Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16549 articles
Browse latest View live

KUTSU koulutuksesta kirjoittaville toimittajille: Tervetuloa lounastilaisuuteen Karviin 11.12. – ravintoa myös tiedonnälkään!

$
0
0

Koulutuksesta kirjoittava toimittaja: Tule tutustumaan koulutuksen arviointiin ja Karviin lounastapaamisen merkeissä. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kutsuu koulutuksesta kirjoittavia toimittajia lounastapaamiseen keskiviikkona 11.12.2019 klo 11.00–12.30. Tarjoamme lounaan Karvin tiloissa, osoitteessa Mannerheiminaukio 1 A, 6. krs, Helsinki. 

Samalla esittelemme koulutuksen arvioinnin ajankohtaisia kuulumisia ja ehdotamme juttuaiheita. Kuulemme myös mielellämme näkemyksiänne, miten voisimme palvella teitä paremmin ja lisätä koulutuksen arvioinnin kiinnostavuutta mediassa. 

Ilmoittaudu lounaalle seuraavasta linkistä tiistaihin 3.12. klo 16 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/B113215D4460526D.  

Syysterveisin 

Karvin johtaja Harri Peltoniemi ja varajohtaja Hannele Seppälä

 

Lisätietoja: 

viestintäasiantuntija Virpi Pietiläinen, etunimi.sukunimi@karvi.fi, 029 533 5520


Hiiden Opiston kevään 2020 ilmoittautumiset alkavat

$
0
0

Hiiden Opistolla on tarjolla keväällä reilut 200 lyhytkurssia, joille voi ilmoittautua keskiviikkona 13.11. klo 9 alkaen. Ilmoittautua voi seuraavasti:

  • nettisivuilla www.hiidenopisto.fi
  • puhelimitse toimistoon p. (019) 369 1498
  • tai tulemalla paikan päälle, Hiiden Opisto, Karstuntie 17, Lohja

Toimisto ottaa ilmoittautumisia vastaan keskiviikkona 13.11. klo 9-18 välillä.

Toimisto palvelee opetusaikana ma-to klo 12-18 ja 1.12. alkaen klo 9-12 ja 13-15

Lyhytkursseista löytyy sijoituskursseja, lasten hoitoon keskittyviä kursseja, tanssia, maalausta, kädentaitoja, kielten opiskelua, opintoretkiä, digitaitoja, ruoanlaittoa ja luonnonkosmetiikkaa. Uutuutena löytyy muun muassa lumenveistokurssi, joka järjestään 18.-25.1. mestariveistäjä Janne Andbergin johdolla.

Lyhytkurssien lisäksi myös osalle koko lukuvuoden kursseille voi ilmoittautua mukaan puolikkaalla kurssimaksulla, lisätietoja nettisivuilta www.hiidenopisto.fi tai toimistosta.

Kevätkaudella jatketaan opiston 75v juhlavuotta kurssien, näyttelyiden ja tapahtumien parissa. Juhlavuodesta lisää osoitteessa: www.hiidenopisto.fi/75

Tervetuloa aloittamaan uusi vuosi Hiiden Opiston kurssien parissa!

Hiiden Opisto
Karstuntie 17
08100 Lohja
hiidenopisto@lohja.fi
p. (019) 369 1498

Viking Linen ja Liven yhteistyöstä on iloa yritykselle, opiskelijoille ja asiakkaille

$
0
0

Viking Line ja Ammattiopisto Live ovat käynnistämässä yhteistyötä, jossa yhtiö tarjoaa täysin uudenlaisen oppimisympäristön erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Yhteiskuntavastuulliset yritykset uskovat työelämän tasavertaisuuteen

Liven arvomaailmassa jokainen yksilö kykenee itsensä kokoiseen työhön ja jokaisella on olemassa osaamista, jota yhteiskunta tarvitsee. Liven tavoitteena on auttaa opiskelijoita tunnistamaan oma osaamisensa ja luomaan oma tiensä kohti työtä ja osallisuutta. Onneksi on olemassa yrityksiä, jotka jakavat saman ideologian.

Yritysyhteistyö on oleellinen osa Liven toimintaa. Aidoissa yrityksissä opiskelijat kartuttavat ammatti- ja työelämätaitojaan monin verroin paremmin kuin oppilaitoksessa.

- Yhteiskuntavastuullisesti toimivat yritykset tarjoavat erityistä tukea tarvitseville opiskelijoillemme heidän yksilölliset tarpeensa huomioivia oppimisympäristöjä. Yhdessä näiden yritysten kanssa nostamme asiakkaidemme ja opiskelijoidemme työkyvyn kunniaan ja luomme työllistymisen sekä osallisuuden mahdollisuuksia tukea tarvitseville, rehtori Sirpa Lukkala sanoo.

Yhteistyö Viking Linen kanssa avaa Liven opiskelijoille oven uudenlaiseen, innostavaan ja eksoottiseen oppimisympäristöön. Viking Linen ja Liven yhteistyö käynnistyy asiakaspalvelutehtävällä, johon osallistuvat merkonomiopiskelijat sekä omaa koulutusalaansa etsivät valmentavan koulutuksen VALMA-nuoret. Opiskelijoiden tehtävänä on kannustaa matkustajia ottamaan itsestään kuvia mediaseinä taustallaan sekä opastaa kuvien tägäämisessä some-kanaviin. Helsingin Sataman kanssa yhteistyössä toteutettu palvelu on osa Viking Linen ILOA-konseptia.

Liveläiset työskentelevät mediaseinän parissa muutaman tunnin ajan aamulaivan sekä iltapäivälaivan lähtöjen aikaan. Lähtöjen väliin jäävä aika hyödynnetään tehokkaasti alan muiden opintojen suorittamiseen.

Monien mahdollisuuksien matkailuala

- Oppimisympäristönä Katajanokan terminaali on hyvin monipuolinen, koulutuspäällikkö Matti Matikainen toteaa. Opettajat ovat innoissaan kansainvälisen oppimisympäristön tarjoamista monista mahdollisuuksista, kuten vieraiden kielten ja kulttuurien parissa toimimisesta.

Viking Line ja Live ovat jo ehtineet kartoittaa muitakin mahdollisia oppimisympäristöjä sekä maalta että mereltä. Näitä voisivat olla mm. matkatavaroiden kuljetuksessa auttaminen, henkilökunnan hemmottelu hierontahetkellä tai vaikkapa trubaduurikeikan heittäminen risteilyllä.

Käynnistyvä yhteistyö tuottaa iloa ihan jokaiselle osapuolelle, koulutuspäällikkö Anu Kilkku sanoo. Mahdollisuuksia työtehtävien ja halukkaiden työntekijöiden yhdistämiselle löytyy, kun yhteistyöhön lähdetään ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin, kuten työn tasa-arvoon uskovat yhtiöt Viking Linen lailla tekevät.

Lisätietoja:

Koulutuspäällikkö
Matti Matikainen
p. 040 626 2265
matti.matikainen@inlive.fi

Kiertotalouden toimijat tuottajavastuun kuumien kysymysten äärellä Tampere-talossa

$
0
0
  • Yhä useampi haluaa hyötyä uusiokäytön liiketoimintamahdollisuuksista, mikä antaa vauhtia koko kiertotalousalalle
  • Uusi jätelaki kiristää vaatimuksia myös kuluttajille ja luo vahvan pohjan materiaalien uusiokäytölle
  • Kiertotalouden tehtäväkirja tuo iloa ja työkaluja koululaisille

 

 

Kun kiertotalousalan ammattilaiset kokoontuvat jälleen Tampereelle 6.11., varmaa on, että puheenaiheet eivät edellisvuosien tapaan lopu. Neljättä kertaa järjestettävä Tuottajavastuuiltapäivä kerää yli 160 eri toimijaa Tampere-taloon kiertotalouden kysymysten äärelle.

”Kauttaaltaan useiden eri materiaalien kierrätysaste on noussut, mutta samalla jätelainsäädäntö muuttuu, ja myös kierrätyksen ja kierrätettävyyden vaatimukset kiristyvät”, tilaisuuden järjestävän Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) pääsihteeri Eija Jokela sanoo.

TYNK:iin kuuluu 13 tuottajayhteisöä. Ne huolehtivat jäsentensä ja asiakkaidensa puolesta siitä, että heidän oman alansa tuotteet kierrätetään ja uusiokäytetään lain edellyttämällä tavalla.

Lain kirjaimen noudattamisen ohessa kiertotaloudessa myös liiketoimintamahdollisuudet ovat alkaneet kiinnostaa yhä useammin. Mitä useampi haluaa luoda kiertotalouden sovelluksilla yritystoimintaa, sitä paremmin koko järjestelmä pyörii.

”Tavoitteena on suljettu kierto, jossa raaka-aineet palautuvat hyödynnettäviksi. Kiinnostuksen huomaa siitä, että tilaisuuden osanottajamäärä kasvaa vuosi vuodelta ja mukana on yhä erilaisempia toimijoita.”

 

Jätelain ja kuluttajan on elettävä kehityksen mukana

 

Yksi kuumimmista puheenaiheista on jätelaki, jota uudistetaan parhaillaan. Kierrätyksessä se vaikuttaa muun muassa siihen, miten erilaisia pakkausmateriaaleja tilastoidaan. Pian esimerkiksi kartonkipakkauksista vähennetään niiden mahdollisesti muut sisältämät materiaalit, ja vain todellinen kartongin määrä lasketaan tilastoihin.

”Alussa se tuo työtä lisää, mutta loppujen lopuksi johtaa kohti tehokkaampaa kierrätysjärjestelmää, mikä puolestaan on koko kiertotaloutemme edellytys.”

Samalla uusi jätelaki luo painetta eritellä yhdyskuntajäte eli kotitalouksissa ja laitoksissa syntyvät jätteet entistä tarkemmin. Tavoitteena on entistä parempi materiaalien uusiokäyttö.

”Jätteen polttohan ei ole kierrätystä, joten se ei myöskään kelpaa tavoitteeksi. Tämä vaikuttaa siihen, mitä siellä tiskipöydän ympärillä tapahtuu, ja se on hyvä. Yhdyskuntajätteen käsittelyssä on vielä paljon mahdollisuuksia.”

 

Lasten kierrätyskirja vietiin käsistä

 

Alkusyksystä TYNK julkaisi 3-4-luokkalaisille suunnatun tehtäväkirjan Kierrätyksen sankarit (Återvinnarna). Koulut tilasivat 50 000 kappaleen painoksen parissa päivässä loppuun, joten lisäpainos tarvittiin heti.

”Tiesimme, että kysyntää olisi, mutta kysynnän nopeus kyllä yllätti meidät selvästi. Tiedolle on tarvetta.”

Suomeksi ja ruotsiksi julkaistussa kirjassa lapset tutustuvat leikkimielisten tehtävien avulla sekä kierrätysjärjestelmään, käytännön kierrätysmahdollisuuksiin ja eri kierrätysmateriaalien ominaispiirteisiin.

”Lapset ovat huomisen päättäjiä, ja he ovat jo nyt syntyneet ympäristömyötäiseen maailmaan. Liian usein valitettavasti nähtävän syyllistämisen sijaan haluamme tarjota heille hauskoja ja positiivisia työkaluja ympäristön tilan parantamiseksi. Se on paras keino taistella ilmastoahdistusta vastaan.”

Kirjan sisällön on tehnyt A-lehtien Sisältöstudio. He esittelevät tehtäväkirjan tarinan Tuottajavastuuiltapäivässä.

 

 

 

TYNK

 

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

 

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy.

 

TYNK järjestää alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11. klo 12.30.

 

Ohjelma ja lisätiedot:

www.tuottajayhteiso.fi/tuottajavastuuiltapaiva-2019 

 

Kuluttajien energianeuvonta: Talvi on täällä – onko kotisi valmis pakkasiin?

$
0
0

Kylmän tunne on yksilöllistä. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa, että 20-22 °C on sopiva lämpötila oleskelutiloissa. Makuuhuoneessa makoisammat unet tulevat astetta tai paria alemmassa lämpötilassa. Varastot ja autotallit puolestaan voi pitää huomattavasti viileämpinä.

- Luotettavan mittaustuloksen saat, kun asetat mittarin huoneen väliseinälle riittävän kauaksi ikkunoista ja ulkoseinistä, reilun metrin korkeuteen. Lämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti pitkin talvea ja säätää lämmitystä tarpeen mukaan, neuvoo Motiva Oy:n asiantuntija Teemu Kettunen.

Hän myös kannustaa herättelemään termostaattien toimintaa kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen. Paksut verhot ja huonekalut pitää siirtää pois patterin edestä, jotta lämpö pääsee levittäytymään tasaisesti huoneeseen.

Kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityksen ajastaminen on kukkarolle ja ympäristölle fiksua.
Mukavuuslattialämmitys saattaa kasvattaa kodin sähkölaskua jopa parilla kympillä kuussa. Säädä lämmitys päälle aamuin illoin niihin ajankohtiin, kun tilaa käytetään ja kuivatetaan. Parhaimmillaan säästät jopa puolet kylpyhuoneen lämmitykseen kuluvasta sähköstä, Kettunen vinkkaa. Vaikka lämmitystä voi ajastaa, pitää pesutilojen ilmanvaihdon olla toiminnassa jatkuvasti.

Vältä vedontunnetta

- Vedon tunne voi houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Ennen kuin käsi käy termostaatille, kannattaa tarkistaa ikkunoiden tiivisteet ja varmistaa, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa, Kettunen sanoo. Älä sulje raitisilmaventtiileitä talvellakaan kokonaan.

Vedontunnetta saattaa aiheuttaa liian matalalle säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus. Oikea ja energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 °C. Liian korkea lämpötila voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, joten tarkkana kannattaa olla.

- Ilmanvaihtokoneesta kannattaa tarkistaa, että lämmöntalteenotto on päällä. Lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, ja joissain vanhemmissakin koneissa mallista riippuen, neuvoo Kettunen.

Myös kerrostaloasunnoissa voi olla huoneistokohtainen ilmanvaihtokone. Jos laitteisto on käyttäjälle tuntematon, kannattaa apua pyytää huoltoyhtiöltä.

Energiaa säästyy myös puhallintehon säätämisellä. - Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun asunnossa on esimerkiksi juhlien vuoksi poikkeuksellisen paljon ihmisiä, laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikka kuivatetaan pyykkejä. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun ei olla kotona, vinkkaa Kettunen.

Olethan muistanut seuraavat:

  • Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
  • Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
  • Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
  • Ilmanvaihtoventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
  • Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.


Kuluttajien energianeuvonta opastaa maksutta kodin energia-asioissa ja oikeissa säädöissä.

Löydä energianeuvoja läheltä sinua: www.motiva.fi/alueellinen_energianeuvonta

Energianeuvontaa Facebookissa: www.facebook.com/asiaaenergiasta

Vinkkejä energiataloudelliseen arkeen: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona

Lisätietoa:

Teemu Kettunen, Motiva Oy, teemu.kettunen@motiva.fi, puh. 050 568 9445

Haltian luontokoulu jatkaa LYKE-sertifoituna kehittämiskeskuksena

$
0
0

Haltian luontokoulu osallistui vuonna 2019 Luonto- ja ympäristökoulujen (LYKE) verkoston vertaisarviontiin ja sen tuloksena Haltia jatkaa LYKEn kehittämiskeskuksena.

LYKE-toimipisteet tarjoavat luonto- ja ympäristökoulutoimintaa, jonka kehittämiseksi tehdään aktiivista laatutyötä. Sertifiointikriteerien täyttyminen varmistetaan säännöllisillä vertaisarvioinneilla. LYKE-kehittämiskeskus on sertifioinnin ylin taso, jonka täyttääkseen toimipisteen tulee edistää ja kehittää monipuolisesti ympäristökasvatusta omalla toimialueellaan.

Haltian luontokoulussa, näyttelyissä ja lähiluonnossa kouluryhmät pääsevät oppimaan, kokemaan, innostumaan ja toimimaan itse. Tarjolla on luontokoulupäiviä, luontopolkuretkiä, näyttelyopastuksia sekä leiritoimintaa kesäisin. Haltian luontokoulun ensisijainen kohderyhmä on 5.–9.-luokkien oppilaat. Luontokoulu palvelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kuntien kouluja maksuttomilla luontokoulupäivillä koko lukuvuoden ajan. 

Lisätietoa:

Suomen luontokeskus Haltia, Luontokasvatuspäällikkö, Elina Pilke, elina.pilke@metsa.fi

Haltian luontokoulu >>

LYKE-verkosto >>

 

Turun perusopetuksessa panostetaan pedagogiseen hyvinvointiin

$
0
0

Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on tukea lasta ja nuorta hänen omassa kouluympäristössään.

Turun perusopetuksessa vahvistetaan monin eri tavoin opettajien valmiuksia tukea oppilaita arjessa. Perusopetus on lähtenyt mukaan kolmevuotiseen Prokoulu-hankkeeseen, jonka tavoitteena on käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisy. Lisäksi henkilökuntaa on tarkoitus kouluttaa käyttämään MAPA-ohjelmaa, joka lisää valmiuksia kohdata ja hallita tilanteita, joissa oppilas käyttäytyy uhkaavasti.

– Tarvitsemme hyvinvoivia, osaavia ja vuorovaikutukseen kykeneviä nuoria, jotka luottavat itseensä ja tulevaisuuteensa. Keskeistä hyvinvoinnin tukemiselle on monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden välillä, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen toteaa.

Nivelvaiheiden osalta perusopetuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota maahanmuuttajien tukeen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön. Opetushallituksen rahoittaman Silta-projektin tarkoituksena on tukea maahanmuuttajanuoria, joilla on puutteellinen suomen kielen taito ja rikkonainen koulutausta. Opetushallitus rahoittaa myös Pansion koulussa toimivaa Inklusiivinen valmo -projektia, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomen kielen oppimista ja edesauttaa sosiaalisten kontaktien syntymistä entistä toimivamman integroinnin avulla. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tavoitteena taas on varmistaa, että lapsen kouluun siirtyminen on entistä joustavampaa.

Koulu hyvinvointiyhteisönä

Hyvinvointi on yksi Turun perusopetuksen keihäänkärjistä myös kuluvana lukuvuonna. Jotta palvelut saadaan lähelle oppilasta, on Turussa lähdetty viemään myös perhekeskusten toimintamallia kouluympäristöön. Toimintamallin tarkoituksena on tarjota perheille apua ja tukea mahdollisimman varhain. Pilotteina toimivat Syvälahden ja Ypsilonin monitoimitalot, joissa kouluympäristöön on tuotu neuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi myös esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia ja kasvatus- ja perheneuvolapalveluja.

Myös lastensuojelujärjestöt jalkauttavat tukea ja osaamista kouluihin. Moniammatillisen yhteistyön yhteisenä tavoitteena on tukea lasta ja nuorta hänen omassa kouluympäristössään.

– Turun hyvinvointi- ja aktiivisuusohjelman tavoitteena on kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, ja perusopetuksella on tässä tärkeä rooli. Koulujen kautta tavoitamme kaikki lapset ja nuoret, kaupunkikehitysryhmän kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa korostaa.

Katso video: Pedagogista hyvinvointia Turun perusopetuksessa (videon tekstitys tulossa myös ruotsiksi)


Lisätiedot:
Tommi Tuominen
perusopetuksen palvelualuejohtaja
p. 040 679 0629, tommi.tuominen@turku.fi

www.turku.fi/perusopetus
www.turku.fi/turkutekeehyvaa

Uuden AMK-valintakokeen toteutus onnistui erinomaisesti

$
0
0

Kokemus ensimmäisen, ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen valintakokeen järjestämisestä on myönteinen niin valtakunnallisesti kuin Hämeen ammattikorkeakoulussa. Uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestettiin ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen osallistui 17 441 hakijaa ja osallistumisprosentti oli 70 %.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia. Tapaukset onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

”Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMK-valintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran”, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Kohti kevään yhteishakua

Hämeen ammattikorkeakoulussa koe järjestettiin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella ja Riihimäen kampuksella.

”Koe meni myös HAMKissa erittäin hyvin. Pieniä teknisiä pulmia ratkottiin IT-tuen avustuksella, eikä mitään isompaa teknistä vaikeutta ollut. Kaikki hakijat olivat hyvissä ajoin paikalla, tietokone mukanaan, oikeassa koepaikassa ja oikeana koepäivänä. Kokeet saatiin käyntiin ajallaan eikä kokeita jouduttu keskeyttämään. Näin ollen kokeet myös päättyivät ajallaan”, kertoo suunnittelija Satu Lohtander HAMKin koulutuksen tukipalveluista.

Kevään yhteishaussa hakijamäärä tulee olemaan merkittävästi suurempi, sillä tänä syksynä koepaikkoja tarjottiin 720, kun keväälle niitä on noin 5700. Nyt koetun perusteella järjestelyihin kuitenkin lähdetään luottavaisin mielin.

”Joitain ohjeistuksia tullaan tarkentamaan kevättä varten, mutta mitään isompaa muutostarvetta ei ole. Hämeenlinnan ja Riihimäen lisäksi koe pidetään keväällä myös Valkeakoskella”, Lohtander kertoo.

Tulokset 29.11. mennessä

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet on julkaistu ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1.-5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja ja yhteyshenkilöt:

Marko Borodavkin
Projektipäällikkö, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
040 662 5046
marko.borodavkin@metropolia.fi

Satu Lohtander
Suunnittelija
Koulutuksen tukipalvelut
Hämeen ammattikorkeakoulu
040 354 9403
satu.lohtander@hamk.fi

Tapio Rimpioja
Ohjausryhmän puheenjohtaja, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
050 376 4063
tapio.rimpioja@metropolia.fi

Petri Lempinen
Toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
040 766 7805
petri.lempinen@arene.fi


Terapiaa mielipuoliselle maailmalle, julkistamistilaisuus

$
0
0

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan Erich Frommin ajattelun ajankohtaisuudesta Helsinkiin Kaisa-talon Kirja & Kahvi -tilaan (Vuorikatu 7) keskiviikkona 6.11. kello 16!

Filosofi ja psykoanalyytikko Erich Frommia luettiin aikoinaan ahkerasti myös Suomessa, ja nyt Frommin ajattelu on kokenut maailmalla renessanssin. Filosofi Jarno Hietalahti ja kirjailija Mika Pekkola kertovat uudesta kirjastaan "Terapiaa mielipuoliselle maailmalle: Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus". 

Frommin ajattelua käsittelevä kirja kysyy, miksi ihmiset vajoavat aina uudelleen raakuuteen ja välinpitämättömyyteen, vaikka materiaaliset olosuhteet voisivat olla lähempänä niin sanottua paratiisinomaista tilaa kuin koskaan aiemmin.

Kirja on suunnattu kaikille ihmismyönteisestä mutta yhteiskuntakriittisestä ajattelusta kiinnostuneille. Teoksessa käsitellään sekä yhteiskunnallisia patologioita että muutoksen mahdollisuuksia. Kirja hahmottelee myös mahdollisia siirtymästrategioita toisenlaiseen moderniteettiin. Kirja avaa uusia näkökulmia Frommin ajatteluun ja toisaalta haastaa lukijat ajattelemaan niin arkisia kuin erikoisempiakin ilmiöitä Frommin viitoittamalla tiellä.

Erich Frommin suosituinta teosta, Rakkauden vaikea taito (The Art of Loving), on myyty maailmanlaajuisesti yli 25 miljoonaa kappaletta.

Erich Fromm: Terapiaa mielipuoliselle maailmalle: Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus
256 s., Vastapaino 2019

 

Tekijöiden yhteystiedot:
Mika Pekkola, pekkola.mika@gmail.com
Jarno Hietalahti, jarno.hietalahti@gmail.com

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Vapaaehtoistoiminnan kehittäjät kokoontuvat Lahteen 13.11.2019

$
0
0

Valtakunnallisessa tapahtumassa pohditaan, miten vapaaehtoistoimintaan saadaan mukaan uusia tekijöitä, kuten nuoria ja erityisryhmiä.

Lahdessa järjestetään vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari. Valtakunnallinen tapahtuma tulee nyt ensimmäistä kertaa Lahteen. Paikalle odotetaan 13.11. noin 80 osallistujaa eri puolilta maata. Tapahtuman järjestävät Kansalaisareena ry, Lahden valikkoryhmä ja Lahden Diakonialaitos.

Koulutusseminaarin teema on ”Uusia kohderyhmiä vapaaehtoistoimintaan” ja siellä pureudutaan erityisesti tuettuun vapaaehtoistoimintaan ja nuorten vapaaehtoistoimintaan. Seminaarissa kuullaan kokemuksen ääniä Lahden Diakonialaitoksella kehitetystä tuetusta vapaaehtoistoiminnasta.  Mitä tuettu vapaaehtoistoiminta on tekijälleen antanut ja millaisia kokemuksia toiminta on verkostoille mahdollistanut?

Kansalaisareenan Jeesaan-hankkeessa on kehitetty vapaaehtoistoiminnan kurssi toisen asteen oppilaille. Kurssin avulla lukiolaiset ja ammattikoululaiset tutustuvat vapaaehtoistoimintaan ja voivat löytää itselleen mielekkään tavan osallistua. Seminaarin keskustelut haastavat vapaaehtoistoiminnan tarjoajat pohtimaan, kuinka he saavat nuoret ja erityisryhmät mukaan toimintaansa.

Valikkoverkosto vahvistaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamista

Valikkoverkosto on vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallinen verkosto. Se koostuu 33 alueellisesta ja temaattisesta ryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli 750 järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja yritysten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria.

Valikkoverkosto tekee vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden keskinäisen kohtaamisen, yhteistyön ja vertaistuen helpoksi, sekä kasvattaa koordinaattoreiden ammattiosaamista. Sen kautta kehitetään vapaaehtoistoiminnan laatua, saavutettavuutta ja näkyvyyttä valtakunnallisesti.

Lahden aktiiviseen valikkoryhmään kuuluu yli 30 toimijaa ja se on osa Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkostoa. Verkoston koordinaattorina toimii Kirsi Hyväri Lahden Lähimmäispalvelu ry:stä.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja kehittäjä

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Luomme edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Parannamme vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.

Lisätietoja: 

Sini Hirvonen, suunnittelija, Kansalaisareena ry
sini.hirvonen(at)kansalaisareena.fi
044 988 0490

Mari Brunou, projektikoordinaattori, Lahden Diakonialaitos
mari.brunou(at)dila.fi
040 663 0182

Kirsi Hyväri, Vapaaehtoistoiminnan alueellinen koordinaattori
kirsi.hyvari(at)lahdenlahimmaispalvelu.fi
050 436 2251

KORKEAKOULUTETUJA 37 % KOKO MAAN 20-64 VUOTIAASTA VÄESTÖSTÄ 2018

$
0
0

Vuoden 2018 lopussa koko maan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 31,8 % (Lahti 28,6 %) , keskiasteen tutkinnon suorittaneita 41 %  (Lahti 42 %), vailla ammattitutkintoa oli 27 % (Lahti 28 %). Koko maan 20 - 64 vuotiaasta väestöstä 37 prosentilla oli korkeakoulututkinto vuoden 2018 lopussa, Lahdessa 33 prosentilla.

Työttömien koulutusrakenne on samansuuntainen väestön koulutusrakenteen kanssa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien osuus oli vuoden 2019 syyskuun lopussa suurin Espoossa ja Helsingissä, yli 30 % ja pienin Kouvolassa, 16 % kaikista työttömistä, Lahdessa 18 %.

Suurimmista kaupungeista korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli vuoden 2018 lopussa suurin Espoossa (47 %) ja pienin Kouvolassa (25,5 %). Vähintään ylemmän korkea-asteen koulutettujen osuus on korkein yliopistokaupungeissa, matalin perinteisillä ikääntyvillä teollisuuspaikkakunnilla, Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa. Vailla ammattitutkintoa olevien osuus on korkein Vantaalla (30 %), pienin Jyväskylässä (20 %), Lahdessa 28 %.

Työttömien koulutusrakenne on samansuuntainen väestön koulutusrakenteen kanssa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien osuus oli vuoden 2019 syyskuun lopussa suurin Espoossa ja Helsingissä, yli 30 % ja pienin Kouvolassa, 16 % kaikista työttömistä, Lahdessa 18 %. Vailla ammattitutkintoa olevien osuus työttömistä on korkein Vantaalla (37,4 %) ja Lahdessa (32,4 %), pienin Oulussa (22,3 %).

Pauli Mero

Tutkija

Lahden kaupunki

Konsernipalvelut, kehityspalvelut

p.050 398 5435

Kirkkokatu 27

Lahti

Turun kaupungin varhaiskasvatus saa ksylitolipastillilahjoituksen Cloettalta

$
0
0

Cloetta Suomi Oy lahjoittaa reilut tuhat kiloa ksylitolipastilleja Turun kaupungin päivähoidossa oleville lapsille. Pastilleista pääsevät nauttimaan kaikkiaan 8000 varhaiskasvatuksen piirissä olevaa lasta puolen vuoden ajan. 

Pastillit lahjoitetaan maanantaina 11.11. klo 10 Syvälahden päiväkodissa. Media on tervetullut seuraamaan lahjoitustapahtumaa ja kuulemaan lisätietoa suun terveydestä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Aika: maanantai 11.11.2019, klo 10 alkaen

Paikka: Syvälahden päiväkoti, Vanha Kakskerrantie 8, Turku

Ksylitolipastillit jaetaan Syvälahden, Lausteen, Kastun, Stålarminkadun ja Vaahteramäen päivähoitoyksiköihin sekä Skolgatans daghem -päiväkotiin. Lasten huoltajat saavat lahjoituksesta infokirjeen, jossa kerrotaan tuotteesta ja suun terveydestä. Huoltajilla on mahdollisuus kieltäytyä ottamasta lahjoitusta vastaan.

Ksylitolipastilli on helppo tapa huolehtia hampaista

 – Meillä on Cloettalla iso tavoite. Haluamme muuttaa maailman paremmaksi paikaksi yksi hymy kerrallaan. Haluamme tehdä asioita, jotka innostavat ja rohkaisevat ihmisiä hymyilemään enemmän. Toivomme, että lahjoituksestamme on iloa lasten arjessa, kertoo Cloetta Suomi Oy:n ksylitolitiedottaja Milla Vihanto.

Tutkimuksissa todistetut ksylitolin hammasystävälliset vaikutukset tulevat tasapuolisesti kaikkien lasten saataville, kun happohyökkäykset katkaistaan pastilleilla päivähoitopäivien aikana.

– Usein lapset syövät päivittäin kolme ateriaa päivähoidossa, aamupalan, lounaan ja välipalan. Siksi päivähoito on erittäin hyvä paikka ksylitolin säännölliseen käyttöön. Olemme kiitollisia Cloettan lahjoituksesta ja kannustamme perheitä käyttämään ksylitolituotteita myös kotona, kertoo varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Vesa Kulmala.

Lisätietoja:

Vesa Kulmala
Varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja, Turun kaupunki
puh.  040 142 4483
vesa.kulmala@turku.fi

Milla Vihanto
Ksylitolitiedottaja, Cloetta Suomi Oy
puh. 050 505 3114
milla.vihanto@cloetta.fi

 

 

Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin ennätysmäärä hakijoita

$
0
0

Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin oli ennätysmäärä hakijoita. Lokakuun haussa tutkijakoulutuksesta oli kiinnostunut 110 hakijaa.

Määrä on kolmannes enemmän kuin viime vuonna vastaavassa haussa. Tuolloin hakijoita oli 82.

Suosituin tohtoriohjelma on liiketoimintaosaamiseen tohtoriohjelma, johon oli 64 hakijaa. Tämä ohjelma myös kasvatti suosiotaan eniten.

Hyvin hakijoita oli myös muihin ohjelmiin eli teknillisten tieteiden tohtoriohjelmaan (24 hakijaa) ja yhteiskuntatieteellisen tohtoriohjelmaan (22 hakijaa).

Tutkijakoulun johtaja, vararehtori Annukka Jokipii iloitsee hakijamäärän kasvusta.

- Olemme määrätietoisesti kehittäneet tutkijakoulutusta, ja se näkyy hakijamäärässä.

Tutkijakoulun suosioon vaikuttaa myös Vaasan yliopistosta valmistuvien tohtoreiden hyvä työllistyminen.

- Vuosittain meiltä valmistuu noin kaksikymmentäviisi tohtoria, ja viime vuonna uraseurantakyselyyn vastanneista tohtoreista kaikki olivat töissä. Valtaosa heistä toimi johtotehtävissä tai opetuksen ja tutkimuksen parissa, Annukka Jokipii kertoo.

Yliopisto kehittää jatkuvasti myös apurahajärjestelmäänsä. Yhdelle syksyn haussa tohtoriohjelmaan valitulle myönnetään uusi tutkija-apuraha.

Tohtoriohjelmien syksyn haun valinnat tehdään joulukuun alussa. Tohtoriohjelmiin hakeudutaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Kuvateksti:

Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin oli ennätysmäärä hakijoita. Kuva: Mikko Käkelä

Lisätietoja:

Tutkijakoulun johtaja, vararehtori Annukka Jokipii
puh. 029 449 8482, annukka.jokipii (at) univaasa.fi

Tutkijakoulun koordinaattori Ulla Laakkonen
puh. 029 449 8160, ulla.laakkonen (at) univaasa.fi

Suomalaisten englannin kielen taso globaalia huippuluokkaa. Ruotsi, Norja ja Tanska kuitenkin Suomea edellä.

$
0
0

Yli kahden miljoonan aikuisen globaali tutkimus paljastaa englannin kielen taitojen maailmanlaajuiset suuntaukset

 

EF Education First, maailman suurin ja johtava kielikoulutukseen ja kulttuurivaihtoon erikoistunut yksityisyritys, julkaisi tänään EF:n globaalin englannin kielen taitotason indeksin (EF EPI), joka analysoi 2,3 miljoonan englannin kieltä vieraana kielenä puhuvan kootut tasotiedot 100 maassa. Tänä vuonna hollantilaiset ohittivat ruotsalaiset ja ylsivät maailman parhaiten englannin kieltä vieraana kielenä taitavaksi kansaksi. Suomalaiset löytyvät globaalin listan sijalta seitsemän.

”Englanti on edelleen kansainvälisen liiketoiminnan kiistaton pääkieli sekä maailman tärkein kieli kansainvälisessä informaation vaihdossa ja vuorovaikutuksessa. EF EPI:n yhdeksäs vuosipainos on kattavampi kuin koskaan aikaisemmin, ja se tarjoaa arvokasta informaatiota muun muassa hallituksille arvioida kieltenoppimispolitiikkaansa ja kielten koulutukseen tehtävien investointien tuottoa ”, sanoo EF Kielimatkojen (EF Education First Finland) maajohtaja Juuso Klemola.

EF EPI perustuu EF:n englannin testin (EF SET) tuloksiin. EF SET -testi on maailman ensimmäinen ilmainen standardoitu englannin kielen tasotesti. Tuhannet koulut, yritykset ja hallitukset ympäri maailmaa ovat käyttäneet EF SET testiä laajamittaiseen kielitestaukseen.

EF EPI 2019:n keskeisiä havaintoja ovat:

  • Englannin kielen vaikutus maailmanlaajuisesti ei ole koskaan ollut vahvempi. 
  • Eurooppalaisten englannin kielen taito on polarisoitunut, koska suurin osa EU:n naapurimaista ei kehitä englannin taitoa samassa tahdissa kuin EU:n jäsenvaltiot.
  • Aasiassa on edelleen suurin ero yksittäisten maiden pisteiden välillä, ja Kiinassa on siirrytty ensimmäistä kertaa matalasta keskitasoon.
  • Latinalaisen Amerikan englannin taidon kehitys on lähtenyt lopulta nousuun vuoden pysähtyneisyyden jälkeen. Alueen 18 tutkitusta maasta 12 paransi taitojaan vuosien 2017 ja 2018 välillä.
  • Afrikan keskiarvo laski kokonaisuudessaan huomattavasti, ja ero korkean ja matalan taitotason maiden välillä on suurempi kuin koskaan.
  • Naiset ohittavat edelleen miehet englannin kielen taidoissa maailmanlaajuisesti, mutta sukupuolierot ovat kaventumassa.
  • Korkea englannin kielen taito korreloi edelleen taloudellisen kilpailukyvyn eri indikaattoreiden kanssa, mukaan lukien korkeammat tulot ja lisääntynyt työn tuottavuus.

Tänään julkaistiin myös EF:n englanninkielinen koulujen indeksi (EF EPI-s) EF EPI-indeksin oheisraporttina. EF EPI-s tutkii 43 maan perus- ja korkea-asteen opiskelijoiden englannin opiskelua.

EF EPI ja EF EPI-s raportit ja maa- tai aluekohtaiset tiedotteet ovat ladattavissa osoitteesta http://www.ef.com/epi

Lisätietoa:

finland@ef.com 

 

Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyö tiivistyy

$
0
0

Opintojen suorittaminen työpajalla on tulevaisuudessa mahdollista yhä useammalle

Työpajatoimintaan osallistuu vuosittain yli 27 000 valmentautujaa. Työpajat tarjoavat osaamista kerryttäviä valmennuspolkuja ja yksilöllistä tukea sellaisille nuorille ja aikuisille, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan sivuun koulutuksesta. Yli puolet työpajatoimintaan osallistuvista nuorista on pelkän peruskoulututkinnon varassa. Valmennusjaksojen aikana valmentautujille kertyy monipuolista osaamista. 

– Jokainen Suomessa toimiva työpaja voi toimia ammatillisen toisen asteen oppimisympäristönä. Ammatillinen osaaminen kertyy työpajalla työtä tekemällä, se voidaan osoittaa näytössä ja saada tunnustetuksi virallisessa tutkintojärjestelmässä, sanoo Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen projektipäällikkö Sinikka Maskonen.

Valtakunnallisella kehittämistyöllä tukea työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön

Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä on toteutettu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanketta, jossa on lisätty työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä vahvistettu työpajojen osaamista yksilöllisinä oppimispolkuina. Hankkeen päättyessä yli 60 % Suomen työpajoista on tunnistanut oppimisympäristönsä, ja lisäksi monet ovat avanneet ovensa myös näyttöjen suorittamiselle. Hankkeen myötä syntyi yhdeksän työpajojen ja koulutuksen järjestäjien alueellista yhteistyöverkostoa, jotka kattavat Manner-Suomen kaikki maakunnat.

Opinnollistamista on työpajakentällä toteutettu noin 15 vuotta, ja kokeneemmat työpajat ovat siinä jo pitkällä. Hankkeen tuella myös kehittämisresursseiltaan pienimmät työpajat pääsivät alkuun opinnollistamisessa ja 45 oppimisympäristöä saatiin tunnistettua.

Työpajatoiminnassa opinnollistamisella tarkoitetaan työpajan oppimisympäristön ja valmentautujalle kertyvän osaamisen tunnistamista. Osaamista voidaan osoittaa myös näytöin. Tunnistamisprosessissa työpajan työtehtäviä ja valmentautujan osaamista verrataan ammatillisten tutkintojen perusteisiin ja tehdään näkyväksi dokumenteilla. Oman osaaminen näkyväksi saaminen vahvistaa itseluottamusta ja innostaa oppimaan lisää sekä edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä ja tukee opintojen läpäisyä.

–  Työpajoilla voitaisiin suorittaa noin 5000 tutkinnon osaa vuodessa. Käytännössä se tarkoittaisi valmentautujien määrään suhteutettuna, että noin joka viides työpajan valmentautuja osoittaisi osaamisensa yhden tutkinnon osalta, arvioi Maskonen.

– Meiltä ammatillisesta koulutuksesta työpajalle ja työpajalta amikseen siirtyy vuosittain useita nuoria. Tässä vastavuoroisessa virrassa Valtakunnallinen työpajayhdistys on kehittänyt työpajojen osaamisen tunnistamisen prosesseja. Meitä auttaa, kun saamme tarkoin kuvatut valmennusmenetelmät, eritellyt työtehtävät ja yksilöllisen osaamisen kehittymisen dokumentoituna oppilaitokseen. Se auttaa meitä, kun nuori hakee opiskelemaan ja se auttaa nuorta löytämään oma tulevaisuuden suuntansa, sanoo Annemari Kallio, Ammattiopisto Lappian Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä -hankkeen (ESR) projektipäällikkö.

Synergiaseminaari kokoaa työpajat ja koulutuksen järjestäjät Tampereelle 6.–7.11.

Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön parhaimmat käytännöt ovat esillä Tampereella 6.–7.11. järjestettävässä Synergiaseminaarissa. Seminaarissa julkaistaan Osaaminen näkyväksi – Käsikirja työpajatoiminnan opinnollistajille. Synergiaseminaari kokoaa lähes 150 työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä kiinnostunutta Holiday Club Tampereen kylpylään Lapinniemeen.

– Haluamme olla aktiivisesti mukana yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa kehittämässä Suomeen monimuotoisia ja joustavia koulutuspolkuja, sanoo Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure

Tutustu 6.–7.11. järjestettävän Synergiaseminaarin ohjelmaan: https://www.tpy.fi/koulutus/tapahtumat/synergiaseminaari/synergiaseminaari-2019/ohjelma/

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, 010 279 2724
projektipäällikkö Sinikka Maskonen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, 010 279 2734

 

 


Nyt etsitään taas päässälaskumestaria - Keski-Suomen kahdeksasluokkalaisten parhaimmisto kerääntyy JAMKin pääkampukselle

$
0
0

Kuka on Keski-Suomen paras päässälaskija? Keski-Suomen päässälaskumestaria etsitään nyt jo 14. kertaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) pääkampuksella (Rajakatu 35, luokkatilat C119 ja C114) torstaina 7.11. klo 12.15 alkaen. Finalistit ovat keskisuomalaisten yläkoulujen kahdeksasluokkalaisten päässälaskun parhaimmistoa. Median edustajat ovat erittäin tervetulleita tapahtumaan.

Kilpailun järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdessä MAOL Keski-Suomi ry:n kanssa. Mukana yhteistyössä ovat myös Keski-Suomen insinöörit ry sekä Osuuspankki. Päässälaskun alkukilpailuun osallistui kaikkiaan 1236 kahdeksasluokkalaista 19 koulusta ympäri Keski-Suomen. Finaaliin on päässyt kunkin koulun parhaat päässälaskija. Yhteensä finalisteja on tänä vuonna 28.

Kilpailun tarkoituksena on muistuttaa päässälaskutaidon tärkeydestä myös nykyaikana. Muun muassa toisen asteen opiskelijoiden luonnontieteiden ja matematiikan osaamisesta on ollut huolta matematiikan opettajien keskuudessa.

20 tehtävän ratkomiseen on annettu aikaa vain 15 minuuttia. Kilpailutilanteessa oppilaalla saa olla vain lyijykynä, pyyhekumi ja teroitin. Paras päässälaskija palkitaan 500 euron lahjakortilla, jonka lahjoittaa Keski-Suomen insinöörit ry. 

Kilpailun ohessa päästään tutustumaan myös JAMKin laboratorioihin (ks. ohjelma alla).


Ohjelma

klo 12.15 Päässälaskukilpailun yhteinen aloitus, C119

klo 12.30 Päässälaskukilpailu alkaa, C119
Valvojina Veikko Roiko-Jokela ja Ulla Koskiahde

klo 12.30 Opojen ja opettajien ohjelma, C114
Matematiikan opiskelu JAMKissa
Ida Arhosalo, Antti Kosonen

klo 13.00 Laboratoriokierros, lähtö tilasta C119

klo 14.15 Tulokset ja palkintojenjako, C119

klo 14.30 Kakkukahvit, C119

Lisätietoja:
Tapahtumatiedot JAMKin nettisivuilla

Veikko Roiko-Jokela, Keski-Suomen MAOL ry
veikko.roiko-jokela(at)jkl.fi
p. 040 581 6822

Anneli Kakko, lehtori, teollisuustekniikka
anneli.kakko(at)jamk.fi
p. 0400 719 531
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

JHL:n lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruokapalveluihin Turussa 6.-8.11.2019

$
0
0

JHL:n laittoman ja lyhyellä varoitusajalla keskiviikkona alkavan lakon takia Turun kaupunki ei pysty tarjoamaan lapsille lämmintä ruokaa huomenna tai loppuviikolla kaupungin päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja osassa Turun ammatti-instituutin koulutaloja. Vanhempia kehotetaan pakkaamaan lapsille eväät mukaan. Lakko vaikuttaa myös lukuisiin muihin kaupungin toimintoihin.

Turun kaupunki on tiedottanut Wilma-viestein lasten vanhempia lakon tiedossa olevista vaikutuksista.

Turun päiväkodeissa ja kouluissa on hyvin säilyvää ruokaa varattuna kolmeksi päiväksi.

Turun kaupunki muistuttaa vanhempia, että varmin tapa lasten saada ruoka nyt äkillisessä lakkotilanteessa on pakata eväitä lapsille mukaan. Eväiden on hyvä olla mahdollisimman hyvin lämpimässä säilyviä, sillä mahdollisuutta kylmäsäilytykseen tai eväiden lämmittämiseen ei ole.

Turun kaupunki pyrkii toimimaan niin, että lakon vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä lapsille ja nuorille.

- Kaupungilla ei ole ollut tietoa lakon ajankohdasta tai sen mahdollisista rajauksista, joten lakkoon varautuminen on ollut vaikeaa ja koulujen ja päiväkotien ruokailua on tällä aikataululla mahdoton järjestää, sanoo sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen.

Lakko koskee lähes 20 000 lapsen ja nuoren ruokailua lähes 150 toimipisteessä.

Lakko vaikuttaa olennaisesti myös Arkean siivouksen, kiinteistönhoidon ja toimitilapalveluiden palvelutuotantoon. Lakon jälkeen siivouspalvelut jatkuvat palvelusopimuksen mukaisesti. Lakon aikana suorittamatta jäävät kiinteistönhoidon tehtävät hoidetaan lähtökohtaisesti heti lakon päätyttyä.

Turun kaupunki tiedottaa kaupunkilaisia säännöllisesti median kautta, verkkosivulla www.turku.fi sekä Wilman kautta.

 
Lisätiedot:

Timo Jalonen, toimialajohtaja, sivistystoimiala
timo.jalonen@turku.fi, 050 432 3646

Tuija Rompasaari-Salmi, toimitusjohtaja, Arkea Oy
tuija.rompasaari-salmi@arkea.fi, 040 591 0929

Suvi Haukioja, palvelupäällikkö, strateginen hankinta
suvi.haukioja@turku.fi, 040 159 4766

 

JAMK tutuksi -päivä kutsuu jälleen satoja toisen asteen opiskelijoita Rajakadun kampukselle

$
0
0
Millaista ammattikorkeakouluopiskelu on? Mistä tietää, mikä voisi olla oma juttu? Mitä pelialalla opiskellaan? Mikä ihmeen JAMKO? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saa vastauksen perjantaina 8.11. JAMK tutuksi-päivässä pääkampuksella, Rajakatu 35, klo 9-14.
 
Jo perinteeksi muodostunut JAMK tutuksi-päivä tarjoaa tuhdin tietopaketin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnoista. Tapahtuma on tarkoitettu ensisijaisesti lukiolaisille tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville sekä heidän opoilleen ja opettajilleen. Vuosittain tapahtumassa käy noin 800 nuorta ja aikuista opoineen.

Tietoiskuissa eri alojen opiskelijat kertovat kokemuksiaan opinnoista. Myös opiskelijakunta JAMKO esittäytyy.

Lisäksi tietoa on tarjolla mm. avoimen AMK:n polkuopinnoista, verkko-opintomahdollisuuksista ja Jyväskylän EduFutura-oppilaitosyhteistyöstä. Hakijapalvelut ovat paikalla auttamassa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä ja kansainvälistymispalvelut vaihto-opiskelumahdollisuuksista.

Tapahtumassa pääsee myös tutustumaan JAMKin uuteen e-urheilukeskus GamePitiin. Uusi, 12-paikkainen konesali tarjoaa mahdollisuuksia paitsi yhdessä pelaamiseen, myös valmentautumiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyen.

– Täytyy muistaa, että e-urheilu ei ole vain pelaamista. Siihen liittyy laaja-alaisesti tekijöitä niin liiketalouden, johtamisen kuin hyvinvoinninkin saralla. JAMKissa lähdetään rakentamaan tulevaisuudessa e-urheiluopintoja, joissa näihinkin teemoihin pureudutaan, kertoo JAMKin projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalo.   

Gamepitiä on esittelemässä Yle Hoxista tuttu tubettaja Olli-Pekka Louniala.

JAMK tutuksi-päivä järjestetään samanaikaisesti Jyväskylän yliopiston Hakijan päivän kanssa. JAMKin ja yliopiston välillä on tarjolla ilmainen bussikyyti.

Myös median edustajat ovat erittäin tervetulleita tapahtumaan!

JAMK tutuksi –päivän ohjelma aikatauluineen

 
Lisätietoja tapahtumasta:

Katja Pihkasalo, tietopalvelusihteeri
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 597 2411
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Järkee vai ei? 2019 -tapahtuma kerää lahtelaiset kasiluokkalaiset pohtimaan omia rajoja, oikeuksia ja velvollisuuksia

$
0
0

Vuosittainen teematapahtuma Järkee vai ei? kutsuu kasiluokkalaiset pohtimaan omia rajoja, oikeuksia ja velvollisuuksia. Marraskuun 19.-20. Vaahterasalin valtaavat nuoret pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, sosiaalisesta mediasta sekä omakohtaisen tarinan nuoren päihdekoukkuun ajautumisesta.

Nuorten Exitistä Netta Puustinen muistuttaa nuoria omien ja muiden seksuaalisten rajojen kunnioittamisesta sekä avaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta turvaavaa lakia. Kirjaston puheenvuoro rohkaisee nuoria arvioimaan sosiaalisessa mediassa kohtaamiaan sisältöjä kriittisesti sekä käy läpi erilaisia somekäyttäytymiseen liittyviä sääntöjä. Kokemusasiantuntija Theo avaa oman tarinansa päihteiden käytön värittämästä menneisyydestään ja kannustaa nuoria miettimään omia valintojaan.

Nuoret osallistuvat teematapahtumaan koululuokittain oppituntiensa aikana. Tapahtuman tavoitteena on herättää nuoret pohtimaan omia valintojaan ja niiden vaikutuksia arkeen sekä tulevaisuuteen. Teematapahtuman järjestävät Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Lahden kaupunginkirjasto ja Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö.

 

Lisätietoja

Anni Ratilainen

p. 044 416 4995

anni.ratilainen2@lahti.fi

 

Crista Ervamaa

p. 044 018 7333

crista.ervamaa@lahti.fi

Vaasan yliopiston digitaalisen talouden tutkimus saa sparraajiksi digialan huippunaiset – uusi advisory board aloittaa työnsä

$
0
0

Vaasan yliopisto ja sen digitaalisen talouden tutkimusalusta saavat tukea tutkimuksen ja toiminnan kehittämiseen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajilta.

Digital Economy -tutkimusalustan uuteen neuvonantajaryhmään eli advisory boardiin on kutsuttu digialan johtajia eri toimialoilta. Mukana ovat Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen, SAPin EU-suhteiden ja globaalien sidosryhmäsuhteiden johtaja Corinna Schulze, Ciscon Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Mervi Airaksinen, OP Ryhmän henkilöasiakkuuksista ja digitaalisesta myynnistä vastaava johtaja Sari Heinonen sekä SEBin hallituksen jäsen ja Vallila Interiorin omistaja Anne Berner.

Anni Ronkainen sanoo, että Vaasan yliopiston kasvattina hänelle oli erityinen ilo saada kutsu neuvonantajaryhmään.

– Tutkimuksen ja yritysmaailman on kuljettava samaan suuntaan, ja digitaalisen talouden tutkimuksen aiheet ovat merkityksellisiä myös yritysten näkökulmasta. Voimme nostaa esille erityisesti yritysten tarpeita ja haasteita.

Brysselissä työskentelevällä Corinna Schulzella on pitkä kokemus eurooppalaisesta lainsäädännöstä. Hän tuo neuvonantajaryhmään osaamista ja ajankohtaista tietoa EU-tason sääntelystä ja lainopillisista asioista.

– Erityinen fokus on tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Myös tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvät lailliset ja eettiset kysymykset ovat ajankohtaisia.

Mervi Airaksisen mielestä Suomen kaltaisen pienen maan ehdoton kilpailuvaltti tulee olla älykäs tutkimus ja sitä kautta syntyvä maailmanluokan osaaminen valituilla toimialoilla.

– Tämä on hieno mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja sparraamaan tutkimusta liike-elämän näkökulmasta.

Sari Heinonen kertoo tuovansa neuvonantajaryhmään kuluttajabisneksessä toimivan suuren toimijan näkökulman.

– Olen ollut yliopistolla aiemmin töissä, ja mielestäni yritysten ja korkeakoulujen tulisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä Suomessa.

Anne Berner lähti mukaan neuvonantajaryhmään, koska hän halusi antaa näin oman osaamisensa ja kokemuksensa yliopiston käyttöön.

– Advisory Board on myös erinomainen paikka seurata, miten digitalisaatiota koskeva tutkimus ja sen soveltaminen käytäntöön kehittyy Suomessa ja laajemminkin.

Hedelmällistä vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto sanoo, että neuvonantajaryhmä edistää tutkimusalustan ja koko yliopiston hedelmällistä vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

– Yliopiston tavoitteena on niin tutkimustoiminnan laadun kuin myös määrän kasvattaminen.  Entistäkin tiiviimpi verkottuminen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa on tärkeää.

Digital Economy -tutkimusalustan johtaja, professori Heidi Kuusniemi huomauttaa, että neuvonantajaryhmässä on digiajan johtajia eri taustoista: ICT-alalta, finanssisektorilta, liikenne- ja viestintäalalta, kaupan alalta sekä sääntely- ja tietosuoja-alalta.

– Neuvonantajat auttavat yliopistoa ja tutkimusalustaa valitsemaan yhteiskunnallisesti tärkeimpiä digitaalisen talouden tutkimusalueita, verkostoitumaan kansallisesti ja kansainvälisesti, avaamaan ovia digitalisaation kärkiorganisaatioihin sekä visioimaan tulevia tutkimus- ja kehitystarpeita.

Kuusniemen mukaan neuvonantajaryhmän jäsenten osaamista tullaan hyödyntämään myös näkyvyyden ja vaikuttavuuden kasvattamiseen.

Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalusta on avoin tutkimusympäristö, jossa tutkitaan uusiin teknologioihin nojaavia innovaatiota ja niiden vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan eri tieteiden näkökulmasta. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi tekoäly, koneoppiminen, digiajan sääntely ja digitalisaation vaikutukset tapoihin työskennellä ja kommunikoida.

Vaasan yliopistolla on tällä hetkellä kolme monitieteistä ja ilmiölähtöistä tutkimusalustaa: energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre), digitaalisen talouden tutkimusalusta Digital Economy ja innovaatioiden ja yrittäjyyden tutkimusalusta Innovation and Entrepreneurship InnoLab. Myös kahdella muulla tutkimusalustalla on omat advisory boardit, joissa on jäseninä yliopiston sidosryhmien edustajia. Ilmiölähtöiset tutkimusalustat täydentävät Vaasan yliopiston tieteenalakohtaista tutkimusta ja avaavat yliopiston ovia ympäröivään yhteiskuntaan.

Kuvateksti: OP Ryhmän johtaja Sari Heinonen (vas.), Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen, Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, Ciscon Suomen ja Baltian maajohtaja Mervi Airaksinen sekä SAP:n EU-suhteiden johtaja Corinna Schulze (ei kuvassa) ovat Vaasan yliopiston digitaalisen talouden tutkimusalustan uusia neuvonantajia. Kuva: Matti Remes

Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan sivut: https://www.univaasa.fi/fi/sites/digitaleconomy/

Lisätiedot

Jari Kuusisto, Vaasan yliopiston rehtori, puh. 029 449 8291, jari.kuusisto(at)univaasa.fi
Heidi Kuusniemi, professori, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja, puh. 029 449 8504, heidi.kuusniemi(at)univaasa.fi

Viewing all 16549 articles
Browse latest View live