Vaasan yliopiston uusimuotoinen kandidaatin tutkintokoulutus tuo vapaasti valittavat moduulit opetustarjontaan. Moduulit yhdistävät useita oppiaineita ja niitä voidaan opiskella joustavasti.

Vararehtori Annukka Jokipii kertoo, että uudistus monipuolistaa ja ajanmukaistaa tutkinto-opiskelijoiden koulutusta.

- Moduulien sisältö liittyy nykyhetken ilmiöihin ja ne ovat yliopiston profiilin mukaisia. Uudistus antaa opiskelijalle mahdollisuuden yhdistellä uudella tavalla opintoja ja opiskella taitoja ja valmiuksia, joita hän tarvitsee tulevaisuuden työelämässä, Jokipii korostaa.

Kaikkia aloja koskeva uusimuotoinen kandidaatin tutkintokoulutus käynnistyy Vaasan yliopistossa ensi syksynä. Uudistus koskee pääsääntöisesti syksyllä 2020 aloittavia uusia kandidaattiopiskelijoita ja uudet moduulit ovat tarjolla viimeistään syksystä 2021 lukien.   

Ensimmäiset moduulit koskevat tekoälyä ja koneoppimista sekä uudistuvaa työtä. Tarjolla on esimerkiksi kurssi digitaalisesta vuorovaikutuksesta hajautuneessa työympäristössä.

Uudistetussa kandidaatin tutkinnossa opiskelijat suorittavat yhteisten opintojen ja oman opintosuuntansa opintojen lisäksi 15 opintopisteen laajuisia moduuleja. Moduulien myötä sivuainekokonaisuuksista luovutaan. Opiskelija voi tutkintonsa opetussuunnitelman mukaan suorittaa 1-4 vapaasti valittavaa moduulia. 

Tämän lisäksi kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa tullaan uudistamaan siten, että ensimmäisen vuoden opinnot muodostavat entistä tiiviimmän liiketoimintaosaamisen perusteiden kokonaisuuden.

Lisätietoa:

Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii
p. 029 449 8482
annukka.jokipii(at)univaasa.fi

Kuvateksti: Ensimmäiset moduulit koskevat tekoälyä ja koneoppimista sekä uudistuvaa työtä. Tarjolla on esimerkiksi kurssi digitaalisesta vuorovaikutuksesta hajautuneessa työympäristössä. Kuva: Mikko Käkelä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) avoimessa AMK:ssa suoritettiin vuonna 2019 kaikkiaan 23 257 opintopistettä, mikä on jopa 47% enemmän kuin vuonna 2018. JAMK on nyt rikkonut oman ennätyksensä avoimen AMK:n suoritetuissa opintopisteissä jo seitsemänä vuonna peräkkäin. Vuoden 2019 luvuilla JAMK nousi suoraan viidenneltä toiselle sijalle ammattikorkeakoulujen keskinäisessä vertailussa. Opintojen maksuttomuus työttömille ja lomautetuille lisännee opintojen suosiota entisestään.

Erityisen suosittuja avoimen AMK:n opinnoissa ovat olleet terveys- ja hyvinvointialan sekä liiketalouden opinnot. Tutkintokoulutukseen väylänä toimivat polkuopinnot ovat olleet suosittuja alasta riippumatta, mutta myös osaamista päivittävät, töiden ohessa tehtävät opinnot ovat kasvattaneet suosiotaan. Huomattavan suosittuja ovat olleet laajemmat opintokokonaisuudet erityisesti ICT-alalla.

– Avoin AMK mahdollistaa uudet urapolut koulutuksen avulla. Muun muassa juuri ICT-alan opinnoilla on pyritty helpottamaan alan osaajapulaa ja tarjoamaan lisäkoulutusta, joilla yksilöt voivat työllistyä entistä paremmin, kertoo suunnittelija Maarit Korva.

Työllistymistä halutaan entisestään tukea kokeilulla, jonka myötä JAMKin avoimen AMK:n kaikki opinnot ovat myös maksuttomia työttömille ja turvapaikanhakijoille. Tammikuussa alkanut kokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja kiitosta.

– Yli 150 henkilöä ympäri Suomen on hyödyntänyt maksuttoman opiskelun mahdollisuuden. Mukana on niin toisen asteen, opistotason kuin korkeakoulutaustan omaavia opiskelijoita. Erityisesti autoCAD, henkilöstö- ja talousosaaminen sekä erilaiset työvälineohjelmat ovat kiinnostaneet opiskelijoita, Maarit Korva kertoo.

Maksuttomat opinnot myös lomautetuille

Opinnot ovat maksuttomia myös työstään lomautetuille henkilöille. Maksuttomuus edellyttää, että opintoja suunnitteleva ilmoittaa lomautuksestaan TE-toimistoon.

– Tässä tilanteessa, kun lomautukset uhkaavat alalla kuin alalla, on hyvä tiedostaa, että lomautusajan voi käyttää myös opiskeluun. Työttömyysetuutta voi saada lyhytkestoisten opintojen ajalta. Kannattaa aina kuitenkin ottaa ensin TE-toimistoon yhteyttä, jos suunnittelee opintojen aloittamista, kertoo Maarit Korva.

Valtaosa JAMKin avoimien opintojen tarjonnasta on mahdollista suorittaa verkossa. Myös kesäopintojen suhteen on tehty jo suunnitelmia verkkototeutuksista, mikäli koronavirustilanne jatkuu pitkään.

Avoimien opintojen maksuttomuus työttömille työnhakijoille ja turvapaikanhakijoille jatkuu ainakin vuoden 2020 loppuun asti ja sen mahdollista jatkumista arvioidaan vuoden lopussa.

– Tänä vuonna panostamme erityisesti toisen asteen yhteistyön sekä verkkotarjonnan laajentamiseen. Pyrimme entistä paremmin kartoittamaan työelämän tarpeita sekä laajentamaan jo mainiosti toimivaa avoimen väylää tutkintokoulutuksen valintatapana.

Avoimen AMK:n koko opintotarjonnan löydät osoitteesta jamk.fi/avoin.

Lisätietoja:
Maarit Korva, suunnittelija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 561 2555
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Turun kaupunki alkaa pyytää ilmoittautumisia kouluruokailuun. Koulussa ruokailijoiden määrä on vähentynyt lasten siirryttyä pääosin etäopetukseen. Kouluruokailu on Turussa järjestetty poikkeusoloihin siirtymisestä lähtien joka päivä ja kaikilla oppilailla on edelleenkin oikeus kouluruokailuun.

Etäopetuksessa olevien oppilaiden kouluruokailun käytäntöä muutetaan maanantaista 30.3. alkaen siten, että ruokailuun ilmoittaudutaan ennakkoon.

– Ilmoittautuminen varmistaa sen, että kaikille halukkaille pystytään tarjoamaan ateria ja toisaalta se on järkevää hävikin ehkäisemiseksi. Ruokailun organisoinnilla tällä tavalla varmistetaan myös turvalliset ruokailuolosuhteet oppilaille ja koulujen henkilökunnalle,  sanoo perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen.

Oppilaat voivat mennä kouluihin ruokailemaan tai hakea ruoka-annoksen mukaan. Kouluruokailu on maksutonta. Kouluruokailun järjestävällä Arkealla on tarjota kertakäyttöastiat ruokaa hakeville.

Ruokailuun tulee ilmoittautua edellisenä arkipäivänä klo 12 mennessä, esimerkiksi maanantain ruokailuun ilmoittaudutaan perjantaina klo 12 mennessä. Huoltajia tiedotetaan ja ohjeistetaan tarkemmin Wilmassa.

Ruokailu tai ruoka-annoksen mukaan hakeminen järjestetään vain osassa kouluja. Ruokailuaika tai ruoan hakuaika on arkipäivisin klo 11–12.

Syömään tullessa tulee muistaa yleiset koronaohjeet eli metrin turvaväli toisiin ihmisiin ja hyvä käsihygienia. Ruokaillessa tulee istua väljästi, esimerkiksi joka toiseen tuoliin ja pöytään. Syömään ei myöskään saa tulla porukalla.

Ruokailupaikaksi on ohjeistettu valitsemaan kotia lähinnä oleva koulu, jotta kontaktien määrä pysyy mahdollisimman pienenä.

Kouluruokailu järjestetään seuraavissa kouluissa:

• Aunelan koulu
• Cygnauksen koulu
• Haarlan koulu
• Hannunniitun koulu
• Hepokullan koulu
• Ilpoisten koulu
• Jäkärlän koulu
• Lausteen koulu
• Luostarivuoren koulu, Luostarivuoren yksikkö
• Luostarivuoren koulu, Martin yksikkö
• Mikaelin koulu, Koulukadun yksikkö
• Moision koulu
• Nummen koulu, Nummen yksikkö
• Paattisten koulu
• Pansion koulu
• Pääskyvuoren koulu
• Rieskalähteen koulu
• Sirkkalan koulu
• Syvälahden koulu
• Teräsrautelan koulu, Suikkilan yksikkö
• Teräsrautelan koulu, Teräsrautelan yksikkö
• Varissuon koulu
• Vasaramäen koulu, Lehmuskujan yksikkö
• Vasaramäen koulu, Syreenikujan yksikkö (alkaen 6.4.2020)
• Vähä-Heikkilän koulu
• Wäinö Aaltosen koulu
• Ylimaarian koulu

Varhaiskasvatuksessa joitakin muutoksia

Koronatilanne on aiheuttanut joitakin muutoksia Turun varhaiskasvatusyksiköissä. Turussa on suljettu tilapäisesti vähäisen asiakasmäärän takia Koivulan päiväkodin Turunmaan yksikkö sekä Ilpoisten ja Kärsämäen kouluilla toimivat esiopetusryhmät. Lapset on ohjattu lähimpiin aukioleviin yksiköihin. Huoltajia on tiedotettu asiasta Wilman kautta.

Jos poikkeustilanne aiheuttaa lisämuutoksia, niin niistä tiedotetaan huoltajia Wilman kautta.

Tietoja iltalukiosta

Turun iltalukio toimii toistaiseksi verkossa. Turun kaupungin ylläpitämien päivälukioiden ja Turun ammatti-instituutin nuoret tutkinto-opiskelijat voivat ilmoittautua opiskelemaan normaaliin tapaan maksutta. Alkavan viidennen jakson aikatauluun saattaa tulla jonkin verran muutoksia.

Kesälukion tarjonta on myös julkaistu. Jos rajoitustoimet jatkuvat, kaikki opetus toteutetaan verkossa. Kanslia palvelee verkossa sähköpostitse.

Myös Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetusrengas tarjoaa opintoja Turun lukioiden ja Turun ammatti-instituutin opiskelijoille.

Ammatillinen koulutus tarjotaan myös etänä

Turun ammatti-instituutissa on siirrytty etätyöskentelyyn ja verkko-opetuksen erilaisia välineitä ja tapoja on otettu käyttöön. 

Työelämässä tapahtuva oppiminen jatkuu sovitusti niillä työpaikoilla, joissa se pystytään asianmukaisesti toteuttamaan ottaen huomioon turvallisuusnäkökohdat. Jos työelämässä tapahtuva oppiminen keskeytyy jostakin syystä, tulee ottaa välittömästi yhteyttä omaan vastuuopettajaan. Vastuuopettajan kanssa sovitaan ja suunnitellaan kevään opintojen suorittaminen esim. etäopintoina.

Opinto-ohjaus on siirtynyt myös etäyhteyksien päähän. Ohjaustyötä pystytään tekemään laadukkaasti myös verkon välityksellä.

Turun ammatti-instituutin opiskelijoilla on mahdollisuus lainata etäopiskeluun kannettava tietokone. Lainattavat koneet ovat nk. eko-pc-koneita eli kaupungin käytöstä poistettuja kannettavia, joiden kiintolevyt on tyhjennetty. 

Lisätietoa kouluruokailusta:

Ruokapalvelupäällikkö Sari Salmio-Nurminen, sari.salmio-nurminen@turku.fi, p. 044 907 3803

Palvelupäällikkö Suvi Haukioja, suvi.haukioja@turku.fi, p. 040 159 4766

Perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen, tommi.tuominen@turku.fi, p. 040 679 0629

360Mediatalo Oy on kehittänyt selainpohjaisen oppimisalustan reaaliaikaiseen ja vuorovaikutteiseen opetukseen. 360Luennot-alustan avulla opettajat voivat opettaa ja ohjata oppilaitaan etänä.

− Oppimisalustamme on suunnattu ensi sijassa peruskouluille ja alakoululaistenkin on helppo käyttää sitä, kertoo 360Mediatalon toimitusjohtaja Henrik Helin. − Alusta on tietoturvallinen, sillä se ei vaadi erillisen ohjelmiston lataamista koneelle eikä myöskään oppilaiden kirjautumista henkilötiedoillaan.

360Luennot on oppimisympäristö, jossa opettaja on reaaliaikaisesti yhteydessä oppilaidensa kanssa. Opetus siirtyy opettajan tietokoneen webkameralta 360Luennot-alustalle, jossa oppilaat voivat seurata opettajan opetusta. Näköyhteyden kautta he näkevät sekä opettajan että tämän tietokoneen näytön ja esitysdiat.

Riittää, että oppilailla on käytössään tietokone tai tabletti sekä verkkoyhteys. Opetustilanne on interaktiivinen, joten oppilaat voivat olla ääniyhteydessä opettajan ja muiden oppilaiden kanssa ”viittaamalla” eli pyytämällä puheenvuoroa.  

Koulut voivat tilata oppimisalustan verkkosivulta 360luennot.fi.

360Luennot-työkalu pohjautuu 360Mediatalon kehittämään 360Education-julkaisualustaan, joka on tarkoitettu Virtual Reality -koulutukseen. 360Luennot-alustan avulla opettajalla on mahdollisuus hyödyntää myös 360-kuvamateriaalia opetuksessaan. Jos oppilailla on käytössään VR-lasit, he voivat osallistua opetukseen myös niitä käyttäen.

360Education-julkaisualusta on käytössä monella toimialalla esimerkiksi pelastusalan koulutuksessa, ensiapukoulutuksessa, sairaalakoulutuksessa ja kansainvälisessä korkeakoulutuksessa.

Startup-yritys 360Mediatalo Oy on toiminut virtuaalitodellisuuden alalla vuodesta 2015 lähtien. Yrityksellä on toimipaikat Helsingissä ja Turussa.

Lisätietoja:
360Mediatalo Oy, toimitusjohtaja Henrik Helin,
henrik.helin@360mediatalo.fi,
puh. 044 282 0372

360Mediatalo.fi

Lappeenrannan kaupungin toimitilatoimikunta on jatkanut lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkotarkastelua. Käsittelyssä on huomioitu saadut kuntalaispalautteet sekä päivitetty Sammonlahden koulun kuntoarvio. Toimitilatoimikunta esittää Sammontalon rakentamista niin, että kokonaisuus valmistuu vuoden 2024 aikana. Aiempaan palveluverkkoehdotukseen ei tullut muita muutoksia. Toimitilatoimikunnan esitys etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon huhtikuussa 2020.

Toimitilatoimikunnan puheenjohtajan Risto Kakkolan mukaan helmikuussa valmistunut palveluverkkoehdotus on Sammontaloa lukuun ottamatta sellaisenaan esitettävissä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.  

- Sammontalon osalta toimitilatoimikunnan tuli ratkaista, minkä kokoisena päiväkoti ja koulu rakennetaan sekä rakennetaanko talo yhdessä erässä vai vaiheittain. Päädyimme ehdottamaan, että Sammontalo rakennetaan yhdessä erässä. Kourulaan jo ensi syksynä sijoitettava varhaiskasvatuksen tilaelementti suunnitellaan siten, että tiloissa voidaan myöhemmin antaa vuosiluokkien 1-2 opetusta.

Toimitilatoimikunta ehdottaa, että Sammontaloon rakennetaan tilat kuudelle varhaiskasvatusryhmälle, kolmelle esiopetusryhmälle sekä koululle, jossa on 640 oppilaspaikkaa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloista osa suunnitella niin, että ne toimivat tarvittaessa joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen tiloina.

Kakkolan mukaan Sammontaloon tulee aiemman päätöksen mukaisesti myös liikuntatilat, nuorisotilat sekä kirjastotilat. Toimitilatoimikunta edellytti myös, että suunnittelussa otetaan huomioon Sammontalon toteuttaminen niin, että sen tiloja voidaan tarvittaessa laajentaa kustannustehokkaasti, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.

- Keskustelimme myös siitä, miten nyt parhaillaan saatavat kokemukset etäopetuksesta voivat vaikuttaa koulutilojen tarpeeseen. Perusopetus tulee tulevaisuudessakin ensisijaisesti olemaan lähiopetusta, mutta saattaa olla, että peruskoulun viimeisten luokkien kohdalla etäopetusta hyödynnetään nykyistä enemmän. Tällä voi olla vaikutusta tilatarpeisiin, kommentoi Kakkola.  

Palveluverkkotarkastelua valmistellaan Lappeenrannan osalta laskevan väestöennusteen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen osalta suunnitelmia laaditaan vuoden 2025 lapsimääräennusteiden mukaan. Perusopetuksessa tarkastelua on tehty vuoden 2034 tilanteen mukaisesti.

Toimitilatoimikunta esittää, että Sammontalon arvioitu valmistumisaika olisi vuoden 2024 lopussa. Sammontalon valmistumisen jälkeen tarvitaan kuitenkin vielä muutaman vuoden ajan osaa nykyisistä koulutiloista, sillä Sammontalon mitoitus perustuu tulevien vuosien arvioituun lapsimäärään. Siirtymävaiheessa tarvittavista tiloista päätetään erikseen lähempänä siirtymäajankohtaa.

Kaupunki sai yhteensä 35 kuntalaispalautetta liittyen helmikuussa julkaistuun palveluverkkotarkastelun esitykseen. Palautteisiin lukeutuivat myös nuorisovaltuuston ja lasten parlamentin lausunnot palveluverkkoperiaatteista, Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistys ry:n, Simolan ja lähikylien kylätoimikunnan, Lavolan koulun vanhempaintoimikunnan, Sammonlahden koulun, OAJ:n Lappeenrannan Seudun Paikallisyhdistys ry:n ja Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry:n lausunnot. Sammontaloa koskevissa palautteissa korostettiin Sammontalon merkitystä alueen elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä.

Lue lisää palveluverkkouudistuksesta kaupungin verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Tuija Willberg
Toimialajohtaja
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut
040 070 5875
tuija.willberg@lappeenranta.fi

SeAMKin hallitus päätti kokouksessaan torstaina 26. maaliskuuta, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävää hakeneista henkilöistä haastatteluun kutsutaan seuraavat viisi henkilöä:

• Honkonen Risto
• Koivunen Vesa
• Kuosmanen Pauli
• Suutarinen Marjaana
• Varamäki Elina.

Haastatteluiden ajankohta jätettiin vielä avoimeksi poikkeustilanteen vuoksi.

Lisätietoja:

Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja, professori Kari Hokkanen, puh. 050 61211 ja rehtori/toimitusjohtaja Tapio Varmola, puh. 040 830 4100.

Kouvola

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Ajanto-lumisalo Katri Maria, Helsinki                               

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Kelhä Laura Marika, Oulu                                              

Salonen Jussi Arimo, Porvoo                                         

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Paatela Inca Aurora, Kouvola                                         

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK)

Arvila Katri Johanna, Pyhtää                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Mehtomaa Fanni Julia, Vantaa                                                   

Parviainen Satu Tiina Johanna, Kouvola                                     

Vertanen Henna Riikka, Kouvola                                                

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Master of Business Administration,

tradenomi (ylempi AMK)

Kola Johanna Maria, Kouvola                                         

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Kiiveri Simo Samuli, Lappeenranta                                 

Talola Turo Vesa Antero, Kouvola                                  

Kotka

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Jalkanen Mia Maria, Kouvola                                         

Salmi Tiia Ninni Charlotta, Hamina                                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Koski Arja Johanna, Kouvola                                                  

Ratia Essi Hilkka Maria, Kotka                                                 

Siira Katja Maria Kaarina, Kouvola                              

Tohmo Mirkka Pauliina, Kotka                                                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Heikkilä Saara-Mari, Kotka                                           

Heinonen Heidi Tuulikki, Mikkeli                                             

Ikonen Helmi, Kotka                                        

Koljonen Otto Waltteri, Helsinki                                              

Korkolainen Julia Vilhelmiina, Kotka                                       

Laine Melina Mette Amanda, Hyvinkää                                    

Riihelä Marika Anniina, Kotka                                                  

Tani Teemu Kalervo, Kotka                                         

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Kalilainen Julia Marleena, Turku                                             

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Blomfelt Heidi Maria, Loviisa                

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Lapinkangas Jouni Valtteri, Kotka                                   

Ruotsalainen Vesa Tapio, Iisalmi                                                

Sahari Jani Juhani, Nokia                                               

Terva Paavo Johannes, Kotka                                                    

Varlamov Alexander, Kotka                                            

Mikkeli

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Seppälä Joonas Antero, Jyväskylä                                 

Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Mustonen Mikko Tapani, Lahti                                                    

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Salomaa Antti-Ville Aleksi, Mikkeli                                  

Viinikainen Virpi Hannele, Kangasniemi                                      

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Mertinkaityte Ausrine, Liettua                                         

Tiihonen Milla Julia, Mikkeli                                            

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Ertman Marianne Annina, Mikkeli                                               

Luoma Tara Amanda, Jyväskylä                                                 

Ukkonen Heidi Salla Johanna, Mikkeli                             

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Hilme Jarkko, Jyväskylä                                                 

Niskanen Rauli Jari Kullervo, Lahti                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Grachev Vladislav, Venäjä                                                         

Hämäläinen Antti Ilari, Hamina                                                   

Jokinen Maarit, Kuopio                                                  

Kuivakangas Aleksi Samuli, Jyväskylä                                        

Myyryläinen Jani Tapio, Mikkeli                                                  

Paramonova Marina, Venäjä                                                      

Pasanen Kimmo Juha, Lahti                                           

Pirkola Johanna Annikki, Espoo                                                 

Taavitsainen Aki Markus, Mikkeli                                                

Toikka Aki Markus Kristian, Kotka                                   

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Heiskanen Mira Marika, Savonlinna                                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Kerna Silver, Viro                                                          

Korppinen Teemu Tapio, Mikkeli                                                 

Londén Joni, Savonlinna                                                

Torri Aleksi Joonatan, Saksa                                          

Wahlert Joonas, Mikkeli                                                 

Walden Altti Axel Emanuel, Vantaa                                 

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Laitinen Monika Anna, Savonlinna                                  

Peltonen Aino Wilhelmiina, Köyliö                                   

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jalkaterapeutti (AMK)

Eronen Kalle Tapio, Savonlinna                                                  

Salmela Janne Vesa, Lahti                                             

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Havukainen Inka Eveliina, Kitee                                                 

Singh Gurpreet, Intia                                         

Tammisto Paavo Juhani, Salo                                                    

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Mikkonen Joni Petteri, Heinola                                                    

Digitaalisen fasilitoinnin asiantuntijatalo Howspace tarjoaa alustansa kesäkuun loppuun saakka ilmaiseksi käyttöön kaikille fasilitaattoreille, jotka haluavat ottaa osaa pandemian vaikutusten minimoimiseen.

Suomeen rantautunut COVID-19-pandemia on sysännyt yhteiskunnan nopeaan murrokseen, mikä tuntuu konkreettisesti Howspacen päivittäisessä elämässä.

”Saamme yhteydenottoja jatkuvasti yrityksiltä, ihmisiltä ja organisaatioilta, jotka tarvitsevat apua oman toimintansa siirtämiseen digitaaliseksi. Monet organisaatiot ovat tehneet työtä monipaikkaisesti jo ennen pandemia-aikaa, mutta nyt harjoitellut toimintamallit on otettava käyttöön vauhdilla liki jokaisessa asiantuntijatalossa,” kertoo Howspacen toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo.

Nopeasti kasvaneeseen kysyntään vastatakseen Howspace on alkanut järjestää ilmaisia webinaareja, joissa käydään läpi tehokkaan digitaalisen fasilitoinnin perusteita. Lisäksi Howspace on avannut työkalunsa ilmaiseen käyttöön kaikille, jotka haluavat käyttää uutta digitaalista tapaa pandemiaan liittyvässä pro bono -projektissaan.

Tähän mennessä kutsuun vastanneisiin projekteihin ja organisaatiohin kuuluvat muun muassa Hack the crisis, Milestone, IHM Business School ja Lighthouse NINE Group. 

Lisäksi Howspace on avannut alustansa maksuttomien tutkintojen opetuskäyttöön kesäkuuhun 2020 asti veloituksetta.

”Tämä on avoin kutsu kaikille digitaalisille fasilitaattoreille,” Mäkitalo painottaa.

Rakenna tarina, blokkaa melu ja pysy kontekstissa

Etätyön malleihin ja digitaaliseen yhteistyöhön siirtyminen vaatii Mäkitalon mukaan myös uudenlaisia taitoja vanhojen, kasvokkain järjestetyissä tapaamisissa tarvittavien osaamisten rinnalle. Jotta organisaatioiden toiminta pysyy yllä, eivätkä käynnissä olevat prosessit tai tapaamiset ja workshopit jää pitämättä, on käyttöön otettava uudenlaisia yhteistyön tapoja. 

Yksi keskeisimmistä etätyöhön siirtymisen muutoksista liittyy Mäkitalon mukaan reaaliaikaisuuden merkitykseen.

”Perinteinen työkulttuuri on synkronista. Kun asiat menevät verkkoon, ei välttämättä olekaan enää hyödyllistä tehdä kaikkea samanaikaisesti, mikä tuo joustoa elämään silloin, kun työtä tehdään uudenlaisissa olosuhteissa.”

Toimivilla etätapahtumilla on howspacelaisten mukaan paljon yhteisiä piirteitä. Ne on esimerkiksi suunniteltu siten, että osallistujat eivät häiriinny muista ärsykkeistä tai hälystä vaan keskittyvät hetken täysin yhteen asiaan. Kokonaisuus on rakennettu tarinalliseen muotoon, jotta työstä tulisi entistä enemmän yhteistä, sitoutuminen lisääntyisi ja tietoa olisi helpompaa jakaa ja omaksua. Lisäksi työn kontekstin on tärkeää pysyä koko ajan samana, jotta osallistujat eivät joudu jatkuvasti hyppimään erilaisten linkkien tai sovellusten välillä.

Howspace on suomalaislähtöinen yritys, jonka päämarkkinat ovat Suomen lisäksi Ruotsi ja Pohjois-Amerikka. Howspacella on päivittäin yli 120 000 käyttäjää ympäri maailmaa. Suomessa Howspacen asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa maan suurimmat korkeakoulut ja konsulttitalot, HAUS, Business Finland,  JHL, PAM, OAJ, Lääkäriliitto, Senaatti, Tieto ja Kasvu Open. 

Koronavirus laittaa yritysjohdon päätöksentekokyvyn koetukselle. Miten turvata liiketoiminnan jatkuvuus? Thinking Portfolion toimitusjohtaja Esa Toivonen antaa yhdeksän käytännön vinkkiä kuinka salkunhallintaa voi hyödyntää tehokkaasti kriisijohtamisessa

Oikea päivittäinen tilannekuva on ratkaiseva kun tarvitaan nopeita päätöksiä. Lyhennetään siis projektien raportointijaksoja esimerkiksi puoleen eli kaksi kertaa viikossa tai jopa viikkotasolle.

Viestintä koko organisaatiolle on keskeinen asia.Avataan salkku koko henkilöstölle tai ainakin  kaikille avainhenkilöille sekä hallitukselle ja muille tärkeille sidosryhmille.

Priorisoinnin perustaminen faktoihin kun tekemistä on moninkertainen määrä resursseihin nähden.Jokainen projekti, joka on priorisoitu ennen epidemian alkua priorisoidaan uudelleen. Priorisointia tehdään salkkutasolla eli kun jokaisen projektin tulos/panos/riski -suhde on ajantasainen on priorisointi aitoa. Nopeassa tilannekuvan muutoksessa keskenään priorisoitavat asiat tulee olla päivitetty samaan ajan hetkeen ja tilannekuvaan.

Budjetin ja business casen päivittäminen vastaamaan tämän hetken tilannekuvaa. Jos projekti on asetettu ennen epidemian alkua, on todennäköistä, että sen budjetti ja kustannushyötylaskelma eivät vastaa nykyhetkeä. Päivitetään myös valittujen projektien business caset ajantasalle. Jos projektille ei voi enää määrittää vaikuttavuutta tai taloudellista business casea, voi olla syytä tehdä myös päätös projektin keskeyttämisestä ellei se ole elintärkeä.

Dashboardit ja raportit voi nyt määritellä eri poikkeustilanteiden johtamisen ja ohjauksen foorumeita varten.Nyt on hyvä valita kriittiset raportit sekä ne raportit, joiden avulla seurataan kehitystä ja trendiä

Riippuvuuskartat muodostavat tärkeän näkökulman mihin kaikkeen tehdyillä ohjausliikkeillä ja päätöksillä on vaikutus.Esimerkiksi kun puolet projekteista keskeytetään tai laitetaan tauolle ja loput jatkavat suunnitelmien mukaan, ilman riippuvuuksien tilannekuvaa saatetaan keskeyttää organisaatiolle elintärkeä projekti.

Kassavirran hallinta on kaikille organisaatioille tässä tilanteessa erittäin tärkeä näkökulma. Toteutuneiden ja suunniteltujen budjettien kautta ymmärretään jäljellä oleva rahoitustarpeen määrä. On tärkeää ymmärtää, mitkä kassavirralla alunperin rahoitettavat projektit täytyy keskeyttää ja mihin vielä rahat riittävät. Voidaanko muuttaa projektin laajuutta tai rajausta vai onko projektista luovuttava tässä tilanteessa kokonaan tai / ja miltä osin siirrettävissä eteenpäin?

Rahoittajaraportit tuovat esiin ne rahoittajat, joiden kanssa on käytävä keskustelua. Tunnistamalla useampi tekeminen, joka kohdentuu samaan rahoituslähteeseen, on mahdollisuus avata kokonaiskuva rahoittajalle nopeammin. Rahoittajan kanssa voidaan sopia projektien yhdistämisestä tai nopeutetusta rahoitusohjelmasta varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuutta.

Lisätietoja 

Esa Toivonen, toimitusjohtaja

Puhelin 040 733 6670, esa.toivonen@thinkingportfolio.com

Katri Harju, Portfolio Service Advisor (viestintä)

Puhelin 040 706 4354, katri.harju@thinkingportfolio.com

Koronaviruspandemian vuoksi moni lasten ja nuorten harrastustoiminta on jouduttu keskeyttämään keväältä. llmainen etäkoulu.fi-palvelu on avattu nyt myös lasten harrastus- ja valmennustoiminnalle ja mahdollistaa harjoitusten viemisen verkkoon. 

Kun harrastusryhmät eivät enää saa kokoontua, katoaa lapsilta kehittävää tekemistä juuri silloin kun se eniten helpottaisi kotona työskentelevien vanhempien arkea. Samalla useat harrastustoimintaa järjestävät yritykset ovat vaikeassa tilanteessa kun toimintaa ei voi jatkaa tavalliseen tapaan. Saimmekin pian Etäkoulu.fi-palvelun avaamisen jälkeen lukuisia yhteydenottoja lasten harrastus- ja valmennustoiminnasta huolestuneilta henkilöiltä.

Etäkoulu.fi avattiin perjantaina 13.3. tukemaan oppilaitosten etäopetuksen järjestämistä, ja palveluun on rekisteröitynyt jo lähes kolmetuhatta käyttäjää. Etäkoulun avulla saa käyttöön digitaalisen Vuolearning-oppimisympäristön, jossa voidaan jakaa kuva- teksti ja videomateriaalia, keskustella ja tehdä tehtäviä. Palvelu mahdollistaa myös osallistujien etenemisen ja tehtäväpalautusten seurannan ja siten harjoittelun tukeminen ja ohjaaminen onnistuu myös verkossa.

Video- ja kuvamuotoisten tehtäväpalautusten ja harjoitteiden ansiosta palvelu auttaa jo useita urheiluseuroja, ja sirkus- ja tanssikouluja jatkamaan toimintaa pandemian yli. Lapsiperheiden arjen helpottamiseksi ja toisaalta harrastustoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää tarjota tukea toiminnan ylläpitämiseen. 

Lisätietoja:

Johanna Pellinen, CEO, Vuolearning Oy

0443301413

johanna@vuolearning.fi

www.etäkoulu.fi

www.vuolearning.fi

Koronaviruksen aiheuttama pandemia haastoi ammattikorkeakoulut siirtymään pika-aikataululla etäopetukseen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk vastasi haasteeseen erinomaisesti, sillä 93 % opetuksesta toteutuu nyt etäjärjestelyin. Xamk siirtyi etäopetukseen 18.3.2020 alkaen.

Xamkissa on tällä hetkellä käynnissä 1 468 opointojaksoa, joista 1369 tarjotaan nyt etäopetuksena. Syksyllä 2020 toteutettavaksi siirrettiin 99 opintojaksoa eli noin 7 %.

– Henkilökuntamme on tehnyt hyvää työtä etäopetukseen siirtymisessä. Meidän ei ole tarvinnut perua vielä yhtään opintojaksoa tältä vuodelta. Paras tilanne on kielten ja tekniikan opinnoissa. Sen sijaan kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa on enemmän haasteita, sillä opiskeluun kulttuurialalla liittyy runsaasti käytännön tekemistä työpajoissa ja sote-puolella puolestaan hoitotaitojen harjoitteluun liittyvää ryhmäopetusta. Noin parinkymmenen opiskelijan valmistuminen siirtyy tämän vuoksi keväästä myöhäisempään ajankohtaan, rehtori Heikki Saastamoinen kertoo.  

Avoimen AMK:n opetus on jo aiemminkin toteutettu pääosin verkko-opintoina. Lähiopetusta sisältävää opetusta on osin siirretty syksyyn ja osin muutettu verkko-opinnoiksi.

Xamkissa etäopetusta on tehty jo pitkään, joten opettajilla ja opiskelijoilla on siitä paljon kokemusta. Jo vuosia käytössä on ollut hyvät työvälineet ja opettajat ovat saanet koulutusta ja tukea esimerkiksi etäopetukseen perehtyneiltä digimentoreilta ja tukipalveluyksiköiltä. Nyt koronapandemian aikana myös opiskeluhyvinvointia tuetaan etänä.

Xamkissa on tällä hetkellä opiskelijoita 63 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ja 28 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijoita Kotkan, Kouvolan, Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla on yhteensä noin 10 000. Tällä hetkellä he suorittavat opintojaan eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
rehtori Heikki Saastamoinen
050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi

Xamkin korona-verkkosivu

Arene 24.3.2020: Ammattikorkeakoulujen siirtyminen etäopintoihin onnistunut erinomaisesti

Lapin ammattikorkeakoululla on sekä Rovaniemellä että Kemissä opetuskäytössä simulaatiosairaalat, joissa on runsaasti sairaalakalustoa ja -laitteita. Koska kampukset ovat toistaiseksi kiinni, eikä niissä voida järjestää opetusta, antaa koulu laitteitaan ja tarvikkeitaan sairaaloiden käyttöön.

Simulaatiosairaaloiden laitteilla harjoitellaan tavallisesti hoitotyön kliinisiä taitoja ja simuloidaan erilaisia hoitotilanteita ja -tapahtumia, joita sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työssä tulee eteen.

Modernit laitteet ovat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä tässä vaiheessa tyhjän panttina. Ammattikorkeakoulu onkin tarjonnut niitä lainaan sekä Lapin keskussairaalalle Rovaniemellä että Mehiläinen-Länsi-Pohjalle Kemissä.

Rovaniemellä tarvikkeet luovutettiin keskussairaalan käyttöön perjantaina. Tätä ennen lainattavissa olevat laitteet ja muut tarvikkeet listattiin. Listauksen jälkeen sairaala arvioi, mille heillä voi tulla tarvetta.

Keskussairaalalle lähti muun muassa hengityskone, nesteensiirtolaitteita, pinta-, iho- ja käsidesinfektioaineita, nesteen lämmityslaite, potilaan lämmityslaite, instrumenttipöytiä ja suojalaseja ja -maskeja.

Sairaalan varustetaso on hyvä ja riittävä. Tarvikkeiden lainaamisessa on kyse poikkeusolojen ennakoinnista.

Lapin sairaanhoitopiirin hallintoylijohtaja Maarit Palomaan mukaan Lapin keskussairaalalle on jo hankittu lisävälineistöä pandemian pahenemisen varalle.

- Tämä on arvokas lisä valmistautumisessa. Koska tarvikkeet ovat tässä tilanteessa tarpeettomia koulutukselle, otamme ne mielellämme meille ja käyttöön tarvittaessa.

Osaamispäällikkö Marika Kunnari pitää itsestään selvänä, että AMK pyrkii olemaan avuksi. Sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat sekä kunnat ovat tärkeä toimija uusien hoitotyön ammattilaisen kouluttamisessa. Yhteistyö on jatkuvaa ja tiivistä.

- Kannamme tietysti oman vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa niin pitkälle kuin mahdollista. Tunne on hyvä, kun pystyy hankalassa tilanteessa auttamaan konkreettisin keinoin.

Tarvikkeet voivat olla lainakäytössä niin kauan, että akuutti kriisitilanne on ohi.

Myös Rovaniemen terveyspalvelukeskuksen kuntoutussairaalalle lähtee ensi viikolla lainaan sänkyjä, sermejä ja muita hoitotarvikkeita ja -välineitä.

Kemissä vastaavaa neuvoa on pidetty ammattikorkeakoulun ja Mehiläinen-Länsi-Pohjan välillä. Koululla on valmius lainata tarvikkeita heti, jos tai kun sairaala näkee sille tarvetta.

Hengityskone

Hoito- ja valvontavälineistöä

Laivahostel S/S Bore sulkee ovensa sunnuntaista 29.3.2020 alkaen ja opetusravintola Taito sekä Café Wisio suljetaan maanantaista 30.3.2020 alkaen. Palvelut suljetaan koronatilanteen takia toistaiseksi.

Jo aiemmin on suljettu Ravintola Aninkainen ja Turun ammatti-instituutin myymälä Aninkaisten Herkku sekä Aninkaisten koulutalon kauneus- ja hiusalan palvelupiste, lastenhoitoa tarjoava Wision Puuhaparkki ja palvelutalo Kotikunnaksen tiloissa toimiva parturi-kampaamo. Myös S/S Boren tilausravintolatoiminta ja kokouspalvelut ovat toistaiseksi suljettu ja tapahtumat ja tilaisuudet peruttu.

Wision hyvinvointikeskus palvelee edelleen asiakkaita normaalien aukioloaikojensa mukaisesti. Myös au-toalan palvelut ja painopalvelut ovat avoinna toistaiseksi.

Lisätietoa:
Piia Elo
palvelupäällikkö, Turun ammatti-instituutti
p. 040 187 3363 tai piia.elo@turku.fi

Sari Murtomäki-Eskelinen
hostellipäällikkö, Laivahostel S/S Bore, Turun ammatti-instituutti
p. 040 689 2541 tai sari.murtomaki-eskelinen@turku.fi

Titta Kärnä
ravintolapäällikkö, opetusravintolat, Turun ammatti-instituutti
p. 040 632 3236 tai titta.karna@turku.fi

Lääkkeenmääräämistehtäviin on koulutettu Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana noin 500 sairaanhoitajaa. LUT-yliopistossa tarkastettavan Emilia Laapio-Rapin tuotantotalouden väitöstutkimuksen mukaan parhaiten laajennetusta toimenkuvasta ovat hyötyneet ne avoterveydenhuollon yksiköt, joissa lääkkeenmääräämishoitajan työ eroaa selkeästi muista sairaanhoitajista.

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuteen tähtäävä koulutus käynnistyi Suomessa vuonna 2010. Uudistuksella haettiin helpotusta lääkäreiden kuormituksen kasvuun, erityisesti perusterveydenhuollon avohoidossa. Lääkkeenmääräämishoitajien toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta on Suomessa toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa.

LUTin tuotantotaloudessa, muun muassa suorituskyvyn johtamisen ryhmässä, tutkitaan julkisen terveydenhuoltosektorin suorituskykyä sekä tuottavuuden mittaamista ja johtamista eri näkökulmista. LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajana työskentelevän Laapio-Rapin väitöstutkimus käsitteli lääkkeenmääräämistoiminnan tehokkuuden mittaamismenetelmiä ja arviointia.

Tutkimuksessa luotiin johtamisen tueksi viitekehys, jonka avulla voidaan arvioida sairaanhoitajien lääkkeenmääräämistoiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta perusterveydenhuollon avohoidon palveluissa.

”Selvitin muuan muassa henkilöstön ja esimiesten kokemuksia sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen vaikutuksista. Useimmat tutkimukseni kohdeorganisaatiot olivat terveysasemia, mutta mukana oli myös opiskeluterveydenhuollon yksikkö sekä perhesuunnitteluneuvola”, kertoo Laapio-Rapi.

Tutkimuksen empiirisen aineiston tulokset osoittivat, että lääkkeenmääräämistoiminta onnistuu parhaiten yksiköissä, joissa lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva on määritelty selkeästi ja hoitajat tapaavat vastaanottokäynneillä toimenkuvansa mukaisia asiakasryhmiä.

Parhaimmillaan lääkäreiden työ kiireellisten potilaiden hoidossa koetaan helpommaksi, kun erikoiskoulutetut hoitajat ottavat vastaan osan niistä asiakkaista, jotka on aikaisemmin ohjattu lääkäreille.

”Pienissä yksiköissä, joissa toimenkuvat ovat sekalaisia, hyöty erikoistumisesta jää vähäisemmäksi”, toteaa Laapio-Rapi.

Sairaanhoitajat voivat edetä urallaan asiantuntijaroolia vahvistamalla  

Laapio-Rapin kokemuksen mukaan sairaanhoitajat näkevät asiantuntijaroolin vahvistamisen kasvavassa määrin mahdollisuutena uralla etenemisessä. Keskustelu aiheen ympärillä on vilkasta niin työyhteisöissä kuin koulutuksessakin.

”Aiemmin urakehitys tarkoitti sairaanhoitajille joko opetus- tai esimiestehtäviin hakeutumista. Nyt uralla on mahdollista edetä myös kliinisen asiantuntemuksen kasvattamisen kautta, mistä lääkkeenmääräämishoitajat ovat hyvä esimerkki. Vastaanotto aiempaa itsenäisemmälle asiantuntijoiden ryhmälle kuitenkin vaihtelee.”

Vuoden 2020 alusta voimaan astunut lakimuutos mahdollistaa lääkkeenmääräämistoiminnan soveltamisen aiempaa useammalla terveydenhuollon sektorilla. Erityisesti lääkäripulasta kärsivillä alueilla koulutus aiheeseen on suosittua, ja mahdollisuuksia laajentamiseen pohditaan.

Laapio-Rapi huomauttaa, ettei tuloksellinen laajentaminen esimerkiksi kotihoitoon onnistu ilman ennakkovalmisteluja.

”Tutkimukseni avoterveydenhuollosta osoitti, että eri asiantuntijaroolien hyväksyminen yksiköissä on keskeistä, jotta lääkkeenmääräämishoitajien työstä saadaan paras hyöty irti. Tehtävänkuvien ja palveluprosessien selkeyttämiseen tulee nähdä vaivaa ennen käyttöönottoa.”

Väitöstilaisuus poikkeusjärjestelyin

LAB-ammattikorkeakoulun lehtorin, TtM Emilia Laapio-Rapin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 3.4.2020 klo 12.00 LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella. Koronavirustilanteesta johtuen vastaväittäjät tai yleisö eivät voi osallistua tilaisuuteen paikan päällä, vaan he osallistuvat etäyhteyden turvin. Väitöstilaisuutta voi seurata osoitteessa: https://lut.zoom.us/j/857186106.

Väitöskirja Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämistoiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi perusterveydenterveydenhuollon avohoidon palveluprosessissa on sähköisesti luettavissa yliopiston LUTPub-tietokannassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-497-5
Vastaväittäjinä toimivat professorit Mika Hannula Turun yliopistosta ja Teemu Laine Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Rantanen LUT-yliopistosta.

Lisätietoja:
Emilia Laapio-Rapi, hoitotyön opettaja, LAB-ammattikorkeakoulu, 040-6723690, Emilia.Laapio-Rapi@lab.fi  

Kadettikunnan Kylkirauta-lehti nro 1/2020 on ilmestynyt 27.3.2020. Lehti on avoimesti luettavissa näköislehtenä ja pdf-muodossa verkossa osoitteessa www.kylkirauta.fi.

Linkki ohessa https://kylkirauta.fi/

Lehti sisältää mm. seuraavia asiantuntija-artikkeleita:

- Mika Hyytiäinen:Nykyhetkestä oppia tuleviin ennakointeihin

- Petteri Jouko:Ajatelmia historiasta ja tulevaisuuden ennakoinnista

- Mikko Dufva:Megatrendit ja heikot signaalit

- Jyri Kosola:Digitaalinen taitelukenttä

- Jouni Pousi: Kokonaisturvallisuuden ennakointi

- Markus Peltola: Strateginen ennakointi Puolustusvoimissa

- Turvallisuuspolitiikka-kolumni, Antti Paronen

- Jarkko Kosonen: Kansalaiset sotilaina ja maansa puolustajina

- Niko Koivula ja Antton Halme: Arjen välineet johtamisen tukena

- Mika Jääskeläinen: Puolustussuunnittelua 1950-luvun Helsingissä

Saamelaisalueen koulutuskeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti aloittavat uuden saamen kielten tulkkauksen täydennyskoulutuksen. Nyt haussa oleva koulutus vastaa saamen kielten tulkkauspalvelun akuuttiin vajeeseen. Tavoitteena on samalla rakentaa varsinaista, laajempaa saamen kielten tulkkikoulutusta.

Kuntien ja valtion viranomaisissa on vain vähän saamen kielen taitoisia työntekijöitä. Tästä syystä lakisääteisten saamenkielisten palveluiden saatavuus on usein toteutettava tulkkauksen välityksellä. Tulkkauksia tekevien henkilöiden vähäisyyden vuoksi lakisääteisiä palveluja saamen kielellä ei kuitenkaan aina voida edes järjestää. 

-        Saamen kieltä tulkkaavien määrä on vähäinen ja heitä on vaikea tavoittaa, varsinkin jos tulkkauksen tarve ilmenee yllättäen. Saamelaiskäräjät on jo pitkään toivonut tulkkauskoulutusta vastaamaan saamen kielten tulkkaustarpeisiin. Tulkkaustilanteet vaihtelevat paljon, ja siksi on tärkeää saada koulutuksen kautta tukea tulkkausta tekeville, toteaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Tulkkaus vahvistaa saamenkielisten osallisuutta

Nyt haussa oleva, syksyllä käynnistyvä koulutus on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Koulutus toteutetaan osana Saamen kielten tulkkaus -hanketta ja on osallistujille maksuton.

-        Tavoitteena on vastata tulkkaustarpeeseen tarjoamalla lisäkoulutusta ja kouluttamalla uusia osaajia alalle. Laadukkaan tulkkauksen toteutuminen lisää merkittävästi eri väestöryhmien osallisuutta ja oikeusturvaa, sanoo Diakin tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik.

Painopiste koulutuksessa on erityisesti saamelaiskuntien lakisääteisten palvelujen toteuttamisen varmistaminen sekä tulkkausosaamisen vahvistaminen kokous- ja konferenssitulkkauksiin. Lisäksi hankkeessa selvitetään etätulkkauksen keinoja ja mahdollisuuksia. Lukuvuonna 2020–2021 toteutettavaan monimuotokoulutukseen on mahdollisuus osallistua myös työn ohessa.

-        Myöhemmin tämän tiiviin pilotoinnin jälkeen tavoitteena on rakentaa varsinaista, laajempaa saamen kielien tulkkikoulutusta, projektipäällikkö Iiris Mäenpää Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta kertoo.

Miten koulutukseen voi hakea mukaan?

Haku koulutukseen on käynnissä 3.4.2020 saakka. Koulutus on suunnattu etenkin saamelaisalueilla jo toimiville saamen kielten tulkkausta tekeville, mutta se soveltuu myös muille, jonkin toisen asteen koulutuksen suorittaneille, joilla on riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito suomen kielestä ja jostakin kolmesta saamen kielestä. 

8.–9.5.2020 järjestettävä valintakoe toteutetaan kokonaan verkossa. Hakulomakkeet löytyvät Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sivuilta.

Koulutus toteutetaan osana Saamen kielten tulkkaus -hanketta, jota rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston varoista. Mukana hanketta rahoittamassa ovat myös saamelaisalueen kunnista Inari, Utsjoki ja Enontekiö sekä Saamelaiskäräjät. Hanketta hallinnoi Saamelaisalueen koulutuskeskus, ja toteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti.

Lisätietoja:

• Projektipäällikkö, Iiris Mäenpää, Saamenlaisalueen koulutuskeskus, iiris.maenpaa@sogsakk.fi, 040 487 6887
• Asiantuntija, Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, Saamenlaisalueen koulutuskeskus, tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi, 040 378 0304
• Tulkkauksen yliopettaja, Gun-Viol Vik, Diakonia-ammattikorkeakoulu,  gun-viol.vik@diak.fi, 040 509 0281

Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund vaativat hallituksen kehysriihestä resursseja opinto-ohjaukseen. Opinto-ohjauksen tila on monissa oppilaitoksissa erittäin heikko, eikä kaikilla opiskelijoilla ole tosiasiallista mahdollisuutta riittävään ohjaukseen. Järjestöt muistuttavat, että vallitsevasta poikkeustilasta huolimatta koulutuksen kehittämistä ei tule unohtaa kehysriihessä.

“Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Tavoite on hyvä, mutta se ei toteudu itsestään. Siksi nyt kehysriihessä olisi korkea aika päättää lisäresursseista opinto-ohjaukseen”, vaativat järjestöjen puheenjohtajat.

Opiskelijajärjestöt esittävät opinto-ohjaukseen sitovaa mitoitusta, jossa tulisi olla vähintään yksi täysipäiväinen opinto-ohjaaja jokaista kahtasataa opiskelijaa kohti. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin yksilöllisen ohjauksen sekä opintojen aikana että jatko-opintoihin. 

“Nykyisin yhtä opinto-ohjaajaa kohti voi pahimmillaan olla peräti tuhat opiskelijaa. Opinto-ohjaajien määrästä on säästetty, koska mitoitusta ei ole. Samanaikaisesti opinto-ohjauksen tarve on kuitenkin kasvanut uudistuksista johtuen: oppivelvollisuus pidentyy toiselle asteelle ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat. Tuore koronavirustilanne tuo esiin ohjaustarpeen vielä näkyvämmin”, muistuttavat puheenjohtajat.

Nivelvaiheet koulutusasteiden välissä ovat erityisen kriittisiä paitsi nuoren opinpolun myös yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Vain noin kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja noin puolet lukiolaisista koki saaneensa opinto-ohjaajalta riittävästi ohjausta jatko-opintoihin (Amisbarometri 2019, Lukiolaisbarometri 2019). 

“Opinto-ohjausta tarvitaan aiemmin, enemmän ja yksilöllisemmin. Lisäksi opinto-ohjauksen on oltava osa opiskelijan koko koulutuspolkua, eikä sen tulisi keskittyä vain viimeiseen opiskeluvuoteen”, kiteyttävät puheenjohtajat. 

Lisätietoja: 

puheenjohtaja Adina Nivukoski, Suomen Lukiolaisten Liitto, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi
puheenjohtaja Elias Tenkanen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, 044 7530 581, elias.tenkanen@sakkiry.fi
puheenjohtaja Iivari Korkala, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, 044 9776 356, iivari.korkala@osku.info
puheenjohtaja Emilie Jäntti, Finlands Svenska Skolungdomsförbund, 050 301 2456, emilie.jantti@skolungdom.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa järjestetään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 2020 hakeneille hakijoille pääsy- ja soveltuvuuskokeet neljässä perustutkinnossa. Kokeet järjestetään lentokoneasennuksen, turvallisuusalan, kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoissa. Koronavirus-epidemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen kokeet järjestetään pääasiassa etäyhteyksin.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeella mitataan hakijoiden valmiuksia toimia kyseisellä alalla sekä parantaa alalle parhaiten soveltuvien hakijoiden mahdollisuutta tulla valituksi. Pääsy- ja soveltuvuuskoe on hakijalle maksuton.

Yhteishaussa 2020 hakeneet saavat kutsun pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin 31.3.2020 jälkeen. Kutsu lähetetään sähköpostitse siihen osoitteeseen, jonka hakija on täyttänyt hakulomakkeeseen Opintopolussa. Mikäli sähköpostiosoite puuttuu, lähetetään kutsu postitse.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden aikataulu

Lentokoneasennuksen perustutkinto

Koe järjestetään keskiviikkona 6.5.2020 Tredun Pirkkalan toimipisteessä. Koe muodostuu neljästä eri osa-alueesta: matematiikan, fysiikan ja loogisen ajattelukyvyn, englannin kielen ja suomen kielen osioista sekä haastattelusta. Pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen osallistuville lähetetään kutsu, jossa on tarkemmat ohjeet päivään liittyen.

Kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet järjestetään etätutkimuksena (videopuhelu WhatsApp tai Hangouts ja kirjallinen ennakkotehtävä) ajalla 14.4.–18.5.2020. Kokeet järjestetään toimipisteittäin etänä ja kokeen toteuttaa Psykologitiimi Päämäärä Oy.

Turvallisuusalan perustutkinto

Soveltuvuuskoe järjestetään toimipisteittäin ajalla 6.–8.5.2020. Koe toteutetaan e-lomakkeella ja verkkopuhelimella (Teams).

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden toimipistekohtaiset päivämäärät sekä lisätietoa mm. kokeiden toteuttamisesta ja sisällöistä löytyy Tredun www-sivuilta.

Lisätietoja:

opintoasiainpäällikkö

Raija Möttönen

050 344 2484

raija.mottonen@tampere.fi

Haku ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK) päättyy 1.4. Lapin ammattikorkeakoulu on siirtänyt niihin liittyvät valintakokeet pidettäväksi sähköisesti verkon yli.

HUOM. Tämä tiedote koskee vain YAMK-koulutuksia. Valintakoe AMK-tutkintokoulutuksiin on valtakunnallinen ja niitä järjestetään 1. - 5.6.2020. AMK-valintakokeesta lisää: www.ammattikorkeakouluun.fi/

YAMK-koulutusten valintakokeita Lapin AMKiin järjestetään 15.5. ja 1.6. välisenä aikana. Useimpiin koulutuksiin liittyy ennakkotehtävä tai ennakkoaineistoa. Tarkat tiedot valintakokeista, ja mahdollisista ennakkotehtävistä on julkaistu opintopolku.fi hakuportaalissa kunkin koulutuksen omalla sivulla.

• Digiajan palvelujohtaminen (monialainen)
• Digitaalisten terveyspalveluiden ja hyvinvointiteknologian asiantuntija (soteli-alat)
• Hyvinvointiosaamisen johtaminen (soteli-alat)
• International Business Management (kaupan ala)
• Luonnonvarojen älykäs johtaminen (luonnonvara-alat ja tekniikka)
• Liiketoimintaosaamisen johtaminen (kaupan ala)
• Matkailualan osaamisen johtaminen (matkailuala)
• Teollisuuden verkostojohtaminen (tekniikan ala)
• Tiedolla johtaminen (monialainen)

Tieto valintakokeen ajasta ja paikasta ja osallistumistunniste lähetetään niihin kutsuttaville viimeistään viikolla 20. Mahdollisiin ennakkoaineistoihin ja -tehtäviin on hyvä tutustua jo ennen tätä.

Tietojen julkistaminen ja opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelijavalintojen tulokset ovat selvillä viimeistään 8.7.

Opiskelupaikan vastaanoton määräaika päättyy 15.7. ja varasijoilta kutsutaan opiskelemaan viimeistään 31.7. Lapin AMK järjestää elokuussa kesän lisähaun, jos opiskelupaikkoja on jäämässä vapaaksi.

Lisätietoja

YAMK-päällikkö Outi Hyry-Honka, outi.hyry-honka(ät)lapinamk.fi, p. 040 547 5233
Hakijapalvelut, hakijapalvelut(ät)lapinamk.fi, p. 040 511 8659 ja 0400 830036

Lapin AMK yhteishakuun uutuuksien ja uudistusten kera. Lapin AMKin uutinen 18.3.2020