Turussa kehitetty åppi on lisätyn todellisuuden oppimissovellus, joka liikuttaa oppilaita ja opiskelijoita Aurajokirannassa ja esittelee tuntemattomia tarinoita Turusta.  Uuden åppi-sovelluksen sisällöt ovat turkulaisten lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden itse tuottamia. Sovelluksesta on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen versio. Sisällöt löytyvät sovelluksen opastamissa pisteissä Aurajokirannassa.

Ilmainen mobiilisovellus on ladattavissa sovelluskaupoissa 20.5. alkaen ja se sopii esimerkiksi historian, biologian, kuvataiteen ja kielten opetukseen sekä peruskouluissa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin.

Avoin eri kouluasteiden oppilaille ja opiskelijoille

Sovelluksen avautuessa sisältöjä on jo noin kymmenessä sijainnissa Aurajokirannassa. Sisällöntuotanto on jatkuvaa, ja vuosittain AR-alustalle saadaan lisää uusia 3D-objekteja, teksti- ja äänisisältöjä, materiaaleja sekä uusia ideoita sovelluksen kehittämistyöhön. Aurajoen rannalla toimiva AR-ympäristö on jaettu avoimeksi käyttöön eri kouluasteiden oppilaille ja opiskelijoille.

– Lukion uudessa opetussuunnitelmassa (LOPS2021) korostuvat muun muassa monitieteinen ja luova osaaminen, jossa on keskeisinä tavoitteena uteliaisuus ja motivaatio oppia uutta. Lähdekriittisyys ja jatkuva oppimistaitojen kehittäminen digiajassa sopivat niin ikään LOPS2021 tavoitteisiin kuin uuteen AR-oppimisympäristö -malliinkin, kertoo lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen.

– Lukioiden, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö tällaisessa projektissa on ollut jotain aivan uutta, ja tätä hyvin toimivaa tapaa tullaan varmasti jatkamaan myös tulevaisuudessa, jatkaa Heikkonen.

AR-alustalle Aurajokirantaan on tehty jo monenlaista

Alustalle tuotetaan sisältöjä opiskelijavoimin opettajien ohjauksessa. Opiskelijat ovat siis alustan ja sovelluksen käyttäjiä sekä sen sisällöntuottajia. Historiaan, biologiaan tai kaupunkimaantieteeseen liittyviä sisältöjä voidaan tehdä esimerkiksi koulukohtaisilla lukiokursseilla. Asiasisältöjen koonti harjaannuttaa tutkimustaitoja, jolloin keskeisen tiedon ja asiasisällön etsiminen, tiivistys sekä taitto käyttäjälle sopivaan muotoon vaativat uudenlaista oppimista ja syventymistä asiaan. Sisältöä tukevien 3D- tai 2D-objektien ja kuvien tuottaminen sopii puolestaan lukion kuvataiteen oppisisältöihin ja esimerkiksi korkeakoulujen kursseille.

– Turussa AR-alustalle on tehty jo monenlaista. On 3D-kuvattu Suomen ensimmäistä haarukkaa, uitettu keskiaikaista hansakoggi -laivaa Suomen Joutsenen viereen ja mallinnettu taas karkuteillä olevaa, Kakolan historian vaarallisinta vankia Förin viereen, tiivistää lukiokoordinaattori Nina Brander.

Mobiilisovellus käyttäjille, editori sisällöntuottajille

Sovelluksen teknisestä toteutuksesta vastaa turkulainen CTRL Reality Oy, ja sitä yhteiskehitetään Turun lukioiden kanssa. Mobiilisovelluksen karttanäkymä ohjaa käyttäjän sisältöjen luo ja lisätyn todellisuuden tilassa pääsee 3D-malleja tarkastelemaan osana kaupunkikuvaa sekä tutustumaan niihin kytkettyihin tietoihin. Sisällöntuottajille on oma editorinsa, jonka avulla he valitsevat halutut sijainnit sisällöille sekä syöttävät niiden tiedot.

– Sovelluksen sisältöjä voidaan täydentää milloin vaan ja uudet sisällöt ovat välittömästi mobiilisovelluksen käyttäjien saatavilla, mikä tekee sovelluksesta yksittäistä käyttökertaa pitkäikäisemmän, kertoo toimitusjohtaja Teijo Lehtonen.

Media on tervetullut tutustumaan AR-ympäristöön ja haastattelemaan lukiolaisia sekä CTRL Realityn edustajia ke 20.5. klo 14 alkaen. Tarkempi aika varataan Christiane Ala-Nissilältä, jotta pystymme noudattamaan kokoontumisohjeita koronavirukseen liittyen.

Lisätiedot ja åppin lataamisohjeet: www.turku.fi/steam-turku/appi

Lisätiedot:

Christiane Ala-Nissilä
HI/YH lehtori, merilukion koordinaattori, STEAM-kehittäjäopettaja
p. 050 544 0271
christiane.ala-nissila@turku.fi

Nina Brander
BG/GE lehtori, STEAM-koordinaattori
p. 040 560 8616
nina.brander@turku.fi

Teijo Lehtonen
toimitusjohtaja, CTRL Reality Oy
p. 044 440 0005
teijo@ctrlreality.fi

Projekti on osa STEAM Turkua. STEAM Turku rakentaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen tiedepolkua, jonka tavoitteena on lisätä luonnontieteiden ja tekniikan alojen vetovoimaa Turun ja Lounais-Suomen alueella.  STEAM tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu taistelee monella rintamalla koronavirusta vastaan. Tredussa on aloitettu suojamaskien 3D-tulostaminen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Kyseessä ovat hoito- ja hoivatyöhön tarkoitetut muoviset suojavisiirit.

 - Ensimmäiset visiirit toimitimme heti vapun jälkeen Tampereen kaupungin pandemiavastaanotolle. Nyt pääsemme jatkamaan tuotantoa heidän palautteensa perusteella ja työstämään visiireitä, jotka todella menevät käyttöön. Tarve on kuulemma valtava, kertoo koulutuspäällikkö Marko Seppä-Murto.

Tarve on todellinen

Aloite hankkeeseen lähti Tredusta. Tampereen kaupunkia lähestyttiin ehdotuksella, että Tredun 3D-tulostimia voitaisi käyttää yleishyödyllisesti tulostamalla suojavisiirien osia. Ehdotukseen tartuttiin nopeasti.

Kuvassa suojavisiirin osa ja 3D-tulostin.

- Hienoa, että tällainen yhteistyö on viritteillä. Tarvetta suojille todella on. Tämä on upea juttu, toteaa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Taru Kuosmanen.

Tredu pystyy tuottamaan parhaimmillaan noin 40 maskia päivässä. Tredussa hyödynnetään olemassaolevaa laitteistoa ja osaamista.

-Tarjoamme opiskelijoillemme oppimiskokemuksen todellisessa tärkeässä projektissa. Emme toki pysty vastaamaan koko tarpeeseen, mutta kysehän on enemmänkin siitä, että lähdemme omalta osaltamme mukaan tähän taisteluun, Marko Seppä-Murto tarkentaa.

Poikkeusolot poikivat uutta toimintaa

Koronarajoitusten johdosta myös joissain Tredun yksiköissä työ väheni. Tilanne mahdollisti sen, että henkilökuntaa on pystytty siirtämään tämän maskihankkeen pariin. Kansainvälisten asioiden suunnittelija Thomas Scherrer työskentelee normaalisti muun muassa opiskelijavaihtojen parissa. Nyt kv-toiminta on luonnollisesti nollissa, joten Scherrer koordinoi maskihanketta. Lisäksi keskeisinä henkilöinä Thomas Scherrerin lisäksi hankkeessa mukana toimivat myös prosessialan opettaja Heli Lampinen sekä ammatillinen ohjaaja Jyri Kivistö-Rahnasto. Hanketta vetää koulutuspäällikkö Marko Seppä-Murto. Asiantuntijana tulostimien kanssa toimii konetekniikan opettaja Mika Mattila.

Kuvassa Jyri Kivistö-Rahnasto (oikealla) ja Thomas Scherrer.

-Materiaalihan liittyy tuotteen kestävyyteen oleellisesti, ja niitä vielä tässä testaillaan. Vielä ollaan siis hankkeen kokeiluvaiheessa. Maltti on valttia tässäkin. Nämä koneet ovat aika herkkiä, eli hosumaan ei voi ruveta. Testausvaihe on samalla erittäin hyvää aikaa opiskelijoiden testata ja opetella koneita käytännössä, Scherrer kertoo.

Suojavisiirin malli oli valmiina olemassa ja käytettävissä juuri vastaaviin, ei-kaupallisiin hankkeisiin. Suurtuotantoon ei Tredussa tähdätä, kyse on nimenomaan yhteisen hyvän eteen toimimisesta ja oppimisesta.

Lisätietoja:
koulutuspäällikkö Marko Seppä-Murto
p. 050 301 0483
marko.seppa-murto@tampere.fi

Vuonna 2018 alkaneessa koulukiusaamiseen puuttuvassa KouluSopu-hankkeessa otetaan uusi askel, kun hankkeen nuorisotyöntekijät ovat tavoitettavissa myös chatin kautta. Juttelemaan voi tulla sekä kiusaamiseen liittyvissä että mistä tahansa nuorta kiinnostavasta tai mietityttävästä aiheesta. KouluSopu-chatin tarkoitus on vastata nuorten tarpeisiin.

KouluSopu- hankkeen tarkoituksena on ryhmien tai koko luokkien yhteishengen kehittäminen sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittäminen kiusaamisen vastaisessa työssä. Tilanteet kouluissa voivat olla kaveriporukoiden tai koko luokkien välisiä riita- tai konfliktitilanteita, joihin etsitään ratkaisuja osapuolten kuulemisen, keskustelujen ja ryhmäyttämisharjoitusten avulla sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittämisellä. Näiden käsittelyyn ei kouluilla ole aina tarpeeksi aikaa eikä välttämättä ratkaisukeinojakaan.

Koronavirusepidemian puhjettua KouluSopu -hankkessa on otettu käyttöön uusia työvälineitä ja työntekijät ovat siirtyneet kanaviin, joissa oppilaat poikkeusolossa viettävät aikaansa. Nuorisotyöntekijät on otettu esimerkiksi luokkien omiin sisäisiin ryhmäviestintävälineisiin seuraamaan keskustelujen tyyliä ja tarvittaessa puuttumaan ikävään viestintään.

Kun koulut avautuvat hetkeksi ennen kesälomia, on kiusaamisella ja ongelmilla ryhmätoiminnassa ja vuorovaikutuksessa mahdollisuus ja aika jatkua. Kun koulua on kuitenkin jäljellä enää alle kaksi viikkoa, ei kiusaamistilanteisiin välttämättä ehditä koulussa huomata tai purkaa. KouluSopu haluaa tarjota apua juuri tässä kohtaa kouluvuotta myös siksi, että vaikka koulusta kesäloma alkaa, se ei välttämättä ole kesälomaa kiusaamisesta. Kiusaaminen voi jatkua sosiaalisessa mediassa myös kesällä, ja siksi KouluSopulaiset halutavat olla tavoitettavissa myös kesäaikaan. Chat-toiminta jatkuukin koko kesän. 

Avautuva chat-palvelu tarjoaa matalan kynnyksen apua ja aikuisen keskustelutukea lapselle ja nuorelle. Keskustelua käydään anonyymisti ryhmächatissa, sekä nuoren niin halutessa myös yksityisesti nuorisotyöntekijän kanssa. Nuorisotyöntekijät keskustelevat nuorten kanssa chatissä siitä, mistä nuoret itse haluavat puhua.

KouluSopu-chat käynnistyy keskiviikkona 20.5. Se toimii Discordissa ja on avoinna kolmena päivänä viikossa. Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14-16.00, lauantaisin klo 18-20.00. Chat on tarkoitettu 7-17-vuotiaille lapsille ja nuorille.

KouluSopu-chattiin pääsee kirjautumaan osoitteessa https://www.ymcaturku.fi/tukea-elamaan/koulukiusaamisen-ehkaisy/

Lisätietoa: Pääsihteeri Satu Alanen p. 040 828 9799 satu.alanen@ymca.fi

Arviolta noin 59 000 peruskoululaista ja noin 47 000 ammattiin opiskelevaa suorittaa tänä keväänä opintonsa päätökseen. Lisäksi uusia ylioppilaita valmistuu runsaat 25 000. Poikkeuksellisesta keväästä huolimatta valmistuvien määrissä ei ole suuria muutoksia.

Kouluvuosi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa 30.5. Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä arviolta noin 59 000 oppilasta. Perusopetuksen päättävien määrän arvioidaan olevan tänä keväänä hieman viime vuotta suurempi, sillä perusopetuksen päättävä ikäluokka on vuodesta 2018 lähtien ollut hienoisessa kasvussa.

Perusopetuksen päättävistä 6 % eli noin 3 500 oppilasta tekee opintonsa ruotsinkielisessä oppilaitoksessa.

Peruskoulun oppimäärän voi suorittaa myös aikuisten perusopetuksessa, esimerkiksi aikuislukiossa tai kansanopistossa.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on ollut laskussa

Uusia ylioppilaita valmistuu tänä keväänä noin 25 100. Määrä on hieman vähemmän kuin viime keväänä, mutta luku ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin, sillä tilastointitapa on muuttunut syksyllä 2019. Nyt ylioppilaaksi lasketaan henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkinnon neljä pakollista ainetta sekä lukion oppimäärän, kun aikaisemmin mukaan on laskettu kaikki ylioppilastutkinnon neljä pakollista ainetta hyväksytysti suorittaneet. Vajaalla 8 prosentilla kevään uusista ylioppilaista on opiskelukielenä ruotsi.

Tilastointitavan muuttumisesta huolimatta voi kuitenkin sanoa, että keväällä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on ollut laskussa jo usean vuoden ajan. Lasku johtuu lähinnä ikäluokan pienenemisestä. Hieman yli puolet peruskoulun päättäneistä hakee ja sijoittuu lukiokoulutukseen, eikä lukiokoulutuksen suosiossa ole tapahtunut muutoksia. 

Kevään ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui noin 43 000 kokelasta, mikä on noin 3 000 enemmän kuin viime keväänä. Taustalla voi vaikuttaa muun muassa korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus: kokeita pyritään uusimaan, kun korkeakouluihin valitaan opiskelijoita enemmän todistuksen perusteella. Luvussa ovat mukana sekä tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan.

Kevät on suosituinta aikaa myös ammattiopinnoista valmistumiselle

Kevätlukukaudella eli tammi-kesäkuussa 2020 ammatillisen tutkinnon suorittaa arviolta 47 000 opiskelijaa, heistä noin 34 000 ammatillisen perustutkinnon ja 13 000 ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.

Ammatillisen tutkinnon saajista noin 5 500 suorittaa tutkintonsa oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisia tutkintoja voi suorittaa pitkin vuotta, mutta kevätkausi ja erityisesti toukokuu on suosittu ajankohta valmistumiselle.

Ammatillisen tutkinnon suorittavien määrän arvioidaan laskeneen 5–8 prosenttia edellisvuodesta, jolloin noin 50 000 opiskelijaa suoritti ammatillisen tutkinnon. Syynä laskuun on opiskelijamäärän pienentyminen, mutta myös koronakriisi on voinut vaikeuttaa muun muassa näyttöjen suorittamista.

Poikkeuksellisista oloista huolimatta kevään opiskelijavalinnat toiselle asteelle näyttävät toistaiseksi sujuvan aikataulussa. Valinnat lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen pystytään näillä näkymin tekemään aikataulussa ja ilmoittamaan hakijoille 11.6. mennessä.

Lisätietoa:

Perusopetus: Irma Garam, +358 29 533 8549, etunimi.sukunimi@oph.fi

Lukiokoulutus: Pirjo Karhu, +358 29 533 1317, etunimi.sukunimi@oph.fi

Ammatillinen koulutus: Siru Korkala, +358 29 533 8610, etunimi.sukunimi@oph.fi

Arvio perusopetuksen suorittavista perustuu Vipunen-tilastopalvelun ja Tilastokeskuksen tietoihin perusopetuksen oppilaista ja väestöstä. Arvio ammatillisen tutkinnon suorittavista perustuu Koski-palvelun tietoihin opiskelijoista ja tutkinnon suorittavista. Luvut ylioppilastutkinnon suorittaneista on saatu Ylioppilastutkintolautakunnalta.

Liite: tilastoja valmistuneista

*****

Skolåret avslutas under exceptionella omständigheter – inga stora förändringar i antalet utexaminerade

Uppskattningsvis 59 000 elever i den grundläggande utbildningen och cirka 47 000 studerande inom yrkesutbildningen slutför sina studier i vår. Dryga 25 000 studerande avlägger studentexamen. Trots den exceptionella våren har det inte skett stora ändringar i antalet studerande som slutför sina studier.

I grundskolorna, gymnasierna och yrkesutbildningen avslutas skolåret den 30 maj. Ungefär 59 000 elever får ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen i vår. Antalet elever som går ut den grundläggande utbildningen uppskattas vara aningen fler i år än året tidigare, eftersom årskullarna som avslutar den grundläggande utbildningen har vuxit en aning sedan år 2018.

Av eleverna som avslutar den grundläggande utbildningen studerar cirka 6 procent, alltså ungefär 3 500 elever, i svenskspråkiga skolor.

Den grundläggande utbildningens lärokurs kan även avläggas inom den grundläggande utbildningen för vuxna, till exempel vid ett vuxengymnasium eller en folkhögskola.

Antalet studerande som avlägger studentexamen har minskat

På våren firar cirka 25 100 nya studenter sin examen. Antalet är aningen färre än senaste vår, men siffran är inte helt jämförbar med tidigare år, eftersom sättet att samla in uppgifterna har ändrat hösten 2019. Som studenter räknas nu personer som med godkänt resultat har avlagt både de fyra obligatoriska läroämnena i studentexamen och gymnasiets lärokurs. Antalet har tidigare omfattat alla som avlagt de obligatoriska ämnena i studentexamen med godkänt resultat. Nästan 8 procent av vårens nya studenter har studerat på svenska.

Trots det nya sättet att samla in uppgifterna kan man ändå konstatera att antalet studerande som avlägger studentexamen på våren har minskat redan under flera års tid. Minskningen beror främst på att årskullarna är mindre. Lite fler än hälften av alla elever som slutför den grundläggande utbildningen söker sig till och får en studieplats inom gymnasieutbildningen och det har inte heller skett några förändringar i gymnasieutbildningens popularitet. 

Ungefär 43 000 examinander anmälde sig till vårens studentskrivningar, vilket är ungefär 3 000 fler än föregående vår. Det kan bland annat bero på den nya studerandeantagningen vid högskolorna: man vill förnya sina prov eftersom betygen väger allt tyngre i högskolornas antagning av nya studerande. Siffrorna omfattar både studerande som är i olika skeden av studierna samt sådana som skriver om godkända eller underkända prov eller som kompletterar sina examina.

Våren är den populäraste tiden att avlägga examen även inom yrkesutbildningen

Vårperioden 2020, det vill säga mellan januari och juni, avlägger ungefär 47 000 studerande en yrkesinriktad examen. Av dem avlägger cirka 34 000 en yrkesinriktad grundexamen medan 13 000 avlägger en yrkesexamen eller en specialyrkesexamen. Bland alla studerande som avlägger en yrkesinriktad examen har ungefär 5 500 studerat med läroavtal. Yrkesinriktade examina kan avläggas under hela året, men våren och i synnerhet maj är populära tidpunkter för utexamineringen.

Antalet studerande som avlägger en yrkesinriktad examen uppskattas ha sjunkit med 5–8 procent i förhållande till fjolåret, då ungefär 50 000 studerande avlade en yrkesinriktad examen. Orsaken till det minskade antalet är att det finns aningen färre studerande, men coronakrisen kan också ha inverkat till exempel genom att det kan ha varit svårare att avlägga yrkesprov.

Trots de exceptionella omständigheterna verkar antagningen av nya studerande till andra stadiet åtminstone tills vidare ha förlöpt som planerat. Som det nu ser ut lyckas man genomföra antagningen av nya studerande till yrkesutbildning och gymnasieutbildning enligt den planerade tidtabellen och avsikten är att de studerande kan informeras den 11 juni.

Mera information

Grundläggande utbildningen: Irma Garam, +358 29 533 8549, förnamn.efternamn@oph.fi

Gymnasieutbildningen: Pirjo Karhu, +358 29 533 1317, förnamn.efternamn@oph.fi

Yrkesutbildningen: Siru Korkala, +358 29 533 8610, förnamn.efternamn@oph.fi

Beräkningen av antalet elever som slutför den grundläggande utbildningen grundar sig på statistiktjänsten Vipunens och Statistikcentralens uppgifter om eleverna i den grundläggande utbildningen och om befolkningen. Det beräknade antalet studerande som avlägger en yrkesinriktad examen grundar sig på uppgifterna om studerande i informationsresursen Koski. Uppgifterna om studerande som avlägger studentexamen kommer från Studentexamensnämnden.

Bilaga: Statistik över antalet utexaminerade

Arviolta noin 59 000 peruskoululaista ja noin 47 000 ammattiin opiskelevaa suorittaa tänä keväänä opintonsa päätökseen. Lisäksi uusia ylioppilaita valmistuu runsaat 25 000. Poikkeuksellisesta keväästä huolimatta valmistuvien määrissä ei ole suuria muutoksia.

Kouluvuosi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa 30.5. Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä arviolta noin 59 000 oppilasta. Perusopetuksen päättävien määrän arvioidaan olevan tänä keväänä hieman viime vuotta suurempi, sillä perusopetuksen päättävä ikäluokka on vuodesta 2018 lähtien ollut hienoisessa kasvussa.

Perusopetuksen päättävistä 6 % eli noin 3 500 oppilasta tekee opintonsa ruotsinkielisessä oppilaitoksessa.

Peruskoulun oppimäärän voi suorittaa myös aikuisten perusopetuksessa, esimerkiksi aikuislukiossa tai kansanopistossa.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on ollut laskussa

Uusia ylioppilaita valmistuu tänä keväänä noin 25 100. Määrä on hieman vähemmän kuin viime keväänä, mutta luku ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin, sillä tilastointitapa on muuttunut syksyllä 2019. Nyt ylioppilaaksi lasketaan henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkinnon neljä pakollista ainetta sekä lukion oppimäärän, kun aikaisemmin mukaan on laskettu kaikki ylioppilastutkinnon neljä pakollista ainetta hyväksytysti suorittaneet. Vajaalla 8 prosentilla kevään uusista ylioppilaista on opiskelukielenä ruotsi.

Tilastointitavan muuttumisesta huolimatta voi kuitenkin sanoa, että keväällä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on ollut laskussa jo usean vuoden ajan. Lasku johtuu lähinnä ikäluokan pienenemisestä. Hieman yli puolet peruskoulun päättäneistä hakee ja sijoittuu lukiokoulutukseen, eikä lukiokoulutuksen suosiossa ole tapahtunut muutoksia. 

Kevään ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui noin 43 000 kokelasta, mikä on noin 3 000 enemmän kuin viime keväänä. Taustalla voi vaikuttaa muun muassa korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus: kokeita pyritään uusimaan, kun korkeakouluihin valitaan opiskelijoita enemmän todistuksen perusteella. Luvussa ovat mukana sekä tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan.

Kevät on suosituinta aikaa myös ammattiopinnoista valmistumiselle

Kevätlukukaudella eli tammi-kesäkuussa 2020 ammatillisen tutkinnon suorittaa arviolta 47 000 opiskelijaa, heistä noin 34 000 ammatillisen perustutkinnon ja 13 000 ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.

Ammatillisen tutkinnon saajista noin 5 500 suorittaa tutkintonsa oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisia tutkintoja voi suorittaa pitkin vuotta, mutta kevätkausi ja erityisesti toukokuu on suosittu ajankohta valmistumiselle.

Ammatillisen tutkinnon suorittavien määrän arvioidaan laskeneen 5–8 prosenttia edellisvuodesta, jolloin noin 50 000 opiskelijaa suoritti ammatillisen tutkinnon. Syynä laskuun on opiskelijamäärän pienentyminen, mutta myös koronakriisi on voinut vaikeuttaa muun muassa näyttöjen suorittamista.

Poikkeuksellisista oloista huolimatta kevään opiskelijavalinnat toiselle asteelle näyttävät toistaiseksi sujuvan aikataulussa. Valinnat lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen pystytään näillä näkymin tekemään aikataulussa ja ilmoittamaan hakijoille 11.6. mennessä.

Lisätietoa:

Perusopetus: Irma Garam, +358 29 533 8549, etunimi.sukunimi@oph.fi

Lukiokoulutus: Pirjo Karhu, +358 29 533 1317, etunimi.sukunimi@oph.fi

Ammatillinen koulutus: Siru Korkala, +358 29 533 8610, etunimi.sukunimi@oph.fi

Arvio perusopetuksen suorittavista perustuu Vipunen-tilastopalvelun ja Tilastokeskuksen tietoihin perusopetuksen oppilaista ja väestöstä. Arvio ammatillisen tutkinnon suorittavista perustuu Koski-palvelun tietoihin opiskelijoista ja tutkinnon suorittavista. Luvut ylioppilastutkinnon suorittaneista on saatu Ylioppilastutkintolautakunnalta.

Liite: tilastoja valmistuneista

*****

Skolåret avslutas under exceptionella omständigheter – inga stora förändringar i antalet utexaminerade

Uppskattningsvis 59 000 elever i den grundläggande utbildningen och cirka 47 000 studerande inom yrkesutbildningen slutför sina studier i vår. Dryga 25 000 studerande avlägger studentexamen. Trots den exceptionella våren har det inte skett stora ändringar i antalet studerande som slutför sina studier.

I grundskolorna, gymnasierna och yrkesutbildningen avslutas skolåret den 30 maj. Ungefär 59 000 elever får ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen i vår. Antalet elever som går ut den grundläggande utbildningen uppskattas vara aningen fler i år än året tidigare, eftersom årskullarna som avslutar den grundläggande utbildningen har vuxit en aning sedan år 2018.

Av eleverna som avslutar den grundläggande utbildningen studerar cirka 6 procent, alltså ungefär 3 500 elever, i svenskspråkiga skolor.

Den grundläggande utbildningens lärokurs kan även avläggas inom den grundläggande utbildningen för vuxna, till exempel vid ett vuxengymnasium eller en folkhögskola.

Antalet studerande som avlägger studentexamen har minskat

På våren firar cirka 25 100 nya studenter sin examen. Antalet är aningen färre än senaste vår, men siffran är inte helt jämförbar med tidigare år, eftersom sättet att samla in uppgifterna har ändrat hösten 2019. Som studenter räknas nu personer som med godkänt resultat har avlagt både de fyra obligatoriska läroämnena i studentexamen och gymnasiets lärokurs. Antalet har tidigare omfattat alla som avlagt de obligatoriska ämnena i studentexamen med godkänt resultat. Nästan 8 procent av vårens nya studenter har studerat på svenska.

Trots det nya sättet att samla in uppgifterna kan man ändå konstatera att antalet studerande som avlägger studentexamen på våren har minskat redan under flera års tid. Minskningen beror främst på att årskullarna är mindre. Lite fler än hälften av alla elever som slutför den grundläggande utbildningen söker sig till och får en studieplats inom gymnasieutbildningen och det har inte heller skett några förändringar i gymnasieutbildningens popularitet. 

Ungefär 43 000 examinander anmälde sig till vårens studentskrivningar, vilket är ungefär 3 000 fler än föregående vår. Det kan bland annat bero på den nya studerandeantagningen vid högskolorna: man vill förnya sina prov eftersom betygen väger allt tyngre i högskolornas antagning av nya studerande. Siffrorna omfattar både studerande som är i olika skeden av studierna samt sådana som skriver om godkända eller underkända prov eller som kompletterar sina examina.

Våren är den populäraste tiden att avlägga examen även inom yrkesutbildningen

Vårperioden 2020, det vill säga mellan januari och juni, avlägger ungefär 47 000 studerande en yrkesinriktad examen. Av dem avlägger cirka 34 000 en yrkesinriktad grundexamen medan 13 000 avlägger en yrkesexamen eller en specialyrkesexamen. Bland alla studerande som avlägger en yrkesinriktad examen har ungefär 5 500 studerat med läroavtal. Yrkesinriktade examina kan avläggas under hela året, men våren och i synnerhet maj är populära tidpunkter för utexamineringen.

Antalet studerande som avlägger en yrkesinriktad examen uppskattas ha sjunkit med 5–8 procent i förhållande till fjolåret, då ungefär 50 000 studerande avlade en yrkesinriktad examen. Orsaken till det minskade antalet är att det finns aningen färre studerande, men coronakrisen kan också ha inverkat till exempel genom att det kan ha varit svårare att avlägga yrkesprov.

Trots de exceptionella omständigheterna verkar antagningen av nya studerande till andra stadiet åtminstone tills vidare ha förlöpt som planerat. Som det nu ser ut lyckas man genomföra antagningen av nya studerande till yrkesutbildning och gymnasieutbildning enligt den planerade tidtabellen och avsikten är att de studerande kan informeras den 11 juni.

Mera information

Grundläggande utbildningen: Irma Garam, +358 29 533 8549, förnamn.efternamn@oph.fi

Gymnasieutbildningen: Pirjo Karhu, +358 29 533 1317, förnamn.efternamn@oph.fi

Yrkesutbildningen: Siru Korkala, +358 29 533 8610, förnamn.efternamn@oph.fi

Beräkningen av antalet elever som slutför den grundläggande utbildningen grundar sig på statistiktjänsten Vipunens och Statistikcentralens uppgifter om eleverna i den grundläggande utbildningen och om befolkningen. Det beräknade antalet studerande som avlägger en yrkesinriktad examen grundar sig på uppgifterna om studerande i informationsresursen Koski. Uppgifterna om studerande som avlägger studentexamen kommer från Studentexamensnämnden.

Bilaga: Statistik över antalet utexaminerade

Turun Icehearts-toiminta laajentuu, kun kaupungin kolmas Icehearts-joukkue aloitti toimintansa kasvattajaksi valitun Samuli Jalosen johdolla. Turun ensimmäiset Icehearts-joukkueet perustettiin vuonna 2014 Niko Valikaisen ja 2017 Pasi Pietikäisen johdolla Turun Pansion alueelle.

SAMULI JALONEN KASVATTAJAKSI

Jalonen on iloisin mielin aloittamassa työt Iceheartsilla koronaepidemian haasteista huolimatta. Hän on päässyt jo tutustumaan toiminta-alueen päiväkoteihin ja joukkuetta kootaan nyt esikouluikäisistä pojista Pansio-Jyrkkälän alueella.

Jalonen on turkulainen sosionomi, joka on työskennellyt niin ammatillisena tukihenkilönä, koulunkäynnin ohjaajana kuin sijaishuollon sijaisenakin. Icehearts tuli Jaloselle tutuksi jo hänen opiskeluvuosinaan, kun hän suoritti työharjoittelunsa Turun Icehearts-joukkueissa. Jalonen tykästyi työhön niin, että jatkoi resurssityöntekijänä syksyn 2019 ajan. Kun vihdoin tuli tilaisuus hakeutua uuden Icehearts-joukkueen kasvattajaksi, sitähän ei jätetty käyttämättä.

”Icehearts on vaikuttavaa, merkittävää ja pitkäkestoista toimintaa. Odottavaisin mielin lähdetään elämään seuraavaa 12 vuotta. Ei ole kiire mihinkään ja siinä ajassa pystyy jo vaikuttamaan tukea tarvitsevien lasten elämään.” kertoo Jalonen tunnelmistaan ensimmäisenä työviikkonaan. Tulevien vuosien aikana hän toivoo luovansa joukkueensa lapsiin hyvän suhteen ja mahdollistavan heille hyviä, merkityksellisiä kokemuksia sekä kehittyvänsä itse myös kasvattajana. Jaloselta löytyy vahvaa halua toimia lasten ja nuorten kanssa, pitkäjänteisyyttä sekä tietysti myös liikunnallisuutta.

Jalonen on siis urheilullinen tapaus, jonka sydän sykkii jalkapallolle, hänen pelattuaan sitä lapsesta täysi-ikäiseksi saakka. Sen jälkeen on tullut kokeiltua vähän kaikkea, aina palloilusta kamppailulajeihin asti. Vaikka joukkueurheilu on tärkeässä osassa Icehearts-toimintaa, on se vain palanen kokonaisuutta eikä joukkueeseen mukaan tulevilta lapsilta edellytetä kiinnostusta mihinkään tiettyyn urheilulajiin. Iceheartsin avulla lapset ja nuoret saavat rinnalleen luotettavan aikuisen, joka tukee joukkueen lapsia koulussa ja vapaa-ajalla 12 vuoden yhteisen matkan ajan.

Lisätietoja:

Taru Pätäri
Turun Icehearts ry:n hallituksen puheenjohtaja
taru.patari@turku.fi
040 547 0440

Sivistyslautakunta käsittelee kokouksessaan 26.5. muun muassa perusopetuksen arvioinnin ja kolmannelta luokalta alkavan A2-kielen opetusjärjestelyjen uudistamista sekä ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen vakiinnuttamista.

Yläkoulujen Metsävisan 2020 finaali käytiin suorassa verkkolähetyksessä keskiviikkona 20.5. Tavallisesti jokakeväisen metsätietokilpailun voitto ratkotaan maastokisassa, mutta tänä vuonna järjestettiin etäfinaali.

Metsävisan alkukilpailuun osallistui helmikuussa yli 21 000 yläkoululaista. Heidän joukostaan finaaliin päässet 50 nuorta kilpaili verkkolähetyksessä kouluiltaan käsin.

Finalisteille esitettiin 40 metsäaiheista kysymystä, joihin he vastasivat mobiilisovelluksella. Aiheet vaihtelivat lajintunnistuksesta puun käyttöön ja metsän monimuotoisuuskysymyksistä muinaisiin mytologioihin.

Kilpailun tulokset

1. Eelis Ojala, Veikkolan koulu, Kirkkonummi

2. Noora Laakso, Suonenjoen yhtenäiskoulu, Suonenjoki

3. Aili Jauhiainen, Kiuruveden yläkoulu, Kiuruvesi

Jaettu 4. sija

4. Iiris Hamunen, Latokartanon peruskoulu, Helsinki

4. Alina Koivunen, Alajärven yläkoulu, Alajärvi

4. Anna Kämäräinen, Petäjäveden yläaste, Petäjävesi

4. Erika Nikola, Gumeruksen koulu, Siikajoki

4. Juho Parkkulainen, Pyhäselän koulu, Joensuu

4. Katriina Siitonen, Kittilän yläkoulu, Kittilä

4. Sulo Ylisirniö, Siikasalmen kristillinen koulu, Liperi

Jaettu 5. sija

Kaikki muut finaaliosallistujat

Tubettaja HurHur kisaili finalisteja vastaan ja jututti heitä kilpailun jälkeen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä lähetti finalisteille videotervehdyksen.

Metsävisa on metsäalan ja koulujen tekemää pitkäaikaista yhteistyötä

Metsävisaa on järjestetty vuodesta 1982 alkaen. Miljoonan osallistujan määrä ylittyi vuonna 2016. Pääjärjestäjät ovat Suomen Metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Mukana rahoittamassa ja järjestämässä on lähes koko metsäala. Vuonna 2021 Metsävisa järjestetään 40. kerran.

Lisätietoja

• Finalistit
• Finaaliohjelma
• Koulutason kilpailuun osallistui 21 000 oppilasta helmikuussa 2020 (katso koulutason kilpailulomake)
• metsavisa.fi | skogsnoten.fi
• Some: #Metsävisa #Skogsnöten

Yhteydenotot

• Sirpa Kärkkäinen, nuorisoviestinnän johtava asiantuntija, Suomen Metsäyhdistys, puh. 050 3512 416 (haastattelut)
• Anne Turunen, Suomen Metsäyhdistys, 045 6575 440
• Martin Antell, Finska Forstföreningen, 040 5966 445

Tävlingen Skogsnöten som ordnas för högstadier genomfördes som en internet-sändning onsdagen 20.5.

Normalt så ordnas tävlingen i terrängen men detta år måste via genomföra finalen på distans.

I Skogsnötens första stadium deltog 21 000 elever av vilka 1 600 var svenskspråkiga. Av dessa kom till 50 unga till finalen. De tävlade i skolorna på distans i finalen.

Finalisterna fick 40 skogsrelaterade frågor, som de svarade på med en mobil applikation. De olika frågorna sträckte sig från artkännedom, naturens mångfald och användning till gamla mytologier.

Tävlingens resultat:

1. Eelis Ojala, Veikkolan koulu, Kirkkonummi
2. Noora Laakso, Suonenjoen yhtenäiskoulu, Suonenjoki
3. Aili Jauhiainen, Kiuruveden yläkoulu, Kiuruvesi

Delad 4. plats

4. Iiris Hamunen, Latokartanon peruskoulu, Helsinki
4. Alina Koivunen, Alajärven yläkoulu, Alajärvi
4. Anna Kämäräinen, Petäjäveden yläaste, Petäjävesi
4. Erika Nikola, Gumeruksen koulu, Siikajoki
4. Juho Parkkulainen, Pyhäselän koulu, Joensuu
4. Katriina Siitonen, Kittilän yläkoulu, Kittilä
4. Sulo Ylisirniö, Siikasalmen kristillinen koulu, Liperi

Delad 5:e plats

Alla övriga finalister

YouTube stjärnan HurHur tävlade mot finalisterna och intervjuade dem efter finalen. Jord- och skogsbruksminister Jari Leppä sände finalisterna sin hälsning via en video.

Skogsnöten är ett långvarigt samarbete mellan skolorna och skogsbranschen

Skogsnöten har ordnats sedan 1982. Antalet elever som har deltagit i Skogsnöten överskred 1 miljon år 2016. Huvudarrangörer är Finlands Forstförening och Biologi- och geografilärarnas förbund BMOL rf. Huvudfinansiär är Finlands Skogsstiftelse. Övriga finansiärer hör till hela skogsbranschen. År 2021 ordnas Skogsnöten för 40:e gången.

För mera information

• Finalisterna
• Finalens program
• Bland högskolorna deltog 21 000 elever i februari av dem 1600 svenskspråkiga (tävlingsblanketten)
• skogsnoten.fi | metsavisa.fi

Kontaktinformation

• Martin Antell, Finska Forstföreningen, 040 5966 445
• Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys, puh. 050 3512 416
• Anne Turunen, Suomen Metsäyhdistys, 045 6575 440

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa järjestettiin alkuvuonna kilpailu, joissa etsittiin vuoden 2019 parhaita julkaisuja.  Sarjoja kilpailussa oli kolme: yleisön valinta, Xamkin julkaisuryhmän valinta ja Xamkin kaikkien aikojen ladatuin julkaisu.

Voittajat on nyt valittu. Eniten yleisöääniä keräsi Hanne Soinisen, Noora Haataisen ja Lasse Pulkkisen toimittama julkaisu Metsä, ympäristö ja energia. Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Äänestäneet pitivät teosta monipuolisena ja raikkaasti esitettynä julkaisuna, jossa kuvataan mielenkiintoisella tavalla luonnon ja talouden harmoniaa.

Xamkin julkaisuryhmä valitsi vuoden 2019 julkaisuksi Viljo Kuuluvaisen toimittaman julkaisun Onko hyvinvointipalveluilla vaikutusta? Terveyttä ja euroja vaikuttavuutta kehittämällä. Julkaisun ansioiksi julkaisuryhmä katsoo ammattikorkeakoulun sidosryhmien mukanaolon ja tieteellisten tulosten popularisoinnin kiinnostavalla tavalla. 

Xamkin ladatuin julkaisu tilastojen valossa (1/2017 – 12/2019) on Srujal Shahin ja Kari Dufvan kirjoittama CFD modeling of airflow in a kitchen environment: Towards improving energy efficiency in buildings. Sitä on ladattu 2571 kertaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kolme julkaisusarjaa, eri kohderyhmille. Julkaisutoiminnan tavoiteena on kertoa Xamkin koulutuksessa ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan syntyneistä tuloksista. 

Lisätietoja: 

Laitala Henni
tietoasiantuntija
044 702 8542, henni.laitala@xamk.fi

• Lista Xamkin 20 ladatuimmasta julkaisusta löytyy verkosta: https://libguides.xamk.fi/c.php?g=654116&p=4859728

• Viljo Kuuluvaisen haastattelu Xamkin Next-lehdessä: https://next.xamk.fi/?p=3592

Etelä-Karjalassa peruskoulujen sekä lukioiden kevätlukukausi päättyy lauantaina 30.5.2020. Koronapandemian vuoksi koulujen kevätjuhlia eikä ylioppilasjuhlia järjestetä, vaan mahdolliset juhlallisuudet on siirretty joko virtuaalisiksi tai myöhemmälle ajankohdalle. Lappeenrannan ja Imatran nuorisotoimet kehottavat nuoria juhlimaan kouluvuoden päättymistä tänä vuonna virtuaalisesti.  

Lappeenrannan vs. nuorisotoimenjohtajan Kimmo Hölkin mukaan Lappeenrannassa ei järjestetä tänä vuonna perinteistä School´s Out -nuortentapahtumaa.

- Olemme koonneet vinkkejä ja virtuaalisia vaihtoehtoja koulujen päätöspäivän viettämiseksi. Vinkit on koottu yhteen #virtuaalischoolsout-otsikon alle. Nuorisotalojen tuottaman sisällön lisäksi nuorille on tarjolla muun muassa valtakunnallisia virtuaalikonsertteja kuten YleXPop.   

Myös muut koulujen päättymiseen liittyvät juhlat tulee järjestää joko virtuaalisesti tai poikkeusolojen ohjeet ja rajoitukset huomioiden. Hölkin mukaan on hyvä muistaa, että esimerkiksi kymmenen hengen kokoontumisrajoitus on voimassa 1.6.2020 saakka.

Nuorisotoimien edustajat kehottavat myös vanhempia keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa siitä, miksi annettujen ohjeiden ja kokoontumisrajoitusten noudattaminen on nyt tärkeää. Imatran nuorisotyöstä vastaava Marika Vento muistuttaa, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta omasta ja toisten tuvallisuudesta ja terveydestä.   

- Tässä tilanteessa rajojen asettaminen lapsille ja nuorille on välittämistä. Suosittelemme lämpimästi myös vanhempien verkostoitumista keskenään. Pelisääntöjä voi sopia yhdessä muiden perheiden kanssa, jotta niistä on helpompi pitää kiinni. Apua ja tukea rajojen asettamiseen saa esimerkiksi koulukuraattoreilta, nuorisopalveluilta tai MLL:n vanhempainpuhelimesta, Vento vinkkaa.  

Virtuaalischoolsout-ohjelmassa on muun muassa Lappeenrannan Sammontorin nuorisotilojen Instalivenä toteutettava kokkisota sekä Imatran sähköinen verkkonuorisotila, joka on perjantaina 29.5. auki klo 21.00 saakka. Kaikki virtuaalivinkit koulun päättäjäisten viettoon löydät verkosta: https://bit.ly/2WKGAnq

Lappeenrannassa nuorisotoimi jalkautuu 29.5. nuorten pariin omin voimin ja 30.5. osana seurakuntayhtymän organisoimaa School’s Out-jalkautumista. Imatralla jalkautuva nuorisotyö käynnistyy kesäkuun alussa. Molemmissa kaupungeissa on kesän aikana luvassa myös ohjattua toimintaa nuorille, minkä lisäksi osa nuorisotiloista avataan AVI:n ohjeistukset huomioiden kesäkuun aikana. Nuorisotilojen avaamisesta sekä kesän toiminnasta tiedotetaan tarkemmin kaupunkien nuorisotoimien omilla verkkosivuilla. 

Lisätiedot:

Marika Vento
Vastaava nuoriso-ohjaaja
Imatran kaupunki
puh. 020 617 7279
marika.vento@imatra.fi 

Kimmo Hölkki
vs. nuorisotoimenjohtaja
Lappeenrannan kaupunki
puh. 0400 154 596
Kimmo.Holkki@Lappeenranta.fi

Mediatiedote 20.5.

Xamkin virtuaalisia valmistumisjuhlia tähdittää Pete Parkkonen

Xamkin valmistumisjuhlat järjestetään virtuaalisena eli verkkovälitteisesti perjantaina 29. toukokuuta. Juhlat juontaa tv-juontaja Kristoffer Ignatius ja musiikkiesityksistä vastaa laulajatähti Pete Parkkonen. 

-  Opintojen saattaminen loppuun on juhlan aihe niin valmistuvalle kuin korkeakoulullekin. Poikkeusolot eivät tee asiasta yhtään vähempää juhlimisen arvoista. Niinpä haluamme pitää kiinni kevätjuhlaperinteestämme ja toteutamme sen nyt näin virtuaalisesti – valmistuvat opiskelijat ovat varmasti juhlan ansainneet, rehtori Heikki Saastamoinen sanoo.

Suora lähetys Xamkin verkkosivuilla alkaa juhlapäivänä klo 13.00 ja se on avoin kaikille katsojille. Sivuilla on myös nähtävillä valmistuvien nimet, ennakkoon lähetetyt terveiset juhlijoille sekä valmistuvien juhlatunnelmia sosiaalisesta mediasta poimittuna.

Juhlaa varten valmistetaan myös Xamk-kakku, jonka resepti jaetaan ennakkoon, jotta jokainen voi halutessaan leipoa kakun nautittavaksi juhlaa katsellessa! Kakun loihtii Xamkin restonomiopiskelija Rita Paunimäki.

Juhlalähetyksestä tulee myös tallenne, joten tunnelmiin voi palata vielä juhlapäivän jälkeenkin. Lähetyksen tuotannosta vastaa Xamkin oma mediatuotantoyhtiö Darcmedia.

Xamkista valmistuu toukokuussa yhteensä lähes 400 opiskelijaa. Lisäksi nyt juhlistetaan kaikkia viime joulun jälkeen valmistuneita. Tavallisesti Xamkin valmistumisjuhlia vietetään kampuspaikkakunnilla aina toukokuussa ja joulukuussa, mutta nyt, kun suuria tilaisuuksia ei voida koronaepidemian vuoksi järjestää, pidetään juhlat ensimmäistä kertaa verkossa ja koko Xamkin yhteisinä.

*****

Lisätietoja: viestintäsuunnittelija Heli Kauppinen, 0408423413, heli.kauppinen@xamk.fi

Toivomme medialta pyynnöt haastateltavista opiskelijoista viimeistään ma 25.5., jotta voimme palvella teitä mahdollisimman hyvin!

Valmistuvien opiskelijoiden nimet toimitamme medialle viimeistään 26.5. ja ne ovat julkaisuvapaita 29.5.

Pete Parkkosen kuva: https://www.warnermusiclive.fi/wp-content/uploads/2013/03/pete_kevat2020_bg.jpg

Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Hanna Holopainen (vihr) esittää Reserviläisliiton internetsivuilla julkaistussa asiantuntijablogissaan asevelvollisuusjärjestelmän yhdenvertaisuusloikkaa.

- Nykyinen järjestelmä ja maanpuolustusvelvollisuuden suorittamistapa sulkee ulkopuolelle myös suuren joukon motivoituneita nuoria, joilla on esimerkiksi jokin sairaus, vamma tai rajoite. Kokonaisturvallisuuden kannalta olisi järkevää ottaa mieluummin heidät mukaan turvallisuutemme rakentamiseen, kuin jättää heidän potentiaalinsa kokonaan hyödyntämättä.

Kansanedustaja Holopainen nostaa blogissaan esiin kansalaispalvelusmallin.

- Malli voisi käsittää asepalveluksen, jota täydennettäisiin kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen keskittyvällä palvelusmuodolla.

Reserviläisliitto on jo aiemmin esittänyt parlamentaariselle komitealle antamassa lausunnossaan selvitettäväksi asepalveluksen rinnalla toteutettavaa kansalaispalvelusta, jonka suorittaisivat naiset sekä ne miehet, jotka eivät suorita asepalvelusta. Järjestelmän tulisi korvata nykyinen siviilipalvelus ja sillä tulee pyrkiä rakentamaan lisää suorituskykyä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Reserviläisliitto pitää nykyistä siviilipalvelusta toimimattomana, sillä eri hallinnonaloilla ei ole suunnitelmia siviilipalveluksen suorittaneiden hyödyntämisestä kriisiaikana tai poikkeusoloissa.

Toinen merkittävä yhdenvertaisuusloikka olisi kansanedustaja Holopaisen mukaan kutsuntojen ulottaminen naispuoliseen väestönosaan.

- Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta. Kutsunnat ovat nuorten miesten osalta osoittautuneet myös tehokkaaksi keinoksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Kutsuntoihin liittyy kattavat terveystarkastukset ja kutsunnoissa nuorisotyö ja muutkin toimijat tarjoavat tukea ja apua syrjäytymisvaarassa oleville kutsunnanalaisille.

Reserviläisliitto on myös esittänyt kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa.

Reserviläisliiton asiantuntijablogisarjaan kutsutaan kirjoittamaan ulkopuolisia asiantuntijoita, vaikuttajia ja päättäjiä. Blogisarjan aiempia kirjoittajia ovat kansanedustajat ja parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean jäsenet Ilkka kanerva (kok), Joona Könttä (kesk), Tuula Väätäinen (sdp) ja Jari Ronkainen (ps).

Kansanedustaja Hanna Holopaisen asiantuntijablogi luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoa asiasta antaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg, p. 040 064 0755, olli.nyberg@reservilaisliitto.fi

Koulutukseen haki yhteensä yli sata, joista 10 henkilöä valittiin koulutukseen. Barona koordinoi koulutukseen valittujen rekrytointiprosessin.

- Koulutusyhteistyö Carunan kanssa parantaa merkittävästi sähköverkonrakennusalan osaajien saatavuutta. Kärkiryhmäkoulutukseen hakeneet edustivat laaja-alaista osaamista sähköalalta. Olemme erittäin tyytyväisiä koulutusohjemaa kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta, kertoo Baronan liiketoimintajohtaja Markku Leinonen.

Neljä yritystä (N3M Power Oy Ab, Nordic Electro Power Oy, Exsane Oy, Despro Engineering Oy) työllistävät Kärkiryhmä-koulutukseen valitut henkilöt Baronan kautta.

Koulutus alkaa etäopetuksella 25.5. ja lähiopetukseen siirrytään Seinäjoelle 3.6.

Koulutuksen ensimmäisistä viikoista vastaa Sedu Ecucation Oy. Koulutus jatkuu Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen harjoitusradalla kahden viikon ajan tutustumalla sähköverkon asennusten ja kytkentöjen harjoittelun merkeissä. Tämän jälkeen kärkiryhmäläisillä on valmiudet työskennellä turvallisesti harjoittelijoina sähköverkon rakennus- tai purkutyömaalla ja he siirtyvät työmaaharjoitteluun verkonrakennusyhtiöihin juhannuksen jälkeen.

- Vallitsevat olosuhteet eivät vaaranna koulutusohjelman turvallista toteuttamista. Olemme laatineet kattavat ohjeet lähiopetusjaksoille. Koulutusohjelmaan osallistuvat ja kouluttajat voivat turvallisin mielin osallistua Kärkiryhmä-koulutusohjelmaan, kertoo liiketoimintapäällikkö Joona Aro Sedu Education Oy:stä.

Kärkiryhmäläiset palaavat koulun penkille syksyllä. Koulutusohjelmassa on varauduttu opetuksen jatkamiseen turvallisesti, vaikka poikkeusolot jatkuisivatkin. Koulutus päättyy lokakuussa 2020.

- Nyt käynnistyvässä koulutusohjelmassa koulutetaan sähköasentajia, jotka osaavat sekä teorian että käytännön. Kärkiryhmästä valmistuvat pääsevät rakentamaan ja pitämään kunnossa modernin yhteiskunnan selkärankaa aitiopaikalla, sanoo Carunan henkilöstöjohtaja Tommi Saikkonen. 

Lisätietoja:

Caruna Tommi Saikkonen, henkilöstöjohtaja, tommi.saikkonen(at)caruna.fi, puh. 050 5544736
Barona Markku Leinonen, liiketoimintajohtaja, markku.leinonen(at)barona.fi, puh. 050 472 6723
Sedu Education Oy Joona Aro, liiketoimintapäällikkö, joona.aro(at)sedu.fi, puh. 040 8683076

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakavat kymmenettä kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. Stipendit jaetaan oppilaille koulujen kevätjuhlissa. Lista stipendin saavien kotipaikkakunnista ja kouluista löytyy tiedotteen lopusta.

Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat hakivat stipendejä oppilailleen. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, mitä tietokirjoja oppilas on lukenut, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee. Stipendejä hakivat monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opettajat. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi stipendinsaajat.

Tietokirjoja luetaan tiedonhalusta ja ymmärryksen syventämiseksi

Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjallisuutta, koska he haluavat kehittää ajatteluaan ja avartaa arvomaailmaansa. Nuorista välittyi kuva monipuolisina lukijoina, jotka haluavat syventää ymmärrystään heitä kiinnostavista aiheista. Monet lukivat laajasti kirjoja perehtyäkseen tiettyyn aihepiiriin tai harrastukseensa syvemmin. Hakemuksissa mainittu harrastusten kirjo vaihteli musiikista esitystekniikkaan ja linnuista japanin kieleen ja matematiikkaan. Osa nuorista taas valmistautui tuleviin jatko-opintoihinsa lukemalla esimerkiksi lääketieteen alan teoksia.

Tänä vuonna hakemuksissa mainittujen teosten aihepiirit hajautuivat tavanomaista enemmän, mutta historia säilytti paikkansa kestosuosikkina. Muita usein toistuvia aiheita olivat mm. yhteiskunta, psykologia, filosofia, politiikka ja tähtitiede. Elämäkertoja listattiin hakemuksissa erityisen runsaasti, ja useimmiten mainitaan urheilijoista ja muusikoista kertovia teoksia.

Tietokirjallisuudesta saatu osaaminen näkyy hakemusten mukaan perusteellisissa koevastauksissa, esseissä ja esitelmissä. Hittikirjailijana oli tänäkin vuonna Yuval Noah Harari.

Stipendit kannustavat lukemaan tietokirjallisuutta

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Tänä vuonna stipendi on sadan euron arvoinen lahjakortti Suomalaiseen Kirjakauppaan. Stipendien lisäksi Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö tukevat koululaisten mahdollisuutta tutustua tietokirjallisuuteen myös tietokirjailijavierailuin. Koulut voivat hakea tietokirjailijavieraita keväisin ja syksyisin kertomaan työstään, kirjoistaan ja niiden taustoista. Vierailijoita voi hakea seuraavan kerran elokuussa 2020 ja tietokirjastipendejä keväällä 2021.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry | 050 574 5296 | eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi | www.laurijantinsaatio.fi 

 Stipendin saajat opiskelevat seuraavilla paikkakunnilla ja seuraavissa kouluissa:

Useissa kevään 2020 ylioppilaskirjoituksissa menestyneissä lukioissa on opiskeltu äidinkieltä ja kirjallisuutta Älyn avulla. Kymmenen kärkilukion joukosta Äly-oppimisympäristöä käytti seitsemän.

Äly on äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen valmentava digitaalinen oppimisympäristö, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut yhdessä Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Yksi Älyä käyttävistä lukioista on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. ”Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeet menivät lukiossamme oikein hyvin”, kertoo opettaja Tuula Uusi-Hallila. Heillä kaikki lukion abiturientit käyttävät Älyä. ”Opiskelijat hyötyvät eniten eritasoisista esimerkkivastauksista, joita Älyssä on kattavasti. Opettajalle iloa on erityisesti lukutaidon tehtäväpankista, josta on helppo valita sopivia tehtäviä”, Uusi-Hallila sanoo.

Esimerkkivastauksilla Uusi-Hallila viittaa autenttisiin ylioppilaskokeissa kirjoitettuihin vastausteksteihin, joita Älyssä on satoja. Vastausten historia juontaa juurensa vuoteen 1948, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkoi yhdessä Äidinkielen opettajain liiton kanssa julkaista kirjana kunkin vuoden äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen tehtävät ja valikoiman opiskelijoiden vastaustekstejä. Äly on suoraa jatkoa pitkälle perinteelle (ks. tiedote).

Älyä on hyödynnetty myös Paltamon lukiossa. ”Osasimme odottaa, että ylioppilaskirjoitukset menevät hyvin”, iloitsee äidinkieltä ja kirjallisuutta opettava Henna Honkanen. Tänä vuonna heidän pieni lukionsa ylsi ylioppilaiden keskiarvon perusteella 16. parhaaksi yli viiden ylioppilaan lukioksi. Nousu on huima, sillä viime vuonna lukio oli sijalla 272. ”Äly on tarjonnut abikursseille hyviä tehtäviä. Opiskelijat ovat pitäneet lukutaidon esimerkkivastauksia hyödyllisinä”, kertoo Honkanen.

Äly on tarjonnut kuluvana lukuvuonna ensimmäistä kertaa oppimateriaalia kursseille Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8) ja Lukutaitojen syventäminen (ÄI9). Kurssimateriaalien ja Älyn muun harjoitusmateriaalin avulla abiturientit ovat voineet ja voivat myös jatkossa valmistautua tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin. Kesän aikana Äly täydentyy kevään ylioppilaskokeissa kirjoitetuilla eritasoisilla esimerkkivastauksilla. Esimerkkivastauksia on sekä lukutaidon että kirjoitustaidon tehtävistä, ja ne kaikki on pisteitetty. Osa lukutaidon vastauksista on kommentoituja. Vastaukset ovat opettajien ja opiskelijoin käytettävissä heti seuraavan lukuvuoden alussa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Oppimateriaalien kustannustoimittaja Kaisa-Maija Eeli, kaisa-maija.eeli@finlit.fi, p. 050 593 2012

Katso lyhyt esittelyvideo
Tutustu Älyyn
Suomen lukioiden suoritustiedot

Mikkelissä Tertin kartanon luontopolulle taiteillaan iloa kaikille kävijöille. Sairilan koulun oppilaat luovat istuttamaansa Suomi 100 -metsikköön kivistä eläinhahmoja, jotka tervehtivät luontopolulla liikkujia. Oppilaat loihtivat taideteoksensa keskiviikkona 27.5.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija Lyydia Lehtomäen ohjaama yhteisöllinen luontotaidetoteutus kannustaa lapsia liikkumaan luontoon ja nauttimaan taiteen tekemisestä luonnon materiaaleista. Samalla tuotetaan iloa muille: Tertin kartanon luontopolun kulkijoille ja kuvien kautta verkossa laajemminkin nähtäväksi. 

– Tapahtumapäivän 27.5. pääosassa ovat yhteisöllisyys näinä erikoisina aikoina, yrityksen yhteiskuntavastuu sekä pieni seikkailullisuus, elämykset ja oivallukset, kertoo projektipäällikkö Marita Mattila Xamkista.

Oppilaiden tekemät kiviset taideteokset ovat nähtävissä Tertin luontopolulla kesän 2020 ajan.

– Suomalaisen maaseutumatkailuyrityksen tarjoamat luontoelämykset sekä puhtaus, hiljaisuus ja turvallisuus ovat asioita, jotka yleensä tekevät vaikutuksen asiakkaisiimme, sanoo Tertin kartanon yrittäjä Pepita Pylkkänen. – Luontopolun varressa on jo paljon nähtävää, mutta lasten toteuttamaa ”eläinpuistoa” odotamme kyllä innostuneesti ja uteliaisuudella.

Median edustajien on mahdollista päästä seuraamaan lasten luontotaidetoteutuksia keskiviikkona 27.5.2020 klo 11-12. Samalla on mahdollisuus haastatella

-          projektipäällikkö Marita Mattilaa Symbioosi-hankkeesta

-          harjoittelija, yhteisöpedagogiopiskelija Lyydia Lehtomäkeä Symbioosi-hankkeesta

-          yrittäjä Pepita Pylkkästä Tertin Kartanosta

-          Sairilan koulun 2A-luokkalaisia sekä opettaja Satu Aaltoa.

Lisätiedot:

Marita Mattila, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 050 312 5094  
marita.mattila@xamk.fi

Luontotaidepäivän toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoima, Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama Symbioosi-hanke, jonka tavoitteena on auttaa alueen yrityksiä hyödyntämään yhteiskehittämisen mahdollisuuksia.

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/symbioosi/

Oulun Steinerkoulussa saatiin idea kokeilla globaalikasvatusta valinnaisaineen muodossa. Koulu on toiminut Taksvärkki ry:n Maailmankansalaisen kouluna keväästä 2018 lähtien. 

”Oli hienoa huomata, kuinka valinnaiskurssin myötä oppilaat laajensivat selvästi elinpiiriään ja ajatuksiaan: he selvästi pohtivat enemmän asioita muiden; kavereiden, luokan ja jopa globaalin elinpiirimme näkökulmasta. Osa oppilaista havahtui myös ajattelemaan, miten moni haaste on globaalisti monella tapaa yhtenevä”, kertoo opettaja Liisa Lauri Oulun Steinerkoulusta.

Uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin

Palautteen perusteella osa oppilaista on valinnaisaineen myötä herännyt ajattelemaan vaikuttamista ja globaaleja keskinäisriippuvaisuuksia.

Vastuuopettajana toimineen Liisa Laurin mielestä Maailmankansalaisen koulu -verkoston toimintana toteutettu globaalikasvatuksen valinnaisaine onnistui hyvin. Lauri koki saaneensa Taksvärkiltä tukea ja tsemppiä kokonaisuuden luomiseen ja jäsentämiseen.

”Oppilaiden loppupalautteissa muutama mainitsi, että on valinnaisaineen kautta ymmärtänyt yhä enemmän, että juuri minä voin vaikuttaa asioihin. Tämähän on tosi iso asia, kun osasta oppilaista selvästi tuntuu, että tilanne on toivoton ja mihinkään ei voi nuoret vaikuttaa.”

Globaalikasvatuksen valinnaisaineen keskiöksi muodostui Oulun Steinerkoulussa nuorten vaikuttaminen. Kurssi toteutettiin alusta asti yhteistyössä koulun ja Taksvärkin kesken. Valinnaiskurssille osallistui parikymmentä 7.–9.-luokan oppilasta, joille kurssi merkitsi yhtä vuosiviikkotuntia globaalikasvatusta lukuvuoden aikana.

Globaalikasvatus onnistuu myös etäopetuksessa

Syyskaudella nuoret pohtivat omia vaikuttamistottumuksiaan ja haasteellisiksi kokemiaan asioita omassa lähiympäristössään. Muutosta peräänkuulutettiin mm. Oulun pyöräilymahdollisuuksiin, eläinten oikeuksiin ja median politikoitumiseen.

Valinnaiskurssin kevään osuus toteutettiin täysin etänä koronaeristäytymisen vuoksi. Etätapaamiset innostivat osaa oppilaista osallistumaan jopa aktiivisemmin. Osalle itsenäisesti tehdyt pohdintatehtävät synnyttivät jopa syvällisempiä mietteitä kuin luokkahuoneessa.

“Eräällä tapaamiskerralla oppilaat pohtivat mm. tasa-arvoa ja sitä, miten sen osalta Suomikaan ei ole ehkä vielä valmis.”

Kevään kuuden tapaamiskerran aikana oppilaat pääsivät käsittelemään laajasti globaalikasvatuksen eri teemoja: tasa-arvoa, kriittistä medialukutaitoa, eurosentrismiä, syrjintää, lapsen oikeuksia, kestävää kehitystä ja Agenda 2030:a sekä aktiivista kansalaisuutta.

Liisa Lauri kokee, että yhteiset suunnittelut Taksvärkin asiantuntijoiden kanssa ovat antaneet hänen työlleen vahvan pohjan sekä tietoa ja tukea opetukseen. Järjestöyhteistyö on ollut antoisaa niin opettajalle, oppilaille kuin koko koululle.

Taksvärkki ry hakee uusia kouluja Maailmankansalaisen koulu -verkostoon. Koulut voivat hakea mukaan 1.6.2020 mennessä. Lisätietoja antaa globaalikasvatuksen suunnittelija Hanna Hjerppe, hanna.hjerppe@taksvarkki.fi, 050 512 4171.

Väestöliiton kevätkokouksen kannanotto 25.5.2020

Kansalaisyhteiskunnan tulee auttaa nuoria uskomaan tulevaisuuteen

Lukuvuosi päättyy poikkeustunnelmissa. Valmistujaisjuhlia ei tule, koulu- ja opiskeluyhteisöt hajoavat kukin suunnilleen. Osalla jää tutkinto saamatta; etäopiskelun ja valintakokeiden poikkeusjärjestelyt ahdistavat. Kaksi kolmesta teini-ikäisestä kertoo, että koronavirus on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassa olevia.

Moni nuori on menettänyt kesätyömahdollisuuden, ja taloudellista tilannetta kuormittaa huoli myös perheen elannosta. Harrastukset ovat jäissä, eikä kavereiden kanssa voi viettää aikaa normaaliin tapaan. Läheisyyden ja seksin kaipuuta on tavallista vaikeampaa täyttää. Mielenmaisema on monilla apea.

Iso osa nuorista pystyy sopeutumaan poikkeustilanteeseen ja jopa löytämään siitä jotain myönteistä. Niillä, joilla vaikeuksia on ollut jo ennen nykytilannetta, on suuri riski joutua ongelmien pahenevaan kierteeseen. Julkisia palveluita kuten seksuaali- ja mielenterveyspalveluita on rajoitettu. Nuorten huoli kuuluu sekä kyselytutkimuksissa että Väestöliiton ja muiden järjestöjen verkkopalveluissa.

Jotta nuoret voisivat uskoa tulevaisuuteen, he tarvitsevat toivoa. Toivoa syntyy vain, jos nuorten ääntä kuullaan ja he osallistuvat heitä ja koko yhteiskuntaa koskeviin päätöksiin. Nuoret eivät saa jäädä toimenpiteiden kohteiksi. Väestöliiton kanta on, että nuorten tulee olla osallisia päätettäessä kaikista heitä koskevista asioista niin poikkeusolojen jatkuessa kuin niistä pois siirryttäessä.

Jokainen nuori on tärkeä ja nyt tarvitaan kestäviä, pikaisia päätöksiä, jotka pitävät yllä aikuistuvan sukupolven toivoa tulevasta.

Kaiken avain on saada talous toipumaan nopeasti, jottei synny pitkäaikaista työttömyyttä. Talouden ongelmat iskevät kovimmin ja pitkäaikaisimmin lapsiin ja nuoriin. 1990-luvun laman opetuksia oli, ettei pidä säästää lasten ja nuorten arkeen suoraan vaikuttavista toimista kuten varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökuntaresursseista, harrastus- ja iltapäivätoiminnasta, seksuaalikasvatuksesta ja lapsiperheiden kotipalvelusta. Väestöliitto esittää, että perheiden, lasten ja nuorten palveluihin, tulonsiirtoihin ja koulutukseen panostetaan vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Poikkeusolojen varjolla kunnat eivät saa vähentää nuorille tärkeitä matalan kynnyksen seksuaaliterveys- ja mielenterveyspalveluita.

Tällä hetkellä maailmassa elää historian suurin nuorten sukupolvi. Kestävä kehitys on riippuvainen siitä, minkälaisia mahdollisuuksia nuorilla on suunnitella elämäänsä. Väestöliitto esittää, että kehitysyhteistyöstä ja varsinkaan seksuaaliterveyden ja –oikeuksien edistämisestä, ei leikata talouspaineista huolimatta. Ilman seksuaalikasvatusta ja seksuaaliterveyspalveluita nuoret eivät voi tehdä itselleen ja yhteisölleen edullisia valintoja.

Väestöliitto on strategiansa mukaisesti toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla. Kun nuoret kokevat, että heidän elämällään on tarkoitus ja he pystyvät visioimaan tulevaisuutta, heillä on toivoa. Toivoa ruokkivat osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemukset.

Lähteet:

Demin, Allianssin, Pelastakaa lasten, Väestöliiton ja Yeesi ry:n verkkokysely #MPkorona

Lasten ja Nuorten Säätiön verkkokysely

SAKKI ry:n ja OSKU ry:n kysely

Suomen Lukiolaisten liiton kysely