Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16497 articles
Browse latest View live

Kolmivuotinen urakka päätöksessään – Ensimmäiset Talvisalon urheiluluokkalaiset suuntaavat jatko-opintoihin

$
0
0

Syksyllä 2017 alkaneen Suomen olympiakomitean koordinoiman urheiluyläkoulukokeilun kolmas lukuvuosi on päättymässä. Talvisalon koulun ensimmäiset urheiluluokkalaiset suuntaavat luottavaisin mielin jatko-opintoihin ja urheilijan uralle.

Kokeilun tavoitteena on ollut kehittää valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan malli, jossa oppilas saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaan yhdistämiseen. Talvisalon koulu on yksi 25:stä kokeilussa mukana olevasta urheiluyläkoulusta. Koulut ovat rakentaneet toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppilaalle kymmenen tuntia monipuolista liikuntaa ja harjoittelua kouluviikon aikana.

- Talvisalossa olemme pyrkineet rakentamaan ja toteuttamaan paikalliseen ympäristöömme soveltuvan mallin, jossa urheilutoiminnan ytimessä on ollut nuoren urheilijan yksilöllinen huomioiminen ja kehittymisen tukeminen. Myös nuoren kehittyminen arjen hallinnassa ja opiskelutaidoissa on ollut yhtä tärkeää kuin yksilöllisesti räätälöity harjoittelu, ellei jopa tärkeämpää, kertoo Talvisalon koulun rehtori Tuomo Nurmela.

Kattavasti oppia ja tukea urheilijan elämään

Talvisalon koulun oppilaat Iida-Emilia Kaiponen, Remu Koikkalainen ja Joona Mutka ovat olleet erittäin tyytyväisiä kolmeen vuoteen urheiluluokalla.

- Kun sain tiedon urheiluluokalle pääsystä, olin erittäin innoissani ja ylpeä. Seiskan alussa kaikki oli uutta ja liikunnan määrä lisääntyi hurjasti. Ensimmäiset pari kuukautta olinkin melko väsynyt. Opin kuitenkin nopeasti oman hyvän arkirytmin ja opin tasapainottamaan urheilun ja koulun, toteaa suunnistusta, hiihtoa ja yleisurheilua harrastava Iida-Emilia.

Jalkapalloilijan urapolkua kulkeva Remu kertoo oppineensa paljon urheilijan elämään liittyvistä asioista, kuten liikkumisesta, ruokavaliosta, harjoittelusta, levosta, nukkumisesta ja elämäntavoista sekä siitä kuinka saavuttaa omia unelmia.

- Sain hyvän alun urheilijan polulla elämiseen. Kun olin loukkaantuneena, sain hyvää tukea ja yksilöllistä kuntoutusta. Koen, että psyykkiset taitoni paranivat, kuten häviön tai epäonnistumisten käsittely sekä loukkaantumisesta toipuminen. Myös urheilijalle aina tärkeä itseluottamus vahvistui. Mielestäni onnistuin myös hyvin yhdistämään koulunkäynnin ja urheilun.

Iida-Emilia kokee, että urheiluyläkoulutoiminta on kehittynyt Talvisalossa paljon kolmen vuoden aikana.

- Kun itse olin seiskalla, aamutreenit olivat joka aamu eikä huiliaamuja ollut. Se saattoi olla osasyynä monelle loukkaantumiselle. Nyt huiliaamuja on reippaasti etenkin seiskaluokkalaisilla. Ruokapuoli koulussa toimii erittäin hyvin ja myös aikuiset huolehtivat syömisistämme.

Iida-Emilia oli mukana myös yläkoululeirityksessä. Siinä urheiluopisto ja lajiliitto tarjoavat urheilijoille leirityskokonaisuuden, joka tarjoaa eväitä arkeen myös leirien välisenä aikana.

- Yläkoululeiritys oli erittäin toimiva kokonaisuus ja yhteistyö toimi hyvin koulun kanssa. Koulutehtävien määrä oli sopivan maltillinen, kuitenkin siten, että kaikki viikon asiat tuli opiskeltua. Myös kokeiden järjestelyt hoidettiin leirillä erittäin hienosti.

Hyvät valmiudet urheilijan uralle

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman yläkoulutyön tavoitteena on, että urheilusta innostunut nuori saa hyvät valmiudet ja edellytykset urheilijan uralle sekä toisen asteen opintoihin. Tätä ajattelutapaa kutsutaan kaksoisuraksi. Suomalainen kaksoisura alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään.

Rehtori Nurmela kertoo kolmen vuoden kuluneen nopeasti.

- Tuntuu, että aika on mennyt samalla kiivaalla tahdilla kuin urheiluyläkoulutoimintaa käynnistettäessä keväällä 2017. Parhaiten ajan kulumisen huomaa urheiluluokan oppilaista. Lapsista on kasvanut kolmessa vuodessa nuoria aikuisia.

Remu kertoo hakeneensa Savonlinnan lyseon lukion urheilulinjalle.

- Olen siellä ensimmäisen lukiovuoden, jonka aikana pohdin minne olisi parasta muuttaa jalkapallon harjoittelemisen ja pelaamisen kannalta.

Iida-Emilia on myös hakenut Savonlinnan lyseon lukion urheilulinjalle.

- Jos ja kun pääsen sinne, nivoutuu se hyvin urheiluyläkoulun jatkoksi. Urheilu-uralla jatkan määrätietoista harjoittelua kohti tavoitteitani ja leireilen säännöllisesti. Lähivuosien tavoitteenani on saavuttaa henkilökohtainen SM-mitali ja päästä edustamaan Suomea nuorten arvokisoihin.

Jääkiekkoilija Joona Mutka on suuntaamassa ammatillisiin opintoihin ja mahdollisesti pois Savonlinnasta.

- Haluan panostaa täysillä jääkiekkoon. Vielä en tarkalleen tiedä, olenko ensi syksynä täällä Savonlinnassa vai jossain muualla pelaamassa ja opiskelemassa. Tulevan kesän aikana selviää, mihin ratkaisuun päädyn.

Talvisaloon hyvin hakijoita

Olympiakomitean suunnitelmissa on laajentaa urheiluyläkoulutoimintaa kokeiluvaiheen jälkeen. Tavoitteena on mahdollistaa seurojen, koulun ja urheiluakatemian suunnitelmallisella yhteistyöllä yli 20 tunnin viikoittainen liikunnan, harjoittelun ja urheilun kokonaismäärä. Valtakunnallisessa urheiluyläkouluverkostossa on tulevaisuudessa Olympiakomitean suunnitelman mukaan yli 50 urheiluyläkoulua, jotka mahdollistavat vähintään kymmenen tuntia liikuntaa ja harjoittelua kouluviikon yhteydessä.

Talvisalon koulussa urheiluyläkoulutoiminta jatkuu myös tulevina vuosina. Ensi syksynä aloittaa 24 uutta seitsemäsluokkalaista, jotka haluavat urheiluluokan tuella eteenpäin urheilijan polullaan.

- Sivistyslautakunta teki vuonna 2017 päätöksen urheiluyläkoulun perustamisesta Talvisalon kouluun. Sillä tiellä jatketaan niin kauan kuin urheiluyläkoulutoiminnalle on kysyntää eli nuoret haluavat urheiluluokalle. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hakijoita on ollut riittävästi, toteaa rehtori Nurmela.

Lisätietoja antaa Talvisalon koulun rehtori Tuomo Nurmela, puh. 044 417 4535.


KidMove - urheilun iloa etsimässä

$
0
0

Icehearts on mukana kansainvälisessä KidMove-yhteishankkeessa, jossa kootaan yhteen ja kehitetään hyviä urheilijalähtöisiä valmennuksen käytäntöjä, nimenomaan ruohonjuuritason juniorivalmennukseen. Hankkeessa yhdistetään olemassa olevaa tutkittua tietoa urheiluseurojen ja -toimijoiden käytännön osaamiseen. ”KidMoven päätavoitteena on löytää ja koota ratkaisuja, jotka ehkäisevät nk. drop outin eli urheiluharrastuksen keskeyttämistä nuorilla, 11-15 vuotiailla urheilijoilla.” kertoo Iceheartsin hankevastaava Stina Kuhlefelt. Tavoitteena on lisätä liikkumisen iloa ja motivaatiota sekä osallisuutta ja tasavertaisuutta.

On maailmanlaajuinen ilmiö, että nuoret urheilijat lopettavat urheiluharrastuksen 11-15 vuotiaana. Yksi syy on se, että valmentaja ei aidosti kohtaa nuoria eikä vastaa nuorten urheilijoiden tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Myös liian kova tai yksipuolinen harjoittelu liian aikaisin, harrastusmaksujen nouseminen sekä harrastuksesta kadonnut hauskuus ovat syitä urheiluharrastuksen lopettamiseen.

Icehearts-toiminnassa urheiluharrastukseen liittyviä keskeytyksiä tai lopetuksia ilmenee muita vähemmän, joka johtuu osin myös toiminnan kokonaisvaltaisuudesta.  ”Icehearts on mukana hankkeessa, jotta voisimme avata meidän tapaamme tehdä työtä myös kansainvälisesti ja tarjota ratkaisuja ilmiöön.” kertoo Kuhlefelt. ”Pitää keskittyä positiiviseen pedagogiikkaan, nuoria pitää kannustaa mieluummin kuin arvostella. Pitää olla se aikuinen, jonka luokse on kiva tulla joka viikko.” Myös hankekumppanit Hollannista ja Itävallasta noudattavat samaa ideologiaa kuin Icehearts, täydentää Kuhlefelt. ”Treeneissä pitää olla hauskaa ja kaikkien pitää saada olla mukana. Ei treenata verenmaku suussa eikä tärkeintä ole voitto.”

Osallistujat ovat ehdottaneet 15 hyvää valmennuskäytäntöä blogien ja videoiden muodossa, jotka ovat nähtävillä KidMove-hankkeen verkkosivuilla.

”Avaimia hyvään valmennukseen” -tapahtuma 22.9.2020!

Euroopan urheiluviikkoa vietetään vuosittain syyskuussa ja se on Euroopan komission aloite liikunnan lisäämiseksi ympäri Eurooppaa. Myös KidMove-hankkeen osallistujat, Metropolia ja Icehearts, ottavat osaa urheiluviikkoon järjestämällä nuorten urheilijoiden valmentajille suunnatun ”Avaimia hyvään valmennuskäytäntöön” – tapahtuman Helsingissä 22.9.2020. Päivään kuuluu webinaari- ja seminaariosuus, jossa on puhujia eri aloilta sekä työpajoja, joissa opitaan, jaetaan ja kokeillaan yhdessä valmennuksen hyviä käytänteitä. Muun muassa hyvinvointialan yritys Liiku leiki ja loista on lupautunut mukaan iltapäivän ohjelmaan.

Kyseessä on maksuton tapahtuma, joka on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja valmennuksen parissa toimiville. Tapahtuma järjestetään vastuullisesti Metropolia AMK:n Myllypuron kampuksella Helsingissä. Tarkempaa tietoa on luvassa elokuussa, jolloin tapahtumaan ilmoittautuminen myös avataan. Seminaariosuudesta tehdään videotallenne, joka on kuultavissa myös jälkikäteen.

Lisätietoja:

Stina Kuhlefelt
Hankevastaava
stina.kuhlefelt@icehearts.fi
044 074 0030

Anita Ahlstrand
KidMove-hankkeen projektipäällikkö
anita.ahlstrand@metropolia.fi
040 641 8140

 

KidMove on Metropolia ammattikorkeakoulun ensimmäinen Erasmus-Sport- rahoituksen saanut, tammikuussa 2019 alkanut kaksivuotinen, kansainvälinen yhteishanke. Metropolian koordinoimassa hankkeessa kumppaneina on yhdeksän toimijaa viidestä Euroopan maasta; Suomesta Metropolia ja Suomen Icehearts ry, Itävallasta urheilujärjestö Sportunion Steiermark, Hollannista Special Heroes ja Windesheim UAS, Tsekistä Masaryk University ja urheiluseura Bulldogs Brno sekä Puolasta University School of Physical Education in Wroclaw ja opiskelijaliikuntajärjestö AZS-AWF Wroclaw.

Xamkista valmistuu lähes 400 uutta osaajaa – juhlat järjestetään verkossa

$
0
0

Perjantaina 29.5.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu 383 uutta osaajaa työelämään (nimet liitteenä). Kevään aikana eli 1.1.–29.5 valmistuneita on yhteensä 679. Valmistuvia juhlitaan tällä kertaa virtuaalisesti eli verkkovälitteisesti kello 13 alkaen. Juhlat juontaa tv-juontaja Kristoffer Ignatius ja musiikkiesityksistä vastaa laulajatähti Pete Parkkonen.  

Linkki suoraan lähetykseen: https://www.xamk.fi/virtualgraduation/

Studiossa valmistuvista on paikalla Mikkelin kampukselta yhteisöpedagogiksi valmistuva Katja Kuusemo. Videoyhteydellä juhlapäivän tunnelmistaan kertovat Kouvolan kampukselta tradenomiksi valmistuva Jenni Porvari, Savonlinnan kampukselta fysioterapeutiksi valmistuva Ella Hynninen ja Kotkan kampukselta ensihoidon ylemmästä amk-tutkinnosta valmistuva Juha Nieminen.

Työelämän tervehdyksen juhlaan tuo Essoten opetusylihoitaja Pia Leppäkumpu ja paikalla on tietysti myös Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen.

Suora lähetys Xamkin verkkosivuilla on avoin kaikille katsojille. Juhlalähetyksestä tulee myös tallenne, joten tunnelmiin voi palata vielä juhlapäivän jälkeenkin. Lähetyksen tuotannosta vastaa Xamkin oma mediatuotantoyhtiö Darcmedia.

Tavallisesti Xamkin valmistumisjuhlia vietetään kampuspaikkakunnilla aina toukokuussa ja joulukuussa, mutta nyt, kun suuria tilaisuuksia ei voida koronaepidemian vuoksi järjestää, pidetään juhlat ensimmäistä kertaa verkossa ja koko Xamkin yhteisinä. Tähän kevään juhlaan on kutsuttu kaikki viime joulun jälkeen valmistuneet.

– Tämä korona-kevät on vaikuttanut meidän kaikkien elämään ja opiskeluun. Me valmistuneet voimme olla ylpeitä, että saimme poikkeusoloissa opinnot maaliin. Virtuaalijuhlat ovat tässä tilanteessa aivan mahtava juttu, sillä valmistuminen on niin iso ja tärkeä asia, Jenni Porvari iloitsee.

Xamkista 29.5.2020 valmistuvien nimet

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu yhteensä 383 opiskelijaa. Valmistuvien määrät kampuksittan ovat: Kouvola 96, Kotka 97, Mikkeli 161 ja Savonlinna 29.

Valmistuvista on metsätalousinsinöörejä (ylempi AMK) 1, insinöörejä (ylempi AMK) 12, geronomeja (ylempi AMK) 1, ensihoitajia (ylempi AMK) 1, sairaanhoitajia (ylempi AMK) 8, terveydenhoitajia (ylempi AMK) 1, sosionomeja (ylempi AMK) 2, tradenomeja (ylempi AMK) 10, yhteisöpedagogeja (ylempi AMK) 1, metsätalousinsinöörejä (AMK) 1, artenomeja (AMK) 4, muotoilijoita (AMK) 32, merikapteeneja (AMK) 2, yhteisöpedagogeja (AMK) 27, restonomeja (AMK) 13, ensihoitajia (AMK) 8, naprapaatteja (AMK) 19, geronomeja (AMK) 4, fysioterapeutteja (AMK) 8, jalkaterapeutteja (AMK) 7, sairaanhoitajia (AMK) 29, terveydenhoitajia (AMK) 4, sosionomeja (AMK) 27, tradenomeja (AMK) 81 ja insinöörejä (AMK) 80.

Valmistuvien nimet ovat liitteenä!

Kuvat 

Kuvia juhlia varten suunnitellusta kakusta ja sen tekijästä on liitteenä.

Kuvateksti: Juhlaa varten on suunniteltu Xamk-kakku, jonka jokainen on voinut leipoa itse kotona. Kakun on loihtinut Xamkin restonomiopiskelija Rita Paunimäki.

 

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
viestintäsuunnittelija Heli Kauppinen
040 842 3413, heli.kauppinen@xamk.fi

 

Vuoden opiskelijakunta -stipendi Porvooseen

$
0
0

AMIS-stipendit jakaa valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään keväisin kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisen ansioituneille ammattiin opiskeleville ja opiskelijakunnille. Stipendit ovat arvoltaan 250 euroa. AMIS-stipendien saajia sai ehdottaa kuka tahansa oppilaitosyhteisöön kuuluva ja stipendien saajat valitsi OSKUn liittohallitus.

OSKUn liittohallitus valitsi Porvoon Careerian CARE-opiskelijakunnan vuoden opiskelijakunnaksi. 

Vuoden opiskelijakuntana palkitaan opiskelijakunta, joka on lukuvuoden aikana osoittanut aktiivisuutta ja osallistavaa otetta oppilaitoksen kehittämisessä, edistänyt opiskelijoiden viihtyvyyttä tai muutoin isoin harppauksin kehittänyt toimintaansa. CARE-opiskelijakunta perustettiin vuonna 2019 oppilaitoksen organisaatiomuutoksen myötä ja toiminta on saatu hienosti käyntiin.  Toiminta on ollut heti aktiivista: opiskelijat ovat järjestäneet omia tapahtumia sekä osallistuneet OSKUn toimintaan. "On ollut hieno seurata huimaa kehitystä,  johon opiskelijakunta on pystynyt lyhyessä ajassa", OSKUn puheenjohtaja Iivari Korkala perustelee valintaa. 

Opiskelijakunnassa tieto stipendistä otettiin vastaan ilolla! "Tosi huippua saada kunnianosoitus siitä, mitä ollaan tehty!", iloitsee opiskelijakunnan hallituksen jäsen Alex Kapanen.

 

 

Lisätietoja: 
puheenjohtaja Iivari Korkala 
iivari.korkala@osku.fi, 044 9776 356

 

 

Vuoden tsemppari on Jani Hokki OSAO:sta

$
0
0

AMIS-stipendit jakaa valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään keväisin kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisen ansioituneille ammattiin opiskeleville ja opiskelijakunnille. Stipendit ovat arvoltaan 250 euroa. AMIS-stipendien saajia sai ehdottaa kuka tahansa oppilaitosyhteisöön kuuluva ja stipendien saajat valitsiOSKUn liittohallitus.

 

Vuoden tsemppariksi valittiin Oulussa OSAOssa opiskeleva Jani Hokki, joka on juuri saanut valmiiksi media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon. 

 

Vuoden tsempparina palkitaan opiskelija, joka on vaikeista lähtökohdista tai haasteista huolimatta onnistunut saamaan tutkintotodistuksen ja valmistumaan ammattiin ja joka on esimerkki muille siitä, että koskaan ei pidä lannistua tai luovuttaa. ”Hokki on todella upea esimerkki siitä, että vaikeuksista on mahdollista päästä voiton puolelle”, OSKUn puheenjohtaja Iivari Korkala iloitsee. 

 

Jani Hokki otti stipendin vastaan yllättyneenä ja iloisena: ”Opiskelu ammattiin auttoi minua erityisesti kohtaamaan sosiaalisia haasteita ja luomaan rutiineja - sekä loi merkitystä arkeen ja opetti minua luottamaan itseeni ja taitoihini. Tämä stipendi tulee varmasti jäämään mieleeni, ja muistuttaa minua tulevissa elämän haasteissani siitä, mitä olen aikoinaan käynyt läpi.” 

 

Lisätietoja: 
puheenjohtaja Iivari Korkala 
iivari.korkala@osku.fi, 044 9776 356

 

 

TAI:n Eetu Rauniosta Vuoden AMIS-tähti

$
0
0

 

AMIS-stipendit jakaa valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. AMIS-stipendejä myönnetään keväisin kolmessa kategoriassa toiminnassaan erityisen ansioituneille ammattiin opiskeleville ja opiskelijakunnille. Stipendit ovat arvoltaan 250 euroa. AMIS-stipendien saajia sai ehdottaa kuka tahansa oppilaitosyhteisöön kuuluva ja stipendien saajat valitsiOSKUn liittohallitus.

 

Vuoden AMIS-tähdeksi on valittu Turun Ammatti-instituutissa liiketoimintaa toista vuotta opiskeleva Eetu Raunio. 

Vuoden AMIS-tähtenä palkitaan opiskelija, joka on esimerkillinen yhteisöllisyyden edistäjä ja yhteishengen nostattaja, omaa tervettä ammattiylpeyttä ja on aktiivinen monella osa-alueella sekä omassa oppilaitoksessaan että vapaa-ajalla.  "Eetu Raunio on toiminut aktiivisesti sekä omassa opiskelijakunnassaan että Turun nuorisovaltuustossa, minkä takia meillä on ilo palkita hänet valtakunnallisella AMIS-stipendillä", iloitsee OSKU ry:n puheenjohtaja Iivari Korkala. 

Eetu Raunio otti tiedon stipendin saamisesta vastaan kiitollisena: "Tuntuu todella hyvältä saada pitkäjänteisestä työstä tällainen kiitos, mutta työ jatkuu edelleen. Opiskelijoiden aseman ajaminen ei lopu koskaan. On tärkeää ottaa nuoret mukaan tekemään muutosta ja antamaan mielipiteitä."

 

 

Lisätietoja: 
puheenjohtaja Iivari Korkala 
iivari.korkala@osku.fi, 044 9776 356

 

Careeriasta valmistuu ammattiin nuoria ja aikuisia ympäri vuoden – koronasta huolimatta kevätkin on täynnä onnistumisia

$
0
0

Ammatilliseen tutkintoon valmistutaan nykyään omaan tahtiin, oman henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen suunnitelman mukaisesti. Työelämäyhteistyö on ammatillisessa koulutuksessa merkittävässä roolissa. Koronaepidemian vuoksi yhteinen valtakunnallinen valmistujaispäivä on siirretty pidettäväksi 28.8.2020. Opiskelu siirrettiin keväällä onnistuneesti etätyöskentelyksi, ja keväänkin aikana Careeriasta on valmistunut opiskelijoita tasaiseen tahtiin. Tutkintoja on 20 eri alalta lähes 90. Koko lukuvuoden aikana ammatillisen tutkinnon on Careeriassa suorittanut yli 1 400 opiskelijaa, joista osa siirtyy valmistuttuaan työelämän palvelukseen ja osa jatkaa opintojaan korkeakouluun tai yliopistoon. Careerian väyläopintoyhteistyö Haaga-Helian, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Laurean kanssa on tiivistynyt kuluneen lukuvuoden aikana entisestään. Väyläopinnot tarjoavat mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja jo ammatillisen toisen asteen koulutuksen aikana. 

Oppilaitosmuotoisen opiskelun rinnalla oppisopimusopiskelu on suosittu opiskelumuoto. Careerian tuhannes oppisopimus solmittiin jo marraskuussa. Erinomaisia tuloksia on saatu myös työvoimakoulutuksen puolelta, josta monet opiskelijat ovat työllistyneet harjoittelupaikkaansa. Yhä enenevässä määrin työelämässä edetään myös osatutkinnon suorittamisen kautta, ja lisäosaamista hankitaan runsaasti Careerian tarjoamassa syventävässä täydennyskoulutuksessa. Careeriassa opiskellaan ja valmistutaan tutkintoon suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Oppilaitos tarjoaa työelämälle osaajia, jotka tulevat toimeen myös kansainvälisessä ympäristössä.

 

Tutkintoja etuajassa, kaksoistutkintoja, väyläopintojen vauhdittamana suoraan ammattikorkeakouluun, Taitaja-kilpailijat alansa parhaimmistoa Suomessa – careerialainen osaa parhaiten 

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelu on yksilöllistä, ja jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittymisen suunnitelma kunkin yksilöllisen osaamistaustan perusteella. Huomio kiinnitetään osaamiseen, ei opiskeluun käytettyyn aikaan. Tänäkin lukuvuonna löytyy opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet opintonsa nopeutetussa ajassa. Esimerkkejä on mm. hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnosta, matkailualan perustutkinnosta sekä liiketoiminnan perustutkinnosta, joissa opiskelijoita valmistuu nopeutettuun tahtiin jo kahdessa vuodessa, kun pääsääntöinen yhteen perustutkintoon menevä aika on 2,5–3 vuotta. 

Perustutkintoon opiskelleiden joukossa on tänäkin lukuvuonna ollut myös niitä, jotka ovat ahkeroineet itselleen sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon. Kaksoistutkinnon suorittajia on lukuvuonna 2019–2020 ollut reilut parikymmentä. Myös ammatillinen tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden, ja moni jatkaakin opiskelua korkeakouluun tai yliopistoon. 

Careerian väyläopintoyhteistyö Haaga-Helian, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Laurean kanssa tarjoaa ammattiin opiskeleville mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja jo ammatillisen koulutuksen aikana. Väyläopinnot sujuvoittavat siirtymistä jatko-opintoihin ja nopeuttavat työelämään pääsemistä. NOPSA-väyläopintoyhteistyö HAMKin kanssa mahdollistaa Careerian kolmelle tekniikan alan opiskelijalle suoran pääsyn ammattikorkeakouluun. Kaksi näistä opiskelijoista valmistuu tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon ja yksi kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon. Heitä kaikkia kolmea odottaa insinööriopinnot HAMKissa. 

Yksi lukuvuoden kohokohdista ammatillisessa koulutuksessa on Taitaja-kilpailut. Kevään 2020 Jyväskylään suunniteltu Taitaja-finaali jouduttiin peruuttamaan koronaepidemian vuoksi. Careeriasta finaalipaikan saavutti tänä vuonna kolme opiskelijaa: Aada Kyyhkynen hiusmuotoilussa sekä Ida Myllys ja Taru Puputti mediasuunnittelussa. Paikka Taitaja-kilpailun finaalissa osoittaa kilpailijan ammatillisen osaamisen olevan alansa parhaimmistoa Suomessa, joten kaikkia finalisteja voidaan pitää voittajina. 

Työvoimakoulutuksilla kiinni työelämään ja osatutkinnoilla elämässä eteenpäin 

Careerian työvoimakoulutuksissa on koettu hienoja onnistumisia korona-ajasta huolimatta. Liiketoiminnan ammattitutkinnossa ilahduttavan moni on työllistynyt harjoittelupaikkaansa. Opiskelijoista 12 suoritti koko tutkinnon, kolme henkilöä suoritti osatutkinnon ja muutamalla on opinnoista tauko koronasta johtuen.
– Terveydenhuollon sihteeriopiskelija, aiemmin matkailualalla työskennellyt alanvaihtaja suoritti työpaikalla tapahtuvan oppimisjaksonsa korona-aikana Uudessa Lastensairaalassa, ja työllistyi saman tien harjoittelupaikkaansa, kertoo Careerian opettaja Heli Haapalainen.
– Useamman vuoden työttömänä ollut, liiketoiminnan ammattitutkinnon opintoja aula- ja monipalvelutehtävissä suorittanut opiskelija sai runsaasti kehuja harjoitteluajan työnantajaltaan Helsingin Yliopiston Kiinteistöpalveluilta, johon olisi työllistynyt, jos ei korona olisi sekoittanut tilannetta, Heli Haapalainen jatkaa.
– Assistentti- ja sihteerityön palvelujen ja liiketoiminnan tukipalvelujen opiskelija siirtyi koronan vuoksi työpaikalla tapahtuvan oppimisjakson aikana Helsingin kuvataidelukiossa etätöihin, ja suoritti ansiokkaasti tutkintonsa loppuun. Suunnitelmissa ovat jo jatko-opinnot, Heli Haapalainen iloitsee. 

Yhä enenevässä määrin Careeriassa opiskellaan myös yksittäisiä tutkinnon osia, jotka edistävät polkua työelämään tai uralla eteenpäin. Moniosaajamallin kohderyhmänä ovat ennen kaikkea maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt sekä nuoret, jotka eivät vielä ole varmoja itselleen sopivista aloista tai haluavat aloittaa opiskelun varovasti suorittamalla yhden tutkinnon osan kerrallaan. Kysymyksessä on työllistävä malli, josta ensimmäiset opiskelijat ovat jo siirtyneet eteenpäin työelämään. Tutkinnon osia on valittavissa ja yhdisteltävissä runsaasti. 

Työelämäyhteistyö merkittävässä osassa ammatillisissa opinnoissa

Pitkäjänteinen työelämäyhteistyö on Careerialle ja sen opiskelijoille tärkeää. Porvoolainen AIPworks on työllistänyt nyt opintojensa loppusuoralla olevan Careerian kone- ja tuotantotekniikan opiskelijan niin opintoihin kuuluvilla työssäoppimisjaksoilla, kuin tarjonnut opiskelijalle kesätöitä – tänä kesänä jo toistamiseen. 3D on tullut osaksi opetusta Careeriassa, ja ala on erinomainen väylä työllistymiseen.
– Careerian opiskelija on päässyt meillä ohjatusti tekemään 3D-tulostusta ja -mallinnusta sekä asiakkaiden kouluttamista tietyissä erityiskoulutuksissa. Kysymyksessä on ulospäin suuntautunut opiskelija, joka on valmis oppimaan uusia asioita monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti, ja joka ottaa mielellään vastaan ohjeita ja ohjausta, kiittelee yhteistyötä opiskelijan työpaikkaohjaaja, yrittäjä Antti Pellinen. 

Kiitos opiskelijat, henkilöstö, työelämä, omistajat ja luottamushenkilöt! 

Kiitoksen päätökseen nyt tulevasta lukuvuodesta ansaitsevat niin pääosassa olevat opiskelijat ja työelämä kuin myös henkilöstö ja Careerian sidosryhmät.
– Tuottamalla koulutusta palvelemme yksittäisiä henkilöitä heidän unelmiensa toteuttamisessa ja paremman elämän mahdollistamisessa. Kiitos opiskelijoille ja henkilöstölle unelmien ansiokkaasta toteuttamisesta ja kiitos työelämälle hyvästä yhteistyöstä sekä opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollistamisesta lukuvuoden 2019–2020 aikana. Kiitos kuuluu myös omistajille ja luottamushenkilöille, jotka ovat toiminnallaan tukeneet Careerian ammatillisen koulutuksen järjestämistä ja kehittämistä, osoittaa kiitoksen sanansa Careerian toimitusjohtaja ja johtava rehtori Pasi Kankare lukuvuoden päättyessä.

  

Lisätietoja:   
Toimitusjohtaja/johtava rehtori Pasi Kankare, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi
www.careeria.fi 

Kiinnostavatko hämärähommat ja kuutamokeikat? Lähde Haltiaan viettämään yö liito-oravana!

$
0
0

Suomen luontokeskus Haltia avaa ovensa 1. kesäkuuta. Samalla käynnistyy jännittävä koko perheen seikkailunäyttely, jonka päätähti on liito-orava. Yöni liito-oravana -erikoisnäyttely on kiehtova tapa tutustua harvoin nähtyyn yöeläimeen.

Yöni liito-oravana -näyttelyssä hypätään liito-oravan maailmaan eri aisteilla: toiminnallisessa näyttelyssä voit tutkia liito-oravan elinympäristöä ja etsiä jälkiä siitä ja sen naapureista. Erikoisnäyttely vie kiehtovalle matkalle liito-oravan elinympäristöihin metsään, pehmeisiin pesäkoloihin, singahtavalle liitomatkalle ja innostavaan liito-oravametsän eri lajien etsintään. Näyttelytila pidetään hämäränä, koska yöeläjä liito-orava liikkuu useimmiten pimeän laskeutuessa ja öisin.

-          Liito-orava on meille Haltiassa merkittävä laji. Liito-orava on Nuuksion kansallispuiston tunnuseläin, ja koska Haltia on portti kansallispuistoon, on näyttely meille erittäin tärkeä, summaa Haltian näyttelypäällikkö Heidi Rosenström.

Kino Haltiassa pääsee tutustumaan erittäin kokeneen liito-oravakuvaaja Benjam Pöntisen kuviin ja tarinoihin liitävästä kuvauskohteesta. Pöntinen on kuvannut liito-oravia pitkään, joten kuvien lisäksi myös kiinnostavia tarinoita riittää.

Haltian ulkonäyttelyalueella on lisäksi esillä mieleenpainuva näyttely urbaaneista liito-oravista, jotka tulevat vastaan joskus erikoisissa paikoissa ja ympäristöissä. Haltiassa järjestetään myös perheille suunnattuja Yöni liito-oravana -näyttelyopastuksia sekä hauskoja opastuksia Leevi Liito-oravan luontopolulle, jolla tutustutaan liito-oravan elintapoihin sekä lähiluontoon leikkien ja tutkien.

Liito-oravatietoutta kannattaa lisätä, koska laji harvinaistuu

Haltian erikoisnäyttelyn päätähden liito-oravan tilanne on arviointien mukaan huonontunut viime vuosina. Maaliskuussa 2019 julkaistun Suomen lajien punaisen listan mukaan liito-orava on vaarantunut ja siksi uhanalainen. Vuonna 2015 julkaistussa Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus -raportissa liito-orava oli vielä yhtä luokkaa elinvoimaisempi eli silmälläpidettävä.

Yöni liito-oravana -näyttely on osa laajaa Liito-orava-LIFE-hanketta, jossa eri osapuolet luontoaloilta tekevät yhteistyötä liito-oravan eteen. Hanke on pääosin EU-rahoitteinen ja kestää seitsemän vuotta. Haltian erikoisnäyttely on hankkeessa innostava tapa välittää lajitietoutta audiovisuaalisuuden ja tekemisen kautta.

Haltiassa riittää nähtävää

Suomen luontokeskus Haltia avaa ovensa yleisölle yli kahden kuukauden kiinniolon jälkeen kesäkuun alussa. Yöni liito-oravana -erikoisnäyttelyn lisäksi myös Haltian päänäyttelyssä ja gallerianäyttelyissä on paljon nähtävää. Päänäyttely on nimeltään Suomen luonto ja gallerianäyttelynä Lintunaapurini - Villasiipiä ja lintukuvia sekä Vuosaari.

- Olemme iloisia saadessamme taas avata Haltian. Meillä kannattaa pistäytyä myös matkalla Nuuksion kansallispuistoon hakemassa vaikkapa retkivinkkejä ja karttoja, Haltian johtaja Tom Selänniemi kertoo.

Luontonäyttelyiden lisäksi Haltiassa avautuvat heti kesäkuun alussa asiakaspalvelu ja luontomyymälä. Ravintola Haltia avaa ovensa keskiviikkona 3. kesäkuuta ja palvelee keskiviikoista sunnuntaihin.

Haltia seuraa valtioneuvoston virallisia koronavirusohjeistuksia. Ohjeet turvalliseen luontokeskusvierailuun löytyvät Haltian verkkosivuilta, ja sisätiloihin otetaan kerrallaan rajallinen määrä henkilöitä.

 

Lisätietoja:

Heidi Rosenström, näyttelypäällikkö, heidi.rosenstrom@metsa.fi, 040 5939 915

Katja Määttä, markkinointipäällikkö, katja.maatta@metsa.fi, 040 7537 476

Suomen luontokeskus Haltian verkkosivut: www.haltia.com

Ohjeet turvalliseen vierailuun Haltiassa: https://www.haltia.com/fi/vieraile-and-info/ajankohtaista/ohjeet-turvalliseen-vierailuun-haltiassa/

Liito-orava-LIFE-hankkeen verkkosivut: https://www.metsa.fi/liito-orava-life


Kuvat:

Suomen luontokeskus Haltian Yöni liito-oravana -näyttelyn juliste
Haltian päänäyttely on kiehtova ikkuna suomalaiseen luontoon. Kuva: Atte Tornikoski
Liitävä liito-orava, pystykuva. Kuva: Benjam Pöntinen
Liito-orava haavan oksalla. Kuva: Ari Seppä/Vastavalo.fi
Liitävä liito-orava, vaakakuka. Kuva: Benjam Pöntinen


Hämeen ammattikorkeakoulusta 29.5. valmistuneet

$
0
0

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Hyvinvointiosaamisen yksikkö


Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Lehtinen Anu Maarit, Nokia

 

Teknologiaosaamisen yksikkö

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Ikonen Tarja Hannele, Espoo
Kuparinen Ville-Matti, Janakkala

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, Insinööri (ylempi AMK)

Liukkonen Paula Tuulikki, Kuopio

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Nieminen Tommi Veikko Johannes, Forssa

 

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Peltonen Sharon Elaine, Kangasala
Sarin Riikka Johanna, Hämeenlinna
Viiman Antti Olavi, Hämeenlinna

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Blomqvist Kimmo Erik Juhani, Nokia
Friman Juha-Matti, Riihimäki
Jokikoivu-Hiukkamäki Jaana Marita, Urjala
Kallioniemi Jere Jesse Mikael, Janakkala
Sobott Mari Karoliina, Espoo
Soinila Miia Marika, Rauma
Tziafas-Peuru Johanna, Tampere

 

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalousosaamisen yksikkö

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Puurula Juuso Eemeli, Hämeenlinna
Syrjälä Katja Hannele, Seinäjoki

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Aro Eero Mikael, Paimio
Däuber Chris Ruth Irja, Hyvinkää
Heikkilä Konsta Kalle Sakari, Hollola
Heilä Teemu Tapani, Vehmaa
Heinonen Miika Pauli Allan, Tammela
Hiiri Lassi Aarre Viljami, Hämeenlinna
Honkanen Ismo Jaakko Aleksanteri, Säkylä
Kekki Paula Annika, Lapinjärvi
Kuusniemi Markku Tapani, Forssa
Leppäkoski Toni Lauri Kristian, Sastamala
Markula Frans Erland, Huittinen
Pouru Jussi Petteri, Loimaa
Puolimatka Eemeli Matti Juhani, Loimaa
Riihelä Riku Svante Jalmari, Hollola
Setola Sofia Maria, Nakkila
Soirio Wäinö Waltteri, Suonenjoki
Suokannas Janne Olavi, Askola
Syrjänen Meri-Tuuli, Karkkila
Tamminen Maria Elisa Mikaela, Pöytyä
Tikkanen Anni Elina, Hämeenlinna
Toivonen Ida Eveliina, Pöytyä

Maatilatalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Andersson Niko Oskari, Vehmaa
Malmiharju Anna Sofia Karoliina, Orimattila
Mäkitalo Ilkka Juhani, Koski Tl
Nummiluikki Teemu Matias, Salo

Hevostalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Aronen Janina Isabella, Kouvola
Kovaljeff Lotta Amanda, Tampere

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Hakala Eero Mauri Juhani, Ikaalinen
Huhtanen Pekka Salomo, Hollola
Kallioaho Joni Aleksi, Ähtäri

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Lehtonen Mirva Elina, Hattula
Rantanen Julia Kristiina, Turku

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Mättö Annakaisa Mirjami, Hämeenlinna
Tamminen Anja Karoliina, Vantaa

 

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Ekholm Mari Birgitta, Janakkala
Kaskinen Jasmin Maija Kristiina, Lahti
Kokki-Meriö Yasmine Mira Patricia, Valkeakoski
Koskinen Jonna Susanna, Janakkala
Maanpää Tytti-Maria Tellervo, Hämeenlinna
Pajala Emilia Annika, Lempäälä
Salminen Maarit Annika, Lempäälä
Vitikka Sakari Sulo Mikael, Hämeenlinna

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Hoffrén Grace Julia, Tampere
Hynninen Viivi Elsa Aleksandra, Hämeenlinna
Kaivoluoto Jonna Sini Katriina, Hämeenlinna
Lindberg Linda-Sofia, Turku
Numminen Johanna Nea, Tammela
Pethman Sanna Maria, Hämeenlinna
Raivio Milla Pauliina, Tampere
Uusitalo Elina Annika, Tampere
Vallittu-Corell Sirpa Katariina, Lempäälä

Terveydenhoitajakoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Frilander Pinja Anniina, Tampere
Hietala Emilia Linda Maria, Jokioinen
Hirvilampi Roosa Marianne, Hämeenlinna
Kelo Miikka Juhani, Hämeenlinna
Kettunen Jenna Katariina, Forssa
Laaksonen Krista Eveliina,Hämeenlinna

 

Teknologiaosaamisen yksikkö

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)

Alitalo-Nieminen Jenni Marianne, Somero
Pippingsköld Laura Estrid Eleonora, Forssa

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Katajamäki Harri Mikael, Akaa
Lahti Iina Nina Jennifer, Hämeenlinna

Construction Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)

Trinh The Minh, Hämeenlinna

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Anttila Juho-Elias Arimo, Järvenpää
Nevaranta Arttu Ahti Albert, Järvenpää
Pöysti Marko Olavi, Hyvinkää
Ylitalo Simo Antero, Nurmijärvi

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Mattila Artturi, Kangasala

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Insinööri (AMK)

Chamlagain Yupan, Lahti

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus Insinööri (AMK)

Kirves Ismo Tapani, Helsinki
Salmela Niko Mikael, Hattula
Turpeinen Taru Tuulia, Hämeenlinna
Vehmaro Jere Valtteri, Tampere

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Ahonen Jari Petri Tapani, Lahti
Eloranta Eero Aleksi, Hämeenlinna
Haikara Arttu Mikael, Hausjärvi
Hjelt Jimmy Reinhold, Lahti
Huusko Harri Ilmari, Pornainen
Mattinen Seppo Tapio, Jokioinen
Mäenpää Marko Tapani, Tuusula
Mäenpää Markus Mika Petteri, Hämeenlinna
Nieminen Teppo Matti Juhani, Vesilahti
Spets Mika Olavi, Mäntsälä

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Alijärvi Santeri Mikael, Janakkala
Grönholm Timo Juhani, Pirkkala
Heino Juha Esa, Tampere
Huhtala Pasi Tapani, Lempäälä
Kurtti Jaana Emma Sofia, Akaa
Leino Juha Ismo Sakari, Loimaa

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Kivisaari Ella Karoliina, Somero
Nieminen Jukka Toivo Elias, Järvenpää
Pennonen Anton Olavi, Hämeenlinna
Raussi Teemu Kristian, Riihimäki

 

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

International Business -koulutus, Tradenomi (AMK)

Benzara Mohammed, Tampere
Halonen Julia Helmi Sofia, Akaa
Lestan Filip, Slovakia
Runsas Heidi Johanna, Ylöjärvi

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Forsander Krista Hannele, Inkoo
Korsi Julia Mikaela, Tammela
Kujanpää Henri Markus Alexander, Helsinki
Luoma-aho Lia Laura, Hämeenlinna
Manninen Toni Matti Tapani, Kangasala
Pulkkinen Jonna Terttu Susanna, Vantaa
Reiman Anu Kristiina, Lempäälä
Renqvist Juuso Tapani, Espoo
Roisko Taija Emilia,Hämeenlinna
Roivainen Jenni Leena, Tampere
Spillane Elina Anneli, Riihimäki
Vahtera Toni Tapani, Hyvinkää
Valkama Riina Maria, Tampere
Vallin Mariia Elisabeth, Tampere
Yrjölä Olli Paavo Johannes, Tampere

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Immonen Heini Maria, Tampere

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Heikkilä Jenni Elina Anniina, Lahti
Ikäheimo Lasse Matias, Kuopio
Korkalainen Tomi Valtteri, Hämeenlinna

 

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

International Professional Teacher Education

Ahuja Megha Helsinki (valmistunut 8.5.)

Huhti–toukokuussa 2020 SeAMKista valmistuneet

$
0
0

Yksiköittäin ja tutkinto-ohjelmittain järjestetyllä listalla ovat kaikki nimensä julkaisemiseen luvan antaneet. Valmistuneista kerrotaan sukunimi, etunimi sekä kotipaikka.

SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

 

Bachelor of Business Administration, DP in International Business

Huovila Elina, Espoo

Muñoz Gómez Carmen, Seinäjoki

Määttä Markus, Seinäjoki

Vázquez Casares María, Seinäjoki

 

Kulttuurituottaja (AMK)

Anttila Hilda, Seinäjoki

Ekman Roope, Seinäjoki

Isopellinen Riku, Seinäjoki

Kalliokoski Roope, Helsinki

Salomäki Rebekka, Seinäjoki

Soikkeli Sonja, Iitti

Vaahtera Julia, Pori

 

Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

Kyllönen Katja, Alajärvi

 

Master of Business Administration, International Business Management

Huttunen Jacob, Seinäjoki

Nieminen Michael, Seinäjoki

Paulamäki Jukka, Uurainen

 

Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala

Haaranoja Anna-Maija, Karijoki

Lahti Jani, Seinäjoki

 

Tradenomi (AMK), Liiketalous

Asiala Milla, Pirkkala

Barkman Ville, Helsinki

Da Silva Maria, Seinäjoki

Harju Venla, Ilmajoki

Huhtamäki Oona, Seinäjoki

Ivalo Emma, Tampere

Järvinen Vesa, Seinäjoki

Kantola Kaisa,  Seinäjoki

Kivikangas Essi, Seinäjoki

Koveronkoski Olli, Seinäjoki

Laakso Taru, Seinäjoki

Laulaja Anni, Kurikka

Linna Juho, Seinäjoki

Lähteenmaa Johanna, Seinäjoki

Malkamäki Pauliina, Seinäjoki

Mikkilä Emma, Seinäjoki

Männikkö Miko, Seinäjoki

Neuvonen Waltteri, Kokemäki

Onnela Minna, Seinäjoki

Pyylampi Essi, Seinäjoki

Rautio Petro, Seinäjoki

Salli Arja, Seinäjoki

Salo Kristina, Nokia

Sampo Minna, Tampere

Toivola Antti, Seinäjoki

Tonteri Jani, Alavus

Viinikainen Leena, Ähtäri

Vuoluterä Elina, Ilmajoki

Vähä-Koivisto Janne, Tampere

Ylimäki Juha, Riihimäki

 

Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys

Leppiniemi Pasi, Seinäjoki

Pääkkönen Petri, Kauhajoki

 

SeAMK Ruoka

Agrologi (AMK)

Erkkilä Emma, Kokkola

Hyppönen Niko, Kokkola

Iso-Koivisto Tuomo, Seinäjoki

Jylkkä Oskari, Kalajoki

Kankaansyrjä Sofia,  Kauhava

Kiltilä Janne, Isokyrö

Kolppanen Miina-Maria, Seinäjoki

Latvala Atte, Vimpeli

Luoma Jaakko, Kauhajoki

Nikkola Päivi, Kauhajoki

Rajala Ville, Seinäjoki

Väisänen Mirva, Posio

 

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Huhtaluhta Soila, Seinäjoki

Kokkinen Satu, Kauhajoki

 

Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

Taipaleenmäki Tomi, Seinäjoki

 

Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut

Blomqvist Heikki, Vantaa

Hakala Hanna, Seinäjoki

Laikola Jani, Seinäjoki

Nieminen Tomi, Seinäjoki

Nummela Antti, Seinäjoki

Potila Tero, Tampere

 

Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Matero Sirpa, Oulu

 

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Sairaanhoitaja (AMK)

Anttila Elisabeth, Seinäjoki

Eklund Susanna, Seinäjoki

Hankaniemi Laura, Seinäjoki

Hautoniemi Sonja, Seinäjoki

Huhtala Mira, Seinäjoki

Höykinpuro Janika, Seinäjoki

Kivimäki Janette, Seinäjoki

Koivusalo Jari, Seinäjoki

Koskiranta Kia, Seinäjoki

Niemelä Pirta, Seinäjoki

Raittinen Emilia, Seinäjoki

Rantakallio Anna, Seinäjoki

Salokas Heidi, Seinäjoki

Salonen Kristiina, Seinäjoki

Sinkkonen Jenni, Ilmajoki

Valtari Riina, Seinäjoki

 

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen

Siltanen Sirpa, Lapua

 

Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK) Kliininen asiantuntijuus

Isosaari Marja, Seinäjoki

Aromäki Suvi, Kauhava

Hannelin Eeva-Kaisa, Vaasa

Kaukola Piia, Kurikka

Kärnä Raila, Lapua

Lahdentausta Sofia, Seinäjoki

Määttä Elina, Ilmajoki

Ojanperä Laura, Seinäjoki

Rantala Hanna, Seinäjoki

Salo Tarja, Seinäjoki

Tuokkola Kosti, Seinäjoki

Vaaranmaa Kirsi, Mustasaari

 

Sosionomi (AMK)

Aho Jaakko, Seinäjoki

Asp Anne, Seinäjoki

Haanpää Virpi, Seinäjoki

Hangasmäki Emilia, Seinäjoki

Hauta Sanna, Seinäjoki

Hautamäki Reetta, Seinäjoki

Hollo Maarit, Loimaa

Härkönen Veera, Seinäjoki

Iso-Oja Kristiina, Ikaalinen

Jyllilä Maria, Seinäjoki

Kangasluoma Reija, Laihia

Kaukola-Risku Roosa, Seinäjoki

Kaunismäki Anni, Seinäjoki

Koivuniemi Erika, Laihia

Kurunsaari Minna, Seinäjoki

Kuusento Henna, Seinäjoki

Laine Tiina, Isokyrö

Latvala Elina, Seinäjoki

Lindgren Liisa, Jyväskylä

Maja Satu-Maaret, Seinäjoki

Martikainen Sini, Seinäjoki

Metsomäki Mari, Seinäjoki

Mäki Jenna, Kauhava

Mäkinen Leena, Seinäjoki

Nummela Maiju, Seinäjoki

Rannanpää Aune, Vimpeli

Rintala Satu, Lapua

Rinta-Valkama Janika, Seinäjoki

Roiha Krista, Seinäjoki

Seppänen Anni, Seinäjoki

Siltasalmi Vanessa, Saarijärvi

Toropainen Sanna, Seinäjoki

Tukio Elina, Kurikka

Unkuri Sini, Ilmajoki

Uusitalo Merita, Kauhajoki

Viljanen Pauliina, Vantaa

Virkkunen Siiri, Seinäjoki

Yliannala-Peltola Margit, Lapua

Ylä-Rautio Anu, Alavus

Ämmälä Pinja, Jyväskylä

 

SeAMK Tekniikka

Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka

Ala-Koukkari Jussi, Seinäjoki

Grav Markus, Ilmajoki

Harju Jori-Pekka, Tampere

Hautala Kristian, Seinäjoki

Kangas Aleksi, Mänttä-Vilppula

Kauppi Marko, Vaasa

Kivinummi Kimi, Seinäjoki

Koivula Juha, Seinäjoki

Laitala Teemu, Seinäjoki

Romppainen Samuli, Seinäjoki

Taipale Tino, Seinäjoki

Tamminen Aleksi, Seinäjoki

Välimäki Topias, Seinäjoki

 

Insinööri (AMK), Konetekniikka

Haapalaakso Santeri, Seinäjoki

Huhtamäki Artturi, Seinäjoki

Junttila Joonas, Seinäjoki

Kaurala Antti, Seinäjoki

Keskinen Ilkka, Seinäjoki

Koskela Konsta, Lapua

Laajala Mikko, Seinäjoki

Laaksoharju Tomi, Seinäjoki

Latva-Salo Atte, Kurikka

Lehtiniemi Susanna, Ilmajoki

Leppänen Arttu, Seinäjoki

Mattila Ville, Seinäjoki

Mustalahti Joona, Seinäjoki

Palomäki Pasi, Kurikka

Patana Lauri-Matti, Veteli

Pennanen Janne, Tohmajärvi

Rannila Matias, Seinäjoki

Rissa Toni, Seinäjoki

Sainio Petri, Lapua

Savela Juha, Keuruu

 

Insinööri (AMK), Rakennustekniikka

Heinämäki Jyrki, Siikainen

Hietala Joni, Seinäjoki

Juhola Janne-Julius, Seinäjoki

Karvonen Ville-Pekka, Halsua

Ketola Ville, Seinäjoki

Kohtamäki Kim, Seinäjoki

Koskinen Juho, Seinäjoki

Käkönen Jenna, Seinäjoki

Latvala Topias, Seinäjoki

Latva-Ranto Reetta, Kurikka

Muhonen Harri, Perho

Murorinne Emilia, Jyväskylä

Myllykoski Tuomas, Alavus

Mäkelä Riina, Vaasa

Mäkelä Jussi, Kurikka

Mäkilaine Juuso, Kurikka

Pajuoja Niko, Seinäjoki

Pitkäkoski Henri, Seinäjoki

Saari Henri, Seinäjoki

Ström Jenni, Seinäjoki

Uutela Katariina, Seinäjoki

Vuorimaa Niko, Seinäjoki

 

Insinööri (AMK), Tietotekniikka

Aha Laura, Vimpeli

Järvi Juha, Seinäjoki

Kinnunen Aleksi, Seinäjoki

Kuusniemi Mikko, Kurikka

Litmanen Joona, Seinäjoki

Parkkali Janne, Seinäjoki

Vaaranmaa Ville, Seinäjoki

Weckman Panu, Seinäjoki

 

Insinööri (ylempi AMK), Automaatiotekniikka

Halkola Valtteri, Seinäjoki

 

Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen

Matilainen Riikka, Seinäjoki

Pihlaja Antti, Seinäjoki

Uusi-Pohjola Toni, Vaasa

 

Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen

Havimäki Jukka, Kurikka

Huolman Pasi, Muurame

Ruotsala Lasse,  Kauhava

Törmälä Jussi, Pori

 

Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka

Huhtala Jani, Kokkola

Isohanni Mikko, Jyväskylä

Katajamäki Lasse, Evijärvi

Laulainen Kimmo, Helsinki

Leppänen Saana, Tampere

Paavola Juhana, Alavus

Rauhala Jussi, Espoo

Ravi Jukka, Laukaa

Tarkkanen Juho, Kurikka

SeAMKissa rikottiin 17 000 tutkinnon raja - Kosti Tuokkola on urakoinut näistä kaksi

$
0
0

Toukokuussa 2020 valmistuvien opiskelijoiden myötä SeAMKissa rikkoutuu 17 000 suoritetun tutkinnon raja. Seinäjokelainen Kosti Tuokkola on auttanut rikkomaan tämän rajan kahdella tutkinnollaan. Tuokkola valmistui SeAMKista sairaanhoitajaksi joulukuussa 2006 ja saa nyt tutkintotodistuksen ylemmästä AMK-tutkinnosta kliinisessä asiantuntijuudessa.

Intensiivinen, reilun puolentoista vuoden jakso opiskelua töiden ohessa on suoritus, jota kelpaa juhlistaa. Tuokkolalle ajatuksen urakan päättymisestä kirkasti aurinkoinen ja lämmin päivä aiemmin tällä viikolla.

”Tuli ensimmäisen kerran pitkään aikaan sellainen olo, että voiko tästä elämästä nauttiakin”, hän nauraa ja jatkaa.

”Tässä on ollut pitkä pätkä, että koko ajan on takaraivossa ollut joku tehtävä. Meillä on vaimon kanssa molemmilla vuorotyö ja kaksi pientä poikaa niin kyllähän tässä haasteita on ollut. Mukavasti on kuitenkin selvitty, mikä on hyvä asia. Ja tulevaisuuttahan tässä tehdään. Joskus voi olla tällainen jakso, missä vedetään vähän kireämmin mutta eiköhän hyöty tule vuosien saatossa takaisin.”

20 vuotta – uran taitekohta

Tuokkola työskentelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ensihoitopalveluissa alue-ensihoitajana.

”Päätehtävä on tehdä hoidontarpeen arviointia yhteistyökumppaneiden tiloissa, ja käytössä on normaalista ambulanssista poiketen laajempi vierianalytiikkamahdollisuus”, hän kertoo.

Yhteistyökumppaneilla tarkoitetaan esimerkiksi kotihoitoa tai poliisia. Kun hoidon tarve voidaan arvioida mahdollisimman hyvin paikan päällä, vähenevät kuljetukset päivystykseen ja päivystyksen kuormitus.

Tuokkolan opinto- ja urapolku hoitoalalla alkoi vuonna 1999 alkaneista lähihoitajaopinnoista. Hän kertoo, että kahdenkymmenen vuoden rajapyykin lähestyminen muutama vuosi sitten synnytti ajatuksia alalla kehittymisestä ja uuden oppimisesta. Suoraan työhön liittyvää koulutusta ja kurssitusta on Tuokkolan mukaan ollut tarjolla paljon, mutta mieli teki jotain enemmän.

”Ajattelin, että tässä voi jatkaa vielä 30 vuotta tätä samaa tai sitten kokeilla jotain uutta ja syventää tietotaitoa.”

Viimeisen kimmokkeen YAMK-opintoihin antoi yliopettaja Mari Salminen-Tuomaala, joka vieraili Tuokkolan työpaikalla opiskelijan ohjauskäynnillä.

”Hän vinkkasi, että koulutus on seuraavassa haussa ja että se sopisi minulle hyvin”, Tuokkola muistaa hetken.

Tutussa asiassa aukesi uusi maailma

Opintojen parasta antia hän kuvailee ehkä yllättävästikin.

”Parasta on ehdottomasti ollut se, että tehtäviä on ollut paljon. Laskeskelin jossain vaiheessa, että olen kirjoittanut A4-liuskoja 250-300 kappaletta. Ja kaikki, mitä olen kirjoittanut, on auttanut laajentamaan omaa ajatusta kun niihin tehtäviin on ottanut sellaisen asenteen. Opettajan ohje oli ajatella kutakin asiaa yhteiskunnan kautta, hoitotyön prosessien kautta ja vielä potilaan kautta niin tehtävään on tullut kummasti lisää näkökulmia. Oma ajatus on tutussa asiassa parantunut huomattavasti”, Tuokkola kiittää.

Oma ajatus on tutussa asiassa parantunut huomattavasti.”

Kiitoksen häneltä saavat opettajien lisäksi myös opiskelukaverit.

”Meillä on ollut todella hyvä ryhmä. Koronan vuoksi emme ole nyt keväällä nähneet toisiamme, mutta kun näimme, ryhmästä oli paljon tukea. Kaikilla meillä oli samanlainen elämäntilanne – tällainen ruuhkavuosiksi kutsuttu ajanjakso.”

Iloa opiskelijoiden suorituksista ja merkityksestä alueelle

SeAMKista valmistuneiden määrä kasvaa lähes 900:lla vuosittain ja tavoitteemme on tasaisesti nostaa tätä kohti tuhatta valmistujaa. Sillä on vs. rehtori Elina Varamäen mukaan suuri merkitys.

”Olemme ylpeitä siitä, että SeAMKista on valmistunut tähän mennessä 17 000 ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Heistä yli 60 prosenttia on sijoittunut oman maakuntamme yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Alueella olisi melkoinen osaamistyhjiö ilman ammattikorkeakoulua ja sieltä valmistuneita. Iloitsemme myös siitä, että koronasta huolimatta tänä keväänä on suurin osa pystynyt suorittamaan tutkintonsa valmiiksi suunnitellussa aikataulussa”, Varamäki sanoo.

SeAMKille kevätkauden kohokohta on aina ollut tavata ja juhlia valmistuneita omassa juhlassaan toukokuun lopussa. Koronavirustilanne muutti juhlimisen muotoa tämän kevään osalta, mutta ei ajatusta.

”Olemme aina panostaneet valmistujaisjuhliin mutta tänä keväänä ei niitä ollut mahdollista pitää. Olemme kuitenkin lähettäneet kullekin valmistujalle henkilökohtaisen onnittelukirjeen todistuksen mukana ja heillä on mahdollisuus osallistua loppuvuoden valmistumisjuhlaan halutessaan”, Varamäki kertoo.

YSAOn 2020 etävalmistujaisten onnitteluvideo

$
0
0

Ylä-Savon ammattiopisto julkaisi 1.1.-31.5. välisenä aikana valmistuneiden kunniaksi keväisen onnitteluvideon. Videon ensiesitys oli pe 29.5. kello 12, ja se on nyt katsottavissa YSAOn sosiaalisen median kanavilla. Videolla kuullaan valmistuneiden opiskelijoiden kokemuksia ja ajatuksia, opiskelijakuntien tervehdyksiä sekä taidokkaita musiikkiesityksiä.

Rehtori Kari Puumalainen kertoo, että ”YSAOlta valmistui kevään aikana lähes 500 ammattilaista, jotka ovat valmiita näyttämään taitonsa työelämässä. Vaikka emme voi viettää yhdessä kevätjuhlaa, halusimme juhlistaa valmistuneita yhden suuren etapin saavuttamisesta. Tällainen kaikkia koskettava tilanne saa meidät myöskin miettimään ja kehittämään uutta. Uusia tapoja tehdä työtä, uusia tapoja opiskella, uusia tapoja kohdata lähimmäisiä, uusia tapoja tuottaa palveluita ja toivottavasti saa meidät ajattelemaan uudella tavalla tätä meidän kotimaapalloa. Jokainen meistä voi olla ihmeentekijä, kun antaa tinkimättömän taitonsa näkyä. Iisalmen seudulla kansainvälisyyteen kasvaneet yritykset ja sinnikkäät yrittäjäsukupolvet ovat näyttäneet meille menestymisen mallia, miten tehdään ihmeitä yhdessä. Iisalmi haluaa olla vastaisuudessakin paikka, jossa on tilaa ihmeille, pienille ja suurille.”

Video nähtävillä YSAOn kotisivuilla: www.ysao.fi/etavalmistujaiset
ja sosiaalisen median kanavilla:
Instagram @ysaoinsta
Facebook @ysao.fi
Twitter @ysaotweet
YouTube @ysaomarkkinointi
Linkedin

Lisätietoa:

Rehtori Kari Puumalainen
kari.puumalainen@ysao.fi
puh. 040 1778 600

Kuva: Minttu Harju, YSAO.

Kuvateksti: Sähköasentajaksi valmistunut Jere Heiskanen esitti videolla oman sävellyksensä Wind.

Dialogi-media: Tulkkaus mahdollistaa tasavertaisen kohtaamisen

$
0
0

 

Monilla ryhmillä ei ole tasavertaisen kohtaamisen mahdollisuuksia yhteisen kielen puutteen vuoksi. Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeja sekä asioimistulkkeja, jotka ovat tärkeä apu monille.

Dialogi-median uusi teemanumero pureutuu kielellisen tasavertaisuuden edistämiseen.

Diak on pioneeri puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa

Puhevammoja aiheuttaa moni asia. Puhevamma voi olla synnynnäinen, tai sen voi aiheuttaa sairaus tai tapaturma. Alan asiakasryhmien kirjo on siis suuri.

Puhevammaisten tulkkaus on maailmanlaajuisesti melko uusi tulkkauksen muoto. Sen kehittäminen ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi alkoi Diakissa noin kymmenen vuotta sitten. Täysin vastaavaa koulutusta ei ole missään muualla.

Suomi on myös toistaiseksi ainoa maa, jossa puhevammaisten oikeus tulkkaukseen on kirjattu lakiin.

– Kyse on ihmisten näkemisestä tasavertaisena ja heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittamisesta, toteaa Diakin tulkkauksen lehtori Karoliina Joutsia.

– Moni puhevammainen asiakas on saattanut tottua elämässään siihen, että joku muu hoitaa hänen asioitaan, toteaa Diakin puhevammaisten tulkkauksen lehtori Veera Kuusela.

Kun puhevammainen asiakas pystyy tulkin avulla hoitamaan asioitaan itsenäisesti, on se palkitsevaa sekä asiakkaalle että tulkille.

Koronapandemia on lisännyt etätulkkauksen käyttöä

Viittomakielen tulkkauksessa on siirrytty koronapandemian myötä yhä enemmän etätulkkauksen käyttöön. Se on mahdollistanut ajantasaisen ja saavutettavan informaation myös viittomakielellä.

Etätulkkauksen opiskelu kuuluu myös viittomakielen tulkin opintoihin. Tänä keväänä opiskelijat pääsivät kokeilemaan etätulkkausta käytännössä yhteistyössä etätulkkauspalvelu Chablan kanssa.

Diakin opiskelijat ja lehtorit ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.

– Opiskelijan näkökulmasta on huiman opettavainen mahdollisuus, että saa tehdä yhteistyötä maan johtavan etätulkkauspalvelun kanssa, sanoo Diakin viittomakielen tulkkiopiskelija Senni Aspinen.

Viittomakieltä on alkanut näkyä yhä enemmän myös televisiossa. Erityisen näkyväksi viittomakielen televisiotulkkaus tuli poikkeustilanteen aikana järjestettyjen tiedotustilaisuuksien kautta.

– Viittomakielen näkyvyys uutisissa on toteuttanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatetta viestinnän saavutettavuudesta ja ajanmukaisuudesta, sanoo Diakin tulkkauksen lehtori Ulla Niittyinperä.

Dialogin uusi teemanumero käsittelee myös asioimistulkkausta, televisio-ohjelmien tekstitystä, saamen kielten tulkkauskoulutusta, kiintiöpakolaisten kulttuuriorientaatiokoulutusta ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suomen kielen taitoa.

Lue lisää:

Dialogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia, joka tekee näkyväksi Diakin asiantuntemusta, vahvuusalueita ja tuloksia. Diakin vahvuusalueita ovat sosiaalinen osallisuus, muuttuva monikulttuurisuus, älykkäät sote-palvelut ja yhteisöissä elävät uskonnot. Dialogissa herätetään keskustelua ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Lisätiedot

Tredusta valmistuva opiskelija: ”Saimme yleisavaimet joka oveen”

$
0
0

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun virtuaalinen kevätjuhla 29.5. yhdisti oppilaitoksen opiskelijat, huoltajat ja henkilökunnan eri puolilla Pirkanmaata. Opiskelijavoimin tehdyssä virtuaalisessa kevätjuhlassa ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen kannusti valmistuvia uskomaan itseensä, olemaan valmiina oppimaan uutta ja tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. 
- Kiitos, että valitsitte TREDUn. Haitte meille, pääsitte sisään, opiskelitte, tulitte ammattilaisiksi ja jotkut teistä myös ylioppilaiksi.

Työelämän tervehdyksen juhlaan toi Tredun yrityskumppani Lymed Oy:n tuotantopäällikkö Anniina Allinniemi. Kasvomaskeja valmistava yritys sai ompelutilaa Tredusta, ja opiskelijat pääsivät tekemään työssäoppimista kasvomaskien tuotantoprosessissa. Allinniemi korosti ammatillisen osaamisen tärkeyttä.
- Vaikka maailma digitalisoituu, tarvitsemme edelleen joukkoomme monipuolisia ja osaavia kädentaitajia.


Opiskelija sai Tredusta yleisavaimet joka oveen

Valmistuvan opiskelijan puheen piti kaksoistutkinnon suorittanut ylioppilas ja merkonomi Pyry Sivula, hän kiitteli lämpimästi opettajia.
- Löitte meille käteen sellaiset yleisavaimet, jotka sopivat oveen kuin oveen, mihin tästä suuntaammekaan.


Opiskelijat pääosassa kevätjuhlassa

Tredun kevätjuhla toteutettiin pitkälti opiskelijavoimin, ja sen juonsivat Tredusta tänä keväänä valmistuvat Aatu Itkonen ja Erika Hautalahti.

Opiskelijoista lavalle nousivat myös Tredun lähes kolmestakymmenestä Taitaja 2020 -finalistista myyjä Iida Konttinen ja tarjoilija Iiris Kaukonen. Tytöt korostavat asiakaspalvelun merkitystä.
- Pitää olla ymmärtämistä asiakkaan mielestä ja myynnin keinoista, niin että homma toimii.

Juhlassa kuultiin uunituore Tredu-laulu ”Rohkee, Retee ja Reilu”, jonka musiikkivideona nähtiin välähdyksiä Tredun kuluneesta vuodesta. Tilaisuus päättyi perinteiseen Suvivirteen.

Kevätjuhla myös tallennettiin ja editoitiin Mediapoliksella opiskelijavoimin. Mediapalvelujen toteuttajiksi tänä keväänä valmistuvat Pyry Laaksonen ja Vesa Nieminen olivat mukana tuotantotiimissä. Molemmat toimivat kameramiehinä sekä olivat mukana Tredu-laulun tuotannossa. Laaksonen kertoo oppineensa lisää miksauksesta ja vähän isomman musiikin jälkituotannosta. Nieminen editoi kevätjuhlavideon.
- Opin sen, että monella kameralla tallennettua esitystä on vaikeampi editoida. Livenä tehdyt virheet on saatava korjattua, ja se saattaa tuottaa vaikeuksia.

 

Kevätjuhlatallenne on katsottavissa Tredun YouTube-kanavalla.

Turun ammatti-instituutista valmistuu yli 900 opiskelijaa

$
0
0

Liitteenä lista ammattiin valmistuvista opiskelijoista.

 


Opiskelijayhteistyöllä tuloksia ruokasektorin kehittämiseen

$
0
0

Ruoka-alan toimintaympäristö muuttuu vauhdilla. Yritysten ympärillä on kuitenkin laaja verkosto sidosryhmiä ja organisaatioita, jotka pyrkivät edistämään yritysten toimintamahdollisuuksia ja kehittämään alaa. Näitä ovat muun muassa koulutus- ja tutkimusorganisaatiot.   

Ruokasektorin digitalisaatioon liittyviä tarpeita ja esteitä on kartoitettu Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisessä Regions4Food -hankkeessa. Ajankohtaisessa aiheessa päästiin pureutumaan syvemmälle teemoihin opiskelijayhteistyön avulla.

Kartoituksessa esiin nousseista teemoista opinnäytetöiksi valikoituivat koulutus ja yhteistyö, jotka olivatkin hyvin merkittävässä osassa kartoituksen tuloksia. Satu Alahallila selvitti agrologi (AMK) -opinnäytetyössään maatalousyrittäjien suhtautumista koulutukseen ja digitalisaatioon. Ylemmän agrologitutkinnon opinnäytetyössä ”Ruokasektorin innovaatiokeskittymän kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla” Soila Huhtaluhta tarkasteli yhteistyön tiivistämisen erilaisia mahdollisuuksia Regions4Food -hankkeen kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen.

Koulutuksen osalta tärkeään rooliin nousi informaalinen kouluttautuminen ja vertaisryhmien kautta saatava tuki ja palaute. Digitalisaation rooli nähdään erityisesti hyvänä apuvälineenä, muttei päätarkoituksena. Ajan puute nousi keskeiseksi syyksi siihen, ettei koulutuksiin välttämättä hakeuduta.

Innovaatiokeskittymän kehittämisen osalta korostui globalisaation tuoma tarve kansainvälisen tason toiminnalle, jotta pystytään vastaamaan yrityssektorin tarpeisiin. Innovaatiokeskittymällä pyritään muun muassa vahvistamaan alan kilpailukykyä ja erikoistumista sekä parantamaan alueen omia vahvuuksia. Monialaisen yhteistyön ja verkostojen merkitys tässä on huomattava.

Opinnäytetöiden tulokset huomioidaan suunniteltaessa Regions4Food -hankkeen alueellista toimintasuunnitelmaa, joka koostuu konkreettisista toimenpiteistä ruokaketjun digitalisaation edistämiseksi.

Opinnäytetyöt tarjoavat paitsi tärkeää oppia, mielenkiintoisia aiheita sekä työelämän kontakteja opiskelijoille, myös lisäresurssia niin yrityksille kuin hankkeillekin.

Lisätiedot:

Soila Huhtaluhta, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ruoka-yksikkö

soila.huhtaluhta@seamk.fi, 0408680604

Från Careeria utexamineras genom hela året unga och vuxna till ett yrke – trots coronaviruset har våren innehållit många lyckade stunder

$
0
0

Nuförtiden utexamineras studerande till yrkesexamen i egen takt, enligt deras egna individuella utvecklingsplan för kunnandet. Samarbetet med arbetslivet är av stor vikt inom yrkesutbildningen. På grund av coronavirusepidemin har den gemensamma nationella utexamineringsdagen framskjutits till 28.8.2020. Studierna övergick under våren på ett lyckat sätt till distansstudier, och även under våren har studeranden från Careeria utexaminerats i jämn takt. Vid Careeria finns det nästan 90 examina inom 20 olika branscher. Under hela läsåret har 1400 studerande avlagt yrkesexamen i Careeria, varav en del fortsätter till arbetslivet efter utexamineringen och en del fortsätter sina studier vid högskola eller universitet. Careerias samarbete med Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) och Laurea gällande yrkeshögskoleleden har stärkts ytterligare under det gångna läsåret. Yrkeshögskoleleden erbjuder möjlighet att avlägga studier på yrkeshögskolenivå redan inom yrkesutbildningen på andra stadiet. 

Vid sidan av läroanstaltformsutbildning är även läroavtalsutbildning ett populärt sätt att studera. Careerias tusende läroavtal ingicks redan i november. Även inom arbetskraftsutbildningarna har man fått utmärkta resultat, där flera studerande har fått arbete på sin praktikplats. I allt större grad avlägger man idag också delexamen för att utvecklas i arbetslivet och man kompletterar sitt kunnande genom att delta i Careerias utbud av fördjupade fortbildningar. Vid Careeria studerar och avlägger man examen på finska, svenska och engelska. Läroanstalten erbjuder arbetslivet sakkunniga som även kan arbeta i en internationell miljö.

 

Examina i förtid, dubbelexamen, via högskoleleden direkt till yrkeshögskola, deltagare i Mästare-tävlingen bland de bästa i Finland inom sin bransch – I Careeria kan man bäst 

Inom yrkesutbildningen är studierna individuella, och för varje studerande uppgörs det en personlig utvecklingsplan för kunnande på basen av de kunskaper man har från tidigare. Uppmärksamhet fästs vid kunnande, inte vid tiden som använts i studierna. Även detta läsår finns det studeranden som har avlagt sina studier inom försnabbad tid. Till exempel har studeranden avlagt bl.a. grundexamen inom hår- och skönhetsbranschen, grundexamen inom turismbranschen och grundexamen inom affärsverksamhet på två år, då en grundexamen i sin helhet vanligen beräknas ta 2,5-3  år. 

Bland de som studerat till grundexamen finns även detta år de, som vid sidan av yrkesutbildningsstudierna har avlagt studentexamen. Läsåret 2019—2020 är det drygt tjugo studerande som avlagt dubbelexamen. Även en yrkesinriktad examen ger behörighet för fortsatta studier, och det är också många som fortsätter sina studier vid högskola eller universitet. 

Careerias samarbete inom yrkeshögskoleleden med Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) och Laurea erbjuder de studerande som studerar till ett yrke möjlighet att avlägga studier på yrkeshögskolenivå redan under yrkesstudierna. Ledstudierna gör det smidigare att fortsätta studera och att snabbare komma ut i arbetslivet. NOPSA-yrkeshögskoleleden i samarbete med HAMK möjliggör direkt inträde till yrkeshögskolan för tre av Careerias studerande inom teknik. Två av dessa utexamineras till grundexamen i datateknik och datakommunikationsteknik och en till grundexamen i maskin- och produktionsteknik. Dessa tre kan alla se fram emot ingenjörsstudier vid HAMK.

En av läsårets höjdpunkter inom yrkesutbildningen är Mästare-tävlingarna. Våren 2020 var Mästare-finalen planerad att hållas i Jyväskylä, men inhiberades på grund av coronavirusepidemin. Tre studerande från Careeria gick till final det här året: Aada Kyyhkynen i frisering och Ida Myllys och Taru Puputti i medieplanering. En plats i Mästare-tävlingens final påvisar att yrkesskickligheten hos den studerande är bland de bästa inom branschen i Finland, därför kan alla finalister ses som vinnare. 

Ut i arbetslivet via arbetskraftsutbildning och genom delexamina vidare i livet 

Inom Careerias arbetskraftsutbildningar har man upplevt framgång trots coronatiden. Inom yrkesexamen i affärsverksamhet är det glädjande många som har fått arbete via sin praktikplats. Av studerandena har 12 avlagt hela examen, tre personer har avlagt delexamen och några har gjort uppehåll i studierna på grund av coronavirusepidemin.
– En studerande som tidigare arbetat inom turismbranschen, och senare bytt bransch och deltagit i sekreterarutbildningen med bakgrund i hälsovårdsbranschen, utförde under coronatiden sin period för lärande i arbete på Nya Barnsjukhuset, och fick med hjälp av sin praktikplats en arbetsplats där, berättar Heli Haapalainen, lärare vid Careeria.
– En studerande som varit flera år arbetslös, men nu arbetat med uppgifter inom reception och multiservice, fick massor med beröm av sin arbetsgivare Helsingfors universitets fastighetstjänster under praktikperioden. Arbetsgivaren skulle också ha erbjudit arbete om inte coronavirusepidemin hade förvirrat situationen, fortsätter Heli Haapalainen.
– En studerande från assistent- och sekreterararbetstjänster och stödtjänster för affärsverksamhet övergick med goda meriter från lärande i arbetet till distansarbete under sin praktikperiod vid Helsingin kuvataidelukio (direkt översatt: Helsingfors bildkonstgymnasium). Nu är redan fortsatta studier under planering, gläder sig Heli Haapalainen. 

I allt större grad studerar man enskilda examensdelar vid Careeria. Detta främjar stigen ut i arbetslivet och vidare i karriären. I modellen för bred kompetens är målgruppen framförallt invandrare och personer som behöver särskilt stöd, samt unga som ännu inte har hittat sin bransch eller vill inleda studierna försiktigt genom att avlägga en examensdel i taget. Det handlar om en sysselsättande modell, varav de första studerandena redan har kommit vidare in i arbetslivet. Det finns många examensdelar man kan välja och kombinera.

Samarbetet är av stor roll inom yrkesutbildningen 

Långsiktigt samarbete är viktigt för såväl Careeria som de studerande. AIPworks från Borgå har sysselsatt en studerande från Careerias maskin- och produktionstekniklinje både i slutskedet av den studerandes studier, under praktikperioden, men också erbjudit den studerande sommarbete – det blir redan andra gången den här sommaren. 3D har blivit en del av undervisningen i Careeria, och branschen är en ypperlig väg in i arbetslivet.
– Den studerande från Careeria har med hjälp av handledning fått göra 3D-printning och –simulering, samt utbildat våra kunder inom vissa specialutbildningar. Det handlar om en utåtriktad studerande som är färdig att lära sig nya saker på ett mångsidigt och fördomsfritt sätt, och som gärna tar emot instruktioner och handledning, tackar arbetsplatshandledaren, företagare Antti Pellinen.

Tack till studerande, personal, arbetslivet, ägarna och förtroendevalda! 

Careerias studerande, arbetslivet, samt Careerias personal och intressentgrupper är de som förtjänar ett tack för detta läsår som nu lider mot sitt slut.
– Genom att erbjuda utbildning betjänar vi enskilda personer att uppfylla deras drömmar och möjliggör dem ett bättre liv. Tack till studerande och personal som förtjänstfullt förverkligat drömmarna och tack till arbetslivet för ett bra samarbete, samt att det möjliggjort studerandes lärande i arbete under läsåret 2019-2020. Ett tack också till ägarna och förtroendevalda, som med sin verksamhet har stött anordnande och utvecklingen av yrkesutbildningen vid Careeria, framför verkställande direktör och ledande rektor Pasi Kankare då läsåret avslutas.

Tilläggsinformation:

Verkställande direktör/ledande rektor Pasi Kankare, tel. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi
www.careeria.fi

Tuoteidea roskakaloista palkittiin innovaatiokilpailussa Seinäjoella – "Eväset” teki aliarvostetusta raaka-aineesta houkuttelevan

$
0
0

Valtakunnallisessa Food Business Challenge -ideakilpailussa kisataan opiskelijoiden parhaista uusista liikeideoista ja innovaatioista ruoka-alalla pellolta pöytään. Food Business Challenge järjestettiin SeAMKissa neljättä kertaa.

Kisaan on voinut kevään aikana osallistua uusilla tuote- ja palveluideoilla, jotka liittyvät muun muassa ruuan tuottamiseen, jalostamiseen tai kuluttajiin. Tänä vuonna Food Business Challengeen tuli ideoita kaikkiaan kuudesta eri korkeakoulusta, sekä suomeksi että englanniksi, ja laajasti eri ruokasektorin vaiheista. Ideoita oli muun muassa liittyen alkutuotannon neuvontapalveluun, pientuottajatukkuun, erilaisiin digitaalisiin palveluihin ja ruokatuotteisiin. Myös ruuan sosiaalinen ja osallistava puoli oli ideoissa huomioitu, ja koronankin vaikutuksia oli osassa ehditty miettiä.

Ruokasektorin ja yrittäjyyden asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsi etänä toteutettuun finaaliin seuraavat ideat:

- Roskakalojen käytön monipuolistaminen ruokapalvelualalla, joka keskittyi uusiin ruokatuotteisiin aliarvostettuja raaka-aineita hyödyntäen.

- Moderni maakellari, joka korostaa lähiruokaa ja sesonkiajattelua

- Laukkalastu – pohjalainen valkosipuliviipale, jossa hyödynnetään uudeksi ruokatuotteeksi 2.laadun raaka-aineita, jotta voidaan minimoida hävikkiä.

Tuomaristo arvosti finalisti-ideoissa muun muassa ekologista raaka-ainehankintaa ja lähiruoka-ajattelua sekä toteutettavuutta, joka varsinkin ruokatuotteissa oli mietitty pitkälle.  Ideoilla myös haastettiin nykyisiä toimintamalleja ja katsottiin ajankohtaisia aiheita uudesta näkökulmasta. Voittajatyötä ”Roskakalojen käytön monipuolistaminen ruokapalvelualalla” eli Eväset-tuoteperhettä tuomaristo kehui muun muassa ajankohtaisesta aiheesta, hyvästä tuotteistamisesta ja siitä, että ideaa oli mietitty todella monipuolisesti.

Idean takana oleva neljän nuoren restonomiopiskelijan tiimi Tampereen ammattikorkeakoulusta olikin innoissaan voitosta, ja tukijoukot kannustivat Youtuben Livestreamissa. ”Tapahtuma oli uusi ja jännittävä tilaisuus meille kaikille, ja todella tykkäsimme olla mukana” kertoo Laura Palosaari. Tiimissä olivat myös Elisa Ojala, Elina Hautamäki ja Linnea Leino.

”Kisan teema ”kestävät ruokaratkaisut” on hyvin ajankohtainen, ja olikin hienoa nähdä, miten erilaisista näkökulmista se kilpailutöissä huomioitiin”, sanoo kisan koordinaattori Soila Huhtaluhta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Ruoka-ala ja sen toimintaympäristö on vahvassa murroksessa, ja alan innovaatioita tarvitaan. Food Business Challenge on tarkoitus järjestää opiskelijoille SeAMKissa myös ensi vuonna.

Lisätiedot:

Soila Huhtaluhta, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ruoka-yksikkö

soila.huhtaluhta@seamk.fi, 0408680604

Kuvassa kilpailun voittajajoukkue.

 

 

Lukiolaiset: Lukiokoulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen panostettava

$
0
0

Tänään 30.5. olisi se päivä, kun uudet ylioppilaat eri puolilla Suomea painavat ylioppilaslakkinsa päähän kevätjuhlissa. Koronatilanteesta huolimattakin ylioppilaat valmistuvat, mutta yhteiset perinteiset juhlat ovat toisenlaiset. Koko kevät on ollut hyvin poikkeuksellinen - koulutuksen järjestäjät, opettajat ja opiskelijat ovat kaikki venyneet nopealla aikataululla uudenlaiseen arkeen. 

“Poikkeusolot ovat olleet vain pieni osa lukiovuosia, mutta tätä aikaa ei kyllä hetkeen unohda. Monella tapaa tilanne on epäreilu erityisesti meille tämän kevään ylioppilaille, kun ylioppilaskirjoitukset ja korkeakouluvalinnat menivät nopealla aikataululla uusiksi - huolettaa, että jäämme väliinputoajiksi”, tuore ylioppilas Emilia Uljas Helsingin Ressun lukiosta sanoo.  

Politiikan tärkeä tehtävä tänä aikana on vahvistaa nuorten uskoa tulevaan. Nyt on aika panostaa esimerkiksi koulutukseen, opiskeluhuoltoon ja nuorisotyöhön.

“Lukio on ollut tärkeää kasvamisen aikaa. Saadut opit ja ajatukset kantavat vielä pitkälle elämään. Huolettaa kuitenkin, mikä on lukiokoulutuksen tulevaisuus. Ylisuuret ryhmät ja niukkenevat kurssitarjottimet ovat olleet arkea jo viime vuosina. Miten jatkossa pystytään tukemaan nuorten kasvua sivistyneiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi?” miettii Elias Pitkänen, kevään ylioppilas Puolalanmäen lukiosta Turusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto on pitänyt erittäin tärkeänä Marinin hallituksen hallitusohjelmassa linjattua lukion laatu- ja saavutettavuusohjelmaa. Tästä hallitusohjelman 20 miljoonan euron tulevaisuusinvestoinnista ei ole tehty vielä tarkempaa päätöstä.

“Hallituksen tavoitteesta ei ole varaa luopua. Ympäri Suomen on jatkossakin oltava tarjolla laadukasta lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen riittämätön rahoitus ja kuntatalouden heikko tilanne uhkaavat yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Ohjelman käynnistämisestä on linjattava viimeistään syksyn budjettiriihessä”, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski toteaa.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

 

Korona vaikeuttaa urahaaveiden ja työnhaun toteutumista – maksuton Urasummit-verkkotapahtuma tarjoaa tukea tilanteeseen

$
0
0

Monen suomalaisen ura-ajatus on kriisissä koronan vuoksi. Vaikka omat urahaaveet ja rekrytoinnit olisivat hetkellisesti jäätyneet, ei oman uran johtamista ja tulevaisuuteen katsomista kannata kuopata. Urasummit-tapahtuma on suunnattu kaikille, jotka kaipaavat uutta inspiraatiota työnhakuun tai haluavat kehittää omaa osaamistaan pysyäkseen työelämän muutoksessa paremmin kyydissä.

Tapahtuma on maksuton ja se koostuu ajankohtaisista asiantuntijahaastatteluista. Tapahtumaan ilmoittautuneet voivat katsoa haastattelut 10.-12.6.2020.  

Haastateltaviksi on kutsuttu rekrytoinnin, uravalmennuksen, henkilöbrändäyksen ja tulevaisuuden työelämätaitojen asiantuntijoita sekä mielenkiintoisia uramuutoksia itse tehneitä suomalaisia. Tarjolla on inspiroivia puheenvuoroja, uusia näkökulmia sekä konkreettisia vinkkejä työnhaun ja omien urasuunnitelmien vauhdittamiseksi. Sisältö sopii myös koronan jälkeiseen aikaan.

"Omaa urakehitystä ei kannata laittaa tauolle koronakriisin vuoksi. Erityisesti epävarmuuden ja lomautusten aikana jokaisen kannattaa panostaa myös oman osaamisen ja työllistymistaitojen kehittämiseen. Tätä varten loimme Urasummit-tapahtuman, johon saimme mukaan upeita asiantuntijoita. Maksuttoman verkkotapahtuman myötä toivomme Urasummitiin tuhansia osallistujia”, kertoo tapahtuman tuottajana toimiva Lifeworksin Linda Neiglick.

Uravinkkejä tapahtuman asiantuntijahaastatteluissa jakavat mm. ex-ministeri, nykyinen EU-yliopiston keskuksen johtaja Alex Stubb, vuoden 2019 nuori johtaja Sari Nevanlinna, keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen, Aalto yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto ja Bonfire Agencyn toimitusjohtaja Laura Pääkkönen.

Verkkotapahtuma on jaettu kolmeen teemapäivään:

  • Keskiviikko 10.6. ”Uutta intoa työnhakuun”
  • Torstai 11.6. ”Luovasti uralla eteenpäin”
  • Perjantai 12.6. ”Kasvua johtajan uralle”

Tapahtuman mahdollistajina ja tuottajina toimivat uudenlaisia urapalveluita kehittävä MPS Lifeworks sekä rekrytointiin, työkäyttäytymiseen ja johtamiseen erikoistunut MPS-Yhtiöt.

Tapahtuman sivut: www.urasummit.fi


Lisätietoja:

Linda Neiglick, linda.neiglick@mps.fi, 040 054 9548

Suvi Poikela, suvi.poikela@mps.fi, 020 746 9435

 

Viewing all 16497 articles
Browse latest View live