Päijät-Hämeen ja Iitin kunnalliset koulutuksen järjestäjät toteuttivat alkuvuodesta 2020 arviointikyselyn esi- ja perusopetuksen henkilöstölle, huoltajille sekä oppilaille. Arviointikysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Aiempien vuosien kyselyjen tapaan esi- ja perusopetuksen vahvuuksiksi nousee osaava henkilöstö sekä esiopetuspaikkojen ja koulujen turvallisuus. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna kouluissa on selkeästi otettu digiloikka. Vastaajien mukaan kouluissa on ajanmukaiset tieto- ja viestintätekniset välineet ja niitä käytetään monipuolisesti. Myös oppilaiden itsearvioinnissa on menty eteenpäin.

Kaksi vuotta sitten toteutetun kyselyn jälkeen parantamisalueiksi nousi opetushenkilöstön työhyvinvointiin panostaminen sekä kaikkien vastaajaryhmien osallisuuden tunteen vahvistaminen. Parannustoimenpiteitä jatketaan toimintasuunnitelman mukaan edelleen. Osallisuuden kehittämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kehittämiseen ja vahvistamiseen siten, että lapset ja nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun.

Uusiksi parantamisalueiksi nousi oppimisen arvioinnin perusteista ja opintojen etenemisestä tiedottaminen huoltajille sekä oppimisen tukeen liittyvien toimintatapojen monipuolistaminen ja kehittäminen.

Perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna eri vastaajaryhmät antoivat koulujen toiminnalle arvosanaksi 8 ½, kun vuonna 2018 toteutetussa kyselyssä vastaava arvosana oli 8+. Esiopetuksen seudullinen arvosana on 9, kuten kaksi vuotta sitten.  

Arviointikyselyyn saatiin 24 300 vastausta

Arviointikyselyyn vastasi 24 300 henkilöä, joista 1 770 oli opetushenkilöstöä, 4 759 huoltajaa ja 17 771 oppilasta. Kysely toteutettiin tammi-helmikuun vaihteessa.

Arviointitietoa hyödynnetään kuntien esi- ja perusopetuksen kehittämistyössä. Arvioinnin kohteena olivat muun muassa esi- ja perusopetuksen johtaminen, opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisympäristö ja turvallisuus, yhteistyö ja oppimisen tukeminen.

Jokainen kyselyssä mukana ollut kunta on saanut alueensa arviointitulokset ja tiedottaa tuloksistaan oman aikataulunsa mukaan.

Päijät-Hämeen kunnat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä ovat yhdessä tehneet esi- ja perusopetuksen arviointiyhteistyötä vuodesta 2006 alkaen. Vuoden 2018 alussa mukaan yhteistyöhön on tullut myös Iitin kunta. Kehittämistä suuntaavia arviointikyselyjä toteutetaan kahden vuoden välein. 

Lisätietoja

Lahden kaupunki, Seudullisen arvioinnin kehittämisryhmän
puheenjohtaja, rehtori Tuula Herkepeus, puh. 050 518 0133
kehittämispäällikkö Anjariitta Carlson, puh. 050 398 5751

- On tärkeää avata toiminta mahdollisuuksien mukaan ja antaa koulutuksen järjestäjille päätäntävalta siitä, kuinka koulutusta toteutetaan erilaiset määräykset ja riskiryhmät huomioiden, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Oppilaitosten toimintaprofiilit ja painotukset vaihtelevat. Ammatillista koulutusta toteutetaan usein myös kesällä ja koulutus on hyvin monimuotoista erityisopetuksesta johtamiskoulutukseen ja lähiopetuksesta oppisopimuskoulutukseen. Merkittävä osa opiskelijoista on aikuisia. Ammatillisen koulutuksen monimuotoisuus tulee huomioida rajoitusten purkupäätöstä tehtäessä.

- Koronakriisin seurauksena lomautettujen ja työstä irtisanottujen määrä kasvaa voimakkaasti. Työvoimakoulutus on nopea keino täydentää tai päivittää osaamista sekä lyhentää kriisin taloudellisia seurauksia. Työvoimakoulutuksen tarjonnan lisäämistä ei pidä viivyttää syksyyn, Lamppu painottaa.

Esimerkiksi ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on suuri tarve ainakin osittaiseen lähiopetukseen palaamiseen jo kevään aikana, jotta erityistä tukea vaativien opiskelijoiden opinnot eivät keskeytyisi. Myös esimerkiksi valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuksia näyttöjen antamiseen osaamisestaan oikeissa työtilanteissa.

Lisätiedot
Veli-Matti Lamppu,
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Valtakunnallinen lasten ja nuorten tietokirjapäivä järjestetään tänä vuonna perjantaina 18. syyskuuta. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoittaa silloin kahdenkymmenen lasten- ja nuorten tietokirjailijan vierailut kirjastoihin ympäri Suomen.

Kirjastossa esiintyvä tietokirjailija lukee, kertoo ja keskustelee kirjoistaan. Lisäksi kirjailija voi tuoda mukanaan omia kirjojaan.

Syksyllä 2020 vierailulle lähtevät Niklas Bengtsson, Laura Ertimo, Timo Kalevi Forss, Tiina Hautala, Marjo Heiskanen, Tero Hiekkalinna, Vuokko Hurme, Iiris Kalliola, Jukka Laajarinne, Liisa Lauerma, Tittamari Marttinen, Raili Mikkanen, Nina Mäki-Kihniä, Pia Mäkinen, Eero Ojanen, Viljami Ovaskainen, Ilpo Probst, Karoliina Suoniemi, Leena Valmu ja Suvi Vehmanen.

Vierailua haetaan Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla olevalla verkkolomakkeella keskiviikkoon 13.5. mennessä. Hakemuksia voi tehdä vain kirjastojen henkilökunta. Hakemuksia ei oteta vastaan sähköpostitse tai puhelimitse.

Hakuajan päätyttyä arvotaan, mitkä kaksikymmentä kirjastoa saavat tietokirjailijavieraan ja missä kirjastossa kukin kirjailija esiintyy.

Vierailun toteutuminen ilmoitetaan kirjastoille toukokuun loppuun mennessä. Samalla kirjastoille ilmoitetaan myös kirjailijan yhteystiedot. Kirjastot ja kirjailijat sopivat keskenään esiintymisen kellonajan ja muut käytännön järjestelyt. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus maksaa esiintyjille palkkion, matkakulut ja mahdolliset päivärahat.

Täytä hakulomake osoitteessa: www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/tietokirjailijavierailut-kirjastoissa

Lisätiedot:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296
www.suomentietokirjailijat.fi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä käynnisti kohdennetut yhteistoimintaneuvottelut tehtävämuutoksista sekä työvoiman käytön vähentämisestä tuotannollisista syistä (KYtL 5§ ja 7§). Tarve muutoksille ja työvoiman käytön vähentämiselle johtuu valtioneuvoston asettaman poikkeustilan vuoksi tehdyistä toimenpiteistä, eli oppilaitosten sulkemisesta ja siirtämisestä etäopetukseen 18.3.2020 alkaen. Poikkeustilan vuoksi kaikki mahdollinen työnteko siirrettiin etätyöksi.

Neuvottelu koski kaiken kaikkiaan 39 työntekijää, jotka työskentelevät ruokapalvelutehtävissä, laitoshuollossa, kiinteistönhoidossa sekä suoraan opetustoimintaa tukevissa tehtävissä kuten asuntolaohjaus, ammatinohjaus, liikenneopetus sekä ajoradan ja ajotoimiston hoito. Neuvottelut eivät koskeneet eläintenhoidossa työskenteleviä ammatinohjaajia.

Neuvotteluissa etsittiin keinoja, joilla edellä mainituille työntekijäryhmille pyritään löytämään korvaavia työtehtäviä tai mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Mikäli tällaisia ei löydetä, kohderyhmään kuuluva henkilö voidaan lomauttaa enintään 90 päivän mittaiseksi ajaksi.

Neuvottelut käytiin Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ja henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten välillä. Neuvottelut päätettiin 29.4.2020.

Neuvottelujen tuloksena kaikille neuvottelujen kohteena oleville henkilöille löydettiin korvaavia työtehtäviä tai ammatilliseen osaamiseen liittyvää koulutusta. Lomautuksiin ei ole tarvetta, mikäli neuvottelujen kohteena olleet henkilöt sitoutuvat korvaaviin työtehtäviin tai koulutuskokonaisuuksiin suunnitellusti.

Iisalmessa 29.4.2020 

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Lisätietoja: 

Kari Puumalainen                                                                         
Kuntayhtymän johtaja                          
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi             

Tero Rönkä   
pääluottamusmies          
0400 792 847
tero.ronka@ysao.fi

Centria-ammattikorkeakoulu ja Fujitsu Finland Oy ovat käynnistäneet yhteisen mentorointiohjelman, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen asiantuntijoita ja opiskelijoita jakamaan työelämäkäytänteitä ja ohjaamaan opiskelijoita urallaan eteenpäin. Myös opiskelijoilla on tärkeä rooli oman sukupolvensa näkökulman tuomisessa työelämätaholle.

Mentorointiohjelma on luotu Centrian liiketalouden englanninkielisen BBA-ERP toiminnanohjaukseen orientoituneen koulutusohjelman sisään ja erityisesti SAP Next-Gen -konseptin ympärille. Koulutusohjelmassa on jo parin vuoden ajan tehty yhteistyötä Fujitsun kanssa erilaisin projektien, koulutusyhteistyön ja opinnäytetöiden parissa, ja yhteistyö on ollut molemmin puolin hyödyllistä. Kansainvälisyyttä yhteistyöhön on tuonut yhdysvaltalaisen Georgia State Universityn kanssa toteutettava projektiluonteinen Digital Innovation Experience -kurssi, jossa opiskelijat kehittävät työelämälähtöisiin haasteisiin vastaavia sovelluksia matalan kynnyksen kehitysalustoilla.

- Fujitsun tarjoama käytännönläheinen haaste on antanut opiskelijoille konkreettisen mahdollisuuden kehittää yritystoiminnan tehostamista palvelevia ratkaisuja, mikä on selvästi vahvistanut heidän motivaatiotaan. Yhdistämällä yritys- ja korkeakouluyhteistyötä pystymme tarjoamaan opiskelijoille kilpailukykyistä koulutusta ja yrityksille uusien konseptien ja työkalujen testausta. Samalla muodostamme yhteistyökoulujemme kanssa laajemman asiantuntijaverkoston, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden koulutustarpeisiin, kertovat kurssin toteutuksesta Centriassa vastaavat Ali Bitarafan ja Jonna Lahti.  

- Tämä on meille ainutlaatuinen mahdollisuus saattaa motivoituneet opiskelijat läheiseen yhteistyöhön Fujitsun  mentorin kanssa. Uskon, että opiskelijoille jää elinikäiset muistot sekä paljon hyviä ohjeistuksia elämän jatkopolulle ja uralle, kommentoi koulutusohjelmasta vastaava yliopettaja Janne Peltoniemi.

Mentori-opiskelijapareja on aloitusvaiheessa muodostettu neljä ja tapaamisia järjestetty 2−3 viikon välein. Fujitsulla Centrian mentoroinnista vastaavat Group Manager Reetta Ranttila sekä Head of SAP Delivery Janika Nurmi.

- Fujitsun visio on ihmiskeskeinen tietoyhteiskunta, jossa tieto- ja viestintätekniikka palvelee ihmisten tarpeita. Mentorointi tukee opiskelijoiden henkilökohtaista kasvua ammattilaisiksi, jotka osaavat yhdistää osaamisensa palvelemaan ympäröivää yhteiskuntaa. Myös mentorit saavat yhteistyöstä uusia näkökulmia omaan työhön, sanoo Ranttila, joka toimii itsekin mentorina.

Mentoroinnista molemminpuolista hyötyä

Vastuu mentorointitapaamisten sisällöstä on pääosin opiskelijalla. Sitoutuminen ja aktiivisuus mentorointityöskentelyssä sekä ennakkoon pohdittu ja toimitettu materiaali antavat hyvän kehyksen tapaamisissa käytäville keskusteluille. Mentori kuuntelee ja ohjaa sekä tuo keskusteluun omat näkemyksensä ja kehitysehdotuksensa, joiden kautta opiskelija saa runsaasti uutta näkökulmaa henkilökohtaiseen työstöön.

- Mentorointiohjelma on ollut loistava mahdollisuus verkostoitua Fujitsun ammattilaisten kanssa. Omien uratavoitteiden tarkentamisen ja työminän tunnistamisen tärkeyttä kaikissa uravaiheissa ei voi korostaa liikaa. Henkilökohtaisen mentorin mukanaolo on tuonut opintojen loppuvaiheeseen erityistä merkitystä ja ammattilaisuuden jollain tavalla lähemmäksi, opiskelija Eliisa Oravakangas kertoo.

- Vaikka oman työskentelyni päätavoitteena on ollut tukea aktori Abdullah Mumenin urakehitystä, on se antanut myös minulle paljon. On kiinnostavaa huomata, miten työkokemuksen jakamisesta on hyötyä opiskelijan ammatillisen kasvun tukena. Olemme esimerkiksi käyneet läpi Abdullahin ansioluetteloa ja nostaneet esiin vahvuuksia ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Erityisen arvokasta on ollut saavuttaa luottamuksellinen mentorointisuhde, jossa jutellaan asioista, joista muissa foorumeissa voi olla vaikea keskustella, kertoo Fujitsun mentori Mari Strang.

Mentorointia on tarkoitus jatkaa vuosittain muutaman opiskelijan ja Fujitsun asiantuntijamentoreiden kanssa, ja ohjelmaa kehitetään edelleen siitä saatujen kokemusten ja tulosten perusteella.

- Mentorointiohjelma toimii myös hyvänä motivaationa opiskelijoille, koska se kannustaa heitä tavoittelemaan omaa parastaan. Ammattikorkeakouluna voimme palkita opiskelijoita hyvistä suorituksista muun muassa tällaisen ohjelman kautta. Olemme todella iloisia saadessamme tehdä yhteistyötä vastuullisesti toimivan Fujitsun kanssa, toteaa yliopettaja Janne Peltoniemi.

Lisätiedot: yliopettaja Janne Peltoniemi, p. 040 808 5127, janne.peltoniemi@centria.fi

Suomen Reserviupseeriliitto ja Upseeriliitto ovat antaneet tänään lausuntonsa parlamentaariselle Asevelvollisuuskomitealle.

Molemmat järjestöt pitävät maanpuolustusvelvollisuuden, asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämisessä tärkeimpinä:

Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen siten, että järjestelmämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta kehitetään. Kehittämisessä on huomioitava naisten mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja maanpuolustusta palvelevaan koulutukseen nykyistä paremmin. Käytännössä tämä olisi toteutettavissa ottamalla naiset mukaan kutsuntajärjestelmään ja edellyttää henkilöstön lisäämistä kutsuntoja toteuttavaan henkilöstöön. Naisten varusmiespalvelus tulisi edelleen olemaan kuitenkin vapaaehtoista.

Aseellisen palveluksen ja siviilipalveluksen rinnalle voitaisiin ottaa käyttöön koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelus. Tämä vaatii kuitenkin tarkempaa tarkastelua etujen, haittojen ja kustannusten sekä etenkin käytännön toteuttamisen osalta. Mahdollinen kansalaispalvelus ei saa kuormittaa maanpuolustukseen tarkoitettuja resursseja taloudellisesti eikä sitoa henkilöstöä Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta.

Puolustusbudjetin riittävä taso on varmistettava niin, että Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen saadaan lisää henkilöstöä. Varusmiehille ja reserviläisille on turvattava korkeatasoinen ja turvallinen koulutus. Kertausharjoituksia on lisättävä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden takaamiseksi poikkeus- ja kriisiolosuhteissa. Reserviläisten roolia kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa pitää kasvattaa. Sodan ajan joukoilla on oltava ajanmukainen varustus.

Asevelvollisuuden ja maanpuolustusvelvollisuuden kehittämisen keskeisenä ajatuksena tulee olla kokonaisturvallisuuden lisääminen ja maanpuolustustahdon lisääminen yhteiskunnassa.

Lisätietoja:

Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä, aaro.makela@rul.fi  ja
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita, viita@upseeriliitto.fi

Jämsän sivistyslautakunta käsitteli lukuvuoden 2020-2021  aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuutta  kokouksessaan 29.4.2020. 

Hakijoita oli yhteensä 107. Iltapäivätoiminnan ryhmät perustetaan Kaipolan koululle (1 ryhmä), Korven koululle (2 ryhmää) ja Jämsänjoen yhtenäiskoululle (1 ryhmä sekä 1 erityisryhmä). Ryhmän minimikoko on 15 lasta. Ryhmiä on yksi vähemmän kuluvaan lukuvuoteen verrattuna.  - Ikäryhmien pienenemisen arvioidaan vaikuttavan tähän. Kuluvana lukuvuonna ekaluokkalaisia on  noin 200, tulevana noin,  160 toteaa ma.opetusjohtaja-opistojen rehtori Sini Käkönen 

Aamutoimintaa ei tarjota lukuvuonna 2020-21. 

Lisätietoja: ma. opetusjohtaja- opistojen rehtori Sini Käkönen, p. 040 751 4731, sini.kakonen@jamsa.fi

Yliopistot ovat tiedottaneet eilen ja tänään päätöksistään kevään opiskelijavalintojen järjestämisestä. Tietojen mukaan todistusvalintaa on usealla alalla ja monessa yliopistossa kasvatettu merkittävästi, jopa yli 70 prosenttiin. SYL on pettynyt yliopistojen päätöksiin kasvattaa todistusvalinnan osuutta merkittävästi.

Näin suuri todistusvalinnan kasvattaminen on hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. Todistusvalinnan kasvattamista on perusteltu muun muassa sillä, että sen avulla valintakokeisiin osallistuu vähemmän hakijoita. Suuria etävalintakokeita, joihin tulee osallistumaan tuhansia hakijoita, ollaan joka tapauksessa järjestämässä. Myöskään kaikilla hakupainealoilla, kuten oikeustieteellisen yhteisvalinnassa, todistusvalintakiintiötä ei kasvatettu. 

“Odotimme yliopistoilta paljon enemmän ymmärrystä hakijoiden vaikeaa tilannetta ja hätää kohtaan. Hakijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä yliopistoon olisi luullut olevan prioriteettilistalla korkeammalla”, SYL:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Hautamäki ärähtää.

Todistusvalinnan suurin ongelma on se, ettei kaikilla yliopisto-opinnoista kiinnostuneilla hakijoilla ole mahdollisuutta hakea sen kautta. Todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta. On mahdollista, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän. On vaarana, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta merkittävästi.

“On vastuutonta tehdä näin radikaaleja ratkaisuja kesken valintaprosessin. Monet hakijat ovat voineet luottaa pääsevänsä valintakokeeseen ja valmistautuneet siihen, mutta nyt kiintiö on pienempi. Sääntöjen muuttaminen kesken matkan ei ole hakijan kannalta kovin oikeudenmukaista”, SYL:n hallituksen jäsen Paula Karhunen huomauttaa.

Hakijoilta on vaadittu venymistä jo vuosien ajan lukuisten muutosten niin ensikertalaiskiintiöiden kuin todistusvalinnan edessä. Tällä kertaa, kun järjestelmän olisi pitänyt venyä hakijoiden puolesta, kädenojennus jäi aivan puolitiehen.

Lisätietoja: 

Paula Karhunen

hallituksen jäsen 

paula.karhunen@syl.fi 

044 906 5001

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen (ps) esittää Reserviläisliiton internetsivuilla julkaistussa asiantuntijablogissaan kertausharjoitusten määrän pitämistä riittävällä tasolla, jotta voimme ylläpitää laajaa reserviläisarmeijaa.

- Sodanajan kykyä voidaan ylläpitää ainoastaan reservin jatkuvalla koulutuksella ja harjoituksilla. Tässä Reserviläisliitolla ja -yhdistyksillä on aivan keskeinen rooli. Reserviläistoiminnan kehittämisen lisäksi harjoitusalueiden parantaminen sekä niiden säilyttäminen on tärkeää. Vapaaehtoisen toiminnan on perustuttava mielekkyyteen ja ruokittava reserviläisten intoa.

Reserviläisliitto on esittänyt, että reserviläisten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia laajemmin omaehtoisen toiminnan, harjoittelun ja ammuntojen vastuuhenkilöinä on lisättävä. Reserviläisille tulisi myös antaa enemmän vastuuta ja toimintaoikeuksia liittyen kertausharjoitusten ja muun reserviläiskoulutuksen harjoitteluun, suunnitteluun ja toteutukseen. Reserviläisten siviilissä suorittamat tutkinnot ja luvat olisi huomioitava nykyistä paremmin Puolustusvoimissa.

Kansanedustaja Ronkainen painottaa myös toimintakykyisen ja koulutetun reservin merkitystä tulevaisuuden puolustuskykyä silmällä pitäen. Koulutusta ja vapaaehtoista harjoittelua on järjestettävä jatkossa riittävästi.

- Tulevaisuudessa asevelvolliset valikoituvat entistä rajallisemmasta joukosta. Heillä pitää olla käytössään parhaat ja nykyaikaisimmat välineet sekä olosuhteisiimme sopivimmat taktiikat. Reservin suorituskykyä on tuettava jatkuvalla koulutuksella ja edellytykset on luotava vapaaehtoiselle harjoittelulle.

Reserviläisliiton asiantuntijablogisarjaan kutsutaan kirjoittamaan ulkopuolisia asiantuntijoita, vaikuttajia ja päättäjiä. Blogisarjan aiempia kirjoittajia ovat kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok), parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joonas Könttä (kesk) ja komitean jäsen, kansanedustaja Tuula Väätäinen (sdp).

Kansanedustaja Jari Ronkaisen asiantuntijablogi luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoa asiasta antaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg, p. 040 064 0755, olli.nyberg@reservilaisliitto.fi

Koulutuksella ja yhteiskunnan osaamispääoman varmistamisella on keskeinen rooli koronakriisin aikana ja sen jälkeen talouden elvytystoimissa ja yhteiskunnan rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa. Välittöminä toimina tulee toukokuun lisätalousarviossa varmistaa jo tälle vuodelle riittävä lisärahoitus työvoima- ja yhteishankintakoulutukseen. Tämän rahoituksen tarve tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti.

- Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on osaamista toimia työhallinnon tukena työttömien ja lomautettujen ohjauksessa ja neuvonnassa. Tämä resurssi tulee hyödyntää, toteaa AMKEn puheenjohtaja Kari Kallonen.

Vanhusväestön määrän kasvusta ja hoitajamitoituksesta johtuva lähihoitajien koulutustarve on todellinen, mutta se kääntää katseen pois tosiasiasta, että monilla aloilla on paheneva pula ammattiosaajista. Esimerkiksi teknologiateollisuuden osaajapulalla on suora yhteys talouskasvuun.

- Tarvitsemme voimakasta työikäisen väestön uudelleen- ja täydennyskoulutusta sekä työ- koulutusperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä. Pystyäkseen vastaamaan kasvaviin jatkuvan oppimisen tarpeisiin, ammatillinen koulutus tarvitsee pysyvää tasokorotusta, Kallonen painottaa.

Määräaikaisesta tulevaisuusinvestoinnista, jota on vielä vuosille 2021 ja 2022 jakamatta 135 M€ tulee pitää kiinni. Lisäksi lähihoitajakoulutuksen lisäämisen kustannukset tulee rahoittaa täysimääräisinä.

Oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset ovat karkaamassa liian suuriksi. Arviot vuotuisista lisäkustannuksista ovat jopa noin 200 M€. Hallituksen tulisikin ottaa aikalisä ja valmistella sellainen oppivelvollisuusmalli, jossa yksilölliset tarpeet ja resurssit kohtaavat paremmin.

Lisätiedot
Veli-Matti Lamppu,
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021—2024

AMKE ry:n lausunto valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024

Yliopistojen perinteiset valintakokeet korvataan koronavirustilanteen takia tänä keväänä muun muassa etänä suoritettavilla kokeilla ja todistusvalinnan laajentamisella. Kaikki Vaasan yliopiston valintakokeet ovat kaksivaiheisia. Kokeissa hyödynnetään sähköisiä järjestelmiä, joiden kautta voidaan esimerkiksi järjestää suullisia kokeita tai palauttaa tehtäviä.

− Järjestelyillä varmistetaan, että eri hakijaryhmät voivat tavoitella opiskelupaikkaa. Osalla aloista todistuksen perusteella valittujen määrää kasvatetaan, mutta kokonaan todistusvalintaan ei siirrytä. Yliopistot ovat yhdessä linjanneet, että pelkästään itsenäisesti tehdyllä etäkokeella opiskelijoita ei voida valita. Jos etäkoetta käytetään, täytyy valinnassa olla lisäksi valvottu toinen vaihe, kertoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Varsinaiset valintakokeet ovat monissa hakukohteissa kaksivaiheisia. Ensimmäisessä vaiheessa kokeet järjestetään etänä sähköisillä järjestelmillä. Fyysistä läsnäoloa edellyttäviä valintakokeita voidaan järjestää valinnan toisessa vaiheessa, mikäli epidemiatilanne sen sallii. Tartunnan riskiä pyritään minimoimaan tilajärjestelyin ja pitämällä huolta hygieniasta.

Vaasan yliopiston valintakokeiden ohjeet verkkosivuilla

Vaasan yliopiston verkkosivuille on koottu uudet päivitetyt ohjeet valintaperusteista ja valintakokeista. Tarkemmista järjestelyistä tiedotetaan hakijoille myöhemmin.

Vaasan yliopiston kauppatieteiden kandidaattiohjelmaan valitaan laajennetun todistusvalinnan kautta 80 prosenttia hakijoista aikaisemman 60 prosentin sijasta. Loput aloituspaikoista täytetään kaksivaiheisen valintakokeen kautta. Ensimmäinen vaihe suoritetaan sähköisesti 2. kesäkuuta. Ensimmäisen vaiheen perusteella hakijat kutsutaan toiseen vaiheeseen, joka järjestetään 16. kesäkuuta. Kokeen toinen vaihe järjestetään joko sähköisesti tai yliopiston järjestämissä tiloissa terveys- ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen.

Tekniikan kandidaatin tutkintoon haetaan tekniikan alojen DIA-yhteisvalinnassa. Todistusvalinnan osuutta nostetaan siten, että todistuksen perusteella täytetään 80 prosenttia aloituspaikoista aikaisemman 70 prosentin sijaan. Tekniikan alan ensimmäisen vaiheen karsiva esivalintakoe järjestetään etänä 28. toukokuuta. Ensimmäisen vaiheen perusteella osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen, joka on 12. kesäkuuta.

Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen opintoihin todistusvalinnan osuutta nostetaan 80 prosenttiin aloituspaikoista aikaisemman 60 prosentin sijaan. Kaksivaiheisen valintakoevalinnan ensimmäinen vaihe järjestetään etänä sähköisenä kokeena 1. kesäkuuta. Toinen vaihe järjestetään etäkokeena noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä kokeesta.

Viestintätieteiden kandidaattiohjelmassa todistusvalinnan osuus säilyy alkuperäisessä 51 prosentissa. Kaksivaiheisen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään etäkokeena 1. kesäkuuta. Toiseen vaiheeseen valitut tekevät kokeen etäkokeena tai yliopiston järjestämissä tiloissa 17. kesäkuuta.

Vaasan ja Tampereen yliopistoilla on hallintotieteiden alalla yhteisvalinta. Todistusvalinnan osuus yhteisvalinnassa säilyy alkuperäisessä 51 prosentissa. Valintakoe on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijat suorittavat etänä sähköisen valintakokeen 27. toukokuuta. Ensimmäisen vaiheen perusteella osa hakijoista etenee toiseen vaiheeseen, joka järjestetään 4. kesäkuuta.

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii
annukka.jokipii (at) univaasa.fi
p. 029 449 8482

Kysymyksiä ja vastauksia yliopistojen opiskelijavalinnasta Unifin verkkosivuilla

Uudet pävitetyt Vaasan yliopiston valintaperusteet:

univaasa.fi/hakijat/tietoa/uudet_paivitetyt_valintaperusteet/

Kuvateksti: Kuva Vaasan yliopiston valintakokeesta keväällä 2019.

Valtioneuvosto päätti 29.4. purkaa koronavirustilanteeseen liittyvät varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevat rajoitteet. Takaisin varhaiskasvatukseen ja lähiopetukseen siirrytään 14.5. alkaen hallitusti ja turvallisuudesta huolehtien. Valtioneuvosto käsittelee toista astetta ja siten lukiokoulutusta koskevia rajoituksia myöhemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeet järjestelyihin, joita noudattaen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen voidaan palata.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n mukaan tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja ja järjestää opetustilat niin, että niissä on normaalia enemmän väljyyttä. Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Isoja kokoontumisia, kuten kevätjuhlia, ei järjestetä. Myös henkilöstön tulee toimia saman lapsiryhmän kanssa ja hygieniaohjeita on noudatettava tarkasti. Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät.

Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatus ja opetustoimi valmistautuvat valtioneuvoston päätöksen myötä toiminnan jatkamista koskeviin käytäntöihin ja järjestelyihin viranomaisten ohjeet huomioiden.

Varhaiskasvatuksen jatkumisesta tiedotetaan tarkemmin vapun jälkeen.

Opetustoimenjohtaja Mari Routti kertoo, että myös opetusjärjestelyjen suunnittelua tehdään lähipäivien aikana ja sen jälkeen tiedotetaan, miten kouluarki jatkuu Lappeenrannassa.

- Valmistelemme lähiopetuksen jatkumista ja siihen liittyviä käytännön järjestelyjä lähipäivien aikana yhdessä koulujen turvallisuusasioista vastaavan rehtorin, koulujen ja lukioiden rehtoreiden sekä muun muassa koulukuljetuksista ja ruokapalveluista vastaavien henkilöiden ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Pyydämme tarvittaessa suosituksia myös esimerkiksi Eksotelta.

Kaupunki tiedottaa myöhemmin järjestelyistä erikseen myös suoraan varhaiskasvatuksessa olevien lasten sekä koululaisten huoltajille.

Lisätietoja:

Opetustoimenjohtaja Mari Routti
puh. 040 8372646, mari.routti(at)edu.lappeenranta.fi

Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki
Puh. 040 506 7309, paivi.virkki(a)edu.lappeenranta.fi

Alla luetellut ovat antaneet suostumuksen valmistumistiedon julkaisuun. Postinumerotiedot on tarkoitettu vain toimitusten käyttöön. 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Kirsi Marleena Hänninen, Hämeenlinna ( 13500 )
Hanna-Leena Ester Juntunen, Hämeenlinna ( 13500 )
Niina Helena Annemaria Tanhuanpää, Asikkala ( 17200 )

Teknologiaosaamisen yksikkö

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Jesse Konsta Mertanen, Riihimäki ( 11100 )
Minna Kristiina Mäkinen, Somero ( 31400 )
Mika Juhani Parkkonen, Valkeakoski ( 37600 )

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät Insinööri (ylempi AMK)

Antti Petteri Savolainen, Espoo ( 02650 )

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Kirsi Maarit Saritta Laaksonen, Forssa ( 30100 )

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Maiju Virve Helena Salonen, Helsinki ( 00640 )

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus,Artenomi (ylempi AMK)

Anna Elina Holopainen, Hyvinkää ( 05800 )

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus Tradenomi (ylempi AMK)

Jutta Pauliina Keino, Hämeenlinna ( 13100 )
Tiina Mari Johanna Luukas, Hämeenlinna ( 13100 )
Anni Irina Rantanen, Helsinki ( 00970 )

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalousosaamisen yksikkö

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Pepita Siviä Heurlin, Nakkila ( 29250 )

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Emilia Josefiina Kourimo, Somero ( 31530 )

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Perttu Juhana Latvala, Seinäjoki ( 16970 )
Petri Arvo Ilmari Ruusunen, Hollola ( 16800 )

Puutarhatalouden koulutus Hortonomi (AMK)

Milja Talvikki Lehto, Hämeenlinna ( 13220 )
Anne Kristiina Watt, Lohja ( 12380 )

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Nina Elina Lehtonen, Lohja ( 08700 )

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Yasmin Delfa Maria Calderón, Hämeenlinna ( 13100 )
Mikaela Maria Huotari, Tampere ( 33200 )
Nea Eveliina Nikkanen, Hämeenlinna ( 13430 )
Maiju Liina Johanna Stengård, Tampere ( 33870 )
Pia Emilia Vuori, Hattula ( 13720 )

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Roosa-Mari Katariina Aaltonen, Hämeenlinna ( 13100 )
Elina Emilia Hagelberg, Lahti ( 15140 )
Julianna Maria Karonen, Tampere ( 33700 )
Kati Maija Emilia Lindell, Vesilahti ( 37470 )

Terveydenhoitajakoulutus Terveydenhoitaja (AMK)

Johanna Anni Amanda Haapanen, Espoo ( 02600 )
Elina Hanna Maria Karppinen, Hämeenlinna ( 13210 )
Riitta Päivikki Karppinen, Inari ( 99800 )
Sanna Anna-Mari Leivo, Hämeenlinna ( 13270 )
Anu Elina Postareff, Hämeenlinna ( 13130 )
Oili Tytti Annika Simula, Hämeenlinna ( 13210 )

Teknologiaosaamisen yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Rina Susanne Bragge, Tammela ( 31300 )
Juuso Petteri Similä, Oulu ( 90130 )
Oskari Tikkala, Tampere ( 33800 )

Construction Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)

Pavel Zhukov, Lahti ( 15170 )

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Jenni Hannele Isojärvi, Helsinki ( 00170 )

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Aleksi Juhani Ojanperä, Riihimäki ( 11100 )
Atte Juho Jeremias Riiho, Akaa ( 37800 )

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Insinööri (AMK)

Henrique Tatsunori Yonamine Mitsugui, Riihimäki ( 11130 )

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus Insinööri (AMK)

Markus Eevertti Huhtala, Hämeenlinna ( 13270 )
Janne Pekka Paakkanen, Nurmijärvi ( 05200 )
Janina Maria Saloheimo, Hämeenlinna ( 13220 )
Martti Tapio Virtanen, Hämeenlinna ( 13100 )

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Mikko Samuli Halme, Tampere ( 33900 )
Juha Petteri Heino, Helsinki ( 00200 )
Toni Antero Koivisto, Loppi ( 12640 )
Jussi Kosti Armas Laakso, Nurmijärvi ( 05200 )
Tino Kristian Mantila, Hämeenlinna ( 13100 )
Tomi Tapani Närvänen, Jokioinen ( 31600 )
Vesa Antero Pennanen, Porvoo ( 06150 )
Ville-Valtteri Salmela, Tuusula ( 05400 )
Jussi Henry Tapani Salmi, Pirkkala ( 33960 )
Arto Samuel Sydänhelmi, Vantaa ( 01490 )
Ville Valtteri Vedenpää, Forssa ( 30420 )
Atte Juhani Veijola, Lohja ( 08500 )

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Jesse Ilmari Friman, Lahti ( 15170 )
Henri Kristian Hietala, Rauma ( 26200 )
Linda Elisabeth Karppinen, Hyvinkää ( 05830 )
Lauri Henrik Lönnqvist, Ylöjärvi ( 33480 )
Markku Tapani Paananen, Hämeenlinna ( 14500 )

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Alix Nikolai Kalliojärvi, Kustavi ( 23360 )

Tietotekniikan koulutus Insinööri (AMK)

Miiko Olavi Ketokoski, Hyvinkää ( 05810 )

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

International Business -koulutus,Tradenomi (AMK)

Nico Christian Halme, Ylöjärvi ( 33430 )

Karoliina Olga Maria Salldén, Tampere ( 33410 )

Liiketalouden koulutus Tradenomi (AMK)

Anu Susanna Haronoja, Tampere ( 33100 )
Eena Kyllikki Karhunen, Hämeenlinna ( 13500 )
Jerika Eveliina Klemetti, Tampere ( 33400 )
Rosa-Maria Erika Majava, Turku ( 20100 )
Elisa Karoliina Männistö, Tampere ( 33540 )
Tuomas Matti Tapani Nukari, Hämeenlinna ( 13500 )
Anna Maria Perttala, Valkeakoski ( 37630 )
Taavi Oliver Takkinen, Helsinki ( 00510 )
Juuso Matias Aapeli Vessari, Jyväskylä ( 40250 )

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

 Salla Marika Koppeli, Helsinki ( 00820 )
Taija Talvikki Laurell, Urjala ( 31160 )

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Timo Juhani Kopra, Hämeenlinna ( 13500 )
 Tomi Pekka Pohja, Tampere ( 33700 )
Atte Valtteri Sillankorva, Hämeenlinna ( 13600 )

Ammatillinen opettajakorkeakoulukoulutus

Ammatillinen opettajankoulutus

Suvi Marjaana Beshar, Mäntsälä ( 04620 )
Elina Riikka Eskola-Ahonen, Turku ( 20320 )
Henna Elina Halla, Heinola ( 18100 )

Hanna Mari Hämäläinen, Vantaa ( 01700 )
Niko Juhana Hurskainen, Paimio ( 21540 )
Marika Johanna Idman, Vihti ( 03400 )
Anne-Maija Immonen, Lahti ( 15800 )
Marko Esko Tapani Kairinen, Turku ( 20360 )
Seppo Sakari Konkola, Lieto ( 21360 )
Mika Martti Kotilainen, Helsinki ( 00990 )
Marika Tuulikki Leppänen, Turku ( 20900
Sari Johanna Luopa, Asikkala ( 17410 )
Marko Juhani Männikkö, Kaarina ( 21620 )
Tarja Helena Mattsson, Kärkölä ( 16610 )
Maiju Marika Nisukangas, Lahti ( 15300 )
Mervi Marika Norta, Lahti ( 15700 )
Teemu Ilmari Pesonen, Turku ( 20610 )
Sanna Maria Pirinen, Nurmijärvi ( 01820 )
Matti Tapio Raivio, Helsinki ( 00350 )
Heli Susanna Rantala, Lahti ( 15140 )
Jari Risto Rontu, Salo ( 24240 )
Salla Emilia Ruoko, Kangasala ( 36110 )
Inka-Maria Ruokola, Espoo ( 02230 )
Heidi Hannele Ruusumo, Lieto ( 21420 )
Eija Sinikka Sakki, Valkeakoski ( 37630 )
Varpu Marja Sihvola-Judén, Lahti ( 15240 )
Kristiina Sinisalo, Hämeenlinna ( 13210 )
Heli Katri Hannele Suutarinen , Kouvola ( 45610 )
Henri Juhani Törmälehto, Vantaa ( 01360 )
Anu Kaarina Vaihekoski, Kaarina ( 20780 )
Arttu Veli Verneri Vallenius, Hyvinkää ( 05820 )

International Professional Teacher Education

Celal Gözalan, Espoo ( 02230 )
Asla Henrik Juhana Jääskeläinen, Espoo ( 02160 )
Evelyn Karkkulainen, Järvenpää ( 04460 )
Líbia Leaby Leite Barbosa, Hämeenlinna ( 13100 )
Heidi Nousiainen Maria Helsinki ( 00390 )
Sergio Rossi, Helsinki ( 00790 )
Jani Antti Johannes Talo, Helsinki ( 00100 )
Minh Chau Truong, Turku ( 20540 )

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Jyrki Uolevi Kaarttinen, Raisio ( 21280 )
Rainer Ilmari Korhonen, Lahti ( 15610 )
Sanna Pauliina Vehniäinen, Lempäälä ( 37560 )

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Hannele Julia Haapoja, Lieto ( 21420 )
Tiina Helena Hyttinen, Espoo ( 02320 )
Mika Petri Santeri Laakso Espoo ( 02780 )
Seija Orvokki Levänen Porvoo ( 06100 )
Kirsi Elina Liimatainen Hämeenlinna ( 13430 )
Mari Johanna Linna Nurmijärvi ( 01860 )
Anu Virve Pauliina Luoma Helsinki ( 00100 )
Auni Maria Nikunen Kouvola ( 46570 )
Pirjo Elina Nurmi Espoo ( 02600 )
Mikko Juhani Ojala Vantaa ( 01700 )
Sini Heidi Annukka Pikkutupa-Vaittinen, Espoo ( 02180 )
Eveliina Hilda Inkeri Pöysti, Janakkala ( 13330 )
Anne Elina Sainio, Tuusula ( 04310 )
Miikka Snellman, Turku ( 20100 )
Heidi Johanna Teikari, Vantaa ( 01520 )
Jonna Janica, Vuorinen, Lahti ( 15610 )

Valtioneuvoston linjauksen mukaan Lahden kaupungin peruskoulut avataan 14.5. alkaen kaikille luokka-asteille. Samassa yhteydessä varhaiskasvatuksen suositus lasten hoitamisesta kotona päättyy.

Koulutuksen järjestäjänä Lahden kaupunki noudattaa valtioneuvoston linjauksia, ja koulujen avaamiseen on varauduttu. Etäopetusta ei jatketa vaan palataan lähiopetukseen sekä normaaliin läsnä- ja poissaolokäytänteisiin.  

Linjauksen mukaan peruskoulut avataan hallitusti, porrastetusti ja turvallisuudesta tarkasti huolehtien. Koulutyötä ohjeistetaan järjestämään nykyistä pienemmissä ryhmissä, vuoroissa ja riittävän väljästi.  

Tulevan viikon aikana Lahden perusopetuksessa tarkennetaan erityisesti näitä terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä käytänteitä ja ohjeistusta sekä pedagogisia ratkaisuja niin, että kouluun ja päiväkotiin on turvallista tulla töihin ja oppimaan. Samalla hyödynnetään uusia haltuunotettuja digitaalisia taitoja sekä kehitetään toimintamalleja ennakoivasti myös syksyä ajatellen.  

Käytännön ohjeistusten valmistelu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja sivistyspalvelujen yhteistyönä on jo aloitettu. Ohjeistuksessa huomioidaan muun muassa hygieniasuositukset, turvavälit, ryhmäkoot, ruokailun, kuljetusten ja siivouksen järjestäminen, tarpeettomien kontaktien välttäminen ja henkinen tuki.  

Varhaiskasvatuspalveluissa varaudutaan kysynnän lisääntymiseen, kun suositus lasten hoitamisesta kotona päättyy ja koulut avataan, kertoo päivähoitojohtaja Mika Harju Lahden kaupungilta.

Tällä hetkellä lapsia varhaiskasvatuksessa on lähes tuhat (26%), vähimmällään on ollut viidennes eli 700. Varhaiskasvatuksen osalta varsinaisia rajoituksia ei ole ollutkaan, mutta valtioneuvosto on suositellut, että lasta hoidetaan kotona, jos siihen on mahdollisuus.  

Merkityksellistä oppilaiden hyvinvoinnille

Lahden perusopetuspalvelujen vastuualuejohtaja Lassi Kilposen mukaan lähiopetukseen siirtyminen kevään viimeisiksi koulupäiviksi voi olla erityisen merkityksellistä oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. Näin päästään myös yhteisöllisesti päättämään lukuvuosi. 
- Oppilaat pääsevät tapaamaan koulukavereitaan, ja opettajilla on mahdollisuus varmistua oppilaan hyvinvoinnista ja huolehtia mahdollisesta oppimisen ja oppilashuollon tuen tarpeesta etäopetustilannetta paremmin.

Lahden perusopetuksessa on valmisteltu ohjeistusta kevätlukukauden loppua varten ja oppilasarvioinnin toteuttamiseen, oppilaiden hyvinvoinnin varmistamiseen sekä mahdolliseen lähiopetukseen palaamiseen.
- Nyt on tärkeää vielä tarkentaa ja syventää suunnittelua ja ohjeistusta sekä käydä asiat läpi kaikkien koulujen ja henkilöstön kanssa, Kilponen kertoo.  

Käytännön opetusjärjestelyjen suunnittelua ja valmistelevia toimenpiteitä jatketaan maanantaina, ja ensi viikon kuluessa huoltajille ja oppilaille tiedotetaan koulun avaamiseen liittyvistä asioista lisää. 

Peruskoulut ovat toimineet etäopetuksessa 18.3. alkaen. Lähiopetusta on järjestetty 1–3 -luokkalaisille, valmistavan opetuksen oppilaille sekä erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville vaikeavammaisille oppilaille.

Lukioiden etäopetuksen osalta valtioneuvosto tekee päätöksiä myöhemmin.

Lisätiedot

Lahden kaupunki
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, p. 044 716 1328
sivistysjohtaja Tiina Granqvist, p. 050 383 6574

Suomen Lukiolaisten Liitto on tyrmistynyt, että yliopistot ovat osalla aloista päättäneet kasvattaa todistusvalintakiintiöitä voimakkaasti kevään yhteishaussa. Joillain aloilla todistusvalinnan osuutta on nostettu peräti 90 prosenttiin. Korkeakoulut ovat tiedottaneet tänään haun muuttuneista valintaperusteista.

Valintaperusteiden muuttaminen kesken prosessin on heikentänyt yliopistoon hakevien mahdollisuutta valmistautua valintakokeisiin. Valmistautuminen on vienyt hakijoilta paljon aikaa, joten kesken kaiken tulevat muutokset on monelle suuri pettymys.

Lukiolaisten Liiton mielestä muutokset ovat kohtuuttomia erityisesti tänä keväänä valmistuville ylioppilaille, joiden keväässä on ollut paljon epävarmuutta ja stressiä. Todistusvalinnan kasvattaminen kesken valintaprosessin heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakea yliopistoon.

“Kevät 2020 on ollut abiturienteille täynnä äkillisiä muutoksia, stressiä ja huolta omasta tulevaisuudesta. Ensin kirjoituksia aikaistettiin, sitten oli viikkojen epävarmuus korkeakouluhaun valintaperusteista, ja nyt vielä kirjoitusten painoarvoa nostettiin. Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista”, kommentoi Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.

“Haluan lähettää terveisiä kaikille kevään abeille: kriisitila jo itsessään stressaa ja pelottaa, ja se on ok. Tilanne tuntuu varmasti epäreilulta, ja nyt onkin tarpeen tehdä arviointi hakijoiden oikeusturvasta. Lähetän voimia kaikille valintakokeisiin lukemiseen ja todistusvalinnan tulosten odotteluun viimeisille viikoille. Nyt on tärkeintä olla armollinen itselleen ja tehdä parhaansa oman kykynsä mukaan”, päättää Nivukoski.

Lukiolaisten Liitto olisi toivonut, että hakijoita ja opiskelijoita olisi kuultu tarkemmin, kun muutoksia opiskelijavalintoihin suunniteltiin. Tämä olisi ollut tärkeää oikeusturvan näkökulmasta, koska valintaperusteiden muutoksiin ei ole valitusoikeutta.

Ammattikorkeakoulut ilmoittivat jo huhtikuun alussa, että todistusvalintaa ei lisätä ja valintakokeet järjestetään etänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry tiedotti, että AMK-valintakoe järjestetään kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe toteutetaan etäkokeena 4.6. ja todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5. Lukiolaisten Liitto pitää ammattikorkeakoulujen päätöstä vastuullisena ja tervetulleena.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

Hallitus päätti keskiviikkona 29.4. koulujen lähiopetuksen järjestämisestä. Koulut avautuvat torstaina 14.5. alkaen erityisjärjestelyin niin, että koronaviruksen tartuntariski olisi mahdollisimman pieni. Turku kaupunki varmistaa kaikin tavoin, että koulunkäynti on turvallista niin oppilaille kuin henkilökunnallekin.   

– Noudatamme kouluissa ja päiväkodeissa tavanomaista tarkempia hygienia- ja turvasääntöjä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL ovat laatineet ohjeet opetuksen järjestelyihin, joita käymme läpi ennen lähiopetuksen alkamista. Ohjeistus lähetetään myös koteihin, miten toimia esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien perheenjäsenten osalta, toimialajohtaja Timo Jalonen kertoo.

– Koulutyö Turun peruskouluissa alkaa torstaina 14.5. lukujärjestyksen mukaisesti 1.–9.-luokan oppilailla. Etäopetusta ei enää järjestetä eikä se ole vaihtoehto kouluun menolle ministeriön linjaukseen perustuen.

– Poissaoloon koulusta haetaan normaalisti lupaa koulun rehtorilta. Luvallisia syitä poissaoloon ovat sairastumiset. Koulutuksen järjestäjät ja koulut saavat aluehallintoviraston toimittamina tarkempia toimintaohjeita lähipäivinä.

– Perinteisiä kevätjuhlia ei järjestetä tänä keväänä ja on vielä pohdinnassa, päättyykö lukukausi lauantaina 30.5. vai jo perjantaina 29.5. Tiedotamme huoltajia ja henkilöstöä myöhemmin, Jalonen kertoo.

Joukkoliikenteen osalta ensi viikon aikana selvitetään, mitä linjoja ja millä volyymillä liikennöinti Turussa käynnistetään.

Turun lukiot ja ammatillinen koulutus jatkavat etäopetuksessa lukukauden loppuun saakka. Hallitus tiedottaa ja linjaa toisen asteen järjestämistä myöhemmin. Kesälukio järjestetään verkkokursseina, joihin on jo ilmoittauduttu aktiivisesti.

Ruoka-annosten jako lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille jatkuu koko kevään ajan ennalta sovitusti.

Turun kaupungin kaikki päiväkodit ovat olleet auki koko kevään ajan. Palvelutarpeen muutosta seurataan nyt joka viikko. Onkin erityisen tärkeää, että huoltajat merkitsevät aina seuraavan viikon hoitotarpeen Päikky-ohjelmassa, jotta kaupungissa osataan varautua päivähoidon kysynnän kasvuun.

Turussa odotetaan lisäksi kesän osalta linjauksia avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin, kuten puistotoimintaan. Avoimet kerhot ovat olleet toistaiseksi suljettuina.

Koulutoiminta ei jatku käyttökiellossa olevissa Topeliuksen koulun Hansakadun yksikössä (Juhana Herttuan koulutalo), Sepänkadun, Lyseon tai Luolavuoren yksiköissä, vaan näiden osalta oppilaat sijoitetaan väistötiloihin. Väistötilaratkaisuista tiedotetaan maanantaina 4.5.

Lisätietoja:

Timo Jalonen, toimialajohtaja, p. 044 907 3188

Tommi Tuominen, palvelualuejohtaja, perusopetus, p. 040 679 0629

Liliane Kjellman, palvelualuejohtaja, ruotsinkielinen kasvatus ja opetus, p.  050 432 3594

Vesa Kulmala, palvelualuejohtaja, varhaiskasvatus, p. 040 142 4483

Koulut avataan Äänekoskella to 14.5.2020. Tällöin siirrytään lähiopetukseen ja etäopetus päättyy.

Tiedotamme aiheesta vielä lähemmin, kun Aluehallintovirasto linjaa aiheesta tarkemmin.

Äänekosken kaupunki tarjoaa ateriakassin niille etäopetuksessa oleville lapsille, joilla on erityisruokavalio. Tämä koskee vain niitä lapsia, jotka eivät osallistu tällä hetkellä ruokajakeluun. Huomioitavaa on, että eettisistä syistä johtuvia erityisruokavalioita ei huomioida laajemmin, eikä näiltä osin ole mahdollista osallistua ateriakassin jakoon.

Erityisruokavaliosta järjestetään kysely Wilman kautta. Mikäli perheessä on useita erityisruokavaliota noudattavia lapsia, vastataan kyselyyn erikseen jokaisen lapsen kohdalta. Ateriakassi sisältää kahden viikon ruokatarvikkeet yhdelle lapselle. Ateriakassin sisältö on mitoitettu kouluun paluupäivä huomioiden.

Äänekosken kaupunki seuraa tilannetta ja olemme valmiina 14.5. alkaen toteuttamaan jälleen lähiopetusta ja järjestämään kouluruokailut turvallisesti.

Ammattikorkeakoulujen valintakokeet järjestetään kesäkuussa kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen valintakoepäivä on 4.6. Tuolloin järjestetään digitaalinen etäkoe. Toisen vaiheen ajankohta ja toteutustapa ilmoitetaan toukokuun aikana.

AMK-valintakoe järjestetään kaksivaiheisena, jotta kokeen suorittajien henkilöllisyys voidaan varmistaa. Tämä on tärkeää vilpin ehkäisemiseksi. Vilppi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.

Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuvat kaikki hakijat, jotka eivät tulleet hyväksytyksi todistusvalinnassa ylimpään hakutoiveeseensa. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5.

Hakija tarvitsee valintakokeen suorittamiseen toimivan tietokoneen ja internet-yhteyden.

Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat.

Kummassakin kokeessa testataan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia. Tältä osin tilanne ei muutu alkuperäisestä AMK-valintakokeesta.

Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulut käyttävät myös avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoja sisääntuloväylänä, kuten aiemmin on ilmoitettu. 

Ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä kehittäneet digitaalista valintakoetta, joka auttaa poikkeustilanteissakin. Myös yliopistot hyödyntävät omissa valinnoissaan tätä järjestelmää.

Ammattikorkeakouluihin oli 1.4. päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa. Heistä 75 000 ilmoittautui yhteishaussa valintakokeeseen. Toisen vaiheen kokeeseen odotetaan kymmeniä tuhansia hakijoita.

Tarkemmat ohjeet kokeeseen liittyen julkaistaan ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.

Xamkissa myös muita valintatapoja

Xamkissa AMK-valintakokeen perusteella valitaan opiskelijoita lähes kaikkiin suomenkielisiin päivätoteutuksiin ja suureen osaan monimuoto- ja verkkototeutuksista. AMK-valintakoe koskee yhteensä noin 6300 Xamkiin opiskelijaksi hakenutta.

AMK-valintakoetta ei käytetä seuraavissa koulutuksissa:

• englanninkieliset koulutukset
• kulttuurialan koulutukset
• merenkulun ja ympäristöteknologian monimuotokoulutukset
• liiketalouden ja tietojenkäsittelyn verkkokoulutukset
• ylemmät amk-tutkinnot

Näihin koulutuksiin järjestetään oma valintakoe tai opiskelijavalinta tehdään esimerkiksi valintakurssin tai ennakkotehtävän perusteella.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnoista on kerrottu osoitteessa https://www.xamk.fi/koulutus/opiskelijavalinta/

Lisätietoja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osalta antaa opintoasiainpäällikkö Leena Kurki-Pölönen, puh. 040 717 9992

Reserviläisliitto pitää nykyistä siviilipalvelusta toimimattomana. Parlamentaariselle asevelvollisuuskomitealle antamassaan lausunnossa liitto kiinnittää huomioita jo vuonna 2011 tehtyyn, TEM:n selvitystyöhön, jonka mukaan eri hallinnonaloilla ei ole suunnitelmia siviilipalveluksen suorittaneiden henkilöiden hyödyntämisestä kriisiaikana tai poikkeusoloissa. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan mukaan järjestelmän toimimattomuus on näkynyt myös viimeaikaisessa koronakriisissä.

- Samaan aikaan kun varusmiehet ja -naiset ovat toimineet Poliisin tukena virka-aputehtävissä ja heitä on vaadittu käytettäväksi mm. maatiloilla kausityövoimana, ei vastaavia esityksiä siviilipalvelukseen liittyen ole kuulunut. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, että henkilöitä koulutetaankin nyt siviilipalveluksessa sellaisiin normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusolotehtäviin, joita heillä ei kuitenkaan käytännössä ole.

Reserviläisliitto esittää selvitettäväksi siviilipalveluksen korvaamista kansalaispalveluksella, jonka suorittaisivat naiset sekä ne miehet, jotka eivät suorita asepalvelusta. Järjestelmän tulisi tuottaa lisää todellista suorituskykyä yhteiskunnan häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin ja sen toimintaa tulisi tukea kansallisella varautumisrekisterillä, johon eri viranomaisten ja muiden tahojen henkilövaraukset kirjattaisiin.

Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean tehtävänä on selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja perustuslain asettaman yleisen maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Reserviläisliitto kiinnittää lausunnossaan huomioita mm. siihen, että nykymallista, vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta kannattaa selvä enemmistö suomalaisista mutta nuorten ikäluokkien ajattelu on muuttumassa. Puheenjohtaja Pohjola korostaa kuitenkin nykyjärjestelmän toimivuutta ja varoittaa nopeista uudistuksista.  

- Mielipidemittausten mukaan vain miehiä koskevaa asepalvelusta kannattaa enää alle puolet nuorista suomalaisista. Reserviläisliitto kuitenkin katsoo, että helpoiten naisia saataisiin lisää asepalvelukseen laajentamalla vuosittaiset kutsunnat myös naispuolista ikäluokkaa koskeviksi. Nykyjärjestelmää ei pidä liikaa horjuttaa, sillä se tuottaa meille eurooppalaisittain erittäin vahvan sekä kustannustehokkaan puolustuskyvyn.

Nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän suurimpana ongelmana Reserviläisliitto pitää sitä, että jo noin viidennes miespuolisesta ikäluokasta vapautetaan asepalveluksesta terveydellisten ja muiden syiden johdosta eikä tämä joukko suorita myöskään siviilipalvelusta. Pidemmällä aikavälillä tämä voi muodostua asevelvollisuusjärjestelmän ylläpitämisen kannalta ongelmalliseksi.

Lisätietoja asiasta antavat puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 tai ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi. 

Ammatillista koulutusta ja työllistymistä edistäviä palveluja järjestävä Hyria aloittaa tänään nettiradiolähetykset. Radio Hyrian juontajana loistaa monelle suomalaiselle tuttu media-alan huipputekijä, toimittaja Katja Ståhl. Radio on projekti, joka käynnistyi koronatilanteen innoittamana.

"Haluamme vaalia meidän yhteisöä, vaikka emme voi fyysisesti kohdata. Saman radiolähetyksen äärelle kokoontuminen vahvistaa tunnetta siitä, että olemme yhdessä, vaikka olemme erillämme. Hyriassa opiskelee, työskentelee ja valmentautuu tuhansia ihmisiä", Hyrian toimitusjohtaja Pekka Vaittinen toteaa.

Ohjelma koostuu musiikista, puheesta sekä uutisista. Lähetyksissä keskustellaan arkea koskettavista aiheista ja soitetaan hyrialaisten lempibiisejä. Puheenaiheet liittyvät niin maailman, Suomen kuin Hyriankin tapahtumiin. Radiossa nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen teemoja ja muidenkin Hyrian palveluiden aiheita.

"Nettiradio kuuluu avoimesti kaikille, joten se tarjoaa tuleville opiskelijoille tai työntekijöille mahdollisuuden kurkistaa Hyrian maailmaan", rehtori Tuula Kortelainen kannustaa.

Hyria halusi kanavan toimittajaksi ammattitoimittajan, koska ulkopuolelta on helpompi kysyä ja kyseenalaistaa.

"Tämä on ihan tavallinen radio, mutta teemoiltaan vahvalla Hyria-painotuksella", Katja Ståhl luonnehtii.

Ajan hengen mukaisesti lähetys toteutetaan etämallilla. Ståhl juontaa ohjelmaa Espoosta omasta vaatekomerostaan, jonka hän on konmarittanut studiokseen. Kanava lähetetään virtuaalisesti eetteriin Hyvinkäältä ja tuotantoon osallistuvat hyrialaiset liittyvät mukaan kodeistaan etäyhteydellä.

Nettiradio toimii ainakin toukokuun ajan. Hyria on päättänyt toimia etämallilla ainakin tämän oppimisvuoden loppuun – eli kesälomien alkuun saakka.

Radio Hyria

joka arkipäivä klo 10–12

mixlr.com/radio-hyria

Listätietoja: Viestintä- ja imagopäällikkö Mikko Hieta, p. 040 537 0410