Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16614 articles
Browse latest View live

Jyväskylän ammattikorkeakoululle EUR-ACE -laatuleima: International Logistics -tutkinto-ohjelma akkreditoitiin uudelleen ensimmäisenä Suomessa

$
0
0

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) englanninkielinen International Logistics -koulutusohjelma on uusinut eurooppalaisen insinöörikoulutuksen EUR-ACE -laatuleimansa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa akkreditoinnissa. Arvioinnin myötä JAMKin logistiikan opetus on todettu korkeatasoiseksi ja oppimistavoitteet työelämän tarpeita vastaaviksi.

Akkreditointi kertoo, että JAMKin logistiikan koulutusohjelmalla on samat laatukriteerit kuin Euroopan johtavien oppilaitosten vastaavilla koulutusohjelmilla. Myös opiskelupaikkaa hakeville tunnustus on merkki siitä, että koulutus kestää laatuvertailun.

Erityisiä vahvuuksia JAMKin logistiikan koulutuksessa ovat arvioinnin mukaan korkeatasoinen opetus ja työelämän tarpeita vastaavat oppimistavoitteet. Lisäksi todettiin, että koulutusohjelman oppimisympäristöt ja opiskelijoille suunnatut palvelut ovat laadukkaita ja opiskelijalähtöisesti suunniteltuja. Koulutusohjelman henkilökunta on sitoutunut koulutuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden tukemiseen opintojen aikana.

– EUR-ACE akkreditointi on hieno tunnustus määrätietoisesta ja laadukkaasta työstä, jota henkilöstömme tekee päivästä toiseen. Huippuosaava ja sitoutunut henkilöstö työllään varmistavat sekä yrityksille että opiskelijoille osaamisen kehittämisen. EUR-ACE on laajalti tunnistettu ja tunnustettu laadun tae, joka kertoo meidän kestävän myös kansainvälisen vertailun, kertoo logistiikan päällikkö Sami kantanen JAMKin teknologiayksiköstä.

JAMK läpäisi EUR-ACE akkreditoinnin tutkinto-ohjelmatasolla ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna jo vuonna 2015. Sen jälkeen International Logistics -tutkinto-ohjelmaa onkin menestyksekkäästi viety mm. Kiinaan. Akkreditoinnin uusimisen myötä myös JAMKin suomenkielinen logistiikan tutkinto-ohjelma saa EUR-ACE -laatuleiman. JAMKissa on edelleen Suomen ainoa EUR-ACE-akkreditoitu logistiikan tutkinto-ohjelma.

Akkreditointi on voimassa kuusi vuotta. Sami Kantanen kuitenkin muistuttaa, että laatutyö on jatkuvaa kehitystyötä.

– Nyt uusittu EUR-ACE akkreditointi antaa meille arvokasta tietoa laadukkaan koulutuksemme jatkuvaan parantamiseen. Ulkopuolisten asiantuntijoiden arviointi on tärkeää laatutyön ylläpidossa ja vahvistaa laadukkaan koulutuksen jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.

Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi on eurooppalaiseen EUR-ACE -laatuleimaan johtava, yhtä tutkinto-ohjelmaa kerrallaan tarkasteleva arviointi. Akkreditointien tavoitteena on tukea laadun kehittämistä tekniikan alan tutkinto-ohjelmissa ja lisätä suomalaisten tekniikan alan tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja tunnustamista työelämässä.

Karvin alkuperäinen tiedote.

Tutustu arviointiraporttiin Karvin verkkosivuilla.

Lisätiedot:
Sami Kantanen, päällikkö, logistiikka
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 825 7405
Jyväskylän ammattikorkeakoulu


Etäopetus sujuu Äänekoskella

$
0
0

Etäopetus sujuu Äänekoskella pääosin hyvin, tämä voidaan päätellä lasten ja nuorten huoltajille järjestetystä kyselystä. Kaupungin opetuspalvelut toteuttivat perusopetuksen 1. - 9. luokkien ja lukion 1. - 2. luokkien huoltajille suunnatun kyselyn etäopetusjärjestelyistä. Kyselyyn vastasi 1310 huoltajaa, oppilasmäärään suhteutettuna vastausprosentti oli 62,2 %. Todellisuudessa vastausprosentti on kuitenkin vielä tätä suurempi, sillä perheestä, jossa on useampi lapsi, ei vastattu kyselyyn kuin kerran. Opetuspalvelut haluavatkin välittää huoltajille suuren kiitoksen aktiivisesta vastaamisesta. Vastauksista saatiin hyvää tietoa etäopetusjärjestelyistä ja poikkeustilanteeseen liittyvistä asioista.

Yhteenveto kyselyn tuloksista aukeaa tästä.

Kyselyn tuloksista tehtiin seuraavia keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä etäopetukseen liittyen:

1. Ohjeiden tulee olla selkeitä ja yksinkertaisia lapsen ikätaso huomioiden.

2. Lasten ja huoltajien tulee tietää milloin ja miten opettajaan saa yhteyden.

3. Lapsille on hyvä muodostaa selkeä päivärytmi, aamuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

4. Lapsen on tärkeä tietää mistä ohjeet ja tehtävät löytyvät. Useiden kanavien käyttöä kannattaa välttää.

5. Tehtävienannossa kannattaa pyrkiä monipuolisuuteen. Erilaiset luovat tehtävät, jotka vaativat esimerkiksi ulos menemistä ovat hyviä päivän piristäjiä.

6. Meet- opetustuokiot tulisi olla päivittäisiä, eikä ne voi olla lapselle vapaaehtoisia.

7. Lapsen tulee saada työskentelystään palautetta.

8. Vaikka opetussuunnitelma on voimassa, sitä kannattaa karsia, keskittyä olennaiseen.

 

Lisätietoja:

Ville Härtsiä
Opetus- ja kasvatusjohtaja
Äänekosken kaupunki
puh. 020 632 3000
ville.hartsia(a)aanekoski.fi

Otteita Iceheartsin arjesta 1/4 - Kasvattajien näkökulma

$
0
0

Meidän arki on tavallista, mutta monella tavalla myös aika ihmeellistä. Koska niissä tavallisissa hetkissä on muutoksen voima, halusimme kertoa sinulle juuri niistä. Näyttää sen, mikä tekee Iceheartsin toiminnasta erityistä ja erityisen tehokasta.

Tiedotesarjassamme ääneen pääsivät ensimmäisenä Icehearts-kasvattajat. Seuraavassa kolmessa tiedotteessa äänen saavat myös lapset, vanhemmat ja yhteisö keskiössä olevien lasten ympärillä.

”Lapsen täytyy itse alkaa uskoa siihen, että ansaitsee ja on tärkeä”

Toisinaan se alkaa jo koululuokassa - nahinana, joka ehkä äityy nyrkkitappeluksi iltapäiväkerhossa. Yksi riita muiden joukossa, vai sittenkin oleellinen mahdollisuus auttaa lasta ymmärtämään itseään ja toista paremmin? Icehearts-kasvattajalle on kysymys jälkimmäisestä. Juuri perusteellinen puuttuminen riitaan saattaa ratkaista hämmästyttävän paljon. Kun asiaa ei siirretä syrjään, vaan se perataan, avataan ja lopuksi ollaan varmoja, ettei mikään jää kaihertamaan, ollaan tärkeiden, pienien hetkien äärellä. Näin - yksi pulma kerrallaan - saadaan lapsille toimivampia käyttäytymismalleja rakennetuksi.

Päivän päätteeksi havaitaan lapsissa jotakin pientä, mutta kovin olennaista; läsnäolon voima on taas tepsinyt. Kotiinlähdön hetkellä hetki sitten nyrkit ojossa olleet pojat hyvästelevät kasvattajan rauhallisina - ja mitä oleellisinta, Icehearts-kasvattaja toivottaa kaikki sydämestään tervetulleiksi taas seuraavana päivänä takaisin. Kuulostaa ehkä arkiselta - ja sitähän se onkin - mutta juuri tämänkaltaisissa tilanteissa piilee Iceheartsin toiminnan onnistumisen kaava.

”Nämä lapset ovat monesti sellaisia, että heillä on mappi täynnä merkintöjä ja diagnooseja, joita on kerätty päiväkodista asti. Heidän kanssaan lähdetään menneeseen nojaten usein liikkeelle juurikin ongelmalähtöisesti; harmillisen usein he ovat kuulleet monelta suunnalta olevansa toivottomia tapauksia. Sitten meille, he ovatkin mahtavia lapsia ja hyviä tyyppejä. Uskon, että tuo näkökulman muutos on yksi käänteentekevä kohta heidän elämässään.”

Icehearts-kasvattaja Kari-Matti Ylinen, Ulvila

Joskus Icehearts-kasvattajan päivä alkaa jo aamulla aikaisin, kun joku lapsista soittaa huolestuneena kotoa lähtiessään, ettei avaimia löydy mistään. Samalla tavoin päivä voi jatkua yömyöhälle, kun teinin mieltä kaihertaa jokin, ja hän lähettää viestin yhdeltätoista illalla pyytääkseen seuraavana päivänä kahville juttelemaan. Joskus on teinin pahan kotiriidan päätteeksi pedattu kasvattajan perheen kotiin yksi lisäsänky yökyläilyä varten.

Joustava rooli mahdollistaa ongelmatilanteissa nopean, matalan kynnyksen puuttumisen. Tämä kaikki on Icehearts-kasvattajille osa onnistumisen kokemusta. Luottamus rakentuu hitaasti ja ottaa toisinaan vuosia juurtuakseen, mutta kun se saavutetaan, apu kelpaa ja sitä uskalletaan pyytää. Ja tuota apua antaessa, voidaan puhua lapsen ja nuoren auttamisesta - myös laajemmassa merkityksessä. Parhaimmillaan tuo yksi luotettava aikuinen voi olla jämäkällä läsnäolollaan kiilana syrjäytymisen ja arkeen kykenemisen välillä.

”Pitkäkestoisella läsnäololla on Iceheartsin toiminnassamme valtava voima. On itsellekin oman työn tuloksia punnitessa mahtava pysähtymisen paikka, kun tajuaa mistä tilanteesta olemme lähteneet, kun tapasimme poikien kanssa ensi kerran neljä vuotta sitten ja missä tilanteessa olemme nyt ja missä tulemme olemaan kaksitoista vuotta myöhemmin. Muutos on koskettavan suuri.”

Icehearts-kasvattaja Antti Markkanen, Tampere 

Riittävän varhaisessa vaiheessa annetulla ja aloitetulla tuella on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Iceheartsin filosofian mukaan kasvattaja kulkee lapsen rinnalla aina esikoulusta täysiikäisyyteen asti, yhteensä 12 vuotta. Sille välille mahtuvat lapsen kehityksen kannalta ne tärkeät vuodet, jolloin pyritään kasvamaan osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Malli perustuu siihen, että kasvattajan kanssa tapahtuvat myönteiset sosioemotionaaliset kokemukset ovat yleistettävissä laajemmin lapsen elämään. Läsnäolo elämässä ja nimenomaan pitkäjänteinen yhteinen työskentely ovat ne, jotka parhaassa tapauksessa saavat suuriakin muutoksia aikaan. Muutokset tapahtuvat kuitenkin usein hitaasti ja vasta ajan kanssa.

”Arkeen kuuluu todella paljon pieniä, suuria hetkiä, jotka voisivat jopa mennä ohi, jos ei muista olla tarkkana. Toisinaan luottamus syvenee niin vähä kerrallaan, että tuntuu, ettei mitään tapahdu. Joidenkin lasten kohdalla voi ottaa vuosia, ennen kuin he uskaltavat tosissaan luottaa. Monen kohdalla heistä tuntuu käsittämättömältä ymmärtää, että tälle ihmiselle kelpaan kaikkina päivinä omana - toisinaan hyvin hankalanakin - itsenäni. Kun luottamuksen sitten ansaitsee, voidaan alkaa saada todellista muutosta aikaan. Suhde muodostuu juuri vuosien varrella syväksi ja toimivaksi.”

Icehearts-kasvattaja Tuomas Törhönen, Kerava

Icehearts-kasvattaja on monella tapaa paraatipaikalla lapsen elämässä - hän näkee koko kuvan monipuolisemmin kuin moni muu taho. Paitsi, että on yhteys lapseen, on myös yhteys tämän perheeseen, kouluun ja vapaa-ajan toimintaan. Kasvattaja oppii vuosien varrella tuntemaan ryhmänsä lapset erityislaatuisella tavalla. Hyvä itsetunto ja myönteinen minäkäsitys vaikuttavat positiivisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Kasvattaja voi myös olla tukemassa hyvää ja suitsimassa sitä, mikä voisi viedä väärille teille. Ennen kaikkea tuetaan kuitenkin sitä, että nuoren omassa mielessä herää aito halu pärjätä.

”Minä näen sinut. Sinä olet tärkeä. Uskon, että juuri tuon viestiminen lapselle estää syrjäytymästä. Olemalla läsnä arjessa me saamme vietyä tuota viestiä eteenpäin ja juurtumaan sitä syvemmälle ja syvemmälle. Lapsen täytyy itse alkaa uskoa siihen, että ansaitsee ja on tärkeä. Siitä itsetunto hiljalleen rakentuu ja samalla tunne, että minulla ja tekemisilläni on merkitystä.”

Icehearts-kasvattaja Marja Ahti, Espoo


Heräsikö sinulla kysymyksiä tai haluatko kuulla jostakin aiheesta vielä lisää? Ole meihin rohkeasti yhteydessä.


Erika Turunen, Icehearts: erika.turunen@icehearts.fi / +358 44 240 0349

Heli Thorén, Moon Shooters: heli.thoren@moonshooters.fi / +358 50 572 9377

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivämäärät vahvistettu

$
0
0

Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään kesäkuussa kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen koe järjestetään 4.6.2020 digitaalisena etäkokeena. Toisen vaiheen koe järjestetään 23.-25.6.2020 ammattikorkeakoulujen kampuksilla eri puolilla maata.

Ensimmäisen vaiheen kokeeseen voivat lähtökohtaisesti osallistua kaikki hakijat. Mikäli hakija on tullut valituksi todistusvalinnan kautta, hänen ei tarvitse osallistua kokeeseen. Mikäli hakija haluaa tavoitella ylemmän hakutoiveen opiskelupaikkaa, tulee hänen osallistua valintakokeeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet kutsutaan toisen vaiheen kokeeseen.

Kutsut toisen vaiheen kokeeseen lähetetään 15.6. alkavalla viikolla sähköpostilla. Toisen vaiheen koepaikka ja tarkempi ajankohta kerrotaan kutsussa.

Toisen vaiheen valintakoe tehdään sen hakukohteen ammattikorkeakoulussa, johon hakijan pisteet riittävät ensimmäisen vaiheen kokeen perusteella.
Hakijoita kehotetaan huolehtimaan, että heidän Opintopolussa ilmoittamansa sähköpostiosoite on edelleen toiminnassa.

Lähikokeiden järjestäminen mahdollistui, kun maan hallitus ilmoitti 4.5. ammattikorkeakouluja koskevien rajoitusten poistamisesta. Toisen vaiheen kokeet toteutetaan turvallisesti viranomaisten ohjeita ja rajoituksia noudattaen.

Kummassakin kokeessa testaan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia.

Tämä aikataulu koskee 1.4. päättyneen yhteishaun hakukohteita, jotka käyttävät AMK-valintakoetta. Nämä löytyvät ammattikorkeakouluun.fi sivulta.

Muutos ei koske kulttuurialan (pl. Humakiin kulttuurituottajaksi hakeneita) eikä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeneita.

Tarkemmat ohjeet kokeeseen liittyen julkaistaan ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.

Kansainvälinen Ulkoluokkapäivä 14.5. haastaa siirtämään opetuksen ulos

$
0
0

Maailmanlaajuista Ulkoluokkapäivää vietetään Suomessa torstaina 14.5.

"Innostamme tapahtumapäivänä kaikkia varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimivia lähtemään lasten ja nuorten kanssa keväiseen luontoon. Viime vuoden tapahtumapäivänä yli 20 700 lasta ja nuorta lähti ulos leikkimään, oppimaan ja seikkailemaan eri puolilla Suomea", kertoo Sanna Jahkola tapahtuman järjestävästä Ulko-opet ry:stä.

Tänä vuonna Ulkoluokkapäivän teemana on leikkisä luonto. Poikkeustilanteen vuoksi vain harvassa maassa lapset saavat nyt ulkoillay, ja silloin leikkisä luonto voi tulla sisälle.

"Suomessa saa ulkoilla ja niinpä voimme lähteä ulos etsimään leikkisää luontoa, niin luonnosta kuin itsestämme.Luonnosta löytyy paljon iloa ja leikkimielisyyttä, joka on tänä aikana tärkeää. Tämän vuoden teeman tarkoituksena on saada ilon lisäksi rohkeutta luonnossa leikkimiseen sekä intoa havainnoida luontoa pilke silmäkulmassa", Sanna Jahkola kertoo.

Tapahtumapäivän pääjärjestäjä on Suomen Ladun jäsenyhdistys Ulko-opet ry.

"Teemme yhteistyötä 15.5. järjestettävän Suomen lasten metsäretkipäivän kanssa ja näillä tapahtumilla on 18 yhteistyötahoa. Mukana ovat mm. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto (LYKE-verkosto), Ympäristöministeriö sekä WWF Suomi", Jahkola kertoo.

Miten mukaan?

Ulkoluokkapäivään  ilmoittautudutaan kampanjan verkkosivuilla. Sieltä löytyy myös paljon vinkkejä ja materiaalia ulkona tapahtuvaan opetukseen ja leikkimiseen. Ulkoluokkapäivän kuvat toivomme jaettavan Instagramissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa tunnisteilla #Ulkoluokkapäivä #Leikkisäluonto #OutdoorClassroomDay #PlayfulNature

Tapahtuman verkkosivut: ulkoluokkapaiva.org
Tapahtuman Facebook-sivut: facebook.com/ulkoluokkapaiva

Ulkoluokkapäivän (Outdoor Classroom Day) tarkoituksena on edistää ulkona tapahtuvaa oppimista ja leikkiä. Kansainväliseen kampanjaan osallistui vuonna 2019 yli 3 miljoonaa lasta yli sadassa eri maassa. Kansainvälistä kampanjaa koordinoi brittiläinen sosiaalinen yritys ja yhteisöllisten projektien verkosto Semble, Unileverin Dirt is good -hankkeen tuella.

Vinkkejä ulko-opetukseen

Koulut palaavat lähiopetukseen ensi viikolla. Suomen Latu on laatinut kouluille ja opettajille "huoneentaulun": viisi askelta ulko-opetukseen. Tiedotteen liitteenä on kuva ohjeista, ja lisätietoja aiheesta Suomen Ladun kotisivuilta.

 

Lisätiedot:
Sanna Jahkola, Ulko-opet ry
ulkoopet@gmail.com
puh. 040 727 2277

Mari Parikka-Nihti
lasten luontotoiminnan asiantuntija, Suomen Latu
mari.parikka-nihti@suomenlatu.fi
puh. 050 544 1611

 

Etäopetus ja –työskentely jatkuu Xamkissa 31.7.2020 asti

$
0
0

Xamkissa jatketaan etäopetusta ja –työskentelyä heinäkuun loppuun saakka. Kampukset pidetään suljettuina muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

  • Xamkin tutkimuslaboratoriot ovat auki, mutta kaikki mahdollinen työ näissä yksiköissä tehdään etänä. Toiminnan kannalta välttämättömät asiakaskontaktit hoidetaan turvallisesti.
  • Tänä keväänä valmistuvien opiskelijoiden näytöt tai ohjatut simulaatiot ja muu välttämätön lähiopetus hoidetaan kampuksilla niin, että ne voidaan suorittaa alle 10 hengen ryhmissä noudattaen turvaetäisyyksiä ja poikkeustilaohjeistusta.
  • Myös maastossa tapahtuva opetus voidaan järjestää hallituksen tekemien kokoontumisrajoitusten puitteissa.
  • Xamkin kirjastot ovat rajoitetusti auki 11.5. alkaen, jolloin asiakkaat voivat noutaa kirjavarauksiaan. Tarkemmat ohjeet kirjaston verkkosivuilla ja viestintäkanavissa.

Xamkin kevään valmistumisjuhla toteutetaan virtuaalisesti 29.5.2020 ja juhlaan lähetetään kutsut keväällä valmistuville ja valmistuneille.

Ammattikorkeakoulut tiedottivat tänään valtakunnallisista amk-valintakokeista, jotka järjestetään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe järjestetään 4.6. etänä ja toinen vaihe kampuksilla 23.-25.6.2020.

Lisätietoja: toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen, p. 050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi

 

 

Koronaohje verkossa: https://www.xamk.fi/tiedotteet/tietoa-koronaviruksesta-ja-matkustamisesta/

Tietoa valintakokeista: https://www.xamk.fi/koulutus/opiskelijavalinta/

Muotoiluinstituutin opinnäytetyönäyttely 2020 järjestetään Instagramissa – näyttelyvieraita toivotaan halki Suomen

$
0
0

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opinnäytetyönäyttely järjestetään tällä kertaa täysin virtuaalisena. Vuoden 2020 opinnäytetyönäyttelyn avajaisviikko 11.–15.5. sisältää runsaasti taide-elämyksiä ja Spectrum-nimeä kantavaa näyttelyä voi seurata Instagramissa tilillä @mi_degreeshow.

Muotoiluinstituutti tunnetaan Suomessa yhtenä johtavana muotoilun ja visuaalisen viestinnän oppilaitoksena. Muotoiluinstituutista valmistuvien osaaminen on esillä virtuaalisessa Spectrum-opinnäytetyönäyttelyssä, joka on tuotettu opiskelijavoimin konseptin ideoimisesta rakenteisiin sekä visuaalisen ilmeen viimeistelyyn saakka.

LABin Muotoiluinstituutin lehtori Henri Halla-Aho toivookin näyttelyvieraita halki Suomen, sillä Instagramissa toteutettava opinnäytetyönäyttely mahdollistaa näyttelyvieraat tällä kertaa hieman kauempaakin. 

”Nyt on luonnollinen hetki kokeilla täysin virtuaalista näyttelyä, kun suuri osa yhteiskunnasta on siirtynyt etätyöskentelyyn ja virtuaalisten palveluiden äärelle. Aineeton näyttely sopii myös hyvin kestävän kehityksen päämääriin, joita muotoilun koulutuksessa korostamme. Olen ylpeä siitä, kuinka hyvin ja nopeasti näyttelyarkkitehtuurikurssin opiskelijat pystyivät orientoitumaan fyysisen näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta täysin virtuaaliseen näyttelyyn.”

Yhteisen opinnäytetyönäyttelyn Muotoiluinstituutti järjesti ensimmäisen kerran viime vuonna ja tämän vuoden Spectrum-näyttely jatkaa samaa perinnettä. Näyttely tarjoilee töitä laajalti Muotoiluinstituutin eri aloilta, kuvataidetta lukuun ottamatta. Kuvataiteen opiskelijoiden vuoden 2020 opinnäytetyönäyttely järjestettiin Imatran taidemuseossa jo helmi-maaliskuussa.  

Tuottaja Riikka Ahonen on tyytyväinen näyttelyn toteuttamistapaan, vaikkakin se vaihtui lennosta. ”Vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi jouduimme muuttamaan toteutustapaamme, sillä ennen karanteenia ja sosiaalista eristäytymistä olimme suunnitelleet fyysisen näyttelyn toteuttamista hyvin pitkälle. Nyt olemme kuitenkin innoissamme, että saamme kokeilla ja toteuttaa jotain uutta – sellaista, mitä ei ole ennen tehty ja julkaista ensimmäisen, täysin virtuaalisen opinnäytetyönäyttelyn.”

Spectrum-näyttelyssä on esillä muun muassa videoanimaatioita, käyttöliittymäsuunnittelua, erilaisia ajoneuvomalleja, musiikkivideoita, erilaisten yritysten uudistettuja brändi-ilmeitä sekä esimakua vaatemallistoista. Nähtävillä on myös viimeisen korumuotoilijoiden vuosikurssin koruja. Opinnäytetöitä julkaistaan joka päivä klo 10 koko avajaisviikon ajan 11.–15.5., ja virallisia avajaisia juhlitaan perjantaina, jolloin kaikki työt on julkaistu. Tarkempi ohjelma julkaistaan Instagramissa.

Tervetuloa seuraamaan Spectrum-opinnäytetyönäyttelyä Instagramiin, @mi_degreeshow!

Lisätietoja:

Lehtori Henri Halla-Aho, Muotoiluinstituutti

+358 44 708 5080, henri.halla-aho@lab.fi

Tuottaja Riikka Ahonen | riikka.1.ahonen@student.lab.fi

 

Liitteenä muutamia näytteitä näyttelyyn tulevista töistä (korkearesoluutiokuvia saatavilla pyydettäessä):

  • Saara Varala, graafinen suunnittelu | SELL Games 2020 -urheilukisojen maskotti   
  • Matias Pekkonen, ajoneuvomuotoilu | KORG-brändille ajoneuvo  
  • Taisia Alexeeva, puettava muotoilu | Kierrätetyn denim-kankaan mahdollisuudet vaatetuksessa  
  • Ville Maali, mediasisällön suunnittelu | Kuvanäyte sarjasta Mothers: kuvattu intialaiselle kansalaisjärjestölle osana opinnäytetyöprojektia.    
  • Oskari Joukas, teollinen muotoilu | Kantolaite maastohiihtovarusteille: toteutettu osana Amerin kulttuurisäätiön ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta.  

Rengas kiertää ahkerasti koronakurimuksen keskelläkin

$
0
0
  • Suomalaiset ovat vaihtaneet renkaitaan säntillisesti. Kierrätystoiminta on pystynyt toimimaan hyvin toiminnassa poikkeustilan aikanakin.
  • Kotona pysyminen ja etätyöskentely on johtanut autojen seisomiseen parkissa. On hyvä aika tarkastaa renkaat ja ladata akut
  • Talouden taantumassakin pitäisi muistaa, että vain turvalliset renkaat takaavat turvallisen matkan

 

Renkaiden kierrätystilastot antavat syytä arvokkaaseen hymyyn koronakurimuksen keskelle. Verrattuna vuodentakaiseen käytöstä poistuvia renkaita kerättiin hyötykäyttöä varten 14 982 tonnia, kun vuotta aikaisemmin renkaita kerättiin 14 668.

”Näemme asian niin, että suomalaiset autoilijat ovat hoitaneet rengasasiansa hyvin ja uusineet renkaitaan kiitettävästi poikkeustilassakin. Hyväkuntoiset renkaat ovat liikenneturvallisuuden perusasioita”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Poikkeustila on näkynyt myös renkaiden kierrätystoiminnassa. Muun yhteiskunnan tapaan kaikki mahdolliset työtehtävät on toteutettu etätyöskentelynä. Käsityötä vaativassa keräystoiminnassa on noudatettu yleisrajoitusten mukaan tavallista suurempaa varovaisuutta ja hygieniaa. 

”Koko ala on toiminut tässä todella säntillisesti ja hyvin. Poikkeusoloista huolimatta koko keräysverkostomme on pysynyt toiminnassa. Upeaa työtä.”

Suomen Rengaskierrätyksellä on ympäri Suomea noin 3000 keräyspistettä, jotka ottavat vastaan vanhoja renkaita. Suurin osa renkaista päätyy kierrätykseen rengasliikkeistä kausivaihdon yhteydessä.

Piknik-ajelu lataa auton ja kuljettajan

Koronaepidemian aikana rengasalan toiveena on ollut, että autoilijat pidentäisivät vaihtosesonkia ja että etenkin rengashotellien asiakkaat vaihdattaisivat renkaitaan pitkin matkaa, jotta ruuhkia ei syntyisi. Viesti on mennyt läpi ehkä liiankin hyvin. Koivut ovat jo täydessä lehdessä, mutta nastojen kuulee rapisevan asvaltilla yhä.

”Nyt renkaat uskaltaa suurimmassa osassa maata varmasti jo vaihtaa. Asian unohtamiseen on vaikuttanut se, että nyt ihmiset ovat pysyneet kotona, eikä autolle ole ollut samalla tavalla käyttöä kuin tavallisesti”, Tuominen arvelee.

Auton pitoon kannattaakin nyt kiinnittää hieman ylimääräistä huomiota. Jos auto seisoo pitkään ja sillä ajetaan vain lyhyttä kauppareissua, akku voi päästä tyhjenemään. Pitempi huviajelu piknik-eväiden kanssa viikonloppuna lataa niin kuljettajan kuin autonkin akut.

”Myös suoraan ajoturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten pulttien jälkikiristykset ja rengaspaineiden tarkastukset ovat nyt saattaneet päästä unohtumaan. Renkaat siis ensin kuntoon ja sitten ajelemaan.”

Talouden taantuma voi pidentää vaihtoväliä

Varastoihin ja pihojen perälle unohtuneiden renkaiden saapuminen kierrätyspisteille on jokakeväinen ilmiö.

”Vaikka renkaiden kierrätysjärjestelmä toimii tehokkaasti, aina niitä jää jotenkin sen ulkopuolelle. Nyt kun ollaan enemmän kotona, aika on hyvä käyttää siihen, että toimittaa viimeisetkin nurkkiin unohtuneet renkaat keräykseen.”

Muiden alojen tapaan myös rengasalalla tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Talouden taantuman vaikutukset näkyvät viiveellä myös renkaiden kierrättämisessä. Ihmiset luultavasti vaihtavat rengassarjojaan nykyistä harvemmin ja pyrkivät ajamaan renkaansa loppuun, Tuominen uskoo. 

Samalla talouden kiristyminen voi luoda uuttaa liiketoimintaa rengasalalle. Esimerkiksi kauan hiljaiseloa eläneiden, kerran käytetyistä rengasrungoista valmistettujen uusiorenkaiden kysyntä voi kasvaa. Se olisi myös kiertotalousmallin mukaista.

”Tärkeintä on pitää huoli siitä, että renkaat ovat autoon sopivat ja turvalliset. Niin kauan kun teillä liikutaan, renkaat ovat autoon sopivat ja hyväkuntoiset. Suomalaiset ovat onneksi fiksua porukkaa.”

 


Den grundläggande utbildningen i Åbo fortsätter som närundervisning med så få kontakter som möjligt

$
0
0

Åbo stads grundskolor följer regeringens anvisningar och ordnar närundervisning 14-30.5.2020. I undervisningen uppmärksammar man skolornas lokaler noga och utomhusutrymmen utnyttjas mångsidigt.

Lågstadieundervisningnen ordnas så att i de förflyttningar som sker under elevernas skoldag minimeras kontakterna till andra undervisningsgrupper och elever. Under dagen hålls undervisningsgrupperna så mycket som möjligt i samma utrymme tillsammans med läraren.

I högstadieundervisningen hålls eleverna i samma grupper, men då lärarna förflyttar sig mellan olika grupper följer man principen om så få kontakter som möjligt. Beträffande tillvalsämnen kan skolorna avvika från läsårets normala grupperingar för att minimera smittoriskerna och garantera säkerheten.

Eleverna bör i första hand delta i närundervisningen

Lagen om grundläggande utbildning förpliktar eleven att delta i förskole- eller grundläggande undervisning om eleven inte av särskilda skäl har fått befrielse. Tillstånd för befrielse ansöks skilt och skolan överväger beviljande av tillstånd från fall till fall. Man får inte komma sjuk till skolan. Vårdnadshavarna bör meddela läraren om elevens frånvaro på grund av sjukdom så snart som möjligt.

Att en elev är sjuk, om eleven eller dennes familjemedlem hör till någon riskgrupp är en godtagbar orsak till frånvaro. Den vårdande läkaren bedömer om eleven eller familjemedlemmen hör till någon riskgrupp. Skolan ordnar inte distansundervisning för elever som stannar hemma under det resterande läsåret.

Närundervisning kan ersättas med nätundervisning för att undvika personalens förflyttningar

Lärarnas förflyttningar mellan olika enheter bör undvikas. Undervisningen ordnas som närundervisning i en skolas lokaler. Läraren kan vid behov undervisa sin lektion på distans så att eleverna befinner sig samtidigt i en annan skola under övervakning av en annan person.

Vid behov kan den ämnesansvariga läraren planera undervisningshelheten och instruera en annan lärare. Den andra läraren kan hålla lektionen enligt arbetsordningen, varvid lärares onödiga förflyttningar enheter emellan kan undvikas.

Särskilda undervisningsarrangemang

Utbildningsanordnaren kan på grund av orsak anknuten till elevens hälsotillstånd fatta beslut om särskilda undervisningsarrangemang, varvid undervisningen kan hållas på distans. Distansundervisning kan vara aktuellt till exempel för elever som hör till riskgrupper, elever som är långtidssjuka eller elever som kräver särskilt skydd från infektioner. Beslut om arrangemangen baseras på bedömning av vårdande läkare.

Skolbespisning

Inom Åbos grundläggande utbildning ordnas skolbespisningen sådant sätt att man håller så gott avstånd till varandra som möjligt, med respektive utrymmen och elevantal i beaktande. Skolorna planerar och genomför bespisningen själva på bästa möjliga och trygga sätt. Skolbespisningen kan hållas till exempel i matsalen, i klassrummet eller i andra utrymmen inom- eller utomhus, förutsatt att man håller sig till myndigheternas anvisningar.

Raster i skolorna

Skoldagarnas struktur kan för rasternas del arrangeras på avvikande sätt för att undvika överflödiga närkontakter. På rasterna vistas undervisningsgrupperna på egna rastgårdar eller andra rastplatser. Lärarna ansvarar för rastövervakningen i skolorna.

Skoltrafik

Fölis skoltrafik förbereds den här veckan och trafiken inleds 14.5. Man ser till att få ett tillräckligt antal bussar i trafik så att alla tillfälliga skolarrangemang kan tas i beaktande, till exempel så att 450 elever kan förflytta sig från Turun Lyseo i Runosbacken till tillfälliga lokaler i centrum.

Åboregionens kollektivtrafik Fölis linjer för skolelever 52, 52A, 67, 71, 72, 73, 74, 77 och 78 trafikerar från och med 14.5. Övriga linjer trafikerar enligt högsommarens tidtabeller, enstaka tilläggsturer körs dock. Alla ändringar har inte ännu fastslagits, så det lönar sig att kontrollera tidtabellerna och eventuella avvikelser i trafikeringen i början av veckan på webbplatsen föli.fi/korona. Man kan inte betala med kontanter i bussarna.

Förskole- och grundskoleutbildningens besökdagar

Förskoleutbildningens besökstillfällen arrangeras inte normalt med anledning av undantagssituationen. Vårdnadshavarna ombedes vara i kontakt med den egna dagvårdsplatsen eller familjedagvårdaren och höra sig för om det är möjligt att besöka förskolan.

Lågstadiernas besöksdagar inhiberas för vårens del, ifall de rådande anvisningarna för sammankomster fortsätter gälla. Skolorna kan hålla besökstillfällen vid en lämplig tidpunkt under vecka 33 med säkerhetsanvisningarna i beaktande. Högstadiernas besökstillfällen hölls redan i januari.

Stöd från inlärningstjänster

Behovet för inlärningstjänster har växt under den gångna vårterminen i undantagsförhållanden och skolorna ombedes nu uppmärksamma detta. Elevernas kunnande, behovet för inlärnings- och skolgångsstöd samt inlärningstjänster påverkar arrangemangen av undervisningen nästa höst.

Den resterande tiden av läsåret 14-30.5.2020

I skolorna följer man normal arbetstid och timfördelning enligt arbetsordningen. Skoleleverna får undervisning enligt läroplanen och den enda undantagsdagen är fredag 29.5, som får vara en temadag. Temadagen ska vara i minst fyra timmar. Till fredagen 29.5 kan skolan schemalägga returnering av läromedel och eventuell terminalutrustning, om skolan så önskar.

Den grundläggande utbildningens läsår avslutas 30.5.2020. För att undvika smittorisk hålls inga traditionella avslutningsfester i skolorna.

Vårdnadshavarna och skolans personal instrueras internt och med Wilma-meddelanden.

 

Tilläggsuppgifter:

Tommi Tuominen,
direktör för serviceområdet grundläggande utbildning
tfn. 040 679 0629

Liliane Kjellman
direktör för serviceområdet svenskspråkig fostran och undervisning
tfn. 050 432 3594

Turussa perusopetus jatkuu lähiopetuksena mahdollisimman väljästi kontakteja välttäen

$
0
0

Turun kaupungin peruskoulujen lähiopetus järjestetään 14.–30.5.2020 hallituksen ohjeita noudattaen. Opetuksessa huomioidaan tarkasti koulujen sisätilat ja ulkotiloja hyödynnetään monipuolisesti. 

Alakouluissa oppilaiden koulupäivän aikana tapahtuvissa siirtymissä minimoidaan kontaktit muihin opetusryhmiin ja oppilaisiin. Opetuksen järjestämisessä opetusryhmät pysyvät päivän aikana mahdollisimman paljon samassa tilassa saman opettajan kanssa.   

Yläkouluopetuksessa oppilaat pysyvät samoissa ryhmissä, mutta opettajien siirtyessä eri ryhmien välillä noudatetaan mahdollisimman vähäisten kontaktien periaatetta. Valinnaisaineiden osalta koulut voivat poiketa lukuvuoden normaaleista ryhmittelyistä turvallisuuden ja tartuntariskien minimoimiseksi.  

Oppilaiden tulee ensisijaisesti osallistua lähiopetukseen  

Perusopetuslaki velvoittaa oppilasta osallistumaan esi- tai perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Lupaa vapautukseen on haettava erikseen ja koulu harkitsee luvan myöntämistä tapauskohtaisesti. Kouluun ei saa tulla sairaana. Huoltajien on ilmoitettava opettajalle oppilaan sairaudesta johtuvasta poissaolosta mahdollisimman pian. Oppilaan sairaus, oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaololle. Hoitava lääkäri tekee arvion oppilaan tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisesta. Koulu ei järjestä kotiin jääville oppilaille etäopetusta jäljellä olevana lukuvuonna. 

Lähiopetusta voidaan korvata verkko-opetuksella henkilökunnan siirtymisen välttämiseksi 

Opettajien siirtymistä eri yksiköiden välillä on vältettävä. Opetusta toteutetaan lähiopetuksena yhden koulun tiloissa. Opettaja voi tarvittaessa opettaa oppitunnin etäyhteyksillä siten, että oppilaat ovat toisessa koulussa samanaikaisesti toisen henkilön lähivalvonnassa. 

Tarvittaessa oppiaineesta vastaava opettaja voi tarvittaessa suunnitella opetuskokonaisuuden ja ohjeistaa toista opettajaa. Toinen opettaja voi pitää oppitunnin työjärjestyksen mukaisena ajankohtana, jolloin vältetään opettajien turhia siirtymisiä yksiköiden välillä.  

Erityiset opetusjärjestelyt 

Oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi opetuksen järjestäjä voi tehdä hänelle päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä, jolloin opetus voidaan antaa etäopetuksena. Etäopetus voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvan, pitkäaikaissairaan tai infektiolta erityistä suojaamista vaativien oppilaiden kohdalla. Päätös järjestelystä perustuu hoitavan lääkärin arvioon.  

Kouluruokailu 

Ruokailut toteutetaan Turun perusopetuksessa mahdollisimman suurta väljyyttä noudattaen koulukohtaiset tilat ja oppilasmäärät huomioiden. Koulut suunnittelevat ja toteuttavat itse ruokailut parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden turvallisuuden. Kouluruokailu voidaan toteuttaa esimerkiksi ruokalassa, luokassa tai muussa sisä- tai ulkotilassa, edellyttäen viranomaisohjeiden noudattamista. 

Välitunnit kouluissa 

Koulupäivät voidaan välituntien osalta rytmittää tavanomaisesta välituntijaosta poikkeavalla tavalla ylimääräisten lähikontaktien välttämiseksi. Välitunneilla opetusryhmät sijoitetaan omille välituntipihoille tai muihin taukopaikkoihin. Kouluissa opettajat vastaavat välituntivalvonnasta. 

Koululaisliikenne 

Fölin koululaisliikenne valmistellaan tällä viikolla, ja liikenne alkaa 14.5. Linja-autoja saadaan liikenteeseen riittävä määrä niin, että kaikki väliaikaiset kouluratkaisut voidaan ottaa huomioon, esimerkiksi 450 oppilaan siirtyminen Runosmäestä Turun Lyseon koulusta väistötiloihin keskustaan. 

Turun seudun joukkoliikenne Fölin koululaislinjat 52, 52A, 67, 71, 72, 73, 74, 77 ja 78 liikennöivät 14.5. alkaen. Muut linjat liikennöivät keskikesän aikatauluin, joitain ylimääräisiä vuoroja kuitenkin ajetaan. Kaikki muutokset eivät ole vielä varmistuneet, joten aikataulut ja liikenteen poikkeukset kannattaa tarkistaa alkuviikosta föli.fi/korona -sivulta. Käteinen raha ei kelpaa busseissa maksuvälineenä toistaiseksi.

Esi- ja perusopetuksen tutustumisvierailut 

Esiopetuksen tutustumisvierailuja ei järjestetä normaalisti poikkeustilanteesta johtuen. Huoltajia pyydetään olemaan yhteydessä omaan päivähoitopaikkaan tai perhepäivähoitajaan ja tiedustelemaan mahdollisuudesta vierailla esiopetuspaikassa. 

Alakoulujen tutustumisvierailut perutaan keväältä, mikäli nykyiset kokoontumisohjeet pysyvät voimassa. Koulut voivat järjestää tutustumisvierailuja viikolla 33 turvallisuusohjeita noudattaen itselleen sopivana ajankohtana. Yläkoulujen tutustumisvierailut järjestettiin jo tammikuussa. 

Opiskeluhuollon palveluilta tukea 

Kuluneen kevätlukukauden poikkeusoloissa oppilashuollon tarve on kasvanut ja kouluja pyydetään ottamaan se nyt huomioon. Oppilaiden osaamisen tilanne, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja opiskeluhuollolliset tarpeet vaikuttavat ensi syksyn opetuksen järjestelyihin. 

Lukuvuoden jäljellä oleva työaika 14.–30.5.2020 

Kouluissa noudatetaan normaalia työaikaa ja työjärjestysten mukaista tuntijakoa tilanteen mukaan. Koululaiset saavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ainoa poikkeuspäivä on perjantai 29.5, joka saa olla teemapäivä. Teemapäivän vähimmäispituus on neljä tuntia. Perjantaihin 29.5. koulu voi halutessaan liittää oppimateriaalien ja mahdollisten päätelaitteiden palauttamisen. Perusopetuksen lukuvuosi päättyy 30.5.2020. Tartuntariskin välttämiseksi kouluissa ei järjestetä normaaliajan mukaisia päättäjäisjuhlia. 

Huoltajia ja koulujen henkilökuntaa ohjeistetaan sisäisesti ja Wilma-viestillä. 

 

Lisätietoja:  

Tommi Tuominen,  
perusopetuksen palvelualuejohtaja 
p. 040 679 0629 

 

Vaasan yliopiston liikuntapalveluille 45 000 euron rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriöltä

$
0
0

Vaasan yliopisto liikuntapalvelut on saanut toimintansa kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmivuotisen hankkeen viimeiselle vuodelle 45 000 euron rahoituksen. Tulevana kautena lisätään yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa ja täydennetään lajivalikoimaa.

- Liikuntapalveluiden tarkoituksena on edistää sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisätä yhteisöllisyyttä sekä yliopiston vetovoimaisuutta opiskelu- ja työpaikkana, kertoo Vaasan yliopiston liikuntakoordinaattori Seppo Evwaraye.

Hankkeen kokonaisbudjetti koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavan rahoituksen lisäksi Vaasan yliopiston omarahoitusosuudesta ja käyttäjätuloista. Vaasan yliopisto on rekisteröitynyt Liikkuva opiskelu -ohjelmaan, joka on osa Liikkuva koulu -hanketta.

Lajivalikoima laajenee jatkuvasti

Laadukkaat liikuntapalvelut edistävät paitsi terveyttä, niin ne myös luovat sosiaalisia suhteita ja ylläpitävät opiskelu- ja työkykyä. Vaasan yliopiston liikuntapalveluiden lajivalikoima on laaja, liikuntapaikat sijaitsevat lähellä kampusta ja osallistumiskynnys toimintaan on matala.

Tänä vuonna Vaasan yliopiston liikuntapalvelut uudisti lajivalikoimaansa muun muassa naisille suunnatulla amerikkalaisen jalkapallon kokeilukurssilla. Lajivalikoimassa jatkettiin monia suosikkeja, kuten koira-agilitya ja Wasa Sports Clubin kanssa tehtävää yhteistyötä. Uudistuksena Vaasan yliopiston liikuntapalveluiden asiakkaat pääsevät harjoittelemaan WSC:n kuntosalille jopa neljä kertaa viikossa aiemman kahden harjoittelukerran sijaan.

- On ollut mahtavaa nähdä, kuinka hankkeen toisena vuonna myös henkilökunta on löytänyt liikuntapalveluiden pariin. Viestit ja toiveet liikuntavuorojen lisäämisestä ovat kertoneet liikuntapalveluiden palvelevan hyvin käyttäjiään.

Yhteistyö Vaasan alueen yliopistojen, Åbo Akademin sekä Helsingin yliopiston kanssa tiivistyi kuluneella kaudella. Yhteistyöllä saadaan entistä kattavammat liikuntapalvelut kolmen korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle.

- Åbo Akademin kanssa yhteistyö on ollut vuorovaihtoja sekä mahdollisten yhteisten tapahtumien järjestämistä. Heiltä löytyy osaamista sekä ohjaajia liikuntalajeihin, mitä meiltä puuttui ja meiltä taas sellaisiin, mitä heiltä puuttui. Helsingin yliopistolle olemme tuottaneet liikuntapalveluja.

Opiskelijoiden ääni kuuluviin

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) on Vaasan yliopiston liikuntapalveluiden yhteistyökumppani. Se tuo opiskelijoiden äänen kuuluviin palveluiden kehittämisessä.

VYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Elmo Nikula kertoo liikuntapalveluiden kysynnän ylittäneen odotukset. Palveluiden pysyvyyden takia täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä.

- Ylioppilaskunnan tavoitteena on edelleen kehittää liikuntapalveluita vastaamaan jäsenistön toiveita, mutta ottamalla huomioon myös käytettävät resurssit. Jokaisella opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus pitää huolta itsestään ja liikkua itselleen mielekkäällä tavalla.

Lisätietoja:

Liikuntakoordinaattori, Seppo Evwaraye, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8555, seppo.evwaraye@univaasa.fi

Lappeenrannan opetustoimi on laatinut suunnitelman, jolla pyritään minimoimaan koronaviruksen tartuntariskiä oppilaiden palatessa peruskouluihin

$
0
0

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti oppilaat palaavat peruskouluihin lähiopetukseen 14.5. alkaen. Lappeenrannan kaupungin opetustoimi on laatinut ohjeet, joiden avulla on tarkoitus ennaltaehkäistä mahdollisten koronavirustartuntojen leviäminen koulupäivän aikana. Koulut tiedottavat oppilaiden huoltajia tarkemmista toimintatavoistaan Wilma-viestillä perjantaina 8.5. 

Suunnitelmia laadittaessa koulut ovat noudattaneet valtakunnallisia ohjeita sekä niiden perusteella määriteltyjä paikallisia tarkennuksia, jotta tartuntariski saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisena. 

Opetustoimenjohtaja Mari Routin mukaan lähiopetukseen palaamiseen liittyvät järjestelyt on saatu hoidettua hyvin.

- Olen tyytyväinen siihen, että olemme kuluneen viikon aikana saaneet laadittua kunta- ja koulukohtaiset toimintamallit eri asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Olemme konsultoineet Eksotea toimintamallien valmistelussa ja tukipalveluita järjestävät tahot ovat myös olleet tiiviissä yhteistyössä kanssamme. Meidän kaikkien yhteinen, ensisijainen tavoite on nyt saada pidettyä tartuntariski mahdollisimman alhaisena. 

Keskeistä tartuntariskin minimoimiseksi tehdyssä suunnitelmassa on korostetusta hygieniasta sekä riittävistä henkilöiden välisistä etäisyyksistä huolehtiminen. Koulut ovat ratkaisseet tilojen käytön väljennyksen porrastamalla koulupäivien pituuksia, lisäämällä koulun ulkopuolella annettavaa opetusta ja ottamalla tarvittaessa lisätilaa käyttöönsä. 

Oppilasryhmät ruokailevat mahdollisuuksien mukaan omissa luokissaan ja myös ruokalassa ruokaillaan ryhmittäin henkilöiden välisistä etäisyyksistä huolehtien. Oppitunnit pidetään ryhmäkohtaisesti mahdollisimman pitkälti samassa luokkahuoneessa. Opettajat myös valvovat tehostetusti siirtymisiä, ruokailuja, välitunteja sekä oppilaiden hyvää käsihygieniaa. Rehtorit ovat myös organisoineet koulun sisääntuloreittejä sekä välituntialueita siten, että opetusryhmät pysyvät mahdollisimman erillään myös kouluun tultaessa ja välituntien aikana. 

Valtakunnallisten ohjeiden mukaan, tilojen ja tarvikkeiden puhdistukseen ja desinfiointiin kiinnitetään erityishuomiota. Yhteisessä käytössä olevien opetusvälineiden käyttöä rajoitetaan, mikäli niitä ei ole mahdollista puhdistaa riittävän hyvin käytön jälkeen. Ruokailussa ottimet vaihdetaan jokaisen ryhmän jälkeen silloin, jos ruoan annostelua ei ole mahdollista toteuttaa. Kouluissa kädet pyyhitään paperipyyhkeisiin ja kouluille on hankittu käsihuuhdetta sijoitettavaksi tarvittaviin paikkoihin.
 

Riskiryhmään kuuluvat oppilaat ja oppilaiden poissaolot

Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, on oppilaalla oikeus olla pois koulusta hoitavan lääkärin antaman suosituksen perusteella. Näissä tapauksissa kouluun ei tarvitse toimittaa lääkärin antamaa lausuntoa asiasta, vaan huoltajan selvitys Wilman kautta riittää. Mikäli riskiryhmään kuuluvan oppilaan huoltaja kuitenkin toivoo erityisiä opetusjärjestelyitä lapselleen, hänen tulee toimittaa riskiryhmään kuulumisestä hoitavan lääkärin lausunto koulun rehtorille. Muiden oppilaiden poissaolojen ajaksi oppilaille annetaan tehtävät Wilman kautta ja kouluun palaamisen jälkeen tarvittaessa tukiopetusta. 

Lappeenrannan kaupungin peruskouluissa opettaja tai rehtori voivat hyväksyä poissaolon syyksi sairauden tai riskiryhmään kuulumisen lisäksi muunkin hyväksyttävän syyn, kuten koronavirustilanteesta johtuvan oppilaan tai huoltajan pelon siitä, että oppilas saa koulussa tai koulumatkalla koronavirustartunnan.
 

Ruokajakelu

Koulujen avautuessa myös kouluruoan annosjakelu päättyy. Viimeinen jakelukerta on maanantaina 11.5., jolloin jaetaan kahden päivän ateriat ja ruokajuoma leipineen, sekä välipalakeksejä ja hedelmiä, joilla korvataan keskiviikon ateria. Keittiöt eivät pysty sisällyttämään ruokajakeluun keskiviikon ateriaa, sillä keskiviikkona keittiöt valmistautuvat torstaina kouluilla kaikille tarjottavien aterioiden valmistamiseen. Myös koteihin jaettavat ruoat toimitetaan viimeisen kerran maanantaina.
 

Liite: Lappeenrannan opetustoimen toimintaohjeet tartuntariskin minimoimiseksi
 

Lisätiedot:

Mari Routti, opetustoimenjohtaja
Lappeenrannan kaupunki
mari.routti@edu.lappeenranta.fi
040 8372646 

Lisätiedot ruokajakelusta: 

Tuija Willberg
Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja
Lappeenrannan kaupunki
040 070 5875
tuija.willberg@lappeenranta.fi

 

 

 

 

Savonlinnaan suunnitellaan väyläopintoja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan kandidaatti- ja maisteriohjelmiin

$
0
0

Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan Kesäyliopisto ja Jyväskylän yliopisto suunnittelevat yhdessä toimintamallia, jolla Savonlinnaan luodaan väyläopinnot Jyväskylän yliopiston tietotekniikan kandidaatti- ja maisteriohjelmiin. Lisäksi kehitetään laajemmin jatkuvan koulutuksen toimintamallia yritysten tarpeisiin. Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen, Savonlinnan Kesäyliopiston rehtori Hanna-Riikka Karjalainen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen 8.5.2020.

Yhteistyön tavoitteena on tuottaa Savonlinnan talousalueen opiskelijoille tuettu koulutuskokonaisuus, joka kattaa ICT-alan avoimet korkeakouluopinnot, tutkintokoulutukseen johtavat väyläopinnot ja etäopiskelun tuen sekä puitteet opintojen ja työelämän yhteensovittamiselle.

- Tavoitteena on luoda Savonlinnaan pysyvä toimintamalli, jolla mahdollistetaan tietotekniikka-alan perustutkinnon suorittaminen Savonlinnasta käsin. Savonlinnan yrityksissä on vahva tarve tietotekniikan alan osaamiselle. Koulutuksen avulla vahvistetaan teollisuuden uusiutumista ja ohjelmistotekniikka-alan yrityskeskittymää. ICT-alan koulutus on keskeisessä roolissa tukemaan yritysten liiketoimintojen kehittämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

- Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut suurimmaksi kasvuhaasteeksi korkean teknologian yrityksille Savonlinnan alueella ja Savonlinnan teknologiapuisto Nohevassa, jota on voimakkaasti kehitetty viime vuosina. Koulutuksen järjestämisellä pyritään vastaamaan tähän haasteeseen, toteaa kaupunginjohtaja Laine.

- Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta näkee yhteistyön mahdollisuutena rakentaa aiempaa järjestelmällisempää opetustarjontaa jatkuvan oppimisen tukemiseen. Tiedekunta tavoittelee toteutusta, jossa työelämän tarpeet, opiskelijoiden oma motivaatio sekä paikallinen tukiverkosto kohtaavat toisensa, toteaa dekaani Pasi Tyrväinen.

Osapuolten yhteisenä tavoitteena on jatkaa välittömästi aiesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valmisteluita, jotka mahdollistavat koulutuksen toteutumisen. Rahoitusta haetaan Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on Suomen toiseksi suurin IT-alan yliopistokouluttaja. Savonlinnan kesäyliopiston tehtävänä on järjestää yliopistotasoista koulutusta Savonlinnassa.

Lisätietoja antavat:

  • Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001
  • Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen, puh. 040 540 8646
  • Savonlinnan Kesäyliopiston rehtori Hanna-Riikka Karjalainen, puh. 044 773 0996

Suurin osa Tredun opiskelijoista valmistuu aikataulussa

$
0
0

Tredusta valmistuvien opiskelijoiden määrä näyttäisi pysyvän tämän kevään poikkeusoloissa lähes normaalilla tasolla. Valmistuvia opiskelijoita ohjaaville opettajille tehtiin 27.-30.4.2020 kysely, jolla selvitettiin opiskelijoiden valmistumisen mahdollista poikkeusolosuhteista johtuvaa viivästymistä. Kyselyyn vastasi 134 opettajaa, joilla on ohjattavanaan yhteensä 1573 valmistuvaa opiskelijaa.

Vastausten perusteella näistä noin 15 % (232 opiskelijalla) valmistuminen viivästyy poikkeusoloista johtuen. Tästä joukosta suurimmalla osalla (175 opiskelijalla) valmistuminen viivästyy yhdestä kolmeen kuukauteen. Poikkeusolot rajoituksineen vaikuttavat suoraan elinkeinoelämään, työllisyyteen ja tätä kautta työssäoppimiseen. Hakeutuminen jatko-opintoihin myös viivästyy. Kyselyn perusteella valtaosalla syynä valmistumisen viivästymiseen on työelämässä oppimisen keskeytyminen tai peruuntuminen.

- Tredun opettajat ovat suoriutuneet urakastaan vallitsevissa poikkeusoloissa loistavasti. Koko muu henkilöstö on myös antanut täyden tukensa opiskelujen edistämiseen. Vaikka tilanne tänä keväänä on ollut todella haastava ja ennen kaikkea epävarma, on myös valmistuvista opiskelijoista pidetty huolta niin hyvin kuin se on suinkin ollut mahdollista, ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen sanoo.

Vaatesuunnittelijoilla merkittävä vastuu tekstiilikierrätyksessä – jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista ratkaistaan suunnittelijan pöydällä

$
0
0

Suomessa valmistellaan parhaillaan tekstiilien erilliskeräysmahdollisuutta sekä tutkitaan poistotekstiilien erilaisia jatkojalostusratkaisuja. Keräyksen ja kierrätyksen mallien varsinainen jalkautus vaatii kuitenkin yhteistyötä muun muassa vaatesuunnittelijoiden, tutkimus- ja oppilaitosten, jätelaitosten, kuntien ja kaupunkien sekä yritysten ja kuluttajien kesken. Kestävää muotia tutkiva LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Annariina Ruokamo kertoo, että tekstiilikierrätyksessä suuri vastuu lankeaa kuitenkin vaatesuunnittelijoille.

Vaateteollisuuden kestävyyshaasteisiin on kiire etsiä ratkaisuja, sillä EU:n jätedirektiivin asettaman tekstiilijätteiden erilliskeräysvelvoitteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Euroopan maiden on järjestettävä tekstiilijätteiden erilliskeräys. Pelkkä keräys ei kuitenkaan takaa kierrätystä ja siksi poistotekstiilin jatkojalostukselle, sen hyödyntämiselle ja myös tulevaisuudessa syntyvälle tekstiilijätteelle on kehitettävä ratkaisuja. Jo tuotesuunnitteluvaiheessa pitäisi varmistaa, että uudet tuotteet ovat myös kiertotalouden mukaisesti hyödynnettävissä raaka-aineeksi niiden elinkaaren päättyessä.

”Tällä hetkellä markkinoille suunnitellaan ja tuotetaan valtavasti kierrätykseen kelpaamatonta tekstiiliä, kuten sekoitemateriaaleja ja tuotteita, joissa on paljon kierrätyksen estäviä tai sitä hidastavia komponentteja. Kiihtyvä kulutus ja alati nopeutuva tekstiilien ja vaatteiden tuotanto on kestämättömällä pohjalla – kulutuksen kasvaessa myös tekstiilijätteen määrä kasvaa. Tekstiili- ja vaateteollisuudessa tulisi huolehtia poistotekstiilien hyödyntämisestä uutena raaka-aineena, mutta toisaalta koko systeemi kaipaa muutosta. Tapamme kuluttaa, suunnitella ja tuottaa on murroksessa, ja kuluttajienkin vastuu kasvaa merkittävästi viimeistään tekstiilien erilliskeräyksen myötä”, Ruokamo selventää.

Vaatesuunnittelijan vallan ja vastuun määrää kierrätettävyydessä ei vielä täysin ymmärretä 

Kierrätettävyyden huomioiminen on vastuullisen ja kestävän vaatesuunnittelun uusin tulokas. Tuotesuunnitteluprosessissa kierrätettävyys on kuitenkin vain yksi osa-alue suunnittelijan vastuusta, sillä noin 80 prosenttia tuotteen kaikista ympäristövaikutuksista ratkaistaan myös suunnittelijan pöydällä. Vaatesuunnittelijan vastuulla on suunnitella kierrätettävä tuote, joka palvelee ensisijaisesti käyttötarkoitustaan – muutoin sen tuottaminen on turhaa.

”Suunnittelijan olisi hyvä pysähtyä pohtimaan suunnitteluprosessin jokaista valintaansa. Esimerkiksi, jos suunnitellaan tuotetta toteutettavaksi kierrätykseen kelpaamattomasta sekoitemateriaalista, tulisi sen käytölle löytyä hyvät perusteet. Tällaisia painavia perusteita ovat muun muassa sekoitemateriaalin vaikutus tuotteen kestävyyteen eli käytön asettamien vaatimusten huomioiminen suunnittelussa. Osaava suunnittelija kuitenkin lopulta suunnittelee vaatteen tarpeeseen ja käyttöön, kulutusta kestäväksi”, Ruokamo painottaa. 

Vaateteollisuuden haasteita voi lähestyä monesta näkökulmasta ja siihen liittyy useita ratkaisuja tekstiilien elinkaaresta yksittäisiin palveluratkaisuihin. Kaikki lähtee tuotesuunnittelusta, mutta Ruokamon mukaan suunnittelijan vallan ja vastuun määrää ei kuitenkaan vielä täysin ymmärretä. 

”Yrityksessä työskentelevän suunnittelijan valintoihin vaikuttavat yrityksen linjaukset aina käytettävien materiaalien budjetista valmistettaviin tuotteisiin. Tällöin suunnittelijan valta voi olla pienempi, mikäli suunnittelija toimii osana isompaa organisaatiota, eikä hänellä ole yrityksen sisällä niin paljon vaikutusvaltaa. Toisaalta tämän päivän suunnitteluosaaminen painottuu nimenomaan kiertotalouden ja vastuullisuuskysymysten hallintaan ja suunnittelija voi toimia yrityksen sisällä uudenlaista osaamista jakaen.”

Esimerkiksi LABin puettavan muotoilun koulutuksessa kierrätettävyyden huomioiminen ja kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu on Ruokamon mukaan itseisarvo, joka kuuluu jokaisen tulevaisuuden vaatesuunnittelijan ammatilliseen osaamiseen.

Lisätietoja: 

TKI-asiantuntija Annariina Ruokamo, LAB-ammattikorkeakoulu

p. 044 7085 209, annariina.ruokamo@lab.fi

 

Vaatesuunnittelun vastuullisuudesta, kuluttamisesta ja tekstiilien kestävyydestä keskustellaan myös LAB-ammattikorkeakoulun CECI-hankkeen ja Päijät-Hämeen liiton 1,5 asteen kunta -hankkeen järjestämässä webinaarissa 12.5.2020 klo 14.00–15.30. Täysi kierros – tekstiilejä kestävästi -webinaarissa on joukko tekstiilialan ammattilaisia, kuten Népran toimitusjohtaja Anna-Mari Niutanen ja Vaatepuun toimitusjohtaja Soile-Maria Linnemäki.

» Zoom-linkki webinaariin  


Rengas kiertää ahkerasti koronakurimuksen keskelläkin

$
0
0
  • Suomalaiset ovat vaihtaneet renkaitaan säntillisesti. Kierrätystoiminta on pystynyt toimimaan hyvin toiminnassa poikkeustilan aikanakin.
  • Kotona pysyminen ja etätyöskentely on johtanut autojen seisomiseen parkissa. On hyvä aika tarkastaa renkaat ja ladata akut
  • Talouden taantumassakin pitäisi muistaa, että vain turvalliset renkaat takaavat turvallisen matkan

 

Renkaiden kierrätystilastot antavat syytä arvokkaaseen hymyyn koronakurimuksen keskelle. Verrattuna vuodentakaiseen käytöstä poistuvia renkaita kerättiin tammi-huhtikuussa hyötykäyttöä varten 14 982 tonnia, kun vuotta aikaisemmin renkaita kerättiin 14 668.

”Näemme asian niin, että suomalaiset autoilijat ovat hoitaneet rengasasiansa hyvin ja uusineet renkaitaan kiitettävästi poikkeustilassakin. Hyväkuntoiset renkaat ovat liikenneturvallisuuden perusasioita”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Poikkeustila on näkynyt myös renkaiden kierrätystoiminnassa. Muun yhteiskunnan tapaan kaikki mahdolliset työtehtävät on toteutettu etätyöskentelynä. Käsityötä vaativassa keräystoiminnassa on noudatettu yleisrajoitusten mukaan tavallista suurempaa varovaisuutta ja hygieniaa. 

”Koko ala on toiminut tässä todella säntillisesti ja hyvin. Poikkeusoloista huolimatta koko keräysverkostomme on pysynyt toiminnassa. Upeaa työtä.”

Suomen Rengaskierrätyksellä on ympäri Suomea noin 3000 keräyspistettä, jotka ottavat vastaan vanhoja renkaita. Suurin osa renkaista päätyy kierrätykseen rengasliikkeistä kausivaihdon yhteydessä.

Piknik-ajelu lataa auton ja kuljettajan

Koronaepidemian aikana rengasalan toiveena on ollut, että autoilijat pidentäisivät vaihtosesonkia ja että etenkin rengashotellien asiakkaat vaihdattaisivat renkaitaan pitkin matkaa, jotta ruuhkia ei syntyisi. Viesti on mennyt läpi ehkä liiankin hyvin. Koivut ovat jo täydessä lehdessä, mutta nastojen kuulee rapisevan asvaltilla yhä.

”Nyt renkaat uskaltaa suurimmassa osassa maata varmasti jo vaihtaa. Asian unohtamiseen on vaikuttanut se, että nyt ihmiset ovat pysyneet kotona, eikä autolle ole ollut samalla tavalla käyttöä kuin tavallisesti”, Tuominen arvelee.

Auton pitoon kannattaakin nyt kiinnittää hieman ylimääräistä huomiota. Jos auto seisoo pitkään ja sillä ajetaan vain lyhyttä kauppareissua, akku voi päästä tyhjenemään. Pitempi huviajelu piknik-eväiden kanssa viikonloppuna lataa niin kuljettajan kuin autonkin akut.

”Myös suoraan ajoturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten pulttien jälkikiristykset ja rengaspaineiden tarkastukset ovat nyt saattaneet päästä unohtumaan. Renkaat siis ensin kuntoon ja sitten ajelemaan.”

Talouden taantuma voi pidentää vaihtoväliä

Varastoihin ja pihojen perälle unohtuneiden renkaiden saapuminen kierrätyspisteille on jokakeväinen ilmiö.

”Vaikka renkaiden kierrätysjärjestelmä toimii tehokkaasti, aina niitä jää jotenkin sen ulkopuolelle. Nyt kun ollaan enemmän kotona, aika on hyvä käyttää siihen, että toimittaa viimeisetkin nurkkiin unohtuneet renkaat keräykseen.”

Muiden alojen tapaan myös rengasalalla tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Talouden taantuman vaikutukset näkyvät viiveellä myös renkaiden kierrättämisessä. Ihmiset luultavasti vaihtavat rengassarjojaan nykyistä harvemmin ja pyrkivät ajamaan renkaansa loppuun, Tuominen uskoo. 

Samalla talouden kiristyminen voi luoda uuttaa liiketoimintaa rengasalalle. Esimerkiksi kauan hiljaiseloa eläneiden, kerran käytetyistä rengasrungoista valmistettujen uusiorenkaiden kysyntä voi kasvaa. Se olisi myös kiertotalousmallin mukaista.

”Tärkeintä on pitää huoli siitä, että renkaat ovat autoon sopivat ja turvalliset. Niin kauan kun teillä liikutaan, renkaat ovat autoon sopivat ja hyväkuntoiset. Suomalaiset ovat onneksi fiksua porukkaa.”

 

SAMOK: Suomi nousee osaamisella ja yhdenvertaisuudella, ei eriarvoisuutta lisäämällä!

$
0
0

 

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK tyrmää selvitysryhmän esityksen lukukausimaksuista. Talouden velkaantuminen on suuri haaste Suomelle, eikä siitä selvitä lisäämällä kynnyksiä koulutukseen hakeutumiseen. Suomi nousee tästäkin osaamisella, joten koulutukseen ja erityisesti sen saavutettavuuteen tulee panostaa, eikä luoda uusia esteitä osaamisen kasvulle.

 

- Maksuton koulutus on ollut vuosikymmeniä Suomelle ylpeyden aihe. Tästä ylpeyden aiheesta täytyy pitää kiinni varsinkin nyt, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta. Edessä olevasta taantumasta ei voida nousta rajaamalla korkeakoulutusta entistä harvempien mahdollisuudeksi, vaan tukemalla jokaisen mahdollisuuksia kouluttautua ja tuoda osaamistaan yhteiskunnan käyttöön, toteaa puheenjohtaja Anna Laurila.

 

Tulevaisuudessa valtaosa uusista työpaikoista tulee edellyttämään korkeakoulutusta ja koulutuksen rajaaminen harvojen etuoikeudeksi on omiaan lisäämään eriarvoisuutta ihmisryhmien välillä. Vähävaraisten perheiden nuorilla jopa “maltilliset” lukukausimaksut kasvattavat kynnystä hakeutua korkeakoulutuksen piiriin. Maksullisuus vaikeuttaisi myös entisestään aliedustettujen ryhmien hakeutumista korkeakouluihin. Hyvinvoivaan, yhdenvertaiseen yhteiskuntaan lukukausimaksut eivät sovi.

 

- Opiskelijoiden ennätyksellisen velkataakan ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisäämisen sijaan on aika kääntää katse ja toimet opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen. Hyvinvoivat, riittävää tukea ja ohjausta saavat opiskelijat sitoutuvat opintoihinsa ja valmistuvat todennäköisemmin tavoiteajassa. Sen sijaan terveysongelmat, opiskelu-uupumus ja tyytymättömyys opintojen etenemiseen ja ohjaukseen hidastavat opintoja, painottaa Laurila.

 

Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi korkeakoulut tarvitsevat riittävät resurssit laadukkaiden tuki- ja ohjauspalvelujen toteuttamiseksi. Koulutusta ei tulisi nähdä kulueränä, vaan panostuksena Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen. 

 

Lisätietoja: 

Anna Laurila

puheenjohtaja 

anna.laurila@samok.fi 

050 389 1000

 

Etelä-Pohjanmaalla koulut, kunnat ja Teknologiateollisuus ry buustaavat tekniikan aloja

$
0
0

Etelä-Pohjanmaalla puhalletaan yhteistuumin Vetoa tekniikan aloille. toimijat Sedusta, SeAMKista ja JAMIsta lyövät parhaat ideat yhteen, jotta alueella tekniikan aloille saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa. Aikaa on kaksi vuotta. Kunnat, kuntien elinkeino- ja sivistysjohto sekä Teknologiateollisuus ry tukevat työtä koko tekniikan kentän hyväksi. Autoala, elintarvikeala, biotekniikka, sähkö- ja automaatioala, kone- ja tuotantotekniikka, logistiikka ja rakennustekniikka kaipaavat kipeästi sekä uusia opiskelijoita että työntekijöitä.

**

Tule mukaan Teamsiin 13.5. klo 10 – 10.45

Liity Microsoft Teams -kokoukseen

Kuulet toimijoiden näkemyksiä ja voit kysyä lisää!

**

Tekniikka on tänä päivänä osaamista, jolla ratkotaan biotekniikan tai terveysteknologian isoja kysymyksiä. Mikä on sähkön, automaation tai talotekniikan merkitys kestävän kehityksen edistäjänä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästöttömissä energiaratkaisuissa?

Osaajapula on tekniikan alojen yritysten ykköshuoli; kysyntä ja tarve eivät kohtaa. Etelä-Pohjanmaalla on käynnissä teknologiateollisuuden strategiatyö. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikka kärsii koko alueella opiskelijavajeesta ja työvoimapulasta. Tavoite on saada työvoimapulasta kärsiville aloille osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa.

Opinto-ohjaajien osaamista monipuolistetaan

Tutkimukset osoittavat, että nuoret eivät koe saavansa riittävää ohjausta koulutukseen ja ammattiin liittyviin valintoihin. Hankkeessa sujuvoitetaan siirtymisiä eri kouluasteiden kesken - nivelvaiheet yläkoulusta toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkeakouluun - ja koulutuksesta työelämään. Etelä-Pohjanmaan tekniikan alan koulutuksellista jatkumoa vahvistetaan. Eri sukupuolten näkemyksiin tekniikan alasta pyritään vaikuttamaan, ja rohkaistaan myös tyttöjä ja naisia sekä maahanmuuttajia hakeutumaan ennakkoluulottomasti tekniikan opintoihin. Jo alalla opiskelevia osallistetaan hankkeen vetovoimatyöhön mm. My Tech -opiskelijalähettilästoiminnalla. Hankkeessa syvennetään maakunnan opinto-ohjaajien tietopohjaa tekniikan aloista ja niiden ammatillisista mahdollisuuksista sekä osallistetaan heitä vetovoimatyöhön.

Digiä viestintään

Oppilaitoksissa yritysyhteistyö ja kummiyritykset ovat lisänneet opiskelijoiden työllistymistä ja motivaatiota opiskeluun. Uudenlaiset tekniikan alojen vetovoimaa edistävät viestintä- ja markkinointikonseptit somea ja digiä hyödyntäen otetaan käyttöön, mm. videot, podcastit, kuvat, blogit ja vlogit. Niiden avulla lisätään hakijoiden myönteisiä asenteita alaa kohtaan, kirkastetaan alan yritysten työnantajakuvaa ja korjataan vääriä mielikuvia sekä välitetään realistista tietoa tekniikan ammateista.

Opiskellaan verkossa

Lukioissa pilotoidaan verkkokerhoja, joissa tutustutaan nuoria kiinnostaviin teknillisiin aiheisiin ilman, että ne ovat suoraan jonkin tietyn tekniikan alan opintoja. Ideana on tutustuttaa nuoria tekniikan aloihin siten, että kerhoon voi osallistua itselleen parhaiten sopivana aikana eikä tarvitse siirtyä SeAMKin kampukselle Seinäjoelle. Verkkokerho tekee yhteistyötä teollisuusyritysten kanssa siten, että osana jokaista opintokokonaisuutta esitellään 1-2 alueen yritystä, jotka tuottavat ratkaisuja ko. sektorille.

Tutustutaan uusiin teknologioihin

JAMI rakentaa RoboCont-hankkeessa liikkuvan robotiikan sekä AR/VR-teknologioiden oppimisympäristön, jota voidaan käyttää ammatillisen koulutuksen tarpeisiin, mutta myös peruskoulun 9-luokkalaisten opetukseen sekä yritysten koulutuksiin. Oppimisympäristö rakennetaan konttiin, joka voidaan tuoda paikalle sinne, missä koulutusta tarvitaan. Oppimisympäristö sisältää useita pieniä robotteja, kuljettimia sekä VR/AR-laitteistoja. Tavoitteena on lisätä tekniikan alan koulutusten vetovoimaa sekä kehittää koulutusta vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeita.

FAKTAT

Vetoa tekniikan aloille (ESR-hanke)

toteutusaika: 1.5.2020 - 31.8.2022

kokonaisbudjetti 409 000 €

päätoteuttaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

osatoteuttaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK

sisarhanke RoboCont (ESR)

toteutusaika: 1.4.2020 – 31.7.2022

kokonaisbudjetti 228 164 €

toteuttaja Järviseudun koulutuskuntayhtymä, JAMI

 

Lisätietoja:

Sedu: Pasi Artikainen, p. 040 830 2415, Marja-Terttu Kurunsaari, p. 040 868 0814

SeAMK: Helena Myllymäki, p. 040 830 2208

JAMI: Matti Väänänen, p. 040 638 6444

Teknologiateollisuus ry: Aki Sundell, p. 050 338 7916

Lahden perusopetuksen ohjeita kouluun paluusta oppilaille, huoltajille, henkilöstölle

$
0
0

Peruskoulujen lähiopetus alkaa torstaina 14. toukokuuta. Kevään kahdella viimeisellä kouluviikolla panostetaan erityisesti oppilaiden hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja oppimisen taitoihin. Lisäksi kouluissa kartoitetaan kaikkien oppilaiden osaamisen tilanne, oppimisen ja koulukäynnin tuen tarve sekä oppilashuollolliset tarpeet. Tukiopetus, oppilashuollon ja koulun muut tukipalvelut ovat käytössä niitä tarvitseville oppilaille.  

Lahden perusopetuksessa on valmisteltu terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä käytänteitä ja ohjeistusta sekä pedagogisia ratkaisuja, jotta kouluun on turvallista tulla töihin ja oppimaan. Kaikessa toiminnassa huomioidaan erityisesti THL:n, OKM:n, aluehallintoviraston sekä hyvinvointiyhtymän ohjeet ja suositukset.  

Henkilöstön, huoltajien ja oppilaiden ohjeistuksessa on lähiopetukseen palaamiseen liittyviä keskeisiä käytännön asioita: muun muassa hygieniasuositukset, turvavälit, tarpeettomien kontaktien välttäminen, henkinen tuki ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, ryhmäkoot, poissaolot, ruokailun, kuljetusten ja siivouksen järjestäminen. Ohjeistus ja käytänteet käydään läpi koulun aikuisten kanssa ennen lähiopetuksen käynnistymistä. Lue Lahden perusopetuksen ohjeita kouluun paluusta oppilaille, huoltajille, henkilöstölle.  

Lähtökohtaisesti kaikki oppilaat palaavat kouluun lähiopetukseen. Lahden perusopetus suosittaa vahvasti, että tässä poikkeustilanteessa huoltajat eivät ano lapsilleen lomaa muista kuin terveydellisistä perusteista ja esim. perhetapahtuman vuoksi. Oppilaan poissaolojen osalta noudatetaan 14.5. alkaen koulun normaaleja poissaolokäytäntöjä. Kouluun ei saa tulla sairaana. 

Koulukuljetukseen oikeutetun lapsen huoltajia pyydetään ilmoittamaan maanantaina 11.5.2020 koulun kuljetusvastaavalle, mikäli huoltaja itse huolehtii lapsen koulukuljetuksesta. Tarkemmat tiedot löytyvät ohjeesta.  

Henkilöstölle, huoltajille ja oppilaille lähetetään perusopetuksen ohjeistusta Wilma-palvelun kautta ja lisäksi pyydetään seuraamaan kaupungin verkkosivuille päivittyvää tietoa. Lisäksi koulut tarpeen mukaan tarkentavat ohjausta omille oppilaille ja huoltajille.  

Hallitus päätti 29.4. purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet terveysviranomaisten arvion pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki esi- ja perusopetuksen oppilaat palaavat takaisin lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen, ja etäopetusta ei enää järjestetä. Myös iltapäivätoiminta jatkuu 14.5. alkaen niillä oppilailla, jotka olivat toiminnassa mukana ennen etäopetukseen siirtymistä.  

Lisätietoja
Lahden kaupunki 
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, p. 044 716 1328 
opetuksen palvelupäällikkö Johanna Saastamoinen, p. 044 416 3159 
sivistysjohtaja Tiina Granqvist, p. 050 383 6574

 

Eri toimijoiden nykyistä koordinoidumpi yhteistyö kaventaisi hyvinvointieroja

$
0
0

 

Huono-osaisuuden vähentämiseen tarvitaan yhteisiä maakunnallisia tavoitteita. Yksittäisten kehittämishankkeiden ja eri toimijoiden tulisi tehdä nykyistä paremmin koordinoitua yhteistyötä keskenään. Tämä ilmenee Diakonia-ammattikorkeakoulun uutuusjulkaisusta ”Eriarvoisuutta kaventamassa – tunnista kehittämistarve alueellasi ja hyödynnä valmiit välineet”.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra on ollut käynnissä vuosina 2014–2020. Julkaisuun on koottu reilun viiden vuoden kokemuksista Itä- ja Pohjois-Suomessa jalostuneita näkemyksiä siitä, miten huono-osaisuus näyttäytyy alueilla ja miltä se tuntuu köyhien arjessa. Samalla kerrotaan, miten huono-osaisuutta voidaan vähentää ja asukkaiden osallisuutta vahvistaa.

Julkaisu korostaa yhteisten maakunnallisten tavoitteiden tärkeyttä huono-osaisuuden vähentämisessä.

Keskeinen viesti on, että yksittäisten kehittämishankkeiden ja eri toimijoiden tulee tehdä paremmin koordinoitua yhteistyötä keskenään.

– Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttävät toimijoiden ”yhteen hiileen puhaltamista” maakunnan tasolla ja esimerkiksi hankekehittämisen tulosten hyödyntämistä maakunnan suunnittelupöydissä, sanoo Diakin asiantuntija Sakari Kainulainen, joka on yksi julkaisun kirjoittajista.

Hyvän hankkeen tuloksena on palvelutuote

Julkaisussa esitetään seutukuntien huono-osaisuustilannetta kuvaavat tilastolliset indikaattorit ja kuvataan Helsingin Sanomien keräämällä aineistolla, miten huono-osaisuus näyttäytyy niukassa tilanteessa elävien arjessa. Samoin kerrotaan yksittäisten hankkeiden työn suuntaamisesta.

Kokemusten mukaan hyvä hanke kuvaa keskeisimmän tuloksensa konkreettisena tuotteena, joka voidaan ottaa käyttöön palveluissa. Maakunnissa ja alueilla tulee olla yhteinen tavoite, johon eri toimet suunnataan.

– Hankkeet eivät ole itseisarvo. Tärkeää on se, millaisen jäljen ne jättävät maakunnan kehittämiseen. Tämä on mahdollista, jos maakuntien linjaukset ja rahoitushaut suunnataan systemaattisesti palvelujärjestelmien kehittämiseen, Kainulainen toteaa.

Julkaisuun on koottu vinkkejä niin alueiden päättäjille, suunnittelijoille kuin myös hankkeita suunnitteleville tahoille. Julkaisun on tuottanut Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran osahankkeen toteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu Euroopan sosiaalirahaston tuella Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Julkaisutiedot

Sakari Kainulainen, Varpu Wiens, Joakim Zitting, Ritva Sauvola ja Marjo Pulliainen (2020). Eriarvoisuutta kaventamassa: tunnista kehittämistarve alueellasi ja hyödynnä valmiit välineet. Helsinki: Sokra ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-352-0

Julkaisu on luettavissa maksutta Theseuksessa.

Lisätiedot

Sokra-hankkeen Itä-Suomen aluekoordinaattori Elina Pekonen, 050 436 1179, elina.pekonen@diak.fi

Sokra-hankkeen Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Ritva Sauvola, 040 508 8933, ritva.sauvola@diak.fi

Viewing all 16614 articles
Browse latest View live