Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeissa lisättiin liikkumista lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin

Lähes joka viides lukiolainen ja yli kolmasosa ammattiin opiskelevista liikkuu vähän. Riittävä ja säännöllinen liikunta olisi opiskelijoille tärkeää oppimisen, hyvinvoinnin ja tulevan työkyvyn kannalta. Ratkaisuja opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden ja opiskelukyvyn lisäämiseen on haettu 124 toisen asteen oppilaitoksessa, jotka olivat mukana Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeissa vuosina 2017–2019.

Opiskelijat haluaisivat liikkua enemmän

LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttaman Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan vähän liikkuvia on lukiolaisista lähes viidennes ja ammattiin opiskelevista reilu kolmannes. He liikkuvat kyselyn mukaan tunnin päivässä enintään kahtena päivänä viikossa.

Opiskelijakyselyn mukaan 75 prosenttia opiskelijoista kuitenkin haluaisi liikkua nykyistä enemmän. Liikunnan esteiksi opiskelijat kertoivat useimmin ajan puutteen ja sen, että sopivat paikat liikkumiseen sijaitsevat liian kaukana. Vain yhdeksän prosenttia opiskelijoista kertoi, ettei pidä liikunnasta tai liikkumisesta.

Opiskelijat suhtautuvat myönteisesti opiskelupäivän aikaisiin liikettä lisääviin toimenpiteisiin. Suurin osa opiskelijoista kokee, että liikunta tukee opiskelua ja että se on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta.

– Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kautta tavoitetaan suurin osa nuorista. Liikkumiseen ja opiskelukykyyn panostamalla voidaan vaikuttaa tulevan työkyvyn lisäksi opintojen sujumiseen, oppimistuloksiin sekä opiskelijan ja yhteisön hyvinvointiin, asiantuntija Johanna Kujala Liikkuva opiskelu -ohjelmasta huomauttaa.

Vähäinen liikunta haaste tulevalle työkyvylle

Kaksi kolmesta lukiolaisesta ja hieman yli puolet ammattiin opiskelevista kokee fyysisen kuntonsa hyväksi. Hyvän kunnon merkitys korostuu fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa ammateissa (esim. lähihoitaja, siistijä, ajoneuvoasentaja), joissa riittävä kunto on työssä suoriutumisen kannalta välttämätön. Opiskelijoiden tulevasta työkyvystä tehtiin ennusteita kuntomittausten perusteella.

– Ennustemallien mukaan vähän kestävyysliikuntaa harrastavista naisopiskelijoista vain yhdellä prosentilla kestävyyskunto on keskiraskaisiin töihin riittävällä tasolla 50-vuotiaana, mikäli liikunnan määrä pysyy vähäisenä. Toisaalta jo kahden tunnin lisäys viikoittaiseen liikuntamäärään parantaisi työkyvyn ennustetta huomattavasti, kertoo testauspäällikkö Jarmo Heiskanen LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Kokeiluhankkeissa lisättiin liikkumisen mahdollisuuksia

Liikkuva koulu -ohjelmaa on laajennettu toisen asteen oppilaitoksiin vuodesta 2017 lähtien. Lukuvuonna 2017–2018 käynnistyi yhteensä 50 kokeiluhanketta, joissa oli mukana 121 lukiota ja ammatillista oppilaitosta. Hankkeista 49 haki ja sai jatkorahoitusta lukukaudelle 2018–2019, jolloin mukana oli 124 oppilaitosta.

Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeissa mukana olleissa oppilaitoksissa on herännyt tietoisuus aktiivisen opiskelupäivän hyödyistä, ja liikkumisen mahdollisuudet opiskelupäivän aikana ovat parantuneet. Oppilaitoksissa on luotu rakenteita ja edellytyksiä liikkumisen lisäämiselle muun muassa tarjoamalla lisää tiloja ja liikuntavälineitä opiskelijoiden käyttöön. Oppitunneilla istumista katkaistaan kalustevalinnoilla, toiminnallisilla opetusmenetelmillä ja tauottamalla pitkiä istumisjaksoja. Liikkumista on hyödynnetty oppilaitoksissa myös ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä.

– Toiminnan vakiintumisen kannalta on tärkeää, että liikkuminen on kiinteä osa oppilaitoksen opiskelu- ja työpäivää sekä strateginen väline oppilaitoksen hyvinvointijohtamisessa, Kujala toteaa.

Ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen porautuva CupOfTherapy haluaa ilahduttaa joulun alla tärkeää työtä tekevää hoitohenkilökuntaa. Viikolla 51 tontut tiputtelevat tuotepaketteja Turun alueen psykiatrisiin yksiköihin.

"Hetkessä pysähtyminen ja toisen ihmisen kohtaaminen on korvaamattoman merkityksellistä hektisessä arjessamme. Psykiatrian henkilöstön ohella kuka tahansa voi luoda merkityksellisen hetken toiselle, vaikkapa vain kysymällä mitä oikeasti kuuluu. Läsnä oleminen muodostuu pienistä asioista ja toisen arvostamisesta", kannustavat CupOfTherapy:n psykoterapeutit Antti Ervasti ja Elina Rehmonen.

Lisätietoa:

Elina Rehmonen, elina.rehmonen@cupoftherapy.net, +35840 9012971

Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo ovat saaneet Suomen Kulttuurirahastolta merkittävän Museovisio -apurahan yhteishankkeelleen arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen luomiseksi. Valtakunnallisesti toimivan A&D Oppimiskeskuksen tavoitteena on syventää kokemusta muotoillusta ja rakennetusta ympäristöstä, vahvistaa yleisösuhdetta ja laajentaa merkittävästi sen avulla museoiden kävijä- ja käyttäjäkuntaa, sekä vaikuttavuutta.

Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo toteuttivat yhteisen Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankkeen ensimmäisen vaiheen vuosina 2018-19. Yhdessä ideoitiin muotoilukasvatuksen ja arkkitehtuurikasvatuksen osaamiselle perustuvaa keskusta ja kuultiin laajemminkin suunnittelualoja ja muita sidosryhmiä. Viesti oli selvä: yhteistyötä ja yhteistä tekemistä suunnittelun eri aloilla tarvitaan nykyistä enemmän. Tutustumisvierailu keskeisiin alan museoihin Britanniassa tuki myös vahvasti tätä näkemystä.

- Nyt kehitettävä A&D Oppimisen keskus on orgaaninen solmukohta, joka tuo eri toimijoita yhteen ja vuorovaikutukseen keskenään. Se on arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen palvelukeskus, ”logistiikkakeskus” tai ”jakopiste”, joka tuo tiedon ja osaamisen saataville ja vie sitä sinne, missä on tarvetta. Kyseessä on Suomessa kokonaan uudentyyppinen yleisötyön hanke, joka edustaa uutta museoajattelua viemällä työn ulos museon perinteisestä lestistä, kertoo yksi hankkeen alullepanijoista vastaava museolehtori Leena Svinhufvud Designmuseosta.

Muotoillun ja rakennetun ympäristön tunteminen on tärkeämpää kuin koskaan. Arkkitehtuurilla ja muotoilulla on merkitystä, kun yritetään hahmottaa monimutkaisia järjestelmiä ja tarttua visaisiin ongelmiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmät tarjoavat mahdollisuuden lisätä ymmärrystä tämän hetken ja tulevaisuuden haasteista. Niiden avulla voidaan lähteä ratkaisukeskeisesti ratkomaan haasteita, joiden keskellä eletään.

-Päätöksenteon osallistavat mallit edellyttävät suunnitteluajattelua (design thinking) ja osaamista: taitoja ja uskallusta mennä prosesseihin mukaan ja nähdä itsensä kehittäjänä ja vaikuttajana. Suunnitteluajattelun potentiaali on mahdollisuudessa tarttua yhtä hyvin isoihin globaaleihin ongelmiin kuin paikallisiin kysymyksiin ja etsiä yhteisiä merkityksiä ja tapoja kommunikoida ympäristöstämme, toteaa yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen Arkkitehtuurimuseosta.

Pedagogisina menetelminä arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus soveltuvat hyvin myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen, ja tukevat nykyistä peruskoulun opetussuunnitelmaa. Menetelmät ovat oppilaslähtöisiä, koska ne perustuvat suunnittelun ammattilaisten käyttäjäkeskeisiin suunnittelumenetelmiin. Ne antavat

kaikenikäisille mahdollisuuden omaksua jatkuvan oppimisen avaintaitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä ja empatiaa.

Nelivuotisen hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa oppimiskeskuksen luominen ja toiminnan käynnistäminen, innovatiivisen koko maata kiertävän pedagogisen kiertonäyttelyn järjestäminen sekä valtakunnallisen koulutusohjelman käynnistäminen.

Oppimiskeskus tulee hankkeen alkuvaiheessa olemaan immateriaalinen oppimisen, tiedon ja verkostojen keskus, eikä sitä ole sidottu fyysiseen paikkaan. Oppimisen keskus asuu museoissa, eikä sitä varten rakenneta uusia tiloja, mutta tulevaisuuden toiveena on saada toiminnalle fyysiset tilat uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon puitteissa.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen ja Arkkitehtuurimuseon va johtaja Reetta Heiskanen kommentoivat yhdessä yhteishanketta näin:

- Arkkitehtuurimuseolle ja Designmuseolle Museovisio -apuraha on hyvin merkittävä. Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskus on uudentyyppinen valtakunnallinen museotoiminnan avaus, joka tuo ensi kertaa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen yhteen täydentämään toisiaan. Samalla hanke valmentaa museoita kohti uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota.  

Siinä missä apuraha fokusoi ja uudistaa museoiden toimintaa, suurin vaikutus apurahalla on meille kaikille. Elämme suuren murroksen keskellä, jossa uudenlainen osaaminen ja ymmärrys ovat avainasemassa rakennettaessa yhä osallistavampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Apurahan avulla perustettava A&D oppimisen keskus tuo suunnitteluajattelun työkalut kaikkien ulottuville ympäri Suomea, luoden pohjaa uudenlaisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle.

“Kotitalousvähennys on alun alkaen luotu kitkemään harmaataloutta pois ja lisäämään työpaikkoja palvelualalle. Mielestämme onkin erittäin tärkeää vakiinnuttaa kotitalousvähennyksen vähennysoikeus ja näin turvata työpaikat sekä verotulot", kiteyttää kotitalousvähennyksen tärkeyttä puheenjohtaja Eija Lenkkeri.

Suomen Kotityöpalveluyhdistys pitää tärkeänä, että kotitalousvähennyksen vähennysprosentti pysyy 50 prosentissa. Kotitalousvähennys on luotu vähentämään harmaata taloutta ja synnyttämään uusia työpaikkoja palvelualalle. Näitä tärkeitä kotitalousvähennyksellä jo saavutettuja tavoitteita vaarannetaan pienentämällä prosenttiosuutta.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysoikeuden prosenttimäärää on muutettu useina vuosina. Tämä on tuonut epävarmuutta alan yrittäjien toimintaan ja vaikuttaa myös palveluja ostaviin henkilöihin. Mikäli vähennysoikeutta alennetaan, on isona riskinä, että harmaatalous lisääntyy ja kotiin tuotettavia palvelujen kuten kotisiivousta, tehdään pimeästi. Lisäksi riskinä on, että asiakkaat jättävät käyttämättä palveluja ja näin synnytetään työttömyyttä.

Suomen Kotityöpalveluyhdistys esittää, että kotitalousvähennyksen vähennysprosentti pidettäisiin 50 prosentissa.

Suomen Kotityöpalveluyhdistys on kotiin tuotettavien palveluiden etujärjestö. Pyrimme edistämään alamme koulutusmahdollisuuksia, työllisyyttä ja nostamaan työn laatua sertifioimalla alan toimijoita. Suomen Kotityöpalveluyhdistys on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

Lisätiedot
Eija Lenkkeri
Hallituksen puheenjohtaja
p. 040 776 8728
eija.lenkkeri@careeria.fi

tai

Henri Haho
Hallituksen jäsen
p. 0447334458

Martat.fi:n suositussa Kysy Martalta -chatissä Marttojen asiantuntijat vastaavat jouluun liittyviin kysymyksiin 16.–21.12. joka arkipäivä klo 12–15. Chatissä voi kysyä jouluvalmisteluista sekä muista ruokaan ja kodinhoitoon liittyvistä asioista.

Martta-botti

Joulun alla chat-ikkunassa avustaa Marttojen asiantuntijoiden lisäksi Martta-botti, jolta voi kysyä neuvoja yleisimpiin joulupulmiin. Martta-botti antaa esimerkiksi vinkit perunalaatikon valmistukseen ja jouluruokien säilytykseen. Martta-botti aukeaa käyttäjille 16.12.

Maksuton neuvontapuhelin

Apunanne on chatin lisäksi Marttojen perinteinen ja maksuton neuvontapuhelin, joka vastaa kysymyksiin vielä aatonaattonakin. Puhelinneuvonta on auki 16.–17.12. ja 23.12.2019 kello 12–15.

Marttojen joulusivut

Marttojen joulusivut löytyvät osoitteesta www.martat.fi/joulu. Joulusivut antavat parhaan avun jouluvalmisteluihin. Löydät reseptit herkullisiin jouluruokiin, vinkit nopeaan joulusiivoukseen sekä ohjeet parhaiden itse tehtyjen ja herkullisten lahjojen valmistukseen. Voit haastaa perinteiset joulukukat ja koristella sivujen ohjeella viherkasvista oman joulukasvin.

*

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT

Marttojen joulusivut: www.martat.fi/joulu

Jouluchat ja neuvontapuhelin
Pirkanmaan martat toiminnanjohtaja Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, 050 351 6658 (23.12. saakka)

Yleiset haastattelupyynnöt ja tiedustelut
viestintäpäällikkö Joonas Jylhä, joonas.jylha@martat.fi, 050 331 2978 (20.12. saakka)

Joulusiivous ja kodinhoito
neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, 050 342 0585 (19.12. saakka)
koordinaattori Katariina Silanen, katariina.silanen@martat.fi, 050 566 4508 (20.12. saakka)

Jouluruoka ja -perinteet
kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen, arja.hopsu-neuvonen@martat.fi, 050 511 8116 (20.12. saakka)
kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, kaisa.harmala@martat.fi,  050 511 8007 (19.12. saakka)

Joulukukat
asiantuntija Tiina Ikonen, tiina.ikonen@martat.fi, 050 339 4262 (20.12. saakka)

Haaga-Helian ja MMA:n järjestämään Suomen Paras Myyntiorganisaatio -kilpailuun voi osallistua 11.12.2019–30.1.2020.

Kilpailun tarkoitus on palvella yrityksen myynnin kehittämistä ja parantaa suomalaista myyntiosaamista laajemminkin. Jokainen osallistuva yritys saa ilmaisen vertailuraportin, jossa myynnin osa-alueita verrataan muihin yrityksiin.

Jo kymmenettä kertaa järjestettävässä kilpailussa arvioidaan yrityksen myyntistrategiaa, myynnin johtamista, myyntityötä, asiakasosaamista sekä myynnin prosesseja ja työkaluja.

Kilpailu siirtyi Haaga-Helian järjestettäväksi viime vuonna, kun kilpailua kehitettiin tieteellisempään suuntaan. Nyt kilpailua ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n (MMA) kanssa.

Viime vuonna voittajaksi valikoitui Lindström, jonka myyntiorganisaation vahvuus löytyi tuloksellisuudesta ja asiakaskeskeisestä kehittämisestä.

– Lindströmin myyntiorganisaatio osoittautui innovatiiviseksi ja vastuulliseksi pitkän linjan onnistujaksi, joka on viime aikoina ottanut käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kertoo kilpailun päätuomari Timo Kaski.

Kilpailun voittaja valitaan tarkasti

Suomen paras myyntiorganisaatio -kisassa voittaja valitaan kolmiosaisessa prosessissa. Verkkokyselyyn vastaamalla mikä yritys tahansa voi ilmoittautua mukaan kilpailuun.

Vastausten perusteella myyntialan ammattilaisista koostuva raati valitsee viisi finalistia, joiden myyntiorganisaation työskentelytapoihin tutustutaan tarkemmin haastattelujen kautta. Tämän jälkeen raati haastattelee myös finalistien asiakkaita.

Näiden vaiheiden jälkeen valitaan voittaja – eli Suomen paras myyntiorganisaatio. Voittaja palkitaan Haaga-Helian Tulevaisuusfoorumissa 18.3.2020.

Kaikkien kannattaa hakea mukaan

Kilpailuun osallistuminen on ilmaista, ja ainoastaan kilpailun voittajan nimi julkistetaan – kaikkien muiden osallistujien nimet ja vastaukset pysyvät anonyymeinä. Kilpailusta on hyötyä yrityksen myyntityön kehittämiseen, vaikka finaalipaikka ei osuisikaan kohdalle. Mitä enemmän osallistujayrityksiä vastaa kyselyyn, sitä paremmat vertailuraportit jokainen yritys saa. Kun yhdestä yrityksestä on useita vastaajia (myyjiä ja myynnin johtoa), yritys saa tarkemman raportin itselleen.

Osallistu kilpailuun: http://www.suomenparasmyyntiorganisaatio.fi

Lisätietoja: Timo Kaski, kilpailun päätuomari, timo.kaski@haaga-helia.fi, puh. 040 488 7594

Suomen historian suurimman nuorten kulttuurihankkeen Taidetestaajien jatko on turvattu lukuvuodeksi 2020–2021. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin kädenojennus valtiolle sai vastakaikua, ja valtiovarainvaliokunta ehdottaa mietinnössään, että Taidetestaajat voi jatkua valtion tukemana ainakin vuoden lisää. Rahoituksesta puolet tulee valtiolta ja puolet rahoittajilta.

Taidetestaajat on vienyt vuosina 2017–2020 kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle korkealaatuiselle taidevierailulle vuosittain. Toinen vierailu tehdään omalla alueella ja toinen valtakunnalliseen kohteeseen, useimmiten pääkaupunkiseudulle. Kouluille tarjotaan valmiit kokonaisuudet, joihin kuuluu ennen vierailua tehtävät ennakkotehtävät eli etkot, varsinainen vierailu ja siihen kuuluva jatkotyöskentely, kokemuksen arviointi Taidetestaajat-sovelluksella sekä matkat. Hankkeen käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Hanke on vakiintunut koulujen arkeen pidetyksi toimintamalliksi, ja kouluille suunnatun kyselyn tulosten mukaan vain noin 5 % kouluista olisi päässyt taidevierailuille ilman Taidetestaajia. Valtion tukema rahoitusmalli mahdollistaa vuodessa yhden vierailun, joka tehdään omalla alueella sijaitsevaan kulttuurikohteeseen.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava on tyytyväinen, että hanke saadaan jatkumaan, vaikka vierailujen määrä laskee kahdesta yhteen. – Nyt on jatkettava keskusteluja valtion kanssa siitä, kuinka malli saadaan vähitellen vakiinnutettua pysyväksi osaksi koulujen toimintaa. Samalla on tehostettava vierailujen sitomista muuhun opetukseen, mikä ei ole vielä kaikkialla onnistunut.

– Taide ja koulutus auttavat ymmärtämään – ymmärtämään toisia, maailmaa ja olemassa olevia eroja, etenkin nuorten keskuudessa. Olemme iloisia, että olemme saaneet olla mukana käynnistämässä Taidetestaajia. Ja vielä iloisempia olemme siitä, että valtio lähtee mukaan mahdollistamaan kahdeksasluokkalaisten taidekokemuksista nauttimisen aidossa ympäristössä myös jatkossa, toteaa Sören Lillkung, Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja.

Taidetestaajien hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta on erittäin iloinen päätöksestä. – Tarve Taidetestaajien kaltaiselle toiminnalle on tullut selkeästi esiin. Toiminnasta hyötyvät niin nuoret, koulut kuin taideorganisaatiotkin, ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä. Hanke on tarjonnut monelle nuorelle ensimmäisen kosketuksen taiteeseen, ja iso osa nuorista kertoo palautteissa, että menisi mielellään uudestaankin.

Konseptin onnistumisen yksi merkittävä tekijä on ollut ympäri Suomea toimiva aluekoordinaatiotiimi, joka on purkanut koulujen osallistumisen esteitä ja työskennellyt tiiviissä yhteistyössä taidelaitosten kanssa. Koulut on saatu mukaan lähes sataprosenttisesti.

– Taidetestaajissa hiottuja käytäntöjä pystytään hyödyntämään laajemminkin Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton työssä. Lisäksi alueelliset vierailut vahvistavat kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämistä ja tukevat alueellista yhteistyötä myös jatkossa. Toiveemme ja tavoitteemme on saada Taidetestaajat pysyväksi osaksi suomalaista peruskoulua, Moilanen summaa.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Asiamies Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Konsttestarna, det största ungdomskulturprojektet i Finlands historia, har säkrats för läsåret 2020–2021. Suomen Kulttuurirahastos och Svenska kulturfondens handräckning fick gensvar hos staten, och finansutskottet föreslår i betänkandet att Konsttestarna kan fortsätta, med statligt stöd, åtminstone ett år till. Hälften av finansieringen kommer från staten och hälften av finansiärer.

Konsttestar-projektet har under åren 2017–2020 årligen erbjudit alla finländska åttondeklassare två högklassiga konstbesök. Det ena besöket görs i det egna landskapet och det andra till ett nationellt besöksmål, vanligtvis i huvudstadsregionen. Besöken erbjuds skolorna som kompletta helheter, som inkluderar förarbeten, det egentliga konstbesöket och relaterade efterarbeten och utvärderingar med hjälp av Konsttestar-applikationen samt resor. Förbundet för barnkulturcenter i Finland har ansvarat för projektets praktiska arrangemang.

Projektet har blivit en väletablerad verksamhetsmodell i skolorna, och enligt en till skolorna riktad enkät skulle endast cirka 5 % av skolorna haft förutsättningar att genomföra konstbesöken utan Konsttestarna. Den statligt understödda finansieringsmodellen möjliggör ett årligt besök, som görs till ett kulturbesöksmål i det egna landskapet.

Antti Arjava, överombudsman på Suomen Kulttuurirahasto, är nöjd över att projektet får fortsättning, även om antalet besök minskar från två till ett. – Vi bör fortsätta våra diskussioner med staten om hur modellen gradvis kunde etableras som en permanent del av skolornas verksamhet. Samtidigt bör besöken anknytas mer effektivt till den övriga undervisningen, vilket ännu inte på alla håll har lyckats.

– Konst och utbildning är viktiga vägar till förståelse - förståelse för varandra, för världen och för de olikheter som finns, särskilt bland unga. Vi är glada över att ha fått vara med och starta Konsttestarna. Ännu gladare är vi över att staten nu satsar pengar på att åttondeklassarna också framöver får ta del av konstupplevelser i autentisk miljö, säger Sören Lillkung, vd för Svenska kulturfonden.

Konsttestarnas projektledare Anu-Maarit Moilanen från Förbundet för barnkulturcenter i Finland är mycket glad över beslutet. – Behovet av den typen av verksamhet som Konsttestarna representerar har bekräftats. Såväl ungdomar, skolor och konstinstitutioner drar nytta av verksamheten, som är av social betydelse. Projektet har erbjudit många unga deras första tillfälle att uppleva konst, och många av dem meddelar i sin respons att de gärna gör flera besök.

Ett nationellt regionalt samordningsteam, som har undanröjt hinder för skolornas deltagande och idkat ett intensivt samarbete med konstinstitutionerna, har varit en betydande faktor för konceptets framgång. Skolornas deltagande har varit nästan hundraprocentigt.

– Konsttestarnas praxis kan i ännu större utsträckning utnyttjas i arbetet inom Förbundet för barnkulturcenter i Finland. Dessutom stärker de regionala besöken främjandet av planerna för kulturutbildning och stödjer även i fortsättningen regionalt samarbete. Vår önskan och vårt mål är att göra Konsttestarna till en permanent del av den finländska grundskolan, sammanfattar Moilanen.

Mera information:
Projektledare för Konsttestarna Anu-Maarit Moilanen / Förbundet för barnkulturcenter i Finland, 044 978 4893, förnamn.efternamn@taidetestaajat.fi

Överombudsman Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, förnamn.efternamn@skr.fi

Ombudsman Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, förnamn.efternamn@kulturfonden.fi

www.konsttestarna.fi

Julkaisuvapaa 12.12. klo 16:45

Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimuksessa on tuotettu pääkaupunkiseudun opiskelijoita koskevaa tutkimustietoa opiskelijoiden asumisesta, liikkumisesta ja osallisuudesta sekä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä ja korkeakouluopiskelijoiden itsenäisestä opiskelusta.

Tutkimus julkaistaan 12.12. Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4) kello 16. Tilaisuus on avoin kaikille. Loppuraportti kokonaisuudessaan tulee kaikkien saataville julkaisutilaisuuden aikana osoitteeseen www.otus.fi. 

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden suurin työllistymisen este Suomessa on kielitaito - kielikysymys koetaan myös piilorasistiseksi

Tutkimuksen mukaan laadukas ja edullinen koulutus, korkeatasoinen tutkimus ja Suomi itsessään elinpaikkana ovat kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta vetovoimaisia, mutta työelämän niukat mahdollisuudet kumoavat näiden vetovoiman. 

Kielitaitovaatimukset ovat suurin yksittäinen työllistymisen este, tosin ICT-ala muodostaa työllistymismahdollisuuksissa poikkeuksen. Tutkimukseen osallistuneiden kv-opiskelijoiden yleinen kokemus oli, että työnantajat eivät ole halukkaita palkkaamaan henkilöitä, joiden suomen kielen taito ei ole sujuvaa. Opiskelijoille oli syntynyt usein kuva, että kielikysymystä on käytetty piilorasistisena syynä palkkaamatta jättämisellä.

Opiskelijat kokevat edelleen asunnottomuutta, miniyksiöt nähdään houkuttelevina

Kyselyyn vastanneista 8 prosenttia ilmoitti olleensa opintojensa aikana asunnoton. Asunnottomuutta kokeneista yli kolmasosan (35 %) asunnottomuus kesti yli kaksi kuukautta. Osa opiskelijoista (7 %) myös ilmoitti kokeneensa syrjintää asuntomarkkinoilla. Yleisin syrjimisen aihe liittyi etnisyyteen ja tulkittuun ei-suomalaisuuteen.

Puolet vastaajista (54 %) vastasi voivansa kuvitella asuvansa miniyksiössä, jos asuisi yksin ja asunnon hinta olisi sopiva. Suurin osa vastaajista asuu tällä hetkellä vuokralla joko yksiössä tai kaksiossa. 

Alle kolmasosa opiskelijoista käyttänyt kaupunkipyöriä, vaikka pyöräily nähdään mieluisena liikkumismuotona

Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden suosituimmat päivittäisen liikkumisen muodot ovat HSL:n joukkoliikenne, jalankulku sekä pyöräily siinä tilanteessa, jossa tarjolla ovat hyvät pyöräilyväylät. Vastaajista vain 28 % ilmoitti käyttäneensä kaupunkipyörää. Harva opiskelija autoilee, alle 20 % käyttää autoa useammin kuin kerran viikossa.

Ympäristöasiat ovat opiskelijoille tärkeitä -  joka viides vastaaja oli autottoman keskustavyöhykkeen kannalla. Kolmannes opiskelijoista kannattaa maksutonta joukkoliikennettä.

Lisätiedot tutkimuksesta: tutkija Aino Suomalainen, 050 570 6316, aino.suomalainen@otus.fi

Tutkimuksen on toteuttanut Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja tutkimuksessa ovat mukana World Student Capital ry, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto, HYY, AYY, Laureamko, Metka, 3AMK, HUMAKO, Hoas sekä HSL.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä on vahvistamassa yhteistyötä tutkijoiden ja kehittäjien kanssa. Tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Ensivaiheen valmistelussa ovat mukana mm. Helsingin yliopisto, Uudenmaan ammattikorkeakoulut, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Uudenmaan liitto, Sosiaalitaito oy, Techvilla ja Business Finland. 

Tavoitteena on muodostaa Uudenmaan alueen TKI-toimijoiden ekosysteemi. Yhteisen ekosysteemin avulla Uudenmaan alueen käyttöön saadaan TKI-kehittämisalusta hyödyttämään sote-palvelujen kehittämistä ja laaditaan kokonaiskuva tietovarannoista ja näiden kehittämistarpeista.  - Yhteistyössä laaditaan TKI-toimintamalli, joka houkuttelee tutkijoita, ja jossa asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan toimintaan, toteaa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.

­- Aktiivinen TKI-toiminta on vahva vetovoimatekijä tulevaisuudessa sote-asiantuntijoiden saatavuuden turvaamiseksi. Sen merkitystä ei tule väheksyä puhumattakaan siitä kuinka olennaista se on tuottavuuden pitkäjänteiselle tehostamiselle, tarkentaa professori Pirjo Ståhle Aalto-yliopistosta.

TKI-toiminnan rooli on pidemmällä aikavälillä kehittää uusia, entistä vaikuttavampia teknologioita, ratkaisuja ja hoitokäytäntöjä sekä hillitä sote-kustannusten kasvua. Tämä vahvistaa Uudenmaan sote-organisaatioiden mahdollisuuksia kansainvälisessä tutkimustoiminnassa ja yhteistyössä.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen uudistaminen vaatii tuekseen tutkittua tietoa ja yhdessä henkilöstön kanssa tehtyä kehittämistyötä.  Keski-Uudellamaalla nähdään, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus voi olla paikka, jossa luodaan ja hyödynnetään laajasti uutta tietoa, hoito ja palvelu perustuu tutkittuun tietoon ja jota johdetaan tietoon perustuen. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelman vielä tänä vuonna ja myös Keski-Uusimaa tulee olemaan siinä mukana.  

 – Keski-Uudellamaalla jatketaan sitä työtä, joka koko Uudenmaan sote-valmistelussa saatiin hyvälle alulle.  Rahoitusta TKI-toimintaan on kyllä tarjolla niin kansallisesti kuin EU-tasolla, mutta sen käyttöön saaminen vaatii korkeatasoisia hakemuksia, toimivia yhteistyöryhmiä ja kiinnostavia tutkimusaineistoja, sanoo Uudenmaan valmistelussa hankejohtajana työskennellyt Pirjo Marjamäki. Kaikki tarpeelliset elementin ovat jo olemassa: rahoituslähteitä, osaajia, tunnistettuja tutkimus- ja kehittämistarpeita sekä tutkimusaineistoja. TKI-ekosysteemissä kaikki nämä osaset on saatava toimimaan yhdessä.

Hanke käynnistyi Uudenmaan alueen TKI-toimijoiden yhteisessä seminaarissa 11.12.2019 Järvenpää-talolla. Ensimmäinen vaihe  kestää  vuoden 2020  loppuun asti, jonka jälkeen voidaan aloittaa konkreettiset tutkimus- ja kehittämishankkeet.  Valmisteluvaiheen työpajoja vetää innovaatiojohtamisen professori Pirjo Ståhle Aalto-yliopistosta. Työtä rahoittaa Uudenmaan liitto.

Lisätiedot

Kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040 182 5797, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatustoimija YES-verkosto on jälleen palkinnut suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustukset on myönnetty 11 toimijalle eri puolella Suomea. Tunnustuksen myöntää Valtakunnallinen YES ry yhdessä YES-verkoston kanssa.

 – Tahdomme YES-verkostossa nostaa esille sitä tärkeää työtä, jota Suomessa tehdään yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi. Vastuu yrittäjyyskasvatuksesta ei kuulu vain yksittäiselle opettajalle tai oppiaineelle, vaan mukana on usein koko yhteisö. Siksi tahdomme antaa tunnustusta opettajien lisäksi myös tiimeille ja muille toimijoille, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-verkoston tavoitteena on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

– Vuoden YES Agentit 2019 ovat aktiivisia toimijoita, jotka edistävät yrittäjyyskasvatusta omissa verkostoissaan ja mahdollistavat myös muiden osaamisen kasvun. Nämä henkilöt ja tahot ideoivat uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja, ja innostavat muita mukaan esimerkillään, Lehtonen kiittää.

Vuoden YES Agentit 2019

• Etelä-Savo: opettaja Susanna Elsilä, Pieksämäen lukio
• Imatra: yritysasiantuntija Jari Tamski, Imatran seudun kehitysyhtiö Oy
• Kainuu: kasvatusjohtaja Ville Manninen, Sotkamo
• Keski-Suomi: Äänekosken yrittäjyyskasvatustiimi
• Keski-Uusimaa: toimitusjohtaja Pirjo Kivistö, Karisma Konseptit
• Kokkola: toimitusjohtaja Lillemor Sarin, Ab Sarins Båtar Oy
• Kotka-Hamina: Kotkan lyseon yrittäjyystiimi
• Kouvola: luokanopettaja Tapio Lehtinen, Jokelan koulu
• Pohjois-Pohjanmaa: Nivalan lukion yrittäjyyskasvatuksen opettajatiimi
• Satakunta: YES Agentti julkistetaan helmikuun alussa Porissa.
• Varsinais-Suomi: Salon seudun yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimi (Sykäys-tiimi)

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

YES-aluepäälliköt: www.yesverkosto.fi/yhteystiedot 

http://yesverkosto.fi

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Etiopian talous on viime vuosina kasvanut kohisten. Koulutusmahdollisuuksia parantamalla voidaan edesauttaa maan tulevaa kehitystä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) luotsaamassa TECIP-hankkeessa on kehitetty maan opettajankoulutusta. Nyt katse kääntyy verkko-opetuksen mahdollisuuksiin.

Etiopian opetusministeriön tieteen ja korkeakoulutuksen ministeri Abdiwasa Abdulahi Bade vieraili Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 9.-10.12. yhdessä Etiopian liittovaltion ammatillisen opettajankoulutusyksikön (FTVETI) varajohtajan Haftom Gebregziabher Hagosin kanssa. Vierailu toteutui TECIP-hankkeen aloitteesta ja kutsusta. Tapaamisessa käsiteltiin ammatillista koulutusta, opettajankoulutuksen kehittämistä sekä verkko-opetusta, jolla voidaan lisätä koulutusmahdollisuuksia myös syrjässä oleville ryhmille.

Etiopiassa on viety eteenpäin uudistuksia, joilla vahvistetaan koulutuksen saavutettavuutta kaikille kansalaisille. Paikallisen opetusministeriön tuottama uusi koulutuksellinen strategia (Educational Roadmap) velvoittaa kaikkea opettajankoulutusta huomioimaan suunnitelmissaan inklusiivisen oppimisen sisällöt. JAMKin kumppanina toiminut ammatillisen opettajankoulutuksen yksikkö vastaa Etiopiassa koulutuksellisen strategian velvoitteisiin TECIP-hankkeessa koulutettujen opettajien ja opetusmateriaalien avulla. Yhteistyössä luotiin ammatilliseen opettajankoulutusyksikköön myös inklusiivinen koulutusmalli. Pian päättyvän hankkeen työtä juurrutetaan tehokkaasti ammatilliseen koulutukseen.   

 – Vierailun tarkoituksena oli keskustella Etiopian ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnista sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista myös ammatillisessa opettajankoulutuksessa. JAMK nähdään yhtenä mahdollisena strategisena partnerina tukemaan Etiopiaa tässä kehitystyössä, kertoo projektipäällikkö Maija Mäkinen JAMKista.   

Miksi ammatillisen koulutuksen kehittäminen on tärkeää Etiopian kaltaisessa maassa? Etiopian väestö on nuorta, ja koulutusjärjestelmän haasteena on saada mahdollisimman suurelle osalle nuorisosta ammatillinen koulutus. Riittävien koulutusmahdollisuuksien järjestäminen on yhteydessä tulevaisuuden työvoiman riittävyyteen sekä maan hyvinvointiin, turvallisuuteen ja tasa-arvoon.  

– Koulutuksen saavutettavuuden ja oppilaitosten digivalmiuden kehittäminen on ajankohtaista kaikilla koulutusasteilla Etiopiassa. Verkko-opetus ja mobiililaitteet mahdollistavat koulutukseen osallistumisen erityisesti naisille ja vaikeiden kulkuyhteyksien päässä asuville. Digitaalisuus palvelee myös opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä, kertoo JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Pekka Risku.
 
TECIP-hankkeen tuloksiin on oltu tyytyväisiä, ja JAMKin osaamista hyödynnetään jatkossakin. Yhteistyö Etiopian koulutusjärjestelmän vahvistamiseksi jatkuu näillä näkymin asiantuntijavaihdoilla juuri verkko-oppimiseen liittyen.  

KUVASSA: Haftom Gebregziabher Hagos (vas.), Abdiwasa Abdulahi Bade, rehtori Jussi Halttunen, Maija Mäkinen, Pekka Risku
Kuvaaja: Esko Pulliainen

Lisätietoja:
TECIP -  Teacher Educators in Higher Education as Catalysts for Inclusive Practices in Technical and Vocational Education 2017-2020

Maija Mäkinen, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0400 505 137

Pekka Risku, yksikönjohtaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p.040 662 1883

Suomen tietokirjailijat ry jakoi syksyllä 2019 apurahoina 1 719 000 euroa yhteensä 515 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksia lähetettiin syksyn haussa yhteensä 825.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Juhana Aunesluoma, Paula Havaste, Päivi Kosonen, Kaija Vuorio sekä sihteerinä yhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistyksen hallitus teki päätöksen apurahansaajista kokouksessaan 12. joulukuuta 2019.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Katso apurahansaajat: www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/apurahat/myonnetyt-apurahat/syksyn-apurahat

Lisätietoja:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Sanna Haanpää | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 5290 626
www.suomentietokirjailijat.fi

Jos pidetään tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat koulutuksellaan ja tutkimuksellaan tulevaisuuden maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen, niiden tehtävä on ajateltava toisin.

”Ammattikorkeakouluilla on annettavaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä, ekososiaalisen sivistyksen tuottamisessa ja ekokriisien ehkäisemisessä, jos käsitystä niiden tehtävästä laajennetaan nykyisestään”, sanovat ammattikorkeakoulun rooliin perehtyneet koulutuksen tutkijat Hannu L. T. Heikkinen ja Harri Kukkonen.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessaan ”Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna – Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit” he esittelevät toisinajatellun näkemyksen ammattikorkeakoulusta.

Tiedeartikkeli on vapaasti luettavissa tiedelehtien Journal.fi-palvelussa.

Tutkimus kumpuaa ihmiskuntaa uhkaavista maailmanlaajuisista haasteista, joista akuuteimpia on ilmaston lämpeneminen seurannaisvaikutuksineen, kuten ruokatuotannon kriiseineen ja kiihtyvine pakolaisaaltoineen.

Laki jättää tilaa sivistykselle

Nykyisellään laki velvoittaa ammattikorkeakouluja palvelemaan alueellisia paikallisia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi räätälöityjä koulutuksia ja työelämälähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa. Jo nyt laissa mainitaan sivistys opetuksen perustana.

”Koulutuspuheeseen juurtunut osaamisperustaisuus kuitenkin kiteytyy koulutuskustannusten optimoinniksi: työnantajat saavat osaavaa työvoimaa, jonka tuottamiseen käytetään mahdollisimman vähän resurssia. Talouden näkökulmasta voidaan pitää tarpeettomana investoida filosofisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten käsittelyyn koulutuksessa”, tutkijat kritisoivat.

Heikkinen ja Kukkonen perustavat tutkimuksensa antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja filosofi Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Tutkijoiden lanseeraama laaja näkemys vie ammattikorkeakouluja kohti ekososiaalista sivistystä.

Välittömien hyötyjen lisäksi pitkäjänteisyyttä

Laajan näkemyksen toteuttamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, laajakatseisuutta ja tavoitteiden tarkistamista: välittömien hyötyjen rinnalla on tavoiteltava kauaskantoisia ratkaisuja.

”Ammattikorkeakoulut voivat tulevaisuudessakin kantaa alueellista vastuuta yhdessä työelämän kanssa. Globaalisti kontekstualisoituneessa näkemyksessä huomioidaan nykyistä paremmin pitkäkestoiset vaikutukset ympäristölle, ihmiskunnalle ja luonnolle”, Heikkinen ja Kukkonen toteavat.

Keskusteluun tarvitaan niin koulutuspolitiikan päättäjät kuin tutkijat sekä koulutuksen hallinnossa ja työelämäyhteistyössä toimivat sekä opiskelijat.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa Journal.fi-palvelussa heti, kun numero on ilmestynyt
• on Aikuiskasvatuksen Killan palkitsema Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön, joka ulottuu tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa. 

Lisätiedot 

Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo(a)kvs.fi 

Tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies -ohjelma rahoitti syksyn hakukierroksellaan 17 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia. Jo 134 tohtoria on tukenut yritysten uudistumista PoDoCo-ohjelman avulla.

Lehdistötiedote 13.12.2019

PoDoCo-ohjelman syksyn 2019 hakukierroksella rahoitusta saa 17 tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojektia. PoDoCo-hakuun osallistui 30 yrityksen ja tuoreen tai pian valmistuvan tohtorin yhteistyöprojektia. PoDoCo-apurahoja on vuonna 2015 käynnistyneen ohjelman aikana myönnetty yhteensä 134.

– Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet aktiivisia ja menestyksekkäitä PoDoCo-ohjelmassa. Tällä hakukierroksella 75 % rahoitetuista yhteistyöprojekteista kohdistuu juuri pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen tutkimuksen avulla, sanoo PoDoCo-ohjelman päällikkö tohtori Seppo Tikkanen.

Nyt rahoitetuissa yhteistyöprojekteissa siirtymä tutkimuksesta yritysmaailmaan on aiempaa lyhyempi, sillä lähes puolet tohtoreista on valmistunut kuluvana vuonna tai valmistuu kevään puolella. PoDoCo-ohjelman rooli on alusta alkaen ollut suuri erityisesti ulkomaalaistaustaisten tohtoreiden työllistämisessä yksityiselle sektorille. Syksyn hakukierroksellakin lähes puolet tohtoreista on ulkomaalaistaustaisia.

Rahoitetut projektit edustavat useita eri tieteenaloja ja toimialasektoreita lääketieteestä materiaalitekniikkaan ja lasten emotionaalista kehitystä tukevista sovelluksista aktiivimagneettilaakerointiin.

Sääennusteita korttelin tarkkuudella 

Kaupungissa sääolosuhteet voivat muuttua korttelista toiseen. Tämä johtuu vaihtelevista pinnanmuodoista. Ilmaston ja ympäristön muuttuessa on entistä tärkeämpää ymmärtää paikallisia sääolosuhteita. Vaisalan PoDoCo-hanke toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Keväällä väittelevä Maria Filioglou tutkii hankkeessaan Helsingin tuuliolosuhteiden ennusteiden osuvuutta muun muassa Vaisalan uusien tuulen etämittaukseen tarkoitettujen tuulilidar-laitteiden avulla.

– Hankkeesta odotetut tulokset luovat tärkeää tietoa Vaisalan Smart City -liiketoimintakonseptin kehitykselle. Tulosten avulla voidaan saada parempi ymmärrys, miten kaupunkiympäristöjen sääennusteiden osuvuutta voitaisiin parantaa korttelimittakaavassa. Tulevat kansalaisten palvelut, kuten lentotaksit ja drone-kuljetukset, tarvitsevat aiempaa tarkempaa säätietoa turvalliseen ja tehokkaampaan operointiin, sanoo ilmailun liiketoiminnan kehityksestä vastaava Tapio Haarlaa Vaisalasta.

Tutkittuja kasveja seinään ja pöytään

Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian tutkijatohtori Martina Angeleri tutkii PoDoCo-hankkeessa valon vaikutuksia Plantui Oy:n pienoiskasvihuoneessa. Plantuin valo- ja vesiviljelytekniikalla kasvaneiden kasvien kemiallista koostumusta ja kasvua ei ole aiemmin tieteellisesti tutkittu. PoDoCo-hankkeessa on tavoitteena selvittää muun muassa valo-olosuhteiden muutoksen vaikutuksia vitamiinien sekä erilaisten antioksidantteina toimivien yhdisteiden ja sokereiden pitoisuuksiin. 

– Kehitän projektissa valo-olosuhteita, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun ja makuun. Ideana on, että jokainen voi nauttia kasvattamansa ruuan sellaisena kuin itse haluaa. Aloitan tutkimukseni lehtisalaatilla, lehtikaalilla ja tomaateilla. Tarkoituksena on laajentaa muihin kasveihin myöhemmin. Odotan hanketta innolla, sillä elintarviketiede on ollut aina sydäntäni lähellä ja nyt voin yhdistää sen tutkimukseeni, Angeleri toteaa.

Huleveden hallintaa

Helsingin yliopistosta keväällä väittelevä Long Xie on tutkinut vertikaalisten kasvien mikrobilisäystä kuusi vuotta. PoDoCo-tutkimusta hän tekee kotimaisen pk-yrityksen InnoGreenin sisä- ja ulkokasviseinien kasvualustojen parissa. Xien aikaisempien tutkimuksien mukaan hyödyllisillä mikrobeilla voi olla suurikin vaikutus kasviseinien toiminnalle. Ulkokasviseinissä kiinnostaa erityisesti huleveden hallintakapasiteetti.

– Toivomme, että tutkimuksen tulokset herättävät kuluttajien kiinnostusta kasviseiniin sekä tuottavat todisteita uuden kehitteillä olevan ulkokasviseinärakenteen hulevesien hallinnasta. Tutkimus on elintärkeä, jotta InnoGreen voi tuoda markkinoille parhaan mahdollisen tuotteen urbaanin viherinfran luomiseen sekä kaupunkien hulevesien hallintaan ja se luo pohjan onnistuneelle kansainvälistymiselle, toteaa Innogreenin perustajaosakas Mikko Sonninen.

Seuraava apurahahakukierros keväällä 2020

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 1.3–15.4.2020. PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Paulon säätiö ja Helsingin Sanomain Säätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta. DIMECC on voittoa tavoittelematon yritys, jonka omistaa 67 valmistavan ja digitaalisen teollisuuden yritystä, yliopistoa ja tutkimuslaitosta.

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Seppo Tikkanen, DIMECC Oy, seppo.tikkanen@dimecc.com, puh. +358 40 840 2780

PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo@aalto.fi

PoDoCo-ohjelman syksyn 2019 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

The Post Docs in Companies program funded 17 new partnerships between doctors and companies in the fall round. As many as 134 young doctors have already supported the renewal of industry through PoDoCo program.

Press Release 13. December 2019

17 doctoral and business partnership projects are funded in the fall 2019 application round of the PoDoCo program. The program received 30 collaboration applications from companies and doctors who have recently completed or will soon complete their degree. A total of 134 grants have been awarded in the PoDoCo program since 2015.

– Especially small and medium-sized enterprises have been active and successful in the PoDoCo program. In this application round, 75% of the collaborative projects funded are focused on research and innovation in small and medium-sized enterprises, says Dr. Seppo Tikkanen, leader of the PoDoCo program.

The transition time from research to business is shorter than before in the currently funded collaborative projects, as nearly half of the PhDs have been completed this year or will be completed in the spring. PoDoCo program has played a major role especially in the recruitment of doctors with foreign background to the private sector. In this fall application round, almost half of the PhDs are of foreign background.

The funded projects represent a wide range of disciplines and sectors, from medical to material technology and from applications that support children's emotional development to active magnetic bearing. 

Weather forecasts with block accuracy

In the city, the weather conditions change from block to block. This is caused by different surface shapes. As the climate and environment change, it becomes even more important to understand the local weather conditions. Vaisala’s PoDoCo project is implemented in cooperation with the Finnish Meteorological Institute. Maria Filioglou explores in her research the wind forecasts of Helsinki using Vaisala's new wind lidars for remote sensing of wind.

– The expected results of the project will provide information for the development of Vaisala's Smart City business concept. The results will give a better understanding of how the best accuracy of urban environment weather forecasts could be best achieved on a block scale. Future citizen services, such as air taxis and drone-transport, need more accurate weather information to enable safer and more efficient operations, says Tapio Haarlaa, Head of Aviation, Strategy and Business Development, Vaisala’s Weather and Environment business area.

Studied plants for wall and table

Martina Angeleri, currently a Researcher of Plant Molecular Biology at the University of Turku, is studying the effects of light in small greenhouses in her PoDoCo collaboration with Plantui Ltd. The chemical composition and growth of plants grown in Plantui's miniature greenhouses, which combine special light and aquaculture technology, has not been previously studied. The goal of the PoDoCo-project is to study the effects of changes in light conditions on the levels of vitamins and various antioxidant compounds as well sugars.

– In the project I am developing light conditions that affect the growth and taste of the plants. The idea is that everyone can enjoy the food they produce as they wish. I'll start my research with lettuce, kale and tomatoes. The intention is to expand to other plants later. I look forward to the project because food science has always been close to my heart, and now I can integrate it into my research, Angeleri says.

Urban green infrastructure

Long Xie, a doctoral candidate from the University of Helsinki, has been researching microbial growth in vertical plants for six years. His PoDoCo research concentrates on the indoor and outdoor green walls and it is done in cooperation with a Finnish SME, InnoGreen.

According to Xie’s earlier investigations, beneficial microbes can have a major impact on the function of plant walls. In outdoor walls, especially stormwater management capacity is of interest.

– We hope that the results of the study will inspire consumer interest in plant walls and provide evidence of stormwater management in the new outdoor plant wall structure we have under development. The research is vital for InnoGreen in order to develop the best possible product for creating an urban green infrastructure and stormwater management. This lays the foundations for successful internationalization, says Mikko Sonninen, founder member of Innogreen.

Next grant application round in spring 2020

The next PoDoCo grant application round will be held March 1 - April 15, 2020. PoDoCo program is funded by Finnish Cultural Foundation, Jenny and Antti Wihuri Foundation, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Finnish Foundation for Technology Promotion, Maj and Tor Nessling Foundation, Foundation for Economic Education, KAUTE Foundation, The Paulo Foundation and Helsingin Sanomat Foundation. The total funding is up to million euros every year, which enables around 35 PoDoCo grants each year.

DIMECC Ltd. is responsible for the practical implementation of the programme. DIMECC is a co-creation platform owned by 67 leading Finnish companies, universities and research institutions.

Additional information

PoDoCo program leader, Dr. Seppo Tikkanen seppo.tikkanen@dimecc.com, tel. +358 40 840 2780

Chairman of the PoDoCo Management Board Dr. Yrjö Neuvo, Aalto University, yrjo.neuvo@aalto.fi

PoDoCo Grants in Fall 2019:

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian arvioidut toimintatuotot ovat 126,8 miljoonaa euroa (ilman sisäisiä eriä 103,3 miljoonaa euroa) vuonna 2020. Valtionosuutena saatavat ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen tuotot on arvioitu 85,9 miljoonaksi euroksi.

Gradian arvioidut toimintakulut vuonna 2020 ovat 121,5 miljoonaa euroa (ilman sisäisiä eriä 98,0 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut ovat noin 69 miljoonaa euroa.

Tilikauden 2020 alijäämän arvioidaan olevan 3,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tilinpäätös oli positiivinen, ja myös kuluvan vuoden tilinpäätös on talousarvioennusteen mukaan tasapainossa. Ennakoitu alijäämä voidaan kattaa kertyneelle ylijäämällä. Kuntayhtymän lainakanta on 30 miljoonaa euroa eli noin 136 euroa / omistajakuntalainen.

Koulutuksen rahoitustaso on edelleen kaukana koulutusleikkauksia edeltäneestä vuosikymmen ensimmäisestä puoliskosta. Kuluvan vuoden valtionosuusrahoitus on siihen nähden viidenneksen pienempi. Vuoden 2020 arvioitu tilanne on parempi, mutta perustuu osin kertaluonteiseen rahoitukseen. Jyväskylän kaupunki tukee myös vuonna 2020 lukiokoulutusta 1,7 miljoonalla eurolla. Lukion valtionosuusrahoitus on valtakunnallisesti noin 18 prosenttia alibudjetoitu.

Gradian valtionosuuksien euromääräinen kehitys on kuvattu oheisessa liitteessä.

Gradian johtaja Vesa Saarikoski piirtää tilannekuvaa: ”Gradia on elänyt talouden näkökulmasta haasteellisia vuosia, kun koulutuksen järjestämisen euro on kutistunut 80 sentiksi. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat pikemminkin kasvaneet kuten myös opiskelijoiden kirjo. Gradian strateginen valinta on ollut kehittämiseen ja kansainvälistämiseen panostaminen laadun ja osaamisen varmistamiseski. Tämä näkyy esimerkiksi valtakunnan ykköstason liikkuvuutena ja Euroopan komission palkintona yrittäjyyden ekosysteemille. Rahoituksen riittävyys on seuraavien vuosien keskeinen haaste ja talouden tasapaino koko toiminnan perusedellytys. Vuonna 2020 arvioimme korostetusti tasapianotavoitteen näkökulmasta rahoituksen kehitystä ja toiminnan menoja.”

Talousarviossa on varattu rakentamisinvestointeihin 6,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 suurimmat investointikohteet ovat Viitaniemen kampuksen piha-alue, Harjun kampuksen opiskelija-asuntola sekä Kukkulan kampus ja Jämsän kampussaneeraus.

Gradian kokonaisvuosiopiskelijamäärä on noin 23 000 ja henkilöstömäärä on noin 1100, joista 76 prosenttia työskentelee opetuksessa tai opiskelijoihin välittömästi liittyvissä tehtävissä. Yleisimmät tehtävänimikkeet ovat opettaja, opinto-ohjaaja ja opintosihteeri.

Koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö Gradia-koulutuspalvelut Oy toimii markkinaehtoisessa koulutuksessa. Sen liikevaihdoksi arvioidaan 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2020. Muut Gradialle strategisesti tärkeät yhtiöt ovat EduCluster Finland Oy (10 prosentin omistusosuus) ja Jyväskylän Yritystehdas Oy (25 prosentin omistusosuus). Omistajaintressi liittyy edellisessä koulutusvientiin ja jälkimmäisessä yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian valtuusto käsittelee talousarvion 13.12.2019.

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100

Liite: Gradian valtionosuudet 2012-2019

Perusopetuksen ensimmäiselle luokalle ilmoitetaan vuonna 2013 tai sitä ennen syntyneet lapset, jotka eivät vielä ole aloittaneet koulunkäyntiään. Ilmoittautuminen tehdään Wilma-järjestelmässä 16.12.2019– 12.1.2020. Samalla voi ilmoittautua myös iltapäivätoimintaan. 

Turkulaisille koulutulokkaille on lähetetty oppivelvollisuusilmoitus, jossa annetaan tarkemmat ohjeet ilmoittautumista varten.  Jos kirjettä ei ole saapunut 7.1.2020 mennessä, tulee huoltajien ilmoittaa sähköpostiosoitteeseen sivistystoimiala@turku.fi tarvittavat yhteystiedot Wilma-tunnusten lähettämistä varten.

Jos lapsi ei asu Turussa, tulee tehdä vieraskuntalaishakemus ja mahdollisesti kieliluokkahakemus paperisena. Hakemukset toimitetaan viimeistään 12.1.2020 siihen kouluun, johon oppilas hakee. Hakulomakkeita saa kouluista tai osoitteesta www.turku.fi/opetus/lomakkeet

Ilmoittautuminen Turun kansainväliseen kouluun, Turku International School, hakulomakkeet löytyvät sivulta www.tis.utu.fi

Kouluun tutustuminen järjestetään koulutulokkaille ja huoltajille loppukeväällä.

Ilmoittautuminen esiopetukseen

Lukuvuoden 2020-2021 esiopetukseen ilmoitetaan vuonna 2014 syntyneet lapset. Ilmoittautuminen Turun suomenkieliseen esiopetukseen tapahtuu varhaiskasvatuksen sähköisen asioinnin kautta 2.–13.1.2020. Turun ruotsinkieliseen esiopetukseen ilmoittautumisaika on 16.12.2019 -12.1.2020. 

Turun kaupungin varhaiskasvatus osoittaa esiopetuspaikan lapsen kotiosoitteen mukaisesta esiopetusyksiköstä. Vuonna 2014 syntyneiden lasten huoltajat saavat ilmoituksen esiopetuspaikasta kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoa:

• Ilmoittautumisesta ensimmäiselle luokalle, kieliluokkien informaatioilloista sekä koulun aloittamisesta säädettyä aiemmin tai myöhemmin
• Perusopetuksen opas 
• Esiopetus
• Kirjautuminen Wilmaan
• Varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi

Barn som är födda 2013 eller tidigare och som ännu inte börjat sin skolgång ska anmälas till den grundläggande utbillygkjdningen. Inskrivning av elever till årskurs 1 läsåret 2020-2021 inom den svenska grundläggande utbildningen i Åbo sker elektroniskt via programmet Wilma under tiden 16.12.2019-12.1.2020. Samtidigt kan man anmäla barnet även till eftermiddagsverksamhet.

Alla blivande elever från Åbo har enligt uppgifter om modersmålet fått en anmälan om läroplikten. I brevet finns närmare anvisningar om inskrivningen och information om eftermiddagsverksamheten.

Om ni inte mottagit brevet före den 7 januari 2020 kan ni kontakta skolsekreteraren, tfn 040 592 58 91 eller e-post bildningssektorn@turku.fi.

Det svenska undervisningsväsendet är indelat i tre elevupptagningsområden;

• Cygnaeus skola, Mariegatan 7
• Braheskolan, Djupdikesvägen 27
• Sirkkala skola, Råggatan 8.

Inskrivningen sker till det egna elevupptagningsområdets skola.

Barn med behov av särskilt stöd och anpassad undervisning kan skrivas in i Sirkkalabackens skola, Råggatan 8.

Sirkkala skola och Sirkkabackens skola är utlokaliserade till Råggatan 8 under läsåren 2020-2022.

Den traditio­nella besöks­dagen för alla svenska skolors del hålls torsdagen den 7 maj 2020 kl. 14.00-15.00.

Möj­lig­het att besöka och stifta be­kant­skap med skolor­na kan även ordnas under skoltid enligt överenskommelse.

• Närmare info: www.turku.fi/inskrivningtillskolan

Anmälningen till den svenska förskoleundervisningen i Åbo 

Anmälningen till den svenska förskoleundervisningen i Åbo läsåret 2020-2021 sker elektroniskt under tiden 16.12.2019 -12.1.2020.

Till förskoleundervisningen anmäls barn som är födda 2014, rätten till förskoleundervisning gäller även barn födda 2015 som överförs till den 11-åriga läroplikten. Barn som inte har en placering i kommunal småbarnspedagogik och är i behov av kompletterande småbarnspedagogik utöver förskoletimmarna behöver även lämna in en elektronisk ansökan till småbarnspedagogiken.

Förskolebarnen har rätt till plats i den förskola till vilket barnet hör enligt det elevupptagningsområde som finns inom den grundläggande utbildningen. I fall det finns plats i förskolan efter förstahandsantagningen, kan förskolebarn antas genom andrahandsantagning enligt särskilda kriterier. Den kompletterande småbarnspedagogiken inleds samtidigt med förskoleundervisningen.

Förskolebesluten skickas till hemadressen inom februarimånad och vårdnadshavarna bör bekräfta platsen till förskolans föreståndare inom två veckor från mottagandet av beslutet.

Blivande förskolebarn med föräldrar besöker förskolan två gånger under vårterminen. Besökstillfällen ordnas i respektive förskola 10.3.2020 kl. 17-18:30 samt 7.5.2020 kl.14 -15.00. Vi önskar alla blivande förskolebarn med föräldrar hjärtligt välkomna till förskolorna!

Tilläggsuppgifter gällande antagningskriterier finns på stadens hemsida. Ytterligare information ges av servicechefen för svenskspråkig fostran och undervisning samt föreståndarna vid respektive förskoleenhet.

• Förskoleundervisning 
• Ansökan om dagvård och förskoleundervisning

Metsät ovat tärkeitä lähes yhdeksälle kymmenestä nuoresta riippumatta siitä missä päin Suomea he asuvat. Metsiä erittäin tärkeänä pitävien osuus kasvaa iän myötä. Toisaalta 13 prosenttia nuorista kokee metsän vieraaksi ympäristöksi.

Nuorten metsäbarometrin tuoreet tulokset kertovat 15–25 vuotiaiden suomalaisten metsäsuhteesta sekä metsien käyttöön ja metsä- ja puualaan liittyvistä mielikuvista. Barometrin toteutti Taloustutkimus Suomen Metsäyhdistyksen tilauksesta. 

Vaikka metsät koetaan tärkeiksi, kolme viidestä nuoresta ei koe metsää vapaa-ajalleen välttämättömänä asiana. Alueelliset erot näkyvät tässä kysymyksessä: pohjois- ja itäsuomalaisille nuorille on selvästi keskimääräistä useammin vaikea ajatella vapaa-aikaa ilman metsää.

Metsä koetaan rauhoittavana, energiaa antavana ja inspiroivana ympäristönä ja sinne mennään useimmiten yksin tai ystävän kanssa. Nuorista 62 prosentille on tärkeää, että kodin läheltä löytyy metsää.

Metsä- ja puuala työnantajana näyttäytyy ennemmin positiivisessa kuin negatiivisessa valossa valtaosalle nuorista. 20-30 prosenttia nuorista ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa työnantajakuvaa mittaaviin väittämiin.

Metsätalous kiinnostaa eniten

Metsätaloudesta, metsäteollisuudesta ja puutuoteteollisuudesta metsätalous kiinnostaa nuoria eniten. Metsätaloutta pidettiin myös mukana olleista kolmesta alasta selvästi ympäristövastuullisimpana. Ympäristön näkökulmasta puutuote- ja metsäteollisuus ovat nuorten mielikuvissa samalla viivalla.

Metsäteollisuudella on edistyksellisin ja innovatiivisin imago, kun taas puutuoteteollisuutta pidettiin hieman konservatiivisempana. Toisaalta nuoret käyttäisivät puuta mieluiten rakentamiseen, huonekaluihin ja sisustamiseen.

Nuoret miehet harkitsevat metsään tai puunjalostusteollisuuteen liittyvää ammattia huomattavasti nuoria naisia useammin. Metsään vievä harrastus, perheen omistama metsä ja perheenjäsenen koulutustausta metsä- tai puualalla nostavat todennäköisyyttä harkita alaa.

Kolme viidestä nuoresta ajattelee metsä- ja puualan tarjoavan työtä vastuullisella alalla. Puolet nuorista ajattelee, että metsäalan töissä on mahdollista torjua ilmastonmuutosta. Kaksi kolmasosaa nuorista on myös sitä mieltä, että metsiä hoidetaan Suomessa hyvin. 77 prosenttia nuorista oli samaa mieltä väittämän ”metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito” kanssa.

Huolenaiheiden listalla kärkeen nousi ilmastonmuutos. Myös oma mielenterveys sekä sodat ja konfliktit huolestuttavat nuoria. Negatiivisista metsään liittyvistä uutisista nuorten mieliin on viime ajoilta jäänyt voimakkaasti Amazonin metsäpalot. Positiivisista uutisista muistettiin muun muassa somevaikuttaja MrBeastin loppuvuodesta aloittama #teamtrees puunistutuskampanja sekä muovin korvaaminen puulla ja muut uudet metsäteollisuuden innovaatiot.

Barometrin rahoittivat Puumiesten Ammattikasvatussäätiö ja Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Metsämiesten Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Tutustu tuloksiin tarkemmin: https://smy.fi/materiaali/nuorten-metsabarometri-2019/

Lisätietoja:

Sirpa Kärkkäinen, johtava asiantuntija, nuorisoviestintä, Suomen Metsäyhdistys, sirpa.karkkainen@smy.fi, p. 050 3512 416

Petra Lehmuskunnas, tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus, petra.lehmuskunnas@taloustutkimus.fi, p. 050 439 4489