Suomi isännöi PISA-kokeissa parhaiten menestyneiden maiden kokousta, jossa pohditaan tekoälyn vaikutuksia koulutukseen. Kokous kuuluu OECD:n High Performing Systems for Tomorrow -kutsutapaamisten sarjaan, jota toteutetaan puolen vuoden välein eri maissa.

Helsingin kokouksen järjestämisestä vastaa Opetushallitus yhdessä OECD:n sekä yhdysvaltalaisen The National Center for Education and Economy -organisaation kanssa. Kokoukseen osallistuvat suomalaisten isäntien ohella muut PISA:n kärkimaat eli Singapore, Viro, Kanadan British Columbia -provinssi, Etelä-Korea, Japani ja Hong Kong. Maiden edustajat ovat joko ministereitä tai koulutuksesta vastaavien organisaatioiden pääjohtajia. Suomea edustaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. NCEE tekee tutkimusta siitä, millaiset tekijät selittävät PISA-menestystä toisistaan paljonkin poikkeavissa maissa.

Helsingin kokouksen fasilitaattoreina toimivat OECD:stä johtaja Andreas Schleicher (Directorate for Education and Skills) ja johtaja Michael Stevenson (PISA-kokeet, Directorate for Education and Skills) sekä NCEE:stä Marc Tucker ja Tony McKay.

High Performing Systems for Tomorrow -kokoukset tarjoavat osallistujille foorumin, jossa käsitellään koulutukseen, koulutusjärjestelmiin ja oppimiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Helsingin kokouksen tiiviin ohjelman fokuksessa on tekoälyn kehitys ja sen vaikutukset elämään, työhön ja työvoimalta vaadittaviin taitoihin sekä koulutuksen tavoitteisiin tulevaisuudessa. Miten tekoäly vaikuttaa siihen, mitä opiskelijoiden tulee oppia? Millaisia sen vaikutukset ovat opetukseen, oppimiseen ja arviointiin?

Kokous alkaa sunnuntai-iltapäivänä 28.4. ja päättyy työlounaaseen tiistaina 30.4.

Lisätiedot kokouksesta, sen ohjelmasta ja aikatauluista

• Opetushallitus, opetusneuvos Anneli Rautiainen, puh. 0 29 533 1264.

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata suorasta nettilähetyksestä maanantaina 29. huhtikuuta klo 18.30 alkaen. 

Nettilähetys näkyy kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi. Valtuustokokousta voi katsoa netistä myös jälkikäteen. Video tallennetaan kaupungin verkkosivuille pääsääntöisesti jo kokouksen jälkeisen päivän aikana, ja se löytyy kohdasta: Päätöksenteko ja talous > Kaupunginvaltuusto > Valtuuston kokousten videotallenteet.

Esityslista on luettavissa etukäteen kaupungin verkkosivuilta kohdasta Päätöksenteko ja talous > Esityslistat ja pöytäkirjat.

29.4.2019 esityslistan keskeisiä asioita ovat: 

-          Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen päivittämistyön ja talouden tasapainotussuunnitelman valmistelun käynnistäminen  

-          Vuoden 2019 talousarvion päivittäminen                    

-          Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (Metodistikirkon asemakaavan muutos) 

-          Lappeenrannan kaupungin hyvinvointikertomus ja suunnitelma 2018–2019                     

-          Koulutuspoliittisen ohjelman hyväksyminen                     

-          Myö liikutaa – liikkumisohjelma 2025                     

-          Valtuustoaloite koulukuljetusten aikojen lyhentämiseksi sekä selvitys koulukuljetuksien säästöistä johtuvista ala-asteikäisten lasten jatkuvista koulusta myöhästelyistä.                  

Lisätietoja:

Kaupunginsihteeri Juha Willberg
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
puh. 040 501 1561

Turun kouluissa on käynnistetty kevään aikana kouluruokaraatitoimintaa. Tavoitteena on kuulla oppilaita ja osallistaa vaikuttamaan kouluruokailuun sekä keskustella heidän toivomistaan kehitysehdotuksista. Huhtikuun 2019 alussa julkaistun Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen koululaiskyselyn tulokset osoittivat koululaisten haluavan vaikuttaa koulupäivään liittyviin asioihin. Kouluruokailu nousi suurimmaksi kohteeksi. Lisäksi kouluruokaraateja tullaan käyttämään uusien raaka-aineiden tutustuttamisessa ja reseptien kehittämisessä.

Kouluruokaraadin ensimmäisenä teemana on kasvisruoka ja kasvipohjaiset proteiinit. Kouluruokaraati järjestetään samansisältöisenä kahdessa yläkoulussa yhteistyössä sivistystoimialan, strategisen hankinnan, Arkea Oy:n ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa.

Tiistaina 23.4.2019 järjestetyssä kouluruokaraadissa Vasaramäen Syreenikujan yksikön oppilaat maistelivat kolmea koulujen ruokalistalla olevaa kasvisruokavaihtoehtoa ja keskustelivat pienryhmissä aikuisen johdolla ruoasta. Maistelussa haetaan vastuksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä pidät ruoasta? Tunnistatko pääraaka-aineen? Miten ruokaa voisi muokata mielestäsi paremmaksi (esim. mausteet, rakenne)? Mitä esteitä kasvisruoan suosiolle mielestäsi on?

Kaupungin ja Arkean yhteisenä tavoitteena on edistää kasvisruoan suosiota kouluruokailussa. Kasvisruokateemalla pidetystä kouluraadista saatiin käytännön ehdotuksia ruokalajien kehittämiseen.

 – Osallistujilta saatiin erinomaisia näkemyksiä siitä, mikä vaikuttaa ruoan valitsemiseen lounaslinjastossa. Meidän tulee myös enemmän panostaa viestimiseen, sillä esimerkiksi quorn on monille vieras raaka-aine eikä nimestä voi päätellä, mistä on kyse. Ruokailijoiden osallistaminen kehittämiseen on tärkeää, sillä heille me tätä työtä teemme, kertoo Arkean tuote- ja palvelusuunnittelija Jukka Muranen.

 Ruokien maistelun lisäksi raadissa käydään SYKE:n erikoistutkija Minna Kaljosen johdolla läpi ruoan hiilijalanjälkeen liittyviä tekijöitä ja pienryhmät kisaavat aiheesta. Ruokapalveluiden kehittäminen tähtää hiilineutraali Turku 2029 -tavoitteeseen ja kasvisruoan osuuden lisääminen tulee olemaan keskeinen osa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

–Kasvisruoan osuus ei lisäänny, ellemme samalla opi syömään ja valmistamaan ruokaa uudella tavalla. Ruokaraadit tähtäävät juuri tähän: uusien maistuvien kasvisruokien kehittämiseen yhdessä oppilaiden kanssa, Kaljonen painottaa.

 –Kouluruokaraadit jäävät yhteiseksi toiminnaksi, joita kehitetään tarpeen mukaan. Aiheiksi on suunniteltu kehitettyjen reseptien pop up -maistelutilaisuutta ja mahdollisuutta äänestää ruoka ruokalistalle ja esimerkiksi hävikkityöpajaa, jossa oppilaat auttavat pohtimaan ratkaisuja hävikin pienentämiseen, kertoo strategisen hankinnan palvelupäällikkö Suvi Haukioja.

–Pieni, mutta konkreettinen kasvisruokailua edistävä käytännön tekijäkin on jo hoksattu: laitetaan kasvisruoka linjastolle ensin tarjolle, niin sitä tulee otettua lautaselle todennäköisemmin, Haukioja jatkaa.

Lisätietoa:

Palvelupäällikkö Suvi Haukioja, strateginen hankinta, Turun kaupunki
suvi.haukioja@turku.fi, puh 040 159 4766

Erikoistutkija Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

minna.kaljonen@ymparisto.fi, puh 0295 251 252

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen koululaiskysely

Teknologiateollisuus ry on nimittänyt DI Touko Apajalahden korkeakoulupolitiikan asiantuntijaksi Kasvu ja osaaminen -yksikköön. Hänen vastuualueitaan ovat korkeakoulupolitiikka ja jatkuva oppiminen. Apajalahti aloittaa tehtävässään 3.6.2019.

Apajalahdella on syvällinen kokemus valtakunnallisesta korkeakouluverkostosta. Apajalahti siirtyy Teknologiateollisuuteen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista. Hän on toiminut siellä vuodesta 2012 alkaen arviointiasiantuntijana keskittyen erityisesti tekniikan alan korkeakoulutuksen arviointeihin.

– Jatkuva oppiminen on koulutuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä tulevalla hallituskaudella. Onnistuminen osaamistason nostossa on ratkaisevaa teknologiateollisuuden ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Touko Apajalahti tuo Teknologiateollisuus ry:hyn uudenlaista korkeakoulupolitiikan osaamista. Olen valtavan iloinen siitä, että koulutuksen ja osaamisen tiimimme vahvistuu tekniikan alan korkeakoulujen ja alan osaamistarpeiden syvällisellä tuntemuksella, sanoo koulutusjohtaja Leena Pöntynen.

– Teknologiateollisuuden yritykset työllistävät yhä useampia, ja osaajatarve kasvaa. Samaan aikaan myös osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla digitalisaation ja kiertotalouden kaltaisten megatrendien myötä. Tämän vuoksi tekniikan aloille on tarpeen saada opiskelijoita aiempaa monipuolisemmilla taustoilla. Tarvitaan myös uudenlaisia mahdollisuuksia jo työuralla olevien jatkuvaan oppimiseen. Yritysten ja korkeakoulujen tarkoituksenmukainen yhteistyö on olennaista ratkaisuja haettaessa, Touko Apajalahti sanoo.

Lisätietoja:

Touko Apajalahti, asiantuntija, korkeakoulupolitiikka ja jatkuva oppiminen (3.6.2019 alkaen)
puh. 0456770639

Leena Pöntynen, koulutusjohtaja
puh. 0401306113

Laura Juvonen, johtaja, kasvu ja osaaminen
puh. 0405896263

Hyvä Vastapainon jäsen!

Vastapainon syksyn uutuudet ja kaikki tämän vuoden kirjat löydät täältä: https://vastapaino.fi/media/f/2038

Taidehistoriaa, Euroopan historiaa, taloutta, aikalaisanalyysia, filosofiaa ja paljon paljon muuta!

Muista että Vastapainon jäsenenä saat aina 20 prosentin alennuksen kirjoustamme verkkokaupastamme (https://vastapaino.fi/) käyttämällä ostoskorissa koodia OSUUSKUNTA.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Vastapainon väki

Yliopiston opiskelijoille vappu on kevään kohokohta. Etenkin teekkarit ovat kunnostautuneet toista viikkoa kestävässä kevään juhlistamisessa.

Vaasan yliopiston tekniikan alan opiskelijoiden ainejärjestö Tutti ry:n vapun tapahtumalista on pitkä. Tekniikan opiskelijoiden vappu huipentuu toukokuun ensimmäiseen päivään, jolloin he pukevat teekkarilakit, kokoontuvat yhteen ja kastavat fukseja.

Vaasassa vappu alkoi jo keskiviikkona 17. huhtikuuta teekkareiden vappulehden, Wapinan, julkaisulla. Muita Tutin tapahtumia ovat mm. Äänenawaus-laulutapahtuma, aamubrunssi kampusrannassa, vappusitsit ja iltamat sekä teekkarikaste.

– Tekniikan opiskelu voi välillä olla raskasta, joten lukuvuoden lopulla on mahtava päästä tuulettumaan. Teekkareiden vappuperinteet juontavat juurensa vuosikymmenien taakse. Vanhoista perinteistä on hyvä pitää kiinni, kun kyse on hauskanpidosta. Mielestäni vapun paras hetki on se, kun teekkarilakin saa painaa päähänsä vappuaattona, sanoo Vaasan yliopiston teekkariopiskelija ja Tutti ry:n puheenjohtaja Karri Leinonen.

Teekkarikasteessa fuksista teekkariksi

Teekkarien vappu päättyy Tutin teekkarikasteeseen 1. toukokuuta klo 10 Vaasan kaupungintalon suihkulähteellä. Fuksien kastaminen ja lakitus on yksi vapun kohokohdista. Kasteessa puhuvat Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaani Harry Linnarinne ja tekniikan alumni, diplomi-insinööri Olli Kakkuri. Kasteen jälkeen uusia teekkareita juhlitaan kuohuvalla.

– Ensimmäisestä opiskelijavapustaan selvinneet tekniikan alan opiskelijat kastetaan kylmään veteen, jonka jälkeen he saavat ikiomat teekkarilakkinsa. Vasta tämän myötä heitä saa kutsua teekkareiksi, Leinonen selvittää.

Vapun ajan viihdyttää myös Radio Wapina, teekkarien vappuradio, joka toimii netissä. Radiossa kuullaan kampuksen eri ainejärjestöjä ja muita yhteisöjä, alumneja sekä yllätyshaastatteluja.

Lisätietoja: Tutti ry:n puheenjohtaja Karri Leinonen, p. 050 911 9362

Mitä konkreettisia ehdotuksia opiskelijoilla on toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten yhteistyön kehittämiseksi? Miten näyttäytyisivät uudella tavalla oppimisen reipashenkinen uudistaminen, opintojen valintamahdollisuudet, tilaratkaisut, joustavat siirtymät?

EduFutura-Hackathon-tapahtuman opiskelijatiimit Gradiasta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja Jyväskylän yliopistosta vastaavat haasteeseen Jyväskylän Lyseossa 2. – 3.5.  Tuekseen he saavat mentoreita sekä motivoivia puheenvuoroja.

Kolme voittajatiimiä saavat 250 euron palkinnon. Lukiolaiset saavat osallistumisestaan yhden kurssisuorituksen ja korkea-asteen opiskelijat opintopisteitä. Opettajien roolina tapahtumassa on auttaa ja ohjata tiimejä eli he eivät ole tiedonjakajia vaan uusien innovaatioiden synnyn fasilitoijia.

Tapahtumassa myös osittain pilotoidaan Jyväskylän Lyseon lukion ja Schildtin lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden työelämäviikkoa.

Hackathon tarkoittaa yleisestikin innostavaa tapahtumamuotoa, jossa osallistujat ratkovat heille annettuja haasteita yhdessä ja oppivat uutta.

EduFutura on maassamme ainutlaatuinen toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön toimintamalli. Sen oppilaitoksia ovat Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Yhteistyön tavoitteena on mm. oppimisen uudistaminen, joustavat opinpolut ja uudenlaiset tilaratkaisut.

Edufutura-Hackathon käynnistyy torstaina 2.5.2019 klo 12 ilmoittautumisella ja tiimiytymisellä  sekä haasteiden esittelyllä ja valinnalla. Ensimmäinen innovoinnin käynnistävä workshop alkaa klo 15 ja toinen konseptoinnin workshop klo 18.30. Mentorit ovat paikalla klo 19 – 20.30. Torstaipäivä päättyy klo 21.45.

Perjantaina 3.5. on yhteinen päivän aloitus klo 10 ja järjestyksessään kolmas workshop klo 10.30 alkaen. Finaalit ovat klo 15, ja voittajat julkistetaan klo 17. Tämän jälkeen näiden kolmen eri haasteen voittajat vielä pitchaavat eli esittelevät lyhyesti ratkaisuideansa superfinaalissa, ja sen ratkaisee yleisöäänestys. Päivä ja koko tapahtuma päättyvät klo 18.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Jyväskylän Lyseon lukion tiimilinja ja Astetta korkeammalle! Edufutura-yhteistyöllä kohti uutta lukiota -hanke.

Toimituksille tiedoksi:

Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan tapahtumaa torstaina 2.5. aikavälillä klo 12 – 21.45 ja perjantaina 3.5. aikavälillä klo 10 - 18. Kaikki toiminnot ovat Jyväskylän Lyseossa, Sepänkatu 3, Jyväskylä. Pääosin työskennellään aulatorilla.

Lisätietoja

Sisko Jääskeläinen, opettaja ja projektikoordinaattori, Jyväskylän Lyseon lukio, Gradia,  puh. 040 341 4792
Risto Sarvilinna, opettaja ja projektipäällikkö, Jyväskylän Lyseon lukio, Gradia, puh. 040 341 4846

Lisätietoja EduFutura-yhteistyöstä

Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Gradia, puh. 040 341 5141

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu perjantaina 26.04.2019 yhteensä 99 opiskelijaa. Valmistuvista on merikapteeneja (ylempi AMK) 1, ensihoitajia (ylempi AMK) 1, sairaanhoitajia (ylempi AMK) 4, terveydenhoitajia (ylempi AMK) 1, insinöörejä (ylempi AMK) 4, metsätalousinsinöörejä (ylempi AMK) 3, yhteisöpedagogeja (AMK) 3, metsätalousinsinöörejä (AMK) 3, restonomeja (AMK) 3, ensihoitajia (AMK) 11, fysioterapeutteja (AMK) 6, geronomeja (AMK) 1, jalkaterapeutteja (AMK) 1,sairaanhoitajia (AMK)  9, terveydenhoitajia (AMK) 7, sosionomeja (AMK) 12, tradenomeja (AMK) 6 ja insinöörejä (AMK) 23.

Kouvola

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (AMK)

Kärki Mia Maarit, Kouvola                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Ketolainen Suvi Tuuli Anniina, Helsinki                                        

Pesu Mira Susanna, Kouvola                                         

Piispa Mervi Aino Elina, Hamina                                                 

Rinne Enni Sisko Kaarina, Kouvola                                 

Toivonen Laura Mirjam, Tampere                                   

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Kuukka Satu Marjaana, Kouvola                                                 

Mäkelä Iina Riikka Elina, Kerava                                                 

Paakkunainen Tino Otto Gabriel, Äänekoski                                

 Kotka

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (ylempi AMK)

Kiiski Miia, Hamina                  

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Hilkkola Johanna Pauliina, Elimäki                  

Taavila Jenni Elina, Iitti                  

Tammi Olli Sakari, Aura                 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Termonen Maiju Katriina, Mäntyharju                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Heiskanen Jarkko Tuomas, Turku                                   

Ikonen Reima Juho Petteri, Joensuu                             

Jalo Heli Jemina, Lahti                                                   

Kivi Maija Matilda, Hamina                                             

Laakkonen Jani-Petteri, Orivesi                                                  

Patronen Juuso Elmeri, Joensuu                                                

Punakallio Tiia-Mari Lyydia, Lahti                                   

Romo Elina Ida Olivia, Espoo                                                     

Ruhanen Viivi Liisa, Järvenpää                                                   

Vartiainen Dana, Porvoo                                                

Veijalainen Paula Maria, Kotka                                                   

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Mustonen Elina Sisko Kaarina, Kotka                              

Nortamaa Ursula Elina, Kotka                                                    

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Lehtoranta Päivi Anneli, Kotka                                                

Paakki Minna Ellen Amanda, Ruokolahti                                 

Puhakka Reetta Karoliina, Kotka                                             

Tavernier Marianne Adele, Vantaa                               

Virtanen Eva Katariina, Kotka                                                  

Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (ylempi AMK)

Ollikainen Ville Juhani, Helsinki                                              

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Särkkä Petteri, Kotka                                                   

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Master of Engineering, insinööri (ylempi AMK)

Sebeni Flavia Alina, Espoo                 

Vanhala Teppo Sakari, Kotka             

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Heino Marcus Julius Wilhelm, Espoo                              

Holopainen Antti Vili Antero, Heinola                               

Klami Janne Mikael, Hamina                                          

Liikkanen Karo Kristian, Kotka                                                    

Mikkola Valtteri Matinpoika, Porvoo                                

Ratilainen Simo Aleksi, Porvoo                                                   

Rosendahl Pekko Ilmari, Myrskylä                                  

Salmela Mandi Eili Sinikka, Hämeenlinna                                    

Vainonen Jukka Petteri, Valkeala                                   

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Heikkilä Kaisa Eerika, Hyvinkää                                                  

Stäsch Adrian, Saksa                                                    

Teikari Heini Iida Maria, Hamina                                                 

Mikkeli

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Koistinen Otto Akseli, Espoo                             

Koski Juho Mikko Aleksi, Jyväskylä                                

Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Kinnunen Arto Aarre Olavi, Jyväskylä                  

Leppänen Juha Markus, Jyväskylä                  

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Kärkkäinen Niko Petteri, Pieksämäki                               

Meriö Topi Valtteri, Jyväskylä                                                     

Virtanen Heikki Lennart, Hämeenlinna                                        

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Eevala Emma Karoliina, Keitele                                                  

Hannola Minttu Marjaana, Lappeenranta                                     

Silván Minna Maria, Helsinki                                           

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Sorjonen Miia Marjut, Joensuu                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Kivimäki Kaisa Hannele, Mikkeli                                                 

Sonne Jenni Maarit, Joensuu                                         

Utulahti Viivi Amanda, Mikkeli                                                     

Äijälä Nora-Stina Sofia, Espoo                                                    

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Savonen Rami Mikko Taneli, Jyväskylä                  

Tirkkonen Teemu Einari, Kaavi                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Heikkinen Mari Pauliina, Vantaa                                                 

Kaisanlahti Sami Kristian, Mikkeli                                   

Karjalainen Miina Riikka, Mäntyharju                              

Kohopää Atte Eero Antero, Kouvola                                

Rantasalo Jere Petteri Reinhold, Lahti                                        

Suhonen Eetu Juhani, Mikkeli                                                    

Virtanen Heikki Sakari, Mikkeli                                                    

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Hytönen Jenni Julia, Jyväskylä                                                   

Kalliokoski Matias, Helsinki                                            

Koppi Veera Johanna, Mikkeli                                                    

Nikula Saara Sofia, Kuopio                                             

Saramäki Kalle Elmeri, Jyväskylä                                   

Vuorikari Eikka, Porvoo                                                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jalkaterapeutti (AMK)

Ovaskainen Niina Anneli, Jyväskylä                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Huttu Tiina Marjut Helena, Savonlinna                                        

Hyttinen Pihla Emma Ilona, Liperi                                   

Lajunen Katariina Tulikki, Savonlinna                              

Laukkanen Noora Karoliina, Punkaharju                                     

Lehtilä Oona-Irina, Vihti                                                  

Myyry Marika Hannele, Kontiolahti                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Bruun Anni Johanna, Juva                                             

Nevalainen Anssi Johannes, Mikkeli                               

Repo Hannamari, Mikkeli                                               

Vallgren Janne Mikael, Hamina                                                  

Resonaari soi -konsertit 13. ja 14.5. klo 19 Savoy-teatterissa ovat osa Resonaarin musiikkikoulun demokraattisen musiikinopetuksen periaatetta. Jo viidettätoista kertaa järjestettävissä konserteissa kehitysvammaiset ja muihin erityisryhmiin kuuluvat oppijat nousevat esiin muusikkoina ja taiteilijoina.

Kahdessa Resonaari soi -konsertissa esiintyy yhteensä 140 Resonaarin musiikkikoulun erilaista oppijaa yhdessä yllätysartistien kanssa. Esimerkiksi Samuli Edelmann, Maarit Hurmerinta ja Anna Puu ovat esiintyneet konserteissa. Konserteissa on eri esiintyjät.

Bändissä soittamisella on Resonaarin opetuksessa keskeinen rooli. Yhdessä soittaminen on hauskaa ja se kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja ehkäisten samalla yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Soittotaito nostaa itsetuntoa ja rikastuttaa elämää merkittävällä tavalla.

Resonaarigroup on erilaisten muusikkojen ammattiyhtye

Musiikista voi tulla myös ammatti erityisryhmiin kuuluville. Tästä on osoituksena Resonaarissa 2009 perustettu Resonaarigroup, jossa soittaa kuusi erityisryhmiin kuuluvaa ammattimuusikkoa. Resonaarigroup esiintyy molemmissa kevätkonserteissa.

Liput 28 €/14 €. Ryhmäalennus 20 % (min. 8 henkilöä).

Savoy-teatterin lipunmyynti www.savoyteatteri.fi

Lippupiste www.lippu.fi

Kansainvälisesti tunnustettu erityismusiikkikasvatuksen innovaatiokeskus

Resonaarin musiikkikoulu aloitti erityisryhmien tavoitteellisen musiikkiopetuksen ensimmäisenä Suomessa vuonna 1995 ja on edelleen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen musiikkikoulu. Resonaarissa opiskelee tällä hetkellä reilut 300 oppilasta.

Resonaarin johtajat Markku Kaikkonen ja Kaarlo Uusitalo ovat keränneet lukuisia palkintoja ja tunnustusta merkittävästä työstään.

Lisätiedot:

Resonaarin johtaja Markku Kaikkonen, 0400 766 712, markku.kaikkonen@resonaari.fi

Viestintäpäällikkö Kristiina Backberg, 044 733 1544, kristiina.backberg@helsinkimissio.fi

http://www.resonaari.fi, konsertista twiitataan #resonaarisoi

Valokuvat: Sari Näsälä

Hyvä vastaanottaja!

Vastapainon syksyn uutuudet ja kaikki tämän vuoden kirjat löydät täältä: https://vastapaino.fi/media/f/2038

Taidehistoriaa, Euroopan historiaa, taloutta, aikalaisanalyysia, filosofiaa ja paljon paljon muuta!

Arvostelukappaleiden tilaus: mikko.jamsen@vastapaino.fi

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Vastapainon väki

EI VALMISTUNUT 26.4.2019.

Voiko tiedon poistaa www-sivuilta, kiitos.

KOTKA

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Klami Janne Mikael, Hamina                                                     

Yliopistoindeksi takaisin, perusrahoitus nykyistä vakaammaksi, selvä suunnitelma tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen bruttokansantuoteosuuden nostamiseksi 4 prosenttiin. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa listattiin yliopisto- ja tiedepolitiikan kärkitavoitteita varjohallitusohjelmaan.  

”Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle.” Näin mainittiin Sipilän hallitusohjelman ensimmäisessä luvussa. Hallitusohjelman liiteosassa tuli kuitenkin vastaan korkeakouluindeksien jäädytys koko hallituskaudeksi sekä muut yliopisto- ja tutkimusrahoitukseen kohdistuneet isot leikkaukset. 

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto julkistivat viime kesäkuun alussa vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet. Liittojen edustajat ovat tavanneet kymmeniä poliitikkoja ja muita päättäjiä. Sosiaalisessa mediassa vaikuttamistyötä on tehty Tiedevaalit-kampanjan avulla.

- Olemme panostaneet täysillä siihen, että vuoden 2015 kaltaisia leikkauslistoja ei löydy edes hallitusohjelman liiteosasta, totesivat Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola perjantaina liittojen Kevätseminaarin avauksessa.   

Liittojen keskeisiä tavoitteita ovat: 

Yliopistoindeksi on voimassa koko hallituskauden

- Yliopistoindeksi kirjattiin aikoinaan yliopistolakiin turvaamaan rahoituskehitys myös huonompina aikoina. Mutta heti, kun kehnommat ajat koittivat, indeksi ensin puolitettiin ja sitten jäädytettiin kokonaan. Nyt on korkea aika palata noudattamaan yliopistolakia. Keskusteluissamme eri puolueiden kanssa, indeksileikkauksen lopettamista on onneksi pidetty tärkeänä, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola sanoi.

Perusrahoitukseen tehdään tasokorotus 

- Yliopistojen lisääntyvistä tehtävistä ei selvitä ilman merkittävää korotusta perusrahoituksen tasoon. Lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa vaaditaan jatkuvaa oppimista sekä tuetaan Korkeakouluvision tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin ikäluokasta. Näihin tavoitteisiin pääsy edellyttää lisärahoitusta, korosti Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto. 

Rahoituksen vakaus turvataan rahoitusmallin muutoksella

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovat valmistelleet oman esityksensä yliopistojen rahoitusmallista. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltuun malliin verrattuna liittojen esitys lisäisi rahoituksen vakautta ja yliopistojen omaehtoista profiloitumista. Rahoitusmallissa näiden tekijöiden yhteinen painoarvo olisi 24 prosenttia. Tästä vakausrahoituksen osuus on 20 prosenttia, ja se määräytyisi kunkin yliopiston osalta laskentavuotta edeltävän viiden vuoden rahoituksen keskiarvona. Tätä täydentää 4 prosentin painoarvolla profiloitumisen indikaattori. OKM voisi päättää ”koriin” otettavista indikaattoreista ja yliopisto voisi valita, mitä korin indikaattoreista kyseinen yliopisto soveltaa.  

- Valmistelemamme malli olisi käänne kohti nykyistä pitkäjänteisempää rahoitusta ja uudenlaista luottamusta. Poukkoilevan rahoituksen sekä kohtuuttomiin mittasuhteisiin paisuneen hankehumpan sijaan kaipaamme vakautta ja työrauhaa, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola tähdensi.   

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) 4 prosentin BKT-osuuden saavuttamiseksi tehdään konkreettinen suunnitelma

Tutkimus- ja innovaationeuvoston tiekartassa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellussa Korkeakouluvisio 2030:ssa asetetaan tavoitteeksi, että TKI-rahoituksen bruttokansantuoteosuus saadaan 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tästä oli maininnat myös lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa. Tavoitteesta ollaan kuitenkin vielä hyvin kaukana, koska BKT-osuus on nyt 2,7 prosenttia. Maltillisestikin kasvavalla BKT:lla julkisen rahoituksen lisäys merkitsisi valtiolle 150-200 miljoonan euron vuosipanostusta. 

- Uuden hallituksen tulee tältä osin sitoutua noudattamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä Korkeakouluvision linjauksia eli laatia selkeät askelmerkit 4 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi. Tähän vaaditaan sekä julkista että yksityistä rahaa. Julkisen rahoitusosuuden lisäystä on todella hankala toteuttaa ilman sitä kauan kaivattua yritystukiremonttia, huomautti Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Tutkijoiden osaaminen paremmin hyödyksi koko yhteiskunnassa

- Viime aikoina on median palstoilla keskusteltu paljon katteettomista lupauksista, joita annetaan tänne tuleville kansainvälisille tutkijoille. Heidän osaamisensa on oleellinen osa yliopistojen ja koko Suomen menestystä. Myös suomalaiset tutkijat tarvitsevat turvatummat työurat niin yliopistoissa kuin muuallakin työelämässä. Elinkeinoelämän soisi palkkaavan enemmän tohtoreita, Maija S. Peltola totesi Kevätseminaarin avauksessa.  

Tutkijoiden osaamisen hyödyntämiseen liittyy myös tutkitun tiedon parempi asema päätöksenteossa.

- Tiedemyönteinen ilmapiiri ei maksa mitään, Jouni Kivistö-Rahnasto lisäsi. 

Kohti vakautta, vapautta ja vastuuta – ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi -muistio löytyy liittojen verkkosivuilta klo 12.00.

LISÄTIETOJA: 

puheenjohtaja Maija S. Peltola (Tieteentekijöiden liitto), 0400 645 497; 

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757

Ratkaisu:martta-kilpailulla haettiin arkea helpottavia keksintöjä. Kilpailun voitti laite, jolla tehostetaan pikkukalan käyttöä elintarvikkeena.

Ratkaisu:martta-innovaatiokilpailun tavoitteena oli löytää ja palkita sellaiset henkilöt, järjestöt tai yritykset, joiden idealla voidaan edistää sujuvaa arkea kotitalousneuvonnan keinoin, kestävän kehityksen hengessä.

Marttaliiton järjestämässä kilpailussa oli kolme sarjaa: pääsarja, marttasarja ja opiskelijasarja. Kilpailuaikana 27.4.–31.12.2018 arvioitavaksi saapui yhteensä 70 ideaa, joista pääsarjaan 62, marttasarjaan 4 ja opiskelijasarjaan 4 ideaa.

Pääsarjan ensimmäinen palkinto, 10 000 euroa, tulee käyttää voittoisan idean kehittämiseen. Martta- ja opiskelijasarjoissa ei jaettu palkintoja, koska tuomariston mukaan esitykset olivat vielä idean tasolla.

Voittaja

Ratkaisu:martta kilpailun voitti Ilmari Tamminen, Vaakalintu Oy. Voittajatuotteen tavoitteena on edistää järvikalan menekkiä sekä lähiruoan käyttöä ja arvostusta. Järvissä on paljon pientä kalaa, jota ei hyödynnetä elintarvikkeeksi. Sekä vapaa-ajan kalastajat että kalateollisuus tarvitsevat ratkaisuja pikkukalan tehokkaampaan käyttöön.

Pikkukala on ekologista lähiruokaa. Kalakannat uusiutuvat nopeasti, eikä niihin ole kertynyt elohopeaa, kuten isoihin kaloihin. Pikkukalojen pyydystäminen tarjoaa kalastuselämyksiä, ja hyötykäyttö saa ihmiset liikkeelle luontoon kala-aterioiden innostamina.

Kalankäsittelylaiteen ideana on kalanlihan erottelumekanismi, joka tuottaa ruodotonta kalamassaa pikkukalasta. Manuaalisena laite sopii vapaa-ajankalastajille ja sähkökäyttöisenä kalateollisuuteen.

Kalankäsittelykone ei ole vielä valmis tuote. Sen tuotteistaminen vaatii muotoilua ja brändin rakentamisen. Muotoilussa on otettava huomioon kotitalouksien tarpeet, käytännöllisyys ja helppokäyttöisyys sekä laitteen koko. Kalateollisuudessa laitteen pitää olla tehokas ja helposti puhdistettava.

Kunniamaininta

Kilpailussa sai kunniamaininnan Potturi -perunapesuri, Pari Vesaa ja Masa Oy.

Suojatun pesumenetelmän ansiosta Potturi pesee ja kuorii uudet perunat alle minuutissa. Tuote soveltuu käytettäväksi vesistössä, ämpärissä ja tiskialtaassa, eli sekä kotona että mökillä. Materiaali on kierrätettävää ja elintarvikehyväksyttyä (FDA) muovia. Tuote on kevyt ja kestävä ja sen hiilijalanjälki on matala.

Tuomariston mukaan kyseessä on valmis kotimainen designtuote, joka ratkaisee oivallisesti arjen haasteen.  Muotoilu, arvolupaus, brändi ja markkinointi on suunniteltu hyvin ja viety loppuun asti. Menestyvä tuote vaatii vahvaa tuotteistusta ja brändin rakentamista, mikä toteutuu tämän tuotteen kohdalla.

Arvontapalkinto

Kaikkien osallistujien ja sarjojen kesken arvottiin 500 euron palkinto. Palkinnon voitti Pasi Juusola. Hän osallistui kilpailun pääsarjaan Aina paikallaan oleva kenkälusikka -idealla.

Kilpailun tuomaristo

• Helena Hyvönen, professori emerita, Aalto Arts
• Anne Mujunen, projektipäällikkö, Joensuun kaupunki
• Johanna Mäkelä, dekaani, Professtori, Helsingin yliopisto
• Merja Rehn, asiantuntija, Kiertotalous – Kestävä ruokajärjestelmä, Sitra
• Mika Sarimo, Founder, Wise & Sally

Lisätietoja

• Marjahelena Salonen, johtava-asiantuntija, palvelumuotoilija, p. 050 550 5510, marjahelena.salonen@martat.fi

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin graafisen suunnittelun 1. vuosikurssin opiskelijat visualisoivat Lahden kaupungin ylläpitämän TILDA-tilastotietokannan väestötietoa jo toista kertaa.

TILDA on Lahden kaupungin ylläpitämä avoin tilastotietokanta. Opiskelijat valikoivat lahtelaista kieli- ja kulttuurimaisemaa sekä syntyvyyttä ja kuolemaa käsitteleviä tilastotietoja. ”Syntyneet teokset ovat raikkaita näkemyksiä kovin perinteiseen tilastotietoon”, kertoo graafisen suunnittelun vastuuopettaja Julia Ojapelto. Tilastotieto onkin puettu totuttujen graafien sijasta kolmiulotteisiksi, kokemuksellisiksi veistosmaisiksi teoksiksi.

”Opiskelijoiden tuottamat teokset ovat tuulahduksia tulevaisuudesta. Neutraali faktatieto on esitetty helposti lähestyttävästi ja kiinnostavasti luovilla kolmiulotteisilla menetelmillä. Teosten esittämistavat ovat herättäneet tunteita ja ajatuksia, yllättäneet ja saaneet katsojan haukkomaan ihmetyksestä henkeään. Tilastotieto on tullut inhimilliseksi, kun esimerkiksi syntyneiden ja kuolleiden lukuja keikkuu nalleina ja luurankoina huvipuiston keinulaudalla tai kieliryhmiä läpinäkyvässä puhekuplamonumentissa”, sanoo Lahden kaupungin tilasto- ja tietopalvelun suunnittelija Katja Karevaara. 

Esillä on esimerkiksi miniatyyri hautausmaasta, joka visualisoi Lahdessa vuonna 2017 kuolleiden ihmisten määrän. ”Haluamme työssämme muistaa kaikkia eri-ikäisenä kuolleita lahtelaisia, sillä jokaisen ihmisen kuolema on ainutkertainen ja yksilöllinen tapahtumasarja, vaikka tilastoissa se näyttäytyykin numeroina. Teoksessamme hautakivien korkeus esittää ikäluokan kuolleiden määrän suhteessa toisiinsa. Hautakivien ulkoasu on myös personoitu kullekin ikäluokalle sopivaksi”, kertovat teoksen tekijät Jaana Kekkonen, Tiina Mönkkönen, Johanna Pynnönen, Antti Tahvanainen ja Oona Virtanen.

Tilastojen takana on aina ihminen

Yhteistyö Lahden kaupungin tilasto- ja tietopalvelun kanssa syntyi viime vuonna Julia Ojapellon ja Marion Robinsonin ohjaamalla opintojaksolla, jossa tarkastellaan luovuutta suunnittelijan työkaluna. Uusien näkökulmien kautta voidaan inhimillistää haastavakin tilastotieto ja vaikuttaa, tai tehdä näkyväksi esimerkiksi strategista päätöksentekoa.

"Tajusin kurssityön taustatutkimusta tehdessäni, että vaikka tilastot mielletään vain numeroina, niin näiden numeroiden takana on aina ihminen. Jokainen luku, määrä ja prosentti kuvastaa joko yksilöä tai ryhmää, joilla kaikilla on omat elämänsä ja tarinansa. Visuaalinen viestintä onkin tärkeä työkalu, jonka avulla voi tuoda esille näitä syvempiä merkityksiä numeroiden takana ja näin inhimillistää tilastotietoa", pohtii opiskelija Antti Tahvanainen.

”Tilastotieto itsessään on neutraalia, mutta ihminen luo sille, tai sen kautta aina arvolatauksia. Suunnittelijan tulevaisuuden työnkuva vaatii visuaalisen tarinankerronnan taitoja, mutta samalla myös kriittisyyttä ja ymmärrystä ihmisyydestä”, summaa Robinson. 

Näyttely Muotsikka x TILDA Vol 2 on esillä NiemiCampuksen 2. kerroksessa, Mukkulankatu 19, 15210 Lahti, 26.4.–10.5.2019. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja ilmoittautuminen tapahtuu saapumisen yhteydessä aulapalveluihin. Näyttely on osa Lahti Design Week -ohjelmistoa.

Lisätietoja:

Marion Robison, graafisen suunnittelun lehtori

Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti

044 708 5076 | marion.robinson@lamk.fi

• www.lamk.fi/muotoilu

Katja Karevaara, suunnittelija

Tilasto- ja tietopalvelut, Lahden kaupunki/Konsernipalvelut

044 482 6233 | katja.karevaara@lahti.fi

• TILDAn verkkosivut

Tiedotteen kuvat: Lassi Häkkinen/Lahden kaupunki

Lahden ammattikorkeakoulun NiemiCampuksella järjestetään yrityksille suunnattu Future Business Forum -tapahtuma 8.5., jossa asiantuntijat ja LAMKin opiskelijat esittelevät liiketoiminnan tulevaisuuden todennäköisimpiä trendejä. Iltapäivän aikana kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja, verkostoidutaan ja luodaan yrityksille uusia visioita liiketoiminnan mahdollisuuksista. Tapahtumaan ilmoittautuneet yritykset saavat maksuttoman, opiskelijatyönä tehtävän sparrauksen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista, uusia näkökulmia ja ideoita unohtamatta.

Tapahtuman starttaa keksijä, futuristi, säveltäjä ja startup-yrittäjä Perttu Pölönen, joka on kävelevä esimerkki poikkitieteellisyydestä ja -taiteellisuudesta. Perttu on akateemisesti koulutettu säveltäjä ja opiskellut eksponentiaalisia teknologioita Piilaaksossa. NASA:lla ollessaan Perttu on perustanut hyväntekeväisyysjärjestön 360ed, joka kehittää opettajankoulutusta Myanmarissa virtuaalitodellisuusteknologiaa käyttäen.

Future Business Forumissa Perttu Pölönen ravistelee rohkeaan ajatteluun – avainpuheenvuoron keskeisiä teemoja ovat tulevaisuuden taidot, teknologiat, mielikuvitus ja identiteetti. Perttu valaa uskoa siihen, kuinka kaikki on mahdollista silloin, kun mikään ei ole varmaa. Perttu on energisoiva puhuja, joka auttaa kohtaamaan aikamme suuret sekä teknologiset että yhteiskunnalliset kysymykset.

Iltapäivän työpajoissa pohditaan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia sekä tunnistetaan uusia palveluita ja liikeideoita tulevaisuustiedon, tiedolla johtamisen ja data-analytiikan valossa. Iltapäivän työpajoissa mukaan ilmoittautuneet yritykset saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden opiskelijatyönä tehtävään maksuttomaan yrityskohtaiseen sparraukseen; yritys saa myös vinkkejä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sekä vision kehittämisestä.

• Future Business Forum 8.5. klo 12–17 NiemiCampuksella (Mukkulankatu 19)
• Tapahtuman agenda ja ilmoittautuminen: https://www.lamk.fi/fi/tapahtumat/future-business-forum

Tapahtuma on osa Tulevaisuustiedosta vauhtia pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen (TULEVA) -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Lisätietoja:

Heidi Freundlich, TKI-asiantuntija | LAMK

044 708 1708 | heidi.freundlich@lamk.fi

Läsrörelsen i skolan har evenemang i 40 skolor i Finland, sex evenemang görs på svenska.

Den 3 maj drar Tika Sevón och Eva Frantz ett evenemang för alla elever i åk 6 och 7 i Pargas. Eventet sker i Sarlinska skolan.

Där talar de om Frantz skräckbok i sanatoriemiljö för barnläsare, Hallonbacken. I Konceptet med läsevenemangen bygger på att en kändis talar om sin läsning och vilken plats den haft i hens barndom och liv, sedan samtalar hen med en författare. Kändisen är en läsande förebild som väcker läslusten hos eleverna och får dem att inse att läsning är en sak som angår också dem.

De skolor som blivit beviljade evenemang får också ett bokpaket med författarens böcker. I Pargas har skolorna fått Hallonbacken.

Lukuliike koulussa – Läsrörelsen i skolan är en fortsättning på Kultur- och undervisningsministeriets Läskunnighetsforum, som bestod av sakkunniga från olika organisationer verksamma inom läsningens och läskunnighetens område. Forumet publicerade hösten 2018 ett förslag för hur man kan utveckla arbetet för läsning och läskunnighet. Läsrörelsen utgår från det kunnande som finns på området och det värdefulla arbete som redan nu görs för att stöda läsningen.

På läsrörelsen webbplats finns tips för undervisningen. Utöver eventen ordnas det ca 200 författarbesök och verkstäder, tio besök och 15 verkstäder i svenskspråkiga skolor. Med anledning av Läsrörelsen i skolan utmanar vi skolorna att läsa högt i morgonsamlingar och på lektioner, att engagera andra skolor och hemmen att delta.

Läsrörelsen har sammaställt tips för hur man enkelt kan ordna lässtunder i skolor.

Vår målsättning är att alla elever vid läsårets slut har läst eller hört åtminstone en bok.

Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 %. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 %:n kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 %. Suomeen myytyjen lämpöpumppujen määrä lähentelee jo miljoonaa ja niillä tuotetaan jo 15 %, 10 TWh/a, Suomen rakennusten lämmityksestä. Tämän valtavan kuluttajien tekemän ilmastomuutoksen torjuntainvestoinnin suuruus on jo huikea 4 miljardia.  

Ilmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Ilmalämpöpumput ja asentajat loppuivat viime kesänä. Tähän kesään varaudutaan paremmin. Jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kauppa käy jo talvisaikaankin.

Jäähdytyksen tarpeen ilmaantuminen yllättäen myös Suomen rakennuksiin tulee vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä Suomen energiajärjestelmien muokkautumiseen. Toimisto- ja palvelurakennuksia ei enää tänä päivänäkään voi rakentaa ilman miellyttävää jäähdytystä. Monikaan ei lähde parturiin, jossa tulee hiki. Sama koskee asuinrakennuksia. Monet rakennuttajat eivät uskalla enää rakentaa jäähdyttämätöntä asuinkerrostaloa, koska ”niitä kuumia pätsejä” ei viime kesän hellekokemusten vuoksi osta kukaan. Vanhoissa kerrostaloissa jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kysyntä on näkynyt jo paniikinomaisena.

Jäähdytys toteutetaan useimmiten lämpöpumpulla, jota käytetään myös lämmitykseen

Jäähdytys tapahtuu lähes poikkeuksetta lämpöpumpulla. Samaa lämpöpumppupohjaista järjestelmää voi käyttää tietenkin myös tilojen lämmitykseen, jolle meillä toki olosuhteissamme on suurempi tarve. Näin jo hyvin tuottoisan lämpöpumppuinvestoinnin kannattavuus paranee entisestään.

Ilmalämpöpumppuja on jo asennettu yli 700.000 kpl. Usein ne on myyty ”jäähdytys kaupan päälle” argumentilla. Maalämpöjärjestelmät pientaloihin ja kerrostiloihin myydään yhä useammin vähintään jäähdytysvalmiudella.  Isot palvelurakennukset, ostokeskukset, (mm. Skanssi, Puuvilla, Veturi, Lippulaiva, IKEAt, Aallon Campus) lämpiävät porareistä, joita käytetään jäähdytykseen ja lämmön/kylmän varastointiin. 

Pahentaako jäähdytys ilmastomuutosta?

Huolestuneita kommentteja on jo näkynyt, että jäähdytyksellä pahennetaan ilmastomuutosta. Otetaan esimerkki pienemmästä ja yksinkertaisemmasta päästä. Sähkölämmitteisen pientalon ilmalämpöpumppu säästää sähköä 3000-6000 kWh vuodessa ja hyvin helteisenä kesänä saman talon, sama ilmalämpöpumppu käyttää koko kesän aikaiseen jäähdytykseen 200 kWh. Jos investoinnin syy edes osittain on ollut jäähdytys, onpahan yksityinen kuluttaja tehnyt ehkä elämänsä suurimman ilmastomuutosta torjuva teon. Samat lämmitys-jäähdytys energiasuhteet pätevät isommissakin asuinrakennuksissa. Jos jäähdytys on innoittanut luopumaan öljylämmityksestä tai fossiilisesta kaukolämmityksestä ja kylmä vielä otetaan porareiästä, niin silloin tuo ympäristöteko vasta iso onkin. 

Suomen jäähdytysenergiaksi ilman kaupan kylmää arvioitiin viime kesänä olleen terawattitunnin luokkaa, johon kului kesäaikaista puhdasta sähköä noin 0,3 TWh. Ei siis tarvitse olla huolissaan, päinvastoin.

Jäähdytyksen kysyntä sataa lämpöpumppulämmityksen ja ilmastomuutoksen torjunnan laariin

Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä hyödynnetään entistä enemmän lämpöpumpuilla niin erillislämmityksissä kuin keskistetyissä energiajärjestelmissäkin. Lämpöpumput jäähdytysominaisuuksineen mahdollistavat fossiilisista polttoaineista, ja polttamisesta yleensäkin, siirtymisen energiatehokkaisiin, sähköpohjaisiin lämmitysjärjestelmiin.

Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi , Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi.

https://www.sulpu.fi/-/lampopumppumyynnissa-hurjat-lahes-50-kasvuluvut?redirect=https%3A%2F%2Fwww.sulpu.fi%2Fhome%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_WAsJkplJYIg7%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3D_118_INSTANCE_F80iMVThU0Yx__column-1%26p_p_col_count%3D1

Tapahtumassa 700 oppilasta esittelee ohjelmointi- ja robotiikkataitojaan. 

Aika: 14.–15.5.2019, lisätietoa ja ohjelma: https://bit.lyinnokas2019 

Paikka: LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu (Yliopistonkatu 34–36, 53850 Lappeenranta) 

Aihe: Lappeenrannassa järjestetään 14.–15.5. valtakunnallinen Innokas2019 ohjelmointi- ja robotiikkaturnaus. Tapahtumaan osallistuu 700 kouluikäistä lasta, jotka esittelevät ohjelmointi- ja robotiikkataitojaan. Turnausta voi tulla seuraamaan vapaasti. 

Osallistujat kilpailevat sumopainirobotilla, maanjäristysalueelle lähetettävällä pelastusrobotilla tai esiintymislavalla nähtävillä tanssi- tai teatteriroboteilla. Freestyle-lajin teemana on Greenreality ja siihen voi osallistua ympäristöteemaan liittyvällä vapaamuotoisesti ohjelmoidulla tuotteella. 

Uutena lajina turnauksessa nähdään peliohjelmointi, johon oppilaat osallistuvat Unity-, GDevelop- ja Scratch-ohjelmilla tehdyillä tietokonepeleillä. 

Turnauksen yhteydessä on oheistoimintaa myös yleisölle. Turnauksen tiloissa pääsee rakentamaan robotteja tai kokeilemaan peliohjelmointia. Lappeenrannan pääkirjastossa voi käydä rakentamassa sumopainirobotin. Satamatorilla järjestetään iltajuhla 14.5. klo 18–19. 

Toivotamme median edustajat tervetulleiksi turnaukseen ja myös tutustumaan oheistoimintaan! 

Hyvä tietää: 

Pysäköinti:

Tapahtuman aikana voi pysäköidä kampuksen parkkialueille lukuun ottamatta osaa P4-parkista. Lähimpänä tapahtumapaikkaa on parkkialue P1. 

Ilmoittautuminen ja mediatila:

Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan infopisteellä LUT-yliopiston aulassa, josta saa tapahtumatietoa ja opastuksen tapahtuma-alueelle. Kilpailupaikalta löytyy median käyttöön varattu työskentelytila, johon on opastus infopisteeltä. 

Kuvaaminen ja kuvausluvat:

Kilpailijoilta on pyydetty ilmoittautumisen yhteydessä kuvausluvat. Kilpailijat, joita ei saa kuvata, tunnistaa vihreästä kaulanauhasta. 

Tapahtuman järjestäjien haastattelut:

Tapahtumassa ovat paikalla Petja Pyykkönen / Saimaan mediakeskus, Päivi Porras / LUMA-keskus Saimaa sekä Tiina Korhonen / Innokas-verkosto. 

Tapahtuman järjestäjien haastattelupyynnöt Saimaan ammattikorkeakoulun tiedottajan Ilona Pesun kautta: puh. 050 475 6717, ilona.pesu@saimia.fi. 

Lisätiedot etukäteen:

Lappeenrannan kaupunki, Saimaan mediakeskus, Petja Pyykkönen
puh. 040 637 4494, petja.pyykkonen@lappeenranta.fi 

Turnauksen verkkosivut: https://bit.lyinnokas2019 

Median yhteyshenkilö tapahtuman aikana:

Saimaan ammattikorkeakoulu, tiedottaja Ilona Pesu
puh. 050 475 6717, ilona.pesu@saimia.fi

Suomen Kellomuseo avaa korumuotoilun ja kultasepäntaitojen saloja laajassa korunäyttelyssä Näyttelykeskus WeeGeellä, Espoossa. Katsaus suomalaisten kultaseppien koulutukseen nostaa esille kädentaidot ja uudet sekä vanhat taitajat.

Kahdeksan kuukautta kestävä korunäyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen Kellomuseon, Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Suomen Kultaseppien Liiton kanssa. Näyttely juhlistaa kultasepänalan koulutusta, jonka perinne jatkuu vielä tänäkin päivänä Lahden Muotoiluinstituutin korumuotoilun linjalla sekä Koulutuskeskus Salpauksen Kultasepän alan opinnoissa. Ensimmäinen näyttely aiheesta toteutettiin Sibeliustalolla Lahdessa syyskuussa 2018. Kellomuseon näyttely syventyy aiheeseen näyttävien korujen ja koulutuksen upean historian kautta sekä mielenkiintoisella oheisohjelmistolla.

Kultaseppäkoulun tarinan voidaan sanoa alkaneen yli sata vuotta sitten Pietarissa, kun Karl Fabergé palkkasi pajoilleen lahjakkaita suomalaisia kultaseppiä. Venäjän vallankumouksen aikaan kultasepät tulivat Suomeen ja toivat oppimansa taidot mukanaan. Kun Suomen Kultaseppien Liitto perusti Kultaseppäkoulun Helsinkiin vuonna 1938, olivat samat kultasepät mukana vaikuttamassa koulutuksen sisältöön. Näin heidän taitonsa ovat siirtyneet mestari-kisälli-periaatteella opettaja- ja opiskelijasukupolvelta toiselle ja ne näkyvät myös näyttelyyn osallistuvissa töissä.

Kultaseppäkoulu muutti Lahteen 1970-luvulla ja vuonna 1996 koulutus jakautui koru- ja esinemuotoilun ammattikorkeakouluopintoihin Muotoiluinstituutissa ja kultasepänalan toisen asteen koulutukseen Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Vuonna 2006 jalometallin koulutusala siirtyi Koulutuskeskus Salpaukseen.  

Näyttelyyn osallistuu 26 Muotoiluinstituutin korumuotoilun opiskelijaa, jotka ovat kutsuneet näyttelyyn pareikseen Kultaseppäkoulun alumneja. Parit ovat valinneet yhteisen aiheen, josta kumpikin osapuoli on toteuttanut oman näkemyksensä koruteoksen muodossa. Näyttelykävijä pääsee tutustumaan mm. unien, jäätiköiden sulamisen, kivun, sattuman ja taikametsän saloihin korujen kautta.

Koulutuskeskus Salpauksesta näyttelyyn osallistuu 15 opiskelijaa. Heidän taidonnäytteensä ovat upeita emalointi- ja kaiverrustöitä, joiden taitajat alkavat käydä vähiin 2000-luvun Suomessa. Opiskelijat ovat kirjoittaneet tarinat korujensa synnystä.

Näyttelykoruissa voi nähdä korumaailman koko kirjon, perinteisistä kultasepäntaidonnäytteistä rajoja rikkoviin taidekoruihin, jotka venyttävät käsitystä siitä, mikä oikeastaan on koru. Näyttelyn lisäksi Suomen Kellomuseo järjestää yhteistyössä oppilaitosten kanssa tapahtumia ja opastuksia näyttelyyn.

Näyttely on auki 3.5.2019-5.1.2020 Suomen Kellomuseossa (Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo) www.kellomuseo.fi 

Kysy lisää

Tarja Sipponen, Koulutuskeskus Salpaus, tarja.sipponen@salpaus.fi

Laura Kokki, Suomen Kellomuseo, laura.kokki@kellomuseo.fi

Essi Pullinen, LAMK, essi.pullinen@lamk.fi