Suomen hallituksen uusien päätösten mukaisesti, Xamkin etäopetus jatkuu 13.5. asti.

- Kampuksemme ovat suljettuina 13.5. asti, mutta varaudumme siihen, että etäopiskelu ja -työskentely jatkuu vielä tämän jälkeenkin, kertoo toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen.

Koronavirustilanne vaikuttaa myös kevään valmistujaisiin, perinteisiä valmistujaisjuhlia ei järjestetä 30.5. Valmistumista juhlitaan mahdollisesti etäyhteyksien avulla, suunnittelutyö on tältä osin käynnissä.

Tämän hetkisen tiedon mukaan kesäkuun alkuun suunnitellut valtakunnalliset AMK-valintakokeet järjestetään.

- Kokeista tehdään ammattikorkeakoulujen osalta valtakunnallinen päätös kahden viikon aikana, toteaa Saastamoinen.

Tietoa koronaviruksen vaikutuksesta Xamkin toimintaan löytyy verkkosivuilta www.xamk.fi

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, puh. 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi

Yhteishaku suomenkieliseen korkeakoulutukseen päättyi tänään keskiviikkona. LAB-ammattikorkeakouluun tuli ensitietojen mukaan yli 13 000 hakemusta. Haettavana oli 1385 opiskelupaikkaa 50 koulutuksessa.

Erityisen suosittuja hakukohteita olivat kokonaan verkossa toteutettavat kaksi tradenomikoulutusta sekä tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutus, joihin tuli alustavien tietojen mukaan yhteensä yli 2 600 hakemusta. Myös Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla toteutettavat fysioterapeutti-, sosionomi- ja ensihoitajakoulutukset kiinnostivat hakijoita erityisen paljon.

”Hakijoiden määrä kasvoi 22 prosenttia, kun hakijamäärää verrataan vuoden takaisiin Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen hakijamääriin. Erityisen hienoa on huomata verkkokoulutuksiemme suuri vetovoima. Olen todella iloinen siitä, että hakijat ovat löytäneet meidät ja että he haluavat haastaa itsensä LABin opiskelijoina”, LABin koulutuksesta vastaava vararehtori Merja Heino sanoo.

Opinnot alkavat syksyllä 2020.

Lisätiedot:

Vararehtori Merja Heino | merja.heino@lab.fi, p. 040 760 5533

1. huhtikuuta päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa LUT-yliopiston hakijamäärä nousi 23 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Hakijoita oli yhteensä 5688. Hakemuksia tekniikan ja kauppatieteiden aloille tuli 6638, joka on 18,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Hakijoiden kokonaismäärä tekniikassa oli 28 prosenttia eli 549 hakijaa suurempi kuin viime vuonna. Määrä kasvoi myös kauppatieteissä: nousua tuli 20 prosenttia, yhteensä 524 hakijaa. Kokonaishakijamäärä oli jo kolmatta vuotta peräkkäin yliopiston historian suurin.

LUTin suosituimpia koulutusohjelmia yhteishaussa olivat kauppatieteet, tuotantotalous, energiatekniikka ja tietotekniikka.

Tekniikan alalla suhteellisesti suurinta nousu oli kemiantekniikan ohjelmassa, jossa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 41 prosenttia. Seuraavaksi suurinta nousu oli laskennallisessa tekniikassa ja analytiikassa sekä ympäristötekniikassa, joissa molemmissa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 24 prosenttia.

Kokonaisuudessaan tekniikan alan ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 6,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kauppatieteiden ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,4 prosenttia.

LUT-yliopistoon otetaan suomenkielisiin kandidaattiohjelmiin tekniikan aloille 360 opiskelijaa ja kauppatieteisiin 120 opiskelijaa.

Lisätietoja:

Opintoasioiden johtaja Janne Hokkanen, p. +358 40 900 3617, janne.hokkanen@lut.fi

Sekä kotitalousopetuksen että kotitalousneuvonnan tavoitteena on tukea arjen hallintaa, vahvistaa perustaitoja ja antaa eväitä ympäristön kannalta kestävään elämään. Arjen hallinta on erityisen tärkeää nyt, kun elämme poikkeustilanteessa. Marttojen kotitalousneuvonta ja siihen liittyvät aineistot palvelevat oppilaitoksia, joilla on suuri tarve etäopetukseen soveltuvalle materiaalille. Marttojen tuottamat aineistot on nyt koottu opettajien ja opiskelijoiden käyttöön Aikaa oppia -verkkosivuille.

Verkko-opinnot ovat tällä hetkellä ainoa mahdollisuus osallistua ja vahvistaa omaa osaamista.Monet opettajat pohtivatkin, miten etäopetusta voidaan toteuttaa ja mistä saadaan monipuolista aineistoa. Etäopiskelu tarjoaa mahdollisuuden kannustaa oppilaita kasvattamaan arjen taitoja uusilla tavoilla. Opetussuunnitelman ja ilmiöpohjaisen lähestymisen pohjalta on mahdollista käsitellä kotitalouteen ja myös esimerkiksi varautumiseen liittyviä aiheita monesta eri näkökulmasta.

Marttojen sisällöt palvelevat kaikenikäisiä oppijoita

Martat.fi-verkkopalvelu sisältää runsaasti kotitalousopetuksen aineistoa, jota voidaan hyödyntää koulunkäynnin materiaalina ja itsenäisessä opiskelussa. Peruskoulun opettajille ja oppilaille on tarjolla tietoa muun muassa kotivarasta, kodin siivouksesta sekä kestävästä ja turvallisesta ruoasta. Marttojen sivuille on koottu myös aineistoja, joiden pohjalta voidaan pohtia omaa kulutusta ja talouden suunnittelua.

Marttojen aineistot ovat helposti lähestyttäviä ja käytännönläheisiä. Ne soveltuvat kaikenikäisille ja erityyppisille oppijoille. Esimerkiksi martat.fi/pikkukokki-sivujen vinkit ja ideat sopivat vaikkapa esikoulutehtäviksi. Martat ovat mukana myös osaamiskiekossa, ja Marttojen aineistossa on useita kokonaisuuksia, jotka soveltuvat osaksi toisen asteen opintojen perustutkintoja.

Uudet Aikaa oppia -verkkosivut kokoavat aineistot yhteen

Kaikki yllä mainitut sisällöt on koottu Marttojen uusille Aikaa oppia -verkkosivuille osoitteeseen www.martat.fi/aikaa-oppia. Sivuja päivitetään ja täydennetään kevään aikana.

Marttajärjestöllä on ollut suomalaisen kansalaiskasvatuksen kentällä merkittävä rooli jo 120 vuoden ajan. Aiemminkin poikkeusoloissa, kuten sota- ja lama-aikoina, Marttojen neuvonnan merkitys on korostunut.

Lisätietoja

• www.martat.fi/aikaa-oppia -verkkosivut
• Neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, 050 342 0585
• Palvelujohtaja Marjahelena Salonen, marjahelena.salonen@martat.fi, 050 550 5510

Koronakriisin koettelemia Pohjois-Pohjanmaan yrityksiä autetaan kehittämään uusia liikeideoita. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston Innovaatiokeskus järjestää ideasprintin, jonka tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä löytämään uusia ratkaisuja koronakriisin aiheuttamiin liiketoiminnan haasteisiin. Ideasprintti sOULUtions SOS järjestetään 15.–17.4.

Tapahtumassa korkeakoulujen opiskelijat kehittävät yritysten antamien haasteiden pohjalta ratkaisuja, joilla voidaan löytää uusia mahdollisuuksia yritysten liiketoimintaan. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä verkon yli kehittäen uusia ideoita.

Tapahtuma on jatkumo korkeakoulujen aiempiin sOULUtions –ideatapahtumiin, mutta nyt tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa täysin verkossa.

Tapahtuman suojelijana toimii Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso.

– Oulun ammattikorkeakoulu on merkittävä toimija alueemme elinkeinoelämässä ja haluamme olla yritysten tukena näinä haastavina aikoina. Meidän arvoissamme korostuu vaikuttavuus. Haluamme antaa opiskelijoillemme sekä koko korkeakouluyhteisölle mahdollisuuden olla nyt avuksi, kertoo Paaso.

Yrityksillä on mahdollisuus antaa liiketoimintaansa liittyviä haasteita ja idea-aihioita toimeksiantoina opiskelijatiimeille. Ideoita voi antaa tapahtuman nettisivujen kautta. Haasteiden ilmoittaminen päättyy keskiviikkona 8.4.

Tapahtumassa kehitetyt ideat jaetaan kaikille ongelmansa antaneille yrityksille, sillä tapahtumalla pyritään auttamaan mahdollisimman montaa yritystä. Tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään sellaisia ideoita, joiden jatkokehittämiseen on mahdollista hakea rahoitusta esimerkiksi Business Finlandin, ELYn tai vaikkapa Suomen Yrittäjien rahoitusohjelmista.

Tapahtuman jälkeen Oamkin Avanto-yrittäjyysohjelman sekä innovaatiokeskuksen henkilökunta ovat valmiina auttamaan yrityksiä liikeideoiden kehittämisessä sekä rahoitushakemusten suunnittelussa.

Lisätietoa:

Projektisuunnittelija Essi Kangasniemi, Oulun ammattikorkeakoulu
040 8314154, essi.kangasniemi@oamk.fi

Tapahtuman nettisivu: www.soulutions.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu sai yhteensä 4 330 hakemusta eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään yhteishaussa. Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen valitsi 1 462 hakijaa.

Eniten hakemuksia saatiin fysioterapeutti- ja sosionomikoulutuksiin. Myös monimuoto- ja verkkototeutukset sekä valintakurssiin perustuva valintatapa kiinnostivat hakijoita. Tämä näkyi monimuotona toteutettavien AMK-tutkintojen ja ylempään AMK-tutkintoon johtavien koulutusten hakijamäärien kasvussa.

- Karelian hakijamäärä kasvoi 11 % viime vuoteen verrattuna. Piristävää oli, että erityisesti alle 20-vuotiaat pohjoiskarjalaiset nuoret hakivat meille edellisvuotta selkeästi enemmän. Myös Uudeltamaalta saatiin hakemuksia aiempia vuosia enemmän. Olemme erittäin tyytyväisiä hakutulokseen, kertoo rehtori Petri Raivo.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oli 1.4.2020 päättyneessä kevään yhteishaussa 22 päivä- tai monimuotototeutuksena toteutettavaa koulutusta, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia oli viisi. Haussa ovat mukana myös englanninkieliset International Business- ja Industrial Management -koulutukset, joihin järjestettiin ensimmäinen haku tammikuussa.

Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 8.7.2020. Opinnot alkavat elokuussa 2020.

Vaasan yliopistoon oli ennätysmäärä hakijoita 1. huhtikuuta päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa. Kokonaisuudessaan hakemusmäärä kasvoi lähes 13 prosenttia. Eniten kiinnostus kasvoi tekniikan alalle, jossa hakijoiden määrä nousi yli 40 prosenttia.

Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin tuli yhteishaussa 6 524 hakemusta. Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa kandidaattiohjelmissa. Suosiotaan edelleen kasvattaneelle tekniikan alalle hakijoita oli 772 (v. 2019: 539). Aloituspaikkoja kandidaattiohjelmissa on yhteensä 540.

– Yliopistomme panostaa vahvasti koulutuksen laatuun ja uudistumiseen. Tekniikan alan tuoreet laatuleimat ovat osoitus pitkäjänteisestä kehittämisestä ja lisäävät vetovoimaa alalla. Kandidaatin tutkintoihin tulevat monialaiset moduulit uudistavat koulutusta ja antavat opiskelijoille tärkeitä työelämätaitoja, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Vaasan yliopistossa suosituin hakukohde on edellisten vuosien tapaan kauppatieteiden kandidaattiohjelma, jossa 270:ä opiskelupaikkaa tavoittelee yhteensä 4253 hakijaa, joka on yli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Toinen kauppatieteellisen alan kandidaattiohjelma, Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelma keräsi hakijoita 369 (v. 2019: 454).

Viime vuosina hakijamääriä voimakkaasti kasvattaneet viestintätieteiden ja hallintotieteiden kandidaattiohjelmat säilyttivät suosionsa ja kasvattivat edelleen hakijamäärää. Viestintätieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelupaikkaa tavoittelee tänä vuonna 355 hakijaa (v. 2019: 337), hallintotieteissä hakijoita oli 775 (2019: 723).

Myös maisterikoulutus ja avoimen väylä houkuttelevat

Myös suomenkielisiin maisteriohjelmiin saatiin ennätysmäärä hakijoita. Niihin tuli yhteensä 1381 hakemusta (v. 2019: 744). Haussa oli yhteensä kaksitoista maisteriohjelmaa kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestintätieteiden aloilla. Suomenkielisissä maisteriohjelmissa on tarjolla yhteensä 180 aloituspaikkaa. Suosituin hakukohde oli Kokkolassa kolmen vuoden välein toteutettava Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma, johon tuli 394 hakemusta.

Yhteishaun kanssa samaan aikaan oli myös erillishaku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Hakijamäärä yli kaksinkertaistui viime vuodesta. Avoimen yliopiston väylän kautta tuli 127 hakemusta (v. 2019: 59).

Valintakokeet touko-kesäkuussa

Tämän hetken tiedon mukaan yliopistot toteuttavat kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman aikataulun mukaisesti touko-kesäkuussa.

Lisätiedot:

Vararehtori Annukka Jokipii
annukka.jokipii (at) univaasa.fi
p. 029 449 8482

Kuvateksti: Vaasan yliopistoon oli ennätysmäärä hakijoita yhteishaussa. Viime vuoteen verrattuna hakijamäärä kasvoi noin 13 prosenttia. Kuva: Mikko Käkelä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hakijamäärät kasvoivat kevään 2020 yhteishaussa huimasti viime vuodesta. Ensisijaisia hakijoita oli 4 510, joka oli 30 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien hakijoiden määrä kasvoi 39,5 %, yhteensä heitä oli 13 424. Hakijoita kaikkiin Suomen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin oli tänä vuonna yhteensä 171 756, kun viime vuonna hakijoita oli 151 701, kasvua 13,2 %.

Xamkilla oli kevään yhteishauissa 68 hakukohdetta, joista 16 ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Aloituspaikkoja oli 1 938, lähes 9 % viime vuotta enemmän.

Edellä olevissa luvuissa ovat mukana kevään ensimmäinen yhteishaku englanninkielisiin koulutuksiin 8.–22.1. ja toinen yhteishaku suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin 18.3.–1.4.

Xamk kasvatti ammattikorkeakouluista eniten ensisijaisten hakijoiden määrää

Kevään yhteishaun toisen hakuvaiheen vertailussa Xamkin ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi eniten kaikista ammattikorkeakouluista. Jos mukana vertailussa ovat myös yliopistot, Xamk oli neljäntenä. Ammattikorkeakoulujen yhteenlaskettu ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 11,5 %.

– Kiitos kaikille hakijoillemme – olemme todella tyytyväisiä, että koulutuksemme ja kampusmaakuntamme kiinnostavat heitä! Erityisen ilahduttavaa vetovoiman kasvun lisäksi oli, että tekniikan alat saivat paljon hakijoita, erityisesti peliala ja tietotekniikka houkuttelivat. Myös verkko-opiskelu jatkaa kasvuaan, sillä ylivoimaisesti suosituin koulutuksemme oli täysin verkossa opetettava tietojenkäsittely. Kymmenen vetovoimaisimman hakukohteen joukossa on monen alan koulutusta, ja se on hyvä alueemme ja Suomen osaamistarpeita ajatellen, summaa toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen.

Ensihoitajakoulutus sijoittui perinteisesti kärkikolmikkoon ja myös sosionomikoulutukset keräsivät hyvin hakijoita. Ylempään amk-tutkintoon johtavista koulutuksista hakijoita kiinnostivat eniten palvelumuotoilu, kyberturvallisuus ja projekti- ja myyntijohtaminen.

Vetovoimaisimmat hakukohteet kaupungeittain ja vetovoimaluvut

Suluissa on kyseisen koulutuksen vetovoimaluku eli ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden.

Kotka

• Ensihoitaja (AMK) (9,49)
• Insinööri (AMK), peliohjelmointi (5,92)
• Insinööri (AMK), logistiikka, Kotka (5,40)

Kouvola

• Bachelor of Culture and Arts, Game Design (9,8)
• Muotoilija (ylempi AMK), palvelumuotoilu (5,05)
• Muotoilija (AMK)), graafinen muotoilu (3,38)

Mikkeli

• Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, Mikkeli, verkko-opinnot (12,75)
• Sosionomi (AMK) (3,8)
• Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka (3,7)

Savonlinna

• Sosionomi (AMK) kouluhyvinvointi ja kuraattorityö (3,0) UUSI!
• Fysioterapeutti (AMK) (3,0)
• Tradenomi (AMK), turvallisuusala (2,78) UUSI!

Mahdolliset lisähaut vapaaksi jääneille paikoille järjestetään 3.–6.8.2020. Opiskelu alkaa syksyllä 2019.

Lisätietoja opiskelijavalinnoista löytyy Xamkin opiskelijavalinnat -sivulta.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
Toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen, 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi
Hakijapalvelut,040 585 6610 tai 044 702 8891, hakijapalvelut@xamk.fi

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu. Kevään toisessa yhteishaussa jokaista Oamkin aloituspaikkaa tavoitteli keskimäärin 3,5 ensisijaista hakijaa. Oamkin vetovoimaluku on Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista ja yliopistoista korkein. Kevään yhteishaku päättyi 1.4.

Oamkiin haki yhteensä 10 685 hakijaa, mikä on 10 % enemmän kuin viime vuonna. Hakijoista 5 068 oli merkinnyt ensisijaiseksi hakutoiveekseen Oamkin. Määrä on 13,5 % suurempi kuin viime keväänä. Oamk on Suomen viidenneksi suosituin ammattikorkeakoulu ensisijaisilla hakijoilla mitattuna.

– Hienoa, että olemme edelleen vetovoimainen korkeakoulu. Kun katsoo kaikkia Suomen yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, olemme Suomen 13. vetovoimaisin korkeakoulu ensisijaisilla hakijoilla mitattuna. Ensisijaisten hakijoiden vetovoimalukuhan on korkeakouluille tärkein luku, kertoo viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.

Oamkin kätilö- ja ensihoitajakoulutuksiin oli ennätysmäärä hakijoita. Kätilökoulutuksen hakijamäärä kasvoi peräti 42 % ja ensihoitajakoulutuksen 26 % viime vuodesta. Yhtä kätilökoulutuksen aloituspaikkaa tavoittelee 23 hakijaa ja ensihoitajakoulutuksen paikkaa 53 hakijaa. Ensihoitajakoulutus oli kaikkein vetovoimaisin koulutus.

Oamkilla oli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa tarjolla ennätysmäärä koulutuksia, joista kaksi oli täysin uusia: Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija. Uudet koulutukset vetivät hyvin hakijoita, sillä niihin tuli yhteensä lähes 400 hakemusta eli noin seitsemän hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden. Keskimäärin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen haki viisi hakijaa aloituspaikkaa kohden.

Suurin osa ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Kulttuurialalla opiskelijavalinta suoritetaan edelleen valintakokeen perusteella, mutta muilla aloilla todistusvalinnan osuus kasvaa 60 prosenttiin.

Hakijat, jotka eivät tule hyväksytyksi todistusvalinnassa, voivat jatkossakin tulla hyväksytyksi valintakoevalinnan kautta. Sekä todistus- että valintakoevalinnassa ensikertalaisten kiintiö on 80 prosenttia.

Yhteishaussa käytetään ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista AMK-valintakoetta, joka tehdään omalla kannettavalla tietokoneella ammattikorkeakoulujen tiloissa. Valintakokeiden osalta tehdään parhaillaan varautumissuunnitelmia koronaepidemian vuoksi. Tarvittaessa näistä muutoksista informoidaan hakijoita sähköpostitse ja tiedot mahdollisista muutoksista julkaistaan myös Oamkin www-sivuilta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijavalinnat suoritetaan pääsääntöisesti kirjallisen ennakkotehtävän perusteella.

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565
Anne-Maria.Haapala@oamk.fi

Kevään 2020 korkeakoulujen toinen yhteishaku päättyi keskiviikkona 1.4. klo 15. SeAMKissa oli haettavana 839 aloituspaikkaa 14 AMK-tutkintoon johtavassa ja seitsemässä ylempään AMK-tutkintoon johtavassa tutkinto-ohjelmassa. Koulutuksia oli tarjolla sekä päivä- että monimuotototeutuksina.

Kaikkiaan SeAMKiin oli kevään toisessa yhteishaussa 4796 hakijaa, mikä on 464 enemmän kuin viime vuonna.

SeAMKin suosituimmat AMK-tutkintoon johtavat koulutukset löytyvät hakijamäärillä mitattuna sosiaali- ja terveysalalta sekä liiketalouden alalta. Eniten hakijoita oli sosionomikoulutukseen päivätoteutus): 648. Seuraavaksi suurimmat hakijamäärät olivat fysioterapeuttikoulutukseen (päivätoteutus): 557; liiketalouden tradenomikoulutukseen (päivätoteutus): 517 ja sairaanhoitajakoulutukseen (monimuotototeutus): 384.

Suosituimmista koulutuksista sairaanhoitajakoulutus oli tänä keväänä haettavana sekä päivä- että monimuotototeutuksena. Päivätoteutukseen ensisijaisia hakijoita oli 350.

Ylemmistä AMK-tutkinnoista suosituin löytyi tekniikan alalta. Insinööri, rakentaminen -tutkinto-ohjelmaan oli hakijoita yhteensä 72.  Sosiaali- ja terveysalalla Kliininen asiantuntijuus -koulutukseen haki yhteensä 71 hakijaa.

”Yhteishaku sujui SeAMKin osalta hyvin poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, ja ammattikorkeakoulujen vetovoima näytti kokonaisuudessaan kasvavan. Viime vuosina nähty trendi monimuotototeutusten sekä ylempien AMK-tutkintojen suosion noususta jatkuu”, rehtori Tapio Varmola toteaa.

Nettisivuilta tietoa kevään valintakokeista

Tietoa valintakokeista ja opiskelijavalintojen etenemisestä löytyy SeAMKin nettisivuilta https://www.seamk.fi/hakijalle/hakeminen/

Valintakokeista lisää tietoa on myös Ammattikorkeakouluun.fi-sivustolla.

Lisätietoja:

Tapio Varmola
rehtori
SeAMK
+358408304100
tapio.varmola@seamk.fi

- Työntekijöiden osaamiseen panostaminen on keskeinen keino koronakriisin taloudellisten haittojen vähentämiseksi, todetaan Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn kehysriihikannanotossa.

Koronakriisin seurauksena lomautettujen ja työttömien määrä kasvaa vauhdilla, moni yritys on vaarassa ajautua konkurssiin. Talouden elpymistä nopeuttavat toimet on tärkeää aloittaa välittömästi. Esimerkiksi jo lomautusten aikana on mahdollista päivittää osaamista. Kehysriihessä tulee varmistaa, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät edellytykset vastata työelämän koulutustarpeisiin koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Työvoima- ja yhteishankintakoulutukseen tulee panostaa

Lyhytkestoiselle työvoima- ja yhteishankintakoulutukselle on tarvetta. Tärkeää on, että mahdollisimman moni työnantaja voi hyödyntää lomautustilanteessa yhteishankintakoulutusta.

- Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on valmius aloittaa koulutukset joustavasti. Kun koronatilanne helpottaa, voidaan lähiopetukseen siirtyä nopeasti, eikä aikaa ole hukattu odotteluun, toteaa AMKEn puheenjohtaja Kari Kallonen.

Ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset on varmistettava

Ammatillisia oppilaitoksia ei ole suljettu, vaan toiminta jatkuu monin joustavin tavoin. Kaikkien alojen koulutusta ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa täydessä laajuudessaan. Monen päättövaiheessa olevan opiskelijan valmistuminen uhkaa siirtyä keskeytyneiden koulutus- ja oppisopimusten takia. Myös erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen opiskelijat ovat haavoittuvassa asemassa.

Monelle koulutuksen järjestäjälle poikkeusolot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä, jotka saattavat heikentää toimintaedellytyksiä. Nuorten ammattilaisten kouluttamisen lisäksi työväestön ja yrittäjien osaamisen varmistaminen sekä työperäinen maahanmuutto ruokkivat talouden kasvua.

- Koronakriisistä seuraava talouden taantuma ei saa johtaa koulutusleikkauksiin. Niillä olisi tuhoisat seuraukset maamme osaamiseen perustuvalle kilpailukyvylle, painottaa Kallonen.

AMKE esittää pikaisia taloudellisia panoksia ammatilliseen koulutukseen

Ammatillinen koulutus tarvitsee lisäpanostuksia ammatilliseen koulutukseen jo tälle vuodelle.

Hallitusohjelman mukaisesta 235 M€ tulevaisuusinvestoinneista on parhaillaan haussa 80 M€. Tämä ja seuraavien vuosien 135 M€ osuus tulisi voida käyttää joustavasti laadukkaan opetus- ja ohjaustoiminnan turvaamiseen.

AMKE esittää kehysriihessä tälle vuodelle vähintään 30 M€ lisäpanosta työvoimakoulutukseen sekä 30 M€ lisärahoitusta ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen koronakriisin aiheuttaminen akuuttien koulutustarpeiden tyydyttämiseksi.

Oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset eivät vastaa saavutettavaa hyötyä. Koulutuksen maksuttomuus on rajattava tässä taloustilanteessa hyvin tarkasti. Koronakriisin vuoksi lainsäädännön valmisteluun tarvitaan lisäaikaa ja voimaantuloa tulee siirtää vuodella.

Lisätiedot
Veli-Matti Lamppu,
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Turun kaupunginhallitus päätti 30.3.2020, ettei varhaiskasvatuksen asiakasmaksua peritä, mikäli lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta ja vanhemmat tai muut huoltajat muulla tavoin pystyvät järjestämään hoitoa valtioneuvoston asetuksen, varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevien väliaikaisten rajoitusten ollessa voimassa.

Päätös koskee kunnallista varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa.

Varhaiskasvatuksessa asiakasmaksua ei peritä 18.3. alkaen olleista poissaoloista. Hyvitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun on päiväkohtainen alennus, joka lasketaan lapsen kuukausimaksusta. Poissaoloilla on vaikutusta varhaiskasvatusmaksuun.

Huoltajien tulee ilmoittaa kunnallisessa päiväkodissa olevien lasten poissaoloista Päikky-järjestelmän kautta.

Kunnallisissa päiväkodeissa  on käytössä ns. hoitopaikkatakuu. Jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta, hänelle taataan pääsy samaan päiväkotiin poissaolon jälkeen.

Hoitopaikkatakuussa lapsen varhaiskasvatuspaikka irtisanotaan ja huoltajan on mahdollista hakea esim. kotihoidon tukea poissaolon ajalle. Hoitopaikkatakuu sovitaan päiväkodinjohtajan kanssa.

Kaupunginhallitus suosittaa voimakkaasti, että myös varhaiskasvatuksen palvelusetelituottajat noudattavat omalta osaltaan annettua suositusta. Suositus koskee yksityisiä päiväkoteja sekä ryhmäperhepäiväkoteja.

Työväenopistojen asiakasmaksut

Turun suomenkielisen työväenopiston ja Åbo svenska arbetarinstitutin osalta kevään 2020 pitämättä jääneitä kurssikertoja ei korvata. Korvauksena kurssimaksuista työväenopistot järjestävät ilmaisia luentoja syksyllä 2020.

Lisätietoa:

Vesa Kulmala, varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja ja sivistystoimialan toimialajohtajan varahenkilö, p. 040 142 4483

Åbo stadsfullmäktige beslöt 30.3.2020, att klientavgiften för småbarnspedagogiken inte uppbärs, ifall barnet är frånvarande från småbarnspedagogiken och föräldrarna eller andra vårdnadshavare på annat sätt kan ordna vård under den tid som stadsrådets förordning och de temporära begränsningarna som gäller undervisning och utbildning, är i kraft.

Beslutet rör kommunal småbarnspedagogik i daghem och familjedagvården samt morgon- och eftermiddagsverksamheten.

Inom småbarnspedagogiken uppbärs inte klientavgifter för frånvaro från 18.3 framåt. Ersättningen för småbarnspedagogikens klientavgifter är en dagsspecifik nedsättning, som beräknas från barnets månadsavgift. Frånvaro påverkar klientavgiften för småbarnspedagogiken.

Vårdnadshavare vars barn deltar i småbarnspedagogik i kommunala daghem, ska meddela om barnets frånvaro via systemet Päikky.

I småbarnspedagogik på kommunala daghem tillämpas en s.k. vårdplatsgaranti. Om barnet utan uppehåll frånvarar från småbarnspedagogiken minst 4 månader, garanteras barnet tillgång till samma daghem efter frånvaron.

Vid vårdplatsgaranti säger man upp barnets plats inom småbarnspedagogik och vårdnadshavaren har möjlighet att ansöka om t.ex. hemvårdsstöd för den tidsperiod som frånvaron omfattar. Man kommer överens om vårdplatsgarantin tillsammans med daghemmets föreståndare.

Stadsfullmäktige rekommenderar starkt att även servicesedelproducenter för sin del följer den rekommendation som getts. Rekommendationen gäller privata daghem samt gruppfamiljedaghem.

Arbetarinstitutens kundavgifter

Avgifter för kurser och kursträffar vid Turun suomenkielinen työväenopisto och Åbo svenska arbetarinstitut som under våren 2020 blivit inhiberade, ersätts inte. Som ersättning för kursavgifterna ordnar arbetarinstituten gratis föreläsningar under hösten 2020.

Lapin ammattikorkeakoulun hakijamäärä kasvoi ennätykselliset 34 prosenttia viime vuodesta. Erityisesti monimuotoiset opiskelutavat ja YAMK- tutkinnot olivat suosittuja.

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku päättyi 1.4. Ensisijaisia hakijoita Lapin AMKiin oli lähes 600 enemmän kuin vuosi sitten. Kun yhteishaun kaikki hakutoivesijat otetaan huomioon, merkittiin jokin Lapin AMKin koulutusohjelma yhteishakulomakkeille yli 7060 kertaa, mikä on yli 2000 enemmän kuin viime vuonna.

Eniten nousua oli ylemmissä AMK-tutkinnoissa (YAMK), joiden hakijamäärä liki kaksinkertaistui. Lapin AMKissa käynnistyy ensi syksynä yhdeksän YAMK-tutkinto-ohjelmaa, mikä on sama määrä kuin vuotta aiemmin. Kokonaan verkossa järjestettävät koulutukset ovat kaikkein suosituimpia. Lapin AMKissa näitä käynnistyy ensi syksynä kolme, joista nyt ensimmäistä kertaa alkava monialainen Tiedolla johtamisen asiantuntijakoulutus on ammattikorkeakoulun kaikista koulutuksista suosituin: sen 20 aloituspaikkaa tavoittelee 179 ensisijaista hakijaa, mikä tarkoittaa yhdeksää hakijaa aloituspaikka kohden.

Selvää nousua oli myös AMK-tutkintoon hakevien määrässä. Lapin AMKissa otetaan ensi syksynä useissa koulutuksissa käyttöön opiskelijan yksilölliset elämäntilanteet paremmin huomioivia opiskelutapa, jossa opiskelija voi valita opintojen edetessä, miten milloinkin opiskelee. Valinta osoittautui oikeaksi, ja uusi opiskelutapa lisäsi koulutusten hakijamääriä.

- Olen erittäin iloinen kasvaneesta hakijamäärästä ja siitä, että uudet koulutusmuodot ovat kiinnostaneet hakijoita. Lapin ammattikorkeakoululla on ainutlaatuisia arktiseen, sekä luonnonvaroihin ja etäisyyksien hallintaan liittyviä koulutuksia, jotka houkuttelevat opiskelijoita myös kansallisesti, rehtori Riitta Rissanen iloitsee.

AMK-tutkintokoulutuksista suosituimpia olivat tämän kevään yhteishaussa terveydenhoitajakoulutus Kemissä (1. sijahakijoita 132 / hakijoita yhteensä 330), sairaanhoitajakoulutus Rovaniemellä (130/ 374), rakennus- ja yhdystekniikan insinöörien monimuotokoulutus Rovaniemellä (127/262), liikunnanohjaajakoulutus Rovaniemellä (118/489) ja fysioterapeuttikoulutus Rovaniemellä (110/479)

AMK ja YAMK -koulutukset yhteen laskien Lapin ammattikorkeakoulun merkitsi ykköshakukohteekseen 2336 hakijaa. Aloituspaikkoja on yhteishaussa jaossa 978 uudelle opiskelijalle.

- Opiskelijayhteisöllä on myös merkitystä opiskelupaikan valinnassa, ja haluamme panostaa opiskelijoiden ohjaukseen, tiiviiseen työelämäyhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen korkeakoulussamme. Vetovoiman kasvu kertoo myös siitä, että ammattikorkeakoulutuksella on kysyntää.

Polku- ja väyläopinnot ovat sujuva tie tutkinto-opiskelijaksi

Korkeakoulujen hakijamäärät nousivat kauttaaltaan koko maassa. Kevään yhteishaku on kuitenkin vain yksi tapa hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.

Lapin ammattikorkeakoulussa on tänä vuonna yli 300 aloituspaikkaa varattu niille, jotka tulevat nk. polku- ja väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi. Edellä mainittujen ei tarvitse osallistua yhteishakuun eikä niihin liittyviin valintakokeisiin. Väylä- ja polkuopinnot ovat melko uusi ilmiö, ja niiden merkitys sujuvana siirtymistapana toiselta asteelta suoraan ammattikorkeakouluun tulee jatkossa kasvamaan.

Hakeutuminen Lapin ammattikorkeakoulun Avoimen ammattikorkeakoulun polku- ja väyläopintoihin avautuu 28.4. Koronakriisin vuoksi avoimet opinnot ovat loppuvuoden ajan maksuttomia niille, jotka ovat joutuneet kriisin seurauksena työttömäksi tai lomautetuksi. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Aiheesta muualla:
Ammattikorkeakouluihin 92 000 hakijaa, kasvua 8 % viime vuodesta. Arene ry:n tiedote 2.4.2020

Lapin AMK tarjoaa koronakriisin vuoksi lomautetuille ja työttömäksi joutuneille mahdollisuuden opiskella Avoimen AMKin opintoja ilmaiseksi.

Lapin AMKin rehtori Riitta Rissanen on päättänyt, että koronakriisin aiheuttaman vaikean tilanteen vuoksi lomautetuille ja työttömille avataan mahdollisuus suorittaa maksutta avoimen ammattikorkeakou­lun opintoja loppuvuoden 2020 ajan.

Maksuttomuus koskee myös syksyllä 2020 alkavia polku- ja väyläopintoja. Niissä  maksuton opiskeluoikeus ulottuu 31.7.2021 saakka.

llmoittautumisen yhteydessä tulee esittää todiste lomautuksesta tai työttömyydestä.

Maksuttomuus koskee uusia ilmoittautumisia 1.4- 31.12.2020 aikana toteutettaville yksittäisille opintojaksoille ja syksyllä 2020 alkavia polku­- ja väyläopintoja.

Tutkintotavoitteiset polkuopinnot ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka jäivät yhteishaussa ilman toivomaansa opiskelupaikkaa. Polkuopinnot ovat pääsääntöisesti tutkintoon johtavan koulutuksen ensimmäisen vuoden opintoja. Polkuopiskelijat opiskelevat tutkinto-opiskelijaryhmässä lukujärjestyksen mukaisesti.

Lisätietoja ja tiedustelut

www.lapinamk.fi/avoinamk

avoinamk.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään yhteishaussa 151 700 hakijaa, mikä on 11 200 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkavassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa oli haettavana 46 600 aloituspaikkaa. Opiskelijavalinnat pyritään toteuttamaan suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamalla aikataululla.

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 1.4. Hakijoista 46 % haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 % pelkästään yliopistoon ja 15 % molempiin. Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin sekä tekniikan aloille.

Suurin osa haettavana olleista koulutuksista on suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Näihin koulutuksiin oli 136 400 hakijaa. Aloituspaikoista 65 % on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville, joita tämän kevään hakijoista oli 76 %. Lisäksi tarjolla on noin 7300 aloituspaikkaa yliopistojen maisterikoulutuksissa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa; niitä ei ensikertalaiskiintiö koske.

Alojen välillä on suuria eroja kilpailussa aloituspaikoista

Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on lääketieteissä (9,8 hakijaa/aloituspaikka), palvelualoilla (8,5 hakijaa/aloituspaikka) ja yhteiskunnallisilla aloilla (8,4 hakijaa/aloituspaikka). Ammattikorkeakouluissa suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutukseen (16,5 hakijaa/aloituspaikka), luonnontieteiden alalle (9,9 hakijaa/aloituspaikka) sekä terveys- ja hyvinvointialoille (5,7 hakijaa/aloituspaikka).

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on tekniikan aloilla sekä ammattikorkeakouluissa (3,0) että yliopistoissa (3,4).

Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5, koko yhteishaun viimeistään 8.7.

Tänä keväänä tulee voimaan uudistus, jonka mukaan todistusvalinnasta tulee pääväylä korkeakouluun. Yliopistoon voi päästä ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja ammattikorkeakouluun joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla. Todistusvalinnalla valittavien osuus vaihtelee aloittain ja hakukohteittain. Tyypillisimmin todistuksen perusteella hyväksytään 51–60 % hakijoista, mutta osuudet vaihtelevat 25 % ja 100 % välillä. Myös valintakoe säilyy edelleen merkittävänä valintatapana.

Toistaiseksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistautuvat toteuttamaan kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin vahvistaman aikataulun mukaisesti. Mikäli opiskelijavalintojen ja valintakokeiden toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa vaarantuu, voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa päätöstä yhteishaun aikataulusta muuttaa korkeakoulujen, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen valmistelun pohjalta. Muutoksista tiedotetaan erikseen.

Tämän hetkisen tiedon mukaan todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5. Koko yhteishaun tulokset valmistuvat viimeistään 8.7.

Lisätiedot

• Erityisasiantuntija Merja Väistö, merja.vaisto@oph.fi,  p.029 533 1386
• Suunnittelija Minea Wilo-Tanninen, minea.wilo-tanninen@oph.fi, p. 029 533 1397
• Opintopoku: COVID-19 ja opiskelijavalinnat
• Opintopolku: Yliopistojen todistusvalinnan pisteytyksistä
• Ammattikorkeakoulujen yhteinen sivusto: opiskelijavalinnat

*******

I den gemensamma ansökan till högskolorna ett rekordantal sökande

Antalet sökande i den gemensamma ansökan på våren är 151 700, vilket är omkring 11 200 högre än i fjol. Inom finsk- och svenskspråkiga utbildningar som inleds på hösten vid yrkeshögskolorna och universiteten fanns 46 600 nybörjarplatser att söka till. Högskolorna strävar att anta de studerande enligt undervisnings- och kulturministeriets fastställda tidtabell.

Den gemensamma ansökan till högskolorna avslutades på onsdagen den 1 april. Av de sökande ansökte 46 % enbart till yrkeshögskolor, 39 % enbart till universitet och 15 % till både och. Flest antal sökande fanns inom hälsovård och välfärd, handel, administration och juridik samt inom de tekniska branscherna.

Flertalet av utbildningarna som ingår i den gemensamma ansökan riktas till personer som avlagt en examen på andra stadiet. I den första gemensamma ansökan fanns 136 400 sökande. Av nybörjarplatserna reserveras 65 % för förstagångssökande, dvs. för 76 % i vårens ansökan. Inom magisterutbildningarna vid universiteten och utbildningarna för högre yrkeshögskoleexamen erbjuds dessutom 7 300 nybörjarplatser. Kvoten för förstagångssökande används inte för dessa utbildningar.

Stora skillnader i konkurrensen om nybörjarplatser mellan olika områden

Vid universiteten är konkurrensen om nybörjarplatser störst inom det medicinska området (9,8 sökande per nybörjarplats), servicebranscher (8,5 sökande per nybörjarplats) och samhällsvetenskapliga (8,4 sökande per nybörjarplats). Vid yrkeshögskolorna är det relativt svårt att få en studieplats inom utbildning för tandtekniker, YH och munhygienist, YH (16,5 sökande per nybörjarplats), miljöplanerare, YH (9,9 sökande per nybörjarplats) samt inom social-, hälso- och idrottsområdet (5,7 sökande per nybörjarplats).

Antalet sökande i relation till nybörjarplatserna är lägst inom teknik och kommunikation, vid yrkeshögskolorna 3,0 och vid universiteten 3,4.

Resultatet av den betygsbaserade antagningen publiceras senast 27.5, samtliga resultat i den gemensamma ansökan senast 8.7

Denna vår införs en reform som gör betygsbaserad antagning till den huvudsakliga vägen till högskolor. Via den betygsbaserade antagningen kan man komma in till universitet med studentexamensvitsord och till yrkeshögskola med antingen studentexamensvitsord eller vitsord från en yrkesinriktad examen. Andelen som väljs utgående från betyg varierar enligt område och ansökningsmål. I regel väljs 51–60 % enligt betygsbaserad antagning, men andelarna kan variera mellan 25 % och 100 %. Urvalsprovet kvarstår som ett betydande antagningssätt.

Tills vidare förbereder sig universitet och yrkeshögskolor på att genomföra studerandeurvalen för våren 2020 som planerat i enlighet med den tidtabell som slagits fast av undervisnings- och kulturministeriet. Ifall det ser ut som om man inte kan genomföra studerandeurvalen inom utsatt tid kan man ändra den tidtabell för gemensam ansökan som slagits fast av undervisnings- och kulturministeriet, på basis av gemensam beredning av högskolorna, Utbildningsstyrelsen och undervisnings- och kulturministeriet. Information om förändringar ges separat.

Enligt nuvarande uppgifter publiceras resultaten av den betygsbaserade antagningen senast den 27 maj. Samtliga resultat i den gemensamma ansökan publiceras senast den 8 juli.

Mer information:

• Specialsakkunnig Merja Väistö, merja.vaisto@oph.fi,  t.029 533 1386
• Planerare Minea Wilo-Tanninen, minea.wilo-tanninen@oph.fi, t. 029 533 1397
• Studieinfo: COVID-19 och antagningen av studerande
• Studieinfo: Poängsättning av betygsbaserad antagning vid universiteten
• Yrkeshögskolornas antagningsservice: Antagning vid yrkeshögskolorna

Kevään 2020 yhteishaussa Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjosi yhteensä 1115 aloituspaikkaa suomenkielisissä tutkintokoulutuksissa seitsemällä eri alalla. Hakijoita JAMKiin oli ‭alustavien lukujen mukaan 11 665, joista ensisijaisia 4 491. Suhteessa aloituspaikkoihin ensisijaisia hakijoita oli noin nelinkertaisesti, mikä sijoitti JAMKin Suomen kolmanneksi vetovoimaisimmaksi ammattikorkeakouluksi. ‬‬‬‬‬‬

Hakijoiden määrällä mitattuna liiketalouden päivätoteutus kiinnosti eniten: hakijoita liiketalouden päivätoteutuksen tutkinto-ohjelmaan oli yhteensä 1710, joista ensisijaisia 442. Monimuotototeutukseen hakijoita oli 882, joista 264 ensisijaista.

Tradenomiopinnot kiinnostivat eniten myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) osalta. Selvästi suosituin YAMK-tutkinto oli tänäkin vuonna organisaation ja talouden johtaminen –tutkinto, johon oli 214 ensisijaista hakijaa. Tutkinto kasvatti suosiotaan 55% viime vuodesta.

Suomenkielisiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin hakijoita oli kaikkiaan 826, kun aloituspaikkoja oli 255.

Opinnoilta haetaan joustavuutta

Kiinnostus monimuotototeutuksiin kasvoi kaikkiaan yli neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Erityisesti monimuotototeutukset kiinnostivat teknologia-alalla. Esimerkiksi energia- ja ympäristötekniikan monimuotototeutukseen haki liki kolminkertainen määrä ensisijaisia hakijoita vuoteen 2019 verrattuna.

Toimintaterapeutin monimuotototeutukseen haki peräti 11 ensisijaista hakijaa per aloituspaikka, yhteensä 220 hakijaa. Myös sosionomin monimuotototeutuksen suosio kasvoi. Yhteensä ensisijaisia hakijoita oli 408, mikä on puolet enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkamäärän tuplaamisesta huolimatta yhtä paikkaa haki n. 10 ensisijaista hakijaa.

Yksi selittävä tekijä monimuotototeutusten suosioon on, että ihmiset opiskelevat yhä enemmän esimerkiksi töiden ohessa. Silloin kaivataan joustavia opintoja, jotka voi suorittaa suureksi osaksi tai kokonaan verkossa.

– Yhä useammat haluavat opiskella joustavasti ja siihen on korkeakoulujen luonnollisesti vastattava. JAMKilla on vahvaa osaamista digipedagogiikan saralla. Olemme esimerkiksi olleet vetovastuussa kansallisesta eAMK-hankkeesta. Hanke sai vuoden alussa merkittävän tunnustuksen kulttuuri- ja tiedeministeri Hanna Kososelta ja sitä pidettiin parhaana korkeakoulujen yhteishankkeena kautta-aikojen, kertoo JAMKin rehtori Jussi Halttunen.

Kevään yhteishaku jatkuu seuraavaksi valintakokeilla. Suomenkielisten AMK-tutkintojen valinnoissa käytetään AMK-valintakoetta, joka on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe. Jos kesäkuun alkuun ajoitettua AMK-valintakoetta ei pystytä järjestämään koronavirustilanteen vuoksi, ammattikorkeakoulut toteuttavat opiskelijavalinnan muilla keinoin.
 
Lisätietoja:
Hakijapalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
hakijapalvelut(a)jamk.fi
p.040 556 0409

Centria-ammattikorkeakouluun haki keskiviikkona 1.4.2020 päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa 967 ensisijaista hakijaa, joka on viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan hakemuksia saatiin 2570 vuoden 2019 lukeman ollessa 2175, joten kasvua edelliseen vuoteen on liki 400 hakemuksen verran.

Hakukohteita oli tänä vuonna enemmän kuin aiempina vuosina, ja osa niistä oli uusia. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opiskelupaikkoja oli tänä vuonna jaossa yhteensä 447 sekä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia opiskelupaikkoja 63. Yhtä aloituspaikkaa tavoittelee siten 1,9 ensisijaista hakijaa.  

Edellisvuosien tapaan monimuotototeutukset olivat vetovoimaisimpia, niissä yhtä aloituspaikkaa tavoittelee 4,24 ensisijaista hakijaa. Kiinnostavin hakukohde oli jälleen monimuotototeutuksena tarjottava sosionomikoulutus Ylivieskassa, jonka 30 aloituspaikkaan oli 252 ensisijaista hakijaa.  

Tekniikan koulutuksista kiinnostavin oli tieto- ja viestintätekniikan koulutus, jonka sekä päivä- että monimuotototeutuksiin saatiin hyvin hakemuksia. Myös konetekniikan koulutus uutena hakukohteena veti mukavasti hakijoita.  

Suomalaiset hakijat näyttävät löytäneen myös englanninkieliset koulutukset, sillä niihin saatiin edellisvuosia enemmän hakemuksia - eniten englanninkieliseen sairaanhoitajakoulutukseen. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavista koulutuksista hakijoita kiinnostivat eniten sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus sekä liiketoimintaosaamisen koulutus.

Centrian rehtori Kari Ristimäki tarkastelee hakutulosta tyytyväisenä: - Centrian hakijamäärän kasvu osoittaa luottamusta korkeakoulua kohtaan. Tämän luottamuksen osoituksen otamme ilolla vastaan. Hakutulos kertoo Centrian opetuksen hyvästä maineesta ja laadusta, kannustaen meitä edelleen kehittämään toimintaamme vieläkin paremmaksi.

Kevään yhteishaun todistusvalinnat julkaistaan toukokuun loppupuolella, ja valintakokeet pidetään kesäkuun alussa. - Mahdollisten valintakoemuutosten osalta seuraamme valtakunnallisia linjauksia, ja valmistaudumme erilaisiin skenaarioihin opiskelijavalintojen osalta. Opiskelijat kuitenkin saadaan varmasti valittua, ja reittejä opintoihin on vielä senkin jälkeen, joten huoletta voi näiden osalta olla, summaa opintoasiainpäällikkö Mari Emmes.

Lisätietoja:

opintoasiainpäällikkö Mari Emmes, mari.emmes@centria.fi, p. 044 725 0040

Kevään toinen yhteishaku päättyi keskiviikkona 1.4.2020. Diakonia-ammattikorkeakoulussa oli haussa yhteensä 511 aloituspaikkaa AMK- ja YAMK-koulutuksiin sosiaali-, terveys-, kirkon- ja tulkkauksen aloilla. Diakin koulutustarjonta kiinnosti jälleen hakijoita hakijamäärien noustua lähes kaikilla aloilla ja kampuksilla

Hakijoita Diakiin oli yhteensä 6327 kevään yhteishaussa, ja hakijamäärä nousi keväästä 2019. Ensisijaisesti Diakin valinneita hakijoita oli 1481. Diakin vetovoimaisimmaksi koulutukseksi kaikkien hakijoiden osalta nousi terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto ja aiempien vuosien tapaan suosituimpiin hakukohteisiin kuuluivat myös sosionomi (AMK)-, sosionomi (AMK) diakoniatyö-, sairaanhoitaja (AMK) diakoninen hoitotyö- ja sekä sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnot. 

Hakijamäärät kasvoivat kaikilla Diakin viidellä kampuksella Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Pieksämäen-kampuksen sosionomi (AMK) -koulutus monimuotototeutuksena oli ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhteen vetovoimaisin Diakin koulutuksista.  

– Diak on vuodesta toiseen suosittu hakukohde yhteishaussa. Diakiin hakevat opiskelijat haluavat parantaa maailmaa ja auttaa lähimmäisiä monella tapaa. Se näkyy sosionomin, asioimistulkkauksen, terveydenhoitajan sekä diakonin ja diakonisen hoitotyön tutkintojen suosion vahvistumisessa, sanoo Diakin toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala. 

Opiskelijavalinnat 

Kevään toinen yhteishaku jatkuu opiskelijavalinnoilla. Sosiaali-, terveys- ja kirkon aloilla on käytössä AMK-valintakoe, joka on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe. Tämän hetkisen tiedon mukaan AMK-valintakoe järjestetään Diakin Helsingin-kampuksella 2.-4.6.2020 ja Oulun-, Pieksämäen- ja Porin-kampuksilla 3.-4.6.2020. Mikäli koronatilanteesta aiheutuu muutoksia kokeen tai valintojen toteutukseen, ilmoitamme tästä lähempänä kesäkuuta.  

Tämän lisäksi 40 % suomenkielisten sosiaali-, terveys- ja kirkon alan koulutusten uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.  

Tulkkauksen alan koulutusten opiskelijavalinnassa ei käytetä AMK-valintakoetta, vaan hakijat osallistuvat Diakin omaan valintakokeeseen. Lue tulkkauksen alan valintakokeista lisää täältä. 

Myös YAMK-koulutuksiin hakeneille järjestetään omat valintakokeensa. 

Valinnan tulokset 

Todistusvalinnan tulokset julkaistaan 27.5.2020 mennessä ja opiskelijavalinnat varmistuvat 8.7.2020 mennessä, jollei aikatauluun tule muutoksia koronatilanteen vuoksi. Kerromme nettisivuillamme, kun valinnan tulokset ovat valmiit. Valittujen opiskelijoiden nimiä emme julkaise netissä. 

Hakija näkee lopullisen tilanteensa Opintopolku-palvelusta. Kaikki hakijat saavat tiedon opiskelijavalintojen tuloksesta myös sähköpostitse. 

Hakijalle tarjotaan yhteishaussa vain yhtä opiskelupaikkaa eli ylimmäksi sijoitettua hakukohdetta, johon valinnan tulos riittää. 

Hyväksytyksi tulleiden opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 15.7.2020 klo 15 mennessä. 

Mitä jos et saa opiskelupaikkaa? 

Tutustu Diakin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit suorittaa samoja opintojaksoja kuin Diakin tutkinto-opiskelijatkin. 

Voit myös hakea polkuopintoihin, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Polkuopintojen tavoitteena on suorittaa samat opinnot samassa tahdissa kuin tutkinto-opiskelijat. Syksyllä 2020 alkavat polkuopinnot Diakissa julkaistaan toukokuussa ja haku opintoihin aukeaa heinäkuun puolen välin jälkeen. Lue polkuopinnoista lisää täältä.  

Tutkinto-opiskelijaksi Diakiin voi seuraavan kerran hakea syksyllä 2020. Syksyn yhteishaku keväällä 2021 alkaviin koulutuksiin järjestetään ajalla 2.9.–16.9.2020. 

Lisätiedot: 

• Hakijan sivut 
• Diakin hakijapalvelut, hakijapalvelut@diak.fi, p. 0400 725 384