Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab- ja Juvenia-tutkimusyksiköt ovat saaneet tutkimushankkeisiinsa merkittävän rahoituksen Suomen Akatemialta. Toisessa tutkimuksessa pyritään parantamaan verensokeritasapainoa tyypin 2 diabeetikoilla. Toisen tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia nuorten digitaalista eriarvoisuutta. Suomen Akatemia rahoittaa hankkeita yhteensä lähes 800 000 eurolla.

250 henkilöä rekrytoidaan diabetesta koskevaan tutkimukseen Etelä-Savossa

Vuonna 2018 Etelä-Savossa oli yhteensä 7915 tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä ja lukumäärä on kasvanut 1131 henkilöllä vuodesta 2012. Keskimääräisillä hoitokuluilla laskettuna kustannukset alueelle ovat yli 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Istumatyö heikentää verensokeritason säätelyä, koska suuret lihasryhmät ovat passiivisina istuessa.

- Tutkimuksen tavoitteena on edistää verensokeritason säätelyä toimistotyötä tekevillä tyypin 2 diabeetikoilla monimenetelmällisen elintapaintervention avulla. Yhtenä komponenttina osallistujat saavat käyttöönsä pöydän alle asetettavan polkulaitteen, jonka avulla lihaksia voi aktivoida vaikka istumisen vähentäminen ei onnistuisi, kertoo tutkimuspäällikkö Arto Pesola Active Life Lab -tutkimusyksiköstä.

Tutkimukseen rekrytoidaan yhteensä 250 henkilöä alueelta, joten hankkeella on myös suoraa kansanterveydellistä merkitystä.

- Tutkimuksella on potentiaalia muuttaa kliinisiä ja työterveydellisiä kakkostyypin diabeteksen hoitosuosituksia, Pesola kuvaa.

Suomen Akatemian rahoitus haluttua ja harvinaista

Suomen Akatemian rahoitus on yksi kilpailluimmista tutkimusrahoituksista Suomessa.

- Akatemiarahoituksen saamisen edellytyksenä on laadukas tutkimusinfrastruktuuri. Xamkin, Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon maakuntaliiton panostukset Saimaa Stadiumiin ja Active Life Labiin ovat olleet edellytyksenä sille, että tällainen hanke voidaan toteuttaa Etelä-Savossa, sanoo Pesola.

OPTIMUS: A Randomized Controlled Trial to Influence Sustained Glycaemic Control by Reducing Muscle Inactivity Time in Middle-Aged and Older Office Workers with Type 2 Diabetes -hanke toteutetaan yhteistyössä Melbournessa Australiassa sijaitsevan Baker Heart and Diabetes Instituutin kanssa, joka on yksi maailman tunnetuimmista diabetestutkimukseen erikoistuneista tutkimusyksiköistä.

Hanke työllistää suomalaisia tutkijoita neljän vuoden ajaksi ja Xamk saa myös vierailevan tutkijan Australiasta vuoden ajaksi Mikkeliin.

Lisääkö digitalisaatio nuorten yhdenvertaisuutta kaikkialla Suomessa?

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian uudessa DEQUAL-tutkimushankkeessa tutkitaan nuorten digitaalista eriarvoisuutta alueellisesta näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan nuoria erilaisilla paikkakunnilla: väkimäärältään pienenevässä, syrjässä sijaitsevassa kylässä, nuorten muuttotappiosta kärsivässä Kouvolassa sekä nuorten muuttoliikkeen suosimalla Tampereella. Digitalisaatio ei aina ratkaise epätasa-arvoon liittyviä ongelmia.

- Digitalisaation uskotaan luovan yhdenvertaisia mahdollisuuksia, mutta erilaiset nuorten elämänympäristöt lisäävät myös epäreiluja asetelmia digitaalisuuden suhteen. Tutkimuksen näkökulma on vahvasti nuorten alueellisessa epätasa-arvossa, jota digitaalisuus saattaa joko helpottaa tai lisätä. Suomessa digitalisaatiota ja nuorten eriarvoisuutta ei ole ennen tutkimuksellisesti yhdistetty, kiteyttää hankkeen vastuullinen johtaja Sari Tuuva-Hongisto.

Tutkimukselle myönnettiin rahoitusta erityisesti asian ajankohtaisuuden vuoksi. Koronakevät nosti digitaalisen eriarvoisuuden aivan eri tavalla näkyväksi kuin aiemmin opetuksen, koulutuksen, palvelujen, harrastusten ja lähes koko arjen siirryttyä verkkoon.

Tutkimus toteutetaan Juvenian ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeena ja se on jatkoa jo aiemmalle yhteistyölle, erityisesti syrjäseutujen nuoriin sekä alueelliseen eriarvoisuuteen liittyvälle tutkimukselle. Hanke työllistää neljän vuoden aikana Xamkissa ja Itä-Suomen yliopistossa viisi tutkijaa.

DEQUAL - Capturing Digital Social Inequality Young digi-natives’ asymmetrical agencies within socio-technical imperatives and imaginaries -hankkeessa on myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, kuten Pohjoismainen tutkimusinstituutti Nordregio sekä australialainen nuorisotutkimusyksikkö. Tutkimusvierailuja tehdään myös Serbiaan ja Puolaan.

Lisätiedot:

Arto Pesola, tutkimuspäällikkö
puh. 040 641 1504, arto.pesola@xamk.fi

Sari Tuuva-Hongisto, TKI-asiantuntija
puh. 040 162 6713, sari.tuuva-hongisto@xamk.fi

Konenäön tehokas hyödyntäminen mahdollistaa mielekkäämmät työtehtävät ihmisille

Kun monotoniset työtehtävät siirretään koneiden hoidettavaksi, jää ihmisille aikaa keskittyä heille mielekkäämpiin työtehtäviin. Konenäön hyödyntäminen laadunvalvontakohteissa on lisääntynyt ja teknologisia harppauksia otetaan isoin askelin. Konenäkö on jo arkipäivää – tule siis oppimaan mitä tarjottavaa sillä on sinulle.

Osallistumalla webinaariin opit perusteet 2D- ja 3D-konenäöstä, valaisutekniikasta ja tyypillisistä sovelluksista.            

Aika: torstai 4.6. klo 10-11:30

Asiantuntijana Sami Lehtonen, Sick Oy

Osallistu:

https://bit.ly/2BmSQ5p

Lahden kaupunki ja Suomen Icehearts ry ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen Icehearts-toiminnan laajentamisesta Lahdessa. Icehearts-toiminta on alkanut Lahdessa vuonna 2010 ja tänä keväänä kaupunkiin perustettiin kolme uutta joukkuetta Mukkula-Kivimaan ja Liipolan alueille. Niistä yksi on kaupungin ensimmäinen tyttöjoukkue, joten valtakunnallisesti tyttöjoukkueita Icehearts-toiminnassa on jo seitsemän.

Lahden uusia joukkueita kootaan parhaillaan esikouluikäisistä lapsista koronaepidemian sallimien rajoitusten mukaisesti. Uusien joukkueiden kasvattajaksi valittiin Mikki Parkkinen, Milla Kekkonen ja Vili Eskola.

Mikki Parkkinen kasvattajaksi Liipolaan

Mikki Parkkinen on yksi Lahden kolmesta uudesta Icehearts-kasvattajasta, jonka joukkue toimii Liipolassa. Poikkeusolosuhteista huolimatta Parkkiselle kuuluu hyvää. ”Erittäin hyvillä fiiliksillä aloittamassa Icehearts-kasvattajan työtä, tätä on pitkään odotettu.” kertoo Parkkinen. ”Missään ei ole ollut näin hyvää ja lämmintä vastaanottoa kuin Iceheartsilla, on todellakin tervetullut fiilis ja veljellinen tunnelma.”

Parkkinen on kotoisin Valkealasta ja on nykyään lahtelainen. Koulutukseltaan hän on liikuntaneuvoja, joka on työskennellyt liikunnanohjaajana viimeiset vuodet, mutta kokemusta erilaisista keikkatöistäkin löytyy. Monen vuoden pätkätyön jälkeen Parkkinen on huojentunut, että saa olla paikallaan seuraavat 12 vuotta.

”Koen, että tässä työssä pääsen olemaan sydämen asialla. Minulla on kova motivaatio auttaa lapsia ja nuoria, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa.” täydentää Parkkinen. Elämänvarrella tarttuneet taidot ja tiedot, herkkyys aistia toisten tunteita ja reagoida niihin sekä lapsenmielisyys antavat hyvät eväät kasvattajana toimimiseen. Parkkinen toivoo pystyvänsä auttamaan lapsia mahdollisimman hyvin ja näkevänsä jossain vaiheessa oman työnsä jäljen, vaikka tiedostaa, että pikavoittoja ei ole luvassa vielä hetkeen.

Ja sitten urheilusta vielä. Parkkisella harrastustaustaa löytyy yleisurheilusta jääkiekkoon ja hän pitääkin kaikenlaisesta urheilusta. Jos hänen pitäisi valita suosikkilajinsa, hän sanoo, ettei sellaista ole, mutta hetken pohdittuaan vastaa: ”Pihapelit! Oli se sitten jääkiekkoa, jalkapalloa tai poliisia ja rosvoa. Ne on ihan parhaita.”

Tyttöjoukkueen kasvattajaksi Milla Kekkonen

Lahden ensimmäisen tyttöjoukkueen kasvattajaksi valittiin Milla Kekkonen ja hänen joukkueensa toimii Mukkula-Kivimaan alueella.

”On tosi hienoa, että nyt Lahteenkin saadaan tyttöjen Icehearts-joukkue! Työssäni erityisen tärkeänä osana koen tasa-arvon edistämisen, sillä työtä lasten lähtökohtien tasa-arvoistamisessa riittää, sekä myös tyttöjen ja poikien osilta eri alueilla.” kertoo Kekkonen tunnelmistaan ensimmäisenä työviikkonaan.

Kekkonen on syntyperäinen lahtelainen, joka on koulutukseltaan sosionomi. Hän on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana sekä ohjaajana lastensuojelussa ja kokeekin, että Icehearts-työ vastaa hyvin hänen ammatillisia vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan. 12 vuoden sitoutuminen Icehearts-kasvattajaksi on iso lupaus, mutta Kekkonen on vain innoissaan päästessään tekemään työtä pitkäjänteisesti ilman lasten jokavuotista vaihtuvuutta. ”Kiinnostus ja motivaatio tätä ennaltaehkäisevää työmuotoa kohtaan on suuri!” ilmaisee Kekkonen.

Kekkonen toivoo, että hänestä tulisi lapsille oikeasti tärkeä ja turvallinen aikuinen, erityisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. ”Toivottavasti saan lasten luottamuksen ja luotua heistä sellaisen joukkueen, jossa kaikilla hyvä olla ja jossa joukkuehenki on kohdillaan.” kertoo Kekkonen.

Palloilu- ja joukkuelajien kannattajana Kekkoselle on tärkeää totta kai myös urheilu. Hän harrastaa itse lacrossea ja lisäksi pelailee jalkapalloa ja sählyä. Sydäntä lähellä on myös luonnossa liikkuminen, ja hän tuleekin varmasti liikkumaan paljon lähialueen luonnossa tyttöjen kanssa.

Mukkula-Kivimaan alueen kasvattajaksi Vili Eskola

Vili Eskola aloitti Lahden toisen poikajoukkueen kasvattajana Mukkula-Kivimaan alueella. Hän aloitti työt virallisesti 1. kesäkuuta, mutta on päässyt jo tutustumaan alueensa toimintaan verkostopalaverien merkeissä. Kuten muutkin uudet Icehearts-kasvattajat, myös Eskola on innoissaan aloittaessaan työt Iceheartsilla: ”Olen seurannut sivusta Icehearts-toimintaa monta vuotta, ja miettinyt, että tuo olisi unelmien työ. Vaikuttavaa toimintaa, jossa liikunta työvälineenä on loistava bonus.” paljastaa Eskola.

Alun perin Heinolasta kotoisin oleva, nykyään Lahdessa asuva Eskola, on koulutukseltaan amk-liikunnanohjaaja. Hän on työskennellyt muun muassa liikuntakoordinaattorina matalan kynnyksen liikuntatoiminnassa sekä yhdeksäsluokkalaisten jopo-ohjaajana.

Eskola on aina pitänyt työskentelystä lasten ja nuorten parissa. Hänellä on vahva kokemus erilaisten lasten ja nuorten kohtaamisesta, ja motivaatio työskennellä tukea tarvitsevien lasten kanssa on suuri. Kasvattajana hän on rauhallinen, pitkäpinnainen ja positiivinen, urheilullisuuttaan unohtamatta. Eskolan tulevaisuuden haave on, että pystyisi tuomaan apua ja iloa lasten elämään ja näkisi, että on ollut heille hyödyksi.

Liikunnallisuus on vahvasti läsnä myös Eskolan elämässä. Hän harrastaa salibandya ja jalkapalloa ja on pitkään pelannut myös tennistä. Myös ulkoilu, kalastus ja mökkeily ovat Eskolalle tärkeitä vapaa-ajan harrastuksia.

Lisätietoja:

Miika Niemelä
Koulutuspäällikkö vs. toiminnanjohtaja
0400 419 166
miika.niemela@icehearts.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtajan tehtävään jatkettiin hakuaikaa 1.6. kello 15 saakka.

Määräaikaan mennessä rehtorin tehtävää jatkohaussa hakeneet:

Anckar Reija, Kauppatieteiden tohtori, Raisio

Eskelä-Haapanen Sirpa, Kasvatustieteiden tohtori, Kyröskoski

Hallila Jaakko, Hallintotieteiden tohtori, Seinäjoki

Honkanen Antti, Valtiotieteiden tohtori, Rovaniemi

Laakkonen Mika-Petri, Filosofian tohtori, Rovaniemi

Laitinen Jyrki, Tekniikan tohtori, Oulu

Lehtonen Pälvi, Yhteiskuntatieteiden tohtori, Pori

Linnarinne Harry, Tekniikan tohtori, Vaasa

Mäkinen Juha, Filosofian tohtori, Lahti

Mäkinen Seppo, Filosofian tohtori, Vaasa

Niskanen Jouni, Hallintotieteiden tohtori, Vaasa

Riihimäki Vesa, Tekniikan tohtori, Kirkkonummi

Ruuska Juha, Filosofian lisensiaatti, Vaajakoski

Sihvonen Markus, Filosofian tohtori, Luhtikylä

Toivanen Heikki, Tekniikan tohtori, Tampere

Vuori Jari, Hallintotieteiden tohtori, Kuopio

Tehtävää aiemmin hakeneet, jotka ovat mukana edelleen haussa:

Aminoff Jalo, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsinki

Haukijärvi Ilkka, Kauppatieteiden tohtori, Ylöjärvi

Honkonen Risto, Kasvatustieteiden tohtori, dosentti, Nokia

Lauhanen Risto, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Ylistaro

Leppäaho Henry, Kasvatustieteiden tohtori, Seinäjoki

Maunuksela Ari, Kauppatieteiden tohtori, Espoo

Mantere Timo, Kauppatieteiden tohtori, Vaasa

Mäkinen Seppo, Filosofian tohtori, Merikaarto

Suutarinen Marjaana, Tekniikan tohtori, Espoo

Torvinen Seppo, Tekniikan tohtori, Kaivanto

Kolme aiemmin tehtävää hakenutta, jotka ovat peruneet hakemuksensa.

Koivunen Vesa, Filosofian tohtori, Kurejoki

Kuosmanen Pauli, Tekniikan tohtori, Tampere

Varamäki Elina, Kauppatieteiden tohtori, dosentti, Seinäjoki

Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa

Lappeenrannan taidemuseo 1.6.–4.10.2020

Kristiinankatu 8 – 10, Lappeenrannan Linnoitus

Sijoiltaan – Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla

Etelä-Karjalan museo 13.6.–25.10.2020

Kristiinankatu 15, Lappeenrannan Linnoitus

Näyttelyiden yhteinen tiedotustilaisuus alkaa Lappeenrannan taidemuseossa perjantaina 12.6.2020 klo 10 ja jatkuu sen jälkeen Etelä-Karjalan museossa. Paikalla näyttelyistä kertomassa on joukko näyttelyn taiteilijoita ja tutkijoita. 

Sijoiltaan-näyttelyt ovat syntyneet uudenlaisessa yhteistyöprojektissa, jossa tutkijat ja taiteilijat ovat työstäneet sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyksi tai torjutuksi uusissa yhteisöissään, millainen prosessi pakolaisuus on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja millaisia kertomuksia muisti niistä rakentaa. Tekijät ovat syventyneet arkistomateriaaliin, pakolaisten ja evakkojen muistitietoon sekä evakkokirjailijoiden kaunokirjallisiin teoksiin. Aineistot ovat osa laajempaa tutkimushanketta ‘Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit’; hanketta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2017–2021. Pakolaisuuden kerroksia kuvaavat taideteokset on toteutettu sekä aineistojen että tutkimuksellisten tulkintojen pohjalta.

Työryhmä on myös etsinyt yhteistä kieltä vuoropuheluun akateemisen ja taiteellisen tutkimuksen välillä. Traumaattiset kokemukset, kuten sotapakolaisuus, jäävät usein sanoittamattomaksi ja siirtyvät affektiivisesti sukupolvelta toiselle. Se tekee niistä usein vaikeasti tavoitettavia. Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyö voi avata näiden kokemusten jälkiä aineistoissa ja taideyleisössä.

Sijoiltaan taidenäyttely oli esillä Oulun taidemuseossa keväällä 2020. Samanaikaisesti osa Etelä-Karjalan museossa nyt nähtävästä kokonaisuudesta oli esillä Pohjois-Pohjanmaan museossa. Etelä-Karjalan museon näyttelyä on täydennetty erityisesti karjalaisuuteen ja nykypakolaisuuteen liittyvillä teemoilla.

Taidemuseon näyttelyn taiteilijat ovat taidemaalari Antero Kahila ja muusikko, runoilija Kirsi Poutanen, kuvataiteilija Mika Karhu, Aalto-yliopiston elokuvaleikkauksen professori Anne Lakanen ja elokuvaaja Tahvo Hirvonen, kuvanveistäjä Heli Ryhänen, kuvanveistäjä Anssi Taulu ja taidemaalari Kari Vehosalo sekä Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opiskelijat Sevgi Eker, Vilja Harjamäki ja Menni Renvall. Hankkeessa ovat olleet mukana Oulun yliopiston tutkijat FT Outi Autti (sosiologia), FM Saara Intonen (kulttuuriantropologia), dosentti, FT Seija Jalagin (historia), FT Ilmari Leppihalme (kirjallisuus) ja FT Hanna-Leena Määttä (kirjallisuus).

Tutkimushanketta on rahoittaneet Suomen Akatemia, Oulun yliopisto ja Karjalan Sivistysseura ry.

Lisätietoja

intendentti Satu Ståhlberg (Etelä-Karjalan museo)

satu.stahlberg@lappeenranta.fi            

040 579 5744

amanuenssi Mikko Pirinen (Lappeenrannan taidemuseo)

mikko.pirinen@lappeenranta.fi

040 522 6280                     

The University Medical Centre (UMC) Utrecht is a leading international university medical centre. The UMC Utrecht is all about people; patients, students and staff. More than 11,000 employees provide the highest quality of care, day and night. Due to the ever-increasing digitisation of processes, developments in the field of e-health, big data and also patient safety and data security, the UMC Utrecht is investing heavily in ICT.

Why project portfolio management?

Every year the central IT organisation of the UMC Utrecht carries out many projects that help improve care and business operations. The ‘Thinking Portfolio’ project portfolio management software provides the UMC Utrecht with a complete overview of these projects. Manual reports have been replaced by standardised reports. These provide a concise and unambiguous insight into the status and progress of all projects, allowing the organisation to work more efficiently and achieve more in less time. Information managers record ideas for new projects in a separate module and assess these ideas for risk, value and impact on the organisation at an early stage. This helps the organisation to make the right choices for projects, better planning and control.

Why PMO Institute?

Prior to the implementation of the tooling, PMO Institute carried out a brief investigation into the current project management process, its support and the available Project Management information. Based on the outcome of this investigation , the UMC Utrecht set up a PMO and implemented the tooling almost simultaneously. The UMC Utrecht started with a basic design of the tooling to make the projects transparent and manageable. Through a few workshops and in close collaboration the configuration was set up and by training the project leaders it was implemented after 3 ,5 months. The UMC Utrecht subsequently expanded the basic configuration of Thinking Portfolio with new functions in small steps.

Lisätiedot:

Lahdessa on myös Vihreän lipun päiväkoteja neljä ja kouluja yksi. Kaikki ovat niin sanotun Kestävän Vihreän lipun tasolla.

​Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt Kanervan, Humpulan ja Kytölän päiväkodille viidennen Vihreän lipun, Herrasmannin päiväkodille kuudennen ja Kivimaan koululle 15. Vihreän lipun. Lippu myönnetään osoituksena suunnitelmallisesta ja korkeatasoisesta ympäristökasvatustyöstä.  

Vihreä lippu on kansainvälinen kestävän kehityksen ohjelma ja kasvatusalan ympäristösertifikaatti, joka ohjaa kestävään elämäntapaan ja ympäristökuormituksen vähentämiseen yhdessä toimien.  

Tunnustuksen saaneista esimerkiksi Kanervan päiväkoti on toteuttanut pitkäjänteistä ja laadukasta ympäristökasvatustyötä jo vuodesta 2012. Syksyllä 2020 Kanervan päiväkoti aloittaa lisäksi uudella teemalla Salpausselkä Geopark.

- Olemme Lahden kaupungin ensimmäinen virallinen Geopark-päiväkoti, iloitsee päiväkodinjohtaja Josefiina Marola. 
- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapset tutustuvat  jääkauden muovaamiin Salpausselän henkeäsalpaavien maastojen syntyhistoriaan ja siihen, kuinka tärkeää alueen suojelu on. Salpasselkä Geopark -päiväkodin kriteeristöä työstämme yhteistyössä kaupungin ympäristökasvattajien ja Lahti Regionin kanssa.     

Lapsi kasvaa vastuulliseen elämäntapaan positiivisten kokemusten kautta

Vihreä Lipun toiminnan tarkoituksena on lisätä tietoutta ja ymmärrystä sekä aktivoida lapsia ja aikuisia vähentämään ympäristökuormitusta. Vihreä Lippu -teemoja on kolme:  lajittelu ja kierrätys, jätteiden määrän vähentäminen sekä veden kulutus ja vesien suojelu. Teemoista yksi on terve elämä sisältäen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin, kaveritaidot ja omien vahvuuksien tunnistamisen ja käyttämisen.

- Vesiteemaan liittyen päiväkotimme on myös Vesijärvi-kummi vuodesta 2018, Marola Kanervan päiväkodista kertoo.  

- Ympäristöpäiväkodissamme haluamme lasten kasvavan vastuulliseen elämäntapaan pienestä pitäen. Marolan mukaan ympäristökasvatus on pitkäjänteistä työtä ja lapsi kasvaa tähän arvomaailmaan pikkuhiljaa positiivisten kokemusten kautta. 
- Arvostus luontoa ja ympäristöä kohtaan herättää halun pitää huolta ja suojella kaikkea siihen kuuluvaa.  

- Lasten ympäristökasvatuksen lisäksi kerromme Vihreä lippu -toiminnasta vierailijoille sekä muille päiväkodeille. Koska Lahti on vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki, haluamme tehdä toimintaamme näkyväksi ja kannustaa muitakin päiväkoteja mukaan erilaisiin Vihreä lippu -tempauksiin.

Vihreän lipun koulut ja päiväkodit tekevät vuosittain kestävän kehityksen kartoituksen, jonka avulla selvitetään nykytilaa ja asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Toimijoiden nimetyt ympäristöyhdyshenkilöt välittävät tietoa ja edistävät ympäristökasvatuksen toteutumista.

Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa - maailman suurinta koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen verkostoa, joka toimii 68 eri maassa ympäri maailman.

Lisätietoja

Lahden kaupunki, sivistyspalvelut
Varhaiskasvatuspalvelut
Kanervan päiväkoti, Josefiina Marola, vs. päiväkodinjohtaja
050 398 5479 
josefiina.marola@lahti.fi

Kuvassa Kanervan päiväkodin lapsia tutustumassa Kanerva-laakso -nimiseen suppaan. Suppa on on syntynyt jääkauden sulamisen tuotoksena, kun soran alle on jäänyt jäälohkare, joka sulaessaan on muodostanut maastoon ison kuopan.

Kuva Lassi Häkkinen

LUT-yliopistossa on mahdollisuus opiskella tekniikan maisteriohjelmien kursseja avoimen yliopiston väyläohjelmassa, jonka laajuus on 45 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat voivat hakea väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin.

Tekniikan maisteriohjelmien väyläopinnot soveltuvat opiskelijoille, joilla on suoritettuna saman tai soveltuvan alan alempi korkeakoulututkinto. Sitä täyttääkö aiemmin suoritettu tutkinto esitietovaatimukset, tarkastellaan samoilla perusteilla kuin varsinaista opiskelijavalintaa kyseiseen maisteri-, eli diplomi-insinööri-ohjelmaan.

Maisteriohjelmien väyläopinnot ovat maksullisia. Opintopassi lukuvuodelle 2020-2021 maksaa 400 €. Opinnot koostuvat kunkin tekniikan alan maisteriohjelman opetussuunnitelman mukaisista ensimmäisen lukuvuoden opinnoista. Tavoite on suorittaa 60 opintopistettä lukuvuoden aikana, mutta minimi on 45 opintopistettä.

Ilmoittautuminen avoimen yliopiston tekniikan väyläopintoihin, niin kutsuttuun Highway-ohjelmaan, aukeaa tiistaina 2.6.2020 klo 12.00 ja päättyy perjantaina 12.6.2020 klo 15.00. Paikkoja väyläohjelmassa on kaikkiaan 15 eri tekniikan diplomi-insinööri-ohjelmaan. Paikat väyläohjelmaan myönnetään esitietovaatimukset täyttäville opiskelijoille ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tekniikan maisteriohjelmien Highway-väylä:
https://www.lut.fi/opiskelu/avoin-yliopisto/highway/maisteri-highway

Tekniikat maisteriohjelmat LUTissa:
https://www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat/tekniikan-maisteriohjelmat

LUT tarjoaa edellisvuosien tapaan myös kandidaattiohjelmiin väyläohjelman, jonka suorittaneilla on mahdollisuus hakea tutkinto-opiskelijaksi kauppatieteiden tai tekniikan kandidaattiohjelmiin ilman valintakoetta. Kandidaattiohjelmien 2020-2021 Highway-väylän ilmoittautumisaikataulu ja -ohjeet vahvistetaan kesäkuun aikana osoitteessa https://www.lut.fi/opiskelu/avoin-yliopisto/highway.

Lisätietoja:
Jaana Sandström, vararehtori (koulutus), puh. 040 571 6197, jaana.sandström@lut.fi
Mikael Ekholm, asiantuntija, LUT Opintopalvelut, puh. 050 448 8508, lut.highway@lut.fi

LUT-yliopiston Advisory Boardiin on nimitetty 1.7. lähtien OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.

Tekniikan tohtori, oikeustieteen maisteri ja MBA Timo Ritakallio on työskennellyt aiemmin muun muassa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana, Pohjola Pankin varatoimitusjohtajana sekä OKO Osuuspankkien Keskuspankin varatoimitusjohtajana ja johtokunnan jäsenenä.

LUT-yliopiston Advisory Board koostuu kokemuksensa ja osaamisensa perusteella valituista yliopiston strategista profiilia tukevista asiantuntijoista. 

”Timo Ritakalliolla on vahvaa näyttöä vastuullisesta liiketoiminnasta ja siten juuri oikeanlaista näkemystä ja kokemusta strategiamme mukaisesta toiminnasta. Hänellä on myös valmiiksi sisäänrakennettuna luttilaisille ominainen vahva can do -asenne”, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa kertoo. ”Upeaa saada Timo edelleen tiivistämään yliopistomme yhteyksiä työelämään ja täydentämään tiimiämme osaamisellaan. Toivotan hänet lämpimästi tervetulleeksi.”

Advisory Boardin tarkoituksena on analysoida elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden muutoksia ja parantaa yliopiston tutkimus-, koulutus- ja vaikuttavuustyötä sekä menestystä pitkällä aikavälillä. Toiminta on luonteeltaan neuvoa-antavaa.

”Laadukas tieteellinen tutkimus on tärkeää suomalaisen yhteiskunnan ja yrityskentän menestykselle. Haluan osaltani olla mukana vahvistamassa yritysten ja yliopistojen yhteistyötä, jossa LUT-yliopisto on ollut aktiivinen ja joka parhaimmillaan edistää molempien tavoitteiden täyttymistä”, sanoo OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.

Muista jäsenistä Advisory Boardissa jatkavat St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, vuorineuvos Harri Kerminen, kasvuyrityssijoittaja Ari Korhonen, Traffic Management Finland Oy:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen, hallitusammattilainen Juha Laaksonen, Oilon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo, MultiTactionin toimitusjohtaja Ari Rahkonen, vuorineuvos Juha Rantanen, hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Magnitin johtoryhmän jäsen Jyrki Talvitie.  Puheenjohtajana toimii LUT-yliopiston Professor of Practice Atte Jääskeläinen.

Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa jättäytyy jäsenyydestään kesäkuun lopussa.

Advisory Boardin tuleva toimikausi alkaa 1.7.

Lisätiedot:

Rehtori Juha-Matti Saksa | juha-matti.saksa@lut.fi, p. 040 016 6659

Timo Ritakallion haastattelupyynnöt:

OP:n viestintä | viestinta@op.fi, p. 050 5239904,

Skanskalla työskentelee tänä kesänä yhteensä yli 200 kesätyöntekijää ja -harjoittelijaa. Heistä valtaosa työskentelee Etelä-Suomessa asunto-, toimitila- ja infratyömailla.

”Koronakevät on vaikeuttanut monen nuoren mahdollisuutta saada kesätyö. Skanskalle nuoret ovat tärkeä tulevaisuuden voimavara, ja tarjoamme kesätöitä tänäkin vuonna entiseen tapaan”, sanoo Skanskan henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär.

Merkittävä osa kesätyöntekijöistä on mukana korkeakouluopiskelijoille suunnatussa Skanska Oppiva -harjoitteluohjelmassa. Skanskan harjoitteluohjelma käynnistyi vuonna 2020 jo kuudennentoista kerran, ja ohjelmassa aloitti tänä vuonna yhteensä 52 opiskelijaa. Skanska Oppiva -harjoitteluohjelma tarjoaa opiskelijoille töitä oman alan tehtävissä jo opiskeluaikana ja antaa näin mahdollisuuden kerryttää tärkeää työkokemusta.

”Harjoitteluohjelmamme on pitkäjänteinen, ja sen tavoitteena on tutustuttaa sekä työtehtäviin että sitouttaa Skanskan kulttuuriin. Ilahduttavaa onkin, että erittäin monet kolmivuotisen harjoitteluohjelman läpikäyneet opiskelijat ovat valmistuttuaan halunneet jäädä meille töihin”, Jankola-Väntär jatkaa.

Skanska sijoittui vuonna 2020 toiselle sijalle rakennusalan ihannetyönantajana Universumin korkeakouluopiskelijoille suunnatussa tutkimuksessa.

“On hienoa, että nuoret näkevät Skanskan houkuttelevana työnantajana. Skanska tunnetaan johtavana henkilöstön kehittäjänä, ja haluammekin tarjota jokaiselle mahdollisuuden kehittyä työssään ja kokea tekemänsä työn merkityksellisyys. Tätä selvästi arvostetaan”, sanoo Jankola-Väntär.

Skanska on ollut jo usean vuoden ajan mukana myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

”Osallistumalla Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan sitoudumme siihen, että jokaisesta Skanskaan kesätöihin tulevasta nuoresta aidosti välitetään ja että heille annetaan mahdollisuus näyttää kykynsä työskentelyn kautta. Nuoret perehdytetään työhönsä perusteellisesti ja koulutetaan toimimaan turvallisesti työmaalla”, kertoo Jankola-Väntär

”Esimiehet valmistautuvat harjoittelijoiden tuloon suunnittelemalla perehdytyksen ja nimeämällä perehdyttäjän. Arvostamme harjoittelijoiden osaamista, ja kannustamme heitä tuomaan omia oivalluksiaan rohkeasti esille. Haluamme ottaa harjoittelijat heti mukaan tasavertaisiksi työyhteisömme jäseniksi”, Jankola-Väntär sanoo.

Lisätietoja:

Skanska Oy, henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär, puh. 040 543 2417, nina.jankola-vantar[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestinnän asiantuntija Pilvimaari Heikkinen, puh. 040 519 4787, pilvimaari.heikkinen[at]skanska.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opiskellaan ympäri vuoden, myös kesällä. Kesällä 2020 opinnot toteutetaan pääosin etänä. Kesäopintoja on tarjolla Treduun kevään 2020 yhteishaussa sekä 20.4.–6.5. jatkuvassa haussa valituille uusille opiskelijoille, jatkaville opiskelijoille sekä mm. täydennyskoulutusta suorittaville.

Uudet opiskelijat

Peruskoulun päättäneillä, yhteishaussa Treduun valituilla uusilla perustutkinto-opiskelijoilla sekä 20.4.–6.5. jatkuvassa haussa valituilla opiskelijoilla on mahdollisuus aloittaa verkko-opinnot 22.6. alkaen. Aloittaville opiskelijoille on koottu ohjeet Tredun kesäopinnot-sivuille.

Lisätietoja: Ritva Rapatti, ritva.rapatti@tampere.fi, puh. 050 513 6600

Jatkavien opiskelijoiden kesä

Jatkavat opiskelijat suorittavat kesäopintoja omien suunnitelmiensa mukaan. Ammatillinen koulutus kulkee työelämän rinnalla, joten opiskelijat edistävät HOKSin mukaisesti opintojaan myös kesällä työelämän aikataulujen mukaisesti. Jatkavien kesäopinnoissa auttaa OMA-opettaja. Kesällä voi suorittaa opintoja kesätöiden ohessa, tehdä rästejä, suorittaa puuttuvia näyttöjä, tehdä verkkokursseja tai edistää opintoja työssäoppimisjaksoilla. Kesäajan arvioinnit tehdään elokuussa.

Lisätietoja: OMA-opettaja

Täydennyskoulutukset ja kurssit sekä koulutukseen hakeutuminen kesällä

Tredussa alkaa myös kesällä muutamia koulutuksia. Voit etsiä koulutustarjontaa Tredun sivuilta.

Tredun ohjaus- ja hakupäivät järjestetään sekä kesä- että heinäkuussa, jolloin voit hakea syksyllä alkaviin perustutkintoihin, osatutkintoihin ja Valma-koulutukseen. Voit myös täyttää yhteydenottolomakkeen, jolloin opinto-ohjaaja ottaa sinuun yhteyttä.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin haetaan tutkintoalan kotisivuilla olevien hakulinkkien kautta. Koulutustarjonta on esitelty aikuiskoulutuskalenterissa.

Lisätietoja: TreduNavi hakupalvelu, tredu.haku@tampere.fi, puh. 040 170 5649

Kesällä opiskellaan pääosin etänä

Etäopetussuositus on yhä voimassa heinäkuun loppuun saakka niissä opinnoissa, joissa se on oppimistavoitteiden ja käytännönjärjestelyjen kannalta mahdollista.

Lähiopetuksessa ryhmäkokoja rajoitetaan ja opetustilojen väljyydestä huolehditaan. Opiskelijoita ja henkilökuntaa muistutetaan huolellisesta hygieniasta ja turvaväleistä.

Hyvä tietää Tredun kesäajasta

Toimipisteiden vahtimestarien tavoitettavuusnumerot löytyvät Tredun toimipisteet-sivuilta.

Ravintolapalvelut

Tredun toimitiloissa toimivat ravintolat ovat kesän ajan kiinni. Mikäli opiskelija velvoitetaan saapumaan opiskelemaan oppilaitoksen tiloihin, maksetaan ateriakorvaus.

Tieto- ja kirjastopalvelut

Tredun kirjastot ovat auki kesäkuussa 1.–12.6. Kirjastopalvelut palvelevat lisäksi 15.6.–26.6. etänä verkossa. 29.6.–31.7.2020 kirjastot ovat suljettuina. Kirjastojen tarkemmat aukioloajat ja tiedot kesäajan asioinnista löydät TOKI-verkkokirjaston sivuilta.

Lisätietoja: Kirjastopalveluiden palvelunumero 044 486 3842, tokikirjasto@tampere.fi

Opiskeluterveydenhuolto

Kesän 2020 aikana Tampereen opiskeluterveydenhuollossa ei ole sulkua. Viikoilla 27–31 toiminta on kuitenkin supistettua ja vain kiireelliset asiat voidaan hoitaa. Supistettuna aikana yhteydenotot puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9–12 p. 040 806 2454.

Lisätietoja: Eri kuntien opiskeluterveydenhuollon yhteystiedot löytyvät Tredulaiselle-sivulta.

Tieteentekijöiden liitto selvitti toukokuussa toteutetulla kyselyllä jäseniensä kokemuksia kevään poikkeusolojen vaikutuksesta työntekoon. Tuloksissa selviää, että pääosin tieteentekijöiden työskentely tuntui kulkeneen hyvin, tai kuten yksi vastaajista totesi – ”yllättävänkin ok”. Ongelmia koettiin muun muassa työ- ja vapaa-ajan sekoittumisen ja työrauhan suhteen.

Oman työn sujumisen arvosanan keskiarvo oli vastaajien joukossa 3,6 (asteikolla 1-5). Työnantajan arvioitiin toimineen poikkeustilanteessa pääosin hyvin, ja työhyvinvoinnin koettiin pysyneen melko ennallaan.

Korkeakoulujen siirtyminen etätyöskentelyyn näkyy. Lähes kaikki tieteentekijät ovat siirtyneet kokonaan tai osittain työskentelemään etänä. Valmiudet etätyöhön koettiin hyviksi ja enemmistöllä myös työvälineet olivat jo entuudestaan kunnossa.

Työmäärä oli valtaosalla pysynyt samana tai noussut. On kuitenkin huomattava, että jopa 54 prosentilla opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevillä tieteentekijöillä työmäärä on kasvanut. Nopea siirtyminen etäopetukseen ja pääsykokeiden erityisjärjestelyt ovat rasittaneet opetushenkilökuntaa merkittävästi.

”Etätyö ja vauhditta ponnistettu digiloikka ovat hoituneet korkeakouluissa erinomaisesti. Olemme joustaneet, uudistuneet, julkaisseet ja opettaneet, ja tehneet parhaamme sen eteen, että opiskelijoille tulee poikkeustilanteesta mahdollisimman vähän harmia. Samalla kuitenkin kuormitus on kasvanut ja jaksaminen ollut tiukoilla”, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola toteaa.

Työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen rasittaa

Etätyöskentelyn suurimpina haasteina tieteentekijät kokivat heikentyneen työergonomian, työ- ja vapaa-ajan sekoittumisen sekä työrauhan puutteen. Erityisesti perheellisiä vastaajia rasitti heikentynyt työrauha, kun lastenhoito ja koululaisten etäopiskelun tukeminen häiritsivät keskittymistä omiin työtehtäviin.

”Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on perinteisestikin ollut tieteentekijöille hankalaa. Mikäli poikkeustilanne jatkuu, on tämän asian parantamiseen syytä kiinnittää vakavasti huomiota”, Peltola tähdentää.

Vastauksissa ilmeni, että työpaikan yhteisöllisyys ja kohtaamiset ovat ylipäätään tärkeitä tieteentekijöille. Sosiaalisten kontaktien puuttuminen tai vähentyminen vaikuttivat työn mielekkyyteen ja saattoivat haitata luovaa ideointia kollegoiden kanssa.  

Avovastausten perusteella moni tieteentekijä on halukas jatkamaan tilanteessa, joka tarjoaa tasapainoisen mahdollisuuden etätyöskentelyyn ja työpaikalla tehtävään työhön.

Kysely tehtiin 4.-10.5.2020 suomeksi ja englanniksi, ja siihen vastasi 1323 henkilöä kaikista Tieteentekijöiden 15 jäsenyhdistyksestä. Vastaajista suurin osa 71 prosenttia on töissä yliopistossa. Tutkimuspainotteisissa tehtävissä työskentelee enemmistö vastaajista eli 56 prosenttia opetuspainotteisissa - 17 prosenttia ja informaatioalan tehtävissä 9 prosenttia, muissa asiantuntijatehtävissä 8 prosenttia ja hallinnollisissa tehtävissä 6 prosenttia. Apurahalla työskenteleviä oli 10 prosenttia ja työttömiä 5 prosenttia.

Englanninkielisten vastaajien osuus oli noin 15,6 prosenttia, mikä vastaa myös heidän suhdettaan liiton jäsenmäärässä. Heidän vastauksensa eivät suuresti poikenneet suomenkielisistä, joskin sekä oman työn sujuminen että työnantajan toimet arvioitiin hieman heikommin arvosanoin kansainvälisten vastaajien keskuudessa.

Kyselyn toteutti Webropol.

Linkki kyselyn tuloksiin

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Maija S. Peltola p.  040 0645497

Yhdistyskoordinaattori Miia Ijäs-Idrobo, p. 040 740 3655

Kaustisen Evankelinen Opisto ja Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva Seurakuntaopisto yhdistyvät 1.1.2021.

Kaustisen Evankelisen Opiston kannatusyhdistys ry teki vuosikokouksessaan 2.6.2020 päätöksen, jonka mukaan Kaustisen Evankelisen Opisto ja Seurakuntaopisto muodostavat jatkossa oppilaitoskokonaisuuden. Toiminnallinen yhteistyö aloitetaan syksystä 2020 alkaen ja yhdistyminen toteutuu virallisesti 1.1.2021.

”Integraatio on merkittävä askel Kaustisen Evankeliselle Opistolle. Se vaikuttaa myönteisesti opistomme elinvoimaisuuteen ja sen myötä voimme turvata kurssi- ja koulutustoimintamme järjestämisen myös jatkossa, toteaa Kaustisen Evankelisen Opiston rehtori Maria Murtomäki.

Kaustisen Evankelisen Opiston nykyinen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen ja opiskelijat jatkavat opintojaan normaalisti.

”Seurakuntaopiston kasvatus- ja sosiaalialan koulutuksella palvellaan laajasti koko yhteiskuntaamme. Integraatioissa Kaustisen Evankelisen Opiston kanssa tavoitteenamme on kirkollisen koulutuksen ja tältä arvopohjalta toimivien oppilaitosten toimintaedellytysten turvaaminen tulevaisuudessa. Kaustisen Evankelinen Opisto on tehnyt töitä tämän eteen ja opiston ylläpitäjänä toimiva kannatusyhdistys on nyt tehnyt myönteisen päätöksen asiasta. Toivon, että jokainen toimija tällä kentällä arvioi pitkän tähtäimen selviytymis- ja menestymisstrategiansa”, sanoo Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila.

Kaustisen Evankelisella Opistolla järjestetään vapaan sivistystyön kurssi- ja koulutustoimintaa muun muassa hyvinvointiin ja kansanmusiikkiin liittyen. Lisäksi opisto tarjoaa kasvatus- ja ohjausalan ammatillista koulutusta. Vuodesta 1977 lähtien opistosta on valmistunut lastenohjaajia kirkon ja yhteiskunnan varhaiskasvatukseen.

 Kirkkopalvelut ry:n ylläpitämä Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, joka antaa koulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopistossa opiskellaan ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta, yleissivistävää ja valmentavaa koulutusta, työyhteisöjen kehittämispalveluja ja konsultointia sekä monipuolisia vapaa-ajan kursseja. Työntekijöitä Seurakuntaopistolla on 170.

”Lämpimästi tervetuloa joukkoomme Kaustisen Evankelinen Opisto! Toimimme Järvenpään, Lapuan, Pieksämäen, Ruokolahden ja Uusikaarlepyyn kampuksilta käsin valtakunnallisesti. Meillä on koulutustilat myös Helsingissä. Vuoden alusta on hienoa toimia myös Kaustisella, sanoo Seurakuntakuntaopiston rehtori Helena Ahonen.

Kaustisen Evankelisen Opiston ja Seurakuntaopistoa ylläpitävän Kirkkopalvelut ry:n edustajien välillä on keskusteltu mahdollisuuksista tiivistää yhteistyötä ja rakentaa yhdessä uusi oppilaitoskokonaisuus jo vuodesta 2013 alkaen. Neuvotteluja mahdollisesta integraatiosta on käyty syksystä 2019 alkaen. Kirkkopalvelut ry:n hallitus teki myönteisen päätöksen yhdistymismahdollisuudesta kokouksessaan 14.4.2020.

Lisätiedot:

Maria Murtomäki
rehtori
Kaustisen Evankelinen Opisto
020 765 9261
maria.murtomaki@edu.kaustisenopisto.fi

Ilkka Mattila
johtaja
Kirkkopalvelut
040 517 6100
ilkka.mattila@kirkkopalvelut.fi 

Helena Ahonen
rehtori
Seurakuntaopisto
040 537 0999
helena.ahonen@seurakuntaopisto.fi

Etäopetus onnistui hyvin

Talotekniikka-alan insinöörikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen mukaan etäopetusjärjestelyt ovat pääsääntöisesti onnistuneet hyvin. Ne ovat saaneet kiitosta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Tekniikkaa on opittu hyödyntämään, mutta mikä tärkeintä, etäopetuksen pedagogiset ratkaisut ovat kehittyneet. Ne ovat parantuneet viime vuosina muutenkin, mutta korona antoi ratkaisevan tönäisyn eteenpäin.

• Etäopetuksen kehittyminen vaikuttaa lupaavalta, erityisesti aloilla, joilla koulutuksen saatavuuden valtakunnallisen kattavuuden varmistaminen on ollut haastavaa, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

• LVI-talotekniikka-ala työllistää tuhansia, mutta alan insinöörikoulutusta ei ole tarjolla kaikilla paikkakunnilla. Etäopetus tuo koulutuksen helpommin saatavaksi.

Harjoittelujaksot ovat järjestyneet

Pakollisena osana insinöörikoulutukseen kuuluvia harjoittelujaksoja on onnistuttu järjestämään lähes normaaliin tapaan LVI-talotekniikka-alan opiskelijoille. Ammattikorkeakoulujen edustajien tietoon ei ole tullut, että yksikään valmistuminen olisi kevään aikana viivästynyt puuttuvan harjoittelupaikan takia.

• LVI-talotekniikka-alalla opiskelijat ovat jo pitkään suorittaneet harjoittelujaksonsa yritysten normaalissa tuotantotoiminnassa. Korona ei ole juurikaan sulkenut työmaita, joten opiskelijoille on voitu järjestää harjoittelupaikkoja hyvin, Mäkinen vahvistaa.

• Vaikeudet saattavat olla tosin edessäpäin, jos nyt rakenteilla olevien kohteiden valmistuttua ei ole uusia aloituksia käynnissä. Tätä on vaikea ennakoida, mutta lähtökohtaisesti yritykset ovat hyvin sitoutuneita opiskelijoiden harjoittelun järjestämiseen.

LVI-talotekniikan suosio jatkuu

Alalle tarvitaankin harjoittelupaikkoja, jos kaikki halukkaat pääsevät LVI-tekniikka-alan insinöörikoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen hakutilastojen mukaan ensisijaisia hakijoita on tuttuun tapaan paljon, mutta myös aloituspaikkojen lukumäärää on saatu nostettua. Erityisesti monimuoto-opetus  on lisääntymässä.

• Se on tuonut myös työelämässä oleville paremman mahdollisuuden suorittaa insinööritutkinto. Tähän nyt laadukkaaksi todettu etäopetus ja omaan työhön liittyvät projektioppimisen tehtävät sopivat erinomaisesti, Mäkinen iloitsee.

Lisätietoja

LVI-Tekniset Urakoitsijat
Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen p. 045 899 9388, juha-ville.makinen@lvi-tu.fi
Viestintäasiantuntija Pipsa Hiltunen p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen@lvi-tu.fi

Kuljetusalan ammattitutkinnon opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä alan koulutukseen ja kokevat saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota he pystyvät hyödyntämään. Opiskelijoiden osaamisen keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi nousi työn perustana olevan teoriatiedon hallinta ja sen soveltaminen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut kuljetusalan ammattitutkinnon tuottamaa osaamista ja pedagogista toimintaa. Arviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden itsearvioinneista, työpaikkaohjaajien haastatteluista sekä valmiiden tietovarantojen ja aineistojen hyödyntämisestä. Arvioinnissa oli mukana noin 667 opiskelijaa ja kaikki 24 kyseistä tutkintoa järjestävää koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 3.6.2020.

Osaamisen vahvuutena ammatin perusosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat ammatin perusosaaminen, työturvallisuusosaaminen teoriatasolla, ajoneuvon hallinta sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Osaamisen keskeisimmät kehittämistarpeet kohdistuvat työn perustana olevan teoriatiedon hallintaan ja sen soveltamiseen, työturvallisuusasioiden soveltamiseen käytännössä sekä aikuisten digitaitoihin.

- Erityisesti alan työtehtävissä tarvittavaa teoriatiedon hallintaa ja sen soveltamista käytännön työtehtävissä tulee vahvistaa. Lisäksi erityisesti aikuisten digitaitoja tulee vahvistaa, sillä alan tulevaisuuden työtehtävät edellyttävät laajaa ja monipuolista digiosaamista, toteaa arviointineuvos Paula Kilpeläinen.

Henkilökohtaistaminen toimii hyvin, mutta työpaikalla järjestettävän koulutuksen tavoitteita tulisi terävöittää

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) menettelytavat ja prosessi koettiin keskimäärin hyvin toimiviksi. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat hyvin koulutuksessa. Sen sijaan työelämässä oppimisen tavoitteista ja sisällöistä, kuten työtehtävistä tulisi sopia tarkemmin yhdessä opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. 

- Yhteinen suunnittelu tukee kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistaa näin osaltaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen laatua ja opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä, toteaa arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman. 

Näyttötoiminnan laatu on hyvää, vaikkakin työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa sekä opettajien substanssiosaamisessa on kehitettävää

Niin koulutuksen järjestäjät kuin työpaikkaohjaajat ja opiskelijatkin ovat tyytyväisiä näyttötoimintaan. Enemmistö näytöistä toteutetaan työpaikoilla aidoissa työtehtävissä ja näytöt vastaavat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia.

Pedagogisen toiminnan laadussa on kuitenkin eroja koulutuksen järjestäjien välillä etenkin resurssien kohdentamisessa opiskelijoiden ohjaukseen työpaikalla sekä työpaikkaohjaajien ja opettajien osaamisen kehittämisessä. Vaikka kriteeriperusteinen arviointi on toteutunut hyvin koulutuksessa ja opiskelijat ovat tyytyväisiä ohjaukseen työpaikoilla, kohdistuu työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamiseen kehittämistarpeita.  Erityisesti arviointikriteereihin ja ammattitaitovaatimuksiin liittyvää osaamista tulisi vahvistaa työpaikkaohjaajien osalta. Opettajien osaamisen kehittämistarpeet kohdistuvat etenkin digitaitojen ja uusien teknologioiden osaamisen vahvistamiseen.

Työpaikat suhtautuvat myönteisesti opiskelijoihin ja työelämässä oppimiseen

Työpaikat suhtautuvat pääosin myönteisesti opiskelijoihin ja työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Opiskelija on osa työyhteisöä ja hänet nähdään usein tulevana työvoimana. Opiskelijat kokivatkin oppineensa eniten juuri työpaikoilla. Arvioinnissa nousi esille, että työelämä arvostaa tulevissa työntekijöissään erityisesti oikeaa asennetta, motivaatiota, asiakaspalvelu- ja työelämätaitoja sekä halua kehittää itseään.

Kuljetusalan ammattitutkinnon uudet perusteet otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta. Kuljetusalan ammattitutkinnosta valmistuneet työskentelevät osaamisalasta riippuen kuorma-auton- tai linja-autonkuljettajana sekä työnjohdon tehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Vuosittain tutkintoa suorittaa noin 500 opiskelijaa.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjestää 3.6.2020 kuljetusalan arviointia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen.

Raportti:

Veera Hakamäki-Stylman & Paula Kilpeläinen. Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta kuljetusalan ammattitutkinnossa. Julkaisut 9:2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Lisätietoja: 

arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman, puh. 029 533 5555, etunimi.sukunimi@karvi.fi

arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Zacharias Topelius förbindelser med Kejserliga Alexanders-universitetet i Helsingfors sträckte sig över 65 år, från 1833 till hans död 1898, men författarens akademiska sida är mer okänd än den skönlitterära. På topelius.sls.fi utkommer nu en mångfald texter som relaterar till Topelius akademiska liv.

Zacharias Topelius (1818–1898) var professor i Finlands historia i 20 år. Efter sig lämnade han ett digert manuskriptmaterial, som nu publiceras för första gången. På sammanlagt 3 500 handskrivna sidor behandlar han ingående och med flytande penna Finlands geografi, folk och historia. Här ingår också en kurs i allmän historia från 1872, där fokus på topelianskt vis framför allt ligger på att försöka beskriva de europeiska nationalkaraktärerna. Den första delen av föreläsningarna publicerades 2017.

I utgåvan Academica presenteras ett urval med över 130 texter som ansluter till akademiska sammanhang. I materialet ingår bland annat uppsatser, tal, hyllningsdikter, promotionstexter, arbetskoncept och diarier, och för första gången finns Topelius avhandling på latin tillgänglig i svensk översättning. Helheten visar hur Topelius akademiska miljöer förändrades från studentens och magisterns värld till professorns, rektorns och slutligen emeritus verksamhetsfält.

Academica och föreläsningarna utkommer digitalt på topelius.sls.fi.

Zacharias Topelius Skrifter är den första vetenskapliga och kommenterade utgåvan av Topelius omfattande författarskap, som i decennier har format bilden av Finland. Utgåvan produceras av Svenska litteratursällskapet i Finland.

Pressbilder kan laddas ner via länkarna längre ner i det här meddelandet.

Universitetsbyggnaden vid Senatstorget i Helsingfors. F. Liewendal, Vyer af Helsingfors och dess omgifningar, 1852.

Omslagsbilder

Foton på Zacharias Topelius kan laddas ner från sls.finna.fi.

Zacharias Topelius
Academica
Utg. Katarina Pihlflyckt
Zacharias Topelius Skrifter XVI
Utkommer gratis på topelius.sls.fi

Zacharias Topelius
Föreläsningar i geografi och historia 1865–1875
Utg. Jens Grandell
Zacharias Topelius Skrifter XV
Utkommer gratis på topelius.sls.fi

Careeria tekee tiivistä yhteistyötä ammatillisen tutkinnon ohessa suoritettavien ammattikorkeakouluopintojen osalta Haaga-Helian, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Lauren kanssa. Nämä väyläopinnot sujuvoittavat opiskelijoiden siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ammattikorkea-asteelle ja nopeuttavat työelämään johtavaa opintopolkua. Väyläopintoja suoritetaan Careeriassa toisen asteen opintojen ohella ahkerasti, ja tänä keväänä Careeriasta jatkaa suoraan Hämeen ammattikorkeakouluun NOPSA-väyläopinnoilla kolme teknisen alan opiskelijaa. Väyläopintotarjontaa on myös tarkoitus monipuolistaa entisestään syksyllä 2020.

NOPSA-väyläopinnoilla Hämeen ammattikorkeakouluun

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon (1.8. 2020 alk. tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto) valmistuvat Jere ja Teppo jatkavat NOPSA-väyläopintojen myötä suoraan Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK). Myös kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon valmistuva Osmo valitsi saman väylän jatko-opintoihin. Insinööriopinnot odottavat heitä kaikkia kolmea nyt HAMKissa. 

Jere Pehkonen ja Teppo Soininen valmistuvat keväällä 2020 Careeriasta tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon (nyk. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto). Kesätyötä on tiedossa tutussa työssäoppimispaikassa WeAre Solutions Oy:ssä, ja jatko-opiskelupaikka aukesi suoraan NOPSA-väyläopintojen kautta Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK). 

Yksi syy opiskelupaikan ja -linjan valintaan Careeriassa oli juuri jatko-opintomahdollisuus ammattikorkeakokulussa. Tieto saatiin jo peruskoulun opolta, ja loppu selvisi tutustumiskäynnillä Careeriassa.
– Vierailu Careeriaan vakuutti minut, ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikuttivat vahvasti siihen, että valitsin opiskelupaikaksi Careerian, Jere kertoo.
– Mahdollisuus jatkaa insinööriksi vakuutti minutkin valintavaiheessa, jatkaa Teppo. 

Opintojen alussa tarjoutui mahdollisuus suorittaa ammattikorkeakouluopintoja samaan aikaan ammatillisten opintojen kanssa, ja nopeuttaa näin opintojen etenemistä. Taustalla on NOPSA-hanke, jossa teknisten alojen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa 30 ammattikorkeakoulun osaamispistettä. Tämä yhteistyö takaa jatkon suoraan Hämeen ammattikorkeakouluun ilman pääsykoetta. Sekä Jere että Teppo innostuivat tästä mahdollisuudesta.
– Kun opettaja kertoi väyläopintomahdollisuudesta, niin päätettiin tarttua tilaisuuteen ja lähdettiin mukaan tutustumiskäynnille Riihimäelle Hämeen ammattikorkeakouluun, Jere kertoo.
– Opintoihin kuului 15 osaamispistettä matematiikasta, fysiikasta, äidinkielestä englannista ja ruotsista ja toiset 15 osaamispistettä ammatillisista aineista. Aluksi piti tehdä kovasti töitä, mutta onneksi oli ohjaava opettaja, jolta kysyä apua, jos ei ymmärtänyt. Välillä käytiin Riihimäellä tekemässä kokeita ammattikorkeakoululaisten kanssa, Teppo kertoo väyläopinnoista. 

Opintojen aikainen yritysyhteistyö WeAre Solutions Oy:n kanssa merkittävä osa Jeren ja Tepon opintoja 

Jere ja Teppo ovat suorittaneet Careerian opintoihinsa sisältyvät työssäoppimisjaksot WeAre Solutions Oy:ssä. Yhteistyö alkoi jo toisena opiskeluvuonna. Opiskelijat oppivat WeAre Solutions Oy:ssä it-alan uusimpia koodausmenetelmiä sekä ohjelmoinnin vaikutusta palvelujen toimivuuteen. Careeria ja WeAre Solutions Oy ovat rakentaneet yhdessä Careeria Academyn varmistaakseen koulutuksen sisällön vastaavan työpaikkojen tarpeita. Työelämäyhteistyö voi toimia myös niin, että yritys toimii oppilaitoksessa. Jere ja Teppo ovat työskennelleet työssäoppimisjaksostaan kolme päivää WeAre Solutions Oy:n tiloissa Vantaalla ja kaksi päivää Careeria Academyn tiloissa Porvoossa. WeAre Solutions Oy:n toimitusjohtaja Henri Vass on puolestaan työskennellyt torstaisin Careeria Academyssä Porvoossa opiskelijoiden kanssa.
– Kulunut lukukausi on ollut yhteistyömme paras tähän mennessä. Jeren ja Tepon kanssa teemme loistavaa pitkäjänteistä yhteistyötä. Heillä on jo nyt ammattikorkeakouluun jatkaessaan runsaasti alan osaamista, työtavat ovat tuttuja ja he tekevät erinomaista työtä. Meillä he työskentelevät osana 50 hengen kansainvälistä tiimiä ja työskentelevät saumattomasti asiakasrajapinnassa. He ovat lunastaneet paikkansa osana tiimiä, ja myös kyseinen asiakas on ollut erittäin tyytyväinen heidän työpanokseen, Henri Vass kertoo.
– Olemme kehittäneet yhdessä Careerian kanssa opiskelijoille lähes koko opiskeluajan kattavan polun työelämään. Kaikki alkaa Tulevaisuuden työelämä IT-alalla -luennolla, jonka pidämme aina yhdessä jonkun asiakkaamme kanssa. Tänä vuonna minun mukana oli Rentan CIO, Joel Särkkä kertomassa, miten digitalisaatio ulottuu myös rakennuskonevuokraukseen. Tämän yhteydessä tai sen jälkeen opiskelijat voivat ilmoittautua mukaan viiden luennon sarjaan, jossa he tutustuvat IT-alan työmenetelmiin ja työkaluihin. Luentojen tueksi on työpajoja, joissa kyseisiä taitoja pääse kokeilemaan oikeiden työtehtävien parissa. Tämän jälkeen valitut opiskelijat tulevat yleensä vielä kahteen harjoitteluun ja kesätöihin, jonka jälkeen he voivat työllistyä WeArelle tai jatkaa opiskeluja. Uskomme pitkäjänteiseen työhön nuorten kanssa, joka kestää parhaimmillaan läpi ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun. Yhteistyö Careerian ja vastuuopettaja Jukka Koppanan kanssa on mutkatonta ja sen etuna on, että saamme näin varmistettua alalle tulevien opiskelijoiden ajanmukaisen osaamisen, Henri Vass summaa lopuksi.

Myös Careeriassa ollaan tyytyväisiä ja kiitetään työelämäyhteistyön merkitystä.
– Tämän yhteistyön avulla saamme alan uusimmat trendit ja sovellukset osaksi koulutustamme. Alalla työskentelyssä tärkeäitä ovat matemaattiset kyvyt ja yhtälönratkaisutaito. Näitä taitoja me opetamme opiskelijoille Careeriassa, ja yritysyhteistyön myötä pystymme tarjoamaan opiskelijoille työskentely-ympäristön alan huipputrendien parissa, kertoo Jeren ja Tepon vastuuopettaja Careeriassa, Jukka Koppana.
– Opintoihin kuuluvan työssäoppimisen lisäksi olemme olleet myös kesätöissä WeAre Solutions Oy:ssä, tänä kesänä menemme kesätöihin jo toista kertaa. Työt ovat monipuolisia. Olemme päässeet tekemään mm. ohjelmistotestausta asiakkaalle kehitettävien sovellusten ja toiminnanohjausjärjestelmien parissa. Ja pääkieli työskentelyssä esimerkiksi kokouksissa on englanti. Ihan paras kesätyöpaikka, Jere ja Teppo kiittävät yritysyhteistyötä.

Osmo Ryyti vaihtoi kavereiden suosituksesta opiskelemaan Careeriaan kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon. Valmistuessaan keväällä 2020 Careeriasta myös Osmoa odottaa opiskelupaikka Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK).
– Kuulin NOPSA-väyläopinnoista kavereiltani, ja päätin ottaa selvää asiasta. Kävin Careeriassa ja siirryinkin sitten opiskelemaan sinne. Nyt valmistuessani suoraan aukeavat insinööriopinnot olivat minulle ratkaiseva tekijä hakeutua kone- ja tuotantotekniikan perusopintoihin, Osmo perustelee opintolinjavalintaansa.

Osmo antaa kiitosta Careerian ja HAMKin väyläopintoyhteistyölle.
– Olen ollut tyytyväinen sekä opiskeluun Careeriassa että tutkinnon suorittamiseen sisältyneisiin väyläopintoihin. Ne ovat olleet erinomainen osa opiskelua. Tämä on hieno idea ja erinomainen polku eteenpäin jatko-opintoihin, Osmo kiittelee.

Careerialla kumppanuussopimus Porvoon kaupungin, Haaga-Helian ja Laurean kanssa

Väyläopinnot edistävät koulutusyhteistyötä sekä urakehitysmahdollisuuksia toisen ja korkea-asteen välillä. Kumppanuussopimuksella määritelty toisen ja korkea-asteen yhteistyö lisää koulutusyhteistyötä ja osaamisen jakamista sekä tietoisuutta jatko-opintoväylistä.

Haaga-Helian ja Careerian väyläopintojen toteutusta ovat vetäneet Haaga-Helian opinto-ohjaaja Mari Austin ja Careerian koulutuspäällikkö Katja Kangasmäki. Careerian ja Haaga-Helian käytännön yhteistyö väyläopintojen osalta on lähtenyt erinomaisesti liikkeelle, ja siitä on jo saatu hyviä kokemuksia. Careerian opinto-ohjaajat saivat innostettua kymmenkunta opiskelijaa mukaan väyläopintoihin ja keväällä 2020 pilotoitu Akateemiset viestintä- ja oppimistaidot -kurssi onkin osoittautunut suosituksi. Ensi syksystä lähtien väyläopintojen tarjonta monipuolistuu entisestään.
– Yhteistyö on ollut antoisaa Haaga-Helian kanssa. Olemme saaneet nopeasti kasaan konkreettisen ja kiinnostavan paketin, josta on varmasti kaikille osapuolille paljon hyötyä. Hienoa, jos voimme osaltamme vahvistaa alueellista koulutusyhteistyötä ja turvata työvoiman pysymisen omalla kotiseudulla. Hienoa on myös se, että opiskelijat ovat tarttuneet tähän jo nyt, kiittelee Katja Kangasmäki yhteistyötä ja Careerian opiskelijoiden kiinnostusta väyläopintoihin. 

Careeriassa väyläopintomahdollisuutta voivat hyödyntää niin perus-, ammatti- kuin erikoisammattitutkinnon suorittajat. Väyläopinnot suunnitellaan osaksi Careerian perustutkinto - opiskelijan tutkintokokonaisuutta, ja opinnot arvioidaan ammattikorkeakoulun arviointikriteerien perusteella. Ammatti-ja erikoisammattitutkinto-opiskelijat eivät voi sisällyttää väyläopintoja osaksi tutkintorakennettaan, mutta he voivat kerryttää akateemisia- ja uravalmiuksiaan. Opiskelija saa erillisen opintosuoritusotteen avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista. Väyläopinnot eivät takaa suoraa pääsyä Haaga-Heliaan, mutta mikäli opiskelija hakeutuu myöhemmin ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi, voidaan suoritetut ammattikorkeakouluopinnot lukea hyväksi hänen tutkintoonsa Haaga-Helian käytänteiden mukaisesti. Lisäksi väyläopinnot antavat hyvät valmiudet korkeakouluopintojen suorittamiseen. Väyläopinnot ovat Careerian opiskelijalle maksuttomia.

Toisen ja korkea-asteen väyläopintoyhteistyössä ovat tällä hetkellä Haaga-Helian kanssa Careeria ja Askolan lukio. Tavoitteena on laajentaa väyläopintotoimintaa vielä entisestään alueen muihinkin toisen asteen kouluihin. 
– Väyläopinnot ovat loistava mahdollisuus tuoda lisäarvoa omiin opintoihin sekä saada valmiuksia korkeakouluopintoihin. Opiskelijat voivat pohtia ja suunnitella aivan uudella tavalla omia jatko-opintojaan ja uratavoitteita, kun he pääsevät jo etukäteen kiinnittymään korkeakouluopintoihin toisen asteen opintojen aikana. Nämä opinnot sitten aikanaan vauhdittavat myös tulevia korkeakouluopintoja. Tämä on ollut myös loistava tilaisuus korkeakouluyhteistyöhön, oppia tuntemaan eri toimijoita ja vahvistaa alueellista koulutusosaamista sekä sen näkyvyyttä, summaa väyläopintoyhteistyöstä Haaga-Helian Mari Austin. 

Laurean väyläopinnot ovat olleet kuluneena keväänä uudistuksen alla. Opinnot ovat jatkossa nimeltään ns. kurkistuskursseja (MOOC- Massive open online course), joihin kaikilla halukkailla on mahdollisuus hakea 24.8. alkaen. Opinnot suoritetaan verkossa Laurean Canvas-oppimisympäristössä. Kurkistuskurssit ovat laajuudeltaan 1–5 op. Myös tavoitteelliset 30 op väyläopinnot ovat mahdollisia opiskelijoille, joilla on tavoitteena suorittaa AMK-tutkinto. Tähän opiskelija tarvitsee oman opinto-ohjaajansa suosituksen.  Suoritettuaan toisen asteen tutkinnon, johon sisältyy 30 op Laurean väyläopintoja, hän voi hakea tutkinto-opiskelijaksi erillisvalinnan kautta. Suoritetut opinnot hyväksi luetaan AMK-tutkintoon.

Kaikki edellä mainitut väyläopinnot ovat 1.8.2020 alkaen Careerian opiskelijoille maksuttomia.

Lisätietoja:
Koulutuspäällikkö Katja Kangasmäki, Careeria, katja.kangasmaki@careeria.fi, puh. 044 737 2433

Vaasan yliopiston hallitus on nimittänyt professori Minna Martikaisen Vaasan yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi 1.8.2020 alkaen viisivuotiskaudeksi. Tehtävä on uusi.

Kauppatieteiden tohtori Minna Martikaisella on monipuolinen kokemus usean eri yliopiston johtotehtävissä toimimisesta. Hän on toiminut Hankenin (Svenska Handelshögskolan) vararehtorina vuodesta 2015 erityisalueena opetuksen yhteistyö ja projektit, sekä laskentatoimen professorina Hankenilla vuodesta 2013. Sitä ennen hän on työskennellyt Aalto-yliopiston laskentatoimen professorina, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kansainvälisyydestä vastaavana vararehtorina, tutkijana Vaasan yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Louisiana State Universityssä Yhdysvalloissa.

Martikainen toimii hallituksen puheenjohtajana Nordic Corporate Governance Networkissa sekä hallituksen jäsenenä Stiftelsen Svenska Handelshögskolanissa. Muita tärkeimpiä tämänhetkisiä luottamustoimia ovat hallitusjäsenyys ACRN Oxford academic research networkissä sekä Multinational Finance Societyssä. Lisäksi Martikainen toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen yritystukitutkimusjaoston jäsenenä.

Minna Martikainen väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistosta vuonna 1998. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt yritysten kannattavuuteen ja kasvuun erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, hyvään hallinnointiin, omistusrakenteisiin, sisäpiirikauppoihin ja yrityksen arvonmääritykseen.

­­­ –  Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus ovat yhä keskeisimpiä yliopistojen menestystekijöitä. Vaasan yliopisto haluaa asemoitua kansainvälisesti menestyväksi ja vaikuttavaksi tiedeyliopistoksi, ja panostamme vahvasti tutkimukseen ja tutkijakoulutuksen kehittämiseen. Minna Martikaisesta saamme erinomaisen vahvistuksen yliopistossamme tehdyn tutkimuksen laadun, määrän ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Hänellä on vahvat näytöt akateemisesta johtamisesta ja kansainvälisyydestä, sekä kokemusta ja näkemystä yhteistyön rakentamisesta yliopistoyhteisössä ja sen ulkopuolella. Toivotamme Minnan lämpimästi tervetulleeksi, kertoo rehtori Jari Kuusisto.

–  Odotan innolla uutta tehtävääni. Vaasan yliopistossa on tapahtunut paljon viime vuosina, ja näen siinä paljon kehityspotentiaalia. Vaasan yliopisto on alueellisesti vahva yksikkö, jonka perusta on vahvassa kunnossa ja kansainvälinen potentiaali suuri. Näkyvyyden lisäämiseksi on kuitenkin tehtävä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä sekä alueellisten, kansallisten sekä erityisesti kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Kansainvälisen näkyvyyden kautta ja vahvuutensa kansainvälisillä tutkimusmarkkinoilla osoittaen Vaasan yliopisto voi merkittävästi lisätä vaikuttavuuttaan ja sitä kautta myös vahvistua, linjaa Minna Martikainen.

– Pohjanmaan ainutlaatuinen yritysympäristö on jo liiketoiminnassa vahva promoottori, ja sitä se voi olla myös tieteessä. Menestys rakentuu aina yhteistyölle, joten se on myös oman johtajuuteni ytimessä. Yhdessä voimme tunnistaa ja kehittää parhaita puoliamme, ja saavuttaa tavoitteemme. Sekä yliopistolla että alueella kokonaisuudessaan on erinomaiset edellytykset ottaa entistä suurempi kansallinen ja kansainvälinen rooli, Martikainen sanoo.

Kuvateksti: Professori Minna Martikainen aloittaa Vaasan yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina elokuussa.

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291

Minna Martikainen, p. 040 352 1460