Business Joensuu ja Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttivat alkuvuonna yhteisen kehittämistyön, jonka tavoitteena oli kartoittaa Pohjois-Karjalan alueella opiskelevien nuorten ajatuksia ja odotuksia työelämästä sekä keskustella niistä alueen työnantajien kanssa. Työpajoihin oli kutsuttu Riverian ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä alueen yrityksiä ja keskeisiä sidosryhmiä. Kehitystyön lopputuloksena syntyi haastatteluista koostuva video sekä raportti, joissa esitellään hyvän työnantajan kriteereitä.
Yhteisinä rekrytoinnin kärkiteemoina sekä nuorten että yritysten näkemyksissä olivat yrityksen maine, työn merkityksellisyys ja turvallisuus. Nuoret huomioivat kyseiset teemat työpaikkoja hakiessaan, ja työnantajat puolestaan haluavat nostaa teemoja esille osana työnantajakuvan rakentamista. Nuoret pitävät tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön. Työnantajien toivotaan olevan helposti lähestyttäviä ja joustavia sekä panostavan huolella rekrytointiprosessiin. Yritysten rekrytoinneissa puolestaan korostuu moniosaajuuden tarve. Kun yritys on kerran saanut osaajan taloon, on hänen pysyvyytensä varmistettava muun muassa erilaisia urapolkuja tarjoamalla, etätyömahdollisuuksilla ja hyvällä esimiestyöllä.
Hyvä esimies johtaa esimerkillään
Nuoret arvostavat työssään yhteishenkeä, viihtyvyyttä ja rentoa ilmapiiriä, joka koostuu yhdessä jokaisesta työntekijästä. Nuorten mukaan hyvä työyhteisö on kannustava, huumorintajuinen, luotettava sekä aikaansaava, ja työyhteisössä on erittäin hyvä yhdessä tekemisen meininki. Nuorille olennaista on, että työpaikalta löytyy samanhenkisiä kollegoita. Työnantajien mukaan myös erilaisuutta tulee olla, kunhan se ilmenee rakentavasti. Hyvä palkka on nuorille tärkeää, mutta palkalla ei tarkoitettu vain rahaa. Työstä halutaan yhä enenevässä määrin saada myös elämyksiä ja kokemuksia.
Nuorten näkemyksissä korostuu hyvän esimiestyön kaksi puolta: ammattiosaaminen ja kyky työskennellä ihmisten kanssa. Esimiestä halutaan arvostaa hänen toimintansa, ei hänen asemansa vuoksi. Nuorten mukaan hyvä esimies on täysillä mukana työnteossa ja johtaa omalla esimerkillään. Esimiehen työpanos ja tapa tehdä esimiestyötä voivat olla ratkaisevia tekijöitä niin työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden kuin työpaikan arjen sujuvuudenkin kannalta.
Toiveena huolellinen ja läpinäkyvä rekrytointiprosessi
Työnantajien arki näyttäytyy toimialasta riippumatta kiireisenä. Arki on täynnä muutoksia ja työtä tehdään yhä enemmän yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi sosiaalinen media on tullut olennaiseksi osaksi työnantajan arkea. Yrityskuvaa rakennetaan aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa yrityksen tarinaa kertoen, ja työnantajamielikuvan rakentamisesta on tullut systemaattista ja tavoitteellista toimintaa. Enää ei riitä, että yrityksellä on toimivat nettisivut, vaan näkyvillä tulee olla siellä, missä työnhakijat ovat. Olennaista on pysähtyä myös sen äärelle, miten yritys voi erottua muista, kilpailevista yrityksistä.
Rekrytointiprosessissa tulisi kiinnittää huomioita erityisesti somenäkyvyyteen, työpaikkailmoituksen sisältöön, perehdytykseen ja helppoon lähestyttävyyteen. Rekrytointiprosessiin on varattava aikaa ja riittävästi resursseja. Työntekijäkokemus muodostuu heti ensimmäisiltä metreiltä alkaen. Nuoret totesivatkin, että mielikuva yrityksestä työnantajana alkaa rakentua jo sillä hetkellä, kun työnhakija esimerkiksi soittaa yrityksen vaihteeseen tai katsoo ensimmäisen kerran yrityksen nettisivuja. Uuden työntekijän perehdyttäminen on hoidettava kunnolla, jotta uuden oppiminen on innostavaa ja työntekijä voi kokea onnistuvansa. Koko työsuhteen ajan on pidettävä huolta työn sopivasta haasteellisuudesta ja jatkuvasta oppimisesta.
Työnantajat pitävät tärkeinä työntekijän moniosaajuutta, digiosaamista, asennetta ja jatkuvaa uuden oppimisen halua. Yritykset rekrytoivat konkreettiseen tarpeeseen ja keskiöön nousee juuri oikeiden osaajien tavoittaminen. Työvoiman saatavuus nousee rekrytointien merkittävämmäksi tekijäksi, erityisesti silloin kun ollaan varsinaisten kasvukeskittymien ulkopuolella. Liiketoiminnan kasvutavoitteiden näkökulmasta työvoimapula voi jopa uhata tavoitteiden saavuttamista.
Rekrytoinnin uudet tuulet
Business Joensuun hallinnoiman Osaava Joensuun seutu -projektin tavoitteena on edistää Joensuun seudulla ammattitaitoisen osaavan työvoiman saatavuutta ja yrittäjyyttä. Mestari–Kisälli -koulutustehtaan avulla siirretään työtehtävien vaatimaa ammattitaitoa sekä yrityksen hiljaista tietotaitoa tulevalle työntekijälle.
Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce -projektissa on kehitetty digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja rekrytointien tueksi. Yksi projektin toimintana toteutetuista työkaluista on Rekrytointityökalun mikroyrityksille, joka ohjaa yrittäjää rekrytoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijoiden osaamisen ja työnantajien tarpeiden kohtaamiseksi on kehitetty VirtualCV-palvelu ja toimintamalli ammattikorkeakoulujen ura- ja työelämäpalveluihin. Lisäksi SMErec-projektissa kehitettiin virtuaalihologrammien tallennus- ja visualisointiratkaisuja sekä luotiin verkko-opinnot rekrytointiprosessin hyvään toteutukseen.
Projektien toiminnassa on ollut mukana Joensuun ja Turun seudun yrityksiä sekä opiskelijoita. Kehittämistyötä on tehty Karelia-ammattikorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun ja Business Joensuun kesken yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Tämä yhteistyö on mahdollistunut Euroopan Unionin Sosiaalirahaston tuella (ESR).
