Erilaisilla digitaalisilla välineillä ja menetelmillä voidaan tukea nuorten mielenterveyttä. Asia käy ilmi Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun DIMMI-hankkeen julkaisusta, johon on koottu hankkeen aikana testattuja ja kehitettyjä menetelmiä sekä kehittämistyön tuloksia. Aiheesta järjestetään etäseminaari 8.5. klo 12–14.30.

Koronapandemia korostaa sähköisten työkalujen ja yhteydenpitomenetelmien merkitystä myös nuorten kohtaamisessa. Ammattilaisten apuun tai vertaistukeen perustuvat sosiaalisen median kanavat tarjoavat nuorille uudenlaisia matalan kynnyksen mahdollisuuksia saada apua.

Verkko mahdollistaa tiedon ja tuen tarjoamisen ajasta riippumatta pitkien välimatkojen päähän. Vaikeista asioista voi olla jopa helpompaa puhua kasvottomasti tai anonyymisti verkon kautta.

‒ Nuorten tavoittaminen digitaalisten menetelmien avulla saattaa olla tulevaisuudessa tärkeämpää kuin hanketta suunnitellessamme osasimme edes ajatella, projektipäällikkö Tanja Korhonen Kajaanin ammattikorkeakoulusta eli Kamkista sanoo. 

Tukea nuorten positiiviseen mielenterveyteen

Sosiaalisen median kanavia on lukematon määrä ja niitä ilmestyy jatkuvasti lisää. Nuoret ja nuoret aikuiset ottavat ne usein ensimmäisenä käyttöönsä, ja nuorisotyötä tekevien aikuisten on välillä haastavaa pysyä mukana sometrendeissä.

‒ Kannattaa ottaa rohkeasti käyttöön muutamia erilaisia somekanavia ja käyttää niitä säännöllisesti. Kaikessa ei tarvitse olla mukana, projektikoordinaattori Leea Naamanka Diakonia-ammattikorkeakoulusta eli Diakista sanoo.

Hyvän mielen talo Oulussa ja Kulttuuripaja Marilyn Kajaanissa jatkavat DIMMI-hankkeessa kehitettyä sosiaalista mediaa hyödyntävää vertaisystävätoimintaa. Vertaisystävätoiminta vähentää nuorten yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalisia taitoja.

‒ Nuorten parissa työskentelevien yhteistyökumppaneiden merkitys vertaisystävätoiminnan onnistumiselle on merkittävä, jotta tavoitetaan ystävää kaipaavia nuoria ja nuoria, jotka haluavat alkaa vertaisystäviksi, asiantuntija Antti Heinonen Diakista sanoo.

Hyötypelit tukevat mielenterveystaitoja

Nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia koulutettiin hankkeen aikana myös tietoisuustaitotyöskentelyyn. Osa heistä jatkaa tietoisuustaitojen hyödyntämistä myös jatkossa.

– Tietoisuustaidot ovat mielenterveystaitoja, jotka auttavat pärjäämään myös poikkeustilanteissa, kuten nyt koronapandemian aikana. Parhaillaan työn alla on tietoisuustaitopelin kehittäminen nuorten itsenäisen harjoittelemisen tueksi, lehtori Teija Ravelin Kamkista sanoo.

Mobiilipeli Elämäni peli vahvistaa nuorten itseluottamusta sekä ongelmanratkaisu- ja ihmissuhdetaitoja. Pelin tarinoiden kautta nuori voi peilata omaa elämäänsä ja keskustella asioista aikuisen kanssa. Alustavien tulosten mukaan nuoret kokivat pelin vaikuttavan ajatuksiin ja lisäävän elämänhallintaan liittyvää tietoa. Peli on maksutta ladattavissa Android-laitteille Google Playsta ja Apple-laitteille App Storesta nimellä DimmiESR.

Etäseminaari esittelee hyviä käytäntöjä

Hankkeen tuloksia ja parhaita käytäntöjä esitellään loppuseminaarissa, joka toteutetaan verkossa 8.5. klo 12–14.30. Tervetuloa! Pääset kuulolle tästä linkistä.

Loppuseminaarissa puhuu Suomen mindfulness-instituutin perustaja Hanne Laasala, joka kirjoittaa väitöskirjaa tietoisuustaitojen ja itsemyötätunnon vaikutuksesta hyvinvointiin ja tunneälyyn. Laasala puhuu itsemyötätunnosta ja tietoisuustaidoista nuorten supervoimina mielenterveyden tukemisessa.

Lisäksi pääsemme tutustumaan nuorisotyöntekijän ajatuksiin sosiaalisen median kanavien hyödyntämisestä nuorten kanssa tehtävässä työssä. Vertaisystävätoiminnassa mukana olleet kertovat omista kokemuksistaan. Esittelyssä on myös mobiilipeli Elämäni peli ja uusi, vielä kehitysvaiheessa oleva tietoisuustaitopeli.

Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun DIMMI-Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot:

• projektipäällikkö Tanja Korhonen, KAMK, p. 044 7101 009, tanja.korhonen@kamk.fi
• projektikoordinaattori Leea Naamanka, Diak, p. 050 339 8910, leea.naamanka@diak.fi

• Linkki etäseminaariin

• Elämäni peli, linkit maksuttomaan hyötypeliin:
  • Google Playssa: https://bit.ly/2yS67kW
  • App Storessa: https://apple.co/2SgyOin
  • Linkki peliohjeeseen: https://bit.ly/2Wkb1Q7

Tekniikan tohtori Marjaana Suutarinen on nimitetty Vaasan yliopiston erillislaitos Levón-instituutin uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. kesäkuuta 2020.

Suutarinen on toiminut viime vuodet liikkeenjohdon koulutuksen, konsultoinnin ja kansainvälisen koulutusviennin parissa. Hän siirtyy Vaasan yliopistoon Finland International Education Oy:stä, jonka toimitusjohtajana hän on toiminut vuoden 2019 alusta. Aiemmin Suutarinen on toiminut muun muassa koulutuspalveluiden kaupallistamisen parissa, ollut mukana tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa sekä kehittänyt uusia liiketoiminta- ja asiakaspalvelumalleja kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. 

– Vaasan yliopisto kehittää voimakkaasti koulutustarjontaansa Suomessa ja kansainvälisesti. Erillislaitoksena toimiva Levón-instituutti tarjoaa osana kokonaisuutta kattavan valikoiman koulutuspalveluita mukaan lukien MBA-tutkinnot, jatkuvan oppimisen palvelut sekä avoimen yliopiston koulutusta. Marjaanalla on mittava kokemus koulutuspalveluiden kaupallistamisesta Suomessa ja kansainvälisesti. Hänen näkemyksensä ja kokemuksensa avulla tuotteistamme koulutustarjontaamme entistä asiakaslähtöisemmin ja kansainvälisemmin, kertoo rehtori Jari Kuusisto.

Suutarinen on yliopiston johtoryhmän jäsen. Hänen tehtäviinsä kuuluu Levón-instituutin aikuis- ja täydennyskoulutuksen voimakas kehittäminen tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

– Lähden tehtävään innostuneena, ja odotan kovasti yhteistyötä yliopistoyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa. Näen tässä valtavasti mahdollisuuksia kehittää ja edistää asioita yhdessä, jopa kansainvälisesti. Yliopistot ovat minulle entuudestaan tuttu työympäristö, johon paikallinen verkosto ja toimintamalli tuo kuitenkin oman ainutlaatuisen lisänsä, sanoo Marjaana Suutarinen.

Lisätietoja:

rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291

Marjaana Suutarinen, p. 050 448 8788

Järvenpään kaupunki on tänään maanantaina lähettänyt peruskoululaisten huoltajille Wilman kautta ensimmäiset ohjeet koulujen avaamiseen liittyen.

Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta alkaen. Samalla etäopetus päättyy. Mahdollisesti kotiin jäävä oppilas ei 14.-30.5. välisenä aikana saa etäopetusta, sillä perusopetus on lain mukaisesti lähiopetusta.

Niiden lasten kohdalla, joilla on terveydellisiä syitä mahdolliselle kotiin jäämiselle, hoitava lääkäri arvioi tilanteen. Tällöin voidaan opiskelu järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään.

Mikäli huoltaja päättää olla lähettämättä lastaan kouluun etäopetuksen päätyttyä terveydellisten syiden, loman tai muun syyn vuoksi, haetaan vapautusta koulutyöstä Wilman lomakkeella. Myös mahdollisesta koulukuljetuksesta pois jäämisestä pyydetään ilmoittamaan mahdollisimman pian.

Lisätietoa kodit voivat kysyä lapsen opettajalta tai koulun rehtorilta. Lisätietoja myös täältä: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-varhaiskasvatuksen-ja-perusopetuksen-rajoitteiden-purkamisesta

Kaupunki saa lähiaikoina aluehallintoviraston ohjeistuksen koulujen avaamisesta, jonka jälkeen tehdään koulukohtaiset suunnitelmat järjestelyistä. Tämän jälkeen koteihin lähetetään Wilman kautta lisätietoa.

Lisätiedot: Opetusjohtaja Arja Korhonen 040 315 2206, arja.korhonen@jarvenpaa.fi

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi apurahoja 27 hankkeelle yhteensä 72 000 euroa. Jaettu summa on noin 15 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee vuosittain luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävää tieteellistä, taiteellista ja kirjallista työtä, koulutusta sekä kansalaisjärjestöjen toimintaa. Valtaosa tuetuista hankkeista kohdistui aikaisempien vuosien tapaan Itämeren ja sen valuma-alueen lajiston ja ekosysteemien suojeluun. Tänä vuonna erityisesti uhanalaiset kalat ja linnut saivat tukea.

Itämerirahaston puolivuotinen työskentelyapuraha myönnettiin Wärtsilä Oyj:n nimikkoapurahana FM Ida Hermanssonille väitöstutkimukseen, jolla selvitetään haahkoihin kohdistuvan saalistuksen vaikutuksia muuttuvassa ympäristössä. Lisäksi myönnettiin kolme muuta Wärtsilä Oyj:n nimikkoapurahaa.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaettiin 25 500 euroa 13 hankkeelle, Itämerirahastosta 36 500 euroa kahdeksalle hankkeelle, Luonnonsuojelurahastosta 1 500 euroa yhdelle hankkeelle ja käyttövaroista 8 500 euroa viidelle hankkeelle.

Lista tuetuista hankkeista on nähtävillä täällä.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö

Vuonna 1962 silloisen Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen (nykyinen Suomen luonnonsuojeluliitto) toimesta perustettu säätiö edistää sääntöjensä mukaisesti alan tutkimustyötä ja tukee muillakin tavoin luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa. Se jakaa vuosittain sijoitustensa tuottoja ja saamiaan lahjoituksia apurahoina luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Lisätietoja:

Heikki Simola, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallituksen puheenjohtaja, heikki.l.k.simola(at)gmail.com, p. 050 566 0640

Tarja Ketola, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, tarja.ketola(at)sll.fi, 040 527 5212

Säätiön verkkosivut: www.luonnonsuojelunsaatio.fi

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkotarkastelu etenee. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 27.4. toimitilatoimikunnan ehdotuksen Sammontalon rakentamisesta. Toimitilatoimikunta esitti Sammontalon rakentamista niin, että kokonaisuus valmistuu vuoden 2024 aikana.

Sammontaloon rakennetaan tilat kuudelle varhaiskasvatusryhmälle, kolmelle esiopetusryhmälle sekä 640 oppilaan koululle. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloista osa suunnitellaan niin, että ne toimivat tarvittaessa joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen tiloina. Sammontaloon tulee myös liikuntatilat, nuorisotilat sekä kirjasto.

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitilajohtaja Katri Tolvasen mukaan seuraavaksi on tarkoitus päivittää Sammontalolle vuonna 2017 tehty hankesuunnitelma.

- Määrittelemme hankkeen uudelleen päivittämällä hankesuunnitelman niin, että siinä huomioidaan arkkitehtuurikilpailun tulos sekä talon uusi mitoitus. Tämä vaihe kestää arviolta elokuun loppuun, minkä jälkeen hankesuunnitelma viedään hyväksyttäväksi toimielimiin.

Sammontalon hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkentuu myös hankkeen kokonaisaikataulu. Tolvanen kertoo, että hanketta valmistelevan projektiryhmän on määrä kokoontua tämän kevään aikana sopimaan, kuinka ja millä aikataululla eri vastuualueiden, kuten kaavoituksen ja liikenteensuunnittelun osalta hanke etenee.

Kourulan päiväkotikoulu otetaan käyttöön syksyllä

Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta teki keskiviikon 29.4. kokouksessa esityslistan mukaisen hankintapäätöksen Kourulan päiväkotikoulun tilaelementtitoimittajasta.

Kourulaan rakennetaan tilat, jotka sopivat joko viidelle varhaiskasvatusryhmälle tai kolmelle varhaiskasvatusryhmälle ja esiopetuksen sekä 1-2 vuosiluokkien kouluksi. Aluksi tilat ovat kokonaan varhaiskasvatuksen käytössä.  

Hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi, valittu tilaelementtitoimittaja ryhtyy viemään hanketta eteenpäin kokonaisvastuu-urakkana. Lappeenrannan Toimitila Oy valmistelee Kourulan vanhan päiväkodin purku-urakkaa sekä päiväkodin pihan ja piharakennusten rakentamista.

Tavoiteaikataulun mukaisesti Kourulan uusi päiväkoti saadaan käyttöön 1.9.2020. Pihatyöt valmistuvat myöhemmin syksyllä. 

Lisätiedot rakennushankkeista:
Katri Tolvanen
Toimitilajohtaja, Lappeenrannan Toimitilat Oy
040 574 3630, katri.tolvanen@lappeenranta.fi 

Koulutoiminta ei jatku käyttökiellossa olevissa Topeliuksen koulun Hansakadun yksikössä (Juhana Herttuan koulutalo), Sepänkadun, Lyseon tai Luolavuoren yksiköissä, vaan näiden osalta oppilaat sijoitetaan väistötiloihin lähiopetuksen käynnistyessä perusopetuksessa 14.5. alkaen. Väistötiloina hyödynnetään kevään ajan tyhjillään olevia lukiokiinteistöjä.

Turun Lyseon koulun toiminta siirtyy kevätlukukaudeksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) tiloihin, Puolalan koulun toiminta siirtyy Puolalanmäen lukion tiloihin ja Topeliuksen koulun (Hansakadun yksikkö, Juhana Herttua koulutalo) toiminta siirtyy Klassikon lukion tiloihin. Luolavuoren koulun osalta väistötilatarve on ratkaistu niin että koulutoiminta siirtyy loppukevään ajaksi Puropellon kouluun. Puropellon oma toiminta siirtyy puolestaan Kerttulin lukioon.

Luolavuoren koulussa, Lyseon koulussa ja Juhana Herttuan koulutalossa tehtiin alkuvuoden 2020 aikana rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jonka perusteella koulurakennukset määrättiin käyttökieltoon.

Alustavien suunnitelmien mukaan syyslukukaudesta 2020 alkaen opetustoimintaa järjestetään osittain tilaelementtiratkaisuissa, ja osittain hyödynnetään myös olemassa olevia kiinteistöjä.

Sisäilmatutkimukset ja raportit on luettavissa Turun kaupungin ajankohtaiset kiinteistöt -sivulla. Koulujen henkilökuntaa sekä oppilaiden huoltajia tiedotetaan opetustoimintaa koskevista väistötilaratkaisuista Wilman kautta.

Lisätietoa:

Timo Jalonen, toimialajohtaja, puh. 044 907 3188

Tommi Tuominen, palvelualuejohtaja, puh. 040 679 0629

Suomalainen Demola houkuttelee koronan eristämiä opiskelijoita maailman huippuyliopistoista tulevaisuustyöprojekteihin. Viimeaikainen hakijaryntäys Demola-tiimeihin kertoo suuresta kysynnästä verkon yli tapahtuvalle tiimityölle ja yritysprojekteille. 

Tällä viikolla käynnistyi One for Humanity -ohjelma, jossa 27 globaalia opiskelijatiimiä maalaa tulevaisuuskuvia pandemia-ajan jälkeisestä maailmasta. Ohjelmaan tuli kahdessa viikossa hakemuksia 28:sta eri maasta ja yli sadasta eri korkeakoulusta. Tiimeihin valittiin opiskelijoita maailman huippuyliopistoista, kuten Harvardista ja Shanghain Fudanista, mutta myös opiskelijoita korkeakouluista, joissa kansainväliset yhteistyömahdollisuudet ovat rajalliset ja yritysyhteistyö uutta. Suurin osa hakijoista ei mahtunut mukaan ohjelman ensimmäiselle kierrokselle. 

”Olemme saaneet satoja hakemuksia tiimeihin ympäri maailmaa, koska osallistumista ei rajoita enää fyysinen läsnäolo tai kotiyliopiston rajoitteet. Opiskelijat liikkuvat merkityksellisen sisällön perässä ja haluavat olla mukana muuttamassa maailmaa tässä koronan aiheuttamassa murrosvaiheessa”, sanoo Demola Globalin toimitusjohtaja Ville Kairamo.  

Demola-projekteihin osallistuu vuosi vuodelta yhä laajempi joukko kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita. Viimeisen vuoden aikana Demola-projekteihin on hakenut opiskelijoita 62:sta eri maasta ja 420:stä eri korkeakoulusta. 

”Pandemia pakotti meidät muuttumaan nopeasti, mutta olemme olleet myös onnekkaita, koska toimintamme Kiinassa kohtasi rajoitustoimet heti ensimmäisessä aallossa ja pakotti muuttamaan toimintamallia välittömästi. Emme osanneet arvata, että kaksi kuukautta sitten Kiinassa tekemämme muutokset ovat nyt arkipäivää globaalisti, ja vastaanotto etätyöskentelylle on näin hyvä”, toteaa Kairamo. 

Demola on suomalaislähtöinen palvelu, jossa organisaatiot voivat rakentaa tulevaisuuskuvia ja tutkia tulevaisuuden muutosvoimia yhdessä korkeakouluopiskelijoiden kanssa ympäri maailmaa. Demola on suomaisen innovaatioalusta DIMECC Oy:n osaomistama yhtiö. 

Lisätietoja: 

Ville Kairamo, toimitusjohtaja, Demola Global Oy 
+358 40 5667182 

ville@demola.net 

One for Humanity -ohjelma 
https://applications.demola.net/oneforhumanity 

LIITTEET: Photo by Changbok Ko on Unsplash 

Ilmoittautuminen Vaasan yliopiston avoimiin kesäopintoihin on alkanut. Kaikki kesäopinnot toteutetaan verkko-opintoina, joten opiskella voi joustavasti paikasta riippumatta. Avoimessa yliopistossa on ollut aiempinakin vuosina opintotarjontaa kesäkuukausina, mutta tänä vuonna tarjontaa on laajennettu.

— Halusimme kasvattaa kesäopintotarjontaamme ja viedä opinnot kokonaan verkossa suoritettaviksi. Kesä on hyvää aikaa itsensä kehittämiseen varsinkin nyt poikkeusaikaan, kertoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

— Avoimen yliopiston opinnot on hyvä mahdollisuus esimerkiksi kokeilla yliopisto-opintoja tai jatkaa keskeytyneitä avoimen väylän opintoja, jatkaa avoimen yliopiston koulutuspäällikkö Reetta Kungsbacka.  

Kesän opintotarjonnasta löytyy monipuolisesti eri alojen opintoja, esimerkiksi johtamista, markkinointia, talousoikeutta, aluetiedettä ja tekniikan opintoja. Avoimen yliopiston opinnot soveltuvat kaikille.

— Nämä opinnot ovat kaikille avoimia. Tarjolla on pääosin perusopintojaksoja, jotka sopivat kenelle tahansa, Kungsbacka selventää ja kannustaa kaikkia opiskelusta kiinnostuneita tutustumaan avoimen yliopiston kesätarjontaan.

Suurin osa kursseista alkaa kesäkuun alussa, osa jo aiemmin. Ilmoittautuminen kesäopintoihin päättyy viimeistään 15.6.2020, joillekin opintojaksoille jo ennen kurssin alkua. Avoimen yliopiston tarjoamat kesäopinnot ovat maksullisia (15 €/opintopiste).

Avoimen yliopiston lisäksi tekniikan alan verkostoyliopisto FITechin kautta on mahdollista suorittaa avoimia kesäopintoja verkossa.

Lisätiedot

Katso kaikki Vaasan yliopiston avoimet kesäopinnot: https://www.univaasa.fi/fi/koulutus/jatkuva-oppiminen/kesaopinnot

Annukka Jokipii
vararehtori
annukka.jokipii (at) univaasa.fi
p. 029 449 8482

Reetta Kungsbacka
koulutuspäällikkö, avoin yliopisto
reetta.kungsbacka (at) univaasa.fi
p. 029 449 8189

Lappeenrannan kaupunki noudattaa maan hallituksen ja terveysviranomaisten sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, suosituksia ja ohjeita koronavirustilanteeseen liittyen.

Valtioneuvosto linjasi 4.5. aiemmin linjaamiensa rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta. Linjaukset vaikuttavat laajalti Lappeenrannan kaupunginkin palvelujen toimintaan.

Muutokset koskevat pääasiassa Winkkiä, matkailuneuvontaa, tapahtumia, joukkoliikennettä, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja ja niiden tiloja sekä varhaiskasvatusta, opetustoimea ja koulukuljetuksia.

Kaupungin palveluissa valmistaudutaan jatkamaan toimintaa uusien linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Palvelujen toiminnan jatkumisesta tiedotetaan tarvittaessa myös tarkemmin erikseen.

Lappeenrannan kaupungin palveluiden toiminta valtioneuvoston uudet linjaukset huomioiden:

Winkki

Winkki alkaa palvella kaupungintalolla 6.5. alkaen ma-pe klo 9-16. Palvelupisteelle otetaan kerrallaan yksi asiakas sisään. Palveluaika klo 9 - 10 on varattu ainoastaan riskiryhmään kuuluville asiakkaille.

Suosittelemme edelleen ensisijaisesti ottamaan yhteyttä joko verkossa tai puhelimitse. Chat, sähköposti sekä puhelinpalvelu palvelee arkisin maanantaista perjantaihin klo 9-16.  Puh. (05) 616 2220, sähköposti: winkki@lappeenranta.fi

Winkki avoinna 25.6. asti ma-pe klo 9-16.

29.6.-31.7. ma-pe klo 9-15

3.8. alkaen ma-pe klo 8.30-16.30.

Matkailuneuvonta

IsoKristiinassa sijaitseva matkailuneuvontapiste on suljettu 31.5. asti. Yhteydenotot ma-pe klo 9-16 puhelimitse, chatilla ja sähköpostitse.

Matkailuneuvonta avaa ovensa 1.6. alkaen ja on avoinna ma-pe klo 10-17. Palveluaika klo 10-11 on varattu ainoastaan riskiryhmiin kuuluville asiakkaille.

Suosittelemme edelleen ensisijaisesti olemaan yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse tai chatin kautta. Puh. 05 667 788, sähköposti: lappeenranta@gosaimaa.com

Yleisötilaisuudet

Kaupunki on perunut omat yleisötilaisuutensa 31.5. asti tai mahdollisuuksien mukaan siirtää ne myöhempään ajankohtaan.

Kaupungin tapahtuma- ja matkailupalveluissa valmistaudutaan 1.6. alkaen järjestettäviin toimintoihin hallituksen linjaukset huomioiden. Kesän tapahtuma- ja matkailuasioista tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Lappeenranta-salissa keväällä järjestettäväksi suunnitellut tapahtumat on peruttu tai siirretty myöhempään ajankohtaan.

Kaupunginteatterin kevään esitykset ja kaupunginorkesterin konsertit on peruttu.

Museot

Museot on suljettu 31.5. asti. Museot avataan 1.6. alkaen linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Toiminnan jatkumisesta tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Yhteydenotot museoihin toimiston puhelinnumeroon 040 587 2274 tai sähköpostiin museot@lappeenranta.fi

Museon henkilökunnan yhteystiedot löytyvät museon verkkosivuilta.

Kirjastot ja kirjastoauto

Kirjastojen uloslainaamistoiminta pyritään avaamaan mahdollisimman pian. Kirjastot aukeavat linjausten mukaisesti 1.6. alkaen. Pääkirjaston palautusluukku on kuitenkin jo avattu – lainassa olevia kirjoja voi jo palauttaa pääkirjastoon.

Kirjastoissa valmistellaan toiminnan jatkamista ja asiasta tiedotetaan tarkemmin erikseen. Sitä ennen kirjaston palvelut jatkavat toimintaansa aiemman mukaisesti: kirjastot ja sen palvelut suljettu, kirjastoauto ei kulje.

Palautusluukut ovat pääkirjastoa lukuun ottamatta kiinni. Lainassa olevan aineiston eräpäiviä on pidennetty niin, että sulkuajalta ei kerry myöhästymismaksuja. Lisätietoa kirjaston verkkosivuilla.

Kannattaa muistaa myös verkossa olevat aineistot: lainattavissa on e-kirjoja, kotona luettavia e-lehtiä, kotona katsottavia elokuvia, e-musiikkia ja e-äänikirjoja. Kaiken tämän löytää Heili-verkkokirjastosta: heili.finna.fi

Nuorisotilat ja Ohjaamo

Nuorisotiloja ja Ohjaamo avataan 1.6. alkaen. Asinsaaren leirikeskus avataan 1.6. leiritoiminnalle olemassa olevat rajoitteet huomioiden.

Toiminnan jatkumisesta tiloissa tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Nuorisotoimen nuorille suunnatut kesätyöt järjestetään suunnitellusti kesäkuussa.

Nuorisotilat ja Ohjaamo suljettu 31.5. asti ja nuorisotyö jatkuu digitaalisesti useissa eri sosiaalisen median kanavissa, minkä lisäksi nuorisotyöntekijät jalkautuvat kaupungille. Nuorisotyöntekijöihin saa yhteyden myös perinteisesti puhelimitse.

Nuorisotoimi on julkaissut verkkosivuillaan listan eri somekanavista, joissa eri nuorisotilojen ja Ohjaamon työntekijät päivystävät.

Liikuntaryhmät ja -paikat sekä -tapahtumat

Kesän toimintaa ja liikuntapaikkojen avaamista suunnitellaan valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti. Toiminnan jatkamisesta tiedotetaan erikseen.

Kaikki kaupungin järjestämät ohjatut liikuntaryhmät ja yleisötapahtumat peruttu 31.5. asti. Liikuntatoimi on järjestänyt uusina toimintamuotoina parvekejumppia sekä lisännyt omatoimiliikunnan vinkkejä sosiaaliseen mediaan. Kesäohjelmaa suunnitellaan annettujen viranomaisohjeiden mahdollisuuksien pohjalta.

Lappeenrannan kaupungin uimahallit ja muut sisäliikuntatilat sekä kunnossapitoa vaativat ulkoliikuntapaikat sekä Myllysaaren sauna pysyvät suljettuina ennen kuin toisin tiedotetaan.

Ulkoliikuntapaikkoja saa yhä käyttää, mutta vain hallituksen antamien määräyksien ja ohjeiden mukaisesti.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen arki jatkuu 14.5. alkaen normaaliin tapaan, mutta uudet ohjeistukset huomioiden. Kaupungin varhaiskasvatus valmistelee ohjeiden mukaisia käytäntöjä ja tiedottaa erikseen myöhemmin toiminnan jatkumisesta.

Ennen 14.5. varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään nykylinjausten mukaisesti toiminnassa vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Niiden vanhempien ja huoltajien, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, suositellaan menettelevän niin.

Avoimet päiväkodit ja kerhot ovat tauolla.

Kuukausimaksua ei peritä niiden lapsien osalta, jotka eivät osallistu varhaiskasvatukseen.

Opetustoimi

Lähiopetus jatkuu 14.5. alkaen normaalisti, mutta uudet ohjeistukset huomioiden. Opetustoimi jatkaa lähiopetukseen palaamisen valmistelua ja tiedottaa asiasta tarkemmin erikseen.

Ennen 14.5. lähiopetusta järjestetään vain perusopetuksen 1–3-luokille sekä kaikilla vuosiluokilla opiskeleville erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Muutoin jatketaan etäopiskelukäytäntöjä 13.5. saakka.

Lukiot jatkavat uusienkin linjausten valossa etäopetuksessa kuluvan lukuvuoden loppuun saakka. Opiskelijan on tarvittaessa mahdollista saada lähiopetuksena muun muassa henkilökohtaista erityisopetusta ja opinto-ohjausta.

Joukkoliikenne

Paikallisliikenteessä jatketaan kesäaikataulun mukaisesti 31.5. asti, mukaan vuoroihin lisätään linja 3K.

Lähiliikenne siirtyy talviaikatauluun 14.5.-31.5. Sitä ennen ajetaan nykyhetken tapaan loma-ajan aikataulun mukaisesti.

1.6. alkaen niin paikallis- kuin lähiliikenteessäkin ajetaan normaalien kesäaikataulujen mukaisesti. Aikatauluihin voi tutustua kaupungin verkkosivustolla.

Koulukuljetukset järjestetään 13.5. saakka niille esiopetuksen oppilaille ja 1–3-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille, jotka tarvitsevat lähiopetusta.

14.5. alkaen koulukuljetukset järjestetään samoilla periaatteilla kuin ennen koronakriisiä viranomaisten ohjeistukset huomioiden.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikennöimä linja 100 Lappeenrannan ja Imatran välillä liikennöidään normaalisti.

Torit, aukiot, puistot ja leikkipuistot

Kaupunki suosittelee välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla ja muistuttaa kokoontumisrajoituksista: yli 10 henkilön kokoontumiset kielletty 31.5. asti, yli 50 henkilön kokoontumiset kielletty 1.6. alkaen.

Kaupungin toreilla ja aukioilla ei järjestetä yleisötapahtumia eikä kirpputoreja. Muilta osin Lappeenrannan torikauppatoiminta jatkuu kaupungin osalta normaaliin tapaan.

Puistoissa ja leikkipuistoissa voi viettää aikaa, mutta vain hallituksen antamien määräyksien ja ohjeiden mukaisesti.

Varaamo-tilanvarauspalvelu

Varaamo on suljettu ja sen kautta ei voi toistaiseksi tehdä tilavarauksia. Varaamon kautta varattavat tilat suljettu.  Uusia linjauksia tarkastellaan Varaamonkin osalta ja toiminnasta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Asiointi

Kaupungintalo on avoinna ma-pe klo 8-16.

Kaupungin henkilöstö ja toimipisteiden toiminta on siirtynyt pääasiassa etätyöskentelyyn.

Asukkaita pyydetään ottamaan kaupunkiin ja sen toimijoihin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse asiassa kuin asiassa. Tämä koskee myös esimerkiksi kaupungin yhtiöitä, kuten esimerkiksi Lappeenrannan Toimitiloja (myös Williparkki, yritystilat, satamapalvelut) ja Lappeenrannan Asuntopalveluita. Yhteystiedot löytyvät palvelujen verkkosivuilta.

Wirma yrityspalvelut

Yritysneuvontaa ja korona-apua on tarjolla laajalla kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä virka-aikaan. Lisätietoa yritysten ja yrittäjien tukemisesta Wirman sivustolla.

Nähtävillä olevat kaavat ja suunnitelmat

Nähtäville asetettuihin kaava-aineistoihin ja katusuunnitelmiin voi tutustua poikkeuksellisesti kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkissä sen aukioloaikoina osoitteessa Villimiehenkatu 1 (1. kerros) ja verkossa. Lisätietoja kaavoituksen verkkosivuilla.

Muut palvelut, viranomaistoiminta ja päätöksenteko

Päätöksenteko ja viranomaistoiminta toimivat pääsääntöisesti normaalisti poikkeusoloista huolimatta.

Ympäristötoimi on siirtynyt etätyöskentelyyn eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta. Rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu palvelee normaaliin tapaan, mutta asiakkaita kehotetaan ottamaan asiakaspalveluasioissa ensisijaisesti yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Myös muut toimijat, kuten Etelä-Karjalan maaseututoimi, pyytää asioimaan sähköisesti ja ottamaan yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse tai puhelimitse.

Lisätietoja:

Yleisesti kaupungin toiminnasta:
kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, puh. 040 844 2000
kimmo.jarva(at)lappeenranta.fi

Kaupungin järjestämät yleisötilaisuudet:
II kaupunginsihteeri, viestintäjohtaja Alina Kujansivu
puh. 040 724 8776, alina.kujansivu(at)lappeenranta.fi

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala:
toimialajohtaja Tuija Willberg,
puh. 040 070 5875, tuija.willberg(at)lappeenranta.fi

Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala:
toimialajohtaja Pasi Leimi
puh. 040 740 1643, pasi.leimi(at)lappeenranta.fi

Henkilöstöasiat:
henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi
puh. 040 577 9235, paivi.savilampi(at)lappeenranta.fi

Kaupungin varautumisesta yleisesti:
turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen
puh. 040 358 1443, ari-pekka.meuronen(a)lappeenranta.fi

Oulun ammattikorkeakoulun hallitus päätti 30.4.2020 kokouksessaan, että Oulun ammattikorkeakoulu Oy käynnistää yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut koskien työvoiman käytön mahdollista vähentämistä taloudellisilla ja tuotannollisilla sekä toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvilla perusteilla. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko henkilöstöä.

Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen taustalla on tappiollinen tilinpäätös vuodelta 2019, tappiollinen talousarvio vuodelle 2020 ja alkuvuoden 2020 odotettua huomattavasti heikompi talouden tuloskehitys sekä tulevien vuosien kulurakenne. Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa vuoden 2020 aikana puolentoista (1,5) miljoonan euron säästöt. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on lisäksi kahden (2) miljoonan euron vuositason säästöt.

Neuvottelujen aikana käydään läpi kaikki mahdollisuudet edellä kerrottujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstön osalta mahdollisia toimenpiteitä ovat irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset. Alustavan arvion mukaan pysyvä vähennystarve on noin 40 henkilötyövuotta. Mahdolliset lomautukset vuoden 2020 säästötavoitteen saavuttamiseksi ovat maksimissaan kolme (3) viikkoa.

Irtisanomisten, osa-aikaistamisten ja/tai lomautusten määrää vähentävät mahdolliset eläköitymiset sekä muut vapaaehtoiset järjestelyt.

Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut alkavat ensi viikon alussa ja neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa, jolloin ne päättyvät aikaisintaan 22.6.2020 alkavalla viikolla. Työnantaja tekee päätökset toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien mahdolliset irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset, yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen.

"YT-prosessi on raskas varsinkin tässä yhteiskunnallisessa ja globaalissa koronatilanteessa, jossa Oamkin henkilöstö on tehnyt erittäin laadukasta työtä, mutta meidän on pakko saada taloutemme tasapainoon. Taustalla on edellisen vuoden tappio ja kuluvan vuoden suunniteltua heikompi talouden tuloskehitys sekä näkymä tulevien vuosien rahoituksen ja kustannusten välisestä epätasapainosta. Tavoitteena on turvata Oulun ammattikorkeakoulun toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset antaa alueen työ- ja elinkeinoelämän sekä kulttuurin tarpeisiin kohdentuvaa laadukasta korkeakouluopetusta", sanoo rehtori Jouko Paaso.

Lisätietoja:

Jouko Paaso, 044 556 8200
Toimitusjohtaja, rehtori

Instrumentariumin tiedesäätiön sijoitussalkun arvo on 43,6 miljoonaa euroa, josta osakkeisiin on sijoitettu noin 90%. Lisäksi säätiöllä on merkittävä kiinteistöomaisuus. Säätiön sijoitustoiminnassa on yksi erityispiirre, joka on turvannut säätiön sijoituksia osakemarkkinoita koettelevasta koronatilanteesta huolimatta.

Apurahoja jakavat säätiöt ovat käytännössä pelkästään riippuvaisia siitä, miten sijoitusmarkkinat ja kiinteistömarkkinat kehittyvät. Kansainväliset markkinavaihtelut vaikuttavat säätiöihin juuri sijoituksien kautta. Lisäksi julkisten kanavien kautta jaettavien varojen määrät vaikuttavat myös apurahasäätiöihin. Jos rahanjako näistä kanavista vähenee, tarve säätiölähtöiselle avustukselle kasvaa.

Selvää on, että jos poikkeustilanne jatkuu pitkään, vaikuttaa se myös säätiöiden jakokelpoisiin varoihin. Instrumentariumintiedesäätiön lisäksi monilla muillakin apurahasäätiö-kategoriaan kuuluvilla säätiöillä ainoa tulonlähde on omaisuuden tarjoama tuotto, jota jaetaan eteenpäin apurahoina. Jos tulonlähde tyrehtyy, niin ennemmin tai myöhemmin sillä on vaikutusta myös jakokelpoisten varojen määrään negatiivisesti.

”Kaikki, mikä vaikuttaa sijoitusmarkkinaan, vaikuttaa epäsuorasti edellytyksiin jakaa varoja eteenpäin, mikä Instrumentariumin tiedesäätiön tapauksessa tarkoittaa esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksen ja tutkijoiden tuen pienentymistä. Konkreettisesti apuraha voi olla tutkijan palkka tai antaa esimerkiksi mahdollisuuden oman tutkimusryhmän perustamiseen”, kertoo Instrumentariumin tiedesäätiön asiamies Markku Lämsä.

”Markkinaheilahteluista riippumatta tavoitteena on, ettei jaettavien varojen summa heilahtelisi liikaa vuodesta toiseen. Ihanteellista olisi, jos summat pysyisivät tasaisina ja jopa pienellä kasvavalla käyrällä koko ajan”, sanoo Instrumentariumin tiedesäätiön varainhoitaja Stefan von Knorring Nordeasta.

”Periaatteessa apurahasäätiöt, kuten Instrumentariumin tiedesäätiökin, ovat siinä mielessä vakavaraisia, ettei niillä ole velkoja, vaan ainoastaan omaisuutta. Lisäksi useimmilla on rakennettu lyhyen aikavälin puskuria, jonka avulla päästään huonompien aikojen yli ilman, että radikaalisti joudutaan varojen jakoa muuttamaan. Takana on kuitenkin kymmenen erittäin hyvää vuotta, ja monet säätiöt jakavat tällä hetkellä kaikkien aikojen suurimpia apurahamääriä, kuten Instrumentariumin tiedesäätiökin. Koskaan aiemmin säätiö ei ole jakanut apurahoina kahta miljoonaa euroa yhden vuoden aikana”, von Knorring lisää.

Pitkäjänteinen sijoitustoiminta mahdollistaa apurahapolitiikan ja sijoitusten reaaliarvon kasvun

Instrumentariumin tiedesäätiön sijoitustoiminnan tavoite on mahdollisimman hyvä pitkän aikavälin sijoitustuotto, joka mahdollistaa apurahapolitiikan toteuttamisen ja sijoitusten reaaliarvon kasvattamisen.

”Sijoitustoiminta lähtee pitkäjänteisyydestä, jolloin sijoitetaan sellaisiin instrumentteihin, joiden odotetaan tarjoavan tuottoa pitkällä aikavälillä, eli esimerkiksi osakkeisiin. Samalla varmistetaan lyhytaikaiset tavoitteet puskurin avulla”, von Knorring jatkaa.

”Instrumentariumin tiedesäätiössä tiedettiin, että tänä vuonna jaetaan ennätysmäärä apurahoja, jolloin tähän varauduttiin jo viime vuoden puolella siirtämällä sijoitettuja varoja käteiseksi. Näin ne olivat jo turvassa markkinoiden romahdukselta. Tämä nimenomaan tarkoittaa puskurin rakentamista: tarkastellaan toimintaa pari vuotta eteenpäin ja jos tiedossa on suuria menoeriä, realisoidaan omaisuutta hyvissä ajoin ja hyvässä markkinatilanteessa, ettei tarvitse myydä sijoituksia aallonpohjalla.”

Instrumentariumin tiedesäätiö sijoittaa pääosin kuten monet muutkin säätiöt, mutta yksi erityispiirre sen sijoitustoiminnan ohjenuoraksi on aikoinaan määritelty. Säätiö sijoittaa terveydenhuoltotoimialaan astetta enemmän kuin monet muut. Periaate on linjassa säätiön toiminnan kanssa, jonka tarkoituksena on tukea toimialaa. Kuluva kevät on näyttänyt, että linjaus on osoittautunut oikeaksi myös tuottomielessä. Terveydenhuoltotoimialan osakkeet ovat pitäneet arvonsa huomattavasti monia muita toimialoja paremmin.

Tästä on kyse:

Instrumentariumin tiedesäätiö on jakanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kymmenen miljoonaa euroa apurahoja lääketieteen sekä teknisten ja luonnontieteiden laitteisiin ja menetelmiin liittyvään tutkimustyöhön sekä näiden alojen taloustieteelliseen tutkimukseen.

Säätiö on sitoutunut edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Lisätietoja

FT Markku Lämsä, asiamies, Instrumentariumin tiedesäätiö, markku.lamsa@instrufoundation.fi,
p. 040 501 5800

Korkeakoulu on omaleimainen organisaatio, johon poliittiset linjaukset ja yhteiskunnalliset arvovalinnat vaikuttavat merkittävästi. Korkeakoulun johtaminen edellyttää ennen kaikkea kykyä sopeutua monialaisuuteen ja monimuotoisuuteen.

Vuokko Kohtamäen, Elias Pekkolan ja Jussi Kivistön toimittama Korkeakouluhallinto. Johtaminen, talous ja politiikka muodostaa kokonaiskuvan korkeakoulujen toiminnasta ja hallinnosta muuttuvassa yhteiskunnassa. Teoksessa perehdytään korkeakoulujen perustehtäviin, arvoihin, ohjaukseen ja laadunhallintaan. Mukana ovat myös korkeakoulujen talous ja kansainvälistyminen.

Teos auttaa jäsentämään ja ymmärtämään alati muuttuvaa korkeakoulukenttää ja muutosten taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Korkeakouluhallinto ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2014. Korkeakouluhallinto kehittyy ja muuttuu nopeasti, ja vuoden 2014 jälkeen korkeakoulusektoreilla onkin tapahtunut useita lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia.

Teoksen uudistetussa laitoksessa on haluttu ajantasaistaa sisällön lisäksi lukijoita palvelevat kirjallisuuslähteet, sillä alan uutta tutkimusta syntyy jatkuvasti. Jokaisen luvun sisällöllisistä päivityksistä ovat vastanneet niiden alkuperäiset kirjoittajat.

Vuokko Kohtamäki, Elias Pekkola & Jussi Kivistö (toim.)
Korkeakouluhallinto
Johtaminen, talous ja politiikka
Toinen, uudistettu laitos.
ISBN 978-952-345-045-5
Gaudeamus 2020

Toimittajat:

Jussi Kivistö (HT, dos.) toimii korkeakouluhallinnon ja johtamisen yliopistonlehtorina Higher Education Groupissa (HEG) Tampereen yliopistossa. Hänen erityisasiantuntemuksensa liittyy korkeakoulujen rahoitukseen ja ohjaukseen.

Vuokko Kohtamäki (HT, dos.) työskentelee yliopistonlehtorina Higher Education Groupissa (HEG) Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Kohtamäki on tutkinut korkeakoulujen taloudellista autonomiaa, korkeakoulujen suhteita valtioon ja omistajaan sekä korkeakoulujen taloushallintoa.

Elias Pekkola (HM, YTM) työskentelee hallintotieteen yliopisto-opettajana johtamiskorkeakoulussa Tampereen yliopistossa. Hän tutkinut mm. korkeakoulupolitiikkaa sekä osallistunut useaan kansainväliseen korkeakouluhallinnon opetus- ja tutkimushankkeeseen.

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Myös poikkeustilasta arkeen paluu edellyttää uutta osaamista opettajilta.

Kansanvalistusseura sr. jakaa vuonna 2020 avustuksia ja stipendejä perusopetuksen opettajille ja oppilaille kahdesta lahjarahastostaan yhteensä 30 000 euroa.

Hakuaikaa on 6. toukokuuta – 31. heinäkuuta 2020 klo 23:59 saakka.

Avustukset on haettava heinäkuun loppuun mennessä ja ne jaetaan lokakuun loppuun mennessä.

Kansanvalistusseuran hallitus päättää vuosittain rahastoistaan jaettavien summien suuruuden. Myös avustusten jaosta päättää säätiön hallitus.

Rahastoista jaettavien yksittäisten stipendien määrä voi olla 200 – 2 000 euroa. Hakija voi asua Suomessa tai ulkomailla.

Aarno ja Lydia Saarensivun rahastosta jaetaan 15 000 euroa seuraavin perustein:

• Avustuksia annetaan perusopetuksen opettajien ammatilliseen täydennyskoulutukseen kotimaassa ja ulkomailla.
• Stipendejä annetaan perusopetuksen oppilaille, jotka lähtötasoonsa nähden ovat menestyneet opinnoissaan.
• Avustuksia annetaan perusopetuksessa olevien oppilaiden opintomenestystä edistävän opinto-ohjauksen järjestämiseen.

Avustuksia haetaan lomakkeella osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/32524519D3E2E491

Lyyli Henrikssonin rahastosta jaetaan 15 000 euroa seuraavin perustein:

• Rahasto on Lyyli Henrikssonin testamenttilahjoituksen pohjalle perustettu sidottu rahasto.
• Rahastosta annetaan avustuksia jatko-opintoihin.
• Ensisijaisesti avustukset jaetaan Karijoen kunnan peruskoulua käyneille oppilaille, mutta avustusta voidaan jakaa myös muualta kotoisin oleville peruskoulun jälkeisiä opintoja varten.

Avustuksia haetaan lomakkeella osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/63173B98626B75D8

Mahdolliset tiedustelut stipendien hakuun liittyen info@kvs.fi.

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Lauri Tuomi, 050 47 69 977, lauri.tuomi(a)kvs.fi

talous- ja hallintopäällikkö Päivi Pirkkalainen, 040 590 6567, paivi.pirkkalainen(a)kvs.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu on palkinnut vuoden 2019 parhaat opinnäytetyöt. Palkitsemisperusteissa korostettiin tällä kertaa opinnäytetyön vaikuttavuutta. 

Vuoden 2019 AMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkittiin Energia- ja ympäristötekniikan koulutuksesta valmistuneen Mira Mathwesin (ent. Karvinen) opinnäytetyö Intensified Role of R&D in Transferring Finnish Bioenergy Knowledge and Technology to Canada: Case Sioux Lookout (TKI-toiminnan tehostettu rooli suomalaisen bioenergian tietämyksen ja tekniikan siirtämisessä Kanadaan. Case: Sioux Lookout).

Mira Mathews teki opinnäytetyönsä Karelia-amk:n ja yhteistyökumppaneiden bioenergiaosaamisen ja -teknologian siirron hankkeessa, jossa Kanadan Sioux Lookout on yksi kohdealueista. Mira Mathews toimi työtä laatiessaan harjoittelijana Kanadan suurlähetystössä ja osallistui paikallisten toimijaverkostojen yhteistyötilaisuuksiin ja haastatteli sidosryhmiä. Mathewsin työ edisti suomalaisten vientiyritysten toimintaa Kanadassa lisäämällä merkittävästi ymmärrystä alueen toimintaympäristöstä. Opinnäytetyön analyysi ja tulokset siirtoprosessin dynamiikasta, onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja tki-toiminnan roolista ovat arvokkaita Karelia-amk:lle, Luonnonvarakeskukselle, Business Finlandille ja yhteistyöyrityksille.

Vuoden YAMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkittiin Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksesta valmistuneen Pekka Hartikaisen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimeksiannosta tehty työ Ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen Valtorin asiakastuen prosesseissa.

Pekka Hartikainen perehtyi työssään ohjelmistorobotiikan mahdollisuuksiin ja käyttöönoton suunnitteluun valtionhallinnossa. Aihe on teknologian kannalta tärkeä ja mitä ajankohtaisin. Opinnäytetyössä tunnistettiin automatisoitavissa olevia prosessien manuaalisia työvaiheita ja laadittiin tiekartta ohjelmistorobotiikan käyttöönottoon etenemiseen. Lisäksi Hartikainen kokosi oivallisen jäsennyksen erilaisista automatisointiratkaisuista. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä Valtorin lisäksi myös muissa valtionhallinnon organisaatioissa.  Pekka Hartikaisen opiskelu robotiikan parissa ei ole päättynyt opinnäytetyöhön, vaan hän jatkaa alan opintoja Ohjelmistorobotiikalla uutta liiketoimintaosaamista -korkeakouludiplomikoulutuksessa.

Vuosittain järjestettävän Vuoden opinnäytetyö -kilpailun tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia opinnäytetöitä, jotka tarjoavat oman aihealueensa ammatilliseen toimintaan hyötyjä nyt ja lähitulevaisuudessa. Palkittavat opinnäytetyöt valitsi raati, jossa olivat yliopettaja Ari Talkkari, lehtori Atte Korte ja tietoasiantuntija Kaisa Varis. Raadin puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Kupiainen.

Karelian opinnäytetyöt on vapaasti luettavissa theseus.fi -palvelussa.

Careeria Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.4.2020 valittu hallitus kokoontui 5.5.2020, ja toivotti uuden jäsenensä, Jaakko Westerlundin tilalle tulleen Anne Wetterstrandin tervetulleeksi hallitukseen. Kokouksen asialistalla oli asiantuntijajäsenten kutsuminen hallitukseen, toimitusjohtajan tilannekatsaus, tilintarkastuspöytäkirja, Careerian yhteistoimintamenettelyn lopputulos ja neljännesvuosiraportti.

Hallituksen asiantuntijajäsenet

Careeria Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 5.5.2020 kutsua hallituksen asiantuntijajäseniksi kuluvalle tilikaudelle VBO:n HR Manager Paula Pajusen ja Porvoon kaupungin kehitysjohtaja Charlotta Grönqvistin. Asiantuntijajäsenet eivät osallistu päätöksentekoon, mutta heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.

Toimitusjohtajan tilannekatsaus ja talous

Neljännesvuosiraportin mukaan yhtiön taloudellinen tilanne ja kehitysnäkyvät ovat hyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Careerialle strategiarahoitusta ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen vahvistamiseen 347 000 €. Strategiaraha kohdistetaan Careeriassa mm. henkilökohtaisten osaamisen kehittämisohjelmien (HOKS) sekä koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin kehittämiseen. Tässä kehitystyössä hyödynnetään keväällä 2020 toteutetun HOKS-tarkastuksiin liittyvän auditoinnin tuottamaa tietoa. Osana laatutyötä on käynnistetty myös oppilaitoksen tietovaraston kehittäminen, joka on tärkeä työkalu HOKS-päivityksissä, joita lainsäädännön mukaan tehdään opiskelijan opintojen edetessä.

Careerian yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos

Careerian hallitus päätti kokouksessaan 14.4.2020 käynnistää yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista syistä koronaepidemian aiheuttaman työn vähenemisen vuoksi. Neuvottelut rajattiin koskemaan mahdollisia lomautuksia. Huhtikuun 2020 aikana hyvässä hengessä päätökseen saatujen yhteistoimintaneuvottelujen tulos oli, että Careeria ei lomauta henkilöstöään. Hallitus hyväksyi kokouksessaan 5.5.2020 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg, Careeria, puh. 040 581 7552, johan.soderbergs@yahoo.fi Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi

LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutukset ovat antaneet kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen yhteiskuntasitoumus 2050 -verkkopalvelussa. Ensi syksystä lähtien sairaanhoidon, ensihoidon ja terveydenhoidon opiskelijat tekevät jokaisella lukukaudella kestävän kehityksen teemaan liittyviä tehtäviä.

Taustalla on työelämässä tunnistettu tarve luoda terveydenhuoltoon kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja.

”Meille sitoumus on konkreettinen työkalu siinä, kuinka kestävä kehitys huomioidaan koulutuksissa”, lehtori Anne Suikkanen kertoo.

Käytännössä LABin sairaanhoidon, ensihoidon ja terveydenhoidon opintojaksoille lisätään kestävään kehitykseen liittyviä tehtäviä. Syksyn 2020 opintojaksoille tehtäviä on jo lisätty.

Tavoite on, että kevääseen 2022 mennessä LABin sosiaali- ja terveysalalla on kymmenen opintojaksoa, joissa kestävä kehitys on mukana vahvasti. 

”Jokaisella opintojaksolla on mukana vähintään 20 opiskelijaa ja yksi opintojakso järjestetään useamman kerran vuodessa. Lisäksi opiskelijat ovat harjoitteluissa joka lukukausi. Jos yksi opiskelija ottaa puheeksi yhden kestävään kehitykseen liittyvän asian harjoittelussaan, tuhat opiskelijaa tekee sen tuhat kertaa. Näin saamme vipuvoimaa asialle”, Suikkanen sanoo.

Työssä mukana myös opiskelijakunta KOE

Mukana on LABin opiskelijakunta KOE, joka on kerännyt monialaisen opiskelijaverkoston edistämään kestävän kehityksen toimenpiteitä. Opiskelijat ovat mukana rakentamassa kestävän kehityksen mittareita sekä tuomassa muutenkin opiskelijanäkökulmaa jo suunnitteluvaiheessa.

”Opiskelijoiden osallistaminen on oleellinen osa kaikkea toimintaa LABissä. Opiskelijaverkosto kokoaa eri aloilta opiskelijoita yhteen helpottamaan kestävän kehityksen jalkauttamista hoitotyön opintoihin. KOEn tavoitteena on laajentaa kestävän kehityksen opintojaksoja myös muille aloille, valmiiksi koottu monialainen opiskelijaverkosto tulee helpottamaan sitoumuksen laajentamista", kertoo KOEn varapuheenjohtaja Ninni Kuparinen.

Tukee LABin strategiaa

Kestävä kehitys on keskeinen osa tammikuussa vahvistettua LABin strategiaa. Strategiassa hyvinvoinnin palveluinnovaatiot -vahvuusalueen teemoina on mm. lisätä hyvinvointia liikkumisesta ja luonnosta sekä kehittää innovaatioita terveyden edistämiseen ja älykkääseen omahoitoon.

”Näihin tehtäviin sisältyvät esimerkiksi kestävät hyvinvointiratkaisut, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen uudet toimintatavat ja osaamisen vahvistaminen sekä innovaatioympäristöt. Yhteiskuntasitoumus tukee tehtäviä erinomaisesti”, Suikkanen toteaa.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan sopima kansallinen kestävän kehityksen strategia ja konkreettinen työkalu. Sitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Sitoumus on keskeinen väline globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa.

LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusten yhteiskuntasitoumus on luettavissa sitoumus2050.fi-sivuilla.

Lisätietoja:

Terveysalan lehtori Anne Suikkanen, LAB | 040 4842543, anne.suikkanen@lab.fi

Varapuheenjohtaja Ninni Kuparinen, KOE | 044 033 8698, ninni.kuparinen@koeopku.fi  

Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin oli ennätysmäärä hakijoita. Huhtikuun kestäneessä haussa tutkijakoulutuksesta oli kiinnostunut 150 hakijaa.

Hakijamäärä kasvoi syksyn hausta yli kolmanneksella. Syksyllä hakijoita oli 110 ja vuosi sitten keväällä 68.

Suosituin tohtoriohjelma on liiketoimintaosaamiseen tohtoriohjelma, johon oli 87 hakijaa. Hyvin hakijoita oli myös muihin ohjelmiin eli teknillisten tieteiden tohtoriohjelmaan (39 hakijaa) ja yhteiskuntatieteellisen tohtoriohjelmaan (24 hakijaa).

Hakijoista on kansainvälisiä hakijoita suurin osa, 116. Suomen jälkeen eniten hakemuksia tohtoriohjelmiin tuli Iranista, Pakistanista, Nigeriasta, Bangladeshista ja Intiasta.

Tutkijakoulun johtaja, vararehtori Annukka Jokipii iloitsee hakijamäärän edelleen jatkuneesta kasvusta.

- Akateemisen koulutuksen arvostus ja tutkijakoulutuksen kehittäminen näkyvät hakijamäärässä. Vaasan yliopiston tutkijakoulun kansainvälinen tunnettuus on edelleen nousussa.

Tutkijakoulun suosioon vaikuttaa myös Vaasan yliopistosta valmistuvien tohtoreiden hyvä työllistyminen.

- Vuosittain meiltä valmistuu noin kaksikymmentäviisi tohtoria, ja viimeksi tehtyyn uraseurantakyselyyn vastanneista tohtoreista kaikki olivat töissä. Valtaosa heistä toimi johtotehtävissä tai opetuksen ja tutkimuksen parissa, Annukka Jokipii kertoo.

Yliopisto kehittää jatkuvasti myös apurahajärjestelmäänsä. Yhdelle kevään haussa tohtoriohjelmaan valitulle myönnetään uusi tutkija-apuraha.

Tohtoriohjelmien kevään haun valinnat tehdään 8 kesäkuuta mennessä. Tohtoriohjelmiin hakeudutaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Lisätietoja:

Tutkijakoulun johtaja, vararehtori Annukka Jokipii
p. 029 449 8482, annukka.jokipii (at) univaasa.fi

Tutkijakoulun koordinaattori Ulla Laakkonen
p. 029 449 8160, ulla.laakkonen (at) univaasa.fi

Kuvateksti: Vaasan yliopiston tohtoriohjelmiin oli ennätysmäärä hakijoita. Kuva: Mikko Käkelä 

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi tämän kevään kuudesluokkalaisten Päihdeputki-tapahtuma on nyt verkossa torstaista 7.5. alkaen. Aiemmin Live-tapahtumana järjestetty toteutus muuttui pohdintaa herätteleväksi etäoppimiskokemukseksi.

Päihdeputki on pelimäinen etäoppitunti, joka on kaikkien Lahden peruskoulujen kuudesluokkien hyödynnettävissä. Nettiselaimella suoritettavat Päihdeputken tehtävät käsittelevät digitaalista pelaamista, energiajuomia, tupakkatuotteita, alkoholia ja huumausaineita.

Käytännössä opettajat ilmoittavat luokkansa mukaan ja oppilaat suorittavat Päihdeputken tehtävät luokkakohtaisilla tunnuksillaan. Etäoppitunnin Seppo-ohjelma toimii tietokoneelta tai puhelimen nettiselaimelta osoitteessa www.seppo.io.

Päihdeputken verkkoversion on kehittänyt ja toteuttanut Lahden kaupungin nuorisopalveluiden nuorisotiedotus. Huumausaineisiin liittyvät nettitehtävät on toteutettu yhdessä poliisin kanssa. 

Lisätiedot

Lahden kaupungin nuorisopalvelut

Nuorten tukipalvelut, Domino

Jalkautuva nuorisotyö

palveluohjaaja Anni Ratilainen, puh. 044 416 4995

www.lahti.fi/palvelut/nuorisopalvelut

Instagram: @lahden_jalkautuva_nuorisotyö