Työkokemuksen kerryttäminen jo opintojen alkuvaiheessa on ammatillisille opiskelijoille tärkeää. Ammattiopisto Liven ensimmäisen vuoden kiinteistönhoitajaopiskelija Jani Malk on viettänyt kevään työharjoittelussa Espoon kaupungin Tilapalveluissa. Yhteistyö on sujunut positiivisella asenteella ja oma-aloitteinen Jani on saanut työnantajaltaan kehuja.

Jo useampi Ammattiopisto Liven kiinteistönhoitajaopiskelija on kerryttänyt työkokemustaan työharjoittelussa Espoon kaupungin eri toimipaikoissa. Yhteistyö Liven ja Espoon kaupungin välillä alkoi, kun kaupungin edustajat vierailivat Liven järjestämässä infotilaisuudessa, jossa kerrottiin mahdollisuudesta rekrytoida Liven opiskelijoita harjoitteluun.

- Ryhdyimme vastuualueellani miettimään tarjottua mahdollisuutta, ja sovimme tapaamisen Liven kiinteistönhoidon opettajan kanssa. Haluamme olla tukemassa tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä, jotta he pääsevät eteenpäin ja opiskeluihin kuuluva harjoittelupaikka löytyy, kertoo Tilapalvelujen palvelutuotannon aluepäällikkö Teuvo Vartiainen.

Jani aloitti maaliskuussa kahden kuukauden kiinteistönhoitoalan työharjoittelun Espoon kaupungin Tilapalveluissa. Työkohteisiin kuuluvat Saunalahden koulu sekä kaksi sen lähellä sijaitsevaa päiväkotia. Kiinteistönhoitajan työ on monipuolista ja liikkuvaa. Työtehtävät voivat vaihdella päivän aikana ilmanvaihtosuodattimien vaihdosta kaappien ruuvaamiseen sekä lamppujen vaihtamiseen. Työtä tehdään paljon ulkona, esimerkiksi tyhjennetään roska-astioita tai poistetaan hiekkaa talven jäljiltä. Työtehtäviä ei sopeutettu aloittelevalle ammattilaiselle erikseen.

- Yhteistyö Janin kanssa on sujunut hyvin. Jani on ahkera nuorimies, joka tekee hyvin töitä eikä lintsaile. Jani kulkee useimmiten työpäivän aikana mukanani, mutta kun ohjeistan Janin johonkin työtehtävään, hän osaa suorittaa tehtävän loppuun hyvin myös itsenäisesti. Erityisesti Jani tykkää käydä itsenäisesti roskisten tyhjennyskierroksella, kertoo Janin ohjaajana toimiva Espoonlahden alueen kiinteistönhoitaja Tapio Lehikoinen.

Erilainen kevät

Koronakevät on muuttanut monen päivittäistä arkea ja työnkuvaa. Janin työtehtäviin vallitseva tilanne ei ole juuri vaikuttanut, sillä kiinteistönhoitajana hän työskentelee enimmäkseen ulkotiloissa, missä tartuntariski on pienempi.

- Olen yleensä päivät töissä koululla maanantaista torstaihin klo 7 – 13. Koulujen ollessa suljettuina sai tehdä töitä ihan rauhassa, vain päiväkodeissa oli ihmisiä, kertoo Jani Malk.

Opintoihin kuuluva harjoittelu oli Janille ensimmäinen.  Kiinteistönhoitoala on harjoittelusta saatujen kokemusten perusteella osoittautunut Janille mieleiseksi.

- Olen tykännyt tästä alasta. Olen viihtynyt Saunalahden koululla, erityisen mukavaa on ollut ulkona oleminen ja hiekan puhdistaminen. Työssä tulee oltua ulkona melkein koko ajan. Työharjoittelun aikana vielä mikään ei ole osoittautunut erityisen haastavaksi, myös perehdytys meni hyvin ja opin nopeasti, kertoo Jani.

- Olemme olleet tyytyväisiä Janin työpanokseen. Hän sopeutui hyvin työharjoitteluunsa, oppi työtehtävät hyvin ja pääsi työn rytmiin mukaan, kertoo Tapio Lehikoinen.

Myös Tilapalvelujen aluepäällikkö Teuvo Vartiainen on ollut tyytyväinen yhteistyöhön Liven kanssa.

- Espoon kaupungin ja Liven yhteistyö on sujunut hyvin ja uskon, että yhteistyömme jatkuu myös tulevaisuudessa. Liven kiinteistönhoidon opiskelijoita on ollut harjoittelussa myös muilla alueillamme, esimerkiksi Matinkylän ja Leppävaaran alueilla, sanoo Teuvo Vartiainen.

Jani sai Espoon kaupungilta positiivisen kokemuksen opiskelemastaan alasta ja työelämästä. Myös tulevaisuudessa hän haluaisi tehdä töitä kiinteistönhuollon parissa. Kysyttäessä Jani antaa neuvon muille opiskelijoille, jotka ovat vasta lähdössä ensimmäiseen työharjoitteluunsa:

- Ei kannata olla ennakkoluuloinen, vaan ottaa työ kuin työ hyvin vastaan, sanoo Jani.

THINKING PORTFOLIO OFFERS THE PROVINCE OF NORTH HOLLAND SUPPORT FROM IDEA PHASE TO PROJECT COMPLETION

The Province of North Holland administers the province of the same name; a province with over 2.8 million inhabitants spread over 47 municipalities. The Province of North Holland works on technological innovations, smart infrastructure, energy transition and nature development, among other things. This way, the province makes an important contribution to society!

All projects with an information/ICT aspect  carried out within the province of North Holland are part of the i-Portfolio. This i-Portfolio was recorded and maintained using multiple spreadsheets and various reports. Within the CIO office the need arose for supporting project portfolio management software. Thinking Portfolio was chosen following a thorough selection process.

In the first configuration, the i-Portfolio projects were recorded. Consider for example a project map with basic data, milestones, risks, issues, involved resources and dependencies with other projects. This made the many spreadsheets we used redundant. The employees of the province who work with Thinking Portfolio now have access to all types of reports. For example, project leaders record their monthly status reports in Thinking Portfolio.

During the first year, we also considered using Thinking Portfolio in the pre-project phase. For this purpose, the idea module was introduced at the beginning of 2020. In the ideas module we record the ideas and wishes (the funnel) collected by the information managers during their conversations with business managers. Next, the ideas and wishes are, step-by-step, further developed into a business case in Thinking Portfolio. Once the business case has been approved, an idea is converted into a new project at the push of a button. The relevant data recorded with the idea is copied to the new project. This way, Thinking Portfolio now offers us support for our working method... from the first idea phase to the completion of the project.
 

Why PMO Institute?

PMO Institute initially gave an appealing presentation on the possibilities of Thinking Portfolio. It was recommended to start small. After the province of North Holland had selected the Thinking Portfolio software with PMO Institute as supplier, the working method and development methodology used by the province of North Holland was explained in a few sessions. In these sessions PMO Institute showed implementations of similar configurations at other organisations, which would require small adjustments to make them suitable for the province of North Holland. Thus the first configuration was delivered and implemented in a relatively short period of time. Since then, changes and additions have been made through new releases. The ideas module is the most recent addition.

Lisätiedot:

Professoriliiton tilaaman kyselyn mukaan yliopistot ovat pärjänneet poikkeustilassa pääasiassa hyvin. Suurinta huolta akateemisten johtajien keskuudessa on herättänyt henkilöstön hyvinvointi sekä jaksaminen poikkeuksellisessa tilanteessa. Johtajat kokivat pandemian häirinneen eniten henkilöstöjohtamista, tutkimusta, kansainvälistä toimintaa ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. 

Haasteina akateemiset johtajat nostivat esiin oikean ja ajantasaisen tiedon saamisen henkilöstöstä ja sen hyvinvoinnista. Ylipäätänsä päivittäisjohtaminen on hankaloitunut ilman kasvokkaisia tapaamisia ja sosiaalisia kontakteja. Johtajat kokivat, että henkilöstöjohtamiseen, yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin tulee poikkeuksellisena aikana kiinnittää entistä enemmän huomiota. 

Huomattavan moni kyselyyn vastanneista mainitsi erilaiset ajankäytön haasteet. Pitkään suunniteltuna olleita aikatauluja on jouduttu muuttamaan äkillisesti, työmäärä on kasvanut merkittävästi ja kokouksia on useiden vastaajien mukaan paljon tavallista enemmän. Työpäivät ovat poikkeustilanteen aikana venyneet entistäkin pidemmiksi. Moni vastaajista kokee joutuvansa olemaan jatkuvasti tavoitettavissa, mikä vaikeuttaa työstä irtaantumista ja heikentää palautumista. 

- Yliopistoissa työskentelevien työmäärä on ollut jo pitkään todella suuri ja koronapandemia on kasvattanut sitä entisestään. Koko henkilöstön – myös johtajien työssäjaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, muistuttaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Toisaalta useissa vastauksissa kerrottiin myös positiivisista kokemuksista; kuinka etäyhteydet ja etätyökalujen käyttöönotto ovat toimineet ja sujuneet yllättävänkin hyvin ja ilman suurempia teknisiä ongelmia. Siirtyminen fyysisistä palavereista etäpalavereihin on lyhentänyt tapaamisten kestoa, lisännyt osallistujien määrää, parantanut osallistujien ennakkovalmistautumista ja tehostanut kokouskäytäntöjä. Myös päätöksenteon koettiin tehostuneen. Yhteydenpito kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on helpottunut. 

Professoriliiton tilaamaan kyselyyn vastasi kaikissa suomalaisissa yliopistoissa työskenteleviä rehtoreita, vararehtoreita ja dekaaneja. Kyselyn toteuttivat Tampereen yliopiston tutkijat Elias Pekkola, Taru Siekkinen ja Emmi-Niina Kujala.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757; 

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725

Meidän arki on tavallista, mutta monella tavalla myös aika ihmeellistä. Koska niissä tavallisissa hetkissä on muutoksen voima, halusimme kertoa sinulle juuri niistä. Näyttää sen, mikä tekee Iceheartsin toiminnasta erityistä ja erityisen tehokasta.

Tiedotesarjamme kolmannessa osassa ääneen pääsevät Icehearts-lapset ja -nuoret. Sarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa ääneen pääsee yhteisö keskiössä olevien lasten ympärillä.

”Hän ei koskaan menettänyt toivoaan minuun - ei edes kaikkein vaikeimpina hetkinä”

Kävimme kasvattajan ja muiden lasten kanssa yhdessä metsäretkellä. Meillä oli mukana eväät; voileipä, banaaneja ja mehua. Yhdessä oleminen tuntui erityisen hyvältä ja se, kun istuttiin kalliolla, syötiin eväitä ja juteltiin.

Kuulostaa liian yksinkertaiselta ollakseen tehokasta ja toimivaa. Totuus on kuitenkin se, että pienet teot ja tapahtumat haasteellisissa olosuhteissa elävän lapsen kohdalla, ovat juurikin niitä tärkeitä ja ratkaisevia. Toisinaan pillimehu metsässä ja kainalo, johon hetkeksi käpertyä maailmaa pakoon, pitävät elämän syrjässä kiinni.

Icehearts-kasvattajat ovat läsnä lasten elämässä aina kuusivuotiaista ja jatkavat rinnalla kulkemista yhteensä 12 vuotta. Kahdentoista vuoden varrelle mahtuu lapsesta riippumatta monta tärkeää ja ratkaisevaa hetkeä sekä virstanpylvästä. Niiden vuosien varrelle mahtuu myös monta merkityksellistä voileipää, metsäretkeä ja kalliolla istuskelua. Juuri sellaisista; turvallisista ja tavallisista arjen hetkistä, syntyy vakaa nauha, joka kannattelee haasteellisissa oloissa sekä vaikeissa paikoissa.

”Yhtenä vahvimpana kokemuksena muistan sen, että kasvattaja ei vain kuunnellut, vaan todella kuuli minua. Eikä hän koskaan tuominnut saman tien, vaan sain aina mahdollisuuden kertoa oman versioni ja sain ymmärrystä ja tukea, vaikka olisin toiminut tyhmästikin. Kasvattaja onnistui katsomaan asioita minun näkökulmastani.” 

Entinen Icehearts-lapsi, 22 vuotta, Helsinki

Lapsen näkökulma ja lapsen puolien pitäminen - ne ovat kaksi tärkeää asiaa, joihin Iceheartsin toiminta nojaa. Lapsiin ei koskaan suhtauduta ongelmatapauksina, vaan pyritään yhdessä lähteä rakentamaan parempaa elämää mahdollisuuksista käsin. Kasvattajat toimivat lasten elämässä paitsi turvana ja tukena myös toisinaan korvina asioille, joita ei uskalleta kertoa muille. Ongelmia otetaan vastaan yhdessä lasten kanssa ja lasta niissä tukien.

”Muistan, että meidänkin Icehearts-joukkueessa pojat tekivät paljon tyhmää. Näin jälkikäteen ajateltuna meistä monet olivat villejä ja railakkaita, ja usein ajauduimme ongelmatilanteisiin vaikkapa koulussa. Kasvattajan kanssa mietittiin yhdessä ongelmille ja haastaville tilanteille ratkaisuja. Muistan, että minulla oli aina sellainen olo, että kasvattaja on meidän puolella ja pyrkii ymmärtämään silloinkin, kun muut näkevät meissä vain joukon ongelmia.” 

Entinen Icehearts-lapsi, 22 vuotta, Helsinki

Lapsuuden haasteet ja huono-osaisuus voivat kurjimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Iceheartsin toiminnassa keskiössä on tarjota jokapäiväistä tukea lapsen elämään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rinnalla kulkee ihminen, Icehearts-kasvattaja, joka on tukena koulunkäynnissä, tarjoaa mielekästä tekemistä vapaa-ajalle kuin myös myötäeloa elämän eri vaiheissa toimien koko perheen tukena.

”Parasta on ollut se, kun kerran grillasimme tikulla makkaraa. Olimme silloin metsässä retkellä ja pääsimme myös onkimaan yhdessä kasvattajan kanssa. Yhtään kalaa emme saaneet.” 

Poika, 7 vuotta, Lappeenranta

”Tavallinen yhdessä oleminen on ollut minulle kaikkein tärkeintä ja se, että minulla on elämässä aikuinen, johon voin luottaa kaikissa tilanteissa.” 

Poika, 14 vuotta, Turku

Kokemus turvallisen aikuisen läsnäolosta ja välittämisestä voi kannatella lasta merkityksellisesti vuosien ajan. Haastavissa vaiheissa jo pelkkä tietoisuus siitä, että elämässä on aikuinen, joka tukee ja kuuntelee, on äärimmäisen tärkeää. Icehearts-joukkueissa tarjotaan myös mahdollisuus harrastamiseen ja vaikkapa retkiin sekä matkustamiseen lapsille, joille se ei ilman taloudellista tukea olisi mahdollista.

”Olen vasta vanhemmalla iällä ymmärtänyt, miten tärkeää oli, että sain harrastaa. Urheilu kannatteli ja antoi mahdollisuuden tukeutua joukkuekavereihin ja saada myös heistä turvaa elämään. Myös sillä, että pääsin Iceheartsin kanssa vaikkapa Särkänniemeen ja nuorisovaihtoon ulkomaille, oli iso merkitys yksinhuoltajan perheessä, jossa sellaiseen ei olisi ollut varaa. Sain tunteen, että se maailma kuuluu myös minulle.” 

Entinen Icehearts-lapsi, 22 vuotta, Helsinki

Lapsena saa opetella vuorovaikutustaitoja turvallisen aikuisen kanssa ja käydä läpi vaikka niitä hetkiä, missä yleensä menee hermo, joka saattaa purkautua ilmoille väkivaltana. Nuorena sisäinen maailma nielaisee ja voisi yksinäisyydessään ahdistaa, jos ei olisi luotettavaa aikuista, kenelle jutella. Tulla nähdyksi ja kuulluksi - sekä kunnioitetuksi omana itsenään. Lapsen ja nuoren itsetunto rakentuu pikku hiljaa tärkeäksi tukirakenteeksi, johon nojata elämää eläessä.

”Tunnen voivani tehdä asioita kasvattajan tuella ja avulla. Hän tuntuu luotettavalta ja voin puhua hänen kanssaan mistä tahansa - myös hyvin vaikeista asioista. Hänen avullaan pääsin myös joustavan perusopetuksen luokalle. Elämä tuntuu helpommalta.” 

Tyttö, 14 vuotta, Vantaa

Rinnalla eläminen jatkuu kaikissa hetkissä - myös vaikeissa, ja niissä, joissa on tehnyt virheen ja ollut vaikea. Silti elämässä on aina aikuinen, joka jää, vaikka muilla olisi palanut pinna jo moneen kertaan. Luottamus ja ote elämään eivät muodostu hetkessä, mutta kun ne on saavutettu, ollaan saatu aikaiseksi jotakin äärimmäisen ainutlaatuista ja lapsen koko elämää kannattelevaa.

”Mun kasvattaja on tosi kiva. Joskus hän suuttuu minulle, kun käyttäydyn tyhmästi. Sen jälkeen kuitenkin sovitaan, joka kerta.” 

Poika, 7 vuotta, Lappeenranta

Heräsikö sinulla kysymyksiä tai haluatko kuulla jostakin aiheesta vielä lisää? Ole meihin rohkeasti yhteydessä.

Erika Turunen, Icehearts: erika.turunen@icehearts.fi / +358 44 240 0349
Heli Thorén, Moon Shooters: heli.thoren@moonshooters.fi / +358 50 572 9377

Lappeenrannan kaupunki juhlistaa lukuvuoden päättymistä sekä valmistuvia koulujen päättäjäispäivänä lauantaina 30.5. klo 11.45 OP Etelä-Karjalan pääkonttorin katolta kuultavalla Suvivirrellä.

Lappeenrannan tapahtumapalveluiden ja 30-vuotista taivaltaan juhlivan Yle Radio Suomen yhteistyön ansiosta Lappeenrannassa esitettävä Suvivirsi kuullaan myös valtakunnallisesti Yle Radio Suomen taajuudella Lauantaitalkoot-ohjelman päätteeksi noin klo 11.45.

Kaupunki kutsuu kaikki mukaan kuuntelemaan ja laulamaan koulujen kevätjuhlissa perinteisesti yhdessä laulettua kappaletta.

Suvivirren esittää Tangomarkkinoiltakin tuttu Silla Pöyry

Suvivirren esittää nauhoitetaltioinnilla ilman säestystä 19-vuotias lappeenrantalaistaiteilija, vuoden 2019 Seinäjoen Tangomarkkinoiden finaalistakin tuttu Silla Pöyry, joka lähti toteutukseen mukaan hyvillä mielin.

- On erittäin hienoa olla mukana luomassa tärkeää yhteishenkeä, sitä tarvitaan tällaisina poikkeuksellisina aikoina. Suvivirsi on kappale, jota monet suomalaiset suut ovat laulaneet ja korvat kuulleet.

Suvivirrestä kuullaan Pöyryn versiossa kolme säkeistöä, joista viimeinen on Vantaankosken seurakunnan leikkimielisen kilpailun voittanut kirkkonummelaisen Tuuli Charalambousin säkeistöehdotus.

Lappeenrannan kaupungin opetustoimenjohtaja Mari Routti on mielissään lukuvuoden päätöstä juhlistavasta tempauksesta.

- Tämä on hieno ele, varsinkin kun tänä vuonna koko kouluyhteisön kevät- ja valmistujaisjuhlat valitettavasti jäävät koronatilanteen vuoksi järjestämättä. Tällä tavoin kevätjuhlien ehkä perinteisin ohjelmanumero voidaan toteuttaa uudella tavalla.

Routin mielestä myös lauantaina 30.5. kuultava Suvivirren tuore säkeistö sopii hienosti poikkeukselliseen aikaan, jolloin tulevaisuuden ennustaminen tuntuu olevan entistä haastavampaa.

- Koronan lisäksi on olemassa muitakin isoja haasteita, joiden ratkaiseminen saattaa tuntua jopa mahdottomalta. Tällaisia ovat esimerkiksi kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen sekä ilmastonmuutos.

- Itse uskon siihen, että parhaisiin mahdollisiin ratkaisuihin päästään, jos asioihin suhtaudutaan ratkaisukeskeisesti ja luotetaan siihen, että ongelmat on mahdollista ratkaista yhdessä. Keskeistä on erilaisten näkemysten kuuntelu ja rakentava yhteistyö.

Routin mukaan on myös muistettava, että Suvivirren merkitys koulujen kevätjuhlissa on perinteen siirtäminen.

- Oppilailla ja heidän perheillään on erilaisia maailmankatsomuksia ja siksi itse korostan tuoretta säkeistöä ajatellen nimenomaan luottamusta valoisaan tulevaisuuteen.

Kouluvuosi päätetään Lappeenrannassa kiitollisin mielin

Lappeenrannassa kouluvuosi päätetään opetustoimenjohtaja Mari Routin mukaan poikkeustilanteesta huolimatta kiitollisin mielin.

- Saimme toteutettua opetuksen yllättävänkin sujuvasti poikkeusjärjestelyiden aikana. Se ei olisi ollut mahdollista ilman vanhempia ja heidän sitoutumistaan sekä lapsia, jotka osaltaan sopeutuivat tilanteeseen kiitettävällä tavalla.

Routti kiitteleekin erityisesti koululaisia ja opiskelijoita siitä, miten hienosti he jaksoivat etäopiskeluajasta ja kouluun palaamiseen liittyneistä uusista järjestelyistä huolimatta.

- Kesälomalla kannattaa levätä, tehdä mukavia asioita ja nauttia vapaa-ajasta. Pidetään kaikki hyvin huolta siitä, että pysytään terveinä, jotta pääsemme aloittamaan uuden lukuvuoden syksyllä mahdollisimman normaalilla tavalla.

Lappeenrannassa 30.5. kuultava Suvivirsi:

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen
Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen
Nyt siunausta suopi taas lämpö auringon
Se luonnon uudeks luopi, se kutsuu elohon

Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa
Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa
Se meille muistuttaapi hyvyyttäs Jumala
Ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta

Vaik alkais kesät, talvet toisiaan muistuttaa
tai valon aikaa päästäis yhdes ei juhlimaan
Sä anna meidän, Luoja, oppia luottamaan
ett kirkkauttas pysty ei varjot voittamaan.

Lisätietoja:

Lappeenrannassa esitettävästä Suvivirrestä:

Tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio
puh. 0400 155 597, jorma.kallio@lappeenranta.fi

Lappeenrannan perus- ja lukiopetuksesta:

Opetustoimenjohtaja Mari Routti
puh. 040 8372646, mari.routti(a)edu.lappeenranta.fi

Etätyöskentely mahdollistaa osallistumisen ympäri Suomen

Pikkuli-sisällöt - animaatiosarja, kirjat ja tunnekortit sekä sovellukset - ovat käytössä jo useissa päiväkodeissa. Nyt Pikkulin ympärille on koottu valtakunnallinen verkosto varhaiskasvatuksen huippuammattilaisia Naantalista Rovaniemelle työskentelemään yhtenäisen Pikkuli-pedagogiikan kehittämiseksi. Pedagogisten sisältöjen jakelu suunnataan Suomen lisäksi kansainvälisille markkinoille, sillä iloinen Pikkuli-animaatiosarja on jo tunnettu kymmenissä maissa.

Pikkuli-kokonaisuuden ytimessä sosiaaliset taidot ja tunnetaidot

Pikkuli-pedagogien kehittäjäverkostoon saapui satakunta hakemusta, joista valittiin 20 osaajaa luomaan pohja Pikkuli-pedagogiikalle. “Pikkuli-animaatiosarja tehtiin mahdollisimman koskettavaksi ja hauskaksi lasten sisällöksi, ja opetuskäyttö on tullut jälkeenpäin. Sen vuoksi tarvitsemme Pikkuli-tarinoiden ympärille pedagogisen mallin ja lisäksi kattavat opetuskokonaisuudet eri ikäisille lapsille”, kertoo Pikkulin kehittäjä Metsämarja Aittokoski. 

Uusia yhteyksiä ja toimintatapoja

Myös Pikkulin parissa operatiivisena johtajana aloittanut, pitkään mm. Mediakasvatuskeskus Metkassa toiminnanjohtajana työskennellyt Meri Seistola iloitsee yhteistyöstä: “Asiantuntevan ja monialaisen kasvattajaverkoston kanssa on upeaa päästä kehittämään Pikkulin omia opetussisältöjä.“ 

Kehittäjäverkoston aloitustapaamiset pidettiin videopuheluina. ”Etätapaamiset olivat loistava ratkaisu! Mikäli koronan aiheuttamia kokoontumisrajoituksia ei olisi ollut, olisimme todennäköisesti aloittaneet tapaamisilla Etelä-Suomessa, mikä olisi karsinut osan upeista tekijöistä. Lisäksi kaikki ovat nyt tottuneet etätyöskentelyyn, mikä mahdollistaa täysipainoisen yhteistyön sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä on mielestäni hyvä osoitus siitä, miten yritykset voivat sopeutua koronarajoituksiin”, Seistola kuvailee. 

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) delar årligen ut pris till de studenter som fått högsta poäng i studentskrivningarna i modersmålet, historia och samhällslära i svenskspråkiga skolor. Prisen om 1 000 euro delas ut vid en virtuell ceremoni den 5 juni.

Följande studenter premieras:

Studentpriset i modersmålet tilldelas Jakob Holm, Topeliusgymnasiet i Nykarleby och
Joanna Fuhrmann, Gymnasiet Grankulla samskola

Studentpriset i historia tilldelas Emil Vasara, Gymnasiet Grankulla samskola

Studentpriset i samhällslära tilldelas Emil Vasara, Gymnasiet Grankulla samskola

Lärare och elever är en viktig målgrupp för SLS verksamhet. Med studentprisen vill SLS även främja intresset för universitetsstudier i svenska språket, historia och samhällsvetenskaper.

– Det känns fint att kunna belöna studenterna, de har gjort enastående prestationer och förtjänar verkligen att firas efter vårens ansträngningar, säger SLS forskningschef Christer Kuvaja.

Studentpriset instiftades 2016 och delas nu ut för femte gången.

För mer information om priset vänligen kontakta

Christer Kuvaja, forskningschef
09 618 771 01
040 152 2314
christer.kuvaja@sls.fi

För kontaktuppgifter till pristagarna vänligen kontakta

Lisbeth Kjellin, pris- och understödskoordinator
09 618 773 30
040 065 1564
lisbeth.kjellin@sls.fi

Kevään 2020 todistusvalinnan tulokset on julkaistu. Korkeakoulujen valintauudistuksen mukaisesti iso osa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella, loput opiskelupaikat täytetään valintakokeiden perusteella.

Vaasan yliopistossa on tarjolla kauppatieteiden, energia- ja informaatiotekniikan, tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen, hallintotieteiden sekä viestintätieteiden kandidaattiohjelmat. Tänä vuonna kandidaattiohjelmissa on haettavissa yhteensä 540 opiskelupaikkaa. Aloituspaikoista 70 prosenttia on varattu ensikertalaisille hakijoille.

Poikkeustilanne vaikutti valintaperusteisiin

Koronatilanteesta johtuen valintaperusteita on muutettu kandidaattiohjelmissa, joihin on valintakoe. Kauppatieteellisellä alalla valitaan laajennetun todistusvalinnan kautta 80 prosenttia hakijoista aikaisemman 60 prosentin sijasta. Myös tekniikassa lisättiin todistusvalinnalla valittavien määrää. Hallintotieteiden ja viestintätieteiden kandidaattiohjelmissa todistuksella valittavien osuus pysyi aiemmin ilmoitetussa 51 prosentissa.

Valintakokeet järjestetään kaksivaiheisina

Kaikissa hakukohteissa poikkeustilanteen vaatimat muutokset ovat vaikuttaneet valintakokeen järjestelyihin siten, että valintakoe järjestetään kaksivaiheisena. Ensimmäinen valintakokeen vaihe järjestetään kaikissa hakukohteissa etätoteutuksena, toinen vaihe joko etätoteutuksena tai fyysisenä lähikokeena yliopiston tiloissa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiseen vaiheeseen valitaan ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneitä hakijoita.

− Todistuksella valittavien määrää lisättiin ja otettiin käyttöön kaksivaiheinen valintakoe, joka karsii toiseen vaiheeseen pääsevien määrää. Näin fyysisiin lähikokeisiin osallistuu paljon vähemmän hakijoita kuin normaalisti, toteaa Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Etävalintakokeissa on nostettu esille vilpin mahdollisuus. Tämän estämiseen on Jokipiin mukaan varauduttu monella tapaa.

− Kysymyksiä on laadittu siten, ettei vastauksia löydy googlettamalla, vaan ne vaativat osaamista ja soveltamista. Kokeissa on aikarajat ja järjestelmä arpoo vastausvaihtoehdot hakijoille eri järjestykseen, Jokipii kertoo.

Vaasan yliopiston valintakokeiden ensimmäiset vaiheet ovat toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa, toiset vaiheet järjestetään kesäkuun puoleen väliin mennessä. Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 15. heinäkuuta.

Ensimmäisenä pidetään hallintotieteiden valintakoe keskiviikkona 27. toukokuuta. Seuraavana on vuorossa tekniikan alan ensimmäisen vaiheen valintakoe 28. toukokuuta.

Lisätiedot:

Vararehtori Annukka Jokipii, p. 029 449 8482
annukka.jokipii (at) univaasa.fi

Kuvateksti: Kuva vuodelta 2019 Vaasan yliopiston valintakokeista. Kuvaaja: Tiia Alkkiomäki.

Lappeenrannan lukioista valmistuu tänä keväänä yhteensä 279 ylioppilasta, joista 142 on Lyseon lukion opiskelijoita ja 137 Kimpisen lukiolaisia. Kimpisen lukion kevään ylioppilaista kaksi valmistuu aikuislukiosta ja 13 on kaksoistutkinnon suorittaneita. Itä-Suomen koulun lukiosta valmistuvia on tänä keväänä 24.

Kevään poikkeusoloista huolimatta lappeenrantalaiset opiskelijat ovat menestyneet ylioppilaskokeissa hyvin. Tänä vuonna Lyseon lukiossa kirjoitettiin peräti 84 laudaturia, kun kahtena edellisenä vuonna laudatureja on tullut 35 ja 36 kappaletta. Kimpisen lukiossa laudatureja kirjoitettiin tänä keväänä 36 kappaletta ja eximia-arvosanoja 104 kappaletta.

Yksi kevään ansioituneista ylioppilaista on Saimi Korttinen, joka valmistuu Lyseon lukiosta viiden laudaturin ja yhden eximian arvosanoilla. Äidinkielen ylioppilaskokeesta Korttinen kirjoitti täydet 120 pistettä, minkä ansiosta hänelle myönnetään 2000 euron arvoinen Suomen Kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendi.

Suomen Kulttuurirahasto myöntää Yrjö Koskisen stipendin kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa parhaiten äidinkielessä (suomi) onnistuneille ylioppilaille. Jaana Ortju Suomen Kulttuurirahastosta kertoo, että parhaimmillaan stipendejä on jaettu 14 kappaletta.

- Tänä keväänä stipendi jaetaan viidelle ylioppilaalle, joista kaksi kirjoitti äidinkielen viime vuonna.

Äidinkielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneen Korttisen mukaan valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin pitää sisällään koko lukioaikaisen työn. Äidinkielen ylioppilaskokeisiin hän valmistautui muun muassa suunnittelemalla etukäteen ajankäyttöä ja koetilanteessa toimimista.

- Kurssien ja niillä tehdyn työn lisäksi valmistauduin miettimällä esimerkiksi, millä tavoin lähden suunnittelemaan esseen runkoa tai tekemään muistiinpanoja lukutaidon vastausta varten. Lisäksi pohdin erilaisia näkökulmia esseitä varten. Lukutaitokoetta varten termit piti myös päntätä päähän ja niitä yhdistellä mahdollisimman laajasti, että pystyy kokeessa muodostamaan kokonaiskuvan tekstistä, joka eteen tulee, kuvailee Korttinen.

Lyseon lukion rehtorin Mika Luukkosen mukaan äidinkielen lisäksi Lyseon lukiolaiset menestyivät etenkin matematiikan ylioppilaskokeissa hyvin.

- Pitkän matematiikan kirjoittajamäärä oli meillä suuri ja kokelaista 25 % kirjoitti joko laudaturin tai eximian. Äidinkielestä tuli yhteensä 13 laudaturia. Saimi täräytti molemmat äidinkielen kokeet täysillä pisteillä, mikä taitaa olla poikkeuksellista Suomessa.

Kimpisen lukion opinto-ohjaaja Tuija Jaatinen kertoo, että Kimpisen lukion kevään ylioppilaskokeiden tulokset ovat linjassa aiempien vuosien kanssa, eikä koronapandemialla oletettavasti ole ollut arvosanoihin suurta vaikutusta. Sen sijaan koronakevät näkyy kasvaneena kiinnostuksena kesäopintoihin, minkä lisäksi syksyn ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut ennätysmäärä arvosanojen korottajia sekä täydentäjiä.

- Koronapandemian vuoksi kesätöiden saanti on vaikeutunut, mikä näkyy siinä, että erilaiset valmentavat linjat, avoimen yliopiston opinnot sekä preppauskurssit kiinnostavat opiskelijoita normaalia enemmän. Myös koronan takia keväällä siirtyneet kirjoituspäivät huolestuttivat jonkin verran opiskelijoita. Korkeakoulujen todistusvalinta sekä pääsykokeiden viime hetken muutokset näkynevät nekin syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrissä.

Jatko-opiskelupaikka on ajankohtainen asia myös pitkän matematiikan kirjoittaneelle Saimi Korttiselle, joka on hakenut Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä.  

- Minulla ei ole pitkän tähtäimen urasuunnitelmia tai -toiveita. Avoimin mielin mennään. Monet asiat kiinnostavat ja oppiminen ja opiskelu on itsessään sellainen juttu, joka on ollut minusta mieluisaa. Pitää katsoa mikä alkaa näyttämään sitten omalta jutulta.

Koronapandemian vuoksi koulujen kevään ylioppilasjuhlat on siirretty elokuulle ja muutkin valmistujaisjuhlallisuudet tulee järjestää koronarajoitusten mukaisesti. Poikkeusoloista huolimatta koulutyön päättymistä sekä valkolakkia on syytä jokaisen valmistuvan juhlia.    

- On aina hienoa, että opiskelijoiden omat tavoitteet toteutuvat. Ylioppilaaksi valmistuu tänäkin vuonna myös opiskelijoita, joilla opiskelu on ollut haastavaa. Kannustusta, tukea ja kertausta on tarvittu paljon, mutta nyt on työt tehty. Voi todellakin sanoa, että jokainen on lakkinsa ansainnut, kehuu Kimpisen lukion opinto-ohjaaja Tuija Jaatinen.

Kevään ylioppilaalla Saimi Korttisella on edessä kesätyö hevostallilla, mutta toiveissa on, että yhteisen ylioppilasjuhlan ja lakituksen pääsisi vielä kokemaan.

- Tässä kesällä pystyy onneksi perheen kanssa juomaan kakkukahvit, mutta olisi tosi hienoa, jos syksyllä koulun olisi mahdollista järjestää turvallisesti jokin juhlallisuus. Kuitenkin valmistutaan siinä missä muutkin, pohtii Korttinen.

Lappeenrannan kaupunki juhlistaa lukuvuoden päättymistä sekä valmistuvia koulujen päättäjäispäivänä 30.5. klo 11.45 OP Etelä-Karjalan pääkonttorin katolta kuultavalla Suvivirrellä.

Lappeenrannan tapahtumapalveluiden ja Yle Etelä-Karjalan yhteistyön ansiosta Lappeenrannassa esitettävä Suvivirsi kuullaan myös valtakunnallisesti Yle Radio Suomen taajuudella noin klo 11.45.

Kaupunki kutsuu kaikki mukaan kuuntelemaan ja laulamaan koulujen kevätjuhlissa perinteisesti yhdessä laulettua kappaletta.

***

Suomen Kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendi on perustettu Suomen Kulttuurirahaston hallituksen 28.5.1958 tekemällä päätöksellä. Stipendin tarkoitus on tukea hyvää suomen kielen käyttämistä. Se myönnetään parhaiten äidinkielen (suomi) ylioppilaskokeessa onnistuneelle ylioppilaalle.

Professori, historioitsija, senaattori, fennomaani, toimittaja, kirjailija Yrjö koskinen (10.12.1830–13.11.1903) työskenteli koko elämänsä suomen kielen aseman vahvistamiseksi sekä suomalaisen kulttuurin ja kansansivistyksen edistämiseksi.

Vakaumuksellisena fennomaanina Yrjö Koskisen historiantutkimuksen lähtökohtana oli kansallistunteen nostattaminen. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen ongelmanratkaisuun ja arkistoihin perustuvan tutkimuksen Nuijasota: sen syyt ja tapaukset, joka on yksi Suomen historian merkkiteoksia.

Yrjö Koskinen oli J. V. Snellmanin ohella 1800-luvun lopun merkittävin fennomaani. Kielitaistelun politisoiduttua hänestä tuli Suomalaisen puolueen henkinen johtaja ja lopulta senaattori. Senaattorina hän muokkasi koko koululaitosta kansakoulusta yliopistoon perustamalla runsaasti lisää etenkin suomenkielisiä oppikouluja. Myös toimittajana ja kirjailijana Yrjö Koskinen otti asioihin kärkevästi kantaa ja puhui oman vakaumuksensa puolesta kaikissa 1800-luvun lopun yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Yrjö Koskisen alkuperäinen nimi oli Georg Zacharias Forsman. Hän käytti kirjailijanimeä Yrjö Koskinen ja aateloituna 1882 nimeä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Lähde: Suomen Kulttuurirahasto

***

Lisätiedot:

Olli Mielonen 
Kimpisen lukion rehtori
p. 040 197 0899

Mika Luukkonen
Lyseon lukion rehtori
p. 040 514 7615

Päättyvä lukukausi jää koronaepidemian vuoksi opiskelijoiden, koululaisten ja kaikkien muidenkin mieleen monin tavoin poikkeavana. Kevätlukukauden osittaisten etäopintojen jälkeen ei ole perinteisiä koulujen ja oppilaitosten päätösjuhlia. Ylioppilaiden ja ammattiin valmistuvien juhlat joudutaan järjestämään poikkeusolojen määräykset huomioiden.

Edessä on rentouttava kesä, jonka jälkeen koululaiset ja opiskelijat tulevat jatkamaan tai aloittamaan opintojaan. Toivottavasti olosuhteet ovat silloin toisenlaiset kuin kevätkauden päättyessä.

Jämsän lukiosta valmistui 25.5.2020 mennessä 73 ylioppilasta ja lukumäärä voi vielä kasvaa, koska muutamilta puuttuu opintosuorituksia. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistui lukuvuoden 2019 - 2020 aikana yhteensä 290 opiskelijaa (perustutkintoja oli 234, ammattitutkintoja 36 ja erikoisammattitutkintoja 20). Jämsänjokilaakson musiikkiopistosta perusasteen päättötutkinnon suorittaneita on kolme.

Peruskoulusta kesälomalle lähtee yhteensä 1856 oppilasta ja heistä peruskoulun päättäviä on 210. Syksyllä alakoulun ensimmäiselle luokalle lähtee 166 lasta ja yläkoulun aloittaa 220 oppilasta. Esioppilaiden ikäluokan suuruus on 156.

Jämsän peruskoulun ja lukion syyslukukausi käynnistyy maanantaina 10.8.2020. Gradian lukuvuoden alkamispäivä on tiistai 11.8.2020.

Jämsän kaupunki onnittelee peruskoulun päättötodistuksen saavia, uusia ylioppilaita ja ammatillisen tutkinnon ja musiikkiopiston tutkinnon suorittaneita.

Uudet esioppilaat, koululaiset, opiskelijat ja opintojansa jatkavat – tapaamisiin elokuussa.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää.

Lisätietoja:
esiopetus, varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen, p. 040 507 9571
perusopetus, ma. opetusjohtaja, opistojen rehtori Sini Käkönen, p. 040 751 4731
lukiokoulutus, lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg, p. 040 836 1604
opistot, ma. opetusjohtaja, opistojen rehtori Sini Käkönen, p. 040 751 4731
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Jämsä, rehtori Petteri Järvinen p. 040 341 5022

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea.

”Koska alalla työskentelevien koulutus- ja työkokemustaustat vaihtelevat, haluamme varmistaa verkkokoulutuksella, että mahdollisimman monella olisi hallussaan kosteudenhallinnan tuorein tietämys vähintään perusteiden tasolla”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

eKosteus-koulutuksen ovat tuottaneet Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO, Rakennusteollisuus RT sekä neljätoista suurinta talonrakennusyritystä. Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto haastoi muut rakennusliikkeet kehittämään alalle yhteistä kosteudenhallinnan koulutusta, ja jokainen lähti mukaan. Koulutuksen rakentamisessa on hyödynnetty yritysten kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Yritykset aikovat myös ottaa koulutuksen omaan käyttöönsä.

”Tämä on hyvä esimerkki joukkovoimasta. Yritykset ovat oma-aloitteisesti lähteneet yhteistyössä kehittämään toimintaa ja pyrkivät vähitellen nostamaan koko toimialan osaamistasoa”, Randell toteaa.

Koulutus tarjotaan ilmaiseksi alan oppilaitoksille

Verkkokoulutus on yrityksille maksullinen, mutta rakennusalaa opiskelevat saavat suorittaa sen ilmaiseksi, sillä koulutus annetaan veloituksetta oppilaitosten käyttöön. Tämän mahdollistavat verkkokoulutuksen kehittämisessä mukana olleet yritykset, Rakennusteollisuus RT ja Vastuu Group.

Koulutus on suunnattu aluksi rakennusyritysten työntekijöille ja toimihenkilöille, mutta se on tarkoitettu jatkossa myös esimerkiksi rakennuttajille, suunnittelijoille sekä kiinteistöjen huoltajille ja käyttäjille.

”Kosteudenhallintaan tarvitaan rakentamisen koko ketju. Koulutus auttaa myös ymmärtämään muiden osapuolten roolin ja kuinka jokainen voi tukea toisten työtä, jotta yhteisessä hankkeessa onnistutaan”, Randell toteaa.

”Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisissa asuinrakennuksissa on vähiten kosteusvaurioita, mutta meilläkin on vielä paljon parannettavaa. Varsinkin kun ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat sääolosuhteet kuormittavat rakennustyömaita ja rakennuksia entistä kovemmin”, Randell sanoo.

Koulutus perustuu uusimpiin vaatimuksiin

eKosteus-koulutus koostuu kymmenestä moduulista, ja sen voi suorittaa omaan tahtiin. Jokaisen moduulin jälkeen on läpäistävä tentti. Koulutuksesta saa pätevyyden, joka on voimassa 5 vuotta.

Koulutuksessa käydään läpi kosteudenhallintaan liittyviä määräyksiä ja rakennusfysiikan lainalaisuuksia.

Koulutus tarjoaa myös käytännönläheistä tietoa oikeista työtavoista: kuinka rakenteet kuivataan, rakennusmateriaalit suojataan sateelta tai estetään keskeneräisten rakenteiden kastuminen.

”Kurssin käynyt ymmärtää kosteudenhallinnan merkityksen, tunnistaa tilanteet, joissa piilee kosteusriski ja osaa toimia oikein”, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn rehtori Heidi Husari kertoo.

Koulutuksen sisällössä on otettu huomioon ympäristöministeriön äskettäin julkaisema kosteusasetus, sitä täydentävä ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta sekä muu lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus. Koulutussisällöt on tarkistanut Vahanen Rakennusfysiikka Oy. 

Koulutukset tilataan Vastuu Groupin ylläpitämän Ilmoita-palvelun kautta, jossa on valmiiksi rakennusyrityksissä työskentelevien henkilöiden tiedot. Suoritukset kirjataan Taitorekisteriin ja koulutuksen suorittaneen henkilön omalle Valttikortille.

Verkkokoulutus on osoittautunut toimivaksi

Rakennusteollisuudessa on jo muutamien vuosien ajan käytetty hyväksi verkossa tapahtuvaa oppimista osaamisen kasvattamisessa.

”Ensimmäisenä kehitimme ePerehdytyksen, joka on helppokäyttöinen verkkokoulutus yleisten työturvallisuusasioiden perehdytykseen. Tällä hetkellä se on käytössä jo yli 4 000 yrityksessä ja sen on hyväksytysti suorittanut lähes 40 000 työntekijää”, Husari kertoo.

ePerehdytys on mahdollisuutta suorittaa kahdeksalla eri kielellä, ja myös eKosteudesta on tarkoitus toteuttaa kieliversioita tarpeen mukaan. 

eKosteuden kehittämiseen osallistuneet Suomen suurimmat talonrakennusyritykset ovat YIT, Skanska, SRV, NCC, Lujatalo, Lehto, Peab, Hartela, Lapti, Jatke, Consti, Pohjola Rakennus, Fira ja Pallas Rakennus. Kunkin liikevaihto on vähintään 100 miljoonaa euroa, yhteenlaskettuna reilut 10 miljardia euroa. Koko talonrakennustoimialan liikevaihto Suomessa on vajaat 30 miljardia euroa.  

RATEKO on Rakennusteollisuus RT ry:n oppilaitos, joka tarjoaa rakennusalan ammattilaisille ajankohtaisia täydennys- ja päivityskoulutuksia, henkilösertifiointeihin ja pätevöitymisiin valmentavaa ja ammatillisiin tutkintoihin valmistavaa koulutusta.

Lisätietoja:

Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 0400 500 822
Heidi Husari, rehtori, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO, puh. 040 831 2829
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi

ProAgria                                                                                         MEDIATIEDOTE

Puutarhaliitto

Svenska lantbrukssällskapens förbund                                  27.5.2020

Avomaavihannesten tuotanto ja sadonkorjuu turvattava

KAUSITYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMINEN, SITOUTUMINEN JA JAKSAMINEN RATKAISEVAT ONNISTUMISEN

Sadon pelastamisessa poikkeuksellisena satokautena ei ole kyse pelkästään mansikkasadosta. Monipuolisen ravitsemuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tuotteita ovat avomaan vihannekset, kuten tuoreherne, kaalit, porkkanat, lantut, punajuuret ja varhaisperuna.

– Julkinen keskustelu on keskittynyt paljolti mansikoihin, jotka ovat tärkeitä tuotteita ja ilon tuojia ruokavaliossamme. Suurin riski tällä hetkellä on kuitenkin kaikissa avomaavihanneksissa, joita ilman tulevan talvikauden ruokapöytä voi näyttää ankealta. Niiden paikkaaminen tuonnilla ei ole välttämättä mahdollista, koska sama työvoimaongelma on muuallakin. Katse onkin suunnattava avomaavihannesten sadon pelastamiseen, painottaa Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Osaavaa, sitoutunutta ja jaksavaa työvoimaa tarvitaan

Suomalaista ruokaa on koronakriisissä riittänyt, vaikka alkutuotannon kausityövoiman saannissa on ollut riskejä. Osa viljelijöistä on minimoinut riskejä vähentämällä puutarhatuotteiden peltopinta-aloja, osa jättänyt osan viljelyksistä vähemmälle hoidolle. Osa turvautuu enemmän omaan tekemiseen, perheen ja ystävien tukeen, ja osa on lähtenyt palkkaamaan suomalaista työvoimaa. – Havaintoja on myös siitä, että marjojen itsepoiminta tulee mahdollisesti lisääntymään. Se on hyvä juttu, jos innostutaan itsepoiminnasta. Tilan kannalta se vaatii erityisjärjestelyjä ja organisointia, arvioi puutarhatuotannon johtava asiantuntija Annika Wickström Svenska lantbrukssällskapens förbundista.

Viljelijät ovat edelleen odottavalla kannalla kausityövoiman saannista ulkomailta. - Tutut ja osaavat kausityöntekijät ovat olleet tiloille sujuvia ratkaisuja. Ulkomainen kausityövoima arvostaa, että suomalaiset yrittäjät ovat läsnä ja haluavat pitää huolta työntekijöistään – siksi Suomeen halutaan. Myös suomalaiset yrittäjät arvostavat vierastyövoimaa. On muodostunut pitkiä työsuhteita, ystävyyttä ja jopa perhetuttavuuksia, painottaa Taulavuori.

– Nyt odotetaan viranomaisten lopullisia päätöksiä sadonkorjuutyövoiman maahan pääsystä ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Tilayhteistyö yrittäjien kesken on aktivoitunut ja laajentunut. Esimerkiksi työvoimaa on yhteistyössä siirtynyt kasvihuoneilta avomaavihannestiloille. Kausityövoima ei ole sidottu yhteen tilaan, kuvaa ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko tilannetta.

Varautumissuunnitelmia tehty poikkeustilanteesta selviämiseen

Koronatilanne on keikauttanut monen maa- ja puutarhatilan tulonmuodostumiseen, ja ansaintaan on tullut isoja riskitekijöitä. – Monelle tilalle on tehty nopeasti varautumissuunnitelmia sekä talouden että toiminnan kannalta. Suomalainen työvoima kelpaa ja on hyvää, kunhan varmistetaan osaaminen, työhön sitoutuminen ja ennen kaikkea jaksaminen fyysisesti raskaassa työssä, toteaa Mäkivuokko ja jatkaa, - Näemme tärkeäksi, että osaamme jatkossa ennakolta varautua tällaisiin yllättäviin tilanteisiin.

Jokainen tila ottaa huomioon koronasäädökset osana toimintaansa ja varmistaa karanteenit ja työvoiman terveyden. Jokaisella työntekijällä on myös oikeus työterveyteen, joten työntekijälläkin on vastuunsa. Eritystä tarvitaan myös työntekijöiden yhteisissä asuintiloissa. Osa työnantajista on tarjonnut kausityöntekijöille asuintilat, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.

Lisätietoja

Puutarhaliitto, Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, puhelin 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

ProAgria Keskusten Liitto, Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, puhelin 040 508 1393, harri.makivuokko@proagria.fi

SLF, Annika Wickström, puutarhatuotannon kehityspäällikkö, puhelin 043 824 8705, annika.wickstrom@slf.fi

Lukuvuosi Turun kaupungin peruskouluissa, lukioissa ja ammatti-instituutissa päättyy lauantaina 30.5. mutta kouluilla ei järjestetä perinteisiä päättäjäisjuhlia. Useissa kouluissa perinteiset kevätjuhlat on korvattu tänä vuonna luokissa esitettävillä videotervehdyksillä.

Odotettavissa on, että koronaan liittyvistä suosituksista ja rajoituksista huolimatta useat lapset ja nuoret kokoontuvat yhdessä juhlimaan alkavaa lomaa. Turun kaupunki kehottaa, että huoltajien olisi hyvä keskustella nuorten kanssa päättäjäisillan juhlintaan liittyvistä riskeistä ja sopia yhdessä pelisäännöistä.

Poliisi valvoo koulujen päättäjäisviikonlopun viettoa näkyvästi Lounais-Suomen alueen kunnissa. Keskustojen lisäksi poliisi jalkautuu nuorten suosimiin paikkoihin muun muassa uimapaikoille ja puistoihin.

Poliisi toivoo, että nuoret juhlisivat kesän alkua vastuuntuntoisesi ja fiksusti, lait ja hallituksen suositukset huomioiden ja puuttuu tarvittaessa ja tapauskohtaisesti ­tilanteisiin, jotka aiheuttavat häiriötä, haittaa tai vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. 

Hallituksen suositusten mukaisesti kaikkea tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla pitäisi välttää edelleen.

Yo-todistusten saapuminen lukioihin viivästyy

Postinkulkuun liittyvien viiveiden vuoksi ylioppilastutkintotodistukset saapuvat lukioihin vasta toukokuun lopulla. Tilanne voi viivästyttää todistusten toimittamista ylioppilaille ja muille todistuksen saajille. Lukio tiedottaa kokelaille todistusten toimittamistavoista ja -ajankohdista Wilmassa. Todistusta ei ole mahdollista saada Ylioppilastutkintolautakunnasta. Lakitustilaisuus järjestetään Turun lukioissa lauantaina 30.5. Jokaisella lukiolla omanlaisensa tilaisuus.

Valmistujaistilaisuus järjestetään elokuussa 29.8. Tarkempia yksityiskohtia annetaan lähempänä tilaisuutta.   

Varhaiskasvatuksen asiakasmäärät kasvussa

Turun kaupungin päiväkodit ovat avoinna laajasti 26.6. saakka. Tehtyjen kyselyjen ja varausten perusteella näyttää siltä, että varhaiskasvatuksen asiakasmäärät ovat suuremmat kuin aikaisempina kesinä.

Turun kaupungin varhaiskasvatus on varautunut palvelutarpeen kasvuun ja useita yksiköitä pidetään auki myös heinäkuussa. Kukin päiväkoti ja perhepäivähoito tiedottaa yksiköittäin heinäkuun osalta aukioloista. Huoltajilta toivotaan, että ilmoittavat mahdollisista muutoksista varhaiskasvatuksen tarpeissa.

Lisätiedot:

Tommi Tuominen, perusopetuksen palvelualuejohtaja, p. 040 679 0629

Esko Heikkonen, lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja, p. 044 907 2037

Liliane Kjellman, ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen palvelualuejohtaja, p. 050 432 3594

Vesa Kulmala, varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja, puh. 040 142 4483

Sivistyslautakunta käsitteli kokouksessaan 27.5.2020 lukiolaisille tehtyä kyselyä etäopetuksen kokemuksista.

Jämsän kaupungin lukiokoulutus siirtyi etäopetukseen 17.3.2020. Samaan aikaan toimeenpantiin viimeiset ylioppilastutkinnon kokeet. Alkuvaiheessa etäopetus oli pääasiassa tehtävänantoja ja ohjausta Wilman sekä Pedanetin välityksellä. Kurssikokeet pidettiin etäkokeina.

Viidennen jakson alusta 6.4.2020 lähtien päästiin aloittamaan lukujärjestyksen mukainen etäopetus Teamsin välityksellä. Samalla laadittiin etäopetusohjeet.

Etäopetuksen kokemuksista tehtiin kysely lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille 22.4. -3.5.2020. Kysely koostui 11 monivalintakysymyksestä ja neljästä avoimesta kysymyksestä. Kohderyhmästä kyselyyn vastasi 77 opiskelijaa (46,4% kohderyhmästä).

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että etäopetus on onnistunut olosuhteisiin nähden hyvin. Haasteena on ollut ajoittain liian suuri työmäärä, tottumattomuus etäopiskeluun ja sopivan päivärytmin ylläpitäminen.

Kyselyn perusteella voi päätellä opiskelijoiden välillä olevan eroja siinä, miten hyvin etäopiskelu sopii itselle. Joidenkin kohdalla on löytynyt uusia tapoja opiskella ja ymmärtää asioita. On myös opiskelijoita, joille itsenäinen tiedonhaku ja asioiden selvittäminen on haasteellista, toteaa lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg.

Lisätietoja: lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg
puh. 040 836 1604

Ensimmäinen valtakunnallinen Turpotietäjä-kilpailu järjestetään 8.10.2020 lukioissa eri puolilla Suomea. Tavoitteena on innostaa nuoria perehtymään turvallisuuspolitiikkaan ja kokonaisturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kilpailun järjestävät Reserviläisliitto ry ja Suomen Reserviupseeriliitto ry yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n ja Kadettikunta ry:n kanssa.

- Kilpailun taustalla ovat mm. MTS:n vuosittaiset mielipidemittaukset, joiden mukaan nuorten maanpuolustustahto on muita ikäryhmiä alhaisemmalla tasolla. Malleja olemme hakeneet Oikeusguru ja Talousguru -kilpailuista sekä Pirkanmaalta, jossa tämäntyyppistä kilpailutoimintaa on järjestetty jo pitkään, taustoittaa kilpailua Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola.

Lukioiden käytössä olevan Abitti-järjestelmän kautta toteutettavan kokeen järjestämisestä vastaavat mukaan ilmoittautuneiden koulujen opettajat, mutta koevastausten arvostelun hoitavat järjestöjen maakunnalliset raadit. Kilpailu perustuu yhteiskuntaopin kurssiin YH3, mutta lisäksi tukeudutaan muihin yhteiskuntaopin sekä historian kursseihin. Lähdemateriaalia löytyy runsaasti myös Kadettikunnan ylläpitämästä Turvallisuuspolitiikan tietopankista.

Maakuntien parhaat Turpotietäjät kutsutaan Helsingissä 30.11.2020 järjestettävään finaaliin, johon sisältyy kirjallinen ja suullinen osuus. Säätytalolla toteutettavassa loppukilpailussa arvovaltainen raati nimeää kolme parasta tietäjää, jotka palkitaan rahapalkinnoilla.

Valmistelu säätiörahoituksella

Kaksikielisen Turpotietäjä (Säkpolvetare) -kilpailun internetsivut on viime viikolla avattu osoitteeseen www.turpotietaja.fi. Ruotsinkielinen sivusto on parhaillaan valmisteilla. Kilpailuun voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Kuluvan vuoden kilpailuun tulee ilmoittautua 27.9.2020 mennessä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n internetsivujen kautta. Lukioihin lähetetään kilpailukutsu ilmoittautumisohjeineen vielä ennen koulujen kesätaukoa.

Turpotietäjä -kilpailua on valmisteltu kaksi vuotta ja jatkossa kilpailu on tarkoitus järjestää vuosittain. Valmistelutyötä on tehty säätiörahoituksella.

- Turpotietäjä-kilpailun valmistelua vuosina 2019-2020 ovat rahoittaneet Maanpuolustuksen Kannatussäätiö, Puolustusvoimien Tukisäätiö ja Sotavahinkosäätiö, joita kaikkia haluan saadusta tuesta kiittää. Jatkoa varten etsimme yritysyhteistyökumppaneita, kertoo varapuheenjohtaja Hakola.

Suomessa toimi vuonna 2018 yli 380 oppilaitosta, jossa annettiin lukiokoulutusta. Näistä 36 antoi koulutusta ruotsiksi. Tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli yhteensä 103.400 opiskelijaa.

Lisätietoja asiasta antavat varapuheenjohtaja Terhi Hakola 050 350 8020 tai terhi.hakola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Tämä kevät on osoittanut, että pystymme tekemään nopeasti isoja muutoksia arkeemme, jos haluamme ja jos saamme selkeät ohjeet. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Marttaliitto ja Takuusäätiö kannustavat kuluttajia tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja, ja päättäjiä suuntaamaan elvytystä hiilineutraalisuutta edistäviin toimiin.

Korona-aikana kuluttaminen on vähentynyt, kun ihmiset ovat pysytelleet kotona, poissa palvelujen parista. Kuluttamisen mahdollisuuksia on kuitenkin ollut yllin kyllin, ostosten teko on vain painottunut verkkoon.

Marttaliitto ja Takuusäätiö ovat julkaisseet hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla jokainen voi tutkia, kuinka päivittäiset kulutusvalinnat vaikuttavat jäljen kokoon. Laskurin lisäksi saatavilla on infografiikkaa, joka kuvaa erilaisten perheiden hiilijalanjälkeä kohtuullisen viitebudjetin mukaisella kulutuksella.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 tonnia vuodessa. Globaalisti kestävä taso on noin yksi tonni vuodessa. Kohtuullisuus kulutuksessa on tehokas keino pitää yksilön hiilijalanjälki pienenä. Jäljen kokoon vaikuttaa merkittävästi se, minkä verran kuluttajalla on tuloja käytettävänään. Pienituloisen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin keskituloisen. Takuusäätiön ja Marttaliiton teettämien laskelmien perusteella kohtuullisella minimikulutuksella elävän henkilön hiilijalanjälki voi olla noin puolet keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.

Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan yksilöitä, kotitalouksia ja koko yhteiskuntaa. Yhteiskunnan rakenteita on muutettava sellaisiksi, että ne kannustavat vähähiilisyyteen. Vastuu tästä on erityisesti poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä. On välttämätöntä, että talouden elvyttämistä suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Elvytysrahoja tulee käyttää niin, että saadaan aikaan rakenteellisia, hiilineutraalisuutta tukevia uudistuksia.

Laskuri ja infografiikka ovat osoitteessa www.martat.fi/hiilijalanjalkilaskuri

Lisätietoa

• Marttaliiton kehittämispäällikkö Salka Orivuori, puh. 050 5474751, salka.orivuori@martat.fi
• Takuusäätiön projektisuunnittelija Maija Isaksson, puh. 050 325 6919, maija.isaksson@takuusaatio.fi
• UseLess Company, CEO Maija Leino, puh. 044 2161611, maija.leino@useless.fi
• Kohtuullisen minimin viitebudjetit: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261735

INFO

Marttaliitto ja Takuusäätiö tekivät hiilijalanjälkilaskurin ja infografiikan perustana käytetyt laskelmat kulutusvalintojen ilmastopäästöistä yhdessä hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen asiantuntijayrityksen, UseLess Companyn, kanssa. Laskelmat perustuvat osittain Suomen ympäristökeskuksen ENVIMAT-malliin, joka määrittää eri kategorioille päästökertoimia kulutettua euroa kohden. Infograafit pohjautuvat Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimiin Kohtuullisen minimin viitebudjetteihin.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella hyväksyttiin 21 400 opiskelijaa, joista 84 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia.

Todistusvalinnalla hyväksytyistä 42 % pääsi ensimmäiselle hakutoiveelleen. Ammattikorkeakoulusta opiskelupaikan sai 10 900 ja yliopistosta 10 500 hakijaa. Korkeakoulut julkaisivat todistusvalinnat tulokset 27.5. mennessä.

Kaiken kaikkiaan kevään toisessa yhteishaussa on tarjolla toisen asteen tutkinnon suorittaneille noin 39 000 aloituspaikkaa. Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen yhteishaku on jaettu kahteen erilliseen yhteishakuun. Ensimmäisessä yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä alkaviin vieraskielisiin koulutuksiin sekä Taideyliopiston koulutuksiin. Kevään toisessa yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Tänä keväänä tuli voimaan uudistus, jonka myötä todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluun. Yliopistoon voi päästä ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja ammattikorkeakouluun joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla. Todistusvalinnassa valtaosa (82 %) hyväksyttiin ylioppilastutkinnon perusteella, ja 18 % ammatillisen perustutkinnon perusteella.

Todistusvalinnalla hyväksyttävien osuus vaihtelee aloittain ja hakukohteittain. Tyypillisimmin todistuksen perusteella hyväksytään 51–60 % kaikista hakukohteeseen hyväksytyistä, mutta osuudet vaihtelevat 25 % ja 100 % välillä. Joissakin hakukohteissa todistusvalinnassa hyväksyttyjen osuutta nostettiin koronapandemian aiheuttaman tilanteen vuoksi.

Viime keväänä todistuksen perusteella opiskelupaikan sai 22 % hyväksytyistä.

Valintakokeet seuraava mahdollisuus

Korkeakoulut järjestävät tänä keväänä poikkeuksellisesti suurimman osan valintakokeista kaksivaiheisina: ensimmäisen vaiheen perusteella kutsutaan osa hakijoista toisen vaiheen valintakokeeseen. Toisen vaiheen valintakoe järjestetään joko etäkokeena tai fyysisen kokeena, korkeakoulun päätöksen mukaisesti. Valintakokeet järjestetään kesäkuun loppuun mennessä.

Kaikki yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 15.7. ja opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 22.7. klo 15 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi tulosten julkaisun aikataulua viikolla eteenpäin, koska kaksivaiheisena toteutettavien valintakokeiden järjestämiseen ja niiden arviointiin tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Merja Väistö, merja.vaisto@oph.fi,  p.029 533 1386

Erityisasiantuntija Mikko Eronen, mikko.eronen@oph.fi, p.029 533 1485
Suunnittelija Minea Wilo-Tanninen, minea.wilo-tanninen@oph.fi, p. 029 533 1397

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, Haku ja valinta -raportit

Yliopistot: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx

Ammattikorkeakoulut: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx

Opintopolku:

Yliopistojen todistusvalinnan pisteytyksistä: https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/

Ammattikorkeakoulujen hakijapalveluiden yhteinen sivusto: opiskelijavalinnat https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/

Muutoksia korkeakoulujen yhteishaun aikatauluun: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/muutoksia-korkeakoulujen-yhteishaun-aikatauluun

******

Resultaten i antagning enligt betyg i gemensam ansökan till högskolor har publicerats

I den andra gemensamma ansökan till högskolor på våren godkändes enligt betyg 21 400 studerande, varav 84 % ansökte om sin första högskoleplats.

Av dem som godkändes enligt betyg antogs 42 % till sitt första ansökningsönskemål. Vid yrkeshögskolorna fick 10 900 studieplats och vid universiteten 10 500. Högskolorna gav ut resultaten i den betygsbaserade antagningen senast den 27 maj.

Sammantaget erbjuds det 39 000 nybörjarplatser i den andra gemensamma ansökan på våren som är riktade till personer som avlagt en examen på andra stadiet. Från och med i år har den gemensamma ansökan till högskolor indelats i två skilda gemensamma ansökningar för utbildningar som inleds på hösten. I den första gemensamma ansökan kan man söka till utbildningar på främmande språk och till Konstuniversitetet. I den andra gemensamma ansökan kan man söka till finsk- och svenskspråkiga utbildningar vid högskolorna.

Denna vår infördes en reform enligt vilken antagning enligt betyg nu utgör den huvudsakliga ingången till högskolor. Till universitet kan man antas med studentexamensvitsord och till yrkeshögskolor med antingen studentexamensvitsorden eller vitsorden från en yrkesinriktad grundexamen. I den betygsbaserade antagningen godkändes största delen (82 %) enligt studentexamen, medan 18 % antogs på basis av yrkesinriktad grundexamen.

Andelen som godkänns enligt betyg varierar enligt område och ansökningsmål. I regel godkänns till ett ansökningsmål på basis av betyg 51–60% av samtliga godkända. Andelarna kan variera mellan 25% och 100 %. På grund av corona-epidemin höjdes andelen godkända som antas enligt betyg för en del ansökningsmål.

År 2019 var andelen godkända enligt betyg 22%.

Härefter ger urvalsproven chans till studieplats

Högskolorna ordnar denna vår undantagsvis urvalsproven i två steg: på basis av det första steget kallas en del av sökanden till ett urvalsprov som utgör det andra steget. Urvalsprovet ordnas antingen på distans eller fysiskt på högskolan. Högskolorna bestämmer om förfarandet. Urvalsproven ordnas fram till slutet av juni.

Samtliga antagningsresultat i den gemensamma ansökan publiceras senast den 15 juli. Studieplatsen ska tas emot senast den 22 juli kl. 15. Undervisnings- och kulturministeriet har flyttat fram publiceringsdatumet med en vecka eftersom ordnandet av urvalsproven i två steg och bedömningen av dem kräver mera tid än planerat.

Ytterligare information:

Specialsakkunnig Merja Väistö, merja.vaisto@oph.fi,  p.029 533 1386

Specialsakkunnig Mikko Eronen, mikko.eronen@oph.fi, p.029 533 1485

Planerare Minea Wilo-Tanninen, minea.wilo-tanninen@oph.fi, p. 029 533 1397

Utbildningsförvaltningens statistiktjänst Vipunen.fi, rapporter över sökande och antagna

Universitet: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx

Yrkeshögskolor: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx

Studieinfo.fi:

Poängsättning av betygsbaserad antagning vid universiteten: https://studieinfo.fi/wp/for-elev-och-studiehandledare/ansokan-till-hogskolor/reform-av-antagningen-till-hogskolorna-ar-2020/universitetsantagning-2020/

Gemensam webbplats för yrkeshögskolornas ansökningsservice: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/sv/till-sokanden/urvalsmetoder/

Nya tidtabeller i vårens gemensamma ansökningar till högskolor: https://www.oph.fi/sv/nyheter/2020/nya-tidtabeller-i-varens-gemensamma-ansokningar-till-hogskolor

Lahden kaupunki ja Sinfonia Lahti julkaisevat videotervehdyksen koulutyönsä päättäville nuorille.

Sinfonia Lahti on tallentanut kaikkien koulunsa päättävien kunniaksi ylioppilasjuhlintaan ja akateemiseen juhlaperinteeseen kuuluvan Gaudeamus igitur -teoksen.

- Onnittelen kaikkia koulunsa päättäneitä nuoria. Nämä juhlat muistetaan pitkään, koska kevät on ollut poikkeuksellinen. Onnistumisen tunnetta ja iloa se ei himmennä, sanoo kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Lahti on koulu- ja opiskelukaupunkina uudistunut, kun LUT-yliopiston toiminta on vakiintunut kaupunkiin. Suomen uusimman yliopistokaupungin kaupunginjohtajana Timonen toivoo, että jokainen nuori tarttuu koulutusmahdollisuuksiin ja hankkii hyvät eväät elämään.

- Osaaminen ja koulutus ratkaisevat jokaisen kaupungin tulevaisuuden. Koulutustason nosto on Lahdelle erityisen tärkeää, muistuttaa Pekka Timonen.

Tänä keväänä valmistuvien opiskelijoiden videotervehdykseen haluttiin perinteisen koulun tunnelma, ja kuvauspaikaksi valikoitui Lahden Lyseo. Kappale on äänitetty voimassa olevien viranomaismääräysten mukaisesti kymmenen hengen ryhmissä niin, että lopullisilla ääniraidoilla ovat mukana kaikki Sinfonia Lahden muusikot.

Gaudeamus Igitur -video on katsottavissa Sinfonia Lahden YouTube- kanavalla osoitteessa:  https://youtu.be/02pxJiOod38

Kaupunginorkesterin digitaalinen kevät

Gaudeamus igitur -video on osa Sinfonia Lahden kuluvan kevään hankkeita, jossa konserttiyleisölle on tarjottu uutta digitaalista sisältöä peruuntuneiden konserttien tilalle. Aiemmin keväällä Sinfonia Lahti on tehnyt mm. suuren levikin saaneen Finlandia-videon, jossa jokainen muusikko nauhoitti oman osuutensa kännykällään kotonaan.

Orkesteri on mukana myös Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereista kootussa muusikoiden suurorkesterissa, joka esittää Beethovenin 7. sinfonian finaalin mosaiikkivideona.Kevätsoitolla tervehditään kaikkia Suomen koululaisia, opiskelijoita ja opettajia.

Lisätietoja

Lahden kaupunki
Sinfonia Lahti, Lahden kaupunginorkesteri
intendentti Teemu Kirjonen, 050 518 4597
https://www.sinfonialahti.fi/

Kuva Lassi Häkkinen

Tiedote
28.5.2020
Vapaa julkaistavaksi

Kokoomusopiskelijat: Koronakevät oli märkä rätti korkeakouluun hakeneiden naamalle

Korkeakouluvalinnat eivät ole olleet poikkeusaikoina hakijalle kohtuulliset tai oikeudenmukaiset. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat jouduttiin muuttamaan yhteishaun alkamisen jälkeen siten, että esimerkiksi valintakoekiintiöitä on supistettu merkittävästi ja valintakokeista on tehty kaksiosaisia. Kaikki hakijat suorittavat etäkokeena ensimmäisen vaiheen ja vain pieni osa pääsee kokeen toiseen vaiheeseen. "Koronavirustilanteen vuoksi on ollut välttämätöntä muuttaa korkeakouluun hakemisen tapoja. Valintaprosessi on kuitenkin monella alalla osoittautunut hakijoita kohtaan äärimmäisen raskaaksi, epäoikeudenmukaiseksi ja oikeusturvaltaan riittämättömäksi." toteaa Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Jeremias Nurmela.

Erityisen epäoikeudenmukaisia ovat olleet monien korkeakoulujen päätökset laajentaa todistusvalintaa valintakoeväylän kustannuksella. Suurin ongelma tässä on, että muutoksesta ilmoitettiin vasta yhteishaun päätyttyä. "Ne hakijat, jotka olivat luottaneet ja laskeneet mahdollisuuksiaan sisäänpääsyyn valintakoekiintiöllä, saattoivat nähdä mahdollisuuksiensa valuvan tyhjään tällä ilmoituksella. Pitkään ja huolella valmistautuneet nuoret jäivät tyhjän päälle." tuskailee Nurmela.

Etäkokeiden käytännön toteutus ja tiedotus on myös ollut paikoin onnetonta: etäkokeissa on tullut vastaan tilanteita, joissa esimerkiksi lukihäiriön vuoksi myönnettyä lisäaikaa ei olekaan saanut. Tätä pyritään kompensoimaan lisäpisteillä lisäajan menettäneille, mikä osaltaan heikentää kokeen oikeudenmukaisuutta. Koesovellus on saattanut myös kaatua tai muuten tekniikka pettää. Etäkokeiden osalta hakijoille tieto tarvittavasta tietotekniikasta on tullut vain muutamaa päivää ennen koetta. Syytä ei voi kuitenkaan täysin vyöryttää korkeakoulujen niskaan, sillä monessa on tänä keväänä otettu ennalta suunnittelemattomia digiloikkia, jotka ymmärrettävästi heijastuvat hakijoiden ja opiskelijoiden elämään.

Korkeakouluhakuprosessi on ymmärrettävästi ollut hakijoille tänä vuonna äärimmäisen raskas ja stressaava. Hakuprosessissa myös aikataulut ovat hakijoiden kannalta haastavat. Tieto ensimmäisen vaiheen läpipääsystä tulee monelle hakijalle vasta muutamaa päivää ennen toista vaihetta. Hakijat ovat äärimmäisen stressitilanteen keskellä. Kokoomusopiskelijat painottavat hakijoiden haastavan tilanteen ymmärtämistä ja vaativat heidän tilannettaan ymmärtäviä ratkaisuja. "Poikkeusoloista huolimatta ei korkeakouluhakijoita voi kohdella ihan kuinka vain. Täydet sympatiamme ovat tilanteesta kärsineillä korkeakouluhakijoilla! "Esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys täydellä valtion rahoituksella auttaisi monen hakijan lohdutonta tilannetta tässä vaiheessa." päättää puheenjohtaja Nurmela.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jeremias Nurmela
0442907595
jeremias.nurmela@kokoomusopiskelijat.fi