.

– Minut valittiin tekemään muutoksia, ja jouduin sitten itse toisenlaisten muutosten kouriin. Jotta tulevaisuus olisi tulevaisuutta, kaikkea ei voi tietää etukäteen, hän sanoo.

Ronkaisen mukaan on silti uskallettava katsoa tulevaisuuteen ja samalla luotettava toisiimme.

– Emme ole muutoksessa yksin, vaan kuulumme aina johonkin joukkoon, tilaan ja paikkaan, Ronkainen sanoo.

Ronkainen oli nähnyt Pirilän valokuvia aiemmin Rovaniemellä. Taiteilijan käyttämä camera obscura -menetelmä oli hänestä mielenkiintoinen ja jännittävä. Samaten kuvien vahvat värit tekivät häneen vaikutuksen.

– Kuvissa perspektiivit yhdistyvät tavalla, jossa esteettisyys ja visuaalisuus kohtaavat tilassa, joka lähes hengittää. Marja Pirilän kuvat tuntuvat sopivan niin omaan elämääni kuin yliopistojen tilanteeseen. Elämme ajassa, jossa monia asioita on katsottava hieman erilaisesta näkökulmasta.

Suvi Ronkaisen kausi Vaasan yliopiston rehtorina alkoi 1.1.2015 ja päättyi virallisesti 30.1.2017. Ronkaisen kausi jäi lyhyeksi, koska äkillinen, vakava sairaus vaati pitkää toipumista. Vaasan yliopisto ja Vaasan yliopistosäätiö tilasivat yhdessä muotokuvan hänestä. Myös muista yliopiston aiemmista rehtoreista on teetettu muotokuva rehtorikauden päätyttyä. Rehtorien muotokuvat ovat esillä Vaasan yliopiston Konttori-rakennuksen Nyman-salissa, jonne myös Ronkaisen muotokuva tullaan ripustamaan.

Valokuvataiteilija Marja Pirilä

Tampereella asuva valokuvataiteilija Marja Pirilä on syntyisin Rovaniemeltä. Hän on erikoistunut 1990-luvulta lähtien camera obscura -tekniikkaan. Hänen valokuvissaan sisä- ja ulkotila sulautuvat toisiinsa luoden uuden todellisuuden. Pirilä on valmistunut valokuvaajaksi vuonna 1986 Taideteollisesta korkeakoulusta ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hänelle on myönnetty valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2000 ja hänen teoksiaan ollut näyttelyissä Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. Teoksia on myös useissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa.

Camera obscura

Camera obscura (latinaksi hämärä huone) on optinen ilmiö, jossa valo kulkee pienen aukon tai reiän läpi hämärään tilaan heijastaen ylösalaisen kuvan ulkopuolisesta maisemasta. Silmän näkökyky ja kamerat perustuvat camera obscuraan. Tieteentekijät ja taiteilijat ovat hyödyntäneet ilmiötä jo vuosisatojen ajan.

Linkkinä alla valokuvat:

Kuva 1-2: Suvi Ronkaisen muotokuvan paljastamistilaisuudessa puhuivat Vaasan yliopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopiston entinen rehtori Suvi Ronkainen ja valokuvataiteilija Marja Pirilä, kuvassa taustalla opiskelija-airuet

Kuva 3: Suvi Ronkaisen muotokuvan vieressä Suvi Ronkainen ja valokuvataiteilija Marja Pirilä.

Muotokuva: Lähikuva Suvi Ronkaisen muotokuvasta, jonka on kuvannut valokuvataiteilija Marja Pirilä.

 

Viewing all 16490 articles
Browse latest View live