Tämän vuoden GrowUp Students -kilpailun voittajat ovat selvillä. Liikeidea- ja kasvukilpailun sekä valmennusprosessin yhdistävän kilpailun finaali järjestettiin SeAMKissa keskiviikkona 27. marraskuuta.

Kilpailun yritysideasarjan voitti SeAMKin opiskelija Belkys Sanders ideallaan kevytyrittäjät ja heidän palvelunsa yhdistävällä EZY-mobiilisovelluksella. Toisena ideasarjassa palkittiin Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Maureen Fontainen, Christian Liefeldtin ja Mathilde Hermantin idea OWE – Open World Exchange. Erityisesti kansainvälisille opiskelijoille suunnatussa yhteisöpalvelussa ihmiset voivat vaihtaa kokemuksiaan ja tietojaan elämästä eri puolilla maailmaa.

Valmiiden yritysten sarjan voittajaksi tuomaristo valitsi SeAMKin opiskelija Pietari Sillaston Reissujunan. Reissujuna järjestää elämyksellisiä museojunamatkoja erilaisiin kulttuurikohteisiin kuten esimerkiksi festivaaleille. Reissujunan työryhmään kuuluvat myös juna-asiantuntija Juhana Siren, sarjayrittäjä Robert Ramstedt, viestinnän opiskelija Liisa-Anneli Haavisto ja tekninen asiantuntija Antero Alku.

Toiseksi valmiiden yritysten sarjassa sijoittui SeAMKin opiskelija Jenny Ekman-Kaivosen Vaasan Västervikissä sijaitseva liikuntastudio.

Kunniamaininna parhaasta pitchauksesta saivat SeAMKin opiskelijat Francisca Gomes ja Mubarek Abdillahi.

Kilpailuun osallistui tänä vuonna kilpailijoita Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakouluista. Finaaliin korkeakouluista valittiin yhteensä 15 kilpailijaa tai tiimiä. Finaalin tuomariston muodostivat Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen, LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan markkinointipäällikkö Sirpa Hakala-Ostensen, johtaja Jukka Pajunen Into Seinäjoesta, lehtori Peter Smeds Vaasan ammattikorkeakoulusta ja opiskelijajäsen Njehia Nahashon Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Tuomariston mukaan vastuullisuus, jakaminen, eettisyyden ja ekologisuuden teemat näkyivät vahvasti kilpailijoiden ideoissa.

”Taso oli korkea tänä vuonna. Arviointikriteereitä oli käytössämme paljon, mutta valinta oli jälleen vaikeaa. Se on sanottava, että kaikki kilpailijat voivat olla ylpeitä itsestään”, tuomariston puheenjohtaja Pertti Kinnunen kertoo.

GrowUp Students on saanut alkunsa Etelä-Pohjanmaalla useampana vuonna järjestetystä menestyksekkäästä pk-yritysten Grow Up -kasvuyrityskilpailusta. Kasvuyritysten sijaan GrowUp Students -kilpailussa yritysideoitaan ja yrityksiään pääsevät testaamaan kolmen kaupungin ammattikorkeakouluopiskelijat.

GrowUp Students -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Vuonna 2018 mukaan tulivat Vaasan ja Tampereen ammattikorkeakoulut.

Lisätietoja:

Petra Sippola

lehtori, SeAMK

Petra.Sippola(a)seamk.fi

+358406807087

Kuvateksti: GrowUp Students -kilpailun palkitut: Maureen Fontaine, Christian Liefeldt, Mathilde Hermant, Jenny Ekman-Kaivonen, Belkys Sanders, Pietari Sillasto ja Francisca Gomes.

Kuvateksti:

Äänekoskelta muualle opiskelemaan muuttanut 18-29 -vuotias nuori on jatkossa oikeutettu vuosittaiseen opiskelustipendiin, mikäli säilyttää kotikuntanaan Äänekosken. Kevään hakua varten opiskelijan kotikunta on oltava Äänekoski jo ennen vuodenvaihdetta.

Äänekosken kaupunki jakaa vuonna 2020 opiskelijastipendejä tutkintotavoitteisesti ja päätoimisesti muualla kuin Äänekoskella opiskeleville 18-29-vuotiaille nuorille. Stipendin suuruus on 350 euroa vuodessa ja se on tarkoitettu opintoihin. Stipendi on saajalleen verovapaata tuloa. Stipendi tuli haettavaksi ensimmäistä kertaa tammikuussa 2018 ja stipendi myönnettiin 64 hakijalle. Vuonna 2019 stipendi myönnettiin 80 hakijalle. 

Opiskelijastipendillä pyritään kannustamaan Äänekosken nuoria hankkimaan koulutusta ja ammatin. Samalla kotikuntastipendi voi auttaa ylläpitämään elävää suhdetta kotikuntaansa, kun esimerkiksi opiskelupaikkakunnan ja kotikunnan väliseen matkaamiseen jää enemmän rahaa.

Stipendin saamisen yhtenä ehtona on, että hakijan virallinen kotikunta on Äänekoski. Väestötietoihin vuoden 2020 kotikunta määrittyy vuoden 2019 viimeisen päivän tietojen mukaan. 

Stipendiä tulee hakea 28.2.2020 mennessä. Stipendejä myönnetään ja maksetaan toukokuussa 2020 hakemusten perusteella.

Tarkemmat myöntämiskriteerit ja hakuohjeet löytyvät kaupungin nettisivuilta osoitteesta: http://www.aanekoski.fi/opiskelustipendi

Opiskelustipendin jakamisesta päätti kaupunginhallitus kokouksessaan 4.11.2019.

Ja Järvenpäässä pidetään huoli, että kaupungissa on siihen tarvittavat työkalut ja rakenteet. 

"Me teemme Järvenpään" kuuluu ensi viikolla Järvenpäässä, kun kaupungin työntekijät ja tärkeät yhteistyökumppanit kutsutaan juhlistamaan paitsi itsenäisyyspäivän aattoa, myös uudenlaista työtä. Ensimmäisen niin sanotun Järvenpää-seminaarin pääviesti on, että muutokseen vastataan parhaiten ihmistä ja inhimillistä pääomaa vahvistamalla. 

– Tervetuloa inhimillisen pääoman kotiin, meille Järvenpäähän. Me uskomme lujasti siihen, että kun saamme kaikkien voimavarat ja täyden potentiaalin käyttöön, meillä on edessämme ei yksi, vaan kymmeniä kohottavia uratarinoita. Meitä kiinnostaa, miten kunnassa itseohjautuvat ja menestyvät tiimit rakentuvat ja rakennetaan, millaisella aivohuollolla työntekijä selviää arjen haasteistaan ja miten voisimme entistä paremmin, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Kati Toikka. 

Itse- ja yhdessäohjautuvat työyhteisöt muuttavat työtä kaikkialla Suomessa. Järvenpäässä on esihenkilöiden ja itseohjautuvien tiimien työn tueksi luotu esimerkiksi valmentavan johtamisen työkalupakki, josta voi ammentaa menetelmiä eri tilanteisiin.

Tilaisuudessa ääneen pääsevät kaupungin työntekijöiden lisäksi Leijona-tiimin lentoon ohjannut maajoukkuekapteeni Jukka Jalonen sekä professori ja aivotutkija Minna Huotilainen, joka on kirjoittanut aivojen hyvinvoinnista työn näkökulmasta. 

– Aivot taitaa olla se kallein pääoma, mitä meillä on. Kyllä niiden hyvinvointiin kannattaa panostaa, toteaa Huotilainen.

Tänä vuonna puhutaan hyvinvoinnista ja voinnista, mutta seminaari saa jatkoa ensi vuonna, jolloin aiheena on digitaalistuva tietotyö.

– Haluamme, että jokainen työntekijä tuntee työssään tuloksellisuutta ja kokee työhyvinvointia, se voi olla valttimme, kun houkuttelemme tänne uusia työntekijöitä kauempaakin ja pidämme lujasti kiinni aiemmista, kertoo henkilöstöjohtaja Merja Soosalu.

Järvenpään kaupunki on alueensa suurin yksittäinen työnantaja, jossa tällä hetkellä – kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet kuuden kunnan yhteiseen Keusoteen – työskentelee noin 1 500 henkilöä. Kaukana perässä tulevat isoimmat yritykset, Valmet, Rocla ja Lidl. Toimenkuvia kaupungilla riittää asiantuntijatyöstä opettajiin ja ylläpidosta vastaaviin. Lähitulevaisuudessa kaupungin toimintoja mietitään siirrettäviksi Perhelän korttelin tornitaloon Järvenpään keskustaan.

Kutsu lehdistölle ja median edustajille

Kutsumme median edustajat mukaan ensimmäiseen Järvenpää-seminaariin teemalla: Me teemme Järvenpään! Olet lämpimästi tervetullut mukaan Järvenpää-talon Sibelius-saliin (Hallintokatu 4) keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia työn murroksesta ja inhimmillisestä pääomasta to 5.12. klo 12.30–15.30. Ilmoita tulostasi paikan päälle 3.12. mennessä: lea.kurki(at)jarvenpaa.fi. Tilaisuutta voi seurata myös myöhemmin sivuillemme lisättävän striimilinkin kautta. 

Some: #meteemmejärvenpään #aivottyössä #voittajatiimi  #jäkeduunit 

Professori, aivotutkija Minna Huotilainen

Maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen

Henkilöstön kehittämispäällikkö Kati Toikka

Lisätiedot:

Kati Toikka, henkilöstön kehittämispäällikkö (ihmiset ja kulttuuri), Järvenpään kaupunki puh. 040 315 2134, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 

Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja, Järvenpään kaupunki, puh. 040 315 3150, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 

Hiiden Opistossa käynnistyy keväällä aikuiskasvatustieteen opintoja: Aikuiskasvatuksen psykologia, 4 op, ja Aikuis- ja työelämän koulutus, 5op. Aikuiskasvatuksen opintojaksot antavat valmiuksia aikuisten parissa työskenteleville kouluttajille, työnohjaajille ja kaikille aikuisten parissa työskentelevälle henkilöstölle. Opinnot kuuluvat Aikuiskasvatustieteiden perusopintoihin ja hyväksytty suoritus merkitään opintosuorituksena Turun yliopiston opintorekisteriin.

Jos vastaat johonkin näistä tavoitteista kyllä, nämä opinnot voivat olla juuri sinulle sopivia: Haluat kehittää ammattitaitojasi opettajana, ohjaajana tai suunnittelijana, Tähtäät aikuiskasvatustieteiden opintoihin ja haluat varmuutta itsenäiseen opiskelutyyliin, Sinua kiinnostaisi tieteellinen ura aikuiskasvatustieteen piirissä.

Ilmoittautuminen opintoihin on käynnissä Hiiden Opiston nettisivuilla www.hiidenopisto.fi tai puhelimitse  (019) 369 1498.

Julkilausuma
Kokoomusopiskelijoiden liittokokous
24.11.2019

Kokoomusopiskelijat: Ylioppilaskuntien perustuslain vastainen pakkojäsenyys poistettava!

Kokoomusopiskelijat vaativat, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyys lakkautetaan mahdollisimman pian. Kokoomusopiskelijat näkevät, että kaikilta yliopistossa perustutkintoa suorittavilta opiskelijoilta perittävä pakollinen maksu ja ylioppilaskuntien jäseneksi liittäminen on Suomen perustuslain takaaman yhdistymisvapauden vastainen.

“Pakkojäsenyyttä on vuosien ajan puolustettu kyseenalaisin argumentein. Käytetyt argumentit eivät pysty ohittamaan sitä faktaa, että jokaisella Suomessa on perustuslaillinen perusoikeus valita yhteisönsä. Yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, sillä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ei ole pakko olla opiskelijakuntansa jäseniä”, Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja Juuso Mankonen toteaa.

“Perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut, että pakkojäsenyyden oikeutuksena on yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen. Ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät vuoden 2021 alussa YTHS:n piiriin, jonka myötä myös yliopisto-opiskelijoiden YTHS maksu siirtyy Kelan kautta perittäväksi. Perustelu terveydenhuollon järjestämisestä ei siis enää ole ajankohtainen.”, kaudelle 2020-2021 valittu puheenjohtaja Jeremias Nurmela toteaa.

Kokoomusopiskelijoiden 53. liittokokous pidettiin vuonna 2019 Jyväskylässä. Liittokokouksessa hyväksyttiin liitolle uusi tavoiteohjelma, jossa pyritään vastaamaan edistyksellisesti tulevaisuuden haasteisiin. Tavoiteohjelmassa otetaan kantaa laajasti yhteiskunnan kannalta keskeisiin kohtalonkysymyksiin mm. koulutuksen, ilmastonmuutoksen ja talouden kannalta.

Kokoomusopiskelijat näkevät, että perusoikeuksiin liittyvä epäkohdan korjaaminen on näistä tulevaisuuden haasteista yksinkertaisin toteuttaa. Kokoomusopiskelijat vaativat, että nykyinen hallitus ottaisi vakavasti opiskelijoiden vapauden ja kyvyn päättää omasta elämästään. Kokoomusopiskelijoiden mielestä hallituksen tulisi ajaa laajasti politiikkaa, jossa yhteiskunta pitää heikoimmista huolta, mutta missä ketään ei tarvitse holhota.

Lisätietoja:

Juuso Mankonen
Puheenjohtaja
juuso.mankonen@kokoomusopiskelijat.fi

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK                            Tiedote

                                                                                             Julkaisuvapaa 29.11. klo 11:00

Maisema-arkkitehti MARK Gretel Hemgårdille on myönnetty vuoden 2019 arkkitehtuurin valtionpalkinto pitkäaikaisesta taiteellisesta työstä maisema-arkkitehtuurin luojana ja maisemanäkökulman puolesta puhujana.

Gretel Hemgård (s. 1948) on tehnyt pitkäaikaista taiteellista työtä maisemansuunnittelussa ja restauroinnissa sekä toiminut maisema-arkkitehtuurin hyväksi laajasti kansainvälisesti ja kotimaassa. Hänen työssään korostuu suunnittelun pitkäjänteisyys ja monet toteutuksista ovat lajinsa parhaimpia Suomessa. Uusille rakennettaville alueille on hänen suunnitelmistaan syntynyt laaja kirjo kaupunkiympäristöjen arkkitehtuuria, puistoja, katuja, hautausmaita, pihoja ja maisemateoksia, joissa maisemansuunnittelu ja -arkkitehtuuri ovat tinkimättömästi ja monipuolisesti mukana arkkitehtuurin rinnalla ja samalla itsenäisinä teoksina.

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK pitää kunnianosoitusta erittäin merkittävänä ja onnittelee kunniajäsentään Gretel Hemgårdia lämpimästi. “Hemgårdin panos suomalaisen maisema-arkkitehtuurin edistäjänä on erittäin arvokas. Maisema-arkkitehtuuria on voinut opiskella Suomessa nyt 30 vuotta omana koulutusohjelmanaan ja ammattikuntamme on vakiinnuttanut asemansa arkkitehtisuunnittelun rinnalla.” sanoo maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Pia Kuusiniemi.

Gretel Hemgård on otettu palkinnosta: “Uskon, että saamani palkinto on tarkoitettu tunnustukseksi koko maisema-arkkitehtuurille. Henkilökohtaisesti tämä on tietysti suuri kunnia, sillä palkinto on arvokkain tunnustus, jonka maisema-arkkitehti tai arkkitehti voi saada. Mielelläni jakaisinkin huomionosoituksen kaikkien kanssa! “

Hemgård toivoo, että palkinto lisää yleistä keskustelua maisema-arkkitehtuurista: “Mediahuomiota on ollut huomattavan vähän, vaikka kasvukaupunkien rakentamisvauhti edellyttäisi ahkeraa keskustelua viheralueiden ja puistojen laadusta ja niiden merkityksestä paikan identiteettiin ja asukkaiden hyvinvointiin.”

Kuusiniemi on samaa mieltä: ”Maisema-arkkitehtuurin keinoin voimme vastata aikamme tärkeisiin kysymyksiin: miten voimme sopeutua ilmastonmuutokseen ja sitoutua kestävään ympäristön rakentamiseen ja samalla tuottaa laadukasta ja viihtyisää ympäristöä sekä tiivistyvillä keskusta-alueilla että haja-asutusalueilla. Haluamme myös kiittää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikuntaa tästä suuresta kunnianosoituksesta yhdistyksemme kunniajäsenelle ja sitä kautta koko alalle. ”

Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain taiteenalansa valtionpalkinnoista. Arkkitehtuurin valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen jakoi yhteensä neljätoista palkintoa eri taiteenaloille 29. marraskuuta.

Lisätietoja:

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK
puheenjohtaja Pia Kuusiniemi / +358 40 5584848 / puheenjohtaja@m-ark.fi

www.m-ark.fi

Lehdistömateriaalit: tinyurl.com/MARK-kuvat

Lisätietoja LANDMARK30-juhlavuoden tapahtumista ja juhlaluentojen tallenteet: www.landmark30.fi
Lisätietoja palkinnosta Taiken sivuilla: www.taike.fi/fi/web/arkkitehtuuri/arkkitehtuuri-ja-muotoilutoimikunta

Kouvola

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Tahvanainen Roosa, Vantaa                                          

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Antila Anne, Kouvola                                         

Hietala Sanna, Kouvola                                                 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (ylempi AMK)

Levonen Tarja, Kouvola                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Coban Maija, Jyväskylä                                                 

Hömppi Maarit, Helsinki                                                 

Järvinen Anna, Tampere                                                

Nokelainen Anna, Heinola                                              

Paljakka Heta, Kouvola                                                  

Rauhamaa Reeta, Lahti                                                 

Rynnäs Kaisa, Pori                                            

Vuosjärvi Kati, Jyväskylä                                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (AMK)

Lappalainen Riina, Mikkeli                                              

Rilasmaa Henna, Hartola                                               

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Master of Business Administration,

tradenomi (ylempi AMK)

Veneskari Teemu, Kouvola                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Lin Xin, Helsinki                                                             

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Arola Simo, Kouvola                                          

Koskinen Hanna, Lahti                                                   

Rainio Susanna, Hamina                                               

Vanhala Janika, Kouvola                                                                        

Ylinen Ismo, Tampere                                                    

Kotka

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (ylempi AMK)

Nikkilä Aleksi, Kangasala                

Poikolainen Mia, Vantaa                 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Koponen Anni, Orimattila                

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Joensuu Raisa, Vantaa                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Hovi Otto, Heinola                                                         

Lehtinen Olli, Kotka                                           

Pöllänen Janne, Hamina                                                

Sylander Nita, Ruokolahti                                               

Vinkka Keijo, Kuopio                                          

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Kyllönen Taru, Kotka                                                   

Laapas Tia, Kouvola                                                    

Markku Riina, Lappeenranta                                                    

Peri Timo, Kotka                                                          

Pieninkeroinen Tiina, Kouvola                                                 

Pietiläinen Katja, Kotka                                               

Pirinen Anna-Stiina, Kouvola                                                  

Vainio Eini, Kouvola                                        

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Elomaa Annina, Kotka                                                 

Ilvesaho Susanna, Kotka                                             

Karlsson Nea, Kouvola                                                

Kukkonen Anne, Kouvola                                            

Rossi Noora, Kotka                                          

Salmi Riikka, Kotka                                         

Ääpälä Jasmi, Kotka                                                    

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Pelho Miikka, Helsinki                                                 

Saastamoinen Jussi, Turku                                         

Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Merikapteeni (ylempi AMK)

Risto Tommi, Lieto                                          

Veltheim Max, Siuntio                                                  

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Liedes Eemeli, Kotka                                                   

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, Master of Engineering, insinööri (ylempi AMK)

Ylätalo Anssi, Kouvola                                                

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Eloranta Santtu, Kouvola                                               

Höglund Juuso, Kotka                                                    

Krouvi Sami, Loviisa                                          

Lipsanen Ossi, Kotka                                         

Parkkali Juha, Kotka                                          

Vainio Henri, Kotka                                            

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Belanohava Aliaksandra, Valko-Venäjä                                       

Liekkinen Pauliina, Kouvola                                            

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Savolainen Katri, Vihti, Nummela                                                

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Dyster Reetta, Mikkeli                                                                                                                            

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Haikonen Henna, Mikkeli                                               

Lönnqvist Pirjo, Salo                                          

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Salmi Antti, Hausjärvi                                         

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Lehtinen Johanna, Mikkeli                                              

Sutinen Satu, Mikkeli                                         

Watia Taru, Jyväskylä                                                    

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Fred Anu, Mikkeli                                                           

Hyvönen Henna, Varkaus                                              

Jakola Henna, Jyväskylä                                                

Kaukonen Julia, Varkaus                                               

Penttinen Tuulia, Mikkeli                                                

Soininen Ronja, Mikkeli                                                  

Voutilainen Elina, Mikkeli                                               

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Kurko Pekka, Kouvola                

Lampinen Petra Maarit Johanna, Mikkeli                 

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Al-Qasab Aya, Irak                                            

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Itkonen Teemu, Suonenjoki                                            

Nevalainen Sami, Turku                                                 

Piispanen Noora, Mikkeli                                                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Asikainen Nora, Imatra                                                  

Korkka Santeri, Mikkeli                                                  

Lukkarinen Lauri Henrik, Mikkeli                                     

Rinne Teemu, Kotka                                          

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Seppänen Anne Inkeri, Siilinjärvi                                                

Silvennoinen Laura Helena, Savonlinna                          

Simpanen Miia Maria, Pyhtää                                         

Työelämä edellyttää meiltä erilaisia taitoja kuten muistamista, havaitsemista, tarkkaavaisuutta, kirjoittamista ja lukemista. Jos esimerkiksi henkilö kokee vaikeaksi muistaa asioita ja suunnata tarkkaavaisuutta, saattaa tämä haitata arjessa, työssä ja opiskelussa toimimista ja oppimista. Jyväskylän ammattikorkeakolun (JAMK) Komppaa-hankkeessa on kehitetty Komppaa-ryhmätoimintamalli, jolla erilaisten haasteellisiksi koettujen tehtävien ja toimintojen tekeminen helpottuu.

Toiminnan mukauttamisessa voidaan hyödyntää erilaisia kompensaatiokeinoja, jotka voivat olla toiminnassa onnistumista edistäviä vahvuuksia, omia apukeinoja ja muiden tarjoamaa tukea. Konkreettisemmin nämä voivat olla tehtävän tai toiminnan ja tekemisen tavan mukauttamista, digitaalisten ja muiden apuvälineiden käyttämistä tai sosiaalisen tai fyysisen ympäristön mukauttamista. 

Ilman opiskelu- tai työpaikoilla tai muissa toimintaympäristöissä saatavaa tukea kasvaa riski itselle haasteellisen tai vaikean toiminnan välttelyyn tai sen lopettamiseen kokonaan. Siksi onkin tärkeää edistää myös työnantajien ja sosiaali-, terveys-, opetus- ja kuntoutusalan ammattilaisten tietoutta oppimisen vaikeuksista ja saatavilla olevista eri tehtäviä sujuvoittavista kompensaatiokeinoista.

Komppaa-ryhmätoimintamalli on kehitetty erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden ohjaukseen. Ryhmäläiset ovat henkilöitä, jotka kokevat toiminnallisia haasteita omassa arjessaan, työssään tai opinnoissaan erilaisista oppimisen vaikeuksista johtuen. Heillä tulee olla halu etsiä ja kokeilla erilaisia käytännön ratkaisuja eli kompensaatiokeinoja kokemiinsa haasteisiin.

Toimintamalli on koottu ryhmänohjaajan oppaaksi, jonka voi ladata JAMKin maksuttomana verkkojulkaisuna.

Kutsu medialle: Tule mukaan komppaamaan & kuulemaan eri näkökulmia oppimisen vaikeuksien kompensoinnista aikuisuudessa, Kompaten eteenpäin, Komppaa-hankkeen loppuseminaari järjestetään 3.12. klo 10-16 JAMKin auditoriossa (Piippukatu 2). Seminaarissa julkaistaan myös kehitetyt Ryhmänohjaajan opas ja Komppaa-peli. Seminaarin luennoitsijoiden kanssa voidaan sopia haastattelut erikseen. Katso tarkempi ohjelma.

Osallistua voi myös etänä: https://jamk.zoom.us/j/963568508

Ryhmätoimintamallia kehitettiin Euroopan sosiaalirahaston tukeman Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin -kehittämishankkeen (1.2.2018– 31.1.2020) aikana monialaisena yhteistyönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Hyvinvointiyksikön ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun, Sovatek-säätiön, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden, Honkalampi Kaski Jyväskylän, Visio-säätiön, Nuorten Ystävät ry:n ja Puustellin työkylän edustajien sekä Komppaa-ryhmiin osallistuneiden ryhmäläisten että JAMKin opiskelijoiden kanssa.

Lisätietoja:
Aino Alaverdyan, projektipäällikkö
p. 040 194 4679
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

http://blogit.jamk.fi/komppaa/

Turku valtaa tällä kertaa Studia-messut vahvistuva tekniikan koulutus edellä, muttei unohda runsasta muuta koulutustarjontaa ja opiskelijapalveluja. Tällä kertaa paikalla on myös aiempaa enemmän opiskelijalähettiläitä eri aloilta kertomassa opiskelusta ja opiskelijaelämästä Turussa.

Turun korkeakoulut ovat hyvin edustettuina Suomen suurimmassa opiskelu- ja uratapahtumassa Studiassa Helsingin messukeskuksessa ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona 3.–4.12. Suurella yhteisellä messuosastolla esillä ovat Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia sekä Turun Ylioppilaskyläsäätiö.

Korkeakoulujen ja Turun kaupungin messuosasto Opiskelijakaupunki Turku -yhteistyön alla tunnistetaan ja löydetään hyvin.

– Studia-messut on tapahtuma, joka kutsuu paikalle valtavan määrän nuoria ympäri Suomea – on tärkeää, että olemme isommalla joukolla mukana muistuttelemassa laajasta koulutustarjonnastamme, Opiskelijavalinta ja hakijapalvelut -osaston päällikkö Mari Kähkönen Turun yliopistolta sanoo.

– Studiaan lähtee aiempaa enemmän opiskelijalähettiläitä, joten nuorilla on mahdollisuus jututtaa heitä eri alojen opinnoista ja opiskelijaelämästä Turussa.

Opinto-ohjaajiakin on paikalla kaikilta aloilta ja Åbo Akademista paikalle saapuu lisäksi robotti Nao. Helsingin Studia-messut järjestetään tänä vuonna jo 27. kertaa.

Tekniikan koulutus laajenee ja teekkarikulttuuri vahvistuu

Syksyllä 2020 Turun yliopiston tekniikan koulutustarjonta saa bio- ja tietotekniikan rinnalle uudet konetekniikan ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmat, jotka ovat mukana kevään yhteishaussa. Neljä diplomi-insinöörin koulutusohjelmaa muodostavat Turun yliopistoon vahvan tekniikan koulutuksen kokonaisuuden. Aloituspaikkojen määrää lisätään kaikissa Turun yliopiston tekniikan koulutuksissa, ja tekniikan diplomi-insinöörikoulutuksiin otetaan ensi vuonna yhteensä 273 opiskelijaa. 

Myös Turun ammattikorkeakoulu on lisännyt tekniikan alan koulutuksiaan. Kevään yhteishaussa AMK:lla on 13 AMK-tutkintoon johtavaa ja neljä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa tekniikan alan koulutusta. Uutuuksina on kansainvälisille teknisen myynnin markkinoille insinöörejä (AMK) valmistava myynti-insinöörikoulutus sekä hajautettu energiatuotanto -koulutus, josta valmistuu YAMK-insinöörejä esimerkiksi kestävän energiatuotannon sekä älykkäiden sähköverkkojen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Aloituspaikkoja tekniikan alan koulutuksiin on kaikkineen 930.

Åbo Akademissa ruotsinkielisiä DI-aloituspaikkoja on tarjolla 95.

Yrkeshögskolan Noviassa voi opiskella vaikkapa merikapteenin (opetuskieli ruotsi tai englanti) tai merenkulkualan insinöörin (opetuskieli englanti) koulutusohjelmissa.

– Meillä on Turussa tarjolla myös kaksi erilaista merenkulun ylempää AMK-koulutusta, kertoo viestintäpäällikkö Jenny Svartsjö Yrkeshögskolan Noviasta.

Kaikissa Turun alueen korkeakouluissa avoimen väylän ja siirtohaun aloituspaikat tulevat vielä päälle, joten opiskelupaikkoja riittää.

– Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt huomattavasti tekniikan osaajien kysyntää maakunnassamme. Tarvitsemme koko ajan uutta ja uudenlaista osaamista, rehtori Vesa Taatila Turun ammattikorkeakoulusta sanoo.

Mari Kähkönen Turun yliopistolta iloitsee myös siitä, mitä tekniikan koulutusten laajennus Varsinais-Suomessa merkitsee muilla koulutusaloilla.

– Kaikilla uusilla tekniikan koulutuksilla vastataan työelämän tarpeisiin, mikä aivan varmasti tulee näkymään myös muiden koulutusten työelämäyhteyksien vahvistumisena. Paitsi tekniikassa, myös muilla aloilla työura saattaa aueta nopeasti jo opintojen aikana ja Turku nähdään entistä houkuttelevampana opiskelukaupunkina.

Turku houkuttelee paitsi opiskelemaan, myös jäämään opintojen jälkeen.

Opiskelijakaupunki Turku Studia-messujen osastolla 4 b 51 Helsingin messukeskuksessa 3.–4.12.2019. Messut ovat avoinna tiistaina klo 9–17 ja keskiviikkona 9–16.

Opiskelijakaupunki Turku -yhteistyössä ovat mukana Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, opiskelijakunnat ja -järjestöt sekä Turku Science Park. Tavoitteena on rakentaa Turusta Suomen paras opiskelijakaupunki, ja tavoite on kirjattu myös Turku 2029 -kaupunkistrategiaan.

Lisätiedot Turun yliopisto:
markkinointisuunnittelija
Heidi Pyhälahti
puh. 050 300 1598
heidi.pyhalahti@utu.fi

Lisätiedot Turun AMK:
markkinointisuunnittelija
Sara Pietilä
puh. 040 355 0394
sara.pietila@turkuamk.fi

Lisätiedot Åbo Akademi:
markkinointipäällikkö
Ulrika Ström
puh. 050 409 6337
ulrika.m.strom@abo.fi

Lisätiedot Yrkeshögskolan Novia:
viestintäpäällikkö
Jenny Svartsjö
puh. 050 561 7803
jenny.svartsjo@novia.fi

Lisätiedot Turun kaupunki:
viestintäsuunnittelija
Siina Alaranta
Opiskelijakaupunki Turku
puh. 050 598 5684
siina.alaranta@turku.fi

Vesilaitoksen johtaja Samuel Makoti vastaa puheluun kesken Mikkelin vierailun. Yksi eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin vedenpumppaamoista on jälleen jouduttu pysäyttämään pohjaveden pinnan alhaisen tason vuoksi. Vesihuolto katkeaa osalta kaupungin asukkaista. Katkokset ovat tuttuja Limpopon provinssissa, jossa asuu lähes 6 miljoonaa asukasta.

Etelä-Afrikan vesikriisi nousi maailman tietoisuuteen vuonna 2017, kun lähes kaksi vuotta jatkunut kuiva kausi ehdytti maan vesivarannot. Vedenjakelun infrastruktuuria ei ollut suunniteltu vallitseviin oloihin. Kapkaupungissa, joka on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista, vedenjakelua jouduttiin säännöstelemään pahimmillaan 25 litraan päivässä asukasta kohden. Vastaava tilanne koettiin viimeksi vuonna 1933.

Kuivuuden ohella syy Etelä-Afrikan vesipulaan on nopea väestömäärän kasvu kaupungeissa. Viimeisen 20 vuoden aikana yksin Kapkaupungin väestömäärä kasvoi 71 prosenttia.

-Väestömäärän kasvu Etelä-Afrikan kaupungeissa suuri haaste erityisesti veden riittävyydelle ja laadulle. Maassa on toimiva vesi-infrastruktuuri, mutta vanhentuneiden jätevedenpuhdistamoiden sekä muun vesihuollon infran ja osaamisen taso eivät riitä kasvavan väestön tarpeisiin, kertoo mikkeliläisen vesihuollon ratkaisuja tarjoavan Operon Groupin Mikko Laitinen.

Ratkaisua maan vesihaasteeseen etsitään Suomesta

 Eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin virkamies- ja luottamusjohto sekä vesihuollon asiantuntijat tutustuivat Mikkelissä suomalaiseen vesiosaamiseen marraskuussa 2019. Polokwane on muiden Etelä-Afrikan kaupunkien tavoin suurissa vaikeuksissa vedensaannin turvaamiseksi asukkailleen. Tästä syystä alueella on käynnistetty laaja vesihuollon uudistamisen ohjelma.

-Tällä hetkellä maassa pohditaan uudelleen koko vesihuollon järjestämistä. Erityisesti jäteveden käsittelyteknologiat ja uusioveden tuotanto kiinnostavat,  kertoo EcoSairilan ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkeli valikoitui vierailukohteeksi, sillä kaupunkiin rakennettava uusi puhdistamo sekä Mikkeliin keskittynyt vesialan tutkimus ja osaaminen herättää mielenkiintoa ja sen merkittävyys on tunnistettu kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Mikkelissä vierailijoita kiinnosti koko vesihuollon järjestäminen, mutta erityisesti uusi jäteveden käsittelyteknologia ja uusioveden tuotanto, jota rakennetaan EcoSairilaan Mikkelin uuden puhdistamon yhteyteen. Myös lietteen hyödyntäminen biokaasuksi ja edelleen sähköksi sekä vesihuollon asiantuntijoiden koulutus herättivät paljon keskustelua.

Paikallisia yrityksiä oli ohjelmassa mukana Operon Group Oy, Mipro Oy ja Nanopar Oy. Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tarjosivat LUT yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto.

-Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Meillä on myös valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä, kertoo Panu Jouhkimo MikseiMikkelistä. Vieraat olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä pilottilaitoksella ollaan veden uusiokäytön kehittämisessä.

Miljardiluokan investointien lisäksi Etelä-Afrikka tarvitsee osaamista

Vuonna 2020 Etelä-Afrikan väestömäärä ylittää 60 miljoonaa ihmistä. Kohta kolme vuotta kestänyttä vesikriisiä pyritään ratkaisemaan aktiivisesti ja maailmalta haetaan nyt parhaita ratkaisuja.

Mikkelissä suomalaista vesiosaamista aiotaankin tehdä tunnetuksi Water Operator Partnership -mallilla, jonka toteuttamiseen Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa rahoitusta. Mallissa suomalainen vesihuoltolaitos toimii toisessa maassa toimivan laitoksen kumppanina. Tavoitteina ovat mm. yhteinen oppiminen ja johtamisen vahvistaminen. Yhteistyö mahdollistaa monitasoisten kumppanuuksien syntymisen ja luo pohjaa myös suomalaisten teknologiayritysten liiketoiminnalle.

-Näemme, että Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Meillä on valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä. Myös yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Vieraamme olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä olemme veden uusiokäytön kehittämisessä pilottilaitoksella. Meillä on tässä käsissämme vientituote, jolla ratkaistaan globaaleja ilmastonmuutoksen ja väestökasvun mukanaan tuomia haasteita.

Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut Etelä-Afrikan yhdeksi vesihuollon kehittämisen yhteistyöalueeksi. Mikkelin vesiosaaminen on ollut edustettuna myös ministeriön delegaation matkassa Etelä-Afrikassa. Vierailua ennen mikkeliläinen Aquazone Oy rakensi Polokwanen alueelle yhteistyöverkostoa. Yhteistyöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia selvitetään yhdessä ministeriön kanssa.

Lisätiedot:

Panu Jouhkimo, ohjelmakoordinaattori
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 044 598 6854
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi

(Kuvateksti 1: Vesihuollon infrastruktuuri Etelä-Afrikassa ei riitä kaupunkien kasvavan väestön tarpeisiin. Kuva: Jyri Koivisto, Operon Group)

(Kuvateksti 2: Vesilaitoksen johtaja Samuel Makoti maistaa Mikkelin vedenpuhdistamossa puhdistettua vettä)

(Kuvateksti 3: Erityisesti vedenpuhdistusteknologiat kiinnostavat nyt Etelä-Afrikkaa, sillä maan vesivaranto on rajallinen)

Suomen Asiakastiedon TarkkaFyrkka-hankkeelle innovaatiotunnustus sekä pääsy maailmanlaajuiseen HundrED-levitykseen. Nuorten maksuhäiriöt osoittavat, että talouskasvatukselle on yhä enemmän tarvetta.

Suomen Asiakastieto on järjestänyt nuorille suunnattuja talouskasvatuksen TarkkaFyrkka-oppitunteja jo vuodesta 2011. TarkkaFyrkka-työpajoissa kerrotaan mm. luottotiedoista sekä siitä, miten maksuhäiriö syntyy ja miten niitä voi välttää. Tänä vuonna pilottityöpajoissa on nostettu esille, kuinka tärkeää on nostaa nuoren talousongelmat ajoissa esille.

”Monesti ongelma on se, että apua talousvaikeuksiin pyydetään aivan liian myöhään, jos ollenkaan. Nuoret eivät tiedä, että esimerkiksi koulukuraattorilta saa perustietoa ja eteenpäin ohjausta myös talousongelmissa”, TarkkaFyrkka-hankkeesta vastaava Heikki Ruponen toteaa.

Suomen Asiakastiedon #TarkkaFyrkka-sarjakuvatyöpaja sai juuri HundrED.org-verkoston innovaatiotunnustuksen, kun se valittiin yhdeksi kymmenestä Nuorten taloustaidot -raportin innovaatioista. Sarjakuvatyöpajoissa ideana oli osoittaa, että talouskasvatusta voi yhtä hyvin antaa kuvaamataidon kuin muillakin oppitunneilla. Tunnustuksen kautta TarkkaFyrkka-hanke pääsi maailmanlaajuiseen levitykseen.

”Olemme rakentaneet nykyisen konseptin yhdessä Nuorten Akatemian kanssa ja tavoitteena on ollut helposti skaalautuva työpajamalli. HundrED-organisaation antama tunnustus luo lisäuskoa siihen, että olemme oikealla polulla. Materiaalit ovat vapaasti kenen tahansa käytettävissä, joten toivonkin, että opettajat tutustuvat niihin ja ottavat niistä ideoita omaan opetukseensa”, Heikki Ruponen kertoo.

Nuorella suuri riski saada maksuhäiriö – Hämeen tilanne huolestuttavin

TarkkaFyrkka-hanke on perustettu alun perin, koska nuorten riski saada maksuhäiriöitä on korkea. Tällä hetkellä noin 385 700 suomalaisella on maksuhäiriö. Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten määrä lähtee nopeaan kasvuun 25 vuoden iästä alkaen. 25-29-vuotiaista jo 12,8 % on maksuhäiriö tai -häiriöitä ja nousu jatkuu tästä aina 40-vuotiaisiin asti.

Keskimäärin suomalaisista aikuisista noin 8,4 % on maksuhäiriöitä, mutta nuorilla tämä keskiarvo ylittyy lähes kaikissa maakunnissa. Päijät-Häme erottuu selkeästi muista maakunnista, sillä siellä jo 14 % 25-29-vuotiaista on maksuhäiriö. Hämeessä tilanne on muutenkin huolestuttava, koska Kanta-Hämeessä on seuraavaksi eniten maksuhäiriöisiä samassa ikäluokassa (12,7 %). Ainoastaan Pohjanmaalla (6,8 %) ja Ahvenanmaalla (4,6 %) maksuhäiriöisten nuorten osuus on koko Suomen aikuisväestön keskiarvon alapuolella. Ahvenanmaalla maksuhäiriöt kääntyvät jopa lievään laskuun 25-29-vuotiaiden ikäluokassa verrattuna 20-24-vuotiaisiin.

”Maksuhäiriö hankaloittaa luonnollisesti nuoren elämää, mutta se myös pysäyttää velkaantumisen tehokkaasti. Varsinkin nuorilla ikäluokilla tietoisuuden lisääminen voisi jo itsessään vähentää ylivelkaantumista ja tuoda nuoret avun piiriin ajoissa”, Heikki Ruponen toteaa lopuksi.

Liitteenä tilastotietoa nuorten maksuhäiriöriskistä maakunnittain

Lisätietoa: Heikki Ruponen puh. 010 270 7333, heikki.ruponen@asiakastieto.fi

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaussa oli mukana noin 250 koulutusta ja 30 100 hakijaa. Noin 23 prosenttia hakijoista sai opiskelupaikan.

Korkeakoulujen syksyn 2019 yhteishaussa oli 30 100 hakijaa, joista opiskelupaikan sai yli 7000. Hyväksyttyjä on noin 200 enemmän kuin viime syksynä. Tarjolla oli tällä kertaa noin 250 koulutusohjelmaa, joista 20 oli yliopistokoulutuksia. Viidesosa haun koulutuksista oli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tai yliopistojen maisterikoulutusta.

Eniten aloituspaikkoja oli tarjolla terveys- ja hyvinvointialalla, jonne sijoittui lähes puolet kaikista hyväksytyistä. Toiseksi eniten opiskelijoita, eli noin 18 prosenttia kaikista hyväksytyistä, valittiin kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloille.

Hyväksytyistä 21 prosenttia valittiin suoraan todistusvalinnalla. Valintakokeen perusteella opiskelupaikan sai yli 70 prosenttia hyväksytyistä. Loput opiskelupaikan saaneista valittiin muilla valintatavoilla, esimerkiksi avoimen väylän tai todistuksesta ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella.

Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia oli noin 81 prosenttia kaikista hakijoista ja noin 76 prosenttia hyväksytyistä.

Hakijat saavat tällä viikolla tiedon yhteishaun tuloksista sähköpostiinsa. Nyt valituksi tulleiden hakijoiden tulee ottaa paikka vastaan viimeistään tiistaina 9.12. klo 15. Varasijoilla olevia hakijoita voidaan hyväksyä vielä 17.12. asti.

Lisähaut yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille

Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille 2.12.─13.12. välisenä aikana. Tarjolla olevat koulutukset julkaistaan Opintopolussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä.  Koulutuksiin haetaan Opintopolun kautta yhteishaun lisähaun lomakkeella.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Merja Väistö, puh. 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi

***

Resultaten i gemensam ansökan till högskolor klara

I den gemensamma ansökan till yrkeshögskolor och universitet deltog cirka 250 utbildningar och cirka 30 100 sökande. Av de sökande kunde ca 23 procent antas till utbildning. 

I höstens gemensamma ansökan till högskolor fanns 30 100 sökande, varav drygt 7000 fick en studieplats. Antalet godkända är cirka 200 fler än ifjol. I ansökan ingick den här gången omkring 250 utbildningsprogram, varav 20 var universitetsutbildningar. En femtedel av utbildningarna bestod av högre yrkeshögskoleutbildningar eller magisterutbildningar vid universiteten.

De flesta nybörjarplatserna fanns inom hälsovård och välfärdsområdet, till vilket kunde antas ungefär hälften av alla godkända. Näst flesta antalet studerande, dvs. ca 18 procent av alla godkända, antogs till området för handel, administration och juridik.

21 procent av dem som godkändes antogs utgående från betyg. På basis av urvalsprov godkändes drygt 70 procent. Resten av de antagna valdes på annat sätt, till exempel via den öppna leden eller på basis av det totala poängantalet för betyg och urvalsprov.

Cirka 81 procent av alla sökande ansökte om sin första högskoleplats och 76 procent godkändes.

De sökande får denna vecka information om sitt antagningsresultat per e-post. De som i detta skede antas bör ta emot sin studieplats senast tisdag 9.12 kl. 15. Sökande på reservplats kan godkännas fram till 17.12.

Tilläggsansökan till lediga studieplatser i gemensam ansökan

Högskolorna kan ordna tilläggsansökningar 2─13.12 till studieplatser som inte fyllts i den gemensamma ansökan. Utbildningarna publiceras i Studieinfo.fi och på högskolornas webbplatser allteftersom högskolorna beslutar om ordnandet av tilläggsansökningar. Ansökan görs via Studieinfo med en blankett för tilläggsansökan. 

Mer information:

Specialsakkunnig Merja Väistö, tel. 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi  

”Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon”, luvataan hallituksen ohjelmassa. Uusimman Tiedebarometrin mukaan kansa uskoo vahvasti tieteeseen ja tiedeyhteisöön. Kansalliset sekä kansainväliset esimerkit osoittavat, että tutkitulle tiedolle on tarvetta enemmän kuin koskaan. 

- Onkin hyvin ristiriitaista, että tutkitun tiedon pohjana olevan tutkimuksen rahoitus alenee eri tasoilla – niin kansallisesti kuin EU:n ohjelmissa, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Professoriliitto pitää erittäin tärkeänä, että yliopistoindeksi on luvattu pitää voimassa koko hallituskauden ja perusrahoituksen rahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Nämä eivät kuitenkaan tuo paljoa helpotusta tutkimuksen puolelle.

Budjettiriihen lukujen valossa Suomen Akatemialle oli tulossa 45 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Tästä 25 miljoonaa oli väliaikaiseksi aiottua lippulaivarahoitusta. Hallituksen tekemän (21.11.) budjettitäydennyksen mukaan Akatemia on saamassa 10 miljoonaa takaisin, mutta silti tutkimusrahoitus vähenee aiemmasta. Professoriliitto pitää suuntaa vääränä.  

Business Finlandin rahoituspäätökset ovat viivästyneet ja merkittäviä hankkeita on jäänyt vaille rahoitusta viime hallituskaudella tehtyjen rahoitusleikkausten vuoksi. Business Finlandin kokonaisrahoituksen nostaminen valtion talousarviossa vuodelle 2020 on hyvä asia, mutta määrä ei ole riittävä.

EU:n tutkimusrahoituksen tilanteesta kuuluu huolestuttavia tietoja. EU:n puheenjohtajamaa Suomi on esittämässä EU:n budjettiin sellaisia leikkauksia, jotka toteutuessaan vähentäisivät merkittävästi tutkijoidemme mahdollisuuksia saada rahoitusta. Horizon European -ohjelman rahoitusta leikattaisiin mahdollisesti 12 miljardilla eurolla eli noin 15 prosentilla. 

- Suomalaiset päättäjät ovat kehottaneet tutkijoita hakemaan lisää rahaa EU:n rahoitusinstrumenteista. Nyt sahataan tätä oksaa. Mitä vähemmän euroja on jaossa, sitä vähemmän tutkijamme saavat EU:n rahoitusta. Ja hyvin outoa on se, että tätä ajaa osaamista korostava EU:n puheenjohtajamaa Suomi.   

Professoriliitto on vaikuttanut monilla tahoilla siihen, että EU:n tutkimusrahoituksen määrä tulee palauttaa edellisen parlamentin hyväksymälle, korotetulle tasolle.  

Rahoituksen lisäksi tutkimuksen tekeminen vaatii myös aikaa. Professoriliitto saa ylivoimaisesti eniten palautetta jäsenistöltään siitä, että professoreilla ei ole riittävästi aikaa tutkimuksen tekemiseen. Tehdyt ajankäyttötutkimukset ja liiton omat selvitykset osoittavat, että professorin vuosittainen kokonaistyöaika täyttyy opetustehtävillä, väitöskirjojen ohjauksilla sekä asiantuntija- ja hallintotehtävillä. Tämän lisäksi aikaa kuluu entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. 

- Oikeus tutkimuskausiin on Professoriliiton neuvottelutavoitteiden kärjessä, puheenjohtaja Kivistö-Rahnasto linjaa.

Yliopistohenkilöstöä koskevat työehtosopimusneuvottelut alkavat tammikuun lopussa. 

Professoriliiton valtuusto oli koolla perjantaina Helsingissä.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757; 

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725 

Lappeenrannan kaupunki järjestää kaikille avoimen esittelytilaisuuden Lauritsalan uuden koulun rakennushankkeesta Lauritsalan koulun liikuntasalissa tiistaina 10.12. klo 17.30-19. Urakoitsijaksi valittu YIT Suomi Oy esittelee tilaisuudessa muun muassa uuden koulun pohjakuvia ja kertoo tarkemmin aikatauluista ja esimerkiksi alustavista työmaaliikennettä koskevista suunnitelmista.

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitilajohtaja Katri Tolvanen on tyytyväinen, että Lauritsalan uutta koulua voidaan viimein esitellä tarkemmin huoltajille, asukkaille ja muille aiheesta kiinnostuneille tahoille.

- Hankkeen hankinta kilpailullisena neuvottelumenettelynä ei mahdollistanut luonnosten esittelyä aiemmin valmisteluvaiheessa toisin kuin monissa muissa hankkeissa on voitu tehdä.

- Nyt järjestettävässä tilaisuudessa pääsee tutustumaan suunnitelmiin ja myös kommentoimaan niitä. Saatua palautetta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hankkeen tarkennetussa suunnittelussa, joka aloitetaan joulukuun 2019 aikana.

Lauritsalan uusi koulu toteutetaan elinkaarimallilla, jossa YIT Suomi Oy vastaa rakennusinvestoinnista ja lisäksi rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava kouluhanke Lappeenrannassa. Hankkeen urakkasopimukset allekirjoitettiin 29.11.2019.

Lauritsalan uuden koulun on määrä valmistua suunnitelman mukaan vuonna 2021 siten, että se on käyttöönotettavissa vuoden 2022 alussa. Rakentaminen alkaa kevättalvella 2020.

Uusi koulu tulee olemaan kolmikerroksinen ja sen tilat ryhmitellään muutaman vuosiluokan yhteisiin kotisoluihin ja aineopetustilojen muodostamiin kokonaisuuksiin. Lauritsalan koulun rehtorin Jukka Mielikäisen mukaan tilaryhmittelyn avulla saadaan varmistettua sopivan kokoiset ja rauhalliset opiskelualueet.

- Opiskelualueilla toimii noin sata oppilasta ja oppilasryhmille on varattu riittävä määrä monipuolisia opetustiloja, jotka muodostuvat perinteisistä luokkatiloista, jakoseinäratkaisun avulla toiseen luokkatilaan yhdistettävistä huoneista, avattavan seinäratkaisun avulla oppimisalueen keskeisaulaan yhdistettävistä tiloista ja pienemmistä oppimistiloista.

- Opiskelualueista saadaan erittäin monipuolisia ja ne ovat muunneltavissa ryhmän ja aiheen vaatimalla tavalla. Yhdessä huolellisen akustiikkasuunnittelun kanssa edellä kuvatut ratkaisut tukevat hyvää työrauhaa erinomaisesti.

Lauritsalan uusi koulu on suunniteltu palvelemaan myös iltakäyttäjien tarpeita. Mielikäinen kertoo, että tämä on huomioitu muun muassa nuorisotilan sekä liikuntatilojen suunnittelussa.

- Mikäli esimerkiksi nämä tilat kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti tulla esittelytilaisuuteen tutustumaan suunnitelmiin.

Havainnekuvat Lauritsalan uuden koulun sisätiloista: YIT Suomi Oy.

Lisätietoja:

Lappeenrannan Toimitilat Oy, toimitilajohtaja Katri Tolvanen,
puh. 040 5743 630, katri.tolvanen@lappeenranta.fi

Lauritsalan koulun rehtori Jukka Mielikäinen,
puh. 0400 753 489, jukka.mielikainen@lappeenranta.fi

Alle on listattu valmistumistiedon julkaisemiseen luvan antaneet, Hämeen ammattikorkeakoulutsta 29.11.2019 valmistuneet henkilöt. 

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Luonnonvara- ja ympäristöala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Agrologi (ylempi AMK)   

Tuuli Marjatta Hakala, Espoo ( 02130 )

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)   

Katja Marjatta Kairtamo, Nokia ( 37120 )

Minna Marjaana Marttila, Järvenpää ( 04460 )

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)   

Johanna Katariina Isaksson, Vantaa ( 01600 )

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)   

Titta Annika Aura, Tampere ( 33230 )

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)   

Matti Olavi Kallioniemi, Nurmijärvi ( 01830 )

Jani Ville Sakari Myllykoski, Loppi ( 12520 )

Tomi Petteri Mäkinen, Hausjärvi ( 12310 )

Virpi Anneli Vuolahti, Loppi ( 12540 )

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, Insinööri (ylempi AMK)   

Riikka Johanna Tuomi, Riihimäki ( 11910 )

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)   

Kalle Antero Iloranta, Helsinki ( 00350 )

Niilo Pietari Keskinen, Hämeenlinna ( 13100 )

Laura Sofia Lappalainen, Hämeenlinna ( 13300 )

Anu Susanna Lindell, Kirkkonummi ( 02430 )

Julius Sakari Pehkonen, Espoo ( 02320 )

Jenni Marika Pekala, Valkeakoski ( 37630 )

Valtteri Matias Virtanen, Tampere ( 33900 )

Luonnonvara- ja ympäristöala

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)   

Linda Sini Katriina Viljamaa, Kuopio ( 70150 )

Maaseutuelinkeinojen koulutus ,Agrologi (AMK)   

Jenni Maria Ylikahri, Pori ( 28560 )

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Arttu Heikki Julius Liuttula, Valkeakoski ( 37860 )

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)   

Lena Kajsa Fors, Hausjärvi ( 11130 )

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)   

Tanja Marita Koivuranta, Espoo ( 02210 )

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)   

Jussi-Pekka Laakkonen, Salo ( 24800 )

Tiina Maria Latvala, Forssa ( 30100 )

Laura Pauliina Lehtinen, Tammela ( 31300 )

Sara-Maria Miettinen, Tammela ( 31300 )

Timo Richter, Hämeenlinna ( 14500 )

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)   

Auli Susanna Halonen, Hämeenlinna ( 16900 )

Nelli Johanna Lampinen, Hämeenlinna ( 13130 )

Merja Johanna Rämö, Forssa ( 30100 )

Tekniikan ja liikenteen ala

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)   

Thanh Phuc Le, Espoo ( 02150 )

Quoc Bao Tran, Valkeakoski ( 37630 )

 Konetekniikan koulutus,Insinööri (AMK)   

Aku Lauri Koskela, Riihimäki ( 11100 )

Eero Jooseppi Sipponen, Hämeenlinna ( 13210 )

Henri Mikael Virtanen, Riihimäki ( 11130 )

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)   

Santtu Rikhard Bussian, Kerava ( 04250 )

Juha Pekka Tuominen, Järvenpää ( 04400 )

Rakennustekniikan koulutusohjelma, Insinööri (AMK)   

Ville Juhani Neitola, Hämeenlinna ( 13300 )

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)   

Jari Juhani Engelbert Kakko, Lieto ( 21450 )

Lauri Antti Tapio Liuttula, Tampere ( 33210 )

Miika Antero Rämö, Janakkala ( 13330 )

Tuukka Samuli Seppälä, Hyvinkää ( 05810 )

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus ,Rakennusmestari (AMK)   

Hannu Kalervo Leppäkoski, Humppila ( 31640 )

Joni Juhani Saarinen, Espoo ( 02180 )

Supply Chain Management -koulutusohjelma, Insinööri (AMK)   

Tuomas Mikael Sällinen, Helsinki ( 00810 )

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)   

Vesa-Juhani Antero Heikkilä, Ylöjärvi ( 33480 )

Ari Pekka Lindgren, Tampere ( 33720 )

Jari Tapio Mertala, Järvenpää ( 04400 )

Joonas Kalevi Simpanen, Hämeenlinna ( 13300 )

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)   

Justus Pauli Kalevi Kämppi, Riihimäki ( 11710 )

Jan-Ville Mikael Tervonen, Vantaa ( 01610  )

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala

International Business -koulutus, Tradenomi (AMK)   

Peter Lamquaye Ayivi Aziati, Hämeenlinna ( 13100 )

Thi Khanh Vy Dang, Helsinki ( 00770 )

Jonne Petteri Kulmala, Tampere ( 33870 )

Edona Mulaku, Helsinki ( 00400 )

Thanh Triet Ngo, Helsinki ( 00500 )

Thien Phuc Nguyen, Vietnam ( 

Jasmin Janika Julia Westerlund, Tampere ( 33540 )

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)   

Katleena Kortesuo, Hämeenlinna ( 13130 )

Vera Annina Saastamoinen, Helsinki ( 00500 )

AMMATILLINEN OPETTAJAKOULUTUS

29.11.2019 valmistuvat:

Ammatillinen opettajankoulutus:

Minna Hellgrén, Masku ( 21250 )

Marja-Riikka Holmi, Forssa ( 30420 )

Jarmo Huhta, Espoo ( 02320 )

Anu Jankkila, Jyväskylä ( 40800 )

Jenni Jyräs, Lappeenranta ( 53400 )

Toomas Karhu, Turku ( 20810 )

Sanna Keskikuru, Vaasa ( 65100 )

Melanie Kirwa, Lahti ( 15340 )

Satu Kivimäki, Lammi ( 16900 )

Joel Kontturi, Mäntsälä ( 04620 )

Sanna Lallukka, Kouvola ( 45360 )

Jonne Lehmusoksa, Joensuu ( 80100 )

Kati Loijas, Akaa ( 37830 )

Kati Manskinen, Heinola ( 18100 )

Suvi Mathlin, Tampere ( 33100 )

Satu Pietilä, Seinäjoki ( 60200 )

Antti Prepula, Lahti ( 15100 )

Satu Puumala, Helsinki ( 00500 )

Olli Ruth, Kauniainen ( 02700 )

Aleksi Salminen, Salo ( 24100 )

Riina Salonen, Lahti ( 15140 )

Susan Silvennoinen, Vantaa ( 01200 )

Elina Syrjänen, Tuusula ( 04300 )

Arja Vainio, Raisio ( 21200 )

Aiemmin syksyn 2019 aikana valmistuneita:

Ammatillinen opettajankoulutus:

Sakari Kinnunen, Kalajoki ( 85100 )

Riku Hyttinen, Hämeenlinna ( 13100 )

Pia Wikström, Espoo ( 02780 )

Erja Linnero, Hattula ( 13880 )

Mauno Ylioja, Riihimäki ( 11710 )

Elina Björk, Ylöjärvi ( 33480 )

Mika Virolainen, Hyvinkää ( 05810 )

Henri Enroos, Vihti ( 03790 )

Opinto-ohjaajan koulutus:

Riia Palmqvist, Espoo ( 02360 )

 HUOM! Korjaus: Julkaisuvapaa 29.11. klo 11.00

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK                            Tiedote

                                                                                             Julkaisuvapaa 29.11. klo 11:00

Maisema-arkkitehti MARK Gretel Hemgårdille on myönnetty vuoden 2019 arkkitehtuurin valtionpalkinto pitkäaikaisesta taiteellisesta työstä maisema-arkkitehtuurin luojana ja maisemanäkökulman puolesta puhujana.

Gretel Hemgård (s. 1948) on tehnyt pitkäaikaista taiteellista työtä maisemansuunnittelussa ja restauroinnissa sekä toiminut maisema-arkkitehtuurin hyväksi laajasti kansainvälisesti ja kotimaassa. Hänen työssään korostuu suunnittelun pitkäjänteisyys ja monet toteutuksista ovat lajinsa parhaimpia Suomessa. Uusille rakennettaville alueille on hänen suunnitelmistaan syntynyt laaja kirjo kaupunkiympäristöjen arkkitehtuuria, puistoja, katuja, hautausmaita, pihoja ja maisemateoksia, joissa maisemansuunnittelu ja -arkkitehtuuri ovat tinkimättömästi ja monipuolisesti mukana arkkitehtuurin rinnalla ja samalla itsenäisinä teoksina.

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK pitää kunnianosoitusta erittäin merkittävänä ja onnittelee kunniajäsentään Gretel Hemgårdia lämpimästi. “Hemgårdin panos suomalaisen maisema-arkkitehtuurin edistäjänä on erittäin arvokas. Maisema-arkkitehtuuria on voinut opiskella Suomessa nyt 30 vuotta omana koulutusohjelmanaan ja ammattikuntamme on vakiinnuttanut asemansa arkkitehtisuunnittelun rinnalla.” sanoo maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Pia Kuusiniemi.

Gretel Hemgård on otettu palkinnosta: “Uskon, että saamani palkinto on tarkoitettu tunnustukseksi koko maisema-arkkitehtuurille. Henkilökohtaisesti tämä on tietysti suuri kunnia, sillä palkinto on arvokkain tunnustus, jonka maisema-arkkitehti tai arkkitehti voi saada. Mielelläni jakaisinkin huomionosoituksen kaikkien kanssa! “

Hemgård toivoo, että palkinto lisää yleistä keskustelua maisema-arkkitehtuurista: “Mediahuomiota on ollut huomattavan vähän, vaikka kasvukaupunkien rakentamisvauhti edellyttäisi ahkeraa keskustelua viheralueiden ja puistojen laadusta ja niiden merkityksestä paikan identiteettiin ja asukkaiden hyvinvointiin.”

Kuusiniemi on samaa mieltä: ”Maisema-arkkitehtuurin keinoin voimme vastata aikamme tärkeisiin kysymyksiin: miten voimme sopeutua ilmastonmuutokseen ja sitoutua kestävään ympäristön rakentamiseen ja samalla tuottaa laadukasta ja viihtyisää ympäristöä sekä tiivistyvillä keskusta-alueilla että haja-asutusalueilla. Haluamme myös kiittää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikuntaa tästä suuresta kunnianosoituksesta yhdistyksemme kunniajäsenelle ja sitä kautta koko alalle. ”

Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain taiteenalansa valtionpalkinnoista. Arkkitehtuurin valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen jakoi yhteensä neljätoista palkintoa eri taiteenaloille 29. marraskuuta.

Lisätietoja:

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK
puheenjohtaja Pia Kuusiniemi / +358 40 5584848 / puheenjohtaja@m-ark.fi

www.m-ark.fi

Lehdistömateriaalit: tinyurl.com/MARK-kuvat

Lisätietoja LANDMARK30-juhlavuoden tapahtumista ja juhlaluentojen tallenteet: www.landmark30.fi
Lisätietoja palkinnosta Taiken sivuilla: www.taike.fi/fi/web/arkkitehtuuri/arkkitehtuuri-ja-muotoilutoimikunta

Kannanotto 29.11.

Maksuton koulutus ja koulutuksen saavutettavuus kulkevat käsi kädessä. Rinteen hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomeen laaditaan koulutuksen saavutettavuussuunnitelma. SYL vaatii, että koulutuksen saavutettavuussuunnitelmaan sisällytetään aidosti kaikille maksuton tutkintokoulutus.

Koulutus periytyy Suomessakin, ja sosioekonominen tausta vaikuttaa paitsi koulutusvalintoihin myös muun muassa siihen, kuinka hyvänä vaihtoehtona opiskelija pitää opintolainan ottamista osana toimeentuloa. Tilannetta, jossa lompakon paksuus määrittää mahdollisuudet hakeutua koulutuksen piiriin, ei saa Suomessa syntyä.

Vaikka koulutuksen saavutettavuuden eteen on vielä paljon tehtävää, on pidettävä kiinni niistä perustekijöistä, jotka toimivat jo nyt.

Rinteen hallitusohjelmassa linjataan, että Suomeen laaditaan koulutuksen saavutettavuussuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on tehostaa aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten, kielivähemmistöjen ja maahanmuuttajien, pääsyä koulutuksen piiriin.  Suunnitelman laatiminen on erinomainen konkreettinen toimi koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi.

“Maksuttoman koulutuksen päivän kunniaksi SYL haluaa muistuttaa, että koulutuksen maksuttomuus on Suomen suurin saavutettavuusteko. Kaikki saavutettavuuden eteen tehtävä työ on turhaa, mikäli maksuttoman koulutuksen periaatteesta ei pidetä kiinni”, toteaa SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Opiskelijaliike viettää tänään perjantaina 29.11. maksuttoman koulutuksen päivää, jonka tarkoituksena on muistuttaa maksuttoman koulutuksen tärkeydestä niin päättäjiä kuin kansalaisiakin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sanni Lehtinen

etunimi.sukunimi@syl.fi

p. 044 906 5007

***

FSF: Den avgiftsfria utbildningen måste tryggas i tillgänglighetsplanen för utbildningen

Ställningstagande 29.11.2019

Den avgiftsfria utbildningen och utbildningens tillgänglighet går hand i hand. Statsminister Rinnes regeringsprogram fastställer att en tillgänglighetsplan för utbildningen ska utarbetas för Finland. FSF kräver att en examensutbildning som verkligen är avgiftsfri för alla ska inkluderas i tillgänglighetsplanen.

Utbildning går i arv även i Finland, och den socioekonomiska bakgrunden påverkar inte bara utbildningsvalen, utan bland annat också hur en studerande ser på att lyfta studielån som en del av sin försörjning. En situation där plånbokens tjocklek avgör möjligheterna att söka sig till utbildning får inte uppstå i Finland.

Även om det fortfarande finns mycket att göra för utbildningens tillgänglighet, måste vi ändå hålla fast vid de grundläggande faktorer som fungerar redan nu.

Rinnes regeringsprogram fastställer att en tillgänglighetsplan för utbildningen ska utarbetas för Finland. Syftet med planen är att förbättra underrepresenterade gruppers tillgång till utbildning. I dessa grupper ingår bland annat personer med funktionsnedsättning, språkminoriteter och invandrare. Att utarbeta den här planen är en utmärkt konkret åtgärd för att främja utbildningens tillgänglighet.

”Den avgiftsfria utbildningens dag till ära vill FSF påminna att den avgiftsfria utbildningen är Finlands största tillgänglighetsgärning. Allt arbete som görs för att förbättra tillgängligheten är onödigt om vi inte håller fast vid principen för en avgiftsfri utbildning”, konstaterar FSF:s ordförande Sanni Lehtinen.

I dag, fredagen den 29 november firar studentrörelsen den avgiftsfria utbildningens dag. Syftet med temadagen är att påminna både beslutsfattare och medborgare om den avgiftsfria utbildningens betydelse.

Mer information:

Ordförande Sanni Lehtinen

fornamn.efternamn@syl.fi

tfn 044 906 5007

***

SYL: Free education must be guaranteed in the education accessibility plan

Statement 29 November 2019

Free education and accessible education go hand in hand. Prime Minister Rinne’s government programme states that a Finnish education accessibility plan will be drawn up. SYL demands that the plan includes truly free degree programme education for all.

Levels of education are hereditary even in Finland, and a person’s socio-economic background does not only affect their educational choices, but also their attitude towards using a student loan as part of their income, among other things. We cannot allow a situation to arise in Finland where someone’s opportunities to get an education are defined by how deep their pockets are.

Even though there is still a lot of work to do regarding the access to education, we must hold on to the basics that are working now.

Prime Minister Rinne’s government programme states that a Finnish education accessibility plan will be drawn up. The aim of this plan is to improve the access to education for underrepresented groups, such as people with disabilities, language minorities and immigrants. Drawing up the plan is an excellent, concrete measure to improve access to education.

“In honour of The Day for Free Education, SYL wants to remind everyone that a free education is the most important thing that Finland can do for accessibility. All the work to improve access will be in vain if we do not hold on to the principle of free education,” states SYL President Sanni Lehtinen.

Today, Friday 29 November, the student movement is celebrating The Day for Free Education, which aims to remind both decision-makers and citizens of the importance of free education.

More information:

President Sanni Lehtinen

firstname.lastname@syl.fi

tel. +358 44 906 5007

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnat tammikuussa 2020 alkaviin opintoihin on tehty. Karelia ei julkaise valittujen opiskelijoiden nimiä verkkosivuillaan, koska Oma Opintopolku tarjoaa hakijoille hyvät edellytykset seurata opiskelijavalinnan tuloksia. Kareliaan jäi vapaita opiskelupaikkoja sairaanhoitajan monimuoto-opintoihin, ja koulutukseen järjestetään lisähaku 2. – 5.12.2019 osoitteessa opintopolku.fi. Haussa oleva koulutus on mahdollista suorittaa osittain työn ohella.

Karelia-ammattikorkeakouluun haki yhteensä 1182 hakijaa 18.9.2019 päättyneessä syksyn yhteishaussa. Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen valitsi 473 hakijaa. Kareliassa syksyn haussa oli mukana viisi päivä- tai monimuoto-opintoina toteutettavaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta: fysioterapeutti-, sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja ja sosionomikoulutukset.

Haaga Yhtymän pitkäaikaiselle toimitusjohtajalle opetusneuvos Gun Marit Niemiselle ja Lapin matkailun uranuurtajana tunnetulle Pertti Yliniemelle on myönnetty kunniakrouvarin arvonimi tunnustukseksi heidän suurista ansioistaan matkailu- ja ravintola-alan hyväksi. Nieminen ja Yliniemi vastaanottivat arvonimen 29.11.2019 MaRan liittokokouksessa Levillä.

Gun Marit Nieminen on kouluttanut tuhansia opiskelijoita ravintola-alalle. Laskentatoimen opettajana uransa aloittanut Nieminen toimi Ravintolakoulu Perhon rehtorina 2002–2016. Vuonna 2012 hän aloitti Haaga Yhtymän toimitusjohtajana, missä tehtävässä hän jatkaa edelleen osa-aikaisena.

Ravintolakoulu Perho (nykyisin Perho Liiketalousopisto Oy) on Suomen johtava ravintola-alan oppilaitos. Niemisellä on suuri ansio oppilaitoksen maineen synnyttämisessä ja ylläpitämisessä. Perho on saanut opiskelijoilta erittäin korkeat arviot opetuksen tasosta. Myös matkailu- ja ravintola-alan yrityksillä on erittäin myönteiset kokemukset sieltä valmistuvista opiskelijoista. Niemisen uurastus toimialan opetuksen kehittäjänä nousee entistä suurempaan arvoonsa toimialan painiessa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen liittyvien ongelmien kanssa.

Opiskelijat ovat olleet Gun Marit Niemiselle tärkeintä kaikessa: heidän hyvinvointinsa ja valmistautuminen ammattiinsa alansa ammattilaisina. Hänen näkemyksensä ravintola-alasta on syvällistä. Hän toteutti omassa työssään parhaalla mahdollisella tavalla Yrjö Soinin legendaarisen kirjan otsikkoa ”Vieraanvaraisuus ammattina”. 

*

Pertti Yliniemellä on pitkä ja menestyksekäs ura matkailualalla. Hänen urapolkunsa on hyvin poikkeuksellinen: hän on kirurgi, joka vaihtoi leikkaussalit Lapin matkailuliiketoiminnan kehittämiseen.

Muoniolaisen perheyrityksen Olostunturi Oy:n toiminta lähti voimakkaaseen kasvuun 2000-luvun alussa, kun Yliniemi alkoi yhdistää matkailun eri osa-alueita kokonaisuudeksi. Hän on tehnyt uransa aikana useita rohkeita ja onnistuneita investointeja, kuten Lapland Hotels Oy:n ja Riekkoparvi Oy:n ostaminen ja osakkuus Lapland Safaris Oy:ssä. Näiden kauppojen myötä toiminta kansainvälistyi ja monipuolistui sekä laajeni koko Lapin kattavaksi ketjuksi, jolla oli tarjottavana hotelli-, ohjelmapalvelu- ja hiihtokeskuspalveluja.

Laajentuminen jatkui 2010-luvulla hotellihankinnalla Luostolta ja kylpylähotellin hankinnalla Ylläkseltä. Uuden aikakauden alkuna konserni alkoi laajeta vuonna 2015 etelämmäksi Ouluun, Tampereelle, Helsinkiin ja Kuopioon. Seuraavana askeleena on vuonna 2021 avautuva Tampereen Kansi Areenan lähes 300 huoneinen hotelli.

Yliniemen käsissä muoniolainen perheyritys on kasvanut valtakunnalliseksi matkailukonserniksi, joka tarjosi työtä viime tilikauden aikana noin 1 700 henkilölle.

Kunniakrouvarin arvonimi myönnetään kerran vuodessa MaRan liittokokouksen yhteydessä alalla erityisen ansioituneille henkilöille.

Lisätietoa:
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549