• Suomen Rengaskierrätys ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkannon teollisuusalueelle
• Uusimmalla tekniikalla toimiva laitos nostaa kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja
• Kiertotalouden lähituotanto tuo työpaikat ulkomailta Suomeen ja auttaa pienentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä

Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle.  Riihimäen kupeessa sijaitsevalle, noin 7800 asukkaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.

”Me haluamme olla mukana maamme kiertotalouden näkyvässä kehittämisessä”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee.

Investointi on suomalaisessa kiertotaloudessa merkittä, sillä se nostaa kierrätysrenkaan hyödyntämisen seuraavalle tasolle.

”Pystymme jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaisia ovat vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe.”

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Kiertotalouden pelinavaaja pienelle kunnalle

Käsittelylaitoksen toiminta perustuu alan nykyaikaisimpaan teknologiaan. Pelkästään koneinvestointien suuruus on noin 6–7 miljoonaa euroa. Päälaitteistoksi kaavaillaan noin 65 metriä pitkää linjastoa.

“Linjastossa renkaat leikataan ja hienonnetaan niin pieneksi, että eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan. Sen jälkeen ne puhdistetaan ja pakataan säkkeihin toimitettavaksi teollisuudelle”, Tuominen kertoo.

Silmänkannon teollisuusalue valmistui Lopelle muutama vuosi sitten. Valmistuessaan Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuotantolaitos on vasta toinen alueen teollisuuskiinteistöistä. Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmelan mukaan uudet teollisuusinvestoinnit ovatkin pienelle kunnalle merkittäviä.

”Uusia yrityksiä ei tule koputtelemaan ovea joka päivä. Kuntien kesken yritysten investoinneista on kova kilpailu”, Salmela sanoo.

Salmela näkee arvokkaana tuotantolaitoksen alueelliset työllisyysvaikutukset. Alkuvaiheessa laitos työllistää suoraan 11 henkeä ja välillisesti tuotanto- ja logistiikkaketjun kautta kymmeniä lisää.

”Näemme vahvan panostuksen kiertotalouden kehittämiseen myönteisenä asiana. Toivomme, että valmistuttuaan tuotantolaitos toimii päänavaajana ja innostaa myös muita kiertotalouden yrityksiä investoimaan Silmänkannon  alueelle.”

Laitos korvaa tuonnin kiertotalouden lähituotannolla

Suomen Rengaskierrätys Oy on yksi Suomen 17:sta ympäristölain mukaisesta tuottajayhteisöstä. Se huolehtii jäsenyritystensä puolesta käytöstä poistuvien renkaiden keräys- ja kierrätystoiminnasta.

Renkaiden kierrätysaste on asettunut 2000-luvun aikana lähes sadan prosentin tasolle. Tähän mennessä käytöstä poistetut autonrenkaat on käytetty suurelta osaltaan maanrakentamisessa, missä niistä on tehty esimerkiksi tiestön rakennusainetta, pehmeitä alustoja ratsastuskentille ja kevennysrakenteita vaativiin kohteisiin.

Lopelle tehtävällä investoinnilla Suomen Rengaskierrätys vastaa EU:n kierrätysvelvoitteisiin, sillä uudessa käsittelylaitoksessa pystytään valmistamaan korkeamman jalostusasteen materiaaleja.

”Tähän asti tällainen teollisuuden kumipohjainen raaka-aine on tuotu pääasiassa ulkomailta, sillä maastamme on puuttunut korkeamman jalostusasteen tuotantolaitos”, Tuominen huomauttaa.

Renkaasta saatavien materiaalien hyödyntämistä on tutkittu paljon. Kiertotalousajattelu lähtee siitä, että kierrätetystä renkaasta muokattu materiaali pääsee nopeasti ja edullisesti raaka-aineena takaisin markkinoille. Lopen investointi luo kaivattua lähituotantoa kiertotalouteen ja auttaa pienentämään hiilidioksidipäästöjä, joita pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat.

”Edustamme renkaiden valmistajia ja maahantuojia Suomessa, ja olemme yhdessä sitoutuneet maamme hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Vaasan yliopisto on saanut kansainväliset laatuleimat seitsemälle tekniikan koulutusohjelmalleen. Ulkopuolisen arvioinnin uskotaan vahvistavan koulutuksen vetovoimaa ja lisäävän hakijoita 18. maaliskuuta alkavassa korkeakoulujen yhteishaussa.

– Koulutusten laadusta on oltu huolissaan rahoitusleikkausten takia. Laatuleima osoittaa, että koulutuksemme on kansainvälistä kärkitasoa, Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii korostaa.

ASIIN-laatuleimat myönnettiin tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen sekä energia- ja informaatiotekniikan kandidaattiohjelmille. Maisteriohjelmista laatuleiman saivat tietojärjestelmätieteen, teknisen viestinnän, energia- ja informaatiotekniikan, Industrial Managementin sekä Industrial Systems Analyticsin maisteriohjelmat.

Vaasan yliopiston kolmella englanninkielisellä kauppatieteellisen alan maisteriohjelmalla on jo kansainvälinen EPAS-laatuleima. Lisäksi yliopiston kauppatieteellisellä alalla on käynnissä AACSB-akkreditointiprosessi. Tavoitteena on, että kaikille yliopiston koulutusohjelmille saadaan tulevaisuudessa kansainvälinen laatuleima.

– Uskomme, että laaja itsearviointi ja systemaattinen jatkuva kehitystyö varmistavat koulutuksen korkean laadun jatkossakin, Jokipii sanoo.

Yhteishaussa odotetaan hakijamäärän nousua

Jokipii uskoo, että laatuleimat lisäävät koulutusohjelmien vetovoimaa yhteishaussa.

– Tietenkin toivomme, että kiinnostus koulutusohjelmiimme lisääntyy entisestään. Viime vuonna hakijamäärämme nousi yhteishaussa, ja odotamme nousun jatkuvan tänäkin vuonna, Jokipii sanoo.

Korkeakoulujen yhteishaku alkaa keskiviikkona 18. maaliskuuta ja jatkuu keskiviikkoon 1. huhtikuuta saakka. Korkeakouluihin haetaan Opintopolku-palvelussa.

Vaasan yliopisto kouluttaa kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestintätieteiden asiantuntijoita. Liiketoimintaorientoituneen ja monialaisen Vaasan yliopiston painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.

Lisätiedot:

Vararehtori Annukka Jokipii 
p. 029 449 8482
annukka.jokipii@univaasa.fi

Kuvateksti: Ulkopuoliseen arviointiin perustuvat laatuleimat lisäävät Vaasan yliopiston koulutusten vetovoimaa yhteishaussa. Kuvaaja: Mikko Käkelä.

Yhteishaku korkeakoulujen suomenkielisiin koulutuksiin alkaa keskiviikkona 18.3.

LAB-ammattikorkeakoulussa on haettavana 1385 opiskelupaikkaa Lappeenrannan ja Lahden kampuksille sekä verkko-opintoihin.

Haussa on mukana 50 koulutusta viideltä alalta: liiketaloudesta, tekniikasta, sosiaali- ja terveysalalta, hotelli-, ravintola- ja matkailualalta sekä muotoilusta, taiteesta ja visuaalisesta viestinnästä. Koulutuksista AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia on 33 ja ylempään AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia 17.

”Tarjoamme opiskelijoillemme opiskelun ja työn parhaat puolet. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nivomme opiskelun tiiviisti työelämään jo opintojen alkuvaiheesta alkaen. Kun opiskelijamme valmistuvat, heillä on olemassa jo runsaasti valmiita verkostoja työelämään”, LABin koulutuksesta vastaava vararehtori Merja Heino sanoo.

Maaliskuun yhteishaku alkaa 18.3. ja päättyy 1.4. Koulutuksiin haetaan opintopolku.fi -sivuston kautta.

Opiskelijavalinnat tehdään heinäkuun alkuun mennessä. Valintakriteerit vaihtelevat tutkinnon mukaan: opiskelijoita valitaan opiskelemaan suoraan todistusvalinnalla sekä valintakokeen perusteella. Tarkat tiedot valintakriteereistä sekä valintojen aikataulut löytyvät opintopolku.fi -sivustolta kunkin koulutuksen kohdalta.

Opinnot alkavat syksyllä 2020.

Lisätietoja:

Vararehtori Merja Heino | merja.heino@lab.fi, 040 760 5533

lab.fi/yhteishaku

Koulujen, yliopistojen tai muiden Adoben Creative Cloud -sovelluksia, kuten Photoshop, Spark, Lightroom ja Premiere Pro, opetuksessa käyttävien oppilaitosten opiskelijat voivat nyt etäkäyttää Creative Cloud -sovelluksia ilmaiseksi esimerkiksi kotoaan käsin. Lisäksi opettajat saavat käyttöönsä lähes 9 000 ilmaista opetusresurssia, joita he voivat hyödyntää käyttäessään Creative Cloud -sovelluksia opetuksessa. Näin opiskelijat voivat jatkaa opiskeluaan silloinkin, kun opetuspaikka on suljettu koronavirusepidemian vuoksi.

Lyhyesti Adoben Creative Cloud -työkalujen etäkäytöstä:

• sovellukset ovat maksutta saatavilla etäkäyttöön kaikissa niissä koulussa ja oppilaitoksissa, jotka ovat jo Adoben asiakkaita ja käyttävät Creative Cloud -pakettia opetuksessaan
• etäkäyttömahdollisuus on voimassa 13.3.-31.5.2020
• etäkäyttöpyynnöt voi tehdä tämän linkin kautta.

Lisätietoa aiheesta löytyy Adoben blogista täältä.

Korkeakoulujen kevään toisen yhteishaun hakuaika suomenkielisiin koulutuksiin alkaa keskiviikkona 18.3. ja jatkuu 1.4.2020 klo 15.00 saakka. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) on tarjolla 1115 aloituspaikkaa seitsemällä eri alalla, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia tarjotaan 255:lle aikuisopiskelijalle. Uutena YAMK-tutkintona JAMK tarjoaa robotiikan tutkinto-ohjelmaa.

Kaikkiin AMK-tutkintoihin voi hakea toisen asteen tutkinnolla, kuten ylioppilastutkinnolla tai ammatillisella tutkinnolla. Yli puolet AMK-aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla.

YAMK-tutkintoa hakevilta edellytetään alan alempaa korkeakoulututkintoa sekä kahden vuoden työkokemusta korkeakoulututkinnon jälkeen. Hakukelpoisuuden voi saada myös vanhanmuotoisella alan opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnolla, joita tehtiin pääasiassa 1990-luvulla. Nämä hakijat käsitellään tapauskohtaisesti koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Opistoasteen tutkintoja eivät kuitenkaan ole esimerkiksi ammattiopistoissa tehdyt ammatilliset perustutkinnot/ammattitutkinnot/erikoisammattitutkinnot tai ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tehdyt erilliset opettajan pedagogiset opinnot.

JAMKin aikuiskoulutustarjontaa on kasvatettu yhteistyössä yritysmaailman kanssa ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot pureutuvatkin alakohtaisiin nykyhetken ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Uudessa Robotiikan YAMK-tutkinnossa perehdytään robotiikan uusimpaan kehitykseen kuten mobiilirobotiikkaan ja yhteistyörobotteihin. Tutkinto-ohjelmassa perehdytään myös koneoppimiseen ja data-analytiikkaan robotiikan näkökulmasta sekä huomioidaan robotiikan ja automaation kyberturvallisuus.

YAMK-koulutus toteutuu tutkinto-ohjelmasta riippuen joko verkossa ja muutamina kontaktipäivinä kuukaudessa tai kokonaan verkossa. Opiskelu sisältää myös erilaisia projekteja ja itsenäistä opiskelua. YAMK-tutkinto on laajuudeltaan 60 - 90 opintopistettä ja yleensä opinnot suoritetaan 1-3 vuodessa. Opiskelu onnistuu työn ohessa ja opinnäytetyökin tehdään usein omalla työpaikalla, työnantajan tarpeisiin keskittyen. YAMK-tutkinto antaa saman kelpoisuuden tehtäviin tai julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Hakeminen sekä AMK- että YAMK-koulutuksiin tapahtuu Opintopolku.fi:ssä, jossa voi myös seurata haun edistymistä. Valintakokeet järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa ja opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 8.7.2020. Opinnot alkavat elokuussa 2020.

JAMKin koko tarjontaan voi tutustua hakijoille suunnatuilla verkkosivuilla www.jamk.fi/tutkinnot.

AMK-tutkintojen valtakunnallinen valintakoe

Suomenkielisten AMK-tutkintojen valinnoissa käytetään AMK-valintakoetta, joka on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe. Huomaa poikkeuksena musiikkipedagogi (AMK), jossa on oma valintakokeensa. Valtakunnallinen AMK-valintakoe järjestetään 1.-5.6.2020 välisenä aikana ja kokeeseen osallistutaan yhtenä päivänä ammattikorkeakoulun tiloissa. Jos kesäkuun alkuun ajoitettua AMK-valintakoetta ei pystytä järjestämään koronavirustilanteen vuoksi, ammattikorkeakoulut toteuttavat opiskelijavalinnan muilla keinoin.

Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet korvata kevään ensimmäisen yhteishaun valintakokeet todistusvalinnalla ja valintatehtävillä, koska Suomi on päättänyt sulkea rajansa osana koronapandemian vastaisia toimia. Asiasta päätettiin tiistaina 17. maaliskuuta pidetyssä rehtorikokouksessa. Lue lisää Arenen tiedotteesta.

Lisätietoja:
Hakijapalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
hakijapalvelut(a)jamk.fi
p.040 556 0409

Instrumentariumin tiedesäätiö jakaa 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yhteensä kaksi miljoonaa euroa apurahoja. 17.3.2020 julkaistaan viiden Instrufoundation Fellow -apurahan saajat. Yhden apurahan määrä on 100 000 euroa.

Fellow -apuraha on ikään kuin starttiraha, jonka avulla tutkija pystyy palaamaan ulkomailta Suomeen ja perustamaan oman tutkimusryhmän tai vahvistamaan jo olemassa olevaa tutkimusryhmää.

“Suomalaisten yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskiössä on tutkimus. Tukemalla Suomessa tehtävää tutkimusta Instrumentariumin tiedesäätiö on jo 50 vuoden ajan halunnut edistää lääketieteen kehitystä ja rohkaista tietopohjaiseen päätöksentekoon sekä innovaatioihin”, sanoo Instrumentariumin tiedesäätiön hallituksen puheenjohtaja, dosentti Markku Mäkijärvi.

Juhlavuoden apurahat on tarkoitettu lääketieteen ja lääketieteen tekniikan sekä niihin liittyvän luonnontieteellisen ja taloustieteellisen tutkimuksen tukemiseen. Apurahoja myönnettiin yhteensä 74 henkilölle tai ryhmälle.

Instrufoundation Fellow -apurahan saajat:

1. Juho Joutsa, Turun yliopisto: Localization of brain disorders based on causal brain lesions.

2. Kari Kurppa, Turun yliopisto: Preventing minimal residual disease following targeted cancer therapy.

3. Hanna Ollila, Helsingin yliopisto: Geneettiset tekijät vakavien unihäiriöiden ja aivojen autoimmuunisairauksien taustalla.

4. Juho Pokki, Aalto-yliopisto: Mikroskopiaan lisättävä 3D-soluviljelmiä mittaava teknologia: mikromekaanisten (MMC) tekijöiden vaikutus soluihin ja solujen tuottamien migraatiovoimien kvantifiointi leviävän rintasyövän synnyssä.

5. Astrid Subrizi, Itä-Suomen yliopisto: Aptameerien avulla silmälääke tarkasti kohteeseensa.

Lista kaikista apurahojen saajista julkaistaan säätiön internetsivuilla: www.instrufoundation.fi/myonnetyt-apurahat

Lisätietoja

FT Markku Lämsä, Instrumentariumin tiedesäätiön asiamies
Sähköposti markku.lamsa@instrufoundation.fi 
Puh. 040 501 5800

Korkeakoulujen kevään yhteishaku järjestetään normaalin aikataulun mukaisesti koronaviruksen aiheuttamista korkeakouluja koskevista järjestelyistä huolimatta. Yhteishaku alkaa keskiviikkona 18.3. ja jatkuu keskiviikkoon 1.4.2020 saakka. 

Karelia-ammattikorkeakoulussa on haussa 22 hakukohdetta, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia on viisi. Haussa ovat mukana myös englanninkieliset International Business- ja Industrial Management -koulutukset, joihin järjestettiin ensimmäinen haku tammikuussa. Koulutuksiin hakiessa täytetään erillinen hakulomake Opintopolussa. Industrial Management -insinöörikoulutus on Karelian uusin koulutus, joka yhdistää tuotantotekniikan ja -prosessien insinööriosaamisen liiketoiminnan kehittämiseen. 

Todistusvalinta käytössä lähes kaikissa AMK-koulutuksissa

Kevään 2020 haussa kaikissa AMK-koulutuksien päivätoteutuksissa, paitsi medianomi- ja tietojenkäsittelyn koulutuksissa, on käytössä todistusvalinta. Noin puolet päivätoteutuksien aloituspaikoista täytetään hakijoiden todistuksien arvosanojen perusteella. Todistusvalinnassa on omat kiintiöt ylioppilaille ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneille. 

Hakijan kannalta helpotusta tuo, että hakujärjestelmä laskee todistuspisteet ja myöntää opiskelupaikan eniten pisteitä saaneille. Muut hakijat valitaan valintakokeella tai muulla valintaperusteiden edellyttämällä tavalla tutkinto-opiskelijoiksi. 

Valintakurssin käyttö opiskelijavalinnassa laajenee

Viime vuonna Kareliassa käytettiin ensimmäistä kertaa valintatapana verkossa suoritettavaa valintakurssia. Tänä keväänä valintakurssin suorittamisella on mahdollista hakea entistä useampaan koulutukseen. Valintakurssiin perustuva opiskelijavalinta on käytössä liiketalouden monimuodon, konetekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksissa. 

Valintakurssi suoritetaan välittömästi yhteishaun päättymisen jälkeen. Hakija suorittaa opintoihin kuuluvan opintojakson määräaikana verkossa. Valituksi tullessaan hakijalla on tutkinnon ensimmäiset opintopisteet hankittuina. Hakija saa valintakurssista avoimen amk:n opintosuorituksen, vaikka ei tulisikaan valituksi koulutukseen.

Karelian tutkinnoista kaksi, Tietojenkäsittelyn tradenomitutkinto sekä Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto ovat kokonaisuudessaan suoritettavissa verkossa.

Opiskelijavalintaan muutoksia koronan takia

Koronaviruksen leviämisen torjumisesta johtuen ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin tulee mahdollisesti muutoksia, jotka koskevat esimerkiksi valintakokeita. Opiskelijavalinnan muutoksista tiedotetaan valtakunnallisesti lähipäivinä.

Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 8.7.2020. Opinnot alkavat elokuussa 2020.

Voimme luottaa siihen, että koronakriisi hoidetaan olemassa olevilla resursseilla parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt on kuitenkin jo nähtävissä, missä asioissa meillä on parantamisen varaa seuraavaa epidemiaa varten.

Yksi keskeinen ongelma on sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen puutteet, jotka nyt koronakriisin aikana korostuvat. Tällä hetkellä suomalaisesta hoitotyön erikoistumiskoulutuksesta puuttuvat koulutusohjelmat muun muassa anestesia- ja tehohoitoon, epidemioiden varautumiseen ja infektioiden torjuntaan. Ongelma on nostettu esiin jo vuonna 2016, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto antoi ehdotuksensa kansallisista erikoistumiskoulutuksista. Näitä ehdotuksia ei kuitenkaan tuolloin alettu toteuttaa. Tarjolla olevat ammattikorkeakoulujen hoitotyön erikoistumiskoulutukset eivät tällä hetkellä vastaa riittävästi väestön terveysongelmiin ja työelämän tarpeisiin. Nyt monet työnantajat kouluttavat itse omat erikoisosaajansa.

Meillä on päällä tilanne, joka alleviivaa sitä, että terveydenhuolto tarvitsee vahvaa hoitotyön erityisosaamista.

Sairaanhoitajaliitto vaatii luopumaan utopistisista suunnitelmista, joissa kaikkia erikoisaloja osaavia yleissairaanhoitajia voidaan liikutella mammuttiyksiköissä yksiköstä toiseen, erikoisalalta toiselle. Monta erikoisalaa osaavaa sairaanhoitajaa, jolla on tarvittava syväosaaminen useasta erikoisalasta ei ole olemassa eikä voi ollakaan. Sellaisia ei liioin tule yrittää kouluttaa. Hoitotyön erikoisaloilla tarvitaan syväosaamista, minkä koronavirusepidemia meille nyt osoittaa oikein kädestä pitäen. Paine on tällä hetkellä erityisen kova teho-osastoilla ja infektio-osastoilla, mutta sinne ei voi siirtää sairaanhoitajaa, jolla ei ole vaadittavaa osaamista ja koulutusta. 

Lisäksi Sairaanhoitajaliitto vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa pikimmiten hoitotyön valtakunnallisten linjausten valmistelun väestön ja työelämän tarpeisiin vastaavien erikoistumiskoulutusten aloittamiseksi. Valmistelu tulee tehdä yhteistyössä sisällön asiantuntijan eli sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Sairaanhoitajat tekevät kaikkensa nykyisen tilanteen hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevia tilanteita varten heille pitää taata paremmat edellytykset siihen.

Nina Hahtela
puheenjohtaja
Sairaanhoitajaliitto

Vaasan yliopisto sulkee tilat keskiviikosta 18.3. lähtien 13.4. saakka poikkeusoloja koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Yliopiston tilat suljetaan opiskelijoilta ja ovet lukitaan. Myös Exam-sali, kirjasto ja kampusalueen ravintolat suljetaan.

Opiskelijat ja henkilökunta siirtyvät kokonaan etätyöskentelyyn, opetusta järjestetään mahdollisimman laajasti vaihtoehtoisilla tavoilla.

Työskentely kampuksella on sallittua vain tutkimuksen, etäopetuksen ja tukitoimien kannalta kriittisissä työtehtävissä. Laboratoriotilat säilyvät auki tutkimustarkoituksiin tapauksissa, joissa työtä ei voi tehdä etänä. Työskentelyssä noudatetaan vaadittuja henkilömäärää, etäisyyttä ja hygieniaa koskevia ohjeistuksia.

Koronavirukseen liittyen on avattu sähköposti lisätietoja ja kysymyksiä varten:  corona.info@univaasa.fi

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että yliopistot toteuttavat kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman aikataulun mukaisesti ja varmistavat valintaprosessille riittävät resurssit. Mikäli opiskelijavalintojen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa myöhemmin vaarantuu, opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa päätöstä yhteishaun aikataulusta voidaan yhteisen valmistelun pohjalta muuttaa.

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto
puh. 029 449 8291
jari.kuusisto (at) univaasa.fi

Opettaja, järjestä etäkoulussa nuorisopoliitikkojen virtuaalipaneeli! 

Koronapandemiasta johtuva poikkeustila muuttaa Suomessa kaikkien arkea. Hallitus on määrännyt koulutilat suljettaviksi ja koulutus siirtyy etä- ja itseopiskelupainotteiseksi. Tähän uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaatii yhteisiä ponnistuksia niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Me poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tahdomme tarjota tänä poikkeuksellisena aikana kaiken tukemme niille, joihin tilanne vaikuttaa. Tarjoamme siksi opettajille mahdollisuuden kutsua meidät osana etäopetustaan virtuaalisesti järjestettävään paneelikeskusteluun. Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus oppilaiden haastatella nuorisopolitiikan johtoa omalta kotisohvaltansa.

Olemme kaikki kokeneita toimijoita politiikan kentällä. Edustamme erilaisia poliittisia kantoja, mutta yhtenäistä kunnioitusta toisiamme ja hyvää keskustelua kohtaan. Nuorina poliitikkoina olemme myös oppilaille usein samaistuttavampi vertailukohde kuin keski-ikäiset poliitikot. 

Lupaamme jokaiseen toteutuvaan paneeliin useamman osallistujan politiikan eri laidoilta. Voimme sopia yhdessä tilanteeseen parhaiten sopivasta alustasta. Ota rohkeasti yhteyttä kehen tahansa meistä, jotta luokkasi ehtii mukaan!

Lisätietoa:

Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja
+358 40 0765002, mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi

Heidi Miettinen, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 1129299, heidi.miettinen@sonk.fi

Annika Lyytikäinen, KD Nuorten puheenjohtaja
+358 50 3123037, annika.lyytikainen@kdnuoret.fi

Hanna Markkanen, Keskustanuorten puheenjohtaja
+358 50 3846820, hanna.markkanen@keskustanuoret.fi 

Miriam Putula, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 50 3897260, miriam.putula@keskustaopiskelijat.fi

Matias Pajula, Kokoomusnuorten puheenjohtaja
+358 50 5753347, matias.pajula@kokoomusnuoret.fi

Jeremias Nurmela, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 44 2907595, jeremias.nurmela@kokoomusopiskelijat.fi

Frida Sigfrids, RKP-nuorten puheenjohtaja
+358 40 5910874, frida.sigfrids@su.fi

Amanda Pasanen, +358 40 9611330, amanda.pasanen@vihreatnuoret.fi
Brigita Krasniqi, +358 45 1312554, brigita.krasniqi@vihreatnuoret.fi
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tasa-arvoiset puheenjohtajat 

Liban Sheikh, Vasemmistonuorten puheenjohtaja
+358 50 5019721, liban@vasemmistonuoret.fi 

Anna Lemström, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 6397273, puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi 

Kevään toinen yhteishaku LUT-yliopiston tekniikan ja kauppatieteen ohjelmiin alkaa 18.3.2020 ja päättyy 1.4.2020 klo 15.00.

LUTissa on tarjolla kevään toisessa yhteishaussa 480 aloituspaikkaa, joista 360 on tekniikan ja 120 kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavissa tutkinto-ohjelmissa. Kaikkiaan aloituspaikkoja kandidaattiohjelmissa on 520, joista 40 on englanninkieliseen tekniikan kandidaattiohjelmaan Technology and Engineering Science. Haku tähän ohjelmaan oli ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa.

LUT tarjoaa tekniikassa kahdeksan suomenkielistä kandidaattiohjelmaa: energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous, ympäristötekniikka sekä laskennallinen tekniikka ja analytiikka.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskelijat valitsevat suuntautumisvaihtoehtonsa ensimmäisen lukuvuoden lopussa. Suuntautumisvaihtoehdot ovat hankintojen johtaminen, laskentatoimi, liiketoiminta-analytiikka, kansainvälinen markkinointi ja strateginen rahoitus.

Tekniikan alan yhteisvalinnassa todistusvalinnalla eli ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuen täytetään 70 prosenttia aloituspaikoista ja kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa 60 prosenttia aloituspaikoista. Valintakokeeseen osallistuvat ne hakijat, jotka eivät tulleet valituiksi todistusvalinnassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa muuhun kuin ensisijaiseen hakukohteeseen, on hänellä edelleen mahdollisuus osallistua valintakokeeseen ja tavoitella ylempien hakukohteiden opiskelupaikkaa.

Tekniikan valintakoe on 28.5.2020 ja sen voi tehdä Lappeenrannassa, Espoossa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Oulussa. Kauppatieteiden valintakoe on 2.6.2020 ja sen voi tehdä Lappeenrannassa, Espoossa, Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Mikäli kauppatieteiden valintakokeen haluaa tehdä ruotsiksi, on se mahdollista Helsingissä, Maarianhaminassa, Turussa ja Vaasassa.

Valintakokeiden toteuttaminen koronatilanteessa suunnitellaan yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa.

Kaikki hyväksytyksi tulleet opiskelijat saavat automaattisesti opinto-oikeuden maisteriopintoihin eli tekniikassa diplomi-insinöörin tai kauppatieteissä kauppatieteiden maisterin tutkintoon asti. Tekniikan ja kauppatieteiden opintoja voi myös yhdistää. LUTin opintotarjontaan voi tutustua osoitteessa: www.lut.fi/haku.

LUT-yliopistoon voi tulla valituksi myös suomenkielisiin ja englanninkielisiin maisteriohjelmiin, joiden erillinen hakuaika on tämän vuoden osalta päättynyt jo tammikuussa. Kaikki haut yhteen laskien LUTiin otetaan tänä vuonna yhteensä 1355 uutta opiskelijaa.

Nyt haussa oleviin koulutuksiin voi hakea valtakunnallisen korkeakoulujen yhteishaun kautta osoitteessa www.opintopolku.fi.

Lisätietoja:

Tekniikan valintasihteeri Päivi Lähde, p. 0400 295 130, hakijapalvelut@lut.fi

Kauppatieteiden valintasihteeri Heli Kylliäinen, p. 0400 295 150, hakijapalvelut@lut.fi

Korkeakoulujen kevään yhteishaun toinen hakuaika on käynnissä 18.3–1.4.2020. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa, on haussa 63 hakukohdetta. Näistä 48 on ammattikorkeakoulututkintoon ja 15 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia.

Yhteensä Kotkan, Kouvolan, Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla on nyt haussa 1808 aloituspaikkaa, joista 300 ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten aloituspaikkoja. Mikkelissä aloituspaikkoja on 620, Kotkassa 545, Kouvolassa 333 ja Savonlinnassa 310. Näistä osa toteutetaan pelkästään verkossa, yhteensä 160 aloituspaikkaa.

Kaikki Xamkissa yhteishaussa olevat koulutukset löytyvät osoitteesta www.xamk.fi/koulutus/miksi-xamk/.

Hakulomake täytetään verkossa, www.opintopolku.fi-palvelussa. Kaikkien haettavana olevien koulutusten opetus alkaa elo–syyskuussa 2020.

Uusia koulutuksia Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa

Savonlinnassa on tässä haussa tarjolla peräti kolme ensimmäistä kertaa käynnistyvää koulutusta:

• turvallisuusala, tradenomi (AMK)
• kouluhyvinvointi ja kuraattorityö, sosionomi (AMK)
• liikunnanohjaaja (AMK).

Turvallisuusalan tradenomit voivat työskennellä turvallisuusalan asiantuntijana, kehittäjänä ja esimiehenä. Koulutus tarjoaa myös yrittäjänä tarvittavaa osaamista.

Uudessa sosionomikoulutuksessa painottuu koulukuraattorin tehtävissä tarvittava osaaminen. Valmistuneet tukevat työssään oppilaita, joilla on vaikeuksia oppimisessa, koulunkäynnissä, opiskelussa tai ihmissuhteissa.

Liikunnanohjaajan koulutus tarjoaa ohjaamistaitoja, kokonaisvaltaista tietämystä ihmisten fyysisestä ja henkisestä kehityksestä sekä tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Myös yrittäjyys sekä digitaalisuuden ja hyvinvointiteknologian soveltaminen painottuvat opinnoissa.

Lisäksi Savonlinnan monimuotona toteutettava sairaanhoitajakoulutus uudistuu verkkopainotteiseksi. Verkko-opiskeluiltapäivinä opiskelijat osallistuvat opetukseen tietokoneen välityksellä. Lähiopetuspäivinä opetus toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä Savonlinnan kampuksella. Koulutuksessa on verkko- ja lähiopetusta osapuilleen saman verran.

Kotkassa käynnistyy Suomen ainoa korkeakoulutasoinen merenkulun sähkövoimatekniikan koulutus, josta valmistuu insinööriksi (AMK). Koulutus antaa osaamisen merenkulun sähkömestarin ammattiin laivoille ja myös maihin erilaisiin korkeaa osaamista vaativiin sähkö- ja automaatioinsinöörin tehtäviin.

Kouvolassa puolestaan on tarjolla uusi ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus: kestävä rakentaminen ja muotoilu. Koulutuksesta voi valmistua joko rakennusinsinööriksi (ylempi AMK) tai muotoilijaksi (ylempi AMK). Koulutuksen tavoitteena on löytää kestävän rakentamisen uusia muotoja yhdistämällä rakennusalan insinöörin, muotoilijan ja sisustusarkkitehtuurin osaamista.

Tietoa opiskelijavalinnasta

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on uudistunut. Opiskelijat valitaan kevään toisessa yhteishaussa todistusvalinnan tai valintakokeen perusteella. Todistusvalintojen tulokset julkaistaan ennen valintakokeita, viimeistään 27.5. Todistusvalinnassa ensimmäiseen hakutoiveeseensa valittujen opiskelijoiden ei enää tarvitse osallistua valintakokeisiin.

Jos hakija tulee todistusvalinnassa valituksi muuhun kuin ensimmäiseen hakutoiveeseensa, hän voi osallistua valintakokeeseen ja tulla valintakoepisteillä valituksi ylempään hakutoiveeseensa. Xamkin kaikki valintakokeet ovat 11.5.–5.6.

Koronaepidemialla voi olla vaikutuksia nyt käynnistyvän kevään toisen hakuajan valintakokeisiin, jolloin niistä tiedotetaan hakijoille erikseen. Ammattikorkeakoulut toteuttavat opiskelijavalinnat muulla tavalla, jos valintakoetta ei voida toteuttaa.

Xamkin koulutusten omien valintakokeiden ja valintatapojen sekä ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten tuloksia julkaistaan koulutuskohtaisesti kesäkuun puolivälistä alkaen, viimeistään 8.7.

Hakijat voivat seurata tulosten etenemistä Oma Opintopolku -palvelussa. Mahdolliset lisähaut vapaaksi jääneille paikoille järjestetään 3.–6.8.2020.

Lue lisää Xamkin opiskelijavalinnasta ja uudistuneesta opiskelijavalinnasta ammattikorkeakouluissa osoitteessa www.ammattikorkeakouluun.fi.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hakijapalvelut
044 702 8891, 040 585 6610, hakijapalvelut@xamk.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Tiivi Pukkila-Nupponen
040 521 1809, tiivi.pukkila-nupponen@xamk.fi

Virus leviää, vaikka taudin sairastaa lievänä

THL:n mukaan tautia on havaittu vähän lapsilla ja nuorilla ja heilläkin oireet ovat olleet lieviä. Vain noin 2 % kaikista raportoiduista tapauksista on havaittu alle 19-vuotialla. Hyvin pienellä osalla nuorista tauti on ollut vakava. Tämä lohdullinen asia tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että koska lapset ja nuoret sairastavat taudin lievillä oireilla, jatkuu aktiivinen toiminta myös tartuntavaiheessa, koska henkilön omasta tartunnasta ei ole aina ajoissa tietoa. Siksi lasten ja nuorten sosiaalista toimintaa on syytä rajoittaa kaikin mahdollisin keinoin.

Kotihoitoa suositellaan kaikille

Lapsen kotihoito on tässä tilanteessa ehdottomasti lapsen edun mukaista ja myös valtioneuvosto suosittelee sitä vahvasti. Lasten ja nuorten liikkumisen ja kohtaamisten rajoittamisella suojellaan myös riskiryhmiin kuuluvia, joilla tauti usein esiintyy erittäin vakavana.

Taudin selkeä riskiryhmä on yli 70-vuotiaat, joilla on jokin perussairaus, esim. diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla. Raahen kaupunki ohjeistaa ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia eristäytymään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen poikkeustoimilla suojellaan riskiryhmiin kuuluvia ja hidastetaan epidemian leviämistä. Samalla varmistetaan terveydenhuollon toimintakyky pidentämällä sairastavuuden piikkiä pidemmälle ajalle.

Varhaiskasvatusta Raahessa järjestetään edelleen

Varhaiskasvatusyksiköt suljetaan niiltä osin kuin se on mahdollista. Varhaiskasvatusta järjestetään edelleen kohdennetulle ryhmälle eli lähtökohtaisesti yhteiskunnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lapsille ja muuten tapauskohtaisesti päiväkotien johtajien kanssa erikseen sovitulla tavalla. Mikäli tarvetta varhaiskasvatuspalvelulle on, pyydetään olemaan suoraan yhteydessä oman päiväkodin johtajaan.

Varhaiskasvatusmaksut poissaoloajalta hyvitetään asiakkaille.

Kouluopetusta järjestetään vain kohdennetusti

Lähiopetusta kouluissa järjestetään esiopetuksen osalta sekä 1.- ja 3.-luokkalaisille vain yhteiskunnallisesti kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapsille. Muuten kaikki opetus järjestetään etäopetuksena.

Yhteiskunnan kannalta kriittisiä aloja Raahessa ovat terveydenhuollon ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstö, poliisit, kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstö, opettajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö, teknisten palveluiden kriittisen infran kunnossapidosta vastaava henkilöstö, tietyt kaupungin johtohenkilöt sekä muut valtioneuvoston määrittelemät alat. Molempien vanhempien tulee täyttää kriteerit, jotta lapsen koulunkäynti järjestetään.

Lisätietoja

Lucina Hänninen, opetus- ja kasvatusjohtaja, +358 40 135 6787, lucina.hanninen@raahe.fi
Kati Haarala, varhaiskasvatuspäällikkö vs, +358 44 4393794, kati.haarala@raahe.fi
Ari Nurkkala, kaupunginjohtaja, ari.nurkkala@raahe.fi

Yhteishaku järjestetään Opetushallituksen ylläpitämässä opintopolku.fi-hakuportaalissa, ja se on avoinna 18.3. - 1.4.2020 klo 15 asti.

Lapin ammattikorkeakoululla on haettavana lähes 1300 aloituspaikkaa ensi syksynä käynnistyviin opintoihin. AMK-tutkinto-opiskelupaikkoja on Lapissa noin 1100, joista 80 prosenttia varataan ensi kertaa hakeville. Ylempää AMK-tutkintoa (YAMK) opiskelevia varten on aloituspaikkoja 200.

Yksilöllisesti osana yhteisöä

Yksilölliset elämäntilanteet paremmin huomioiville opiskelutavoille on yhä enemmän tarvetta. Lapin ammattikorkeakoulussa kokeillaankin nyt ensimmäistä kertaa AMK-tutkintojen toteutustapaa, jossa opiskelija voi valita opintojen edetessä, miten milloinkin opiskelee.

Aiemmin hakija valitsi jo hakuvaiheessa joko päivä- tai monimuotototeutuksen, mutta jatkossa hakijat valitsevat yhteishaussa monimuotototeutuksen, vaikka aikomuksena olisikin opiskella päivisin kampuksella.

Näissä koulutuksissa opiskelijalle on tarjolla aina vähintään kaksi vaihtoehtoista opiskelutapaa, joista toisessa opiskelu tapahtuu enemmän kampuksella ja toisessa enemmän paikasta riippumatta verkossa. Valinnan voi tehdä omien tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan.

Uusi malli otetaan jo tässä yhteishaussa käyttöön muun muassa hoitotyön ja matkailun koulutuksissa Rovaniemellä ja kone- ja sähköinsinöörikoulutuksissa Kemissä.

Uutta on myös, että liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomikoulutukset on mahdollista suorittaa kokonaan verkko-opintoina.

Digi- ja datataidot ensimmäistä kertaa omina YAMK-ohjelminaan

Uudistuksia on tulossa myös YAMK-koulutuksiin. Koulutukset on koottu Lapin AMK Master Schooliin ja koulutustarjontaan tulee kaksi uutta YAMK-koulutusohjelmaa: Digitaalisten terveyspalvelujen ja hyvinvointiteknologian asiantuntija -koulutus sekä Tiedolla johtamisen asiantuntija -koulutus.

Molemmat koulutukset toteutetaan alun startin jälkeen kokonaan verkossa. Ne tähtäävät digitaitojen kehittämiseen eri toimialoilla.

Teknologinen kehitys on tuonut uudenlaisia osaamistarpeita työmarkkinoille. Monilla aloilla asiantuntijan on kyettävä paitsi hyödyntämään, myös suunnittelemaan, kehittämään ja arvioimaan digitaalisia ratkaisuja ja toimintamalleja.

Kevään haut Lapin AMKissa

Yhteishaku

Kevään yhteishaussa 18.3.-1.4 haetaan syksyllä 2020 alkaviin opintoihin.

• 17 AMK-tutkintoon tähtäävää koulutusta
• 8 suomenkielistä YAMK-koulutusta

Korkeakoulun oma haku

Englanninkieliseen tradenomi YAMK / Master of Business Administration -ohjelmaan haetaan maaliskuun aikana osoitteessa studyinfo.fi.

Insinöörien muuntokoulutukset, hakuaikaa huhtikuu

• Kaivosmuuntokoulutus, Kemi, Insinööri (AMK)
• Kunnossapidon muuntokoulutus, Kemi, Insinööri (AMK)

AMK järjestää myös erikoistumiskoulutuksia, henkilöstökoulutuksia ja räätälöityjä koulutuksia elinkeinojen tarpeisiin.

Avoin AMK

Avoimessa AMKissa voi kuka tahansa opiskella mitä tahansa opintojaksoja ammattikorkeakoulun tarjonnasta juuri sen verran ja silloin kuin itselle sopii. Ilmoittautuminen toimii ympäri vuoden.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi käynnistää polku- tai väyläopinnot, jotka sujuvoittavat pääsyä AMK-tutkinto-opintoihin ja nopeuttavat myöhempää tutkinto-opiskeluaikaa.

Lisätietoja

Ensikertalaiskiintiöstä: opintopolku.fi
Todistusvalinnasta: ammattikorkeakorkeakouluun.fi 
AMK-valintakokeesta: ammattikorkeakouluun.fi 

Hakijapalvelut
Neuvontaa hakuun liittyvissä asioissa antaa Lapin ammattikorkeakoulun hakijapalvelut:

Lapin AMK
Hakijapalvelut
puh 040 511 8659 ja 0400 830036, hakijapalvelut(ät)lapinamk.fi

Opettaja, järjestä etäkoulussa nuorisopoliitikkojen virtuaalipaneeli! 

Koronapandemiasta johtuva poikkeustila muuttaa Suomessa kaikkien arkea. Hallitus on määrännyt koulutilat suljettaviksi ja koulutus siirtyy etä- ja itseopiskelupainotteiseksi. Tähän uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaatii yhteisiä ponnistuksia niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Me poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tahdomme tarjota tänä poikkeuksellisena aikana kaiken tukemme niille, joihin tilanne vaikuttaa. Tarjoamme siksi opettajille mahdollisuuden kutsua meidät osana etäopetustaan virtuaalisesti järjestettävään paneelikeskusteluun. Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus oppilaiden haastatella nuorisopolitiikan johtoa omalta kotisohvaltansa.

Olemme kaikki kokeneita toimijoita politiikan kentällä. Edustamme erilaisia poliittisia kantoja, mutta yhtenäistä kunnioitusta toisiamme ja hyvää keskustelua kohtaan. Nuorina poliitikkoina olemme myös oppilaille usein samaistuttavampi vertailukohde kuin keski-ikäiset poliitikot. 

Lupaamme jokaiseen toteutuvaan paneeliin useamman osallistujan politiikan eri laidoilta. Voimme sopia yhdessä tilanteeseen parhaiten sopivasta alustasta. Ota rohkeasti yhteyttä kehen tahansa meistä, jotta luokkasi ehtii mukaan!

Lisätietoa:

Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja
+358 40 0765002, mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi

Heidi Miettinen, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 1129299, heidi.miettinen@sonk.fi

Annika Lyytikäinen, KD Nuorten puheenjohtaja
+358 50 3123037, annika.lyytikainen@kdnuoret.fi

Hanna Markkanen, Keskustanuorten puheenjohtaja
+358 50 3846820, hanna.markkanen@keskustanuoret.fi 

Miriam Putula, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 50 3897260, miriam.putula@keskustaopiskelijat.fi

Matias Pajula, Kokoomusnuorten puheenjohtaja
+358 50 5753347, matias.pajula@kokoomusnuoret.fi

Jeremias Nurmela, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 44 2907595, jeremias.nurmela@kokoomusopiskelijat.fi

Frida Sigfrids, RKP-nuorten puheenjohtaja
+358 40 5910874, frida.sigfrids@su.fi

Amanda Pasanen, +358 40 9611330, amanda.pasanen@vihreatnuoret.fi
Brigita Krasniqi, +358 45 1312554, brigita.krasniqi@vihreatnuoret.fi
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tasa-arvoiset puheenjohtajat 

Liban Sheikh, Vasemmistonuorten puheenjohtaja
+358 50 5019721, liban@vasemmistonuoret.fi 

Anna Lemström, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 6397273, puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi 

Yhteishaku Vaasan yliopistoon kandidaattiohjelmiin ja suomenkielisiin maisteriohjelmiin sekä avoimen väylän haku alkaa keskiviikkona 18. maaliskuuta.

Korkeakoulujen valintauudistus muuttaa valintaa, sillä tänä vuonna jokaiseen kandidaattiohjelmaan valintaan vähintään puolet opiskelijoista (51-70%) pelkän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Valintakokeet järjestetään touko-kesäkuussa.

- Toistaiseksi valintakokeet pidetään voimassaolevien suunnitelmien mukaisesti. Yliopistot toimivat yhteistyössä opiskelijavalinnan turvaamiseksi ja tiedottavat mahdollisista koronavirukseen liittyvistä erityisjärjestelyistä yhteisesti, toteaa Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Monia väyliä yliopisto-opintoihin

Vaasan yliopistossa on tarjolla kauppatieteiden, energia- ja informaatiotekniikan, tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen, hallintotieteiden sekä viestintätieteiden kandidaattiohjelmat. Tänä vuonna kandidaattiohjelmissa on haettavissa yhteensä 540 opiskelupaikkaa. Aloituspaikoista 70 prosenttia on varattu ensikertalaisille hakijoille.

Yhteishaun kanssa samaan aikaan avautuu erillishaku avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Avoimen yliopiston väylän kautta valitaan noin 60 uutta opiskelijaa. Vaasan yliopistoon voi hakukohteesta riippuen hakea myös muita väyliä pitkin, esimerkiksi lukion suoraväylän kautta tai kilpailumenestyksen perusteella.

Kevään haussa myös maisteriohjelmat

Myös haku Vaasan yliopiston syksyllä 2020 alkaviin suomenkielisiin maisteriopintoihin alkaa keskiviikkona 18. maaliskuuta. Haussa on kaksitoista maisteriohjelmaa kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestintätieteiden alalla.

Maisteriohjelmien valinnat perustuvat hakijoiden aikaisempiin korkeakoulututkintoihin tai -opintoihin. Suomenkielisissä maisteriohjelmissa on tarjolla 180 opiskelupaikkaa.

Hakuohjeet ja valintaperusteet kandidaatti- ja maisteriohjelmiin löytyvät yliopiston verkkosivulta www.univaasa.fi/hakijat sekä Opintopolku-palvelusta www.opintopolku.fi.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 1. huhtikuuta klo 15.00.

Lisätiedot:

Vararehtori Annukka Jokipii
p. 029 449 8482
annukka.jokipii@univaasa.fi

Kuvateksti: Korkeakoulujen kevään haussa haetaan syksyllä alkaviin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin. Kuva: Mikko Käkelä

Restojamit 2020 -idekilpailu järjestetään verkossa 19.–21.3.2020 eri puolilla Suomea. Virtuaalinen tapahtuma mahdollistaa osallistumisen poikkeuksellisinakin aikoina.

Kyseessä on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen restonomiopiskelijoiden ideakilpailu, jossa niin tapahtuman järjestäjät kuin kilpailujoukkueet ovat läsnä verkon yli eri puolilta Suomea.

Toista kertaa kilpailun järjestävä Lapin ammattikorkeakoulu suunnitteli tapahtuman alusta alkaen pääsääntöisesti virtuaalisesti toteutettavaksi, jotta kilpailuun osallistuminen olisi mahdollisimman joustavaa eikä vaatisi joukkueiden matkustamista.

Tapahtumapaikkana on virtuaalinen verkkotila, johon kilpailuun osallistujat Kajaanin, Satakunnan ja Karelia-ammattikorkeakouluista voivat kirjautua internet-yhteyden avulla.

Restojamit 2020 -ideakilpailun toimeksiantaja on tänä vuonna VR Group Oy. Se antaa kilpailun aluksi joukkueille kehittämistehtävän, johon on aikaa löytää luova ratkaisu 48 tunnin kuluessa. Jokainen joukkue koostuu 3–5 restonomiopiskelijasta.

Kilpailujoukkueet esittävät ratkaisunsa toimeksiannossa esitettyyn haasteeseen lauantaina 21.3. Toimeksiantaja palkitsee kilpailun tuomariston valitseman voittajaratkaisun esittäneen joukkueen Interrail-lipuilla.

Verkkotilassa viedään läpi Lapin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden käsikirjoittama ja aikatauluttama tapahtumasarja, joka käsittää toimeksiannon julkistamisen, kilpailujoukkueiden työskentelyn ja ideoiden esitykset sekä tapahtuman päättävän palkintogaalan.

Yhteydenpitoa tuetaan ja tapahtumatunnelmaa luodaan myös sosiaalisen median ja verkkoviestinnän työkalujen avulla niin tapahtumaan osallistuvien kuin sitä seuraavien suuntaan.

Restojamit on paitsi kilpailu, myös oppimistapahtuma, jossa päästään kokeilemaan opittuja sekä uusia asioita käytännössä. Luovuus, kekseliäisyys ja ongelmanratkaisukyky pääsevät toden teolla valloilleen.

Kiinnostuneet voivat seurata tapahtumaa eri sosiaalisen median kanavissa. Tämä on myös erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan, mitä restonomiopinnot ovat käytännössä.

Instagram: Restojamit
Facebook: www.facebook.com/restojamit
YouTube: Restojamit-kanava

#restojamit2020 #restonomi #restojamit #lapinamk #laplanduas
#yhteisellämatkalla #tourismandhospitalitymanagement #createlearnwin #yhteishaku #yhteishaku2020 @vrmatkalla @lapinamk #samk #kamk #karelia_amk

Lisätietoja tapahtumasta:

Elisa Lahti
Koordinaattori, Lapin ammattikorkeakoulu
Puh. 040 710 6426
elisa.Lahti(ät)lapinamk.fi
Jokiväylä 11C, FI-96300, Rovaniemi

Yhteishaussa haetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ensi syksynä alkavaan suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Haettavana on noin 46 600 aloituspaikkaa yli 1600 hakukohteessa. Opiskelijavalinnat pyritään toteuttamaan suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamalla aikataululla. Viime vuosien hakijamäärien perusteella odotetaan, että opiskelupaikkaa tavoittelee noin 140 000 hakijaa. Tarjolla oleviin koulutuksiin voi tutustua ja hakea Opintopolku.fi -palvelussa.

Korkeakoulupaikkaa voi hakea kahdessa erillisessä yhteishaussa, joista ensimmäisessä haettavina olivat vieraskieliset ja Taideyliopiston koulutukset. Nyt käynnistyvä toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 18.3.2020 klo 8 ja päättyy keskiviikkona 1.4. klo 15. 

Yhteishaun aloituspaikosta valtaosa, noin 39 300, on suunnattu lukion, ammatillisen tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneille. Lisäksi yhteishaussa on mukana korkeakoulututkinnon suorittaneille tarkoitettuja yliopistojen maisterikoulutuksia sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia. Näihin on tarjolla yhteensä noin 7 300 aloituspaikkaa. Kaikista aloituspaikoista 55 % on ammattikorkeakouluissa ja 45 % yliopistoissa.

Kevään toisessa yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen. Koulutukset on laitettava hakulomakkeella mieluisuusjärjestykseen.

Todistusvalinta tulee tänä keväänä laajasti käyttöön

Tänä keväänä tulee voimaan uudistus, jonka mukaan todistusvalinnasta tulee pääväylä korkeakouluun. Todistusvalinnan kautta yliopistoon voi päästä ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja ammattikorkeakouluun joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla. Myös valintakoe säilyy edelleen merkittävänä valintatapana.

Todistusvalinnalla valittavien osuus vaihtelee aloittain ja hakukohteittain. Tyypillisimmin todistuksen perusteella hyväksytään 51–60 % hakijoista, mutta osuudet vaihtelevat 25 % ja 100 % välillä.  Suurin osa todistusvalinnan aloituspaikoista on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Kaikista korkeakoulujen aloituspaikoista ensikertalaisille on varattu noin 65 %. Määrä on hieman kasvanut verrattuna viime vuoteen, jolloin ensikertalaisille varattiin niistä 63 %.

Suunnitellun aikataulun mukaan todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5, koko yhteishaun viimeistään 8.7.

Yhteishaussa pyritään valtioneuvoston suosituksen mukaisesti noudattamaan suunniteltuja aikatauluja ja periaatteita. Opetushallitus tiedottaa erikseen, mikäli koronavirustilanne aiheuttaa muutoksia yhteishaun aikatauluihin. Korkeakoulut tiedottavat mahdollisista muutoksista valintojen toteuttamiseen. Tietoa kootaan myös Opintopolkuun.

Tämän hetkisen tiedon mukaan kevään 2020 ylioppilaskirjoitusten tulokset valmistuvat viimeistään 12.5, minkä jälkeen tehdään todistusvalinnat. Ammatillisen tutkinnon todistusvalinnassa huomioidaan 1.8.2015 jälkeen suoritetut tutkinnot. Ehtiäkseen mukaan todistusvalintoihin täytyy tänä keväänä valmistuvien suorittaa tutkintonsa 15.5. mennessä. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5.

Valintakokeet pyritään järjestämään todistusvalinnan tulosten julkaisun jälkeen. Koko yhteishaun tulokset valmistuvat viimeistään 8.7.

Lisätietoja

• erityisasiantuntija Merja Väistö, merja.vaisto@oph.fi,  p.029 533 1386
• suunnittelija Minea Wilo-Tanninen, minea.wilo-tanninen@oph.fi, p. 029 533 1397
• Opintopolku: Korona-viruksen aiheuttamat muutokset opiskelijavalinnoissa
• Opintopolku: Yliopistojen todistusvalinnan pisteytykset
• Ammattikorkeakoulujen hakijapalveluiden yhteinen sivusto: Todistusvalinnat

*******

Den gemensamma ansökan till högskolorna startar: 46 600 nybörjarplatser att söka till

I den gemensamma ansökan till högskolor söker man till finsk- och svenskspråkiga utbildningar som börjar inkommande höst. Man strävar till att antagningen av studerande genomförs enligt den tidtabell som undervisnings- och kulturministeriet har fastställt.  Utgående från antalet sökande under de senaste åren, förväntas antalet sökande vara omkring 140 000. Man kan bekanta sig med utbildningarna samt fylla i ansökan i Studieinfo.fi.

Det finns två separata gemensamma ansökningar till högskolorna. I den första gemensamma ansökan ingick utbildningar på främmande språk och utbildningar vid Konstuniversitetet. Den andra gemensamma ansökan startar onsdagen den 18 mars kl. 8 och avslutas onsdagen den 1 april kl. 15.

Flertalet av nybörjarplatserna inom den gemensamma ansökan, dvs. cirka 39 300, riktas till personer som har avlagt gymnasiet, en yrkesinriktad examen eller en motsvarande utländsk examen. Dessutom ingår magisterutbildningar vid universiteten och högre YH-examina. Dessa utbildningar är avsedda för personer med en högskoleexamen. Antalet nybörjarplatser är cirka 7 300.  Av samtliga nybörjarplatser finns 55 % vid yrkeshögskolor och 45 % vid universitet.

I den andra gemensamma ansökan kan man söka till högst sex ansökningsmål. Utbildningarna sätts i prioritetsordning i ansökningsblanketten.

Denna vår används betygsbaserad antagning i stor skala

Denna vår införs en reform som gör betygsbaserad antagning till den huvudsakliga vägen till högskolor. Via den betygsbaserade antagningen kan man komma in till universitet med studentexamensvitsord och till yrkeshögskola med antingen studentexamensvitsord eller vitsord från en yrkesinriktad examen. Urvalsprovet kvarstår som ett betydande antagningssätt.

Andelen sökande som antas varierar enligt område och ansökningsmål. I regel godkänns 51-60 % av de sökande enligt betyg, men andelarna kan variera mellan 25 % och 100 %. Största delen av nybörjarplatserna inom den betygsbaserade antagningen reserveras för förstagångssökande. Av alla nybörjarplatser reserveras omkring 65 % för förstagångssökande. Andelen har stigit en aning jämfört med ifjol, då andelen var 63 %.

Enligt den planerade tidtabellen publiceras resultaten av den betygsbaserade antagningen senast 27.5, samtliga resultat senast 8.7

I enlighet med statsrådets rekommendation strävar man i den gemensamma ansökan att följa de planerade tidtabellerna och principerna. Utbildningsstyrelsen informerar skilt coronavirussituationen ger upphov till förändringar i tidtabellerna för den gemensamma ansökan. Högskolorna informerar om eventuella förändringar i antagningarna. Uppgifterna samlas också i Studieinfo.fi.

Enligt nuvarande uppgifter blir studentexamensresultaten för våren 2020 klara senast den 12 maj. Den betygsbaserade antagningen görs efter detta datum. I antagningen utgående från en yrkesinriktad examen beaktas examina som avlagts efter 1.8.2015. För att hinna med i den betygsbaserade antagningen, bör sökande avlägga sin examen senast 15.5.

Resultaten av den betygsbaserade antagningen publiceras senast den 27 maj.

Högskolorna strävar att ordna urvalsproven efter att resultaten av den betygsbaserade antagningen har publicerats. Samtliga antagningsresultat blir klara senast den 8 juli.

Mer information

• specialsakkunnig Merja Väistö, merja.vaisto@oph.fi,  t.029 533 1386
• planerare Minea Wilo-Tanninen, minea.wilo-tanninen@oph.fi, t. 029 533 1397
• Stuidieinfo: Corona och antagningen av studerande
• Stuidieinfo: Poängsättning av betygsbaserad antagning vid universiteten
• Yrkeshögskolornas antagningsservice: Betygsbaserad antagning vid yrkeshögskolorna