Careeria kertoi 17.4.2020 lähettämässään tiedotteessa selvitystyön käynnistämisestä koronaepidemian mahdollisista tuotannollisista vaikutuksista yhtiön toimintaan. Työnantajan tahtotilana on koko ajan ollut eri keinoin välttää henkilöstön lomauttaminen. Keskiviikkona 22.4.2020 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena on, että Careeria ei lomauta henkilöstöään. Kaikille, joilta työtehtävät ovat vähentyneet, etsitään korvaavia töitä.

Careeria ei lomauta

Careerian hallitus päätti ylimääräisessä kokouksessaan 14.4.2020 käynnistää selvitystyön koronaepidemiasta aiheutuvista tuotannollisista vaikutuksista yhtiön toimintaan. Careeria siirtyi 17.3.2020 lähtien valmiuslain mukaisten toimien vuoksi etäopetukseen. Samalla myös oppilaitoksen hallinto ja tukipalvelut siirtyivät pääasiassa etätyöhön. Lähes keskeytyneille toiminnoille, kuten ruoka- ja kiinteistöhuolto on etsitty korvaavaa toimintaa tai keskitetty säästettyjen lomien pitäminen hiljaisempana aikana.

Careerian koronaepidemian tuotannollisia vaikutuksia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen ensimmäinen neuvottelu käytiin 22.4.2020. Neuvotteluissa olivat mukana työnantajan sekä ammattijärjestöjen (JUKO/OAJ, JYTY, JHL) edustajat. Neuvotteluissa tultiin siihen ratkaisuun, että Careeria ei lomauta henkilöstöään. Neuvotteluja jatketaan korvaavan työn osalta 29.4.2020. Careeria käynnistää ruoanjakelun perustutkinto-opiskelijoilleen 28.4.2020 alkaen. Tämä parantaa jo osaltaan tilannetta sellaisten toimintojen osalta, joissa varsinaiset työtehtävät ovat vähentyneet.

Etäopetus saa positiivista palautetta ja opiskelijoita valmistuu

Lähiopetusta on Careeriassa toteutettu vain enintään viiden opiskelijan pienryhmille, ja painopisteenä ovat olleet erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja keväällä valmistumassa olevat opiskelijat. Erityisesti näyttöjä on järjestetty oppilaitoksessa työpaikkojen sulkemisen tai rajoitustoimien vaikutusten vuoksi.

Etäopetuksen osalta Careeriassa on tehty digiloikka. Lisäksi opetuspuolella on luotu runsain määrin hyviä etäopetuksen toteutuksen käytäntöjä, joita on jaettu opetushenkilöstön kesken. Uudet koulutukset on aloitettu kokonaan verkossa, Teams on ollut tehokkaassa käytössä ja näyttöjä suoritetaan etäyhteydellä. Sekä Careerian henkilökunta, että opiskelijat ovat pääsääntöisesti selvinneet hyvin koronaepidemian mukanaan tuomista haasteellisista muutoksista opetuksessa ja opiskelussa. Positiivista palautetta etätyöskentelyn toteuttamisesta on tullut niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin.

Lisätietoja: 
Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi

Lämpöpumppumyynnin hyvä vauhti jatkuu. Lämpöpumppuala oivallinen vihreälle Koronaelvytykselle.

Lämpöpumppuvuosi alkoi hyvin. Kasvua viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna oli 13%. 

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan suurimmat 60% kasvuluvut saavutettiin ilma-vesi lämpöpumpuilla. Ilahduttavaa oli myös maalämpöpumppujen myynnin kasvun jatkuminen. 27% kasvu näkyi erityisesti isoissa kohteissa. Moni kerrostalon tai muun ison kiinteistön kaukolämpö- tai öljylämmitys on saanut väistyä lämpöpumppujen tieltä. Myös ilmalämpöpumppujen myynti lisääntyi 8% huolimatta viime vuoden kovista kasvuluvuista. Pientalojen rakentamismäärän tasaantuminen näkyi poistoilmalämpöpumppujen määrän pysymisenä ennallaan. 

Viime vuosihan oli lämpöpumppualalla hurja kasvuvuosi. 30%:n kasvulla saavutettiin noin 100.000 lämpöpumpun vuosimyynti. Lämpöpumppualan vuosittaiset investoinnit ovat 600 miljoonan luokkaa, pääosin kuluttajien tekeminä.  Niillä tuotetaan joka vuosi lisää noin 1 TWh puhdasta, polttamisesta vapaata lämmitys- ja jäähdytysenergiaa. Suomen miljoonan lämpöpumpun tuotanto on yli 10 TWh/a eli 15% asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergiasta.

Koronaelvytykseen lämpöpumpuilla

Ainakaan vielä ensimmäisellä neljänneksellä emme nähneet Koronaepidemian vaikutusta lämpöpumppumyyntiin, mutta uskomme, että vaikutuksia tulee - kertoo SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.  Mutta lämpöpumppuala on oivallinen sektori myös Koronaepidemian aikaiselle tai jälkeiselle vihreälle elvytykselle. 

Jussi Hirvonen lähettää terveisinä valtiovallan Koronaelvytyksen mietintöihin. Muutama yksinkertainen, kustannustehokas toimenpide kuten kotitalousvähennyksen kasvattaminen energiaremontteihin, nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistaminen ja kohdistaminen suoremmin ja selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon, vihreiden rahoitus- ja vakuusinstrumenttien luominen toisivat nopeasti vuosittain satojen miljoonien arvosta lisäinvestointeja. Lämpöpumppuala reagoi nopeasti, koska toiminnan sisältöä ja tuotteita ei enää tarvitse keksiä, se on jo volyymiltaan isoa, työvoimavaltaista, kotimaista, varsin paikallista, ei vaadi pitkiä hankesuunnitelmia ja ala on jo sinälläänkin varsin kilpailukykyistä. 

3 miljardin reaalipotentiaali pelkästään öljylämmityksessä ja kerrostalojen poistoilmassa

Potentiaalia lämpöpumpuille on. Suomessa on esimerkiksi noin 150.000 öljylämmittäjää. 38.000 kerrostaloa päästää 23-asteista poistoilmaa katolle talollisen kahdessa tunnissa sellaisenaan ympärivuoden. Jos vaikka 100.000 öljylämmittäjää innostetaan vaihtamaan puhtaaseen lämmitykseen ja 10.000 kerrostalon poistoilman hukkalämmöt otettaisiin talteen poistoilmalämpöpumpulla, merkitsisi se noin 3 miljardin arvosta nopeasti käynnistyviä kannattavia investointeja. Jos poliittista halua ja tahtoa löytyy, tämä investoinnit olisivat realistisesti tehtävissä 5 vuodessa ja kohtuullisen kevyellä kepillä, porkkanalla ja rahoitusinstrumenteilla. Valtaosa porkkanarahoista palautuu valtiolle alv- ja muina veroina, työllistymisenä, talouden virkistymisenä sekä myös vientinä. Pelkästään näiden kahden esimerkin päästö- ja polttovapaana tuotantona puhutaan noin 5 TWh/a ja päästövähenemä useasta milj.t C0₂-ekv.

Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi , Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi.

Ajatuspaja Alkion tutkimuskoordinaattoriksi ja toiminnan käynnistäjäksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Pauliina Maukonen-Kärkkäinen. Hän aloittaa tehtävässään 4.5.2020. Ajatuspaja Alkio toimii osana Maaseudun Sivistysliittoa. Toiminnassa ensimmäisen vuoden sisällöt keskittyvät kansanvaltaan, nuorten osallisuuteen ja demokratiataitoihin sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Yleisenä tavoitteena Ajatuspaja Alkiolla on tuottaa valituista aiheista tietoa, uusia näkökulmia ja toimenpide-ehdotuksia päätöksentekoon sekä herättää yhteiskunnallista aktiivisuutta ja keskustelua saattamalla yhteen tutkijoita, asiantuntijoita, päättäjiä ja kansalaisia. 

Maukonen-Kärkkäinen siirtyy ajatuspajan tutkimuskoordinaattoriksi Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajan tehtävästä. Ennen keskustauraansa hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa valtio-opin ja kulttuuripolitiikan oppiaineissa tutkijana ja opettajana sekä ollut perustamassa kansalaistoiminnan yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen keskusta ja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus CUPORE:a. Maukonen-Kärkkäisellä on tutkijakoulutus. 

LISÄTIETOJA

MSL:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Perttula, puh. 050 570 4322, tohtori.perttula@gmail.com

MSL:n toiminnanjohtaja Paula Yliselä, puh. 040 719 1687, paula.ylisela@msl.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu perjantaina 24.04.2020 yhteensä 87 opiskelijaa. Valmistuvista on restonomeja (ylempi AMK) 1, ensihoitajia (ylempi AMK) 1, geronomeja (ylempi AMK) 1, sairaanhoitajia (ylempi AMK) 8, terveydenhoitajia (ylempi AMK) 1, tradenomeja (ylempi AMK) 4, metsätalousinsinöörejä (AMK) 4, restonomeja (AMK) 3, fysioterapeutteja (AMK) 2, geronomeja (AMK) 2, ensihoitajia (AMK) 3, sairaanhoitajia (AMK) 19, sosionomeja (AMK) 8, terveydenhoitajia (AMK) 5, tradenomeja (AMK) 7 ja insinöörejä (AMK) 18.

Kouvola

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (AMK)

Kuusikunnas Satu Maarit, Kouvola                                 

Rautio Kati Johanna, Mäntsälä                                                   

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Auvinen Jasmina Sinja Meri, Kouvola                             

Junnila Iida Anniina, Vantaa                                           

Juntunen Julia Anna Karolina, Kouvola                                       

Kämäräinen Paula Marjaana, Kotka                                

Nöjd Heidi Annika, Kouvola                                            

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Master of Business Administration,

tradenomi (ylempi AMK)

Järvenpää Ulla Maija, Iitti               

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Salmi Annika Maarit, Kouvola                                         

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Jämsen Jatta Arleena, Kouvola                                                  

Moilanen Niko Petteri, Lahti                                           

Kotka

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Raitanen Maija Elisabet, Kouvola                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Ek Emmi Johanna, Loviisa                                             

Hämäläinen Jenni Johanna, Kotka                                 

Laine Ella Riikka, Kouvola                                              

Nurmilaukas Sanna Maarit, Kouvola                               

Suomi Laura Hannele, Kouvola                                                  

Valjakka Maaret Anneli, Mikkeli                                                  

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Salmi Krista Maria, Kotka                                            

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Floman Helene Annina, Porvoo                                               

Humberg Olga Ellinoora, Kotka                                               

Härkönen Hanna-Maria, Kotka                                                 

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Kurkaa Jaakko Arvid, Lappeenranta                                       

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Hyttinen Jani Tapani, Lahti                                             

Kauppinen Julia, Kotka                                                  

Kuusinen Salla-Maria Selinda, Kotka                              

Leskinen Tuomas Valtteri, Porvoo                                  

Mandrik Sergey, Kotka                                                  

Myllymäki Susanna Marjut, Jyväskylä                             

Solonen Ville Santeri, Imatra                                          

Ström Tommi Tapani, Kotka                                           

Taponen Terhi Elisa, Kouvola                                        

Virtanen Henri Markku Mikael, Tampere                                     

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Virtanen Aleksi Eino Antero, Tampere                            

Mikkeli

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Minkkinen Riina Johanna, Mikkeli                                               

Rehn Reetta Lotta Lyydia, Mikkeli                                  

Taipale Lauri Heikki Matias, Saarijärvi                            

Tanttu Juho Topias, Hirvensalmi                                                

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK)

Immonen Jasmin Johanna, Espoo                

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Aalto Anni Kristiina, Jyväskylä                                                    

Järventausta Heidi Maria, Tammela                                

Puustinen Tero Ensio, Mikkeli                                        

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Heikkinen Anu Minna Liisa, Mikkeli                

Niskanen Outi Pirjo Hannele, Heinola            

Puhakainen Katja Kristiina, Heinola               

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (ylempi AMK)

Tulla Maarit, Kangasniemi                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Choklat Jasmina Amira, Jyväskylä                                  

Hämäläinen Laura Maria Katriina, Puumala                                

Knuutinen Julia Lilja Maria, Mikkeli                                 

Konttinen Ira Sarah Maria, Vantaa                                  

Pekkola Maarit Johanna, Vantaa                                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Heikkonen Laura Kristiina, Inari                                                  

Hjelt Saara, Lempäälä                                                   

Hänninen Anni Krista Katariina, Mikkeli                                       

Merelle Jody, Mikkeli                                         

Partanen Kati Kristiina, Kuopio                                                   

Pulliainen Jamina Elisabeth, Helsinki                              

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Lämsä Heli Kirsi Johanna, Mikkeli                                  

Ojala Juha Tuukka Petteri, Vantaa                                 

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Gutovskaia Ekaterina, Venäjä                                        

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Koistinen Tanja Kyllikki, Mikkeli                

Poutiainen Marjo Päivi Anneli, Mikkeli                

Ruhanen Mia Mari Susanna, Mikkeli                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Tersa Mona Sofia, Lappeenranta                                               

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Huovinen Pirkko Riitta, Liperi                

Korjus Katja Susanna, Kouvola                

Mannermaa Minna Maria, Savonlinna                

Tevana Laura Reetta Marika, Joensuu                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Muilu Asta Marika, Muurame                                          

Tuononen Mira Satu Marika, Sotkamo                                        

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Koivukangas Salla Pauliina, Kempele                             

Röksä Anna-Mari, Joensuu                                            

Tanner Terhi Tuulia, Tampere                                                     

Mikä olisi nolointa ikinä? Millaisia haaveita on ammattinäyttelijällä? Entä jos oma unelma ei meinaakaan toteutua? Miten selviämme pettymyksistä? Mikä saa yrittämään yhä uudelleen? Mikä oikeastaan on onnistumista? 

Keskiviikkona 29.4.2020 klo 18-19.30 Mikkelin poikateatterin ohjaaja Joonas Veijanen ja näyttelijä, Putous-tähti Antti Tuomas Heikkinen keskustelevat YouTube-livelähetyksessä unelmista ja mokaamisesta Tekevälle sattuu -tapahtumassa.

Xamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia tuo nämä teatterin tekijät kertomaan nuorille omakohtaisten kokemusten kautta, miten mokista selviää ja mitkä unelmat ovat vieneet heitä elämässä eteenpäin, ja miten yrittäjämäinen asenne siinä näkyy. Youtube-live on seurattavissa osoitteessa: https://youtu.be/i5UYwKbglvs   

Myös jokainen osallistuja pääsee tuomaan esiin omat mokatarinansa jaetun Padlet-seinän kautta: https://padlet.com/tekevallesattuu/mokatarinat. Nuorilta kerätään kommentteja ja kysymyksiä jo ennen live-tapahtuman alkua ES Nuokulla.

Tekevälle sattuu -tapahtumasarjassa Joonas Veijanen haastattelee yhteensä kolmea oman tiensä kulkijaa. Haastattelussa ovat aiemmin olleet fysioterapeutti, bodyfitness-kilpailija Ilona Haapaniemi ja sarjayrittäjä Johannes Laine.  

Tietoa Tekevälle sattuu -tapahtumasta: https://etela-savo.regionoflearning.eu/activities/8699

ES Nuokku on nuorisotila verkossa

ES Nuokku on koronaepidemian aikana perustettu uusi verkkonuorisotila, jota eteläsavolaiset nuorisotyöntekijät ohjaavat yhteistyössä nuorten suosimalla Discord-alustalla.

Myös Juvenia ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat tukeneet ES Nuokun käynnistämistä ja nuorisotyön kentällä tapahtuvaa digiloikkaa. ES Nuokku löytyy osoitteesta https://discord.gg/FjBCt3H.

Digillä duuniin! - Digitaaliset sovellukset nuorten työllisyyspalveluissa -hankkeessa on vuosina 2017-2020 kehitetty ja toteutettu monia pelillisyyteen, digitaalisuuteen, yrittäjyyteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen liittyviä menetelmiä, koulutuksia ja tapahtumia. Tekevälle sattuu on viimeinen nuorille suunnattu tapahtuma, jonka toukokuun lopussa päättyvä hanke järjestää.

- Halusimme toteuttaa tapahtuman mahdollisimman helposti lähestyttävästi verkossa. Nyt se on kaikkien saavuttavissa tässä ajassa, jossa moni nuorille suunnattu tapahtuma peruuntuu, kertoo Digillä duuniin! -hankkeen projektipäällikkö Heikki Kantonen Xamkista.

Lisätietoja:

Heikki Kantonen, projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia
heikki.kantonen@xamk.fi,  p. 040 774 9246

Digillä duuniin! – Digitaaliset sovellukset nuorten työllisyyspalveluissa -hankkeen toteutusaika on 1.6.2017–31.5.2020. Hanke kehitti työllisyyttä tukevia palveluja ja menetelmiä sekä nuorten työelämätaitoja ja -valmiuksia Etelä-Savon syrjäseuduilla digitaalisuutta, pelillisyyttä, yrittäjyyskasvatusta sekä sosiaaliseen vahvistamiseen pohjautuvia ryhmätoimintoja hyödyntäen.

Hankkeen kohderyhmänä olivat alle 30-vuotiaat, eteläsavolaiset, syrjäseuduilla asuvat nuoret sekä erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Hanketta hallinnoi nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia (Xamk) ja osatoteuttajana hankkeessa toimi Otavia (ent. Otavan Opisto). Yrittäjyyskasvatukseen ja -valmennukseen liittyvistä toimenpiteistä vastasi Xamkin Pienyrityskeskus.

Etelä-Savon alueellinen hanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Hankkeen verkkojulkaisut:

Oppimisen paikka http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-214-6 

Myönteisiä matkaeväitä https://www.theseus.fi/handle/10024/333429 

KOHINA Pelinjohtajan opas https://drive.google.com/file/d/1zx-fxiDlGP45lRRfN61fdA18kEtYT9US/view 

www.xamk.fi/digilla-duuniin

korjaus: verkon kautta lauantaina 30. toukokuuta ja yhteinen juhapäivä lauantaina 29.8.2020

_ _ _ 

Tulevat ylioppilaat päättävät opintonsa joka tapauksessa 30. toukokuuta, jolloin järjestetään kaupungin jokaisen lukion oma yhteinen juhlahetki verkon kautta.

Lahden kaupungin lukioista keväällä valmistuvien ylioppilasjuhlat järjestetään lauantaina 29.8.2020. Päivä on myös valtakunnallinen suositus juhlien järjestämisajankohdasta.  

Tulevat ylioppilaat päättävät opintonsa joka tapauksessa 30. toukokuuta. Koronaepidemian aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen ylioppilaat saavat lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen postitse juhlapäivään mennessä.  

- Lahden kaupungin lukioissa on suunnitteilla, että rehtorit esittävät oman videotervehdyksensä valmistuville verkon kautta. Tavoitteena on järjestää jokaisen lukion oma yhteinen lakitushetki ja tällä tavoin tuoda poikkeuksellisissa oloissa juhlamieltä ylioppilaiden valmistumishetkeen 30. toukokuuta, kertoo Lahden lukiojohtaja Heikki Turunen. 

Tänä keväänä kirjoittaneet abiturientit ja kirjoitusten sujumisesta vastannut henkilöstö ovat työskennelleet kovassa paineessa. Turusen mukaan lisäjännitystä tuotti huoli terveenä pysymisestä ja kirjoitusten läpi viennistä.  

- Nyt kannattaa valmistumisesta onnitella itseään ja mahdollisuuksien mukaan juhlistaa sitä omassa perhepiirissä ja viettää lakkiaispäivää ajankohdan virallisten suositusten mukaan. 

Lukiojohtaja Turunen toivoo, että elokuulle siirrettävään yhteiseen ylioppilasjuhlapäivään mahdollisimman moni pääsee osallistumaan.     

Elokuun ylioppilasjuhlien valmistelu on Lahdessa aloitettu ja käytännön järjestelyistä viestitetään ylioppilaille ja koteihin kevätlukukauden kuluessa.  

Lisätietoja

Lahden kaupunki, lukiokoulutuspalvelut
lukiojohtaja Heikki Turunen, 044 7161330 
kaupungin lukioiden rehtorit

Kuntien ja kuntayhtymien tarve lomautuksiin ja palkanmaksun keskeytyksiin on kuukaudessa jyrkästi kasvanut, selviää KT:n tekemästä kyselystä. Maaliskuun puolivälissä tehdyn edellisen kyselyn mukaan näiden toimien piirissä oli noin 29 400 ihmistä, nyt luku on 37 500.

Vastaajista yli kaksi kolmesta arvioi turvautuvansa lomautuksiin tai palkanmaksun keskeytyksiin. Toimista lomautuksia on 85 prosenttia, palkanmaksun keskeytyksiä 15 prosenttia.

Tällä viikolla tehtyyn kyselyyn vastasi 250 kuntaa ja kuntayhtymää. Niiden palveluksessa on 350 000 ihmistä eli 84 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä Edellisessä kyselyssä vastaajia oli 252. Ne edustivat vajaata 70 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä.

Lomautukset ja palkanmaksun keskeytykset seurausta epidemiasta

Vastaajista 81 prosenttia sanoo, että kasvanut tarve lomautuksiin johtuu ennen muuta koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta. Kunnat ovat joutuneet keskeyttämään useiden palveluiden tuottamisen, mikä on vähentänyt kunta-alan töitä.

Lisää painetta tulee jo valmiiksi kehnossa tilassa olleen kuntatalouden heikkenemisestä. Epidemiaa edeltänyt heikko taloudellinen tilanne oli perusteluna neljällä prosentilla. Vastaajista 15 prosenttia kertoi toimien syyksi sekä epidemian että talouden tilan.

– Vaikka koronaepidemia olisi nopeasti ohi muualla yhteiskunnassa, niin kuntasektorilla sen talousvaikutukset kestänevät pitkään, jopa useita vuosia, varoittaa KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Useat vastaajat kertoivat, että päätöksiä lomautuksista tai muista toimista vielä valmistellaan tai harkitaan, eikä lopullisia ratkaisuja esimerkiksi niiden laajuudesta ole vielä tehty. Joidenkin mukaan kevät ehkä vielä selvitään ilman tällaisia toimia, mutta ne voivat olla edessä syksyllä.

Monessa kunnassa yhteistoimintaneuvottelut on kuitenkin aloitettu tai aloitetaan pian. KT:n toisaalta keräämien tietojen mukaan YT-neuvottelut on jo käynnissä 150 kunnassa tai kuntayhtymässä.

Toimet kohdistuvat eniten varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön

Arviolta reilu kolmannes mahdollisesti lomautettavaksi ja palkanmaksun keskeytyksen kohteeksi joutuvista on varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Joka kuudes olisi opetushenkilöstöä. Toimien kohteeksi arvioidaan joutuvan myös paljon kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen, hallinnon sekä ateria- ja puhdistuspalveluiden henkilökuntaa. Myös opetusta avustava henkilöstö kuten koulunkäynti-, iltapäiväkerho- ja nuoriso-ohjaajat, työpajahenkilöstö ja kansalaisopistojen opettajat mainittiin.

Lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä arvioidaan tulevan vähemmän sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pelastustoimessa niitä ei ole lainkaan.

Toimien voimassaolo on kuntatyönantajien tämän hetken arvion mukaan keskimäärin neljä viikkoa. Lopulta toteutuvien lomautusten kestoja on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. Toteutumaan vaikuttaa merkittävästi se, kuinka pitkään poikkeusolot jatkuvat ja palveluiden tuotanto on keskeytyksissä.

Monessa vastauksessa todetaan, että kunta-alalla lomauttaminen on vaikeaa. Kuntien ja kuntayhtymien päätöksiä myös riitautetaan toistuvasti.

Henkilöstölle etsitään laajalti korvaavaa työtä

Vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä moni myös etsii ensin muita keinoja kuin lomauttaa tai katkaista palkanmaksu. Tavallisinta on etsiä henkilöstölle korvaavaa työtä, mutta etenkin pienissä kunnissa sellaisten löytäminen on vaikeaa. Rekrytoinnit on kielletty, määräaikaisuuksia ei jatketa.

Taloudellisten vaikutusten uskotaan ulottuvan pitkälle, jopa vuoteen 2022.

KT:n keräämät luvut perustuvat tuoreisiin tehtyihin arvioihin ja voivat sen vuoksi muuttua nopeasti. Osa lomautuksista ei ehkä toteudu, toisaalta niitä voi tulla nyt arvioitua enemmän.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, puh. 050 502 0300
Johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti, puh. 050 527 1092

korjaus: verkon kautta la 30.5. ja yhteinen juhlahetki la 29.8.

_ _ _ 

Tulevat ylioppilaat päättävät opintonsa joka tapauksessa 30. toukokuuta, jolloin järjestetään kaupungin jokaisen lukion oma yhteinen juhlahetki verkon kautta.

Lahden kaupungin lukioista keväällä valmistuvien ylioppilasjuhlat järjestetään lauantaina 29.8.2020. Päivä on myös valtakunnallinen suositus juhlien järjestämisajankohdasta.  

Tulevat ylioppilaat päättävät opintonsa joka tapauksessa 30. toukokuuta. Koronaepidemian aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen ylioppilaat saavat lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen postitse juhlapäivään mennessä.  

- Lahden kaupungin lukioissa on suunnitteilla, että rehtorit esittävät oman videotervehdyksensä valmistuville verkon kautta. Tavoitteena on järjestää jokaisen lukion oma yhteinen lakitushetki ja tällä tavoin tuoda poikkeuksellisissa oloissa juhlamieltä ylioppilaiden valmistumishetkeen 30. toukokuuta, kertoo Lahden lukiojohtaja Heikki Turunen. 

Tänä keväänä kirjoittaneet abiturientit ja kirjoitusten sujumisesta vastannut henkilöstö ovat työskennelleet kovassa paineessa. Turusen mukaan lisäjännitystä tuotti huoli terveenä pysymisestä ja kirjoitusten läpi viennistä.  

- Nyt kannattaa valmistumisesta onnitella itseään ja mahdollisuuksien mukaan juhlistaa sitä omassa perhepiirissä ja viettää lakkiaispäivää ajankohdan virallisten suositusten mukaan. 

Lukiojohtaja Turunen toivoo, että elokuulle siirrettävään yhteiseen ylioppilasjuhlapäivään mahdollisimman moni pääsee osallistumaan.     

Elokuun ylioppilasjuhlien valmistelu on Lahdessa aloitettu ja käytännön järjestelyistä viestitetään ylioppilaille ja koteihin kevätlukukauden kuluessa.  

Lisätietoja

Lahden kaupunki, lukiokoulutuspalvelut
lukiojohtaja Heikki Turunen, 044 7161330 
kaupungin lukioiden rehtorit

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen 16.3.2020 alkaen. Tällä hetkellä voimassa olevat valtakunnalliset koronaviruksen rajoittamistoimet pitävät koulut suljettuina 13.5. saakka. Valtioneuvoston odotetaan päättävään loppukevään toimenpiteistä ensi viikolla.

Gradiassa on oman arvion perusteella päätetty jatkaa etäopetusta joka tapauksessa 30.5. saakka. Käytännössä Gradian oppilaitosten opiskelijat eivät enää palaa kouluihin kevätlukukaudella.

Kevään valmistujaisjuhlat järjestetään etäyhteyksillä ja niistä tiedotetaan viimeistään toukokuun alussa.

Etäopetusta jatkamalla pyritään varmistamaan opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuus sekä toiminnan sujuvuus. Siirtyminen etäopetukseen tapahtui ripeästi, ja toiminta sujuu Gradian opiskelijoilta ja henkilökunnalta keräämän palautteen perusteella olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin. Myös valtaosa opetuksen tuki- ja hallintopalveluiden henkilöstöstä työskentelee etänä.

”Vallitseva tilanne ei joka suhteessa ole paras mahdollinen, mutta vahva arviomme on, että koulutuksen siirtäminen kevään viimeisiksi päiviksi takaisin kouluihin ei vastaisi tarkoitustaan eikä edistäisi turvallisuutta. Osa opetuksesta voidaan tälläkin hetkellä turvallisuudesta huolehtien toteuttaa kontaktiopetuksena. Näin toimimme esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa valmistumisen edellytyksenä olevien näyttöjen suhteen”, kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski tiivistää.

Kesäkautta hyödynnetään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan, ja Gradian tavoitteena on koronatilanteen salliessa siirtyä mahdollisimman normaaliin toimintaan elokuusta alkaen. Etätyöskentelystä ja -pedagogiikasta on syntynyt paljon hyviä käytänteitä, joita jatketaan myös tulevaisuudessa.

Gradia jatkaa toukokuun ajan ruoanjakelua kouluruokailuun oikeutetuille etäopiskelijoille. Pelkästään huhtikuussa jaetaan noin 30 000 ruoka-annosta lisukkeineen. Muutoinkin etäopiskelua tuetaan tehostetusti yhteistyössä opiskelijahuollon ja -terveyden toimijoiden kanssa.

Lisätietoa:

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100, vesa.saarikoski@gradia.fi

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston Innovaatiokeskus järjesti 15.-17.4.2020 sOULUtions SOS –virtuaalitapahtuman, jossa opiskelijat auttoivat pk-yrityksiä ratkomaan koronakriisin aiheuttamia haasteita.  Lähes 50 opiskelijaa ratkoi kahdeksan oululaisen yrityksen ongelmia. Tapahtuma toteutettiin täysin etänä verkkoyhteyksien kautta.  

- Tapahtuma oli todella mielenkiintoinen ja antoisa myös yritykselle. Opiskelijoiden näkemykset ja ajatukset ovat hyvin tervetulleita, koska ne edustavat uuden sukupolven näkemystä, joka meiltä jo pidempään työelämässä olleilta puuttuu. Digitaalisuus kaikissa muodoissaan tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia, joita päivittäisessä työelämässä ei ymmärretä eikä osata nähdä osana myös ravintola- ja majoituspalveluja. Maailma tulee muuttumaan pysyvästi ja siksi digitaalisuus ja verkon yli tapahtuva kaupankäynti ja ihmisten kohtaaminen tulevat olemaan jatkossa koko ajan isompi osa toimivaa yhteiskuntaa. Olemme äärimmäisen kiitollisia opiskelijoiden työpanoksista ja innostavista ratkaisuehdotuksista, haasteen antanut Veli-Pekka Pohjola De Gamlas Hem hotellista kertoo.

-  Tämä tapahtuma oli erinomainen osoitus Oamkin ketteryydestä sekä digitaalisista valmiuksista. On hienoa, että pystyimme toimimaan yritysten apuna ja saimme innostettua myös opiskelijat auttamaan. Kehitämme jatkuvasti uusia digitaalisia oppimiskeinoja, joita tarvitaan myös poikkeusajan jälkeen, Oamkin rehtori Jouko Paaso toteaa.  

Osallistujat jaettiin tiimeihin, jotka toimivat yhdessä kolmen päivän ajan. Tapahtuman aikana tiimit loivat kahdeksan erilaista ratkaisua vastaamaan yritysten antamiin haasteisiin. Tapahtuma toteutettiin Design Sprint –konseptia mukaillen yhteistyössä Boija Works osuuskunnan asiantuntijoiden kanssa.

Ideoiden kehittämistä jatketaan Avanto-yrittäjyysohjelman ja Innovaatiokeskuksen tukemana. 

Innovaatiokeskus palvelee yrityksiä sOULUtions –konseptilla myös jatkossa.  Tapahtumaa kehitetään edelleen ja uusia muotoja valmistellaan jo kovaa vauhtia.  

Lisätietoa: 

Oulun ammattikorkeakoulu 

Projektisuunnittelija Essi Kangasniemi, 040 8314154, essi.kangasniemi@oamk.fi  

Tapahtuman nettisivu: www.soulutions.fi 

Gaudeamuksen syksyn monipuolisessa tietokirjakattauksessa kuljetaan historian vähän kartoitettuja polkuja, pohditaan vallan ja politiikan solmukohtia sekä ratkaistaan ihmiskunnan ehkä suurinta ongelmaa, väärinymmärrystä.

Kanava-palkittu Petteri Pietikäinen tarkastelee uutuuskirjassaan mielenterveyden häiriöiden hoidon koskettavaa historiaa Suomessa, Charlotta Wolff avaa ovet suomalaisten suurkauppiaiden elämään, Timo R. Stewart kertoo uskomattoman tositarinan runoilija Valter Juveliuksen seikkailuista liitonarkin löytämiseksi ja Arto Mustajoki etsii ratkaisuja väärinymmärryksiin ihmisten välillä. Myös keväällä käynnistynyt Tiedekulmapokkari-sarja saa jatkoa.

Syksy tuo mukanaan ajankohtaista ja tutkittua tietoa myös aivotutkimuksesta, Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vaiheista ja monesta muusta aiheesta. Miksi Kyllikki Saaren murha muistetaan edelleen? Miten neuvostoliittolaiset pääsivät käsiksi haluttuun länsimuotiin? Entä kuinka työelämän tehokkuusajattelu näkyi jo sotienjälkeisessä Suomessa?

Arvostelukappaleet: info@gaudeamus.fi
Tilaa syksyn luettelo painettuna: info@gaudeamus.fi
Tutustu uutuuskirjoihin verkkosivuilla
Selaa digitaalista syksyn luetteloa

Syksyn 2020 uutuuskirjat

Petteri Pietikäinen
Kipeät sielut. Hulluuden historia Suomessa

Kipeät sielut syventyy sairauskertomusten avulla mielenterveyspotilaiden kokemuksiin ja mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa autonomian ajalta 1950-luvulle. Sairaala-ja laitospotilaiden lisäksi tutustutaan kylähullujen ja muiden laitoshoidon ulkopuolella eläneiden arkeen. Petteri Pietikäinen voitti Kanava-palkinnon teoksestaan Hulluuden historia vuonna 2013.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-090-5 / Sidottu B5 / Noin 380 sivua, kuvitettu / KL 92, 59.56109 / Suositushinta 34 € 

Olli Bäckström
Lumikuningas. Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota  

Lumikuningas kertoo 30-vuotisen sodan (1618–1648) legendaarisimmasta vaiheesta eli vuosista 1630–1632, jolloin Kustaa Aadolf marssi armeijoineen Saksaan ja kuolemattomaan maineeseen. Suomalaiset hakkapeliitatkin liitetään usein tähän Eurooppaa vavisuttaneeseen sotaan. Mutta olivatko he Kustaa Aadolfin armeijan ratsusotilaseliittiä vai pelkästään kansallisromanttisen historiankirjoituksen luoma myytti?

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-079-0 / Sidottu B5 / Noin 420 sivua, kuvitettu / KL 91.7 / Suositushinta 34 € 

Timo R. Stewart 
Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys 

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Myllerryksen keskellä seisoo suomalainen runoilija ja maanmittari Valter Juvelius. Hän oli retkikuntineen paikalla etsimässä Vanhassa testamentissa mainittua kuuluisaa liitonarkkia. Juvelius uskoi löytäneensä salakirjoituksen, joka paljasti Jerusalemin temppelin aarteiden kätköpaikan.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-096-7 / Sidottu B5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 91.81 / Suositushinta 34 € 

Yury Shikalov 
Markat, farkut ja sukkahousut. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa 

Neuvostoliitossa suomalaisturisti saattoi lyödä rahoiksi länsimaisilla vaatteilla ja tavaroilla, joita paikalliset trokarit ostivat ja myivät eteenpäin. Teos vie railakkaalle matkalle 1950–1980-lukujen neuvostoarkeen ja samalla suomalaisen turismin lähihistoriaan. Kirjaa varten on haastateltu niin suomalaisia kuin venäläisiäkin, joilla on omakohtaisia kokemuksia neuvostovuosilta. Kerrontaa värittävät myös Yury Shikalovin omat muistot.  

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345-095-0 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 97.14 / Suositushinta 32 € 

Juho Saari 
Kuuluisan kuoleman varjo. Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? 

Kyllikki Saari katosi toukokuisena sunnuntai-iltana vuonna 1953 matkalla hengellisestä nuorisotilaisuudesta kotiin. Teos on keskusrikospoliisin hallussa olevaan esitutkinta-aineistoon perustuva tutkimus tapahtumasarjasta, joka käynnistyi 17-vuotiaan Saaren katoamisesta. Samalla murhaa tarkastellaan 1950-luvun suomalaisten jaettuna kokemuksena. Kirja ei paljasta syyllistä, mutta se kertoo, miksi tapaus on vanginnut suomalaisten mielet seitsemän vuosikymmenen ajan.

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345- 093-6 / Nidottu A5 / Noin 280 sivua, kuvitettu / KL 30.1 / Suositushinta 32 € 

Arto Mustajoki  
Väärinymmärryksiä. Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? 

Väärinymmärryksiltä ei välty kukaan. Vaikka ne usein ovat pieniä ja arkisia, joskus niillä on suuria seurauksia. Ne rikkovat ihmissuhteita, lyövät kapuloita politiikan ja kaupan rattaisiin ja vaarantavat ihmishenkiä. Ihmisten välisen kommunikaation epäonnistuminen saattaa jopa olla maailman suurin ongelma. Väärinymmärryksiä auttaa tunnistamaan kommunikaation sudenkuoppia ja erhetulkintojen mahdollisuuksia. Kun ymmärrämme, miksi emme aina ymmärrä toisiamme, voimme kehittyä paremmiksi puhujiksi ja kuuntelijoiksi.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-087-5 / Nidottu A5 / Noin 400 sivua / KL 14.14 / Suositushinta 34 € 

Charlotta Wolff 
Edelläkävijät. Neljän suurkauppiassuvun tarina modernisoituvasta Suomesta 

Wolffin, Hackmanin, Borgströmin ja Dahlströmin menestyvät kauppiassuvut jättivät jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan. Teos avaa ovet suurkauppiaiden kartanoihin ja kauppahuoneisiin 1800-luvun Viipurissa, Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Taloudellisen menestyksen lisäksi yhteiskunnallinen eliitti vaali myös kulttuurista sivistystä ja piti tärkeänä rehellisyyttä ja heikommista huolehtimista.

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345-098-1 / Sidottu B5 / Noin 250 sivua, kuvitettu / KL 92 / Suositushinta 34 € 

Marke Ahonen 
Oopiumia ja ajatusharjoituksia. Kirjoituksia antiikin lääketieteestä ja filosofiasta

Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Oopiumia ja ajatusharjoituksia kertoo antiikin ihmisten suhteesta kehoon, sairauksiin ja kärsimykseen. Se kartoittaa antiikin käsityksiä kulkutaudeista, unettomuudesta, mielenterveydestä ja melankoliasta, vesikauhusta, seksin terveysvaikutuksista, sukupuolesta ja sairauksien alkuperästä, lääkeaineista, viinistä, kanelista ja oopiumista. Lääketieteen ohella filosofia oli antiikin ihmisille olennainen hoitomuoto.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-077-6 / Sidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 91.17, 11.1, 59.3 / Suositushinta 29 € 

Heli Rantala 
Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa

1700- ja 1800-luvun taitteen Euroopassa seikkailleiden suomalaisten kirjoituksista piirtyy esiin muotokuva kiihkeää aikaa eläneestä maanosasta, jota teollistuminen ja vallankumoukset myllersivät. Teoksessa seurataan esimerkiksi kreivitär Sophie Creutzin, taidemaalari Mathilda Rotkirchin, lääkäri Immanuel Ilmonin sekä fennomaani J. V. Snellmanin matkantekoa eri puolilla Eurooppaa Holsteinin puutarhoista Wienin ravintoloihin ja Etnan rinteille.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-092-9 / Sidottu A5 / Noin 250 sivua, kuvitettu, värikuvaliite / KL 91.8 / Suositushinta 32 € 

Tiedekulmapokkari 2 
Kuka maailmaa hallitsee? Vallan umpisolmuja avaamassa 

Maailmaa pirstovat vanhojen jakolinjojen ohella uudet ja vielä jäsentymättömät rajat. Demokratiaa koettelevat niin vihapuhe, valeuutisten levittäminen kuin vahvojen johtajien ja nationalismin paluu. Teoksessa eturivin tutkijat avaavat vallan umpisolmuja ajankohtaisista näkökulmista geopolitiikasta sosiaaliseen mediaan. Kuka maailmaa hallitsee? jatkaa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa suunniteltua Tiedekulmapokkari-sarjaa, joka tarjoilee lukijoille helposti lähestyttävää tutkimustietoa ajankohtaisista aihepiireistä.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-097-4 / Pokkari / Noin 200 sivua / KL T32 / Hintaryhmä G / Suositushinta 12 € 

Ilkka Niiniluoto 
Tekniikan filosofia 

Tekniikka on läsnä kaikkialla ja säätelee vahvasti kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä. Mutta auttaako tekniikka ihmiskuntaa kukoistamaan, vai ajaako se koko maapallon kohti tuhoa? Tekniikan kehityksen hallittavuus on noussut ihmiskunnan kohtalonkysymykseksi, kun jälkiteollista kulutusyhteiskuntaa muokkaavat uudet vahvat teknologiat, kuten digitalisaatio ja tekoäly. Ratkaisut ihmiskunnan suuriin kysymyksiin voidaan saavuttaa vain ihmistieteilijöiden ja insinöörien yhteistoiminnan avulla. 

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345-088-2 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 11, 60 / Suositushinta 34 € 

Petri Paavilainen
Kuinka ajatukset syntyvät. Aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä 

Voiko kognitiivisia toimintoja paikantaa aivojen eri osiin? Onko vapaan tahdon ajatus sovitettavissa yhteen neurotieteen tutkimustulosten kanssa? Kuinka ajatukset syntyvät nostaa esiin ajankohtaisia näkökulmia kognitiivisen neurotieteen eri alueisiin. Teos kuvaa aivotutkimuksen historiaa, umpikujia, virhelöydöksiä ja läpimurtoja.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-089-9 / Nidottu B5 / Noin 360 sivua / KL 14 / Suositushinta 34 € 

Elina Hellqvist & Jyri Komulainen (toim.)
Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa 

Joogan ja mindfulnessin kaltaisista, aiemmin vaihtoehtoisista ilmiöistä on tullut osa valtavirtaa Suomessa. Meille on rantautunut myös vaikeammin määriteltäviä kulttuurisia virtauksia, kuten esoteeriseen perinteeseen pohjautuva uushenkisyys ja kehopositiivinen henkisyys. Henkisyyttä ja mielenrauhaa pohtii näiden ilmiöiden kristillisiä sovelluksia ja selvittää, kuinka kokemuksellisuuden merkitys on korostunut yhtenä aikamme henkisyyden tuntomerkkinä.

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345-081-3 / Nidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 17.3., 29.5, 59.33 / Suositushinta 32 € 

Reijo Pitkäranta
Fata verborum. Näkymiä sanojemme historiaan 

Käytämme jokapäiväisessä puheessamme sanoja, jotka ovat periytyneet antiikin kreikasta ja latinasta. Fata verborum tarjoaa hauskaa, mielenkiintoista ja paljolti ennen julkaisematonta tietoa 42:n antiikista lähtöisin olevan sanan alkuperästä ja historiasta. Teoksesta selviää, millainen oli kaikkien aikojen ensimmäinen älyauto, kuka sen rakensi ja mitä tiedetään antiikin ajan #metoo-liikkeestä. Samalla opitaan, mikä merkitys digitaalisuudella oli antiikin Rooman alkeiskoulussa ja kuinka korkealla on käytävä astronautin tittelin saamiseksi.

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345- 091-2 / Sidottu A5 / Noin 250 sivua / KL 88.29038, 91.17038 / Suositushinta 29 € 

Mona Mannevuo 
Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa 

Omien suoritusten ja elintoimintojen mittaaminen, terapeuttinen kulttuuri ja asiantuntijavalta mielletään uusiksi ilmiöiksi, mutta tunteiden hallinta ja kansalaisen koko elämän normittaminen, mittaaminen, arviointi ja optimointi korostuivat jo sotienjälkeisessä Suomessa. Ihannetyöläinen oli tasapainoinen ihmiskone, jonka toiminnoissa ei ollut mitään poikkeavaa eikä mitään liikaa tai liian vähän. Työelämän läpäisi ajatus siitä, että ihmiskonetta voi aina parantaa ja optimoida.

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345-086-8 / Nidottu A5 / Noin 280 sivua, kuvitettu / KL 30, 92.7, 69.1101 / Suositushinta 32 € 

Simo Kyllönen & Markku Oksanen (toim.) 
Ilmastonmuutos ja filosofia 

Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaistenkin arvioiden mukaan katastrofaalisia. Siinä tarkastellaan ihmisen suhdetta luontoon ja ympäristöön, länsimaisen tieteellis-teknisen elämänmuodon perusteita sekä ilmaston lämpenemisestä käytävän tieteellisen keskustelun filosofisia ulottuvuuksia. Miten vastuuta ilmastonmuutoksesta tulisi jakaa, ja miksi yksilön teoilla on merkitystä?

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345-084-4 / Nidottu A5 / Noin 290 sivua / KL 11, 50.12 / Suositushinta 34 € 

Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski & Jouni Tilli (toim.) 
Maanpuolustustahto Suomessa 

Kysymykset turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta herättävät Suomessa voimakkaita tunteita, ja maanpuolustustahtoa käsittelevät uutiset saavat paljon näkyvyyttä. Käsitykset maanpuolustustahdon vahvistumisesta tai heikkenemisestä ovat julkisuudessa perustuneet kyselytutkimuksiin. Maanpuolustustahto Suomessa haastaa tämän vakiintuneen lähestymistavan. Puolustustahtoa tarkastellaan niin historiallisesti, poliittisesti kuin sosiologisestikin koko itsenäisyyden ajalta.

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345-083-7 / Nidottu A5 / Noin 280 sivua / KL 39 / Suositushinta 35 € 

Vesa Heikkinen 
Tekstianalyysi. Miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä? 

Elämme tekstiyhteiskunnassa, jossa kirjoitetulla tai puhutulla kielellä on vahva rooli. Kielenkäyttö on jatkuvia valintoja: käytetäänkö myönteisiä vai kielteisiä sanoja, abstrakteja vai konkreettisia kuvailuja, kiertoilmauksia vai suoraa puhetta. Tekstianalyysin hallitseminen auttaa ymmärtämään, miksi omasta mielestään neutraalisti kirjoittanut joutuukin somekohun keskelle tai mistä syystä ironian käyttö epäonnistuu niin usein.

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345-080-6 / Nidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 88.2 / Suositushinta 34 € 

Annukka Lahti, Kia Aarnio, Anna Moring & Jenni Kerppola (toim.) 
Perhe- ja läheissuhteet sateenkaaren alla 

Viime aikoina sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaisten ihmisten perhe- ja läheissuhteet ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi, kun on keskusteltu esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien oikeuksista. Painolastina keskustelussa on silti usein tiedon puutetta tai vääriä käsityksiä. Teoksessa pohditaan esimerkiksi, millaista on kasvaa sateenkaariperheessä ja mitä erityisiä kysymyksiä sateenkaariparit joutuvat miettimään perhettä perustaessaan tai erotessaan.

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345-085-1 / Nidottu B5 / Noin 300 sivua / KL 30, 14.5 / Suositushinta 36 € 

Vilma Hänninen & Elisa Aaltola (toim.) 
Ihminen kaleidoskoopissa. Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa 

Erilaiset elämäntilanteet nojaavat eri ihmiskäsityksiin: lääkärin vastaanotolla olemme rationaalisen ihmiskuvan piirissä, kirkolliset toimitukset kantavat kristillistä ihmiskuvaa ja jylhää luontoa ihaillessamme ilmennämme romanttista, tunteita korostavaa ihmiskäsitystä. Se, miten määrittelemme ihmisen, vaikuttaa maailmankuvaamme, moraaliimme ja arkeemme. Teos tarkastelee viittätoista erilaista, pääosin länsimaista ajattelutraditiota, joiden avulla ihmisen olemusta on hahmotettu viimeisten 2 500 vuoden aikana.

Syyskuu 2020 / ISBN 978-952-345-076-9 / Nidottu B5 / Noin 380 sivua / KL 11, 30 / Suositushinta 36 € 

Pasi Saukkonen 
Suomi omaksi kodiksi. Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet 

Suomi on muihin Euroopan maihin verrattaessa kotouttamispolitiikan edelläkävijöitä. Maahanmuuttajien kotoutumisella on suuri yhteiskunnallinen merkitys, ja siksi siihen tulee panostaa entistä tarmokkaammin. Suomi omaksi kodiksi tarjoaa uusinta tietoa kotouttamispolitiikan keinovalikoimasta, konkreettisia ehdotuksia sekä eväitä kotouttamisesta käytävään keskusteluun.

Elokuu 2020 / ISBN 978-952-345-094-3 / Nidottu A5 / Noin 260 sivua / KL 32.21 / Suositushinta 36 € 

Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.) 
Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä 

Saavutettavan viestinnän tavoitteena on, että kuka tahansa voi haluamallaan tavalla osallistua yhteiskuntaan. Useimmiten saavutettavuus myös tehostaa viestintää. Teos esittelee käytännönläheisesti ja konkreettisesti, millaisia keinoja erilaisten rajoitteiden ylittämiseen on. Tulkkaus- ja käännöspalvelujen ohella saavutettavuus voi tarkoittaa viestinnän monipuolista hyödyntämistä.

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345- 082-0 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 30, 07, 87.5 / Suositushinta 36 € 

Georges Bataille  
Sisäinen kokemus 

Georges Bataille (1897–1962) on merkittävä hahmo 1900-luvun ranskalaisen ajattelun ja kulttuurin kentällä. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan. Sisäinen kokemus on yksi Bataillen avainteoksista. Se on perusteellinen ja kattava johdatus Bataillen ajatteluun ja yksi 1900-luvun ranskalaisen filosofian klassikoista.

Lokakuu 2020 / ISBN 978-952-345-078-3 / Alkuteos L’expérience intérieure (1943), suomentaneet Viljami Hukka & Anna Nurminen / Nidottu A5 / Noin 230 sivua / KL 11.5 / Suositushinta 34 €

Professorien määrä yliopistoissa pienenee edelleen: viime vuonna kokoaikaisia professoreita oli viidennes vähemmän kuin vuonna 2009. Nyt yliopistoissa työskentelee 70 professoria vähemmän kuin vuonna 2019.

Viime vuonna kokoaikaisia professoreita oli enää 1899, kun vielä vuonna 2009 heitä oli kaikkiaan 2398. Kymmenessä vuodessa professorien määrä on siis vähentynyt merkittävästi – 499:lla eli 20,9 prosentilla. Kokoaikaisten professorien määrä on pienentynyt eniten Aalto-yliopistossa (149), Tampereen yliopistossa (89) ja Helsingin yliopistossa (62).

Professoriliiton mielestä professorien määrää ei enää voida vähentää, muuten edellytykset hoitaa yliopistojen tärkeimpiä tehtäviä heikentyvät. Professorit tekevät tutkimusta johtamissaan kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimushankkeissa, hankkivat tutkimusryhmilleen toiminnan mahdollistavaa rahoitusta ja antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta.

-        Professorit vastaavat oman professuurinsa lisäksi tieteen- tai taiteenalansa kehityksestä. Tämän vuoksi professoreiden määrä ei voi enää aleta. Professorit tulee nähdä yliopiston lippulaivoina – ei mahdollisina säästökohteina, kommentoi Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Kaikissa yliopistoissa on nykyisin käytössä professorien vakinaistamispolku (tenure-track). Malli tuotiin Yhdysvalloista Suomeen yliopistouudistuksen jälkeen. Vakinaistamispolkumenettelyä on pidetty syynä full-professorien määrän vähentymiselle. Professoriliitto teki keväällä 2018 ohjeen professorien reilusta vakinaistamispolusta.

-        Reilun vakinaistamispolun kriteereihin kuuluu, että associate-professori nostetaan full-professorin tehtävään heti, kun kriteerit täyttyvät. Professorin urapolku ei voi olla vuosikaupalla jatkuva määräaikaisuusputki, toteaa Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja Jaana Hallamaa.

Professorien määrän vähentäminen alkoi valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta ja jatkui yliopistouudistuksen sekä yliopistojen rahoitusleikkausten myötä. 

Yliopistojen lisäksi tuottavuusohjelma ja rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet tutkimuslaitoksia. Niiden osalta Vipunen-tietokanta ei tilastoi erikseen tutkimusprofessorien määrää, mutta esimerkiksi THL:ssa tutkijoiden tai vastaavissa viroissa toimivien määrä on pienentynyt 471:sta (v. 2011) 360:een (v. 2018). Samoina vuosina VTT:ssa tutkijoiden määrä putosi 2004:sta 1419 tutkijaan.  

-        Nyt viimeistään akuutin koronaviruskriisin myötä on huomattu, kuinka lyhytnäköistä toimintaa tutkimushenkilöstöstä ”säästäminen” on ollut. Tarvitsemme tutkimusta enemmän kuin ehkä koskaan. Toivon, että hallitus ottaa tulevissa rahoituspäätöksissään huomioon entisestään kasvaneet tarpeet sekä tieteen tarjoamat mahdollisuudet kriisistä toipumiseen”, huomauttaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Professoriliiton valtuusto piti kevätkokouksen lauantaina Teams-kokouksena.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757;

valtuuston puheenjohtaja Jaana Hallamaa, 050 302 8421;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725

Suomen Lukiolaisten Liitto selvitti huhtikuussa kyselytutkimuksella, miten kevään poikkeustilanne on vaikuttanut lukiolaisiin. Kyselyllä kartoitettiin, miten etäopetukseen siirtyminen on vaikuttanut lukiolaisten opiskeluun ja jaksamiseen. Kyselyyn vastasi noin 1500 lukiolaista, vastaajia oli jokaisesta Manner-Suomen maakunnasta ja vastaukset jakautuivat tasaisesti eri vuosiluokille.

“Opettajat antavat hyvin paljon itsenäistä tehtävää tunnin tehtävien lisäksi, eikä päivässä riitä aika enää muuhun. Lisäksi tilanne pakottaa olemaan kotona, missä hyvin vaikea perhetilanne tuo paljon stressiä eikä omaa aikaa ole yhtään. Olen lähes täysin loppuunpalamisen partaalla, enkä saa apua mistään. Lisäksi se, että kaikki toiminnot tehdään samassa tilassa (rentoutuminen, nukkuminen, opiskelu), tekee lepäämisestä entistä vaikeampaa”, kommentoi kolmannen vuoden lukiolainen kyselyssä tilannettaan.

Kyselystä saatiin erityisen huolestuttavia tuloksia lukiolaisten kuormittumisesta. Jopa 60 prosenttia vastaajista kokee etäopiskelun henkisesti raskaaksi, kun taas viime keväänä toteutetun Lukiolaisbarometrin mukaan vastaava luku oli 40 prosenttia. Etäopiskelu siis selvästi rasittaa lukiolaisia enemmän kuin tavanomainen opiskelu. Kuormituksen kasvamisen lisäksi yli puolet vastaajista on ahdistunut koronatilanteesta.

“Kannamme suurta huolta lukiolaisten kuormittuneisuudesta. Erityisesti avoimissa vastauksissa ilmeni lukiolaisten huoli hyvinvoinnistaan sekä yksinäisyydestään. Olemme pysähtyneet näiden tulosten edessä ja vetoammekin nyt sen puolesta, että tukipalveluista pidetään huolta. Yksikään lukiolainen ei saa pudota kelkasta tai jäädä yksin“, painottaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.

Kuormituksen kasvu on ymmärrettävää, sillä yli puolella lukiolaisista etäopetus on lisännyt viikoittaista työmäärää. Joka toinen kokee, että itsenäisesti suoritettavia tehtäviä liian paljon, kun taas vain alle prosentti vastaajista koki tehtäviä olleen liian vähän. Lisäksi lähes puolet lukiolaisista kokee opetuksen laadun heikentyneen.

Lukiolaisten Liitto pitää tärkeänä, että hallitus sisällyttää toukokuussa julkaistavaan lisätalousarvioon määrärahoja, joilla huomioidaan koronaepidemian kielteiset vaikutukset opiskelijoihin ja nuorten hyvinvointiin. Lukiolaisten Liitto vaatii, että lisätalousarviossa lisätään resursseja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, opinto-ohjaukseen sekä opiskeluhuoltoon. Lisäksi Lukiolaisten Liitto edellyttää, että lukioissa huomioidaan lukiolaisten merkittävästi kasvanut opiskelutaakka sekä ohjauksen ja tuen tarve.

Lue täältä lisää kyselyn tuloksista.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

Perjantaina 17.4. käynnistynyt PandemIdea-kilpailu on kaikille avoin ideakilpailu. Kilpailussa etsitään pandemia-ajan elämää helpottavia innovaatioita.

”Idean on oltava konkreettinen ja autettava jollain tavalla ratkaisemaan pandemian tuomia haasteita. Sille on oltava selkeä tarve ja siitä on saatava muodostettua liiketoimintaa. Aihealueella tai toimialalla ei ole väliä”, LABin kehittämispäällikkö Mark Poutanen kertoo.

Kilpailuun voi osallistua yksin tai tiiminä. Ideat on lähetettävä viimeistään maanantaina 4.5. Voittaja saa pääpalkintona 3000 euron arvosta palveluja idean jatkokehittämiseen ja lisäksi kolme parasta ideaa palkitaan 1000 euron arvoisilla tuotepalkinnoilla.

PandemIdea-kilpailun järjestää StartHub ja Korkeakoulut innovaatiotoiminnan vauhdittajina – DYNAMO -hanke.

Opiskelijoille suunnatussa Hack the Corona -hackathonissa etsitään puolestaan ratkaisuja siihen, kuinka konenäköteknologia ja tekoäly voivat auttaa koronaviruksen torjunnassa. Viikon mittainen hackathon alkaa keskiviikkona 29.4.

”Konenäköä hyödyntäviä uusia sovelluskohteita etsitään jatkuvasti. Uusi idea voi olla vaikkapa vessapaperin määrää mittaava laite kauppoihin, käsienpesun puhtautta mittaava laite tai jotain aivan muuta”, TKI-asiantuntija Anna Lahti kertoo.

Paras idea palkitaan 1000 euron palkinnolla ja lisäksi jokainen opiskelija saa osallistumisestaan kaksi opintopistettä. Parhaat ideat esitellään yhteistyöyrityksille myöhemmin keväällä.

Hackathonin järjestää LAB-ammattikorkeakoulun Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla -hanke yhteistyössä Tekoälypaja -hankkeen sekä opiskelijakunta KOEn kanssa.

Lisätietoja PandemIdea-kilpailusta:
kehittämispäällikö Mark Poutanen, mark.poutanen@lab.fi , 0400 918 761
Kilpailun internet-sivu

Lisätietoja Hack the Corona -hackathonista:
TKI-asiantuntija Anna Lahti, anna.lahti@lab.fi, 044 708 5205
Kilpailun internet-sivu

Valtakunnallisen Lukuviikon yhteydessä toteutettu Aikakauslehtiviikko 20. – 26.4. yllätti suosiollaan. Sivulla, jota kautta pääsi lukemaan vapaasti 70 digilehteä ja hakemaan tehtäviä etäopiskeluun, vierailtiin peräti 118 000 kertaa.

Aikakausmedian tuottaman Aikakauslehtiviikon tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria etsimään itseä kiinnostavaa sisältöä aikakauslehdistä, lukemaan ja tuottamaan omia juttuja. Aikakauslehtiviikon teema tänä vuonna oli ”Lue, löydä, kerro sun juttu!”

Aikakauslehtien hyödyntäminen kasvatustilanteissa innostaa erilaiset oppijat monenlaisten aiheiden käsittelyyn. Aikakauslehdet opettavat median sisältöjen kriittistä ja tiedostavaa tarkastelua, tiedonhallintataitoja sekä itseilmaisua.

Mukana viikossa olivat digilehtineen Aikakausmedian suurimmat jäsenkustantajat sekä myös useita ammatti- ja järjestölehtien kustantajia. Luettavana oli hyvin monentyyppisiä lehtiä eri ikäisille elämäntilanteeseen, harrastuksiin, työhön ja viihteeseen liittyen.”

Digilehtien lukemisen lisäksi Aikakauslehtiviikolla tarjottiin myös etätehtäviä, joita voi vapaasti hyödyntää opetuksessa edelleenkin. Aikakausmedian sivustolla oli esimerkiksi mahdollisuus antaa aikakauslehtien toimittajille juttuvinkkejä aiheista, jotka lapsia ja nuoria kiinnostavat. Vinkkejä tuli monista eri aiheista, ja vinkkaajia mietitytti esimerkiksi ilmastonmuutokseen vaikuttaminen ja hävikkiruuan vähentäminen, roskaaminen, peliaiheet sekä tietysti koronaviruksen vaikutukset jokapäiväiseen elämään.

Aikuisia digilehtien lukijoita ja myös kokonaisia koululuokkia innosti tehtävistä erityisesti Otsikkoruno-haaste. Lehden otsikoista saattoi luoda omaa lyriikkaa, runoja, haikuja ja aforismeja. Luovia ratkaisuja voi lukea Instagramissa tunnuksella #aikakauslehtiviikko.

Aikakausmedia rakentaa Aikakauslehtiviikosta tunnetun vuosittaisen mediakasvatuksen ja lukemisen teemaviikon kaikille lapsista aikuisiin. Aikakauslehtiviikkoa vietetään seuraavan kerran Lukuviikolla 19. - 25.4. 2021.

» Aikakauslehtiviikon oppimateriaalit

Aikakauslehtiviikon tuottaa Aikakausmedia, jonka jäseninä ovat kaikki merkittävät aikakauslehtikustantajat ja -julkaisijat Suomessa. Aikakausmedian tehtäviä ovat toimialan edunvalvonta, alan tutkimus, markkinointi ja viestintä, lasten ja nuorten lukutaidon edistäminen sekä koulutus ja kansainvälinen toiminta.

Lisätietoja: markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo, Aikakausmedia, outi.itavuo@aikakausmedia.fi, p. 040 540 1820

Media- ja viestintäala muuttuu nopeasti. Toimialan asiantuntijaryhmän mukaan työelämän tarpeisiin voidaan vastata parantamalla jatkuvan oppimisen edellytyksiä sekä kehittämällä alan koulutusta.

Teknologioiden kehittyminen sekä muutokset median käyttötavoissa ja yhteiskunnassa vaikuttavat siihen, että media- ja viestintäala on jatkuvassa murroksessa. Alalle kouluttautuvilta ja alalla työskenteleviltä odotetaan perinteisempien taitojen lisäksi myös paljon uudenlaista osaamista. Tämä asettaa paineita esimerkiksi koulutuksen järjestäjille, joiden on uudistettava opetusta tiuhaan niin, että se vastaa työelämän tarpeisiin.

Toimialan asiantuntijoista koostuva ryhmä arvioi nyt tuoreessa Media- ja viestintäalan osaamistarpeet -julkaisussa, millaisia tietoja ja taitoja toimialalla tarvitaan seuraavan 5–10 vuoden aikana. Työryhmä antaa myös kolme kehittämisehdotusta tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.

Ennakointityön tuloksilla pyritään vastaamaan opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien sekä media- ja viestintäalan yritysten tiedontarpeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden kehittämisessä.

Työtehtävät monipuolistuvat

Työryhmä ennakoi, että media- ja viestintäalan työtehtävien kirjo kasvaa ja monipuolistuu. Alalla työskenteleviltä vaaditaan syvällistä ja monialaista osaamista.

Tulevaisuudessa tarvitaan substanssiosaamisen ohella yhä vahvempaa geneeristä sekä liiketaloudellista ja toimintaympäristöön liittyvää osaamista. Substanssiosaamiseksi katsotaan alaan liittyvä ydinosaaminen, johon kuuluvat muun muassa viestinnän eri muotojen, tyylien ja kanavien hallinta sekä kielelliset ja tarinankerronnalliset taidot.

Vahvan substanssiosaamisen nähdään lujittavan media- ja viestintäsisältöjen sekä alan toimintatapojen vastuullisuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Erityisen tähdellisiksi ennakoidaan alalla työskentelevien sosiaaliset ja psykologiset taidot, eettisyys sekä teknologioiden kehitykseen liittyvät osaamiset. Tällaisia ovat esimerkiksi datan hyödyntämiseen sekä virtuaaliympäristöjen ja algoritmien ymmärrykseen liittyvä osaaminen. Lisäksi asiakasymmärryksen, käyttäjälähtöisyyden ja eri viestintäformaattien visuaalisuuden arvellaan kasvattavan merkitystään.

Sen sijaan joidenkin yksittäisten tekniikoiden opettelun tarve pienenee. Työryhmä myös arvioi, että osa nykyisistä työtehtävistä voidaan jatkossa korvata tekoälyllä.

Sisällöissä erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden kykyyn sitouttaa yleisöjä, kun perinteisen ammattimaisen median rinnalle syntyvät uuden median muodot muuttavat median käyttöä ja yritysten ansaintalogiikkaa.

Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua lisättävä

Työryhmän mukaan osaamistarpeisiin vastaamiseksi vaaditaan sekä jatkuvan oppimisen tukemista että koulu­tuksen kehittämistä. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi työryhmä ehdottaa uuden jatkuvan oppimisen ohjausmallin luomista, alan toimijoiden kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistamista sekä toimijoiden muutosvalmiuden varmistamista.

Jatkuvan oppimisen edellytysten turvaamiseksi olisi kehitettävä rahoitusmalli, jolla tuettaisiin yksilöllisiä oppimispolkuja ja joka vastaisi nykyistä joustavammin ja ketterämmin muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Rahoitusmallissa huomioitaisiin sekä yksilöiden, työnantajien että koulutuksen tarjoajien tarpeet.

Täydennyskoulutustarjontaa tulisi olla tarjolla riittävästi. Asenneilmapiiriä olisi pyrittävä muuttamaan niin, että liian tutkintokeskeisen ajattelun asemesta koulutustarjontaa suunniteltaisiin enemmän yksilö- ja tarvelähtöisesti.

Oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä lisäämällä työelämän osaamistarpeita voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin ja koulutuksen tar­velähtöisyys toteutuisi.

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet -julkaisu

• Media- ja viestintäalalla tarkoitetaan raportissa mediata­loja, viestintätoimistoja, organisaatioiden viestintäyksiköitä sekä mainonta- ja markkinointi­palveluita tuottavia organisaatioita.
• Julkaisu keskittyy media- ja viestintäalan osaamistarpeita ennakoineen ryhmän tuottamiin tuloksiin. Tulokset eivät ole Opetushallituksen kannanotto vaan ryhmän työskentelyn tulos.
• Ennakointityöhön on osallistunut laaja joukko toimialan asiantuntijoita. Edustettuina ovat olleet muun muassa säätiöt, mediatalot, yritykset, ammattiliitot, järjestöt, julkisyhteisöt, tutkimuslaitokset, virastot sekä alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset.
• Ennakointihanke perustuu osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ennakointisuunnitelmaan. OEF on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin. Prosessin toteutti asiantuntijayhteisö KPMG Oy Ab.­­

Lisätietoa:

Petra Packalen
opetusneuvos, Opetushallitus
etunimi.sukunimi@oph.fi
+358 29 533 1162

Tutustu julkaisuun:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet

....

Sakkunniggrupp föreslår: För att säkerställa att det finns kunnande inom medie- och kommunikationsbranschen behöver man stödja kontinuerligt lärande och utveckla utbildningen

Medie- och kommunikationsbranschen förändras snabbt. Enligt en sakkunniggrupp inom området är det möjligt att svara mot arbetslivets behov genom att förbättra förutsättningarna för kontinuerligt lärande och utveckla utbildningen inom branschen.

Teknologins utveckling, nya medievanor och förändringar i samhället medför att medie- och kommunikationsbranschen befinner sig i ett ständigt brytningsskede. De som utbildar sig inom området och de som arbetar med media och kommunikation förväntas utöver mer traditionella färdigheter även besitta många nya former av kunnande. Det här sätter tryck på till exempel utbildningsanordnarna som i rask takt måste förnya undervisningen för att den ska svara mot arbetslivets behov.

En grupp sakkunniga inom medie- och kommunikationsbranschen bedömer i en ny publikation (Media- ja viestintäalan osaamistarpeet) hurdana kunskaper och färdigheter som behövs inom branschen under de närmaste fem–tio åren. Arbetsgruppen ger också tre utvecklingsförslag för att säkerställa tillgången till det kunnande som behövs i framtiden.

Med hjälp av resultatet av prognostiseringsarbetet försöker man möta de behov av information som finns inom undervisningsförvaltningen, hos utbildningsanordnarna och hos företagen inom medie- och kommunikationsbranschen. Resultatet kan användas till exempel för att utveckla examensgrunder, läroplaner och examensstrukturer.

Mångsidigare arbetsuppgifter

Arbetsgruppen förutspår att det i framtiden kommer att finnas allt mer varierande och mångsidigare arbetsuppgifter inom medie- och kommunikationsbranschen. Av dem som arbetar inom området krävs ett fördjupat och mångsidigt kunnande.

I framtiden behövs särskilt substanskunnande samt kunnande om affärsekonomi och om verksamhetsmiljön. Med substanskunnande avses kärnkunskaper inom området, till exempel kunskaper och färdigheter i olika kommunikationsformer och -stilar och olika kommunikationskanaler samt språkliga färdigheter och färdigheter i berättande.

Ett starkt substanskunnande anses bidra till större ansvarsfullhet, tillförlitlighet och transparens både vad gäller medie- och kommunikationsinnehåll samt branschens verksamhetssätt.

Det beräknas att det för dem som arbetar i branschen i framtiden är särskilt viktigt att ha sociala och psykologiska färdigheter samt etisk kompetens och kunnande som anknyter till teknologins utveckling. Sådant kunnande är till exempel förmågan att kunna använda data och kunskaper i att förstå virtuella miljöer och algoritmer. Kunnande om kundförståelse och användarvänlighet samt kunskaper i visuell utformning beräknas också få en större betydelse.

Däremot minskar behovet av att lära sig vissa enskilda tekniker. Arbetsgruppen bedömde också att en del av dagens arbetsuppgifter i fortsättningen kan ersättas med artificiell intelligens.

Vad gäller innehåll är det särskilt viktigt att fästa uppmärksamhet vid förmågan att väcka intresse och engagemang hos dem som tar del av innehållet, då det vid sidan av traditionell och professionell media kommer nya medieformer som bidrar till förändringar både i medieanvändningen och i företagens intjäningslogik.

Mera kommunikation behövs mellan utbildning och arbetsliv

För att kunna svara mot behoven av kunnande krävs det enligt arbetsgruppen både att man stödjer det kontinuerliga lärandet och att man utvecklar utbildningen. Som centrala utvecklingsmål föreslår arbetsgruppen att man ta fram en ny styrningsmodell för kontinuerligt lärande, att samarbetet mellan branschens aktörer stärks och att aktörerna har beredskap för förändringar.

För att trygga förutsättningarna för kontinuerligt lärande behövs en finansieringsmodell med vilken man kunde stödja individuella studievägar. Med hjälp av modellen skulle man smidigare än i nuläget kunna uppfylla kraven som förändringarna i arbetslivet ställer. Finansieringsmodellen skulle ta hänsyn till behoven både hos individerna och arbetsgivarna samt hos dem som erbjuder utbildning.

Det bör finnas ett tillräckligt stort utbud av fortbildning. Attitydklimatet borde ändra så att utbildningsutbudet, istället för att vara alltför fokuserat på en examen, i högre grad skulle planeras utgående från individerna och de aktuella behoven.

Genom att öka samarbetet mellan läroanstalter och företag kan man bättre än i nuläget förutse behoven av kunnande inom arbetslivet och utbildningen skulle kunna planeras utifrån dessa behov.

Publikationen om behoven av kunnande inom medie- och kommunikationsbranschen (Media- ja viestintäalan osaamistarpeet):

• Med medie- och kommunikationsbranschen syftar man i rapporten på mediehus, kommunikationsbyråer, kommunikationsenheter vid organisationer samt organisationer som producerar reklam- och marknadsföringstjänster.
• Publikationen tar fasta på resultatet av det prognostiseringsarbete som gjorts kring behoven om framtida kunnande inom medie- och kommunikationsbranschen. Resultatet är inte ett ställningstagande från Utbildningsstyrelsens sida utan en sammanfattning av gruppens arbete.
• En stor skara sakkunniga inom branschen har deltagit i prognostiseringsarbetet. Gruppens medlemmar företräder bland annat stiftelser, mediehus, företag, fackförbund, organisationer, offentliga sammanslutningar, forskningsinstitut, ämbetsverk och läroanstalter som erbjuder utbildning i området.
• Prognostiseringsprojektet grundar sig på en prognostiseringsplan som tagits fram av Prognostiseringsforumet för kunnande (OEF). OEF är undervisnings- och kulturministeriets och Utbildningsstyrelsens gemensamma sakkunnigorgan som arbetar med prognostiseringsfrågor. Arbetet genomfördes av sakkunnigorganisationen KPMG Oy Ab.

Ytterligare information:

Petra Packalen
Undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen
fornamn.efternamn@oph.fi
+358 29 533 1162

Ta del av publikationen (på finska):
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää innostaa ja motivoida nuoria löytämään omat taitonsa ja käyttämään niitä tulevaisuudessa. Pitkäjänteisen yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen koulutuksessa ja nuorten kannustaminen yrittäjyystaitojen harjoitteluun on kouluissa aktiivisten ammattilaisten vastuulla. Nuori Yrittäjyys ry haluaa nostaa esiin yrittäjyyskasvatuksen opettajien roolia valitsemalla vuosittain kolme vuoden NY-opettajaa. Valitut opettajat ovat innostuneita löytämään opiskelijoiden kyvyt ja vahvuudet ja haluavat edistää tekemällä oppimisen ja yrittäjämäisen asenteen kulttuuria omassa oppilaitoksessaan. Tänä vuonna vuoden NY-opettajan tittelit suuntasivat Virroille, Poriin ja Kotkaan. 

Ilman osaavia ja intohimoisia opettajia ei olisi olemassa toimivaa Nuori Yrittäjyys ry:n Yrittäjyyskasvatuksen polkua, jossa yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja voi harjoitella erilaisten maksuttomien ohjelmien avulla aina päiväkodista korkeakouluun saakka. Etenkin Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opettajan rooli nuorten valmentajana ja ohjaajana on todella arvokas.  Siinä nuoret pyörittävät lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia Nuori Yrittäjyys (NY)-yrityksiään. Kuluvan lukuvuoden aikana n. 3500 nuorta perusasteen, toisen ja korkea-asteen opiskelijaa on perustanut Suomeen yhteensä 1461 oikealla rahalla toimivaa harjoitusyritystä.  

Tänä vuonna Nuori Yrittäjyys ry keräsi suosituksia ansioituneista opettajista suoraan kentältä. Ehdotuksia tuli yhteensä 12 kappaletta eri puolilta Suomea. Nuori Yrittäjyys ry:n asiantuntijaraati valitsi ehdokkaista lopulta kolme opettajaa, jotka saavat vuonna 2020 kunnian olla Vuoden NY-opettajia. Voittajiksi valittiin Tarja Manner Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta, Sanna Sirola Karhulan lukiosta ja Heikki Honkanen Porin Lyseon koulusta. Alla kuvaamme opettajat heitä ehdottaneiden kollegojen sanoin.

TARJA MANNER, TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO TREDU, VIRRAT

Tarjalla on raudanluja kokemus yrittäjyyden opettamisesta, ja hän on toiminut myös itse yrittäjänä. Vaikka hän on opettanut yrittäjyyttä usean vuoden ajan, NY-opettajuus on hänelle uutta. Tredun Virtain toimipisteessä toteutetaan tänä lukuvuonna ensimmäistä kertaa Nuori Yrittäjyys -toiminnan mukaista yrittäjyysopetusta, jossa Tarja on ollut yhtenä pioneerina. Tarja on innostuva ja innostava opettaja, joka aina miettii asioita opiskelijan näkökulmasta ja heidän parhaakseen.

Tredun Virtain yrittäjyyden opiskelijaryhmässä opiskelee kolmen eri vuosikurssin opiskelijoita ja ryhmä on hyvin heterogeeninen. Näin ollen opettajalta vaaditaan erityisiä taitoja ryhmän eteenpäin luotsaamisessa. Tarja huomioi erittäin hyvin opetuksessaan erityisen tuen opiskelijat ja innostaa heitä eri opetusmenetelmiä käyttäen etenemään yrittäjyyden opinnoinnoissa ja saamaan positiivisia kokemuksia yrittäjyydestä. Tredun Virtain toimipisteen opiskelijat ovat osallistuneet Tarjan luotsaamana eri NY-kilpailuihin ja saaneet näin yrittäjyydestä arvokasta pääomaa ja osaamista, mikä varmasti kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Tarjan kommentit:

Valinta tuli minulle yllätyksenä! Suuri kiitos kuuluu kollegalleni Jaana Pekkalalle. Ilman hänen yhteistyöverkostojaan ja hyvää kollegiaalista, tiimimäistä opettajana toimistaan en olisi NY-vuodesta kunniakkaasti selviytynyt. Kiitos kuuluu myös koko Virrat-toimipisteen kaikille työntekijöille, joista jokainen on omalla panoksellaan osallistunut oppilaiden NY-yritysten kehittämiseen ja toiminnan mahdollistamiseen.

Yksin ei kukaan pysty hyviin suorituksiin, tarvitaan yhteistyötä ja halua kehittää asioita ja toimintamalleja. Kiitän myös omia vanhempiani, erityisesti edesmennyttä isääni, jonka yrittäjyystoimintaan kannustavaa malli elämässä on kasvattanut ja kannustanut itseänikin vuosien varrella.

SANNA SIROLA, KARHULAN LUKIO, KOTKA

Sanna on vetänyt Karhulan lukion yrittäjyyslinjaa innokkaasti ja hyvin tuloksin noin 15 vuoden ajan. Hän on kehittänyt linjan toimintaa koko ajan aktiivisesti ja toiminut edelläkävijänä ja esimerkkinä yrittäjyyskasvatuksessa niin omassa koulussamme kuin muillekin tahoille tietä viitoittaen. Opettajana Sanna on positiivinen pedagogi, joka huomioi yksilöt, kannustaa jokaista oppilasta vahvuudet huomioiden ja jaksaa hymyillä iloisesti, vaikka työtä on paljon.

Liikunnanopettajan roolissa Sanna on mm. kehittänyt liikuntayrittäjyyttä ja vetää myös liikuntatutor-hanketta. Hänellä on ollut erittäin aktiivinen rooli Kotka-Hamina-seudun lukioiden yhteisten NY-leirien ja muun yrittäjyyskasvatustoiminnan eteenpäinviemisessä ja yhteistyön tekemisessä kehittämisyhtiö Cursorin kanssa. Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa Sanna vetää vuodesta toiseen yhtä tarmokkaasti innostaen opiskelijoita toteuttamaan omia yritysideoitaan. Hän toteuttaa muutenkin monipuolisesti Karhulan lukion vastikään uudistunutta yrittäjyyslinjan opsia yhdessä lukion yrittäjyystiimin ja muun opettajakunnan kanssa. Sanna on tarmokas ja ahkera puuhanainen, jonka iloinen ja reipas ote tarttuu helposti oppilaisiin ja kollegoihin!

Sannan kommentit:

Minusta opettajan toimi itsessään on varsin "yrittäjämäistä" puuhaa ja parhaimmillaan silloin, kun sitä tehdään innostuneessa yhteistyössä opiskelijoiden, kollegoiden tai sidosryhmien kanssa. Koen lukion opiskelijat yrittäjyysopinnoissa – ja muutenkin –, aika pitkälle nimenomaan innostavina yhteistyökumppaneina.  NY-opinnot ovat olleet mukana Karhulan lukion yrittäjyyslinjan opinnoissa alusta asti ja seudulla on pitkään ollut vahva NY-opintopolun tuki. 

Hyppäsin yrittäjyyskasvatuksen kelkkaan, kun aloitin opettajana Karhulan lukiossa Kotkassa syksyllä 2004 eli 15 vuotta sitten. Kymenlaaksoon NY-opinnot tulivat Karhulan lukion kautta. Osallistuin Hauholla NY24h-kouluttajakoulutukseen, jonka veti legendaarinen yrittäjyysopettaja Marjut Helvelahti joukkoineen. Sillä tiellä ollaan. Leirit aloitettiin ensin omassa koulussa, jatkettiin eri koulumuotojen yhteistyöleireillä ja koulutettiin vähän muunkin Suomen ohjaajia. Nyt NY24h -leirit pyörivät eri puolilla Kymenlaaksoa. Alkuvuosina osallistuttiin opiskelijoiden kanssa myös Tallinnan kansainvälisiin NY-seminaareihin. Vuosi yrittäjänä -ohjelma otettiin pakolliseksi osaksi Karhulan lukion yrittäjyyslinjan opintoja. Opinnot ovat edelleen mukana, vaikkakin nyt valinnaisena opintojaksona. 

HEIKKI HONKANEN, PORIN LYSEON KOULU, PORI

Heikki Honkanen on Satakunnan kokeneimpia sekä perus- että toisella asteella yrittäjyyskasvatusta opettavia opettajia. Hän on työskennellyt yrittäjyyskasvatuksen opettajana jo 18 vuotta, ja ollut viime vuosina oppilaineen kuudesti mukana Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Hänellä on toimivat ja mutkattomat suhteet oppilaidensa ja kollegoidensa lisäksi Porin yrittäjät ry:n toimiston väkeen ja hallitukseen, mikä mahdollistaa vastavuoroisen yhteistyön paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Viime keväänä hän pääsi myös itse ohjaavana opettajana ensi kertaa osallistumaan valtakunnalliseen Uskalla Yrittää -finaaliin, mikä edelleen vahvisti hänen uskoaan tämän hienon ohjelman laaja-alaiseen vaikuttavuuteen ja toimivuuteen.

Heikin kommentit:

Hyvältä luonnollisesti tuntuu. Olen nyt 18 vuotta opettanut yrittäjyyskasvatusta kolmessa eri oppilaitoksessa täällä Satakunnassa ja työ jatkuu yhä, vaikka "täysi-ikäisyys" asian parissa nyt on saavutettukin. Koen että valintani on samalla myös tunnustus sekä koko maakunnassamme että Porin lyseon koulussa ja lukiossa tehdylle yrittäjyyskasvatustyölle.

Yrittäjyys – kuten myös sen opettaminen – vaatii myös tiimitaitoja. Työurallani on aina ollut yrittäjyyskasvatusta tukevat ja siihen myönteisesti suhtautuneet esimiehet. Meillä Porin Lyseon koulun yrittäjyyskasvatusryhmässä on monen eri oppiaineen opettajia, kuten myös lyseon lukion liiketalouden opettajatiimissä. Kollegiaalinen tuki ja osaaminen on ensiarvoisen tärkeää! Samoin hyvät ja toimivat suhteet aktiivisten paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa mahdollistavat monipuolisen koulu-yritys -yhteistyön. Aiemmin työurallani Honkajoen ja sittemmin Porin paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa on ollut hienoa tehdä toimivaa yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen tiimoilta!

Vaikka opetustyö on vaativaa, se on myös antoisaa. Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen on tuonut pääaineitteni historian ja yhteiskuntaopin opettamisen oheen lisää monipuolisuutta, vaihtelua, sosiaalista vuorovaikutusta ja lukuisia kohtaamisia. Samoin on käynyt luonnollisesti yrittäjyyskasvatusta opiskelleille oppilaille ja opiskelijoille! Joissakin kouluissa yrittäjyyskasvatus on yhteiskuntaopin valinnaisaineena, mutta sitä voidaan opettaa myös täysin omana oppiaineenaan, kuten esimerkiksi meillä Porin Lyseolla on tehty.

Suomessa monet eri tahot ovat tarjonneet koulujen yrittäjyyskasvatuksen ja talousopetuksen tueksi erilaisia materiaaleja ja toimintamalleja. Nuori Yrittäjyys -ohjelma on käsittääkseni kansainvälisin Suomessa toimiva yrittäjyyskasvatuksen konsepti. NY Oma talous on matalalla kynnyksellä käyttöön otettava toimiva opintokokonaisuus. Samoin Vuosi yrittäjänä on todella oiva konsepti yrittäjyyskasvatuksen käytännön yritystoiminnan harjoittamiseen. 2000-luvun alussa tuli nuorena opettajana jopa hieman vierastettua silloin uutena lanseerattua NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa, mutta päästyäni siihen "sisälle" huomasin nopeasti, että ohjelma on erinomainen tapa sekä perus- että toisella asteella johdattaa nuoret omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti kokeilemaan yrittäjyyttä. Kynnys ei ole siinäkään korkealla, tärkeintä on yrittäminen ja yhdessä tekeminen!

Lisätietoja:

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045 855 6345
eemeli @ nuoriyrittajyys.fi  

Lappeenrannan peruskoulujen noutoruoan jakelu käynnistyi keskiviikkona 22.4. Huoltajille tehdyssä kyselyssä 1300 huoltajaa ilmoitti määräaikaan mennessä noutoateriatarpeesta. Jälki-ilmoituksina on tullut noin 200 tilausta lisää. Saimaan Tukipalvelut pystyy toimittamaan maksimissaan 1300 oppilaalle ruoka-annoksen jaettavaksi kaksi kertaa viikossa. Kaikki oppilaat voivat kuitenkin yhä käydä ruokailemassa lähikouluilla, vaikka olisivat etäopetuksessa. Kouluilla tapahtuvaan ruokailuun ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Osa tilatuista 1300 oppilaan ruoka-annoksesta on jäänyt noutamatta. Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtajan Tuija Willbergin mukaan suuren kysynnän vuoksi on jouduttu linjaamaan, että mikäli oppilaan nimellä olevaa annosta ei noudeta, putoaa kyseinen perhe pois ruokajakelun piiristä ja tilalle otetaan jonosta seuraava oppilas.

- Osa huoltajista ei ollut huomannut ruokatarvekyselyä, minkä vuoksi olemme saaneet vielä jälkikäteen ilmoituksia oppilaiden ateriatarpeesta. Ilmoitettu tarve on tällä hetkellä noin 80 annosta enemmän kuin pystymme toimittamaan. Siksi on tärkeää, että mikäli oppilaalla ei enää ole tarvetta noutoruokaan, siitä ilmoitetaan kaupungille. Näin ruokaa ei mene hukkaan, vaan voimme ilmoittaa seuraavana jonossa oleville ruokajakelun piiriin pääsystä.

Normaalioloissa peruskoululaisille kuuluu koulupäivinä maksuton ateria. Poikkeusoloissa valtioneuvoston asetuksen mukaan kouluateriat järjestetään siinä laajuudessa ja sellaisilla toteuttamistavoilla kuin se olosuhteisiin nähden on mahdollista toteuttaa.

- Lappeenrannassa olemme pitäneet tärkeänä aterian tarjoamista ja pyrkineet järjestämään sen mahdollisimman monelle. Joko niin, että oppilas käy syömässä koululla tai on mukana annosjakelun piirissä. Maaseudulle kuljetetaan ruokaa oppilaille erillisen kyselyn perusteella. Kuljetusaterioitakin on toivottu enemmän kuin tällä hetkellä pystytään toimittamaan, kommentoi Willberg.

Kouluruoan annosjakelusta vastaa Saimaan Tukipalvelut, joka pystyy jäähdyttämään ja pakkaamaan 1300 annosta kaksi kertaa viikossa. Maanantaisin jaetaan kahden päivän ruoat (ma, ti) sekä koko viikoksi tarkoitettu ruokajuoma leipineen. Keskiviikkoisin jaetaan kolmen päivän ruoat (ke, to ja pe). Kaikki ruoat ovat annospakattuja ja jäähdytettyjä.

Tilatut ruoka-annokset jaetaan oppilaan nimellä Lönnrotin, Sammonlahden, Lauritsalan ja Joutsenon ja koulujen keittiöistä arkipäivisin klo 12-17 välisenä aikana. Korvenkylän koulun keittiön ruokajakelu on arkisin klo 12-14.

Kaikki muutokset, aterioihin liittyvät kysymykset sekä toive päästä ruoka-annosjakelun jonotuslistalle, tulee ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: Poikkeusruoka@lappeenranta.fi. Jonotusta varten viestissä tulee olla oppilaan nimi, osoite, koulu, luokka, eritysruokavalio, perustelut pyynnölle sekä huoltajan yhteystiedot. Myös muut ruokajakeluun liittyvät pyynnöt, kysymykset tai peruutukset tulee ilmoittaa edellä olevaan sähköpostiosoitteeseen.   

Lisätiedot:
Tuija Willberg
Toimialajohtaja
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut
040 070 5875, tuija.willberg@lappeenranta.fi 

Järvenpään kaupunki teki perusopetuksen huoltajille viime viikolla kyselyn etäopetuksen toimivuudesta. Kyselyyn tuli yhtensä 1405 vastausta ja niitä saatiin melko tasaisesti kaikilta luokka-asteilta. Peruskoululaisia Järvenpäässä on yhteensä noin 4400.

Perukoulun etäopetus polkaistiin Järvenpäässä ja Suomessa hyvin nopeasti käyntiin, kun koulut siirrettiin koronaviruspandemian vuoksi etäopetukseen maaliskuun puolivälissä.

- Perusopetus ja kodit ovat olleet hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä 97% järvenpääläisistä koululaisista on ollut etäopetuksessa lähes koko koronasulun ajan, opetusjohtaja Arja Korhonen sanoo.

- Olemme saatujen palautteiden perusteella onnistuneet opetuksen järjestämisessä näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa varsin hyvin. Siitä suuri kiitos kuuluu opettajille, koulunkäynninohjaajille ja rehtoreille. Opiskeluhuollon toimijoilla on ollut myös poikkeuksellinen ja tärkeä rooli kuluneen kevään aikana, oppimisen ja koulunkäynnin tuen päällikkö Tiina Erkkilä-Wahtera toteaa.

Asteikolla 1-5 huoltajat antavat lapsensa oppimisen etenemisestä tällä hetkellä arvosanan 3,7. Lasten omaan aktiivisuuteen tehtävien teossa ollaan vielä tyytyväisempiä, arvosanalla 4,2. Myös tehtävien monipuolisuus saa kiitosta keskimääräisellä arvosanalla 3,79.

Vapaassa palautteessa huoltajat antoivat eniten kiitosta opetuksen ja tehtävänantojen selkeydestä sekä opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien oppilaille antamasta tuesta. Erityisesti Teams-tunnit ja opettajien kannustava palaute ovat saaneet kiitosta huoltajilta. Toisaalta oppilaan saama tuki oli myös yksi eniten huolta herättäneistä aiheista. Tuen riittävyyden keskimääräinen arvosana kyselyssä oli 3,64.

Opettajien yhteydenpidon riittävyys oppilaisiin sai hyvän arvosanan 3,76.

Moitteita saivat käytettyjen alustojen liian suuri määrä, sekavuus ja puutteelliset taidon niiden hyödyntämisessä - varsinkin etäopetusjakson alussa. Käytettyjen opetustapojen toimivuus sai kuitenkin keskimäärin arvosanan 3,55. Videoyhteydellä tapahtuvaa opetusta huoltajat toivoisivat enemmän.

Osassa perheitä on koettu haasteita lasten koulunkäynnin ja huoltajien työn yhteensovittamisessa. Lapsen työmäärään etäkoulussa ollaan kuitenkin varsin tyytyväisiä. Asteikolla 1-5 (hyvin vähän työtä - liikaa työtä) huoltajat antoivat arvonsanan 3,33.

Opetusjohtaja Arja Korhonen kiittää saadusta palautteesta ja kertoo, että kyselyn tulokset käsitellään opetuspalveluissa, rehtorikokouksessa ja kouluilla. Koulut suunnittelevat saamansa palautteen perusteella tarvittaessa edelleen muun muassa ohjeistusten tarkennusta.

- Lähipäivinä tulemme kuulemaan, miten opetus jatkuu toukokuun osalta. Tiedotamme muutoksista Wilma -viesteillä, Korhonen lupaa.

Lisätiedot:

Arja Korhonen, opetusjohtaja 040 315 2206, arja.korhonen@jarvenpaa.fi

Tiina Erkkilä-Wahtera, oppimisen ja koulunkäynnin tuen päällikkö 040 315 2437, tiina.erkkila-wahtera@jarvenpaa.fi

Maaliskuussa 2020 elettiin historiallinen hetki, kun ammattikorkeakoulujen opetus vietiin kertarysäyksellä verkkoon. Samalla kartoitettiin tiiviisti ammattikorkeakoulukentän valmiuksia siirtymään ja mahdollisia ongelmakohtia. Todettiin, että digipedagogista tukea on hyvin saatavilla, verkko-opetus on valtaosalle ollutkin jo arkea ja että suurempia ongelmia ei ainakaan alkumetreillä havaittu. Näyttää siltä, että vauhti ja valmiudet digiloikkaan oli jo kerrytetty vuosien varrella kuin salaa, ja itse loikka olikin yllättävän lyhyt.

eAMK on jo kolmen vuoden ajan pohjustanut ammattikorkeakoulujen digiloikkaa tuottamalla ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa, kehittämällä työkaluja digipedagogiikkaan ja tutkimalla oppimisen ekosysteemejä. Työn konkreettisin tulos on 23 ammattikorkeakoulun verkko-opintotarjontaa kokoava CampusOnline.fi -portaali. CampusOnline mahdollistaa opintojaksojen suorittamisen 100-prosenttisesti verkossa. Opintojaksot ovat maksuttomia tutkinto-opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille. Valtaosa tarjonnasta on myös avoimen AMK:n kautta kaikkien opiskeltavissa joko maksullisena tai maksuttomana.

Opiskelijoille verkko-opiskelu CampusOnlinen kautta on tuonut monenlaisia hyötyjä.

– Opintojani on nopeuttanut opinnot CampusOnlinessa. Sitä kautta olen saanut kerättyä opintopisteitä sellaisista kursseista, jotka koen hyödyttävän minua tulevaisuudessa niin opinnoissa kuin työelämässäkin, kertoo Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija Marjo Telkkälä.

CampusOnlinen kautta on suoritettu 110 000 opintopistettä vuoden 2019 aikana. Luku vastaa noin 500 tutkintoa ja on 77 % kaikkien korkeakoulujen tuottamista yhteistyöpisteistä.

– Arvioiden mukaan 15 000 opiskelijaa on suorittanut opintoja CampusOnlinen kautta ja 95 % ammattikorkeakouluopiskelijoista tunnistaa palvelun. Syksyllä 2020 käynnistyy pilotti ammattiliitto PRO:n kanssa, jossa tarjontaa lähdetään avaamaan myös työssäkäyville. Verkko-opinnot mahdollistavat osaamisen kehittämisen ja päivittämisen joustavasti myös työn ohella. Yhteistyösuunnitelmia on myös muiden ammattiliittojen kanssa, paljastaa projektipäällikkö Paula Tyrväinen JAMKista.

Digipedagogista osaamista kehitetty pitkäjänteisesti

Digipedagogisen osaamisen kehittäminen nousi eAMK-hankkeessa yhdeksi keskeiseksi toiminnaksi. Vuonna 2017 julkaistut verkkototeutusten laatukriteerit ovat nyt käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa. Näihin liittyvään valtakunnalliseen tai ammattikorkeakoulukohtaiseen digipedagogiseen valmennukseen osallistui lähes 1000 opettajaa.

Verkko-opiskelua varten täytyy myös opiskelijoiden ottaa haltuun iso joukko sähköisiä järjestelmiä. Opiskelijoiden tueksi on luotu tai ollaan luomassa digistarttipaketteja lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa. Vuoden 2019 lopussa jo yli 8000 opiskelijaa on hyödyntänyt luotuja digistarttipaketteja.

– Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, iloitsee anonyymisti palautetta antanut opiskelija.

Myös opiskelijoiden digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaan ohjaukseen ja -mentorointiin luodut ohjeet, oppaat ja työkalut ovat käytössä tai käyttöönottoa suunnitellaan lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa.

eAMK-työn tulokset ammattikorkeakouluissa:

• 2019 CampusOnline.fi portaalissa 23 ammattikorkeakoulua, 1308 opintojaksoa ja 109 955 suoritettua opintopistettä

• Verkkototeutusten laatukriteerit on otettu käyttöön kaikissa ammattikorkeakouluissa

• eOpintopalvelut toimintamallia hyödynnetään 6 ammattikorkeakoulussa

• Valtakunnalliseen digipedagogiseen valmennukseen osallistui n. 160 opettajaa ja ammattikorkeakoulujen omiin valmennuksiin yli 750 opettajaa

• Oppimisanalytiikan cMOOC -opintojaksolle osallistui yli 500 osallistujaa ja opintojakso jatkuu APOA-hankkeen ylläpitämänä

• Digistarttipaketit opiskelijoille ovat käytössä 12 ammattikorkeakoulussa

• Digiohjauksen polku ja materiaalit ovat käytössä 9 ammattikorkeakoulussa

• Digimentoroinnin toimintamallit ja digimentoroinnin laatukriteerit opiskelijan, korkeakoulun ja työelämän näkökulmista ovat käytössä 5 ammattikorkeakoulussa

• Kuusi osaamismerkkiä, joita 5 ammattikorkeakoulua hyödyntää osana omia merkkejään

• Oppimisen ekosysteemien ja työelämäläheisyyden tutkimustulokset

Lisätietoja:
Rika Nakamura, projektikoordinaattori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 524 0725
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Paula Tyrväinen, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 530 9231
Jyväskylän ammattikorkeakoulu