Kapellimestari Mikko Franckin kiinnostus Metropoliaa ja sen kyvykkäitä opiskelijoita kohtaan jatkuu edelleen. Kaksi vuotta sitten huhtikuussa hän teki merkittävän rahalahjoituksen klassisen laulukoulutuksen tukemiseksi; vuosi sitten keväällä hän vietti kokonaisen päivän Metropoliassa tutustumalla viiteen eri kampukseen ja 17 tutkinto-ohjelmaan. Tuolloin hän teki suuren lahjoituksen sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen parantamiseksi.

Samalla vierailulla kävi ilmi, ettei tällä maailman yhdellä johtavalla kapellimestarilla ollut omia taiteilijasivuja netissä. Kun hänen agenttinsa oli katsonut sellaisia nykypäivänä ehkä kuitenkin tarvittavan, Franck halusi antaa haasteen niiden tekemiseksi Metropolian graafisen suunnittelun opiskelijoille. Hän oli kuullut hyvää suunnittelutoimisto Valovirrasta, viestinnän tutkinto-ohjelman idearikkaista medianomi-opiskelijoista ja kannustavista opettajista.

Franckin toimeksianto opiskelijoillemme oli luoda hänen tarpeisiinsa sopiva verkkosivusto ja konsepti taiteilijan sosiaalisen median presenssiä varten. Franck toivoi konseptilta vuorovaikutteisuutta, rentoutta ja kapellimestarin toimenkuvasta kertomista perinteisen taiteilijasivuston sijaan.

Viestinnän lehtorit Jaakko Ruuttunen ja Lauri Huikuri ohjasivat liikkuvan grafiikan kolmannen vuoden opiskelijoiden projektikurssia. Kurssin aikana opiskelijat loivat konsepti- ja ulkoasuehdotuksia Franckin tulevien www-sivujen lähtökohdaksi. Näin pystyttiin kokoamaan suuri joukko luovia ideoita ja ratkaisuehdotuksia, joita maestron itse saapui arvioimaan.

”Olen vaikuttunut Metropolian mediaopiskelijoiden osaamisesta. Heillä tulisi siksi olla käytössään mahdollisimman hyvä laiteympäristö ja välineet, joilla toteuttaa lahjakkuuttaan ja luovia ideoitaan”, kapellimestari Franck totesi viime käyntinsä jälkeen. Siksi hän päätti tällä kertaa tukea visuaalista viestintää ja liikkuvan grafiikan opiskelua lahjoituksella, joka tullaan käyttämään uusien ja innovatiivisten sisältötekniikoiden tuotantovälineisiin.

Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer kiittää lämpimästi lahjoituksesta. ”Metropolia on iloinen ja ylpeä siitä, että Mikko Franck on nähnyt ammattikorkeakoulumme monialaisuuden voimavarana ja yhteiskuntaa uudistavien ratkaisujen mahdollistajana”, hän kertoo. ”Mikko haastaa, mutta samalla kannustaa opiskelijoita ylittämään itsensä. Tapa jolla hän on kohtaamisissa läsnä ja antaa opiskelijoille palautetta, on myönteisyydessään vertaansa vailla!” 

Lisätietoja

Tuire Ranta-Meyer
johtaja, yhteiskuntasuhteet
Metropolia Ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 050 526 2002

Sirpa Rutanen
Metropolian Viestintäpalvelut
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 040 716 2707

Lue lisää visuaalisen viestinnän opinnoista

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) pop- ja jazzmusiikin opiskelijat järjestävät OamkFestin Oulun keskustassa 5.–8.5.2019. Pop- ja jazzmusiikkia pääsee nauttimaan Oulun Teatterilla sekä Kulttuuritalo Valveella. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

– Oamkin pop/jazzkoulutus on järjestänyt vuosien varrella paljon tapahtumia, mutta nyt voimme ensimmäistä kertaa tarjota näin laajan, yhteensä yhdeksän keikan festivaalin Pikisalin ja Valvesalin hienoissa puitteissa, fiilistelee pop- ja jazzmusiikin vastuuopettaja Samuli Mikkonen.

Oulun ammattikorkeakoulu on ainoa korkeakoulu Pohjois-Suomessa, joka tarjoaa pop- ja jazzmusiikin koulutusta. Yleisö pääsee konserteissa nauttimaan opiskelijoiden energiasta sekä vankkumattomasta ammattitaidosta. 

– Musiikillinen spektri on niin laaja, että siitä löytyy taatusti jotain kaikkien makuun: perinteistä jazzia, vahvasti 2000-luvulle päivitettyä soulia, suomenkielistä folk-popia, broadway-musikaalisävelmiä ja paljon muuta, kuvailee Mikkonen.

Konserttien kellonajat ja esiintyjät löytyvät OamkFestin sivulta. OamkFestin aloittaa sunnuntain 5.5. brunssikonsertti Valveella, jossa kitaristit Tuukka Nygård ja Sami Keinonen taituroivat ikivihreiden jazzstandardien parissa.

OamkFest löytyy myös Facebookista.

Lisätiedot:

Pop- ja jazzmusiikin lehtori Samuli Mikkonen
040 141 5041
samuli.mikkonen@oamk.fi

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistui 30.4.2019 yhteensä 110 AMK- tai Ylempi AMK -tutkinnon suorittanut. Lisäksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta 31 ammatillista opettajaa ja 5 ammatillista opinto-ohjaajaa sekä 1 ammatillinen erityisopettaja sai opintonsa päätökseen.

Alla listatut ovat antaneet lupansa valmistumistiedon julkaisemiseen.

Ammattikorkeakoulututkinnot

Kulttuuriala

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, artenomi (AMK)

Savonmäki Sanna-Mari, Somero

Luonnonvara-ja ympäristöala

Maaseutuelinkeinojen koulutus, agrologi (AMK)

Eskola Anu Katariina, Ypäjä

Kedonperä Emilia Ida Maria, Ypäjä

Kulmala Sanna Kristiina, Forssa

Hevostalouden koulutus, agrologi (AMK)

Valtonen Johanna Maria Aleksandra, Hämeenlinna

Kestävän kehityksen koulutus, ympäristösuunnittelija (AMK)

Palovaara Miia Leena, Rovaniemi

Tiermas Mervi Helena, Oulu

Rakennetun ympäristön koulutus, hortonomi (AMK)

Kuula Sanna Pauliina, Vihti

Ronkainen Maria Inkeri, Hämeenlinna

Tanner Vaula Kaarina, Kangasala

Tiilikainen Perttu Päiviö, Salo

Toivonen Eija Sofia Annika, Oulu

Walden Maria Christina, Heinola

Puutarhatalouden koulutus, hortonomi (AMK)

Riedel Roman Kristian, Turku

Salo Paula Anneli, Naantali

Metsätalouden koulutus, metsätalousinsinööri (AMK)

Turppa Vilja Henrika, Kämmenniemi

Viitala Jani Markus, Keuruu

Tekniikan ja liikenteen ala

Automation Engineering -koulutus, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering

Ton Duc An, Vietnam

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Koivisto Ville Valtteri Virpinpoika, Ylöjärvi

Ojansivu Henri Mikael, Lempäälä

Piittinen Niko Antti Olavi, Riihimäki

Rantanen Arttu-Pekka Topias, Lempäälä

Saarinen Ina Natalia, Pälkäne

Valtanen Mikko Arto Juhani, Urjala

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Hietaranta Sakari Johannes, Hämeenlinna

Konetekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Gustafsson Mikko Tapio, Vantaa

Ranta Jaakko Jeremias, Orimattila

Tikkala Akseli Jalmari, Riihimäki

Liikennealan koulutus, insinööri (AMK)

Lindfors Ossi Tuomas Einari, Tampere

Marttila Jesse Jalmari, Riihimäki

Tietotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Tyni Jarno Markus, Hyvinkää

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Kataja Arttu Oskari, Kerava

Mäkinen Mikko Matias, Hämeenlinna

Pudassalo Janne Mikael, Valkeakoski

Suomala Heikki Sakari, Laukaa

Toivonen Jukka Tapio, Hämeenlinna

Rakennustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK)

Penttinen Olli Tarmo Edvard, Helsinki

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, rakennusmestari (AMK)

Aarnio Tomi Tapani, Hämeenlinna

Arffman Jere Kalevi, Vantaa

Haataja Eemeli Leo Tapani, Janakkala

Halme Visa-Valtteri Raunonpoika, Janakkala

Kallio Jani Kristian, Tuusula

Kohtala Sami Valtteri, Hämeenlinna

Laine Kiira Katariina, Janakkala

Lehmus Sami Rauli Petteri, Hämeenlinna

Leinonen Elias Aleksanteri, Hämeenlinna

Rosling Karl Mika, Järvenpää

Tuuli Meri Kia Janita, Asikkala

Construction Engineering -koulutus insinööri (AMK), Bachelor of engineering

Balakhonov Dmitrii, Oulu

Drapei Iunatiia, Hämeenlinna

Gordeev Nikolai, Vantaa

Grigoreva Elizaveta, Hämeenlinna

Klinov Pavel, Helsinki

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)

Koivu Jenna Pauliina, Akaa

Pirinen Minna Marjut, Tampere

Repo Sara Jannina, Hämeenlinna

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, tradenomi (AMK)

Grönholm Patrik Sebastian, Tampere

Kilpeläinen Ismo Erkki, Hämeenlinna

Mäenhovi Annamari Karoliina, Hämeenlinna

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK)

Fagerlund Kirsti Marianne, Parainen

Hakasaari Katja Minna Maria, Mäntsälä

Halmetoja Anna Elisa, Tampere

Jaakonsaari Johanna Marjut, Janakkala

Karhumäki Heidi Johanna, Janakkala

Klemelä Noora Karoliina, Forssa

Lehtimäki Johanna Katriina, Janakkala

Nieminen Oskari Villehart, Tampere

Rantanen Jenny Pauliina, Lahti

Suontausta Leena Sinikka, Hämeenlinna

Utter Tanja Juulia Kristiina, Hämeenlinna

Viherä Jenni Karoliina, Hämeenlinna

Viitanen Mari Susanna, Nurmijärvi

Vuorenpää Ulla Marjaana, Hämeenlinna

Vuori Anna-Mari Pauliina, Marttila

Örling Annukka Elina, Forssa

Terveydenhoitajakoulutus, terveydenhoitaja (AMK)

Hiilesmaa Ona-Kaisu Tuulia, Hämeenlinna

Kaunismäki Sara Sofia, Hattula

Lähde Anna Elina, Tampere

Pihlajamäki Minna Päivikki, Hattula

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)

Alanko Mari Johanna, Kangasala

Ali-Lekkala Anu Pirita, Tammela

Jaakkola Miia Susanna, Hämeenlinna

Laukkanen Else-Marja, Hämeenlinna

Malkamäki Kirsi-Marja, Hämeenlinna

Nieminen Kaisa-Leena, Kangasala

Parikka Heli Terhi Mirella, Jokioinen

Salo Miikka Markus, Hämeenlinna

Tamminen Tarja Orvokki, Valkeakoski

Uotila Eeva Maria, Sastamala

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tekniikan ja liikenteen ala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Hemanus Päivi Orvokki, Espoo

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK)

Nygren Piia Marianne, Tampere

Nygård Anna Katriina, Turku

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Odukomaiya Funmilade Tola, Helsinki

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Kiviranta Katja Maria, Järvenpää

Vesterinen Nina Emilia, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Corento-Aknaoui Sara Anneli, Lahti

Puttonen Piritta Helena, Tuusula

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sosionomi (ylempi AMK)

Virta Niina Marja, Hämeenlinna

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajankoulutus

Aartomaa Sini, Oulu

Babbit Stefi, Hämeenlinna

Dimulescu Kaisa, Kangasala

Gbadegeshin Saheed, Turku

Havia Petri, Tuusula

Johansson Janika, Lappeenranta

Karpiola Teemu, Mänttä

Kiverä Ari, Vantaa

Korenius Suvi, Espoo

Lammi Pauli, Tampere

Leikkainen Merja, Hämeenlinna

Lilja Riku-Artturi, Valkeakoski

Luukkonen Tanja, Vantaa

Murto Pipsa, Hollola

Mäki Minna, Turku

Niskala Matti, Ylivieska

Nyström Jaana, Somero

Ofori Appiah Bismark, Vantaa

Palmulaakso Titta, Raisio

Pelkonen Janne, Tampere

Puodinketo Joel, Lahti;

Roth Minni, Turku,

Seesaro Johanna, Tuusula;

Toivonen Annette, Vantaa

Virta Anne, Salo

Virta Antti, Valkeakoski

Vuorinen Vesa, Hämeenlinna

Ylikylä-Elers Suvi, Raisio

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus        

Kellokoski Virpi, Hollola

Lemola Katja, Lahti

Nikkola Johanna, Loppi

Rinne Seppo, Pälkäne

Sistonen Jenni, Helsinki

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Erkinheimo Anu, Lempäälä

Yhä äänekkäämpi osa suomalaisista uskoo itseään tai naapuriaan ennemmin kuin tutkijaa.

Tiedeviestinnän professori Erkki Karvonen sanoo Ainan haastattelussa, että tieteen uskottavuutta nakertaa ilmiö, jota kutsutaan kirsikanpoiminnaksi: kaikesta tarjolla olevasta tiedosta valikoidaan se, mikä tukee omia ennakkoasenteita. Valikoimista tehdään tietoisesti tai tiedostamatta.

Vaikka 99 prosenttia tutkijoista olisi jotain mieltä, aina löytyy yksi prosentti, joka edustaa eri näkemystä.

– Siihen voi nojata ja väittää että ’tiedekin on tätä mieltä’, hän havainnollistaa.

Teemanumerossa Tieteen ja huuhaan jäljillä valaistaan uskomustiedon ja tieteen raja-alueita. Siinä kysytään, miksi kokemuspuhe päihittää tieteellisen tiedon.

Tiede ei ole uskon asia

Tiedetoimittajien liiton puheenjohtaja, filosofian tohtori, toimittaja ja tietokirjailija Ulla Järvi sanoo, että tieteeltä puuttuvat karismaattiset gurut, jotka olisivat valmiita paistattelemaan julkisuudessa ja kansansuosiossa.

Tieteen asiantuntijat karttavat liian usein julkisuutta, jolloin tilaa keskustelussa saavat äänekkäät mielipidevaikuttajat. On helppo tarttua yhden ihmisen yksinkertaiseen selitykseen.

– Elämme maailmassa, jossa on tietoa hirveästi tarjolla ja se on aika pelottavaakin, Järvi selittää.

Tiede ei kuitenkaan ole uskon asia, vaan sitä ohjaavat universaalit normit.

Teemanumerossa tutkijatohtori Pauli Ohukainen auttaa tunnistamaan huuhaan kolmella kysymyksellä ja Vastalääke-yhdistyksen jäsenet neuvovat, miten verkossa olevaa terveystietoa arvioidaan kriittisesti.

Lue maksutta: www.ainamedia.fi.

Ainassa julkaistaan temaattisia juttupaketteja, joilla luodaan dialogia ja tuodaan näkökulmia yhteen. Mediaa kustantaa Suomen vanhin sivistysjärjestö Kansanvalistusseura (KVS).

Seuraa Ainaa

• Facebookissa facebook.com/AinaVerkkomedia
• Twitterissä twitter.com/AinaVerkkomedia
• Instagramissa instagram.com/ainakuplat

Lisätietoja:

Annu Griñan, annu.grinan(a)kvs.fi, 040 759 4532
Karoliina Knuuti, karoliina.knuuti(a)kvs.fi, 040 826 8699  

Kansanvalistusseura ja Opintokeskus Sivis tarjoavat maksuttomia koulutuksia perustaitojen kohentamiseksi Savonlinnassa ja Espoossa.

Aikuisten perustaitojen opetukseen kehitettävä malli vahvistaa aikuisväestön kykyä toimia aktiivisesti osana yhteiskuntaa ja työelämää.

Kehitystyössä käytetään brittiläistä oppijalähtöistä mallia. Pedagogiseen tutkimukseen perustuvaa mallia sovelletaan nyt Suomeen. Se antaa työkaluja aikuisten perustaitojen oppimiseen ja opettamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Perustaidoiksi lasketaan riittävä lukutaito, laskutaito sekä digitaidot. Nämä mahdollistavat osallisuuden tietoyhteiskunnassa. Osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa tekemällä oikeita asioita ja päätöksiä oikeaan aikaan.

– Selvitämme muun muassa, kuinka taitojen oppimista voidaan edistää, kun otetaan huomioon oppijan tarpeet ja työskennellään paikallisesti. Miten se vaikuttaa osallistujan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, voimaantumiseen, talouteen, kouluttautumiseen sekä työntekoon, kertoo projektipäällikkö Kaisa Välivehmas Siviksestä.

Mallin mukaisesti opetussisältöä ei suunnitella tarkasti etukäteen, vaan sisältö ja metodit muokkaantuvat oppijoiden toiveiden mukaan kokeilun aikana. Vaikka oppija on osa ryhmää ja opetusteema on yhteinen, oppiminen ja sen keinot ovat yksilöllisiä. Perustaidot kehittyvät osana muuta tekemistä.

Koulutusta maahanmuuttajille, työikäisille ja yrittäjille

Opetusmallia testataan osallistujille maksuttomilla koulutuskokeiluilla, joita tehdään eri kohderyhmien kanssa Savonlinnassa ja Espoossa kevään 2019 aikana.

Teemat vaihtelevat kohderyhmittäin. Savonlinnassa nuorten työikäisten kanssa etsitään yhdessä omia vahvuuksia. Espoossa koulutusta tarjotaan yrittäjille liiketoiminnan ja talouden kehittämiseen.

Kurssit toteutetaan yhteistyössä paikallisen toimijan kanssa, koska heillä on selvä näkemys oman kohderyhmänsä haasteista ja tarpeista. Koulutusmalli pyrkii huomioimaan ihmisten arjen elinympäristön ja yhteisön.

Kansalaisen perustaidot -hanke on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Koulutuskokeilut:

Savonlinna: 6.-8.5. ja 27.-28.5.
Nuorille aikuisille arjen taitoja ja omien vahvuuksien löytämistä yhdessä tekemällä.

Espoo: 4.6 - 6.6., 13.6., 18.6.
Taloustaito-valmennusta yrittäjille

Lisätietoa:

Projektipäällikkö, Opintokeskus Sivis
Kaisa Välivehmas
kaisa.valivehmas@ok-sivis.fi
040 717 7010

Koulutussuunnittelija, Kansanvalistusseura
Nina Hjelt
nina.hjelt@kvs.fi
050 471 3820

www.kansalaisenperustaidot.fi

Taksvärkissä tuetaan nuorten toimintaa syrjintää vastaan. Nuoret Sambiassa puuttuvat yhteisöjensä epäkohtiin. ”Kaikenlainen itsekkyys ja ylpeily loppuvat nuorten toimiessa yhdessä samojen tavoitteiden eteen.”

Sambialaiset nuoret ovat järjestäytyneet toimimaan nuorten oikeuksien toteutumisen puolesta. Nuoria eri asuinalueilta yhteen kokoavat Barefeet nuorisoneuvostot toimivat pääkaupunki Lusakan lisäksi Kaomassa ja Livingstonessa.

Lukuvuonna 2018–2019 Taksvärkki-keräyksessä tuetaan sambialaisten nuorisoneuvostojen työtä syrjintää vastaan. Monivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen toteuttaa paikan päällä Taksvärkki ry:n sambialainen kumppanijärjestö Barefeet Theatre.

Barefeetin projektikoordinaattori ja nuorisotyön asiantuntija Mwenya Katongo on työskennellyt nuorisoneuvostojen nuorten kanssa useamman vuoden ajan.

”On ollut hienoa nähdä muutos nuorten käytöksessä ja heidän olemuksessaan. Jotkut nuorista olivat ennen hiljaisia. Nyt he ovat päässeet ulos kuorestaan. Lopulta minut yllätti ehkä se, kuinka kaikki osaavat kaikkea. Nuoret osaavat tanssia ja pitää puheita. Heillä on taitoja, joista kukaan ei aiemmin tiennyt.”

Sambiassa köyhempien perheiden tytöt, pakolaisperheisiin syntyneet, kadulla elävät tai vammaiset nuoret eivät saa tarvitsemaansa koulutusta ja terveydenhoitoa. Barefeet nuorisoneuvostojen jäsenet tarjoavat nuorille vertaistukea, levittävät yhteisöissään tietoa katuteatterin avulla, puolustavat heikossa asemassa olevien oikeuksia ja inspiroivat muita nuoria toimimaan syrjintää vastaan.

Kun nuorisoneuvosto järjestää esityksiä julkisella paikalla, kutsutaan kaikki yhteisön johtajat katsomaan. Yhdessä myös kirjoitetaan kirjeitä päättäjille nuoria koskevista teemoista. Nuorisoneuvostojen koordinaattorina Katongo sanoo olevansa varma, että voi aina luottaa nuoriin ja siihen, että he hoitavat asiat hienosti.

”Yritämme yhdessä tehdä toiminnasta hauskaa ja mielekästä. Sanon myös aina, että mielipiteesi eivät ole vääriä, tärkeintä on uskaltaa jakaa ne ja keskustella.”

Taksvärkin Ole rohkea -kampanja esittelee sambialaisten nuorten ajatuksia yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän lopettamisesta. Oppilaitokset ja luokat voivat osallistua perinteiseen Taksvärkki-keräykseen milloin tahansa lukuvuoden aikana.

Lisätietoa Taksvärkki-kampanjasta ja kehitysyhteistyöhankkeesta Sambiassa:
Pamela Arslan, tiedottaja, Taksvärkki ry
pamela.arslan@taksvarkki.fi

Mäntyharjun kansalaisopisto täytti vuoden 2018 syksyllä 50 vuotta. Lukuvuoden aikana vuosikymmeniä on juhlittu Vaikuttajafoorumin ja varsinaisen 50-vuotispääjuhlan myötä. Kauden päättää perinteinen, mutta juhlavuoden huomioiva kevätnäyttely matineoineen. Tapahtuma on Mäntyharjun Iso-Pappilassa 7.-11.5.2019. Tarkempi ohjelma on liitteenä. 

Tämä juhlavuoden kevätnäyttely juhlistaa samalla myös kansalaisopistotoiminnan 120 -vuotista taivalta Suomessa. Näyttely esittelee kädentaitoja paitsi kuluneelta lukuvuodelta, myös menneiltä vuosikymmeniltä. Opiskelijoiden töiden ja matineoiden lisäksi esillä on opettajien taidonnnäytteitä.

Hei.

Nuori Yrittäjyys ry (NY) järjestää jokavuotisen Uskalla Yrittää -finaalin ensi viikolla,
8. - 9. toukokuuta.

Toivotamme median edustajat tervetulleiksi tutustumaan nuorten yrityksiin ja innostukseen Kauppakeskus Kamppiin finaalin messuille ke 8.5. klo 15.30 - 19.00. 

Finaalissa on mukana 230 nuorta, ja nuorten perustamia yrityksiä on 80. He ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia Nuori Yrittäjyys (NY) -yrityksiään peruskoulussa ja toisella asteella Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja korkea-asteella NY Start Up -ohjelmissa, osana opintojaan. Vuosi yrittäjänä -ohjelma täyttää tänä vuonna jo kunnioitettavat sata vuotta.

Yrittäjyyskasvatusohjelman aikana nuoret oppivat mm. uskallusta esiintyä, ryhmätyötaitoja, yrittäjämäistä asennetta ja taloudenhallintaa. Ne ovat tärkeitä oppeja tulevaisuuden työelämää varten. 

Tutustu tästä nuorten yrityksiin

Finaalin toisen asteen voittajat edustavat Suomea NY-yrittäjien Euroopan mestaruuskilpailuissa kesällä Oslossa ja korkea-asteen voittajat Lillessä.

Avajaiset:         keskiviikkona 8. toukokuuta klo 10 Original Sokos Hotel Presidentissä
Messut:            keskiviikkona klo 15.30 - 19.00 Kauppakeskus Kampissa
Palkintogaala:  torstaina 9. toukokuuta klo 14 Tennispalatsin ISENSE-salissa, 3. kerroksessa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Uskalla Yrittää -finaalissa ja tutustuu nuorten yrityksiin klo 16. 

Yrittäjyyskasvatus yhä suositumpaa

Tämän lukuvuoden aikana kaikissa Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmissa on ollut mukana ennätyksellisesti 43 000 nuorta. Pelkästään Pikkuyrittäjät-ohjelmassa on ollut elokuusta lähtien mukana liki 11 000 alakoululaista. 

Pikkuyrittäjät -finaali järjestetään osana Uskalla Yrittää -finaalia. Pikkuyrittäjät ovat mukana messuilla Kampissa, jossa he myyvät tuotteitaan tai esittelevät palveluitaan sekä pitävät kauppakeskuksen lavalla myyntipuheensa.  

Akkreditoituminen

Tapahtumaan osallistuminen ja presidentti Niinistön kuvaaminen edellyttää toimittajilta ja kuvaajilta akkreditoitumista. Pyydämme ilmoittamaan toimittajan nimen, kuvaajan nimen ja heidän edustamansa median maanantaihin 6.5. klo 12 mennessä osoitteeseen: toni.immonen@nuoriyrittajyys.fi

Medialla on tapahtumassa presidentti Niinistön kuvausmahdollisuus ainoastaan n. klo 16 kun presidentti vierailee kahdella ensimmäisellä nuorten myyntipisteellä. Tämän jälkeen kuvausmahdollisuus päättyy ja presidentti jatkaa kierrosta nuorten parissa. Haastattelumahdollisuutta tässä yhteydessä ei ole sillä presidentti haluaa keskittyä tutustumaan nuorten yrityksiin.

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Ystävällisesti,

Toni Immonen
viestintäpäällikkö
Nuori Yrittäjyys ry
toni.immonen@nuoriyrittajyys.fi
+358 400 758 495

Sexpo avaa torstaina 2.5. uuden ja alallaan ainutlaatuisen Ihmissuhdeterapiakeskuksen Helsinkiin. Terapiakeskuksessa vastaanottoa pitää seksuaalisuuden, sukupuolen moninaisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijoita, joilla on kattava osaaminen ja vankka kokemus auttamistyöstä.

Terapiakeskuksen palvelut ovat saatavilla Sörnäisissä sijaitsevissa toimitiloissa ja myös etäyhteyksillä. Varauksen vastaanotolle voi tehdä helposti terapiakeskuksen verkkosivuilta. Terapeutit huomioivat työskentelyssään mieltymysten, identiteettien ja elämäntapojen koko kirjon. Apua tarjotaan sekä yksilöille että kaikille suhde- ja perhemuodoille.

”Ihmissuhdeterapiakeskuksessa konkretisoituu ajatukseni ihmisyydestä ja seksuaalisuudesta – jokaisella on oikeus elää omannäköistä elämää niin ihmissuhteissaan kuin myös seksuaalisuudessaan”, pohtii keskuksen seksuaali- ja psykoterapeutti Ulla Oksala.

Ihmissuhdeterapiakeskuksen terapeuteilla on osaamista lukuisilta eri hyvinvointia tukevilta aloilta: joukossa on muun muassa seksuaali- ja psykoterapeutteja, sukupuolentutkija, terveydenhoitajia, eroasiantuntija, personal trainer sekä toiminta-, logo- ja skeematerapeutti. Terapeutit ohjaavat asiakkaan tarvittaessa myös muille ammattilaisille, kuten fysioterapiaan tai lääkäriin – asiakkaan hyvinvointia edistävä palveluohjaus on olennainen osa vastuullista työskentelyä.

”Ihmissuhdeterapiakeskuksen avaaminen on toiveiden täyttymys ja pitkän suunnittelun tulos. Koska ihmissuhteita ja yksilöitä on monenlaisia, niin on myös avun tarpeita. Tarjoamme asiakkaillemme turvallisen tilan kaikissa elämänvaiheissa. Haluamme palveluillamme edistää ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa jokaisen ihmissuhteilla ja yksilöllisellä seksuaalisuudella on keskeinen rooli”, kertoo terapiakeskuksen johtaja, kliininen seksologi (NACS) Tiina Vilponen. 

Terapeutit tarjoavat osaamistaan myös median käyttöön ja kouluttavat säännöllisesti oman erityisosaamisensa kysymyksissä. Terapiakeskuksen yhteyteen avataan keväällä koulutuskeskus, jossa järjestetään monipuolisesti koulutuksia, tapahtumia ja terapeuttisia ryhmiä.

Lisätiedot:

Tiina Vilponen, Ihmissuhdeterapiakeskuksen johtaja
050 363 2852, tiina.vilponen@sexpo.fi

Lasten varhaiskasvatuksen arviointeihin erikoistunut Reunamo Education Research on saanut Business Finlandilta rahoituksen innovatiivisen liiketoiminnan kehittämiseen ja ulkomaanvientiin. Rahoituksella Reunamo Education Research toteuttaa varhaiskasvatuksen arvioinnin pilottihankkeet ulkomailla, ensimmäisenä Etelä-Koreassa. Yhteistyöneuvottelut Ruotsin kanssa ovat myös pitkällä.

Kehittävän palautteen innovatiivinen arviointityökalu on ainutlaatuinen, sillä se kerää perinteisten kovien mittausten lisäksi myös tietoa lasten arjen kokemuksista. Työkalu hyödyntää analytiikassaan tekoälyä, jota kehitetään edelleen rahoituksella.

– Suomen varhaiskasvatus on arvioitu tutkimuksissa maailman parhaaksi. Koska kasvatus- ja opetusalan päättäjät ovat kansainvälisestikin hyvin kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta, on suomalaisen varhaiskasvatuksen arviointitiedolle kysyntää vientituotteena niin Aasiassa, Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin, toteaa Reunamo Education Researchin toimitusjohtaja Leena Lahtinen.

Kehittävän palautteen menetelmällä on kerätty yksityiskohtaista tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja sen toimivuudesta. Tiedon analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

– Nyt viemme tämän asiantuntemuksen myös ulkomaille, jossa sen avulla on mahdollisuus parantaa miljoonien lasten arkea ja antaa heille paremmat eväät elämään, sanoo Leena Lahtinen.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen taloudellinen vaikuttavuus yhteiskunnalle sekä sen vaikuttavuus yksilön koko elinkaaren elämänlaatuun on suurempi kuin mikään muu koulutusinvestointi. Tähän on kiinnittänyt huomiota muun muassa taloustieteen nobelisti James Heckman.

Reunamo Education Researchin saama kehitystuki on 50 000 euroa. Tukihakemuksen toteutti Innovation Manager Finland.

Rakentamisen ja teollisuuden positiivinen kehitys näkyy edelleen alan työttömyyden laskussa Pirkanmaalla. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöt sekä prosessi- ja kuljetustyöt kattavat yli kolmanneksen kaikista uusista työpaikoista. Maalikuussa alalla oli avoinna 2 430 työpaikkaa. Teollisuuden ja rakentamisen työpaikkojen määrän kasvu kertoo talouden olevan Pirkanmaalla edelleen hyvä. (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 3/2019)

Työvoimapulasta kertoo myös se, että yritykset ovat viime vuoden ja tämän kevään aikana aktivoituneet kouluttamaan itselleen uusia työntekijöitä erilaisilla rekrytoivilla koulutuksilla. RekryKoulutusten kautta on haettu mm. koneistajia, koneenasentajia, raskaan kaluston asentajia ja linja-autonkuljettajia.

Tekniikan alan työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamiseksi järjestetään rekrytointitapahtuma 9.5.2019. Loistoduuniin-rekrytapahtumassa on tarjolla kymmeniä työpaikkoja. Tarjolla on sekä kokopäivä- että osa-aikatöitä, keikkatöitä ja kesätöitä. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille.

Yritykset etsivät mm. hissi- ja liukuporrasasentajia, sähkö- ja automaatioasentajia, kojeistoasentajia, linja-auton-, taksin-, kuorma-auton-, jäteauton ja kaivinkoneenkuljettajia, perämiehiä, raskaan kaluston asentajia, ulkoalueiden kunnossapitotyöntekijöitä, rakennus- ja varastotyöntekijöitä, maalareita, kirvesmiehiä, LVI-asentajia, kivimiehiä, koneistajia, hitsaajia, muuttomiehiä, kylmä-laiteasentajia, lukkoseppiä, elementtiasentajia ja työnjohtajia.

Mukana ovat mm. nämä yritykset ja työnantajat:

• KONE Hissit Oy
• Länsilinjat Oy
• Urbaser Oy
• JTA Connection Oy
• Kajon Oy
• ISS Palvelut Oy
• Pimara Oy
• Arnon Oy
• Canvas Oy
• Transval Henkilöstöpalvelut Oy
• Selekta Rakennus Muu Suomi Oy, Tampere
• Barona
• Maximus Oy
• Innolink Staff Oy
• WorkPower Oy
• Lokki Henkilöstöpalvelut Oy
• RekryDiili Oy
• Alen Consulting Oy
• Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy
• Pirkanmaan TE-toimisto

Työpaikkojen lisäksi esillä ovat teknisten alojen koulutusmahdollisuudet, ajankohtaiset rekrytoivat koulutukset sekä oppisopimus. Oppisopimusinfot auditoriossa klo 13.15 ja 14. Tapahtuman järjestää Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK.

KUTSU

Loistoduuniin-rekrytapahtuma 9.5.2019 klo 13–15 TAKK:n Nirvan kampuksella, Kurssikeskuksenkatu 11, Tampere. 

Loistoduuniin-rekrytapahtumia on järjestetty vuodesta 2016 alkaen, 3-5 tapahtumaa vuosittain. Tavoitteena on tuoda yhteen työnantajat ja työnhakijat. Tapahtumat järjestetään aina alakohtaisina. Kohdennettu tapahtuma helpottaa työpaikkojen ja -hakijoiden kohtaamista: kaikilla on tiedossa, mitä ollaan hakemassa. Työnantajilta saatu positiivinen palaute on kannustanut jatkamaan ja laajentamaan yhä uusille ammattialoille. Loistoduuneja on järjestetty mm. metalli-, rakennus- ja autoaloille, puhdistus-, kiinteistöpalvelu- ja kotityöpalvelualoille, hoiva-alalle sekä kaupan ja liiketalouden alalle.

Lisätiedot

Armi Hyvönen, yrityspalvelupäällikkö, TAKK, p. 044 7906 310, armi.hyvonen@takk.fi

Lahti Design Week esittelee laajasti muotoiluosaamista 6–12.5.2019. Viikko tarjoaa monipuolisesti näyttelyitä, seminaareja ja työpajoja muotoilun ja yrittäjyyden leikkauspisteissä. Pk-yritykset tuovat esille osaamistaan Liiketoiminnan kohtaamispisteellä, saaden samalla myös tärkeää tietoa oman liiketoimintansa kehittämiseen yritysneuvonnasta ja tietoiskuista.

Viikon ajan kaupunki on täynnä muotoilua, taidetta, käsitöitä, tapahtumia, näkemistä ja kokemista matkailijoille sekä kaupunkilaisille. Yrityksille viikko tarjoaa ideoita ja esimerkkejä muotoilun keinoista kasvattaa bisnestä – samalla muotoilun opiskelijat ja ammattilaiset saavat mahdollisuuden esitellä sekä tehdä tunnetuksi osaamistaan ja palveluitaan.

Lahti Design Week 2019 tapahtumat sijoittuvat:

• Lahden ammattikorkeakoulun NiemiCampukselle: Mukkulankatu 19 ja FellmanniCampukselle: Kirkkokatu 27
• Lahden kaupungin museokioskille: Aleksanterinkatu 10
• Dooroomiin: Rautatienkatu 20
• Koulutuskeskus Salpauksen Sirkuskoululle: Svinhufvudinkatu 13. 

Yrityksille:

• Design Venture -ohjelman teematyöpaja ma 6.5.2019 klo 8.45 – 12.30
• LAMKin alumnit maailmalla ke 8.5.2019 klo 10.00 – 13.00
• Future Business Forum ke 8.5.2019 klo 13.00 – 17.00
• Muotoilu edistää liiketoimintaa to 9.5.2019 klo 10.00 – 13.00
• Kulttuurimatkailun tulevaisuuden trendit -työpaja to 9.5. klo 13.00 – 17.00
• Lahden Joulukylän ideointi-ilta to 9.5.2019 klo 16.30 – 18.30
• Rentopiste verkostoitumisilta to 9.5.2019 klo 18.00 – 23.00
• Liiketoiminnan kohtaamispiste pe 10.5.2019 klo 9.00 – 15.00
• Näyttelyitä NiemiCampuksella ja FellmanniCampuksella koko viikon.

Kaupunkilaisille:

• Näyttelyitä NiemiCampuksella ja FellmanniCampuksella koko viikon
• Kampuskierrokset LAMKin uudella kampuksella koko viikon
• Koulutuskeskus Salpaus, sirkusesitys Merkilliset ti 7.5. ja ke 8.5. klo 18.30
• Museokioski ja lautapelit, auki koko viikon
• Äitienpäivän ennakkobrunssi, la 11.5.2019 klo 11.00 – 14.00
• Graffitityöpaja, la 11.5.2019 klo 10.00 – 14.00.

Ja paljon muuta nähtävää, koettavaa ja ihasteltavaa!

Tapahtumaa koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti yhteistyössä Lahden kaupungin ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa. Tätä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK).

Lisätietoja vuoden 2019 Lahti Design Weekistä:

• www.ldw.fi
• Facebook: https://www.facebook.com/LahtiDesignWeek/
• Instagram: https://www.instagram.com/lahtidesignweek/
• Twitter: https://twitter.com/LahtiDesignWeek

Tervetuloa Lahti Design Week 2019 virallisiin avajaisiin!

Aika: Ti 7.5. klo 12.00–16.00
Paikka: FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti

Ohjelma:

• Virallinen avaus: Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen
• Case Kone – Kuinka muotoilumenetelmiä hyödyntäen voidaan ymmärtää asiakasarvoa ja kääntää sitä liiketoimintahyödyksi
• Heli Salomaa: Langaton puku, virtuaalivartalo: pukusuunnittelun uudet suunnat
• Tarjoilua ja tutustuminen näyttelyihin

FellmanniCampukselle rakentui Kädentaitojen leikkauspiste – estraditaiteesta kaupalliseen vaatesuunnitteluun -näyttelykokonaisuus. Näyttelyssä mukana Tiirismaan koulun Minna Canthin innoittamia tekstiilejä, Kannaksen koulun kierrätysaiheisia töitä, TAIKA-muotoilupajoihin osallistuneiden 5-luokkalaisten Alvar Aallon innoittamia töitä, Koulutuskeskus Salpauksen Niskalenkkinuket, Riia Lampisen estradipuvustusta, Heli Salomaan virtuaalipukusuunnittelua, perinteikkään lahtelaisen Luhta Oy:n tuotteita, Theatrum Olgan UV-valot ja vaatteet sekä FC Kuusysin pelipaidat kautta aikain.

Lisätietoja:

Lahden ammattikorkeakoulu:

• projektipäällikkö Veli-Pekka Räty | 044 708 5096
• tapahtumatuottaja Laura Montonen | 044 708 0335

TIEDOTE 2.5.2019

Suomen Kulttuurirahasto tukee saamenkielisten opettajien koulutusta 300 000 eurolla

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 300 000 euron suuruisen apurahan saamenkielisten opettajien kouluttamiseen. Saamen kieliä osaavista opettajista on valtava pula erityisesti saamelaisten kotiseutualueella, mutta myös sen ulkopuolella.

Suomen Kulttuurirahaston myöntämästä 300 000 euron kattosummasta myönnetään pienempiä, henkilökohtaisia apurahoja Ketterä korkeakoulu -hankkeen opiskelijoille. Ketterä korkeakoulu on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämä kolmivuotinen koulutushanke. Siinä tarjotaan erillisiä opintoja niille, jotka haluavat opettaa saamen kieliä tai saamen kielillä.

Ketterässä korkeakoulussa opiskelijat lukevat inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kieliä, kirjallisuutta sekä opettajan pedagogisia opintoja. Suurimmalla osalla opiskelijoista on taustallaan jo joko ylempi tai alempi korkeakoulututkinto.

”Tämän kevään opiskelijavalinnassa hakemuksia tuli yhteensä 36. Heistä 27 aloittaa inarin- tai pohjoissaamen kielten tai kirjallisuuden opinnot tai molemmat. Koltansaamen opiskelijavalinnat on tehty aiemmin, ja opinnot ovat jo käynnissä”, summaa Ketterä korkeakoulu -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis.

”Kulttuurirahasto on tukenut saamen kielten elvytystä jo parinkymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi inarinsaamen kielipesissä on varttunut kymmeniä uusia puhujia tähän maailman ainoaan kieleen, jota puhutaan vain Suomessa. Nyt heille tarvitaan opettajia, muuten työ kielen pelastamiseksi valuu hukkaan”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Inarin- ja pohjoissaamen osalta opiskelu alkaa ensi syksynä. Opiskelijat suorittavat yhden lukuvuoden aikana kaikki opettajan pätevyyteen kuuluvat saamen kielten opinnot. ”Tavallista yliopistoreittiä pitkin näiden opintojen suorittamiseen menisi pari vuotta. Intensiivisen opiskeluvuoden vuoksi opiskelijamme joutuvat olemaan pois töistä, eikä kaikilla ole mahdollisuutta valtiontukiin, minkä vuoksi Kulttuurirahaston myöntämät apurahat ovat todella tärkeitä”, Marja-Liisa Olthuis kertoo. 

Tavallisiin yliopisto-opintoihin verrattuna Ketterän korkeakoulun opinnoissa poikkeuksellista on myös se, että opinnot viedään saamelaisalueelle Inariin. Kieliopinnot järjestetään kontaktiopintoina ja yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Syksyllä 2020 alkavat kirjallisuuden opinnot voi suorittaa verkossa, ja vuonna 2021 järjestettävät pedagogiset opinnot viedään jälleen Inariin.

Ketterän korkeakoulun tavoitteena on saada nopeasti lisää saamenkielten taitoisia opettajia kentälle. Ensimmäiset pätevät opettajat valmistuvat kieliopintojen jälkeen. Monet opiskelijoista tarvitsevat vain tietyn kokonaisuuden saadakseen esimerkiksi saamen kielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden: toiset tarvitsevat kielten opintoja, toiset taas kirjallisuutta. Marja-Liisa Olthuis toivoo, että aikanaan myös pedagogisiin opintoihin hakeutuisi paljon saamentaitoista väkeä, jolta pätevyydestä puuttuisivat enää pedagogiset opinnot. 

Opiskelijahaku opettajan pedagogisiin opintoihin järjestetään syksyllä 2020. Myös näihin opintoihin varataan henkilökohtaisia apurahoja 300 000 euron kattosummasta.

Ketterä korkeakoulu -hanke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opettajankoulutuksen kehittämishankkeista.  

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 09 6128 1234, antti.arjava@skr.fi
Ketterä korkeakoulu -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis, 040 544 7358

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) osallistuu Helsingissä 4.5. järjestettävälle Tiedemarssille. Marssi on osa maailmanlaajuista March for Science -tapahtumaa, jonka tarkoituksena on puolustaa tieteen arvoa sekä tukea tiedettä ja tieteentekijöitä.

Opiskelijat ovat olennainen osa tiedeyhteisöä. Tiede ja tutkimukseen pohjautuva koulutus antavat meille valmiudet ymmärtää ja muuttaa maailmaa. Yliopistoissa tehtävä työ on mittaamattoman arvokasta - tämä on muistettava myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Nyt on korkea aika kuunnella tiedeyhteisöä!

Marssi lähtee liikkeelle Kansalaistorilta klo 12 ja etenee kohti Senaatintoria. Opiskelijat kokoontuvat klo 11.30 Kansalaistorilla, Sanomatalon edessä. Marssin lopuksi nostetaan hattua kunnianosoituksena tieteelle, minkä jälkeen luvassa on puheita. Klo 13 alkaen ohjelma jatkuu luennoilla ja paneelikeskustelulla Tiedekulmassa.

Tervetuloa seuraamaan tapahtumaa!

Opiskelijat Tiedemarssilla! -tapahtuma: https://www.facebook.com/events/629814724152941/

Lisätietoja:

Paula Karhunen, HYYn hallituksen jäsen

paula.karhunen@hyy.fi

050 4727950

Aleksi Rytkönen, HYYn hallituksen jäsen

aleksi.rytkonen@hyy.fi

050 4727478

Avoimesti verkossa ilmestyvä Aikuiskasvatus-tiedelehti julkaisee joka numerossaan kirja-arvioita, niin uutuusteoksista kuin klassikoista.

Toimitus kokosi listan lukijoita kiinnostavista ajankohtaisista teoksista. Liity keskusteluun aikuisten oppimisesta arvioimalla itseäsi kiinnostava kirja.  

Toimi näin

• Pyydä arvioitavien teosten lista toimituspäälliköltä: terhi.kouvo@kvs.fi
• Tutustu kirja-arvion ohjeisiin lehden verkkosivuilla.
• Ehdota itseäsi kiinnostavaa teosta toimituspäällikölle, saat teoksen antamaasi osoitteeseen. Voit myös itse seikkailla kustantamojen sivuilla ja valita luettavaa. Palkkioita emme maksa, kirjan saat omaksi.
• Kolmosnumeroon tarkoitetut arviot tarvitaan viimeistään 15. elokuuta.

Kannattaa pitää mielessä, että kirja-arvion voi tehdä parityönä, tai vaikka yhdessä opiskelijoiden kanssa harjoitteena. Tekemällä oppii!

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu tiedejulkaisu verkossa
• on ilmaiseksi luettavissa heti, kun numero on julkaistu
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• on Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) kustantama
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, Aikuiskasvatus, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä on yhdessä Lahden Talot Oy:n kanssa kehittämässä entisen Patinan kiinteistön jatkokäyttöä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti. Rakennukset tunnetaan myös entisenä Nelon kiinteistönä. Tontilla on vireillä kaavamuutos, joka mahdollistaisi jatkossa Lahden Talojen rakentaa tontille kolme kerrostaloa, osin opiskelija-asumista varten.

Koulutuskeskus Salpaus on saanut kiinteistön purkuun poikkeusluvan. Tontilla olevien rakennusosien purku alkaa heti vapun jälkeen ja purkaminen saatetaan loppuun kesän aikana. Kiinteistön purun yhteydessä päästään tarkentamaan 1990-luvulla todetun öljyvahingon johdosta tarvittava maaperän puhdistustarve ja poistamaan pilaantunutta maa-ainesta.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martti Tokola, p. 050 526 5917

teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen, p. 050 502 0645

Nissan Leaf -sähköauton lahjoitus koulutustarkoituksiin paikkaa osaajapulaa sähköauton huollossa

Energiateollisuus ry lahjoitti Nissan Leaf -sähköauton, eVirtasen, Metropolia ammattikorkeakoululle. Nissan Leaf luovutettiin uusille käyttäjilleen Metropolian uudella kampuksella Myllypurossa. eVirtanen -sähköauto on ollut Energiateollisuuden henkilöstöllä yhteiskäytössä, mutta käyttötarpeen vähennyttyä se haluttiin luovuttaa hyötykäyttöön sähköautoprojekteistaan tunnetulle yhteistyökumppanille. Nimensä eVirtanen sai Työ- ja elinkeinoministeriön eläkkeelle jääneen kansliapäällikön Erkki Virtasen mukaan. Virtanen kastoi auton Hotelli Tornin pihalla 2012.

”Kun muutimme Kampista Etelärantaan, auton käyttäminen kokousmatkoihin ei tuntunut enää mielekkäältä”, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. ”Vähälle käytölle jäänyt uskollinen juhtamme pääsee nyt koulutuskäyttöön, osaltaan vauhdittamaan sähköautoilun kasvua ja kehitystä”.

Sähköautojen huoltaminen vaatii autonkorjaajilta uusia taitoja, sillä korkeajännitetyöt eivät ole kuuluneet perinteisiin autonkorjaajien opintoihin. Autoa suunnitellaan käytettäväksi muun muassa Metropolian ajoneuvo- ja konetekniikan osaamisalueen yhteisessä hankkeessa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Hankkeessa koulutetaan Omnian automekaanikko-opiskelijoita ja Metropolian insinööriopiskelijoita akuston huoltotöihin. Koulutus on jännitetyökoulutusta, joka vaatii jo alan määräystenkin mukaan käytännön harjoittelun. Lisäksi lahjoitus mahdollistaa monipuolisten laboratoriotöiden järjestämisen ajoneuvotekniikan opetuksessa.

”Metropolia on erittäin kiitollinen lahjoituksesta. Nissan Leaf on yleisyytensä ja rajapintojensa helppouden takia erinomainen opiskeluympäristö yleisen sähköajoneuvotekniikan ja akuston korkeajännitetöiden harjoitteluun", kertoo Metropolian autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho. Monen auton työstäminen onnistuu vain merkkiliikkeissä, Nissan on korjattavissa itse. ”Lahjoitus tukee erinomaisesti älykkään liikenteen innovaatiokeskittymämme käytännön toimintaa. Lisäksi, kun auto ei ole laboratoriossa opetus- ja tutkimuskäytössä, autoa voidaan käyttää yhteiskäyttöautona kampusten välillä siirtymiseen.”

Lisätietoja

Vesa Linja-aho

lehtori, Ajoneuvo- ja konetekniikan osaamisalue

Metropolia Ammattikorkeakoulu

vesa.linja-aho@metropolia.fi

p. 040 487 0869

Jukka Leskelä

Toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry.

jukla.leskela@energia.fi

p. 050 593 7233

Tiedote 2.5.

Julkaisuvapaa heti

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama jatkuvan oppimisen työryhmä on antanut väliraportin, jossa on laadittu kuvaus jatkuvan oppimisen toimintamallista ja periaatteista. Työryhmä katsoo, että sen ehdottamien viiden toimenpiteen lisäksi jatkuvan oppimisen rahoitusta on uudistettava. Työryhmä ei tee ehdotusta käyttöönotettavasta rahoitusmallista tai malleista, mutta väliraportin liitteessä tarkastellaan eräitä rahoituksen kehittämisen lähestymistapoja, niihin liittyviä näkökohtia ja keskinäisiä riippuvuuksia sekä mahdollisia vaikutuksia.

Työryhmä katsoo, että sen ehdottamien viiden toimenpiteen lisäksi jatkuvan oppimisen rahoitusta on uudistettava. Työryhmä on työssään tarkastellut erilaisia lähestymistapoja jatkuvaan oppimiseen ja sen rahoitusmalleihin, niiden kehittämiseen ja toteuttamistapoihin, mutta työryhmälle annetussa aikaraamissa niiden käsittelyä ei ole ehditty tehdä kovinkaan syvällisesti tai analyyttisesti.

Koska huomio raportissa kiinnittyy helposti tarkasteltuihin rahoitusmalleihin, on niitä käsiteltäessä muotoiluun syytä kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka työryhmä ei itse teekään ehdotusta käyttöön otettavasta rahoitusmallista tai malleista, SYL ei voi kannattaa toisen tutkinnon maksullisuutta aitona vaihtoehtona elinikäisen oppimisen ratkaisuissa.

SYL katsoo, että toisen tutkinnon maksullisuus ei edistä, vaan luo esteitä elinikäiselle oppimiselle. Tämä tulisi ilmaista selkeästi raportissa. Tällaista tarkennusta ei kuitenkaan raporttiin lisätty, minkä vuoksi SYL ei näe, että liitteessä esitetyt mallit heijastaisivat sen ajattelua jatkuvan oppimisen rahoituksen mahdollisuuksista.

Lisäksi SYL haluaa muistuttaa, että maksuton tutkintokoulutus nauttii laajaa kannatusta Suomessa - myös poliittisten puolueiden piirissä. Siksi SYL pitää erikoisena, että raportissa toisen tutkinnon maksullisuus kuitenkin edelleen nähdään mahdollisuutena, vaikka sen eteneminen ei ole jatkuvan oppimisen tavoitteiden kannalta järkevää, saati poliittisesti realistista.

Lisätietoja:

SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen, p. 044 906 5007, sanni.lehtinen@syl.fi

SYL:n pääsihteeri Eero Manninen, p. 045 631 7145, eero.manninen@syl.fi

Energiateollisuus ry, energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö, on lahjoittanut Nissan Leaf -sähköauton Metropolialle. Auto on ollut järjestöllä yhteiskäytössä, mutta käyttöasteen huomattavasti vähennyttyä se haluttiin luovuttaa hyötykäyttöön sähköautoprojekteistaan tunnetulle yhteistyökumppanille.

Autoa suunnitellaan käytettäväksi muun muassa Metropolian ajoneuvo- ja konetekniikan osaamisalueen yhteisessä hankkeessa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Hankkeessa sekä Omnian automekaanikko-opiskelijoita että Metropolian insinööriopiskelijoita koulutetaan korkeajänniteakuston huoltotöihin. Tällainen koulutus on jännitetyökoulutusta, joka vaatii jo alan määräysten mukaan käytännön harjoittelun. Lisäksi Leaf mahdollistaa ajoneuvotekniikan opetuksessa monipuolisten laboratoriotöiden pitämisen. 

”Metropolia on erittäin kiitollinen lahjoituksesta. Nissan Leaf on yleisyytensä ja rajapintojen helppouden takia erinomainen opiskeluympäristö niin yleisen sähköajoneuvotekniikan kuin akuston korkeajännitetöiden harjoitteluun", kertoo Metropolian autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho. ”Lahjoitus tukee erinomaisesti älykkään liikenteen innovaatiokeskittymän käytännön toimintaamme. Lisäksi, kun auto ei ole laboratoriossa opetus- ja tutkimuskäytössä, autoa voidaan käyttää yhteiskäyttöautona kampusten välillä siirtymiseen.”

Lisätietoja

Vesa Linja-aho
lehtori, Ajoneuvo- ja konetekniikan osaamisalue
Metropolia Ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 040 487 0869

Tiedote
Sirpa Rutanen
Metropolian Viestintäpalvelut
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 040 716 2707

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin vuoden 2019 opinnäytetyönäyttely Rebuilt avaa ovensa NiemiCampuksella 6.5.2019 klo 17–20, osoitteessa Mukkulankatu 19.

Muotoiluinstituutti tunnetaan Suomessa yhtenä johtavana muotoilun ja visuaalisen viestinnän oppilaitoksena. Nyt Muotsikka tuo opiskelijoidensa osaamista esille yhteisen näyttelyn merkeissä. Näytillä on valmistuvia opiskelijoita ja heidän opinnäytetöitään kymmeneltä eri Muotsikan suuntautumisalalta, muotoilun sekä visuaalisen viestinnän puolelta. Näyttely on tuotettu opiskelijavoimin konseptin ideoimisesta rakenteisiin ja visuaalisen ilmeen viimeistelyyn asti.

Näyttelyn pääteemaksi valikoitui sirpaloituminen ja jälleenrakentaminen. Muotoiluinstituutti on käynyt viime vuosina läpi paljon ja muutto uusiin tiloihin NiemiCampukselle on vaatinut sopeutumista. Halu ottaa tilat haltuun ja luoda uusia perinteitä on kuitenkin suuri, ja siksi jokavuotisesta kaikkien osastojen välisestä opinnäytetyönäyttelystä toivotaan jatkuvaa perinnettä. Muotoiluinstituutin yhteisö on monipuolinen ja se koostuu erilaisista osaavista yksilöistä, säröpalapelin osista. Ne luovat vahvan ja yhtenäisen kokonaisuuden – Rebuilt-näyttely haluaa tuoda tämän esille.

Näyttelyssä on monipuolinen kattaus pienoismalleja erimerkiksi tulevaisuuden kulkuvälineistä ja kestävän kehityksen mukaisista pakkauksista. Lisäksi esillä on myös kehoa somistavia koruja ja kiehtovia muotikuvia. Seinillä riippuu erilaisia konsepteja kaupunkisuunnittelusta ja pedagogisista tilaratkaisuista sekä tässä ajassa puhuttavia digitaalisia graafisia käyttöliittymiä.

”Lyö lasilevy kappaleiksi. Saat särmikkäitä sirpaleita, joista jokainen on erilainen. Kokoa palat yhteen ja saat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Uudet tilat mahdollistavat uusien perinteiden synnyn, ja niin myös vanhojen palauttamisen. Muotoiluinstituutin opinnäytetyöt eivät ole olleet vuosiin yhdessä esillä ja niinpä on aika rakentaa tämä traditio uudelleen.

Näyttelyssä kokoamme yhteen Muotoiluinstituutin eri alojen opiskelijoita. Opinnäytetyöt esittelevät kunkin opiskelijan opintojen aikana kertyneitä taitoja ja osaamista. Säröpalapelin jokainen sirpale on vahva ja persoonallinen yksilö, mutta osilla on myös aina oma paikkansa palapelissä. Opiskelijat muodostavat Muotsikan hengen ja se henki säilyy valmistumisen jälkeenkin.”

• Lehdistökuvat ovat ladattavissa osoitteessa design.lamk.fi, joka avautuu avajaispäivänä. Rebuilt-näyttely on osa Lahti Design Weekin ohjelmistoa, josta lisää: www.ldw.fi. Lehdistöpaketti liitteenä. 

Lisätietoja:

Marion Robinson, lehtori, Muotoiluinstituutti | LAMK
+358 44 7085076 | marion.robinson@lamk.fi

Netta Kandelin, tuotantoassistentti | netta.kandelin@student.lamk.fi