Seinäjoen ammattikorkeakoulu hakee uutta rehtori-toimitusjohtajaa jatkamaan SeAMKia menestyksekkäästi yli 25 vuotta luotsanneen Tapio Varmolan työtä. Rehtori-toimitusjohtaja johtaa ammattikorkeakoulun opetusta, TKI-toimintaa ja sidosryhmäyhteistyötä.

Hakuaika tehtävään päättyi perjantaina 20.3.2020 kello 15. Rehtori-toimitusjohtajaksi hakevat:

Aminoff Jalo, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsinki

Haukijärvi Ilkka, Kauppatieteiden tohtori, Ylöjärvi

Honkonen Risto, Kasvatustieteiden tohtori, dosentti, Nokia

Koivunen Vesa, Filosofian tohtori, Kurejoki

Kuosmanen Pauli, Tekniikan tohtori, Tampere

Lauhanen Risto, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Ylistaro

Leppäaho Henry, Kasvatustieteiden tohtori, Seinäjoki

Maunuksela Ari, Kauppatieteiden tohtori, Espoo

Mantere Timo, Kauppatieteiden tohtori, Vaasa

Mäkinen Seppo, Filosofian tohtori, Merikaarto

Suutarinen Marjaana, Tekniikan tohtori, Espoo

Torvinen Seppo, Tekniikan tohtori, Kaivanto

Varamäki Elina, Kauppatieteiden tohtori, dosentti, Seinäjoki

Järvenpään kaupungin tilannetiedote 20.3.2020


Pienimpien koululaisten lähiopetuksen järjestämisestä sekä palveluista yli 70-vuotiaille tiedotetaan 22.–23.3. 

Valtioneuvosto on 20.3. tarkentanut linjaustaan pienimpien koululaisten opetuksen järjestämisestä poikkeusoloissa. Maanantaista 23.3. lähtien ne peruskoulun 1.–3. luokkien oppilaat, joiden vanhemmat eivät millään voi pitää lasta kotona, voivat saada tarvittaessa opetusta myös lähiopetuksen muodossa. Opetukseen osallistumista etäopetuksen välityksellä suositellaan edelleen. 

Kaupunki lähettää huoltajille kyselyn oppilaiden lähiopetuksen sekä ruokailun tarpeesta 20.3. Ruokailu järjestetään 23.3. eteenpäin niille perusopetuksen oppilaille, joilla ei ole mahdollisuutta ruokailla kotonaan. Opetus- ja ruokailujärjestelyistä tiedotetaan tarkemmin sunnuntaina 22.3.

– Organisaatiomme taipuu vielä tähänkin nopeaan muutokseen. Toivottavasti valtioneuvoston linjaukset vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa ovat jatkossa mahdollisimman johdonmukaisia. Kiitän koulujen ja päiväkotien henkilöstöä ja erityisesti lähiesimiehiä venymisestä näinä päivinä ja vanhempia kärsivällisyydestä, sanoo kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen.

Kaupunki haluaa muistuttaa kaikkia vanhempia siitä, että koulut on suljettu nimenomaan siksi, että koronaviruksen leviäminen hidastuisi ja lähikontakteja vältettäisiin. Tämä toteutuu parhaiten, kun mahdollisimman moni lapsi jää kotiin.

Yli 70-vuotiaille kohdennettavista palveluistaan koronaepidemian aikana kaupunki tiedottaa 23.3. Kaupunki painottaa, että valtioneuvosto velvoittaa yli 70-vuotiaat pysymään karanteeninomaisissa olosuhteissa ja välttämään lähikontakteja ja liikkumista kodin ulkopuolella, koska ne lisäävät tartuntariskiä merkittävästi. Myös ulkopuolisten vierailut ympärivuorokautisiin asumisyksiköihin, hoivakoteihin, sairaaloihin ja vastaaviin on kielletty.

Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen pedagogisia etämateriaaleja

Kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut ovat alkaneet tuottaa erilaisia pedagogisia etämateriaaleja, jotka tukevat toimintaa ja oppimista poikkeusoloissa. Perheet ja koululaiset alkavat saada etämateriaaleja käyttöönsä maanantaista 23.3. alkaen. Materiaaleista tiedotetaan tarkemmin Wilman ja Tenavanetin kautta, ja ne linkitetään myös kaupungin verkkosivuille. 

Ruoka-annoksia etäkoululaisille

Järvenpään kaupungin Osaamis- ja työllisyyspalveluiden Lounaskahvila Cooperin Kulma (Myllytie 11) tarjoaa jatkossa huoltajille mahdollisuuden tilata ruoka-annoksia etäopiskeleville lapsilleen edulliseen hintaan. Lisätiedot ja tilausohjeet löytyvät Cooperin Kulman verkkosivuilta.   

Lapsiperheiden ja nuorten palvelut toimivat verkossa ja puhelimitse

Kaupungin lapsiperheiden ja nuorten palvelut ovat siirtyneet verkko- ja puhelinpalveluiksi. Palveluista on tiedotettu huoltajille Wilmassa ja Tenavanetissä. Lisätietoja saa myös kaupungin 20.3. julkaistusta tiedotteesta.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen, 040 315 2230, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Valtioneuvosto on muuttanut linjaustaan. Maanantaista 23.3.2020 lähtien järjestetään tarvittaessa esiopetuksen oppilaille, perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaille, perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetuille erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille ja perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille mahdollisuus lähiopetukseen.

Etäopetusta suositellaan kaikille

Etäopetus on tässä tilanteessa ehdottomasti lapsen edun mukaista ja myös valtioneuvosto suosittelee sitä vahvasti. Lasten ja nuorten liikkumisen ja kohtaamisten rajoittamisella suojellaan myös riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, joilla tauti usein esiintyy erittäin vakavana.

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen poikkeustoimilla hidastetaan epidemian leviämistä ja varmistetaan terveydenhuollon toimintakyky pidentämällä sairastavuuden piikkiä pidemmälle ajalle.

Suosittelemme edelleen, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu etäopetukseen.

Raahen kaupungin opetustoimi ohjeistaa vanhempia lähettämään Wilma-viestillä tietoa koulun rehtorille tai koulunjohtajalle, mikäli lapsenne osallistuu lähiopetukseen. Viesti tulee lähettää sunnuntaihin 22.3.2020 klo 12:een mennessä.

Lisätietoja
Lucina Hänninen, opetus- ja kasvatusjohtaja, +358 40 135 6787, lucina.hanninen@raahe.fi
Ari Nurkkala, kaupunginjohtaja, ari.nurkkala@raahe.fi

Tämä kirja on kuvaus, analyysi ja visio Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityksestä. Se on silminnäkijän kertomus pitkäksi linjaksi kutsutusta vaiheesta 1960-luvulta finanssikriisiin, Nokian romahtamiseen, sokeutuvaan markkinauskoon, leikkauksiin, alasajoihin, näköalattomuuteen ja pysähtyneisyyteen. Samalla se on uraauurtavan tutkijan suunnannäyttö nykypäivästä eteenpäin. 

”Suomen on irrottauduttava jo yli vuosikymmenen kestäneestä tiede- ja teknologiapolitiikan pysähtyneisyyden ajasta. Vaihtoehtona ei ole palata pysähtyneisyyttä edeltävään aikaan. Suomi tarvitsee uuden, uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan”, sanoo kirjan kirjoittaja Tarmo Lemola.

Tuoreita ja vaiettujakin seikkoja aiheestaan paljastava teos nostaa esiin menneiden vuosikymmenien merkkipaalut ja saavutukset, mutta myös pitkän linjan varjopuolet ja epäonnistumiset. Johtopäätös on selvä: kotimainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on keksittävä uudelleen. Vanhan elvyttämisen sijaan on löydettävä uusi, aktiivinen linja suurten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. 

”Paras keino vastata isoihin hyvinvointiin, ilmaston lämpenemiseen, terveyteen, biotalouteen sekä raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin on tavoitteellinen ja määrätietoinen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen”, Lemola linjaa.
”Uusi politiikka ei kyseenalaista yritysten roolia innovaatioiden synnyttäjinä ja kaupallistajina. Se rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia yksityisten ja julkisten toimijoiden välille.”

Tarmo Lemola on valtiotieteen maisteri. Vuonna 2014 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi ansioistaan teknologian ja innovaatioiden tutkimuksen edistäjänä. Lemola on osallistunut kaikkiin kirjassa käsiteltyihin hankkeisiin tutkijana, suunnittelijana, valmistelijana, toimeenpanijana tai havainnoitsijana. Teos perustuu tekijän omien kokemusten ja aiemman tuotannon ohella mittavaan viralliseen ja epäviralliseen aineistoon. Vastaavanlaista sisäpiiriläisen tarinaa suomalaisesta tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikasta ei ole aiemmin kirjoitettu. 

Tarmo Lemola: Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa – Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle
326 s., Vastapaino 2020

Kirjailijan yhteystiedot:
Tarmo Lemola: tarmo.lemola@gmail.com, 050 591 7056

Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma on toistamiseen läpäissyt IUHPE (The International Union for Health Promotion and Education) -akkreditoinnin ainoana korkeakouluna Suomessa.

Akkreditointi koskee Terveyden edistämisen YAMK-koulutusta. Läpäisy edellyttää, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma täyttää kansainväliset terveyden edistämisen koulutuksen laatukriteerit.
 
– Saamamme palaute koulutuksen laadusta oli erittäin hyvää. Arvioinnissa todettiin muun muassa, että opetus ja oppimismenetelmät soveltuvat hyvin terveyden edistämisen opetukseen, näistä esimerkkeinä mm. monimuoto-opetus, toiminnalliset työpajat ja portfolioiden teko. Kansainvälisesti tunnustettu koulutus mahdollistaa myös uusia avauksia koulutusviennin puolella, sosiaali- ja terveysalan yliopettaja Sirpa Tuomi sanoo.
 
– Kuten vallitseva tilanne osoittaa, terveyden edistämisen asiantuntijoiden tarve ei tule ainakaan vähenemään, ei Suomessa, eikä maailmalla. Lisäarvo meiltä valmistuvalle on työmarkkinoilla selvä. He saavat oikeuden hakea IUHPE:lta henkilökohtaista "IUHPE Registered Health Promotion Practitioner” -akkreditointia, joka tunnetaan maailmalla, Tuomi lisää.

Terveyden edistämisen koulutus soveltuu kaikille työelämässä oleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Jo opintojen alkuvaiheessa voi hakea mukaan kansainväliseen kaksoistutkinto-ohjelmaan, joka mahdollistaa osan opintojen suorittamisesta ulkomailla.

Sosiaali- ja terveysalan ylempiin AMK-tutkintoihin haetaan parhaillaan käynnissä olevassa kevään yhteishaussa. Haku jatkuu 1.4.2020 asti. Kaikki JAMKin yhteishaussa mukana olevat ylemmät AMK-tutkinnot löydät osoitteesta jamk.fi/yamk.
 
Lisätietoja:
Sirpa Tuomi, yliopettaja
p. 0400 976 750
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö

Lappeenrannan kaupunki ja Eksote tekevät koronavirustilanteessakin tiivistä yhteistyötä turvallisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. 

Eksote ilmoittaa aina kaupungille, mikäli oppilaalla, esikoululaisella, varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella tai henkilöstöön kuuluvalla tai jollain edellä mainittujen lähipiiriin kuuluvalla todettaisiin laboratoriotestein varmistettu koronavirustartunta. Tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee päätöksen karanteeniin määräämisestä ja Eksote tiedottaa asiasta kaikkia asianosaisia. 

Ilmoituksen pohjalta tilanteeseen liittyvä päiväkoti, esikoulu tai koulu tekee tarvittaessa muutoksia toimintaansa. Kaupunki tiedottaa tilanteen vaikutuksista omaan toimintaansa. Edellä kuvattu toimintatapa koskee koulujen ja lukioiden osalta myös tilanteita, joissa karanteeniin määrätty olisi jo ehtinyt siirtyä etäopetukseen. 

Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan Eksoten alueella ei ole vielä todettu lapsen tai nuoren sairastuneen tai altistuneen koronavirustartunnalle. 

- Tällä hetkellä on liikkeellä paljon muitakin viruksia, jotka aiheuttavat samoja oireita kuin koronavirus. Jos on sairastunut tai on lieviäkin oireita, on jäätävä kotiin tervehtymään ja vältettävä lähikontakteja. 

Terveydenhuoltoon ei ole tarvetta ottaa yhteyttä ​lievissä flunssaoireissa. Jos epäilet koronavirustartuntaa tai influenssaa, pysy kotona oireiden ajan ja niiden loputtua vielä yhden oireettoman päivän ajan. Soita Päivystysapuun 116 117, jos vointisi on sellainen, ettet pärjää ​hengitystieinfektion kotihoito-ohjeilla. 

Koronavirustilanteesta johtuen Lappeenrannassa järjestetään lähiopetusta vain 1-3-luokkalaisille ja erityisen tuen piirissä oleville oppilaille, joiden huoltaja on ilmoittanut heidät lähiopetukseen. Yhteensä perusopetuksen 6285 oppilaasta 350 on ilmoittautunut lähiopetukseen (5,6 %). Näistä 87 on erityisen tuen piirissä olevia oppilaita ja 263 vuosiluokkien 1-3 oppilaita. Muut koululaiset sekä kaikki lukiolaiset ovat siirtyneet etäopetukseen. 

Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta sekä varhaiskasvatuksen yhteydessä toimiva esiopetus puolestaan jatkuvat normaalisti. 

Lisätietoja:

Eksote, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula
puh. 040 194 4936, tuula.karhula(a)eksote.fi 

Lappeenrannan kaupunki, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg
puh. 040 070 5875, tuija.willberg(a)lappeenranta.fi

Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki,
puh. 040 506 7309, paivi.virkki(a)lappeenranta.fi 

Opetustoimenjohtaja Mari Routti,
puh. puh. 040 8372646, mari.routti(a)edu.lappeenranta.fi

Varsinkin pk-sektorin yritykset ovat koronavirusepidemian vuoksi ahdingossa. Vaikka yhteiskunta on nopeasti avannut uusia kriisituen ohjelmia, ei avun hakeminen erilaisia lomakkeita täyttämällä ole välttämättä yrittäjälle helppo asia.

Kehitysyhtiöt ovat avainasemassa yritysten neuvontapalveluiden tuottamisessa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk reagoi nopeasti asiaan tilanteen vakavuuden selvittyä ja tarjosi neljän kampuskaupunkinsa kehitysyhtiölle apuaan erityisesti tapauksissa, joissa yrittäjä tarvitsee neuvoja erilaisten hakemusten tekemisessä rahoitusta saadakseen. Maan suurimpana TKI-ammattikorkeakouluna Xamkilla on tällaiseen asiantuntija-apuun sekä osaamista että resursseja.

Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sekä Savonlinnan kaupungin elinkeinopalvelut ottivat tarjouksen lämpimästi vastaan.

Toiminta organisoitiin nopeasti: asiasta sovittiin perjantaina 20.3. ja tänään maanantaina 23.3. kullakin kampuksella on valmiina yhdyshenkilö, jolle kehitysyhtiöt voivat tarvittaessa ohjata yrittäjän saamaan neuvoja ja ohjausta. Kehitysyhtiöt koordinoivat asiantuntijapalvelua.

- Kaakkois-Suomen elinvoiman lisääminen on Xamkin strategian keskiössä. Viime vuonna meillä oli hankkeissamme yhteensä yli 600 eri yritystä kumppanina. Nyt haluamme kantaa omalta osaltamme yhteiskuntavastuuta sekä hyvin konkreettisella tavalla auttaa pk-yrityksiä, joiden varassa alueemme työllisyys pitkälti on ja tulee olemaan, toteaa Xamkin toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen.

Yksi asiantuntija-avun muoto on yrityksille tarjottava apu hankekirjoittamiseen. Xamkin asiantuntijoilta voi saada maksutonta hankekirjoitusapua esimerkiksi Business Finlandin rahoitushakemuksiin toukokuun loppuun saakka. Business Finland tarjoaa yrityksille liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa.
Neuvontapalvelua tarjoavat Xamkin TKI-asiantuntijat työskentelevät ammattikorkeakoulun omalla rahoituksella - ulkopuolelta rahoitettujen hankkeiden työntekijöitä ei neuvontaan voida rahoitusehtojen vuoksi käyttää.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen
heikki.saastamoinen@xamk.fi, p. 050 312 5151

Kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi
kalevi.niemi@xamk.fi, p. 040 569 8901

Turun ammattikorkeakoulu esittää uuden rakennusarkkitehti AMK -koulutusvastuun myöntämistä. Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kantana on, että ennen rakennussuunnittelun koulutuspaikkojen lisäystä tai uusien koulutusvastuiden myöntämistä ministeriön tulee tehdä kattava selvitys rakennussuunnittelun työvoimatarpeesta. Selvityksessä pitää huomioida niin nykyisen ammattikorkeakoulutuksen kuin yliopistokoulutuksen tuottamat osaajat.

Turun ammattikorkeakoulun esittämä 40 uuden aloituspaikan lisääminen AMK -tasolla uuden koulutusvastuun myötä nostaisi sisäänottoa vuotuisesti 25 %. Lisäys olisi merkittävä tilanteessa, jossa AMK-tason koulutusohjelmista on valmistunut vasta kaksi vuosikurssillista rakennusarkkitehteja. Rakennusarkkitehtien tosiasiallisesta vaikutuksesta alan työllisyyteen ei voida vielä tämän kokemuksen perusteella  vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

SAFA toteaa myös, että rakennussuunnittelijoiden tarve koskee erityisesti poikkeuksellisen vaativia tehtäviä niin yksityisellä kuin kuntasektorilla. Kuntasektorilla on virkoja jäänyt täyttämättä, sillä tehtäviin ovat olleet kelpoisia vain yliopistotutkinnon suorittaneet arkkitehdit.

Uusien koulutusvastuiden myöntämisen perusteiden tulee olla aina kestäviä ja kansallisia.

NCU har utrett lärarnas åsikter om de nya kriterieutkasten för slutbedömning av den grundläggande utbildningen. I utredningen sade lärarna sig vara nöjda över att de nya kriterierna införs, eftersom kriterierna anses förenhetliga slutbedömningen och öka likabehandlingen av eleverna. I den nuvarande formen är kriterierna dock ännu för svårtolkade.

Den utvärdering som Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har gjort är ett svar på Utbildningsstyrelsens nya kriterier för vitsorden 5, 7 och 9. Kriterier för slutbedömning av den grundläggande utbildningen har tidigare bara angetts för vitsordet 8. Slutbedömningen har inte varit helt jämlik, eftersom man i undersökningar sett att det har förekommit variationer i slutvitsorden för den grundläggande utbildningen mellan elever som visat likvärda kunskaper. Reformen syftar till att öka likabehandlingen i utvärderingen samt att förbättra jämförbarheten mellan slutvitsorden.

De nya kriterierna har inte publicerats ännu och tanken är att ännu finslipa och förbättra dem utifrån den respons som erhållits vid utvärderingen. De nya kriterierna publiceras i slutet av 2020. Kriterierna träder i kraft 1.8.2021 och våren 2022 ges slutvitsorden enligt de nya kriterierna.

I utvärderingen ingick kriterierna för vitsorden 5, 7, 8 och 9 för sex olika läroämnen eller lärokurser (bland annat finska/svenska och litteratur samt matematik). Kriterierna beskriver de kunskaper som vitsordet i fråga förutsätter av elever som går ut grundskolan. I utvärderingen deltog sammanlagt 232 lärare runt om i Finland. De utvärderade elevernas prestationer med kriterierna för sitt eget läroämne och deltog dessutom i en enkät och intervjuer. Utvärderingen genomfördes både i finsk- och svenskspråkiga skolor.

Lärarna nöjda över att de nya kriterierna införs – kriterierna är dock ännu för svårtolkade

Lärarna var nöjda över att de nya kriterierna införs, eftersom de anses förenhetliga slutbedömningen och öka likabehandlingen av eleverna.

Lärarnas främsta respons på kriterierna var dock att de behöver göras tydligare, konkretare och mer koncisa. I varje läroämne ansågs en del av kriterierna vara bra, medan en del var för svårtolkade och abstrakta.

Kriterierna för respektive undervisningsmål för vitsorden 5, 7, 8 och 9 utgör en stor helhet och man ansåg att det kommer att ta mycket tid och insatser när kriterierna införs. Lärarna lyfte upprepade gånger fram att de är för tunga och komplicerade för att användas om de tas i bruk som sådana.

Enligt lärarna är det också viktigt att kriterierna kan presenteras för eleverna och deras vårdnadshavare när man motiverar ett vitsord. De alltför svårtolkade kriterierna ansågs inte stödja det syftet.

Lärarna önskade även att kriterierna för vissa överlappande mål kunde slås ihop.

Vitsordet 5 efterlängtat – kravnivån delar åsikterna

Framför allt för vitsordet 5 har man länge väntat på kriterier och de ansågs överlag vara mycket bra. Största delen av lärarna ansåg att kriterierna för vitsordet 5 i tillräcklig utsträckning och tillräckligt konkret beskriver en svag elevs kunskaper och att de gör tillräckligt bra åtskiljning mellan en underkänd och godkänd prestation. Lärarna ansåg det också vara bra att man inte kan få vitsordet 5 utan tillräckliga bevis.

En del av lärarna ansåg att kriterierna för vitsordet 5 är krävande. Dessutom upplevdes de frekventa uttrycken om att eleven kan göra något med hjälp av handledning vara tolkningsbara och därför svårhanterliga.

Lärarna behöver tid och utbildning för att ta i bruk kriterierna

Utöver tydligare kriterier är det av väsentlig betydelse hur man verkställer reformen. Lärarna behöver tid, utbildning samt praktik- och diskussionsmöjligheter för att kunna ta del av kriterierna och lära sig använda dem. Många lärare önskade att kriterierna skulle förklaras bättre till exempel med modelluppgifter och prestationsexempel. Som stöd för tillämpning av kriterierna behövs även handledning, vilket minskar på tolkningarna och därigenom ökar likabehandlingen vid utvärdering.

– Det är viktigt att man redan nu har granskat hur kriterierna fungerar och inte först efter att reformen har trätt i kraft. Reformen är viktig för att garantera likabehandling av eleverna, men ännu måste arbete göras vid finjusteringen och införandet av kriterierna, kommenterar specialplanerare Mari Huhtanen och utvärderingsplanerare Laura Lepola på NCU.

Rapport

Utvärdering av hur kriterierna vid slutbedömningen i den grundläggande utbildningen fungerar

Kontaktuppgifter

• utvärderingsexpert Jan Hellgren, jan.hellgren@karvi.fi, tfn 029 533 5531
• specialplanerare Mari Huhtanen, mari.huhtanen@karvi.fi, tfn 029 533 5510
• utvärderingsplanerare Laura Lepola, laura.lepola@karvi.fi, tfn 029 533 5546

Etäkoulupäivänkin aikana olisi muistettava pitää taukoja ja liikkua, mutta ideoita välkkätaukoon ei synny niin helposti ilman ohjausta ja koulun apuvälineitä. Ota ideoinnin avuksi Välkkärivinkit!

Välkkärivinkki on Markku ja Tiina Aution ylläpitämä sivu, jolle kasataan lyhyitä liikunnallisia videovinkkejä myös etäkoulun välitunteihin. Markku Autio työskentelee Nuori kirkko ry:n kouluttajana ja hänen työparinsa ja tyttärensä Tiina Autio opiskelee parhaillaan liikunnan- ja luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistossa.

“Idea syntyi siitä, että halusimme varmistaa liikunnan ja taukojen pysyvän osana nuorten ja lasten koulupäivää, vaikka kotona ollaankin. Tiedämme, että opettajilla, nuorisotyöntekijöillä ja muilla kasvatusalan ammattilaisilla on nyt kädet täynnä töitä, joten halusimme osaltamme auttaa hankalassa tilanteessa”, kuvailee Markku Välkkärivinkin syntyä.

Välkkärivinkit haluaa ensisijaisesti rohkaista ja innostaa lapsia liikkumaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tästä syystä vinkit suunnitellaan niin, että ne on mahdollisimman helppo toistaa kotona ilman mitään erikoisvälineitä.

“Olemme ideoineet vinkit näin alkuun itse. Tarkoitus on, että tämä kehittyisi siihen suuntaan, että lapset voivat myös lähettää meille ideoita Välkkärivinkeissä jaettavaksi toisilleen”, Markku kertoo.

Välkkärivinkit koettiin heti alkumetreillään tarpeelliseksi, joten Tiina ja Markku päättivät alkaa julkaista vinkkejä joka päivä aina kymmeneltä aamulla. Videot on suunnattu ensisijaisesti alakoululaisille, jotka nyt ovat etäopetuksessa.

Videot julkaistaan päivittäin Välkkärivinkin Facebookissa, Instagramissa ja Nuori kirkko ry:n ylläpitämän kouluikäisille suunnatun Ttilan YouTube-kanavalla.

Käy katsomassa ja tykkäämässä ja jaa liikunnan iloa eteenpäin! 

Lisätietoja:

Markku Autio

Kouluttaja, Nuori kirkko ry
markku.autio@nuorikirkko.fi
044 787 8334

Suomen avoimet yliopistot tarjoavat tukensa tutkinto-opiskelijoille poikkeustilanteessa, jossa yliopistojen lähiopetus on keskeytetty. Osa kevään ja kesän 2020 etäopetustarjonnasta tarjotaan maksutta kaikkien yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden käyttöön.

Yliopistot avaavat etäyhteyksin opiskeltavaa avointa opintotarjontaansa väliaikaisesti maksuttomaksi. Kevään mittaan täydentyvä valtakunnallinen opintotarjonta kattaa nyt yli sata opintojaksoa. Tarjolla on opintoja eri yliopistojen tiedekunnista ja tieteenaloilta.

Suomen avointen yliopistojen yhteiseen valtakunnalliseen tarjontaan kootut opinnot ajoittuvat kevääseen ja kesään 2020, jolloin ne auttavat opiskelijoita hyödyntämään poikkeusajan tutkinto-opintojensa edistämiseksi.

• Valtakunnallisesti tarjolla olevat maksuttomat avointen yliopistojen opintojaksot ovat koottuna tässä osoitteessa: avoin.jyu.fi/avoimet

Avoimet yliopisto-opinnot ovat yliopistojen tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaisia. Opiskelijat huolehtivat itse avoimessa yliopisto-opetuksessa suorittamiensa opintojen hyväksiluvusta omissa yliopistoissaan.

Mahdollisuuksia kevään ja kesän opintoihin

”Avointen yliopistojen tarjonta on hyvin monipuolinen mahdollisuus niille opiskelijoille, joiden kevään opintosuunnitelmat muuttuivat yllättäen koronatilanteen takia. Tarjonnasta voi löytyä oman suunnitelman mukaisia opintoja tai kiinnostavia sivuaineopintoja – ehkä myös aloilla, joita ei ollut ajatellut opiskelevansa”, sanoo idean isä, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Kevään ja kesän ajan opinnot tuovat helpotusta opiskelijoille myös mahdolliseen tilanteeseen, jossa suunniteltu harjoittelu tai kesätyö peruuntuu poikkeustilanteen takia.

”Yliopistot huolehtivat yhteisesti kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta jatkaa opiskelua vaikeasta tilanteesta huolimatta. Se on hienoa toimintaa opiskelijoiden parhaaksi. Tämä on erinomainen osoitus siitä, että poikkeuksellinen tilanne on myös mahdollisuus innovaatioille ja uudenlaiselle yhteistyölle”, toteaa Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä.

Yliopistojen yhteistyötä opiskelijoita varten

Avointen yliopistojen valtakunnallinen opintotarjonta avataan maanantaina 23.3.2020 klo 15. Tällöin mukana tarjonnassa on opintoja Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston sekä Åbo Akademin avoimista yliopistoista.

Kukin yliopisto valitsi tähän kaikille avoimeen ja maksuttomaan valtakunnalliseen opintotarjontaan opintoja, jotka on lähtökohtaisesti suunniteltu etäopinnoiksi. Opintotarjonta on valittu yliopistoittain ja se voi täydentyä kevään mittaan.

Yhteinen valtakunnallinen opintotarjonta kehitettiin ja toteutettiin avointen yliopistojen yhteistyöverkoston, Avoimen yliopiston foorumin, johdolla.

”Poikkeustilanteessa yliopistojen yhdessä tekemisen malli vahvistuu. Tämä kädenojennus ja sen nopea toteutus haastavassa kriisitilanteessa on hatunnoston paikka Suomen avoimille yliopistoille. Ne ovat tärkeä osa yliopistoja, ja niiden toimintaan liittyy erinomaista joustavuutta ja yhteistyökykyä. Avoimet yliopistot ovat juuri se yliopistojen osa, jossa tämänkaltainen idea on mahdollista toteuttaa alle viikossa”, Tapio Määttä sanoo.

”Avoin auttaa. Olen iloinen, että yliopistojen välinen verkostotyömme osoittaa voimansa, kun sitä tarvitaan. Yhteinen tavoitteemme on, että Suomen yliopistojen opiskelijat saavat korkeatasoista opetusta myös poikkeustilanteessa”, toteaa Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Jukka Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lisätietoja:

Linkki avointen yliopistojen yhteiseen opintotarjontaan: avoin.jyu.fi/avoimet

Reetta Kungsbacka, koulutuspäällikkö, Vaasan yliopisto, reetta.kungsbacka@univaasa.fi, 029 449 8189

Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori, tapio.maatta@uef.fi, 050 5751589

Minna Herno, Helsingin yliopiston avoimen yliopiston varajohtaja, minna.herno@helsinki.fi, 050 403 6260

Jukka Lerkkanen, Avoimen Foorumin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja, jukka.lerkkanen@jyu.fi, 0400 249 643

Marja Sutela, koulutuksen vararehtori, Tampereen yliopisto, 040 721 5204, marja.sutela@tuni.fi

Majlen Saarinen, utbildningschef, Öppna universitetet vid Åbo Akademi, majlen.saarinen@abo.fi, 046 920 2598

Sari Lehto, koulutuspäällikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, sari.lehto@chydenius.fi, 040 5955329

Mervi Varja, osastopäällikkö, Turun yliopisto, mervi.varja@utu.fi, 040 7014600

Merija Timonen, palvelujohtaja, Lapin yliopisto, merija.timonen@ulapland.fi, 040 777 7352

Terhi Keltanen, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto, terhi.keltanen@uef.fi, 050 329 1684

Suomessa elää 150 000 lasta pienituloisessa perheessä, 73 000 lasta on lastensuojelun palveluiden piirissä ja 105 000 lasta tarvitsee opinnoissaan joko erityistä tai tehostettua tukea.

Koronaviruksen aiheuttama kriisi on vahingoittanut heidän arjen kontaktejaan kouluun ja turvallisiin, arkea tukeviin toimintoihin ja sosiaalisiin kontakteihin. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset tarvitsevat apua!

Icehearts peräänkuuluttaa valtakunnallisia ohjeistuksia

Iceheartsin tiimi osallistui viikonloppuna Hack The Crisis Finland – haasteeseen , jonka tarkoituksena oli tuottaa koronakriisiin ratkaisuehdotuksia 48 tunnissa. Iceheartsin tiimi pohjasi työnsä arjen huomioihinsa lasten ja perheiden tarpeista kriisin aikana, mutta haki ratkaisussaan laajaa vaikuttavuutta. Icehearts pystyy kuitenkin tarjoamaan tukea vain murto-osalle tukea tarvitsevista lapsista.

Lue miten Icehearts tukee lasten koulutyötä, vapaa-aikaa ja perheitä myös tänä poikkeuksellisena aikana täältä.

Hyvää työtä tehdään tällä hetkellä useassa eri organisaatiossa ja kunnassa. Käytännöt ja palvelut vaihtelevat kuitenkin suuresti asettaen lapset eriarvoiseen asemaan eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa tukea. Iceheartsin Hack the Crisis - tiimin näkemyksen mukaan Suomi tarvitsee välittömästi kansalliset ohjeistukset, jotta jokaiselle tukea tarvitsevalle lapselle taataan hänen tarvitsemansa apu ja tuki koronakriisin aikana.

Tiivistelmä konkreettisista toimintaehdotuksistamme löytyy oheisesta kaksi minuuttia kestävästä videosta. Video on katsottavissa Iceheartsin Youtube-kanavalla

Iceheartsin tiimiltä esitys konkreettisiksi toimenpiteiksi

Iceheartsin tiimi esittää viittä konkreettista toimenpidettä, jotka tulisi ottaa välittömästi valtakunnallisesti käyttöön haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ole proaktiivinen

Toiminnan lähtökohtana tulee olla, että aikuiset ja viranomaiset ovat itse proaktiivisesti yhteydessä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin eivätkä odota heidän yhteydenottojaan kriisissä. Soita tai laita viestiä!

Kartoita lapsen ja perheen tarpeet

Iceheartsin kaltaiset toimijat ovat pystyneet tarjoamaan apuaan välittömästi tukea tarvitseville lapsille ja perheille pitkän yhteistyönsä ansiosta, mutta samankaltaista turvallista aikuissuhdetta ei pystytä luomaan hetkessä. Tässä tilanteessa parhain mahdollinen kontakti kaikkiin Suomen lapsiin on koulu ja varhaiskasvatus, sen opettajat ja muu henkilökunta, jotka lapset tuntevat ja joihin he voivat luottaa.

Apua tulisi organisoida koulun sisältä käyttäen hyödyksi mm. oppilashuoltoryhmää ja muita turvallisia, tuttuja aikuisia, kuten kuraattoreita, koulupsykologeja ja nuorisotyöntekijöitä. Viimetilassa on hyvä muistaa, että lastensuojelu ei ole koskaan kiinni, mutta sitä ei tule kuormittaa, jos käytännön apu on riittävää.

Vie ruokaa

Kouluruoan puuttuminen haastaa erityisesti pienituloisten perheiden taloutta. Kouluruoka on osalle suomalaisistakin lapsista päivän ainoa lämmin ateria. Itse ruoka ei kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ole itse ongelma. Koulun keittiöt voidaan pitää normaalisti toiminnassa ja ruokaa pystyttäisiin näin ollen tarjoamaan kaikille tarvitseville. Ruoan hakeminen tutulta aikuiselta tai ruoan kuljettaminen tutun aikuisen mukana mahdollistaa myös tärkeimmän kysymyksen esittämisen: Mitä sinulle kuuluu?

Kohtaamalla mahdollistetaan avun ja tuen pyytäminen ja antaminen

Päivittäiset tai ainakin viikoittaiset yhteydenotot ylläpitävät lapsen perusturvallisuutta. Tilanteiden muuttuessa lapselle ja perheelle pystytään tarjoamaan käytännön apua, kuuntelutukea tai konkreettisia, yksilöllisiä tukitoimia. Kukaan ei jää yksin eikä mahdolliset ongelmat pääse kriisiytymään.

Pidetään huolta perustarpeista ja perusturvallisuudesta

Tärkeintä kriisin aikana on pitää huolta lapsen perustarpeista ja perusturvallisuudesta. Soita, vie ruokaa, osoita, että välität, ylläpidä turvallisia sosiaalisia suhteita, tarjoa tukea koulutehtävissä, pohdi yhdessä lapsen kanssa mielekkäitä tapoja viettää vapaa-aikaa, ylläpidä iloa.

Kyse on meidän yhteisistä lapsista. Me selviämme tästä yhdessä.

Hack the Crisis Icehearts -työryhmän englanninkielisen tiivistelmän löydät täältä.

Lisätietoja:

Erika Turunen
Järjestöpäällikkö
Suomen Icehearts ry
erika.turunen@icehearts.fi
044 2400 349

Turun Ammattikorkeakoulu esittää rakennusarkkitehti AMK-koulutusvastuun myöntämistä itselleen. Opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamassaan lausunnossa Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL toteaa, että ennen uusien koulutusvastuiden myöntämistä on selvitettävä tarkasti, millaista työvoimaa työvoimapulasta kärsivissä arkkitehtitoimistoissa ja muualla rakennusalalla tarvitaan. 

Rakennusarkkitehti AMK -koulutuksen tavoitteet

Vuonna 2014 käynnistetty Rakennusarkkitehti AMK -koulutus perustettiin vastaamaan erityisesti rakennussuunnittelun, korjausrakentamisen ja tietomallintamisen työvoimatarpeeseen. Koulutus käynnistettiin neljässä ammattikorkeakoulussa (Metropolia, Oulun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Savonia) 120 opiskelijan sisäänotolla. Sisäänottomäärää on nostettu  noin 160 opiskelijan tasolle. Koulutusohjelmista on valmistunut kaksi ensimmäistä vuosikurssillista rakennusarkkitehteja, joista valtaosa on sijoittunut ammattikorkeakoulujen oman arvion mukaan uudisrakentamisen erilaisiin tehtäviin.

Rakennussuunnittelijoiden tarve

Arkkitehtitoimistojen Liiton jäsenyrityksissä on selkeä tarve lisätyöntekijöihin ja alalla vallitsee täystyöllisyys. Rakennussuunnittelijoiden tarve koskee kuitenkin erityisesti poikkeuksellisen vaativia tehtäviä yksityisellä sektorilla. Huomattava osa merkittävistä rakennushankkeista edellyttää nimenomaan poikkeuksellisen vaativien hankkeiden osaamista eikä näihin tehtäviin ole tarjolla työvoimaa. 

Kuntasektorilla tämä näkyy pitkittyneinä rekrytointiprosesseina ja täyttämättä jääneinä virkoina, joiden vuoksi moni hanke venyy. Näihin tehtäviin ovat olleet kelpoisia vain yliopistotutkinnon suorittaneet arkkitehdit. Näin ollen rakennusarkkitehtikoulutuksen lisääminen ei vastaa alan lisätyövoiman tarpeeseen.

Korkea osaaminen kehittymisen ja viennin ajurina

Arkkitehtitoimistoalan kehittämisen ja kansainvälistymisen kannalta on tärkeää, että nimenomaan poikkeuksellisen vaativien hankkeiden ja luovan ongelmanratkaisun osaajien määrä turvattaisiin. Rakennusarkkitehti AMK-tutkinnon tavoitteena ei ole vastata näihin tarpeisiin.

Koulutuksen lisääminen vaatii riittävää rahoitusta

ATL toteaa, että uuden koulutusohjelman käynnistys tai merkittävä sisäänottomäärien lisäys vaatii aina erillisrahoitusta muodossa tai toisessa. Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EU) mukaista arkkitehtikoulutusta antavat yliopistot (Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto) ovat kasvattaneet resurssiensa äärirajoilla omaa sisäänottoansa viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 150 opiskelijaan vuodessa. Jotta poikkeuksellisen vaativiin tehtäviin kelpoisten rakennussuunnittelijoiden määrää voitaisiin kasvattaa tarpeen mukaisesti, edellyttäisi se riittävää erillisrahoitusta yliopistojen arkkitehtuurin yksiköille.

ATL pitää välttämättömänä, että ennen rakennussuunnittelun koulutuspaikkojen lisäystä tai uusien koulutusvastuiden myöntämistä ammattikorkeakoulutuksessa, ministeriön tulee tehdä kattava selvitys rakennussuunnittelun työvoimatarpeesta niin nykyisen ammattikorkeakoulutuksen kuin yliopistokoulutuksen tuottamat osaajat huomioiden. ATL on valmis olemaan mukana tukemassa ja toteuttamassa kattavan selvityksen laatimista.

Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry

Suomen kirjataiteen komitea on palkinnut Loviisankatu 8 -kirjan Kauneimmat kirjat 2019 -kilpailun tietokirjat-kategoriassa. Kirjan ulkoasun on suunnitellut LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa graafista suunnittelua opettava lehtori Marion Robinson. Hän oli mukana myös kirjan toimituskunnassa.

Työparinaan taittotyössä Robinsonilla oli LABissa graafista suunnittelua opiskeleva Minttu Mäkinen.

”Loviisankatu 8 on lahtelaisen kulttuurin yksi tärkeimmistä paikoista. Siellä toimii tänä päivänä Ravintola Torvi, Ravintola Tirra, ja Pikkuteatteri. Etenkin Torvi on ollut lahtelaisen opiskelijakunnan merkittävä hengailupaikka”, Robinson kertoo.

Palkintolautakunnan mukaan kirja on monipuolinen katsaus rakennuksen historiaan.  

”Rosoinen ja elämänmakuinen kuvamateriaali on kerätty kotialbumeista ja arkistoista. Erilaisia tyylikeinoja taitavasti hyödyntävä taitto kokoaa onnistuneesti sekametelisopan kohteensa näköiseksi kudelmaksi”, perusteluissa todetaan.

Suomen kirjataiteen komitea valitsee vuosittain Vuoden kauneimpien kirjojen kokoelman. Vuoden 2019 kokoelmaan valittiin yhteensä 29 kirjaa. Lisäksi Kirjataiteen onnistuneimmat kannet -kunniakirjalla palkittiin yhdeksän kantta.

Kauneimmat kirjat 2019 osallistuvat Best Book Design from all over the World -kilpailuun ja kiertävät näyttelyissä Suomessa ja kolmessa Euroopan maassa. Teokset ovat myös esillä Leipzigin kirjamessuilla vuosittain.

Lisätietoja:

Marion Robinson, graafisen suunnittelun lehtori, kirjamuotoilija | marion.robinson@lab.fi , 040 763 8597

Tapani Ripatti, toimittaja, kustantaja | tapani.ripatti@pp1.inet.fi, 040 740 6222

www.kauneimmatkirjat.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) keskeytti lähiopetuksen 16.3.2020 alkaen toistaiseksi. Myös JAMKin tilojen käyttöä rajoitetaan valtioneuvoston ja aluehallintovirastojen ohjeistuksen mukaisesti 13. huhtikuuta saakka. Poikkeustilanteessa opettajien digitaidot joutuvat pakon edessä testiin. JAMKissa verkko-opetusta on tuettu ja kehitetty johdonmukaisesti jo vuosia.

Lähiopetuksen keskeyttäminen ja siirtyminen verkko-opetukseen on JAMKissa sujunut mallikkaasti. Suurelle osalle JAMKin opettajista verkko-opetus onkin ollut olennainen osa työtä jo kauan. JAMKilla on tarjolla useita tutkinto-ohjelmia, jotka ovat jo valmiiksi kokonaan verkossa opiskeltavia kokonaisuuksia.

– JAMKin opettajilla on varsin hyvä valmiudet verkko-opettamiseen. Opettajien valmennusta on järjestetty jatkuvasti ja verkkopedagogiikan asiantuntijat toimivat ohjauksen tukena, kertoo JAMKin koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen.

Ammattikorkeakoulujen koulutusjohtajien verkoston puheenjohtajana toimiva Ikonen arvelee, että verkko-opetukseen siirtyminen on sujunut ammattikorkeakouluissa hyvin kautta linjan, kun otetaan olosuhteet huomioon.

– Vaikka ammattikorkeakouluissa itsenäistä opiskelua ja verkko-opintoja on tehty jo kauan, on koko koulutuksen siirtäminen etäopinnoiksi ollut lyhyessä ajassa melkoinen urakka.

Koronaviruksen myötä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on tiivistetty entisestään. Tilannetta myös seurataan jatkuvasti.

– Ammattikorkeakoulujen koulutuksesta vastaavat vararehtorit ja digipedagogiikan asiantuntijat tapaavat nyt viikottain varmistaakseen eri puolilla toimivien yksiköiden digi-opetuksen sujuvuutta, Ikonen kertoo.

JAMKissa verkkopedagogiikan suunnittelijat auttavat päivittäin erilaisten järjestelmien käyttöönotossa, hyvissä käytännöissä ja oppimateriaalien suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Opettajille, muulle henkilökunnalle sekä opiskelijoille tarjotaan arkiaamuisin verkossa etäohjausta. Verkkopedagogiikan suunnittelijalta voi kysyä mitä vain etäopetukseen tai -työskentelyyn liittyen. Opettajien tukena etäopetuksen suunnittelussa toimivat myös pedagentit eli opettajakollegat, jotka oman työnsä ohella antavat pedagogista ohjausta yksiköissä, kertoo verkkopedagogiikan suunnittelija Mari Varonen.

Esimerkiksi videomuotoiset oppimateriaalit kuuluvat nykyään opettajan perustyökalupakkiin. JAMKissa avattiin noin vuosi sitten Digikeskus, joka tarjoaa opettajille tilat, laitteet ja tuen videomateriaalien tuottamiseen. Digikeskuksen ovet ovatkin käyneet viimeisen vuoden aikana tiheään.

– Digikeskuksen studiot ovat olleet ahkerassa käytössä. Ja hyvä niin, sillä keskuksessa kerrytetty osaaminen sekä tuotettu materiaali ovat nyt kullanarvoisia, arvelee Varonen.

Lue myös:
Arene ry: Ammattikorkeakoulujen siirtyminen etäopintoihin onnistunut erinomaisesti

Lisätietoja:
Hannu Ikonen, koulutuksen kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. +358405283762

Mari Varonen, verkkopedagogiikan suunnittelija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. +358407735285

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kannanotto 25.3.2020 

Julkaisuvapaa klo 9.00

Opiskelijajärjestöt kiittävät korkeakouluja valintakokeiden valmistelujen jatkamisesta suunnitellussa aikataulussa koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta huolimatta. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen valintakokeita valmistellaan tällä hetkellä normaalissa aikataulussa. 

“Valintakokeiden valmistelujen jatkaminen on tärkeää, jotta kevään aikana jokaisella on mahdollisuus hakea korkeakouluun toisen asteen opintomenestyksestä riippumatta. Valintaperusteiden yhtäkkiset muutokset olisivat ongelmallisia yhteishakuun osallistuvien kannalta, ja tämä onkin otettu valmistelussa hyvin huomioon”, sanovat opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat.

Opiskelijajärjestöt pitävät tärkeänä, että korkeakoulut tekevät opiskelijavalintoja koskevat linjaukset yhdessä sekä tiedottavat niistä näkyvästi korkeakouluihin hakeville. Erityisen tärkeää on informoida hakijoille selkeästi, jos opiskelijavalintojen tilanteeseen tulee muutoksia. 

Tärkeintä on valintakokeissa hakijoiden turvallisuus, ja siitä on huolehdittava esimerkiksi huomioimalla tilajärjestelyissä riittävä fyysinen etäisyys. Lisäksi opiskelijajärjestöt toivovat korkeakoulujen selvittävän, onko karanteeniin asetettujen hakijoiden mahdollista osallistua valintakokeeseen karanteenin sääntöjä kunnioittaen. 

“Karanteenista johtuva ei-toivottu välivuosi olisi kaikkien osapuolten, mutta erityisesti hakijan kannalta erittäin valitettavaa”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat.

Opiskelijajärjestöt toivovat, että valtioneuvosto turvaa kevään aikana Ylioppilastutkintolautakunnan sekä muutenkin toisen asteen koulutuksen järjestäjien  resurssit, jottei koronavirustilanne pääse hidastamaan ylioppilaskirjoitusten tai ammatillisen koulutuksen todistuksen arvosanojen saamista. Hakijoiden kannalta on tärkeää, että arvosanat tulevat ajoissa ennen valintakokeita, sillä arvosanojen saamisen ja ensimmäisten valintakokeiden välissä on lyhimmillään vain muutama päivä.

Yhteishaku korkeakouluihin on käynnissä ja päättyy 1.4.2020 klo 15.

Lisätietoja:

Suomen Lukiolaisten Liitto, puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

Suomen ylioppilaskuntien liitto,puheenjohtaja Tapio Hautamäki, 044 906 5007, tapio.hautamaki@syl.fi

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU, puheenjohtaja Iivari Korkala, 0449776356, iivari.korkala@osku.info

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI, puheenjohtaja Elias Tenkanen, 044 7530 581, elias.tenkanen@sakkiry.fi

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puheenjohtaja Emilie Jäntti, 040 681 3762, emilie.jäntti@skolungdom.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto, puheenjohtaja Anna Laurila, 050 389 1000, anna.laurila@samok.fi

Ex-jääkiekkoilija Janne Puhakka sekä Finnish Nigtmares -sarjakuvan luoja Karoliina Korhonen toimivat Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijarekrytointikampanjan keulakuvina. Oamk jatkaa vuonna 2017 lanseeraamaansa #luotaitseesi-teemaaa, jonka tarkoituksena on rohkaista nuorta olemaan oma itsensä ja tekemään itselleen sopivia valintoja elämässään.

Janne Puhakka teki rohkean teon, kun hän kertoi olevansa homoseksuaali. Puhakasta tuli historian ensimmäinen miesten SM-liigassa pelannut pelaaja, joka rohkeni kertoa homoseksuaalisuudestaan julkisuudessa.

– Päätin jakaa mun tarinan, jotta maailma vois olla kaikille yhdenvertainen tulevaisuudessa. Luotaitseesi ja tiedä, että olet arvokas sellaisena kuin oot, kertoo Puhakka Oamkin mainosvideossa

Karoliina Korhosen alun perin kavereilleen tekemästä Finnish Nightmare -sarjakuvasta on kasvanut kansainvälinen ilmiö. Myös Korhosen tarina kertoo itseensä luottamisen merkityksestä, sillä hän on painottanut haastatteluissa, ettei omaa osaamista saa vähätellä ja häpeillä.

Medianomiksi Oamkista valmistunut Korhonen valittiin viime vuonna Oamkin vuoden alumniksi.

– Olemme iloisia, että Janne ja Karoliina lähtivät mukaan luotaitseesi-kampanjaamme. Meille on tärkeää kannustaa nuoria luottamaan itseensä ja tulemaan meille opiskelemaan juuri sellaisena kuin ovat, kertoo viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.

Korkeakoulujen yhteishaku on parhaillaan menossa. Oamkiin on ensimmäisten hakupäivien aikana tullut selvästi enemmän hakemuksia kuin viime vuonna. Yhteishaku päättyy 1.4.

Oamkista valmistuneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa. Valmistuneista 85 prosenttia on tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Tämä ilmenee hiljattain julkistetusta ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesta uraseurantakyselystä, joka tehdään vuosittain viisi vuotta aiemmin valmistuneille.

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565

anne-maria.haapala@oamk.fi

Linkit kampanjavideoihin:

Karoliina Korhonen https://www.youtube.com/watch?v=N2FC4Pjft2Q

Janne Puhakka https://www.youtube.com/watch?v=YaivNb_dy_g

Koululaisten systemaattinen aktivointi käsillä olevassa poikkeustilanteessa vaatii etäratkaisuja. Kekseliäät liikunnanopettajat eri puolilla Suomea ovat löytäneet erilaisia luovia ratkaisuja esimerkiksi erilaisissa sosiaalisen median palveluissa.

Kuntien Tiera tuo omistaja-organisaatioidensa kouluille ja liikunnanopettajille hauskan, yhteisöllisen ja helpon etäratkaisun koululiikuntaan. Tiera Vire -palvelu on HeiaHeia-sovellus ammattilaisen osiolla täydennettynä, ja sen käyttö on entuudestaan tuttua jo suurelle määrälle suomalaisia.

Ratkaisu sisältää koululle oman, suljetun ryhmän ja luokille omat keskusteluketjut. Ryhmissä opettajat voivat antaa liikuntaläksyjä, seurata annettujen tehtävien suoritusta ja antaa vapaamuotoista opastusta. Oppilaat voivat kannustaa toisiaan. Valmiit sisältökirjastot sisältävät ohjelmia ja mallisuorituksia esim. videoina tehtävänannon tueksi.

Katso käyttäjäreferenssi täältä.

Ratkaisua hyödyntävän opettajan kommentti: ”Liikunnanopetus on onnistunut etänä yllättävän hyvin HeiaHeian kautta. Oppilaat kannustavat toistensa suorituksia ja liikuntatunnin aikainen keskustelu onnistuu ryhmän chatissa. Opetusta on myös auttanut, että GPS-tallennuksen ja kuvien perusteella liikuntasuoritukset on helppo todentaa ja tarkastaa kootusti.”

Lisätietoja:
Aija Lähdesmäki
ratkaisupäällikkö
Puh. 040 575 4908
aija.lahdesmaki@tiera.fi

Kati Penttilä-Kokko
liiketoimintapäällikkö
Puh. 040 689 6088
kati.penttila-kokko@tiera.fi

Voimisteluliitto helpottaa ja liikuttaa arkea koronavirustilanteen keskellä tuottamalla Välkkäritreenit-sarjaa lapsiperheille.

Maanantaina 23.3. käynnistynyt Välkkäritreenit-videosarja tarjoaa kotona koulua käyvälle lapselle liikuntahetken ja vanhemmille omaa aikaa työn tekoon. Treenit on toteutettu siten, että yksi tai useampi eskarilainen ja alakoululainen pystyy viettämään koulupäivän katkaisevan liikunnallisen välitunnin yksin tai yhdessä perheen muiden lasten kanssa. Tästä kertoo sekin, että videoilla välkkäritreenejä vetävät aikuisten lisäksi myös lapset.

”Voimisteluliiton tehtävänä on mahdollistaa liikunta kaikille ja kaikkina aikoina”, kommentoi Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso. ”On ollut ilo seurata, miten sosiaalinen media on täyttynyt varsinkin aikuisille ja kilpaurheiluun kohdennetuista etäliikuntavinkeistä. Voimistelu- ja urheiluseurat tekevät töitä tarjotakseen jäsenilleen etäharjoittelumahdollisuuksia. Päivät kotona viettäville ja mahdollisesti seuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille liikuntavinkkejä on kuitenkin ollut vähemmän tarjolla, tähän tyhjiöön oli luontevaa ja tärkeää tarttua.”

Välkkäritreenejä tullaan julkaisemaan jatkossa joka arkipäivä maanantaista perjantaihin. Treenejä voi katsoa Voimisteluliiton Youtube-kanavalta, Facebookista ja Instagramista. Välkkäritreenit-videosarja tulee jatkumaan ainakin neljän viikon ajan. Mahdollista jatkoa suunnitellaan mm. lasten etäliikuntatarjonnan ja Suomen koronatilanteen kehityksen pohjalta. 

Voimisteluliitto muistuttaa, että myös poikkeustilanteessa liikunta on tärkeä osa jokaisen suomalaisen arkea. Voimistelu on elinkaarilaji, joka tukee vahvasti lasten motoristen taitojen kehittymistä ja auttaa ylläpitämään varttuneempien liikkumis- ja toimintakykyä. Monipuoliset perusliikuntataidot antavat hyvän pohjan liikunnalliselle elämällä ja harrastukselle lajissa kuin lajissa. Elinkaarilajina voimistelu sopii kaiken ikäisille ja päivittäinen liikunta lisää ja parantaa jokaisen elämänlaatua ja hyvinvointia.

Poikkeustilanne luo omat haasteensa päivittäisen liikunnan toteuttamiselle. Siksi Youtubesta löytyvän Välkkäritreenit-soittolistan lisäksi Voimisteluliitto suosittelee tutustumaan myös aikuisille ja lapsille tehtyihin soittolistoihin, jotka sisältävät kotona tehtäväksi sopivia treenivinkkivideoita.

Välkkäritreenit Youtubessa

Lasten kotitreenien soittolistan löydät täältä ja aikuisille soveltuvan soittolistan täältä.

Nähdään välkkäritreeneissä!

Lisätiedot:

Maria Laakso, Suomen Voimisteluliiton pääsihteeri, puh. 050 5626 226
Pinja Tavasti, Suomen Voimisteluliiton viestintäsuunnittelija, puh. 0400 242 063

Äkillinen normaalin arjen muuttuminen aiheuttaa ikäviä asioita meistä jokaisen elämään. Tämä poikkeusaika voi kuitenkin olla hyvä hetki ottaa raha-asiat tarkasteluun. Marttaliitto ja Takuusäätiö muistuttavat, että kotona vietetty aika on oivallinen hetki tarkastella omaa kulutustaan ja miettiä siihen liittyviä prioriteetteja uudella tavalla.

Puhu rahasta perheen kesken

Rahasta ja erityisesti rahaan liittyvistä vaikeuksista on vaikea puhua. Puheeksi ottoa vältellään niin ystävien, puolison kuin lastenkin kanssa. Puhumattomuus kuitenkin kärjistää ongelmia. Marttaliitto ja Takuusäätiö tarjoavat apua ja vinkkejä raha-asioiden puheeksi ottoon perheen kesken.

• Selvittäkää taloutenne kokonaistilanne käymällä läpi tulot ja menot niin henkilökohtaisella kuin perheenkin tasolla. Keskustelkaa yhdessä siitä, miten talous pysyy tasapainossa mahdollisten muutosten alla.
• Tehkää selkeä suunnitelma siitä, miten menot jaetaan tulevina kuukausina ja pohtikaa yhdessä, vaatiiko nykyinen menorakenne muutoksia myös poikkeustilanteen väistyttyä.
• Jos nykyinen taloudellinen puskuri ei ole riittävä, pohtikaa miten sitä voisi tulevaisuudessa vahvistaa.
• Lapset ja nuoret oppivat tutkimusten mukaan rahankäytön malleja kotona. Aika kotona on hyvä hyödyntää myös rahasta puhumiseen jälkikasvun kanssa. Kun nuoren aika esimerkiksi ostoskeskuksissa ja kahviloissa nyt vähenee, voitte yhdessä miettiä, paljonko tämä säästää rahaa ja mihin muuhun nämä rahat voisi käyttää.
• Jos rahat hupenevat poikkeustilanteessa nettikauppoihin on hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä tämä kertoo. Shoppailenko vain shoppailun ilosta vai peitänkö sillä ahdistustani epävarmoina aikoina?

Välttämätön, tarpeellinen vai turha?

Normaalin arjen äkkipysähdys mahdollistaa myös omien kuluttamistapojen kriittisen tarkastelun. Etätöissä ja kotitoimistolla oleminen mahdollistaa monien arjen menojen karsimisen.

• Mieti tai selvitä esimerkiksi tiliotteesta, mikä kaikki normaaliin kulutukseesi kuuluva on jäänyt poikkeustilan myötä pois. Jaa tämän jälkeen nämä pois jääneet menot kolmeen kategoriaan: välttämättömiin, tarpeellisiin ja turhiin. Välttämättömät menot kuuluvat tulevaisuuteenkin, tarpeellisia menoja kannattaa tarkastella kriittisemmin ja turhat menot voit jättää pois myös arjen palattua uomiinsa.
• Turhista menoista säästyneillä rahoilla voit esimerkiksi perustaa vararahaston mahdollista poikkeustilan pitkittymistä varten.

Poikkeusaika vaatii laaja-alaista tukea

Paikallisten pienyrittäjien tukeminen on tärkeää erityisesti vaikeina aikoina. Marttaliitto ja Takuusäätiö haluavat kannustaa kotitalouksia suosimaan paikallisia yrityksiä, mutta oman talouden sallimissa rajoissa. Kriisin hetkellä liiketoiminnan turvaaminen ei voi olla kuluttajien toiminnan varassa. Joustavuutta ja tukea tarvitaan erityisesti vuokranantajien, pankkien ja yhteiskunnan toimesta.

Lisätietoja

• Hankekoordinaattori Erkki Ukkola, Marttaliitto, erkki.ukkola@martat.fi, 050 406 7932
• Kehittämispäällikkö Minna Markkanen, Takuusäätiö, minna.markkanen@takuusaatio.fi, 050 599 6305