Arene, OAJ, Professoriliitto, SAMOK, Sivista, SYL, Tieteentekijät, Unifi:

Korkeakoulut valmiita tukemaan yhteiskunnan jälleenrakennusta vastuullisesti ja laadusta tinkimättä

Korkeakouluilla on rooli suomalaisen yhteiskunnan toipumisessa koronakriisistä, katsovat korkeakouluja, niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat järjestöt. Jälleenrakentamisessa keskeistä on taata koulutuksen korkea laatu sekä turvata opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksaminen tulevina vuosina. 

Vain tasokkaat ja hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt voivat olla mukana luomassa koronakriisin jälkeen tarvittavaa nousua.

Järjestöt muistuttavat, että mahdollisia opiskelupaikkojen lisäyksiä esitettäessä on tärkeää muistaa laajennusten olevan vaikuttavia ainoastaan silloin, kun niitä ei tehdä laadun kustannuksella. 

Tasokkaan koulutuksen tarjoaminen ja opiskelijoiden tukeminen edellyttävät aina riittäviä resursseja. Korkeakouluilla on vastuu varmistaa laadukkaat opinnot myös nykyisille opiskelijoilleen, ja tätä paikkojen mahdollinen lisäys ei saa vaarantaa. 

Lisäksi henkilöstön jaksamisesta on voitava pitää huolta tilanteessa, jossa koronakriisi on vaatinut monilta merkittävää venymistä.

On hyvä muistaa, että ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on jo tehty paljon toimia kriisitilanteeseen vastaamiseksi. Jatkuvan oppimisen tarjontaa on lisätty ja avattu maksuttomana tutkintokoulutuksen rinnalle. Opettajat ja tutkijat ovat myös tehneet valtavan työn etäoppimisen mahdollistamiseksi poikkeusoloissa.

Järjestöt korostavat, että Suomen tulevaisuuden kannalta on oleellista huolehtia myös tutkimuksen tekemisen edellytyksistä. Koulutuksen laajentaminen TKI-toiminnan kustannuksella olisi erittäin lyhytnäköistä. Vain vastuulliset ja korkeaa laatua ylläpitävät jälleenrakennuskeinot edistävät Suomen toipumista pitkällä aikavälillä.

Järjestöt muistuttavat, että opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt korkeakouluilta esityksiä opiskelijapaikkojen lisäämisestä vuodesta 2021 alkaen. Korkeakoulut käyvät parhaillaan neuvotteluja vuosien 2021-24 tulossopimuksista. Näissä neuvotteluissa käsitellään tulevien vuosien tutkintotavoitteita.

Lisätietoja: 

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene

toiminnanjohtaja Petri Lempinen, p. 040 7667 805

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

koulutusjohtaja Heljä Misukka, p. 050 5286682

Professoriliitto

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, p. 045 657 5757

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry

puheenjohtaja Anna Laurila, p. 050 389 1000

Sivistystyönantajat 

johtaja Laura Rissanen, p. 041 540 4505

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

puheenjohtaja Tapio Hautamäki, p. 044 906 5007

Tieteentekijät

toiminnanjohtaja Johanna Moisio, p. 040 0874135

Unifi 

toiminnanjohtaja Tanja Risikko, p. 040 1952037

Vaasan yliopiston toiminta oli menestyksekästä vuonna 2019. Laadukkaita tutkimusjulkaisuja tuotettiin aikaisempaa enemmän. Hakijamäärät kasvoivat huomattavasti ja opintojen eteneminen jatkui hyvänä. Yliopiston varsinaisen toiminnan tulos oli 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana yliopisto aloitti laajan kampuksen uudistamisen ja jatkoi koulutusten uudistamista ja laadun kehittämistä.

Tieteellisessä julkaisutoiminnassa menestyttiin vuonna 2019 hyvin. Korkeimmalle tasolle arvostettujen julkaisujen (JUFO 2 ja 3) yhteenlaskettu määrä kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta. Ulkoista tutkimusrahoitusta haettiin aktiivisesti ja saatiin aiempaa enemmän. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimista painotetaan myös tulevina vuosina.

Tutkimustoimintaa kehitettiin laaja-alaisesti akateemisissa yksiköissä sekä ilmiölähtöisissä ja monitieteisissä tutkimusalustoissa (VEBIC, Digital Economy ja InnoLab). Selvimmin tämä ilmeni siinä, että vuoden aikana rekrytoitiin merkittävä määrä uusia tutkijoita. Uudet rekrytoinnit sekä kasvanut ulkopuolinen rahoitus ovat monipuolistaneet tutkimusta muun muassa energianvarastoinnin, data-analyysin ja innovaatioiden tutkimuksen aloilla.

Tieteellistä vaikuttavuutta rakennettiin aktiivisen tutkimus- ja julkaisutoiminnan lisäksi järjestämällä useita kansainvälisiä konferensseja. Vuoden aikana järjestettiin muun muassa 39. kansainvälinen VAKKI-symposiumi, 15. Vaasa Conference on International Business, Nordic Academy of Management -konferenssi sekä Valtakunnalliset maantieteen päivät.

Tutkijarekrytointien lisäksi yliopisto investoi ostamalla Palosaaren kampuksen kiinteistöt Merikampus Oy:lle, joka on perustettu yhdessä Vaasan kaupungin kanssa. Kiinteistöinvestoinnin myötä yliopisto käynnisti merkittävän kampuksen uudistamistyön, jonka tavoitteena on luoda houkutteleva, ajanmukainen ja hiilineutraali kampus. Yliopisto työsti uutta strategiaa syksyn aikana koko yliopistoyhteisön voimin.

Koulutuksen vetovoima parani edelleen

Vaasan yliopistossa hyväksyttiin vuoden 2019 aikana 563 ylempää korkeakoulututkintoa, 468 alempaa korkeakoulututkintoa ja 23 tohtorintutkintoa. Tutkintojen määrässä tavoitteet ylitettiin lukuun ottamatta alempia korkeakoulututkintoja. Kolmen vuoden keskiarvoa tarkasteltaessa tavoite ylittyi myös alempien korkeakoulutukintojen osalta. Perustutkinto-opiskelijoiden määrä täysipäiväisiksi muutettuna oli 4731 opiskelijaa. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita oli 242.

− Vaasan yliopisto säilytti vetovoimaisuutensa, sillä hakijamäärät kasvoivat kandidaattiohjelmissa 26 prosenttia ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tohtoriopintoihin oli ennätysmäärä hakijoita, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Kandidaattiohjelmiin tuli 5 792 hakemusta korkeakoulujen yhteishaussa. Suosituin hakukohde oli edellisten vuosien tapaan kauppatieteiden kandidaattiohjelma, jossa 270 opiskelupaikkaa tavoitteli yhteensä 3739 hakijaa. Suhteellisesti eniten kasvua oli tekniikan alalla, jossa hakijoiden määrä lähes kolminkertaistui, ja hakijoita oli yhteensä 539. Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 836 hakemusta.

Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisessä on edetty strategian mukaisesti ja osoituksena siitä saavutettiin laatuleimat tekniikan alan ohjelmille. Myös kauppatieteissä on meneillään laatutyön akkreditointiprosessi, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2023. Vuoden aikana käynnistettiin myös koulutusohjelmien uudistaminen, joka lisää monialaisia, joustavasti opiskeltavia moduuleja opintoihin.

Valtionrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus kasvoivat

Valtionrahoitus ja myös ulkopuolinen rahoitus kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vaasan yliopiston valtionrahoitus oli 30,9 miljoonaa euroa ja ulkoisen rahoituksen määrä 10,4 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi arvonlisäverokompensaatiota noin 2,0 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus kasvoi 1,2 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 verrattuna johtuen erityisesti jatkuvan oppimisen toimenpiteiden rahoituksesta.

Yliopiston varsinaisen toiminnan tulos oli 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos oli 6,6 miljoonaa euroa, joka on 8,8, miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Ero selittyy pääosin sijoitustoiminnan realisoitumattomilla käyvän arvon muutoksilla. Vuoden viimeisen päivän pörssikurssit vaikuttavat voimakkaasti yliopistojen tuloksiin.

− Yliopisto menestyi erinomaisesti sijoitustoiminnassa vuonna 2019. Tuotto oli peräti 15,5 prosenttia. Vuotuinen tuotto viimeisten kahdeksan vuoden aikana on ollut 6,8 prosenttia vuodessa eli enemmän kuin pitkällä aikavälillä tavoiteltu viiden prosentin tuotto, kommentoi talousjohtaja Harri Salmela.

Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitoa ohjaa yliopiston hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka ja yliopisto on sitoutunut noudattamaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Lue lisää: Tilinpäätös ja toimintakertomus

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto
jari.kuusisto(at)univaasa.fi, p. 029 449 8291

Vaasan yliopiston talousjohtaja Harri Salmela
harri.salmela(at)univaasa.fi, p. 029 449 8590 (talouteen liittyvät kysymykset)

Careeria tarjoaa laajalti puhtaus-, kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutusta. Tarjolla on mm. toimitilahuoltajan, laitoshuoltajan ja kodinhuoltajan koulutusta sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintoja. Siivousalan asiantuntija Leila Kakko Tampereen ammattikorkeakoulutusta avasi karanteeniajan kotisiivouksen turvallisuutta ja vastuullisuutta Puhtausala kiinnostavaksi -hankkeen, Careerian ja Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen järjestämässä webinaarissa 6.5.2020. 

Kotisiivouksen asiakaskunta ulottuu aina terveistä jo koronan sairastaneisiin henkilöihin 

Leila Kakon mukaan kotisiivouksen asiakkaat voidaan jakaa neljään ryhmään: terveet, karanteenissa olevat, tautia sairastavat ja taudin jo sairastaneet asiakkaat. Näille ryhmille on siivoukseen ja henkilösuojautumiseen erilaiset lähtökohdat, ja siivouksen ja suojautumisen taso vaihtelee.  

– On erittäin tärkeää huomioida, missä terveystilanteessa olevan asiakkaan luo ollaan menossa siivoamaan. Kun tehdään työsuunnitelma ja valmistaudutaan työn tekemiseen, pitää huomioida oma turvallisuus, mutta ennen kaikkea asiakkaan turvallisuus, Leila Kakko korostaa.

Siivousmenetelmänä desinfiointia ei ole tarpeellista tehdä terveiden tai karanteenissa olevien henkilöiden kotisiivouksessa, vaan siivoustiheyden lisääminen riittää. Erityisesti kosketuspinnat tulee puhdistaa normaalia useammin, ja muistaa hyvä käsihygienia.

– Asiakkaan tulisi myös muistaa, että hänen vastuullaan on ilmoittaa, jos perheessä on epidemiaa tai sairautta, joka voi levitä, Leila Kakko korostaa.

– Alan yritysten on tärkeä tiedostaa suojautumisen merkitys henkilöstön ja asiakkaiden osalta. Nyt tehdyn asiakasluokittelun mukaan on helppo ohjeistaa sekä henkilöstöä, että asiakkaita, ja jatkaa turvallisten kotisiivouspalvelujen käyttöä, Careerian ja Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen edustaja Eija Lenkkeri jatkaa. 

Toimiminen terveen, karanteenissa olevan, sairaan ja koronan sairastaneen asiakkaan luona 

Ohjeistuksen mukaan luokittelussa terveenä olevien asiakkaiden kodissa voi tehdä normaalin siivouksen, mutta lähikontaktia asiakkaan kanssa tulee välttää. Työvaatetuksena käytetään normaalia työvaatetusta, joka tulee pestä päivittäin +60 asteessa. Lisäksi huomioidaan asiakkaan toiveet, mikäli hän haluaa käytettäväksi suojavaatetusta. 

Karanteenissa olevan asiakaan, esimerkiksi vanhuksen kodissa, suositellaan asiakkaan poistumista siivouksen ajaksi, ja tehdään normaali siivous. Mikäli asiakas on paikan päällä, tulisi sekä siivoojan että asiakkaan käyttää hengityssuojaa tai maskia.

Asiakaskodissa, jossa epidemia on sairastettu, suositellaan käytettäväksi suojavaatetusta, jolla siivooja suojaa itsensä. Suojavaatetuksena tulisi käyttää kertakäyttöisiä hengityssuojaimia ja suojatakkeja. Näiden osalta tulee huomioida niiden oikeaoppinen päälle laittaminen.

– Monesti näkee, että esimerkiksi suojatakki sidotaan kiinni edestä, kun se tulisi kiinnittää takaa, muistuttaa Leila Kakko.

Suositus on, että asiakkaat eivät ole paikalla kotisiivouksen aikana. Koti tulisi aina taudin jälkeen puhdistaa desinfioivilla aineilla. 

– Suosittelemme asiakkaalle aina taudin jo mentyä ohi desinfioivaa siivousta ennen kuin palataan normaaliin ylläpitosiivoukseen. Meille työnantajana on tärkeää turvata taudeilta sekä oma henkilöstö että asiakkaat, kertoo Henri Haho Kotipuhtaaksi Oy:stä. 

Neljäntenä ryhmänä luokittelussa on koti, jossa sairastetaan epidemiaa. Tällöin ei suositella lainkaan ulkopuolisen siivoushenkilön menemistä asuntoon vaan asiakasta tulisi ohjata tarpeen mukaan siivoukseen. 

Lisää tietoa kotisiivouksen luokittelusta ja toimintaohjeista Puhki.fi ja Kotityopalvelut.fi -sivustolla.

Lisätietoja:

Lehtori, puhtausalan asiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu Leila Kakko leila.kakko@tuni.fi
puh. 0503119623

Johtaja, Työelämän kehittämispalvelut, CareeriaPlus Oy Eija Lenkkeri eija.lenkkeri@careeria.fi, puh. 040 776 8728

Meidän arki on tavallista, mutta monella tavalla myös aika ihmeellistä. Koska niissä tavallisissa hetkissä on muutoksen voima, halusimme kertoa sinulle juuri niistä. Näyttää sen, mikä tekee Iceheartsin toiminnasta erityistä ja erityisen tehokasta. 

Tiedotesarjassamme toisessa osassa ääneen pääsivät Icehearts-vanhemmat. Seuraavassa kahdessa tiedotteessa äänen saavat myös lapset ja yhteisö keskiössä olevien lasten ympärillä.

”En uskalla ajatella, missä olisimme ilman Icehearts-kasvattajaa”

Luottamuksen tunne oli heti alussa yllättävän vahva. Vaikka nyt tulikin uskaltaa kertoa kaikki - ne mustimmatkin ajatukset ja salaisuudet - silti sen tekeminen ei tuntunut mahdottomalta. Ilmassa väreili vahva luotto Icehearts-kasvattajaan, jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Äidin vaisto sanoi, että nyt kannatti nojata ja tukeutua.

Icehearts-kasvattajat ovat vahvasti läsnä lasten arjessa, mutta samalla myös kiinteä osa koko perheen elämää. Onnellinen perhe on onnellinen lapsi -ajatus ei ole vain sananhelinää, vaan yksi Iceheartsin toiminnan ytimistä. Siksi myös äidit ja isät saavat enemmän, jos uskaltavat olla auki ja ottaa apua sekä tukea vastaan. Toisinaan se voi tarkoittaa myös sitä, että itketään olkapäätä vasten turhautuneita kyyneleitä tai pyydetään kasvattaja mukaan niihin koulun neuvotteluihin, joissa tuntuu, ettei enää itse jaksa vaatia lapsen oikeuksia.

”Toisinaan jo pelkästään oikean tiedon, saati avun hakeminen tuntuvat mahdottomilta. Ei tiedä minne tai keneen olisi yhteydessä. Meidän arjessa oli ennen Iceheartsia myös lukuisia sellaisia hetkiä, että tunsin itseni maailman yksinäisimmäksi ja täysin neuvottomaksi pojan ongelmien edessä. Nyt minulla on aina joku, kenelle soittaa tai laittaa viestiä ja tiedän, että saan tukea sekä apua. Jo pelkästään tietoisuus siitä on tuonut elämäämme syvää rauhaa.”  

Mervi, Icehearts-pojan äiti

Pakastin olisi täynnä makaroonilaatikkoa, valmiiksi rasioihin annosteltuina. Keittiön pöydällä odottaisi viesti, jossa äiti toivoo poikiensa pärjäävän itsekseen hänen lähdettyä. Kaikkein vaikeimpina aikoina tuo ajatus tunki väkisin äidin mieleen. Onneksi hän tietää, että on vahvuutta uskaltaa sanoa se ääneen. Nyt arjessa on mukana myös tukihenkilö, Icehearts-kasvattaja, joka on makaroonilaatikkohaaveenkin esiin noustessa sanonut; tästäkin selviämme yhdessä. Et ole yksin.

Juuri se tunne, ettei ole ongelmien kanssa yksin, voi olla mullistavan merkityksellinen perheen elämässä ja hyvinvoinnissa. Kun kasvattaja onnistuu luomaan hyvät välit myös lapsen perheeseen, päästään lähemmäs ongelmia ja lapsen tulevaisuuden kannalta ratkaisevia hetkiä. Tukea voidaan antaa riittävän ajoissa, kun nähdään vaikeita asioita lähietäisyydeltä. 


”Kasvattaja on meille kuin perheenjäsen, mittaamattoman merkityksellinen tuki. Kasvatan poikiani ainoana vanhempana ja nuoremmallani on diagnooseina adhd- ja aspergerin oireyhtymä. Icehearts-kasvattajasta olen saanut paitsi henkistä, myös aivan konkreettista tukea. Hän on istunut rinnallani sadoissa koulun kokouksissa ja tukenut sekä tsempannut. Poikani on ollut hänen mukanaan myös kasvattajan sukulaisten luona pääsiäisen vietossa. En uskalla ajatella, missä olisimme ilman häntä.” 

Johanna, Icehearts-pojan äiti

Missä olisimme ilman kasvattajan tukea? Tuo kysymys yhdistää monia Iceheartsin avun piirissä olevia vanhempia. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tuki näkyy lapsen elämässä usein hyvinkin selvästi myönteisinä kaikuina. Henki kotona paranee, kun vanhemmat saavat tukea ja apua. Lapsi kokee turvaa paitsi kasvattajan läsnäolosta arjessa myös siitä, että äidin ja isän voimavarat ja usko omiin vanhemman kykyihin lisääntyvät. Kaikki voittavat.

”Minulla on kaksi poikaa, ja molemmat kuuluvat Icehearts-joukkueisiin. Esikoiseni oli ensimmäisellä luokalla koulukiusattu, ja kieltäytyi toisella luokalla kokonaan menemästä kouluun. Kasvattajan avulla hän aloitti pienin askelin kouluun paluun - viimeinen vaihtoehto oli sosiaalitoimi, kun en omin avuin saanut poikaa aamuisin lähtemään. Apu oli siinä kohtaa hyvin konkreettista, kun kasvattaja haki pojan kotoa kouluun joka päivä. Ilman Iceheartsia meidän perhettämme ei tällaisessa muodossa olisi.”


Sanna, Icehearts-pojan äiti

Heittäytymistä luottamukseen ja yhteistä kasvamista - sitä Icehearts-toiminta parhaimmillaan on koko perheelle. Osana vanhempien kiittelemää ammattitaitoa on se, että kasvattaja onnistuu keksimään porkkanan, joka kannustaa lasta jaksamaan tsempata koulussa. Tutkimusten mukaan juuri nuo porkkanat, ja motivaation puutteen selättämiset ovat yksiä niistä hetkistä, joissa määritellään lapsen tulevaisuus. 

”Jos emme ole saaneet poikaa kertomaan vaikeaa asiaa, on kasvattaja aina onnistunut kaivamaan sen esiin. Vaikka muutimme toiselle paikkakunnalle, poikani ja kasvattaja ovat edelleen yhteydessä ja tavanneet toisiaan. Se kertoo paljon heidän suhteestaan.”


Anu, Icehearts-pojan äiti

Heräsikö sinulla kysymyksiä tai haluatko kuulla jostakin aiheesta vielä lisää? Ole meihin rohkeasti yhteydessä.

Erika Turunen, Icehearts: erika.turunen@icehearts.fi / +358 44 240 0349

Heli Thorén, Moon Shooters: heli.thoren@moonshooters.fi / +358 50 572 9377

Vantaalainen tanssiteatteri Raatikko on tehnyt Tiina Nygårdin lastenkirjasta Hulivili ja oikkuileva ilmasto (Kustannus-Mäkelä, 2020) lapsia osallistavan teatteriesityksen. Sen teemana on ilmastonmuutos, ja ensi-ilta on 12.9.2020.

Hulivili on touhukas tyttö, jolla on eripariset sukat ja kova into puutarhanhoitoon. Hän perustaa kasvimaan ja kylvää porkkanansiemenet sydämen muotoon – ja vähän kalapuikkojakin, pieninä palleroina.

Hulivilin odottaessa siementen itämistä alkaa tapahtua kummia. Ihan kuin ilmasto olisi alkanut oikkuilla? Tummat pilvet peittävät taivaan. Välillä sataa kaatamalla, ja välillä aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta. Onneksi Irmeli-etana osaa selittää, mistä on kysymys. Lämmön myötä saapuu myös Irmelin Espanjan-serkku Antonio vierailulle.

Tanssillisessa esityksessä lapset ovat mukana liikkumassa, ideoimassa ja tekemässä hyviä tekoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Esitys soveltuu yli 3-vuotiaille lapsille.

Teoksen käsikirjoituksen on tehnyt Tiina Nygårdin kirjan pohjalta Pirjo Toikka.

Liput ja lisätietoa: raatikko.fi/ohjelma/hulivili-ja-oikkuileva-ilmasto/

Tiina Nygård – Marjo Nygård: Hulivili ja oikkuileva ilmasto
ISBN: 978-952-341-365-8
Ovh: 25,00 €
L 50.12 / 32 sivua / 17,5 x 21,5 cm / sidottu
Arvostelukappaleet: tiedotus@kustannusmakela.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia selvitti huhtikuussa verkkokyselyllä opiskelijoidensa etäopintojen sujumista. Gradiassa siirryttiin etäopetukseen koronaviruksen takia 16.3.2020 eikä lähiopetukseen palata enää päättymässä olevan lukuvuoden aikana.

Kaikille Gradian tutkinto-opiskelijoille suunnattu etäopiskelukysely toteutettiin 17. – 29.4.2020, ja siihen vastasi 2722 opiskelijaa. Vastauksia tuli runsaasti kaikista Gradian oppilaitoksista eli ammatillisista oppilaitoksista Gradia Jyväskylästä ja Gradia Jämsästä sekä kolmesta Gradia-lukiosta, jotka ovat Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio. Ammatillisia opiskelijoita vastaajista on 1685 ja lukiolaisia 1037. Kyselyn vastausprosentti oli 26.

Itsenäinen opiskelu ja omatoimisuus parasta

Opiskelijoiden näkemyksiä etäopiskelun parhaina pidetyistä puolista sekä haastaviksi koetuista asioista selvitettiin monivalintakysymyksillä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat pitivät itsenäistä etenemistahtia (1295 vastausta), ajan vapautumista muuhun tekemiseen, kun koulumatkat ovat jääneet pois (1228), omatoimisuutta (1090) sekä uusien opiskelutapojen harjoittelua (676) etäopiskelun parhaina puolina. Opiskelijat kokivat etäopiskelun suurimpina haasteina motivaation ylläpitämisen (1609 vastausta), tehtävänantojen epäselvyyden (1256), suuret työmäärät (1192) ja tekniset ongelmat (1026).

Kyselyllä selvitettiin myös sitä, millä tavalla ja kuinka usein opiskelijat ovat olleet yhteydessä opettajiin ja opiskelutovereihin. Suosituin yhteydenpitokanava on ollut oppilashallintojärjestelmä Wilma, jota oli käyttänyt päivittäin tai useita kertoja päivässä 59,7 % vastaajista. Suoraa videoyhteyttä opettajan ja/tai muiden opiskelijoiden kanssa oli käyttänyt päivittäin tai useita kertoja päivässä 47,2 % vastaajista. Opiskelu ja tehtävien tekeminen erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä (esim. Moodle, Pedanet, Optima) on vastaajille tyypillistä: 69,8% vastaajista oli käyttänyt niitä vähintään viikoittain. Myös erilaisia pikaviestisovelluksia (mm. WhatsApp) hyödynnetään yhteydenpidossa.

Opinnot etenevät ja tukea on riittävästi, keskittyminen vaikeaa

Etäopetuksen sujumista ja henkilöstöltä saamaansa tukea vastaajat arvioivat yleisarvosanalla 1 - 5. Opettajilta ja muulta henkilöstöltä saatavan tuen määrälle opiskelijat antoivat yleisarvosanan 3.49, opintojen suunnitellusti etenemiselle 3.41 ja omalle aktiivisuudellensa yhteydenpidossa opettajiin 3.89. Etäopintoihin keskittymismahdollisuuksiensa arvosanaksi vastaajat antoivat 2.97.

Keskittymishaasteet ja itseohjautuvuuden tarve tulivat esille myös kyselyn avoimissa kysymyksissä, joilla kartoitettiin opiskelijoiden hyviä kokemuksia etäopetuksesta ja -opiskelusta sekä heidän näkemyksiään etäopetuksen ja -opiskelun kehittämiseksi.

"Opiskelijoilta odotetaan enemmän oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa - tulevaisuuden taitoja työelämään", pohti yksi vastaajista.

Avoimiin kysymyksiin tuli erittäin runsaasti vastauksia, yhteensä 2778. Hyvinä kokemuksina opiskelijat mainitsivat muun muassa verkossa pidetyt oppitunnit, jotka auttoivat rytmittämään päivää ja jäsentämään aikatauluja. Moni piti positiivisena myös siitä, että etäopiskelu on mahdollistanut opiskelun omassa rytmissä. Luentotallenteet ovat mahdollistaneet omatahtisen opiskelun. Vastaajat kuvasivat, että etäopiskelujakson aikana on opittu paitsi oppiaineiden keskeistä substanssia eli sisältöjä myös uusia oppimisen taitoja. Etäopiskelu on ehkä yllättäenkin rohkaissut myös sosiaalisuuteen.

"Etäopetus on saanut minut puhumaan monelle uudelle ihmiselle ja tekemään uusia ystävyyksiä", eräs kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoo.

”On hienoa, että monella tapaa poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta kyselyyn vastanneet opiskelijamme ovat suhtautuneet etäopiskeluun positiivisesti, kokeneet onnistumisia ja löytäneet itsestäänkin uusia puolia. Moni introvertiksi itseään kuvannut vastaaja esimerkiksi kertoi, että on nyt uskaltanut osallistua opetukseen aiempaa aktiivisemmin ja tuoda reippaammin omia mielipiteitään esille”, kertoo opiskelijapalvelupäällikkö Rauni Gylden.

Tyypillinen opiskelijoilta tullut etäopetuksen kehittämisehdotus oli verkko-opiskelualustojen määrän rajaaminen. Monet vastaajat kokivat, että työskentelyä oli heille liian monessa eri ympäristössä. Lisäksi toivottiin myös lisää valinnan mahdollisuutta siihen, miten opintonsa voi toteuttaa. Jonkin verran on toivottu myös sitä, että opintoja voisi suorittaa jatkossakin etänä.

"Enemmän sellaista, että voisi itse valita miten oppimista toteuttaa", yksi vastaajista toivoi.

 ”Kyselyn tulokset osoittavat, että etäopiskelu on sujunut pääsääntöisesti hyvin. Opinnot ovat edenneet melko hyvin, ja olemme pystyneet tarjoamaan opiskelijoille tarvittavaa tukea opiskeluun. Tietenkin myös haasteita on ollut, erityisesti motivaation ja keskittymisen ylläpitämisessä. Tämä on ymmärrettävää: ei ole ihan helppoa siirtyä opiskelemaan itseohjautuvasti”, kuvaa Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen.

”Tutustumme nyt huolellisesti kyselyn tuloksiin ja erityisesti opiskelijoilta tulleisiin kehittämisehdotuksiin. Olemme jo pohtineet muun muassa, miten voisimme jatkossakin laajentaa etäopetustarjontaa sekä miettineet ratkaisuja oppimisalustojen määrän rajaamisen”, Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja Antero Hietamäki kertoo jatkotoimenpiteistä, joita varten tulokset tullaan analysoimaan myös koulutusmuotokohtaisesti.

Myös henkilöstön etätyöskentelyä tutkittiin

Samanaikaisesti opiskelijakyselyn kanssa tutkittiin Gradian henkilöstön etätyöskentelyä. Gradiassa siirryttiin etätyöhön 16.3.2020. Henkilöstö antoi etätyöskentelyn yleisarvosanaksi 3.81. Etätyön suurimmiksi haasteiksi vastaajat arvioivat työergonomiasta huolehtimisen ja sosiaalisuuden puutteen. Positiivisena koettiin mm. uusien työn tekemisen tapojen harjoittelu sekä paremmat keskittymismahdollisuudet ja itsenäinen työskentely.

Lisätietoja:

Antero Hietamäki, tulosaluejohtaja ja rehtori, Gradia-lukiot, p. 040 341 4800 
Petteri Järvinen, tulosaluejohtaja ja rehtori, Gradia Jämsä, p. 040 341 5022 
Pirjo Kauhanen, tulosaluejohtaja ja rehtori, Gradia Jyväskylä, p. 040 341 6152 
Rauni Gylden, opiskelijapalvelupäällikkö, Gradian opiskelijapalvelut, p. 040 341 6163

– Koronan aiheuttamasta talouskriisistä noustaan osaamisen avulla, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo. 

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tänään jättäneet esityksensä Suomen hallitukselle työlainsäädännön ja sosiaaliturvan väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun asti. Ammattiliitto Pro on tyytyväinen esitykseen.  

–  Työmarkkinajärjestöjen toiminta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa osoittaa järjestelmän kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tämä osoittaa, että keskustelu työmarkkinoiden jäykkyydestä on vailla pohjaa, puheenjohtaja Malinen sanoo. 

Esityksen mukaan muun muassa työttömien asemaa helpotettaisiin keskeyttämällä työttömyysturvan enimmäismaksuajan laskenta määräajaksi.  

–Meille on äärimmäisen tärkeää, ettei työttömiä rangaista. Olemme varmoja siitä, että valtion johto jakaa huolemme kasvavasta lomautettujen ja irtisanottujen määrästä, ja helpottaa työttömien arkea tässä vaikeassa tilanteessa, Malinen sanoo.  

Esitys painottaa vahvasti uuden osaamisen luomiseen ja työttömien koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Pron puheenjohtaja tukee linjausta vahvasti.   

– Koulutus ja osaaminen ovat sekä työntekijöiden että koko Suomen kannalta ratkaisevassa asemassa, kun uutta nousua ja kasvua lähdetään synnyttämään, Malinen sanoo.  

Etätyöhön siirtymisen aiheuttama digiloikka pitää hyödyntää 

Pro ehdottaa myös keinoja, joilla etätyöhön siirtymisen aiheuttama digiloikka voitaisiin vakiinnuttaa osaksi suomalaista työelämää. 

– Väitämme, että etätyöskentelyyn siirtyminen on nostanut tuottavuutta asiantuntijatöissä. Fyysisten siirtymien poistuminen on tiivistänyt työpäivien rytmiä ja lisännyt vauhtia, Malinen pohtii.  

Mahdollisesti pysyvään etätyöskentelyyn siirtyminen muuttaa työelämää. Etätyössä menestyminen vaatii työntekijöiltä taitoa johtaa itseään esimerkiksi työajan ja työkuorman seurannassa. Johtaminen muuttuu ja sen merkitys korostuu. Esihenkilöiltä vaaditaan uudenlaista johtamisosaamista ja uuden opettelua.  

Pro vaatii, että luottamusmiehille mahdollistetaan nykyistä laajempi tiedonsaanti, jotta työsopimusten valvonta onnistuu. Työssäjaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. 

– Kannustamme lisäksi käyttämään työpaikoilla työ- ja virkaehtosopimuksen mahdollistamia työaikajoustoja. Nyt on entistä tärkeämpää pystyä erottamaan työ- ja vapaa-aika toisistaan, Malinen sanoo.  

Etätyön edellytysten pitää olla kunnossa 

Etätyön laajeneminen sellaisille aloille ja työpaikoille, joilla sitä ei ole perinteisesti sallittu, voi johtaa merkittäviin asunto- ja aluepolitiikan muutoksiin.  

– Etätyöskentely laajentaa työssäkäyntialuetta periaatteessa rajattomasti. Tällä voi olla laajamittaiset seuraukset kunnissa. Erityisesti julkisen sektorin työnantajia pitäisi kannustaa luomaan paikasta riippumattomia työtehtäviä. 

Kattavat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys digitaaliselle etätyölle. Pro kannustaa hallitusta nopeuttamaan politiikkatoimia, jotka edistävät 5G-verkon rakennuttamista koko Suomeen. Lisäksi liitto kannustaisi työntekijöitä rakentamaan kotiin ergonomisen työpisteen esimerkiksi työsuhde-eduilla tai verotuksellisella vastaantulolla. 

Lisätiedot  

Jorma Malinen, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja, puh. 050 576 0389 

Perjantaina 15.5.2020 julkaistaan kansainvälinen CD-albumi, jonka ovat tuottaneet ruotsalainen kitaristi Peter Friestedt ja amerikkalaiset artistit Bill Champlin (Chicago) sekä Joseph Williams (Toto). Kaikki ovat kokeneita kovan luokan tuottaja-muusikoita. Joseph Williamsin isä on kuuluisa elokuvasäveltäjä John Williams (Star Wars, Indiana Jones, Schindlerin lista). Levyllä on mukana myös muita isoja nimiä, kuten Grammy-palkintojen moniottelija Michael McDonald (Doobie Brothers, Steely Dan, Toto, Kenny Loggins, David Foster), maailman levytetyin rumpali John JR Robinson (Michael Jackson, Quincy Jones, David Foster), mainetta niittänyt laulaja Tamara Champlin (Elton John, Leon Russell, Steve Lukather, Bill Champlin) ja keyboardisti-tuottaja Bill Cantos (Patti Austin, Brenda Russell, Freddie Hubbard). Albumin julkaisija on Black Lodge Records/Sound Pollution.

Centria-ammattikorkeakoulussa liiketalouden yliopettajana päivätyönsä tekevä Janne Peltoniemi on tehnyt tuottaja-kitaristi Peter Friestedtin kanssa yhteistyötä jo 10 vuoden ajan. Peltoniemi on ollut mukana Friestedtin Toto-Chicago -yhteyksissä jo seitsemällä levyjulkaisulla ja neljällä sävellyksellä, joissa myös piano & keyboards -osuudet mukana. Uudella levyllä on kappale Amanda’s Disguise, jonka laulavat Bill Champlin & Joseph Williams. Tämän kappaleen muusikkoina John JR Robinson (dr), Peter Friestedt (gtr), Johan Granström (bs), Janne Peltoniemi (piano & kb) ja featured -solistina ruotsalainen Frank Ådahl. Kappaleen sävellyksestä vastaavat Friestedtin ja Peltoniemen lisäksi Grammy-palkittu Randy Goodrum. Suomalaisittain tätä voisi kutsua jo raskaan sarjan voitokkaaksi otteluksi.

− Olen erittäin hyvässä seurassa ja kiitollinen tästä roolista ja polusta, joka minulle on suotu ja avautunut Peterin yhteistyön kautta. Tie on ollut mielenkiintoinen, ja olen aina pitänyt Länsirannikon West Coast –tyylistä, kommentoi Peltoniemi yhteistyöpolkuaan. − Laskeskelin, että tällä uudella CWF2-levyllä on ainakin 12 Grammy-palkintoa näiden artistien kokemusten kumulaationa. Pelkästään laulaja Michael McDonaldilla on 5 Grammyä. Ehkä se omakin ’collab’ Grammy vielä siintää siellä jossain tulevaisuudessa, kun tällaisessa seurassa saan säveltää ja soittaa, kiitollinen saa olla!

Levyn muut muusikot ja artistit: Amy McDonald (voc.), Randy Goodrum (piano), George Hawkins (bs), Lars Säfsund (voc.), Stefan Gunnarsson (kb), Per Lindvall (dr), Johan Franzon (dr), Allan Hertz (dr), Erik-André Rydningen (dr), Ove Andersson (bs), Tomi Malm (kb & bs), Sebastian Robertsson (piano & kb), Robert Säll (gtr & kb), Jonas Wall (sax), Andreas Andersson (sax), Jonas Lindeborg (tr), Staffan Findin (trbn)

Levyn Japanin versio julkaistaan 20.5.2020 ja sen julkaisijana toimii Sony Music Japan.

Levyn äänitys: Goldmine Studios & Friestedt Productions Studio

Lisätiedot: Janne Peltoniemi, janne.peltoniemi@centria.fi, 040 808 5127

Äänekosken kaupunki ilmoitti hakuun tänä vuonna kolmatta kertaa opiskelustipendin muualla opiskeleville 18-29 -vuotiaille nuorille, jotka opinnoistaan huolimatta ovat säilyttäneet kotikuntanaan Äänekosken. Opiskelustipendiä haki kaikkiaan 81 opiskelijaa, joista 78 täytti kaikki hakukriteerit. Stipendin suuruus on 350 euroa ja se maksetaan 29.5.2020 mennessä suoraan hakijan hakemuksessa ilmoittamalle tilille. Hakijoille on ilmoitettu päätöksestä sähköpostitse.

Opiskelustipendiä aiotaan jakaa jatkossakin vuosittain. Stipendi myönnetään joka vuodelle erikseen, eli stipendiä tänä vuonna hakeneet voivat hakea stipendiä uudestaan ensi vuonna, kunhan hakukriteerit täyttyvät. Opiskelustipendiin on oikeutettu 18-29-vuotias nuori, joka opiskelee muualla ja jonka kotikunta on Äänekoski. Opiskelun tulee olla päätoimista ja tutkintoon johtavaa. Lisäksi vaaditaan läsnäolotodistus oppilaitokselta. 

Stipendihaku käynnistyy jälleen vuoden 2021 tammikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan erikseen. Opiskelijoiden on hyvä huomioida, että kotikunta määräytyy aina edellisen vuoden väestörekisteritietojen mukaan, joten stipendiä hakevan opiskelijan kotikunta on oltava Äänekoski viimeistään 31.12.2020, jotta olisi oikeutettu vuoden 2021 stipendiin.

Opiskelustipendillä pyritään kannustamaan Äänekosken nuoria hankkimaan koulutusta ja ammatti. Samalla stipendi voi auttaa ylläpitämään elävää suhdetta kotikuntaan, kun esimerkiksi opiskelupaikkakunnan ja kotikunnan väliseen matkaamiseen jää enemmän rahaa.

Opiskelustipendin käyttöönoton jatkamisesta toistaiseksi päätti Äänekosken kaupunginhallitus kokouksessaan 4.11.2019.

Lisätietoja:

Tapani Hämäläinen, talousjohtaja
Puh. 020 632 2072
tapani.hamalainen(at)aanekoski.fi

Lähiopetus 1.-9.-luokan oppilaille Turun peruskouluissa käynnistyi torstaina 14.5. Oppilaita oli läsnä normaalitilanteeseen nähden noin 85%. Kouluissa noudatettiin tiukennettuja turvallisuus- ja hygieniaohjeita kansallisten suositusten mukaisesti, joka näkyi mm. pulpettien sijoituksessa, välituntijärjestelyissä ja ruokailukäytännöissä.

-  Olemme antaneet ohjeistuksen koulujen henkilöstölle siitä, että opetus pyritään järjestämään ensisijaisesti omassa luokassa, mahdollisuuksien mukaan yhden opettajan johdolla ja kontaktit minimoiden. Hygieniatasoa on luonnollisesti myös korostettu kaikessa, kertoo perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen.

-  Kulkemiset ja uudet alut ovat sujuneet hyvin positiivisella mielellä. Oppilaat ovat innoissaan koulukaverien näkemisestä uudelleen ja luonnollisesti tämä haastaa annettuja kontaktiohjeita ja samalla tuottaa harmaita hiuksia valvoville opettajille. Yleistunnelma on kuitenkin kouluissa kovasti positiivinen, Tuominen toteaa.

Turun kaupungin varhaiskasvatuksessa oli läsnä torstaina 14.5. noin  57% lapsista. Esiopetukseen osallistui noin 70% lapsista normaalitilanteeseen nähden. 

Turun kaupungin varhaiskasvatuksen avoimet palvelut, leikkikerhot ja leikkipuistot aukeavat 18.5.2020. Avoin päiväkotitoiminta on suljettu heinäkuun loppuun.

Etäopiskelujakso onnistui pääsääntöisesti hyvin Turun peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa

Turun peruskouluissa, lukioissa ja Turun ammatti-instituutissa opiskelu sujui pääosin hyvin myös poikkeusoloissa kertovat tuoreet kyselytulokset. Kyselyt toteutettiin huhti- ja toukokuun aikana ja niihin vastasi lähes 4000 4.-9.-luokkalaista, noin 1200 lukiolaista ja yli 1100 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Kyselyillä haluttiin selvittää oppilaiden ja opiskelijoiden kokemuksia etäopetuksesta.

Kyselyn mukaan vastaajista suurin osa on oppinut myös poikkeusoloissa vähintään yhtä hyvin kuin normaalissa lähiopetuksessa.  Osa oppilaista ja opiskelijoista arvioi oppimistaan jopa paremmaksi etäopetusjakson aikana.

Opettajien yhteydenpitoon ja opetustuokioihin oltiin tyytyväisiä. Eniten haasteita oli erityisesti vanhempien oppilaiden ja opiskelijoiden mukaan aiheuttanut vaikeus tarttua tehtäviin, vapaa-ajan vähyys ja ajankäytön suunnittelu. Vaikka poikkeusoloissa opiskelu olikin sujuvaa, oppilaat ja opiskelijat ovat kaivanneet normaalia arkea. Eniten kaivattiin kavereita ja arjen säännöllistä rutiinia.

Etäopetuskyselyn tulokset: www.turku.fi/etaopetuskysely2020

Lisätietoa:

Tommi Tuominen, perusopetuksen palvelualuejohtaja, 040 679 0629

Liliane Kjellman,  palvelualuejohtaja, ruotsinkielinen kasvatus ja opetus, 050 432 3594

Vesa Kulmala, palvelualuejohtaja, varhaiskasvatus, 040 142 4483

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on perinteisesti kutsunut toukokuussa neljäsluokkalaisia viettämään leirikoulupäiviä leirikeskukseen.

Etäopetuksen ajaksi varhaisnuoriso-ohjaajat kehittivät koululaisia varten verkossa pelattavan leirikoulupelin, jota he ovat pelanneet luokkaryhmien kanssa.

Ensi maanantaista lähtien myös Syöksynsuun leirikeskuksessa ulkoillaan turvallisesti luokka kerrallaan aamu- ja iltapäivävuoroissa. Kahden kesälomaa edeltävän lähiopetusviikon aikana seurakunta järjestää Syöksynsuun leirikeskuksessa retkipäiviä, jotka ovat ensisijaisesti tarkoitetut seurakunnan alueella kantakaupungissa ja Rengossa olevien koulujen neljänsien luokkien oppilaille. Koulut ovat tarttuneetkin tilaisuuteen ja aikoja on varattu runsaasti.

”Haluamme mahdollistaa lapsille pienen pääntuuletusretken ohjatusti ja samalla helpottaa hiukan koulujen tilanahtautta”, kertoo varhaisnuorisotyönohjaaja Ninnu Hurme.

Retkipäivien ohjelmassa on muun muassa melontaa, frisbeegolfia ja rastirata. Syöksynsuuhun tullaan omin eväin ja ulkoalueet ovat myös opettajan suunnitteleman ohjelman käytettävissä retkipäivän ajan puitteissa.  

Paikalla on vain yksi luokka kerrallaan oman opettajan kanssa. Lisäksi paikalla on seurakunnan työntekijöitä.  

”Hygieniasta ja turvaväleistä huolehditaan, kuten asiaan kuuluu. Meloessa kanootissa on kaksi ihmistä ja heidän välillään on luonnostaankin sopiva etäisyys. Makkaraakin on mahdollisuus paistaa, sillä luokka voi jakautua pienemmiksi ryhmiksi kahdelle nuotiopaikalle”, Hurme kertoo.

Seurakunnan varhaisnuorisotyönohjaajat pitävät kukin yhteyttä niihin kouluihin, joiden koulukummeina he toimivat. Kummit ovat olleet läsnä koulujen etäopetuksen aikana koululaisten WhatsApp-päivystysnumerossa sekä Kummeilta terveisiä -YouTube-kanavalla, jonne varhaisnuorisotyöntekijät ovat tuottaneet hartauksia, puuhavinkkejä ja muita tervehdyksiä.

Lisätietoja Ninnu Hurmeelta, p. 040 804 9373

Arkistokuvat leirikoulusta Syöksynsuussa Katariina Filppula

Statsrådet Mauritz Hallbergs pris för bästa vetenskapliga verk på svenska delas i år ut för 100:e gången. Priset går till filosofie doktor Sarah Wikner för hennes doktorsavhandling Svenskan i Helsingfors. Uppfattningar, perception och variation.

I avhandlingen undersöker Sarah Wikner den talade svenskan i Helsingfors. ”Hon kombinerar innovativt olika angreppssätt och lyckas därigenom måla upp en rik bild av uppfattningar, tolkningar och föreställningar om vad som är typiskt och mindre typiskt i Helsingforssvenska”, skriver prisnämnden i sin motivering och konstaterar även att Wikners avhandling är teoretiskt och metodologiskt nyskapande.

Wikner använder sig av folkdialektologiska och variationslingvistiska metoder när hon granskar hur språkliga särdrag hos en talare kopplar till plats eller social bakgrund, och hur särdragen kopplar till kontextuella faktorer på både mikro- och makronivå. Avhandlingen visar att variation är det typiska och att det inte finns något entydigt samband mellan språk och sociala kategorier. Det går med andra ord inte att tillförlitligt bedöma en människa – en helsingforsare – efter hennes sätt att tala.

Wikner var anställd som forskare i språkvetenskapliga nämnden vid Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) 2013–2020.

Hundra år av eloge till vetenskapen

Statsrådet Mauritz Hallbergs pris instiftades 1919 av Mauritz Hallberg (1851–1924). Hallberg var född i Sverige men kom som barn till Finland, och kom att bli en framgångsrik affärsman och politiker. Han grundade bl.a. Dickursby färgfabrik och satt i styrelsen för ett trettiotal företag. För sitt engagemang i riks- och kommunalpolitiken under flera decennier belönades han med statsråds titel 1908. Drivkraften för all hans verksamhet var tanken om att den svenska kulturen var en väsentlig del av vårt lands kultur och att de svenskspråkiga medborgarna hade en plikt att arbeta för Finlands utveckling. Med sitt pris ville han därför sporra till framstående vetenskapligt arbete på svenska i Finland.

SLS delar årligen ut priset den 16 maj för att uppmärksamma forskare som i ett vetenskapligt arbete, utgivet i original på svenska i Finland, visat prov på särskilt framstående forskning. Prissumman är 20 000 euro. Enligt Hallbergs egen önskan utses pristagaren av en prisnämnd med representanter från SLS och Åbo Akademi. Prisnämnden som beslutat om årets prisutdelning består av SLS representanter professor Henrik Meinander, professor Pauline von Bonsdorff och professor Mona Forsskåhl samt Åbo Akademis representanter docent Laura Hollsten och professor Peter Nynäs.

Hallbergska priset är i dag SLS näst största pris, efter Karl Emil Tollanders pris som årligen delas ut på Runebergsdagen den 5 februari.

Bilagor:

Prisnämndens motivering (se länk längre ner i meddelandet)

Se lista över tidigare pristagare på Wikipedia

Läs mer om Mauritz Hallbergs donationsfond

Läs intervju med Sarah Wikner i SLS-bloggen 5.6.2017

Pressbilder (se länkar längre ner i meddelandet):

Porträtt av Sarah Wikner. Fotograf: Janne Rentola. Svenska litteratursällskapet i Finland

Porträtt av Mauritz Hallberg (1890–1910-talet). Fotograf: Daniel Nyblin. Svenska litteratursällskapet/Svenska Klubbens arkiv

För mer information, kontakta

Sarah Wikner
filosofie doktor
sarah.wikner@abo.fi, tfn +358 (0)40 743 7400 

Jonas Lång
kanslichef, Svenska litteratursällskapet i Finland
jonas.lang@sls.fi, tfn +358 (0)9 618 773 31 eller +358 (0)45 657 7422

Filosofian tohtori Harri Jalonen on nimitetty Vaasan yliopiston uudeksi sosiaali- ja terveyshallintotieteen professoriksi. Hän aloittaa tehtävässä elokuun alussa.

Jalonen on Vaasan yliopiston ja Tampereen yliopiston tieto- ja innovaatiojohtamisen dosentti. Hän on väitellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 2007 tiedolla johtamisesta kunnallisessa päätöksenteossa.

­­– Kompleksisuusteoreettinen ajattelu on ollut punainen lanka tutkimuksessani. Sillä voidaan hyvin tavoittaa ajassa liikkuvia ilmiöitä – kuten juuri nyt tuoreimpana koronapandemia, joka on halvaannuttanut koko maapallon ällistyttävällä nopeudella. Korona on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden keskinäisriippuvuudet synnyttävät yllättävää kehitystä, jota on kovin vaikea ennakoida, sanoo Jalonen.

Jalonen kertookin uutena sote-professorina haluavansa jatkaa Vaasassa menestyksellä toteutettua kompleksisuusajattelun soveltamista sote-johtamisessa.

– Olen tutkimuksessani soveltanut kompleksisuusajattelua erilaisissa ympäristöissä kuten julkisjohtamisessa, sote-järjestelmän jäsentämisessä ja innovaatioiden leviämisessä.

Jalonen toimii tällä hetkellä johtavana yliopettajana ja arvonluonnin tutkimusryhmän johtajana Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on johtanut ja osallistunut lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hän on julkaissut noin 50 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja noin 150 konferenssipaperia, kirjan lukua, sanoma- ja aikakausilehtiartikkelia tai blogikirjoitusta. Lisäksi hänelle on vuosien varrella kertynyt vahva pedagoginen osaaminen.

Uusi kompleksisuustutkimuksen ryhmä innosti Vaasaan

Vaasaan Jalosta innoitti se, että hänellä on uudessa tehtävässään mahdollisuus syventää tutkimustaan. Lisäksi yliopistossa oli jo ennestään tuttuja tutkijoita, jotka ovat myös erikoistuneet kompleksisuusajatteluun.

Vaasan yliopistoon onkin tänä keväänä syntynyt uusi kompleksisuustutkimuksen ryhmä, jossa on mukana useita tutkijoita. Tutkimusryhmää vetää hiljattain Vaasan yliopistossa aloittanut tutkimusjohtaja VTT Petri Uusikylä.

­– Ryhmä on poikkitieteellinen, sillä kompleksisuus ei ole ilmiönä tai ajattelutapana sidoksissa vain yhteen tieteenalaan, sanoo professorina aloittava Jalonen.

Kompleksisuustieteissä ilmiöitä, asioita tai ongelmia pidetään kompleksisina, kun niiden systeemit ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat toistensa toimintaan. Jalosen mukaan esimerkiksi organisaatiokulttuuria voidaan lähestyä vuorovaikutuksessa ilmaantuvana uskomusjärjestelmänä. Jokaisella kulttuurin vaikutuspiirissä elävällä on siitä oma tulkintansa, mutta kukaan ei pysty tyhjentävästi määrittelemään, miten kulttuuri on syntynyt ja miten se muuttuu. Asioita tapahtuu ilman yhtä näkyvää syytä.  

Jalosen tuleva sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina sijoittuu yliopiston johtamisen akateemiseen yksikköön. Se kiinnittyy tutkimuksellisesti myös yliopiston InnoLab-tutkimusalustan teemoihin.

Jalonen uskookin, että kompleksisuusajattelulla voi olla paljon annettavaa yliopiston tutkimusalustojen ja muiden tutkimusryhmien toimintaan. Tuloksena voi olla innovatiivista ja yllättävääkin yhteistyötä.

Tiedolla johtaminen auttaa kriisissä

Kompleksisuusajattelun lisäksi Jalonen kertoo olevansa innostunut etenkin arvonluonnin problematiikasta sekä tiedolla johtamisesta ja innovaatioista.

­­– Miten arvonluonti syntyy, kuka sitä määrittelee, millaisilla kriteereillä ja miten sote-organisaatiot kykenevät tuottamaan asiakkailleen, toimintaympäristölleen ja laajemmin yhteiskuntaan arvoa.

Tiedolla johtaminen on Jalosen mukaan äärimmäisen tärkeää sosiaali- ja terveysjärjestelmässä. Tiedolla johtamisen arvo syntyy siitä, miten hyvin toiminnasta syntyvä tieto palautuu toiminnan ohjaamiseen.

– Koronaan keksitään ratkaisu lääketieteessä, mutta sitä odotellessa olennaista on se, miten hyvin poliitikot ja viranomaiset onnistuvat tekemään ja kommunikoimaan tietoon perustuvia ratkaisuja.

Kuvateksti: Vaasan yliopiston professorina aloittava Harri Jalonen haluaa tuoda kompleksisuusajattelua, arvonluontia ja tiedolla johtamista sote-johtamiseen. Kuva: Jussi Vierimaa

FAKTA

Nimi: Harri Jalonen
Syntynyt: 1971
Koulutus: Filosofian tohtori Tampereen teknillisestä yliopistosta (nyk. Tampereen yliopisto)
Työura: Johtava yliopettaja ja tutkimusryhmän johtaja Turun ammattikorkeakoulussa
Dosentti: Vaasan yliopiston dosentti 2013-, Tampereen yliopiston dosentti 2016-
Asuu: Loimaalla
Perhe: Puoliso ja 2 aikuista lasta
Harrastukset: Kuntoilu, lukeminen ja asioiden ihmettely
Yllättävää: Kerään kruunukorkkeja – niitä on jo 4500 erilaista.

Lisätiedot

Harri Jalonen, sähköposti: harri.jalonen (@) turkuamk.fi, harri.jalonen (@) univaasa.fi,
puhelin 044 907 4964, Twitter: @Jalonen, LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/harri-jalonen-3547434/

Vaasan yliopiston uusi kompleksisuustutkimuksen ryhmä:
https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/ryhmat/kompleksisuustutkimus

Yläkoulujen metsätietokilpailun Metsävisan 2020 finaali käydään ylihuomenna keskiviikkona 20.5. klo 10-12 suorassa verkkolähetyksessä. Tervetuloa seuraamaan finaalia osoitteessa stream.kongressitekniikka.fi/metsavisa!

Kilpailijoina on 50 parasta koulunsa visavoittajaa, jotka pääsivät finaaliin yli 21 000 Metsävisan alkukilpailuihin osallistuneen nuoren joukosta. He osallistuvat lähetykseen kouluiltaan ja kodeistaan kaikkialta Suomesta etelärannikolta Kittilään.

• Osallistujalista
• Osallistujien koulut kartalla

Finalistit vastaavat kilpailukysymyksiin mobiilisovelluksella ja palkitaan rahapalkinnoin. Voittaja saa 500 euroa. Kilpailu käydään kaksikielisenä (Metsävisa/Skogsnöten).

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tervehtii finalisteja videotervehdyksellä. Videolla hän vastaa myös finalistien ennakkoon toimittamiin kysymyksiin ”ministerin kyselytunnilla”.

Tubettaja HurHur osallistuu visaan ja jutustelee finalistien kanssa kilpailukoitoksen jälkeen. HurHur kannusti finalisteja treenaamaan YouTube-videollaan.

Finaalin tulokset päivittyvät osoitteeseen metsavisa.fi ja skogsnoten.fi 20.5. klo 12 jälkeen.

Metsävisan tunnelmia voi myös seurata @foreststateofmind-Instagram-tilillä sekä twitterissä hashtageilla #Metsävisa ja #Skogsnöten.

Metsävisaa on järjestetty yhtäjaksoisesti joka vuosi vuodesta 1982 lähtien. Miljoonan osallistujan raja ylittyi vuonna 2016. Vuonna 2021 Metsävisa järjestetään 40. kerran. Koulutason kilpailu käydään helmikuun alussa ja finaali entiseen tapaan maastossa kaksipäiväisen opintomatkan aikana toukokuussa.

Metsävisan pääjärjestäjät ovat Suomen Metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Metsäala on laajasti mukana rahoittamassa ja järjestämässä Metsävisaa.

Lue forest.fi-artikkeli finaalista

Finalistien yhteystietoja haastatteluja varten voi pyytää Suomen Metsäyhdistyksestä
-    tiistai-iltaan 19.5. asti: Anne Turunen, yhteystiedot alla
-    keskiviikosta 20.5. alkaen klo 12 alkaen: nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen (050 3512 416, sirpa.karkkainen@smy.fi)

Järjestäjien haastattelut: Sirpa Kärkkäinen

Ystävällisin terveisin,

Anne Turunen

---
Anne Turunen
asiantuntija, nuorisoviestintä
Suomen Metsäyhdistys
Salomonkatu 17A
00100 Helsinki
gsm 045 6575 440
anne.turunen@smy.fi

Mitä kirjailijan pitää tehdä ja taitaa, jos haluaa tietokirjansa ulkomaiden markkinoille? Mikä on kustantajan rooli, ja mitä kirjallisuusagentit tekevät? Entä millainen tietokirjallisuus ylipäänsä kiinnostaa maailmalla?

Näihin kysymyksiin vastaa Rajatonta tietoa -opas. Se esittelee kirjaviennin toimijat, käytännöt ja edellytykset ja piirtää kuvan siitä, mitä yksittäiseltä teokselta vaaditaan, jotta se voi päätyä ulkomaisen yleisön käsiin.

Opas on suunnattu tietokirjailijoille mutta myös kustantajille ja muille tietokirjaviennin parissa työskenteleville. Se tarjoaa kokonaiskuvan siitä, miten kirjaideasta syntyy kansainvälisen tarkastelun kestävä vientituote.

Oppaan kirjoittaja Urpu Strellman on kirjallisuusagentti, joka on työskennellyt pitkään myös kustannustoimittajana ja kustannuspäällikkönä. Hänen edellinen teoksensa on Tiina Raevaaran kanssa kirjoitettu teos Tietokirjailijan kirja (2019), joka on laaja perusesitys siitä, miten laatia hyvä tietokirja.

Rajatonta tietoa -teos luettavissa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla. Lue opasta tästä.

Urpu Strellman: Rajatonta tietoa – eli miten viedä suomalaista tietokirjallisuutta ulkomaille
Suomen tietokirjailijat ry 2020
102 sivua
KL 00.6
ISBN  978-952-69162-1-7

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi

Biskopsmötet godkände på sitt möte 18.5.2020 hurdan kärnkompetens man förväntar sig av prästerna i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Enligt detta behöver prästernas kärnkompetens bestå av fem delområden; teologisk kompetens och värdekompetens, prästernas uppgifter, interaktivt kunnande, arbetslivs- och utvecklingskompetens, och kunskap om verksamhetsmiljön och samhället.

Kyrkostyrelsens plenum har tidigare i vår beslutat om övriga kyrkliga yrkens kärnkompetens medan biskopsmötet är den instans som besluter om prästernas utbildning.

De tidigare beskrivningarna av hurdan kärnkompetens som hör till olika kyrkliga yrken fastställdes i början av 2000-talet. Behovet av att uppdatera beskrivningarna av olika yrkesgruppers kärnkompetens har sin grund i att församlingslivet förändras och att det krävs en allt bredare kompetens av de anställda. Kyrkans utbildningscentral har lett processen i samarbete med Kyrkostyrelsen, representanter för olika yrkesgrupper, församlingar, stiften, utbildningsinstitutionerna och fackorganisationerna.

En beskrivning av prästernas kärnkompetens finns som bilaga nedan (på finska).

Religionsteologiskt dokument om religionsmöten på kommande

Kommittén för religionsmöten håller på att utarbeta ett religionsteologiskt dokument om möten mellan olika religioner. Avsikten med dokumentet är att samla kyrkans viktigaste religionsteologiska principer på basen av tidigare dokument. Dokumentet ska också beakta det förändrade finländska samhälle kyrkan lever i idag.

Biskopsmötet diskuterade dokumentet Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen (på svenska ung. Riktlinjer för religionsmöten) och målet är att dokumentet blir klart till hösten så att biskopsmötet kan godkänna det i augusti.

Biskopsmötet beslöt att föreslå för kyrkostyrelsens plenum att man i budgeten för 2021 reserverar sammanlagt 691 800 euro för medlemsavgifter och specialunderstöd till kyrkornas internationella samarbetsorganisationer. I summan har man beaktat en nedskärning på fem procent som förutsätts i Kyrkans centralfonds sparkrav för budgeten för 2021. Medlemsavgifter till mellankyrkliga och andra internationella organisationer och specialunderstöd till internationella organisationer hör nära samman med kyrkans ekumeniska relationer.

Biskopsmötet antecknade för kännedom den aktuella ekumeniska översikten för 2019. Den ekumeniska översikten Ajankohtaista ekumeniassa 2019 finns på kyrkans webbplats evl.fi/plus (på finska).

Biskopsmötet utsåg biskop Kaisamari Hintikka, tf chefen Elina Hellqvist, generalsekreterare Jyri Komulainen och projektsekreterare, beredskapschef Timo-Matti Haapiainen till evangelisk-lutherska kyrkans representanter i RESA-forumets årsmöte 2020.

Biskopsmötet utsåg TD Timo-Matti Haapiainen till sekreterare för kommittén för religionsmöten för tiden 1.9.2020–30.9.2022 och TD Elina Hellqvist till sekreterare för kommittén för missionsarbetet för tiden 18.5.2020–30.9.2022

Biskopsmötet samlas nästa gång 6 augusti 2020.

Mera information: biskopsmötets generalsekreterare Jyri Komulainen, tfn 040 142 5189

Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva kilpirauhassairaus voi aiheuttaa sekä naisissa että miehissä tahatonta lapsettomuutta. Myös raskauskomplikaatioiden riski kasvaa ja hoitamattomuus saattaa vaikuttaa haitallisesti sikiön ja myöhemmin lapsen kehitykseen. Sikiö on riippuvainen äidin kilpirauhashormoneista raskauden puoliväliin asti, minkä jälkeen sikiön oma kilpirauhanen alkaa toimia.

Kansainvälistä kilpirauhasviikkoa vietetään vuosittain 25.–31. toukokuuta. Tänä vuonna viikon kansainvälinen teema on Äiti ja lapsi. Viikko alkaa maailman kilpirauhaspäivällä ja heti viikon päättymisen jälkeen 1. kesäkuuta vietetään lisäkilpirauhaspäivää.

Viikon aikana Suomen Kilpirauhasliitto jakaa eri kanavien kautta tietoa asiantuntijavideoin, artikkelein ja tietoiskuin kilpirauhasen vaikutuksesta hedelmällisyyteen ja raskauteen sekä lasten kilpirauhasairauksista unohtamatta aikuisten kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairauksia sekä niitä sairastavia. Järjestämme myös verkkovertaistukea sekä chatissa että videotapaamisessa. Kilpirauhasen vajaatoimintalääkityksellä on Kelan vuoden 2019 tilastojen mukaan lähes 340 000 henkilöä ja liikatoimintaan saa vuosittain lääkitystä noin 8 000 henkilöä. Kilpirauhassyöpää löydetään noin 500 uutta tapausta vuodessa. Lisäkilpirauhassairaudet ovat harvinaisempia, vajaatoiminnan esiintyvyys väestössä on 0,5 %.

”Pelkäsin, että päässäni oli jotain pahasti vialla tai että olin tulossa hulluksi.”

Näin kuvaa Anne Roth kirjassaan Sekundakroppa (Docendo 2019) taisteluaan vaikeaoireisen kilpirauhassairauden kanssa. Liikatoiminta, kilpirauhasen totaalipoisto, äänihuulihalvaus sekä leikkauksen jälkeinen hallitsematon vajaatoiminta ja hoitotasapainon löytyminen otti nuoren naisen elämästä lähes 20 vuotta. Annen tarina on rohkaiseva esimerkki kilpirauhaspotilaille siitä, että sairauden kanssa voi elää.

Lisätietoja:

Asta Tirronen

toiminnanjohtaja

Suomen Kilpirauhasliitto ry

asta.tirronen@kilpirauhasliitto.fi

p. 050 330 0080

https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhassairaudet/kilpirauhasviikko/

https://www.facebook.com/Kilpirauhasliitto/

https://thyroidweek.org/tfi-cms/

https://www.facebook.com/Thyroid.Federation.International/

Anne Rothin tarinaan voit tutustua https://www.facebook.com/search/top/?q=kirjailija%20anne%20roth&epa=SEARCH_BOX

tai Lapin Kilpirauhasyhdistyksen FB-videotallenteesta

https://www.facebook.com/lapinkilpirauhasyhdistys/videos/1463543480505644/  

Annen yhteystiedot: roth.anne1@gmail.com, p. 050 322 6229

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kevätjuhlaa vietetään pe 29.5.2020 klo 15. Koko Tredun yhteisessä kevätjuhlassa juhlitaan valmistuvia opiskelijoita sekä juhlistetaan yhdessä kulunutta lukuvuotta ja kevättä. Juhla toteutetaan virtuaalisesti, etukäteen nauhoitettuna tallenteena.

Kevätjuhlassa nähdään kuva- ja videovälähdyksiä eri toimipisteiden kuluneesta vuodesta, kuullaan ensiesitys uunituoreesta Tredu-laulusta sekä saadaan tervehdyksiä ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioiselta, Tredun kanssa yhteistyötä tekevän Lymed Oy:n edustajalta sekä valmistuvalta opiskelijalta.

Juhla on katsottavissa Tredun YouTube-kanavalta pe 29.5. klo 15 alkaen sekä myöhemmin tallenteena.

Valmistuvien todistukset lähetetään postitse.

Lisätietoja
markkinointisuunnittelija 
Laura Nietula
044 4314977
laura.nietula@tamperefi

TOIMINTA KEHITTYY, OMAÄÄNISYYS SÄILYY

• opetusohjelmaan Teatterikorkeakoulun opintoja
• opetustiimi uudistuu
• haku koulutukseen meneillään 3.6. asti

Lahden kansanopiston Teatterikoulutuksen opetussuunnitelmassa on lukuvuonna 2020-21 ensimmäistä kertaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetusta. Opistolle myönnetty opintojen järjestämisoikeus koskee 16 opintopisteen laajuista Näyttelijäntaide-opintokokonaisuutta. Yhteistyötä tehdään myös Teatterikorkeakoulun Materiaalista esitykseksi -opintojaksolla (10 op), jolle osallistuvat opiston toisen vuoden teatteriopiskelijat.

"On hienoa, että Taideyliopisto on tunnistanut ja tunnustanut opiston Teatterikoulutuksen korkean tason. Yhteistyön myötä emme kuitenkaan luovu omasta erityislaadustamme. Koulutuksen omaäänisyys säilyy toiminnan kehittyessä", toteaa rehtori Petri Pullinen. ”Teatterikorkeakouluun etenevän opiskelijan näkökulmasta jo suoritetut 16-26 opintopistettä ovat merkittävä tekijä.”

Opetus- ja ohjaustiimi uudistuu

Myös Teatterikoulutuksen tiimi uudistuu. Vastuuopettajana aloittava Aleksi Lavaste saa työtoverikseen Hilkka-Liisa Iivanaisen, joka toimii toisena teatterityön opettajana.

Hili Iivanainen on ohjannut esityksiä mm. Turun, Kotkan, Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunginteattereissa. Lisäksi hän on toiminut opettajana Teatterikorkeakoulun ohjauksen, dramaturgian ja koreografian opinnoissa.

Teatterikoulutuksessa nähdään ensi lukuvuonna kaksi ohjaajavierasta: Tanja-Lotta Räikkä ja Elina Kilkku.

Tanja-Lotta Räikkä ohjaa Teatteri II:n pääproduktion syksyllä 2020. Elina Kilkku puolestaan palaa ohjaamaan Teatterikoulutus I:n kevään 2021 pääproduktion. Hänen aiemman ohjaustyönsä Fast Food Kathakalin esitykset jouduttiin koronapandemian vuoksi toistaiseksi perumaan.

Ohjaajavieraat tuovat Teatterikoulutukseen monipuolista teatterityön asiantuntijuutta sekä laajan kokemuksensa ammattiteattereissa toimimisesta. Kilkku tunnetaan ohjaustöidensä lisäksi kirjailijantyöstään.

Sekä Iivanainen että Räikkä kuuluvat Tampereen teatterikesän taiteelliseen johtoryhmään.

Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahan saanutta Meri-Tuuli Risbergiä tuuraa tanssin opetuksessa ensi lukuvuonna Salla Santanen. Musiikinopettajana jatkaa Virva Immonen.

Haku koulutukseen meneillään 3.6. asti

Haku kansanopiston Teatterikoulutukseen on meneillään. Hakemuksia otetaan vastaan 3.6. asti. Viime vuosina hakijoita on ollut noin 100-120. Valituksi tulee 36-40 hakijaa.

Lahden kansanopisto on järjestänyt teatterialan koulutusta vuodesta 1983 alkaen. Nykyisin opetusta annetaan kahdella lukuvuoden kestävällä opintolinjalla (Teatteri I ja Teatteri II). Syksystä 2018 lähtien teatterikoulutus on toiminut Aleksanterinkatu 4:ssä, entisen elokuvateatteri Ilveksen tiloissa. 

Lisätietoja:  

Aleksi Lavaste
Teatterikoulutuksen vastuuopettaja, aleksi.lavaste@lahdenkansanopisto.fi, p. 044 796 1140

Petri Pullinen
rehtori, petri.pullinen@lahdenkansanopisto.fi, p. 040 835 1531

Lahden kansanopiston teatterikoulutus:

www.teatterikoulutus.fi/

www.lahdenkansanopisto.fi/vapaa-akatemia/#teatteri

Liitteenä olevia kuvia voi vapaasti käyttää juttujen yhteydessä. Kuvat: Jani Enqvist

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jaksamisessa ja hyvinvoinnissa on ollut huomattavaa laskua korona-aikana. Ammattikorkeakouluopiskelijoille teetettyjen kyselyiden koosteen mukaan noin puolet opiskelijoista kokee jaksamisensa huonontuneen, motivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen poikkeustilanteen aiheuttaman etäopiskelun myötä. 

“Olemme huolissamme siitä, miten poikkeustila vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen. Jo ennen poikkeustilaa tilanne on ollut haastava pienenevien resurssien ja kasvavien paineiden vuoksi. Vaikka koronasta johtuva etäopiskelu on väliaikaista, tulee poikkeustilanteesta johtuvaa väsymystä tukea opiskeluterveydenhuollon palveluilla, jotta ongelmat eivät kasaannu ja jää vaikuttamaan poikkeustilanteen jälkeenkin opiskelijoiden hyvinvointiin sekä opintojen etenemiseen”, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila.

Erityisen paljon tilanne on vaikuttanut opintojensa alkuvaiheessa oleviin opiskelijoihin. Heistä 57% koki motivaationsa huonontuneen, kun vastaavasti opintojensa loppupuolella olevista opiskelijoista 41% koki samoin. Opintojensa alkupuolella olevista opiskelijoista 60% koki stressin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Puolestaan opintojensa loppuvaiheessa olevista opiskelijoista näin koki 42%.

“Vastauksista näkee, miten erilaisissa tilanteissa opiskelijat elävät. Erityisesti kouluikäisten vanhemmat kokevat tilanteen hyvin raskaaksi. He kokevat, että korkeakouluyhteisössä ei ymmärretä heidän tilannettaan sekä lasten ja omien opintojen yhdistämisen haasteita. Toisaalta myös yksinäisyys on monelle opiskelijalle aiheuttanut kuormitusta. Monelle opiskelijalle lähiopetus ja aktiivinen yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa on tärkeää”, Laurila jatkaa.

Haasteet liittyvät myös suoraan etäopintoihin. Avoimissa vastauksissa korostui näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttama väsymys ja uupumus. Ryhmähengen syntyminen ja ylläpito koettiin myös haastavaksi haastavaksi etäyhteyden välityksellä. Osa opiskelijoista kuitenkin koki etäopiskelun soveltuvan heille hyvin ja toivoivat, että laajempi etäopiskelumahdollisuus säilyy myös poikkeustilan jälkeen.

Tulokset perustuvat SAMOKin tekemään koosteeseen opiskelijakuntien kyselyistä, joihin vastasi 6904 ammattikorkeakouluopiskelijaa 16 eri ammattikorkeakoulusta. Kyselyt toteutettiin huhti- ja toukokuun aikana opiskelijakuntien ja SAMOKin yhteistyönä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Anna Laurila

Puheenjohtaja

050 389 1000

Lisätietoja ja taustoitusta kyselystä:

Anniina Sippola

Korkeakoulupolitiikan asiantuntija

050 389 1014