Kriisituki alueilla -hanke vastaa koronakriisin aiheuttamiin työelämän muutoksiin. Hankkeessa kohdataan lomautettuja, irtisanottuja tai irtisanomisvaarassa olevia työntekijöitä ja tuetaan käytännönläheisesti heidän työ- ja toimintakykyään ja paluutaan työelämään.

Maksutonta yksilö- ja ryhmäohjausta on saatavilla Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Hanke on suunnattu erityisesti kaupan alan, palvelualojen ja julkisten alojen työntekijöille, mutta toimintoihin osallistuminen on kaikille avointa ja kiinnostuneiden toivotaan ottavan yhteyttä. 

- Tarjoamme tukea matalalla kynnyksellä. Meihin hanketyöntekijöihin voi ottaa yhteyttä kriisitilanteeseen liittyvissä aiheissa sähköpostilla, puhelimitse tai vaikka tekstiviestillä, kannustaa hankepäällikkö Niina Sahlberg.

Tuki toteutetaan yksilövalmennuksina sekä vertaistukiryhminä etäyhteydellä ja myöhemmin mahdollisesti lähitapaamisina. Tapaamisten teemoja ovat esimerkiksi kriisitilanteeseen liittyvät käytännön asiat ja tunteet, arjenhallinta, saatavilla olevat palvelut ja koulutukset sekä muut työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät tekijät. Tarjottavia palveluita voidaan täydentää asiantuntijoiden avulla. 

- Ohjaamme digivälineiden käytössä etätapaamisten toteuttamiseksi. Samalla on mahdollisuus oppia uusien työkalujen käyttöä, mistä on hyötyä jatkossa työelämässä. Meiltä saa myös tietoa digitaitoihin liittyvistä koulutuksista, kertoo Sahlberg.

Toiminnan tavoitteena on hyvinvoinnin ja toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen kriisiaikana sekä digitaitojen kehittäminen. Lisäksi kootaan digitaalinen, yhtenäinen tietopaketti lomautukseen ja irtisanomiseen liittyvistä ohjeistuksista. Hankkeessa kannustetaan myös hyödyntämään kohderyhmän kanssa työskenteleville suunnattua työnohjausta psyykkisen kuormituksen helpottamiseksi.

Hankepäällikkönä aloittaneen Niina Sahlbergin monipuolinen työkokemus kaupan alalta ja sosiaalialan tehtävistä antavat laaja-alaista osaamista hankepäällikkönä toimimiseen. Toimintaterapian YAMK-tutkinto vahvistaa näkemystä työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisesta tukemisesta asiakaslähtöisesti. Vertaistukiohjaajana toimii Timo Tiikkaja, joka on palvelualojen arjen asiantuntija ja tottunut luottamushenkilön tehtävässään tukemaan, ohjaamaan ja kulkemaan työntekijöiden rinnalla.  

Hanke käynnistyi 18.5.2020 ja jatkuu 16.11.2020 saakka. Hankkeen toteuttaja on Työväen Sivistysliitto TSL, ja yhteistyössä ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Palvelualojen ammatliitto PAM sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätietoja: 

hankepäällikkö Niina Sahlberg
niina.m.sahlberg@tsl.fi, 040 506 2805

vertaistukiohjaaja Timo Tiikkaja
timo.tiikkaja@tsl.fi, 040 506 3846

Valtion 4. lisätalousarviossa suunnataan tärkeitä lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon ammatillisen koulutuksen avulla. Koulutuksella on ratkaiseva asema työllisyyden hoidossa, sillä tässä tilanteessa erityisesti vähän koulutettujen pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa.

Työllisyysmäärärahoihin ehdotetaan 60 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahaa kohdistetaan nuorille suunnattujen työvoimakoulutusten ja palvelujen hankitaan sekä yhteishankinta-koulutusten ja valmennusten kautta toteutettavaan osaamiseen kehittämiseen. TE-toimistojen määrärahoja lisätään 20 miljoonalla eurolla, jonka turvin varmistetaan palvelut niitä tarvitseville.

- Osaamisen täydennystä tarvitsevat lomautetut ja irtisanotut pitää saada nopeasti koulutukseen. Työvoima- ja yhteishankintakoulutuksen selkeä lisäys tukee tätä tavoitetta, toteaa AMKEn puheenjohtaja Kari Kallonen.

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 milj. euroa koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen sekä valmistumassa olevien opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja näyttöjen mahdollistamiseen.

Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta noin 20 milj. euroa.

- Jatkuvan oppimisen tarpeet kasvavat nopeammin kuin siihen suunnatut resurssit. Valitettavasti väliaikaisella rahoituksella ei tätä kroonista vajetta paikata. Nyt tarvitaankin pitkäjänteistä työikäisen väestön osaamisen turvaamisen rahoittamista, Kallonen korostaa.

Lisätietoja:

Veli-Matti Lamppu, toimitusjohtaja puh. 050 344 2554 veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Professoriliitto kiittää hallitusta arvokkaasta tukipaketista korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. 

Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa huolehtia korkeatasoisen opetuksen lisäksi myös tutkimuksen tekemisen edellytyksistä. Tässä hallituksen panostukset muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekarttaan tulevat tarpeeseen, mutta rahoituksen lisäksi tutkimuksen tekeminen vaatii myös aikaa. 

Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto esittää huolensa tutkimuksen edellytyksien kehityksestä.

- ­Osaavaa opetushenkilökuntaa ei niin vain palkata yliopistojen ulkopuolelta. Voi siis syntyä paine siirtää resursseja tutkimuksesta opetukseen. Tämä olisi huono kehityssuunta ja se on vältettävä, toteaa Kivistö-Rahnasto. 

Professoriliitto on jo aiemmin nostanut esille, ettei professoreilla löydy riittävästi aikaa tutkimuksen tekemiseen työajan täyttyessä esimerkiksi opetus- ja hallintotehtävillä sekä entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen hankkimisella. 

Hallituksen päätös lisärahoituksesta tuli kevätlukukauden jo päätyttyä. Syksyllä yliopistoilla on edessä mittava ponnistus tilanteessa, jossa koronakriisi on jo ennestään vaatinut yliopistojen henkilöstöltä ja johtajilta merkittävää venymistä. 

Vain tasokkaat ja hyvinvoivat yliopistoyhteisöt pystyvät luomaan koronakriisin jälkeen tarvittavaa nousua. Opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiin sekä henkilöstön jaksamiseen on nyt syytä kohdistaa erityistä huomiota.  

Jälleenrakentamisessa keskeistä on taata koulutuksen korkea laatu sekä turvata opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksaminen tulevina vuosina.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757; 

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725

Meidän arki on tavallista, mutta monella tavalla myös aika ihmeellistä. Koska niissä tavallisissa hetkissä on muutoksen voima, halusimme kertoa sinulle juuri niistä. Näyttää sen, mikä tekee Iceheartsin toiminnasta erityistä ja erityisen tehokasta.

Tiedotesarjamme viimeisessä osassa ääneen pääsi Icehearts-yhteisö keskiössä olevien lasten ympärillä.

”TOISINAAN EPÄVARMUUS JA PELKO NÄKYY LAPSISSA RAAKUUTENA MUITA KOHTAAN. LÄÄKE SIIHEN ON VÄLITTÄMINEN JA TUKI”

Aina ei riitä, että keskitytään tankkaamaan matematiikkaa tai harjoitellaan vielä lisää lukemista. Useissa tapauksissa jo hyvin pienet lapset tarvitsevat apua ja tukea vaikkapa siinä, miten kaverille puhutaan, kun hermostuttaa tai sen oivaltamisessa, ettei toisen mielen tahallinen pahoittaminen ole kivasti tehty. Kun koko ryhmä lapsia pitäisi saada oppimaan myös sitä matematiikkaa, loppuu aika väkisinkin kesken. Siitä aikapulasta maksavat lapset.

Iceheartsin auttavat kädet ulottuvat yhä enemmän myös päivittäiseen toimintaan kouluilla. Parhaassa tapauksessa opettaja ja Icehearts-kasvattaja ovat yhdessä vakaa tiimi. Tuo tiimi toimii jouhevasti myös niissä hetkissä, kun jollakin oppilaista on niin huono päivä, että eteen sattuvat roskakorit ja luokkatoverit voisivat saada kyytiä.

”Aloitamme kasvattajan kanssa aamumme aistit valppaina. Toisista lapsista näkee jo ilmeestä, että tänään hän tarvitsee kasvattajaa kiinteämmin vierelleen tueksi ja avuksi. Ilman Icehearts-kasvattajaa minulla ei olisi mahdollisuutta tehdä omaa työtäni opettajana tällä tavalla.”

Miia Kuhanen, luokanopettaja, Riihimäki

Toisinaan lasten elämästä puuttuu heille omistautuvia aikuisia. Koulussa voidaan tehdä jotakin, mutta koska luokassa on useampi, jota varten paikalla ollaan, voivat enemmän tukea tarvitsevat lapset ja nuoret unohtua sivuun. Monissa tapauksissa tosin unohtuminen on terminä väärä, sillä tukea tarvitsevat lapset pitävät itsestään niin kovaa meteliä, että se vaikeuttaa kaikkien oppimista. Yksittäisiin tapauksiin puuttuminen ei aina riitä – tarvitaan pitkäkestoista tukea.

”Se, mitä koululla on käyttää aikaa sosiaalisten taitojen kehittämiseen, on liian vähän. Ja usein juuri niiden puute käynnistää ongelmat tiettyjen lasten koulunkäynnissä, jotka myöhemmin heijastuvat heidän koko elämäänsä. Toiveikasta on kuitenkin huomata se, miten lyhyessä ajassa kehitystä tapahtuu, kun lapselle annetaan tukea sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja hänelle ollaan läsnä. Iceheartsin toiminta on juuri sitä.”

Sanna Oinonen, kuraattori, Vantaa

Iceheartsin toiminnasta käytetään termiä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ollaan paikalla arjen hetkissä; tukemassa, pehmittämässä, ohjaamassa oikeaan suuntaan – ollaan lapselle läsnä hänen tarpeet huomioiden. Ennaltaehkäisevä työ lasten elämässä ei ainoastaan helpota yksittäisen lapsen elämään kiinni kasvamista, se auttaa myös muita lapsia ja aikuisia apua tarvitsevan ympärillä. Muodostuu vakaan tuen rinki, jossa hyvää riittää kaikille.

”Toisinaan epävarmuus ja pelko näkyvät lapsissa raakuutena muita kohtaan. Kaikki eivät saa kotoa sellaisia lähtökohtia, että itsetunto pääsisi kehittymään ilman tukea. Toisilla myös asennemaailma on vääristynyt, ei osata uskoa itseen ja mahdollisuuksiin elämässä. Heidän tukemisensa on isossa roolissa siinä, ettei syrjäytyminen periytyisi. Vaikka työssäni pääsen läheltä seuraamaan, kuinka nuorten pahoinvointi lisääntyy, myös toivo on nähtävissä. Iceheartsin toimintaa seuratessa saa huomata, kuinka rinnalla kulkeva, välittävä aikuinen voi muuttaa lapsen koko elämän suuntaa merkittävällä tavalla.”

Sanna Oinonen, kuraattori, Vantaa

Icehearts-kasvattajat sitoutuvat kulkemaan avun piiriin pääsevien lasten rinnalla yhteensä kahdentoista vuoden ajan. Lyhyet interventiot vaikkapa koulupsykologin taholta ovat tärkeitä, mutta usein pitkäkestoinen tuki ja siitä muodostuva luottamus ovat ne, jotka vasta alkavat murtaa syrjäytymistä ja osattomuutta. Lapsi alkaa vähä vähältä uskoa olevansa tärkeä, eikä jää vaikeissakaan hetkissä yksin. Vaikka toiminta on pitkäkestoista, on malli huokea keino ennaltaehkäistä ongelmia ja parantaa lasten elämänlaatua. Saamapuolella ovat lapset ja heidän lähipiiri sekä koko yhteiskunta.

”Näen työssäni lapsia, joilla toistuvasti kaikki elämässä muuttuu ja ihmiset vaihtuvat. Voi olla sairaalajaksoja päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi, jolloin opiskellaan sairaalakoulussa, jonka jälkeen, jos vain mahdollista, pyritään palaamaan takaisin omaan kouluun. Toisinaan lapsi päädytään sijoittamaan uuteen perheeseen ja laitoksiin ongelmien vuoksi. Icehearts-kasvattaja pysyy koko ajan rinnalla, vaikka kaikki muu ympärillä alati vaihtuu. Turvallisen, rinnalla pysyvän aikuisen tuen merkitys on todella suuri.”

Sari Piipari, sosiaalityöntekijä, Helsinki

Merkittäviä edistysaskeleita kohti kuljetaan arjen pienien hetkien halki. Tällä hetkellä Icehearts aloittaa toimintansa esikoulunsa aloittavien lasten kanssa. Avun oikea-aikaisuutta ajatellen, parhaillaan on Joensuussa kokeilussa malli, jossa Iceheartsin tapaa tehdä työtä jalkautetaan päiväkotiin jo viisivuotiaiden lasten tueksi. Yksi vuosi on pitkä aika lapsen elämässä, ja sen aikana voidaan saada jo merkittäviä asioita aikaan vahvistaen lapsen positiivista minäkuvaa.

”Olimme kevätretkellä bussilla ja yksi herkästi väkivaltaan turvautuvista viisivuotiaista innostui paluumatkalla auttamaan pienempäänsä. Hän auttoi pillimehun pillin ensin pienen toverinsa mehuun ja oli apuna, ettei bussin ajaessa mehu läikkyisi kaverilla yli. Seurasin tapahtumaa sivusta. Oli liikuttava hetki, kun hän tuli tuon pillimehutapahtuman jälkeen luokseni ja kysyi ’olinko minä nyt tuolla äsken kiltti, oliko se sitä?’ Muutoksia tapahtuu, mutta toiset meistä tarvitsevat niihin enemmän tukea ja opastusta kuin toiset.”

Henri Pursiainen, Lumiukko-kokeilun ohjaaja, Joensuu

Heräsikö sinulla kysymyksiä tai haluatko kuulla jostakin aiheesta vielä lisää? Ole meihin rohkeasti yhteydessä.

Erika Turunen, Icehearts: erika.turunen@icehearts.fi / +358 44 240 0349
Heli Thorén, Moon Shooters: heli.thoren@moonshooters.fi / +358 50 572 9377

 Juttusarjamme aikaisemmat näkökulmat pääset lukemaan täältä:

Tarinoita Iceheartsin arjesta 1/4 – Kasvattajien näkökulma
Tarinoita Iceheartsin arjesta 2/4 – Vanhempien näkökulma
Tarinoita Iceheartsin arjesta 3/4 – Lasten näkökulma

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja rakentamisen asiantuntijat hakevat näkemyksiä puun ja betonin yhdistämisestä Mikkelin eteläisen aluekoulun rakentamisessa. Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Urpolaan rakennettava Mikkelin eteläinen aluekoulu tulee olemaan puukoulu, joka toteutetaan hybridikonseptina – puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen.

Selvitystyössä hybridirakentamisen vaihtoehtoja arvioidaan rakennesuunnittelun sekä arkkitehtuurin näkökulmista. Tavoitteena on löytää toteutukseen soveltuvia ratkaisumalleja, jotka toteuttavat kaupunginvaltuuston tahtotilaa hybridirakenteisesta puukoulusta.

Puurakentamisella edistetään viihtyisyyttä sekä ilmastotavoitteita

Mikkelin uusien aluekoulujen suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt, joissa puumateriaaleja hyödynnetään laajasti. Sisätiloissa puumateriaalien käytön tavoitteena on erityisesti viihtyisyyden paraneminen. Puun käyttö rakenteissa taas edistää rakentamisen vähähiilisyystavoitteita. Rakentamisen materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen. Puuraaka-aineen tuotannossa ei synny hiilipäästöjä ja puurakenteisiin sitoutunut hiili pysyy poissa ilmakehästä ainakin rakennuksen elinkaaren ajan.

Betoni täydentää puun ominaisuuksia

Oppimisympäristöissä erityisen tärkeä rooli on toimivalla akustiikalla. Puu pehmentää ääntä ja vähentää kaikua, mutta toisaalta puurakenteet johtavat hyvin ääntä ja rakenteen äänieristävyys on heikko.

- Puurakenteissa äänieristävyyttä ja akustiikkaa on kehitetty puun ja betonin yhteisrakenteilla, joissa massiivinen betoni eristää ja puu pehmentää ääntä. Lopputuloksena on hyvä esimerkki puun ja betonin ominaisuuksien hyödyntämisestä, toteaa selvitystyötä koordinoiva Matti Kilpiäinen Xamkista.

Selvitystyössä hyödynnetään puu- ja hybridirakentamisen asiantuntijoita

Hybridirakenteen konseptisuunnittelun asiantuntijoiksi on valittu Studio Puisto Arkkitehdit Oy:n ja Idea Structura Oy:n muodostama työyhteenliittymä. Studio Puisto Arkkitehdit on viiden arkkitehdin perustama kestävään arkkitehtuuriin erikoistunut arkkitehtitoimisto.

Studio Puisto Arkkitehdit valikoitui mukaan Mikkelin hybridikoulun kehittämiseen erityisesti puuarkkitehtuuriin ja konseptisuunnitteluun liittyvän osaamisen ja näyttöjen perusteella. Studio Puisto Arkkitehtien osakas Mikko Jakonen näkee projektissa erityisiä mahdollisuuksia: 

- Uuden koulun konseptisuunnittelu ja uudenlaisen puurakentamisen kehittäminen on meille erittäin innostava ja haastava mahdollisuus. Kaikki mahdolliset keinot puun käytön lisäämiseksi rakentamisessa ylipäätään on syytä hyödyntää, ja hybridirakenteiden kaltainen ajattelu auttaa avaamaan uusia mahdollisuuksia tällä saralla. Hienoa, että Mikkelissä on ymmärretty konseptisuunnittelun mahdollisuudet uudenlaisten oppimisympäristöjen ja puurakenteiden kehittämisessä – ja mainiota että voimme olla kehittämisessä mukana.

Idea Structura Oy edustaa kokemuksellaan monipuolista rakenteiden osaamista. Yli 50 henkilön insinööritoimisto on erikoistunut vaativien puurakennusten rakennesuunnitteluun.

Mikkelin eteläisen aluekoulun hybridikonseptin selvitystyö toteutetaan kesän aikana ja raportti luovutetaan kaupungin edustajille elokuun lopussa. Ympäristöministeriö myönsi puurakentamisen toimenpideohjelmasta hybridikonseptin selvitystyöhön 16 000 euron avustuksen, lisäksi selvitystä rahoittavat Mikkelin kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot:

Matti Kilpiäinen
Projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
p. 050 3417679, matti.kilpiäinen@xamk.fi

Suurimmalla osalla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista opintojen eteneminen pystyttiin turvaamaan keväällä. Koronakriisin jälkihoito vaatii resursseja oppimisen tukeen ja opiskelijahuoltoon, selviää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn seurantakyselystä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. 

Työelämässä oppimisessa on eniten vaikeuksia  

Lähes kahden kuukauden mittainen ammatillisten oppilaitosten sulkeminen, ja etäopetuksena järjestettävä koulutus on toteutunut tilanteeseen nähden hyvin. 

Eniten vaikeuksia on ollut työelämässä oppimisessa, jossa esimerkiksi palvelualojen oppi- tai koulutussopimuksia on jouduttu keskeyttämään koronakriisin yrityksille aiheuttamien ongelmien takia. Suurin osa opiskelijoista on pystynyt kuitenkin jatkamaan muilla tavoin opintojaan.  

Koronakriisillä on ollut merkittäviä vaikutuksia mm. kansainväliseen liikkuvuuteen. Opiskelijoiden vaihtojaksot on jouduttu keskeyttämään ja perumaan kevään ajalta.  

Liiketoimintaperusteisessa koulutuksessa taloudellisia tappioita 

Suurella osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on eriytettyjä markkinaehtoisia osaamis- ja koulutuspalveluita. Keskimäärin puolet näistä koulutuspalveluista on kevään ja kesän osalta peruuntunut. Tilannetta on helpottanut nopea etäkoulutukseen siirtyminen.  Taloudellisia tappioita on tullut noin 75 prosentilla ja lomautuksiin on joutunut turvautumaan kolmasosa järjestäjistä. 

Etäopetus toimii hyvin 

Etäopetukseen siirtyminen on nopeuttanut ammatillisen koulutuksen digiloikkaa. Suurimmalla osalla opiskelijoista etäopinnot ovat sujuneet hyvin ja heihin on oltu säännöllisesti yhteydessä. Vieraskieliset ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ovat etäopiskelussa erityisen vaikeassa asemassa ja heille on järjestetty opetusta oppilaitoksen tiloissa. 

Tilanne on nostanut esiin sekä opettajien että opiskelijoiden erot digitaalisissa valmiuksissa. Verkkopedagogiikan osaaminen on jatkossakin tärkeä kehittämiskohde. 

Koulutuksen järjestäjiltä kiitosta  

Sekä maan hallitus että opetushallinto saavat pääosin kiitosta koulutuksen järjestäjiltä. Koulutusta koskeviin poikkeusjärjestelyihin siirtyminen ja niiden purkaminen on koettu perustelluiksi ja oikea-aikaisiksi. Myös tiedonkulku ja ohjeistukset ovat olleet pääasiassa selkeää ja sujuvaa.  

Kiitosta saavat myös opettajat. He ovat sopeutuneet tilanteeseen ja ovat toteuttaneet tehtäväänsä hyvin. Myös oppilaitos-johtamisen ja esimiestyön koetaan onnistuneen poikkeusaikana. 

Koulutus jatkuu kesällä 

Lähes 90 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista on ottanut uusia opiskelijoita kevään aikana. Myös lähes kaikki kesällä alkavaksi suunniteltu koulutus käynnistetään. Kesän koulutusvolyymi on keskimäärin puolet muuhun vuoteen nähden.   

Koulutuksen järjestäjät arvioivat, että syksyllä palataan asteittain normaalikäytäntöihin. Koronakriisin jälkihoito vaatii resursseja oppimisen tukeen ja opiskelijahuoltoon. Poikkeustilanteessa on myös opittu uusia toimintatapoja, esimerkiksi digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään laajasti myös jatkossa. 

AMKEn seurantaselvitys: Koronan vaikutukset ammatillisen koulutuksen toimintaan

AMKEn liiketoimintaverkoston seurantaselvitys: Koronaepidemian vaikutukset kilpailluilla markkinoilla tapahtuviin koulutus- ja osaamispalveluihin

AMKE toteutti ensimmäisen kyselyn koronakriisin vaikutuksista ammatillisessa koulutuksessa huhtikuun alussa. Seurantakysely toteutettiin toukokuun lopussa. 

Lisätietoja:
Veli-Matti Lamppu,
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) valmistujaisjuhlat järjestetään ensimmäistä kertaa livelähetyksenä verkossa. Kotkantien kampuksella kuvattava juhla lähetetään YouTubessa perjantaina 5.6. kello 15.

– Koronapandemiasta huolimatta suurin osa opiskelijoistamme valmistuu suunnitelmien mukaisesti. Olemme pystyneet poikkeusolojen aikana järjestämään opetusta ja ohjausta vaihtoehtoisilla tavoilla, iloitsee viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala. 

Oamkista valmistuu tänä vuonna noin 1 400 asiantuntijaa, joista reilut 100 on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuu noin 200 ammatillista opettajaa, ammatillista erityisopettajaa tai opinto-ohjaajaa.

Oamk siirtyi etäopetukseen ja -työskentelyyn 18.3. Henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan 63 prosenttia kokee etätyön onnistuneen kokonaisuutena hyvin. Myös opiskelijakunta OSAKO selvitti huhtikuussa opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia oli sitä mieltä, että etäopiskeluun siirtyminen onnistui hyvin tai erittäin hyvin.

Oamk on järjestänyt yhteiset valmistujaisjuhlat kesäkuussa vuodesta 2016 lähtien. Yhteisillä valmistujaisilla halutaan edistää yhteisöllisyyttä sekä tehdä ammattikorkeakoulututkintoja tunnetummiksi.

Valmistujaisjuhla sisältää puheita, tanssia ja musiikkia. Tänä vuonna alumnipuheenvuoron pitää Oamkin vuoden 2019 alumni, Finnish Nightmares -sarjakuvan luoja Karoliina Korhonen.

Oamkista on tähän mennessä valmistunut yli 26 000 asiantuntijaa. 

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565
anne-maria.haapala@oamk.fi 

oamk.fi/valmistujaiset

YouTube: https://youtu.be/vl2s9U8E9WI 

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. 

Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuu 5.6.2020 yhteensä 182 ammatillisia opettajaa, 29 ammatillista erityisopettajaa ja 16 ammatillista opinto-ohjaajaa. 

Seuraavat henkilöt ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun: 

Ammatillinen opettajankoulutus 

Aakkula Assi Susanna, Hämeenlinna  

Aalto Marika Hannele, Kerava  

Aaltonen Sara Maarit, Lahti  

Aden Said Karshe, Helsinki  

Alastalo Marja Elina, Hausjärvi  

Ala-Uotila Milla Johanna, Lempäälä  

Alho Veli Eemeli, Mäntsälä  

Aulin Tanja Janita, Hausjärvi  

Bergholm Tiina Kaarina, Helsinki  

Blomqvist-Vijendran Eeva Maarit, Kerava  

Brofelt Anu Ellen, Helsinki  

de Jussilainen Costa Luis Rohin, Espoo  

Einola Sami Tapio Eikka, Helsinki  

Elo Kristina Eveliina, Rauma  

Erkkilä Kalle Aleksanteri, Hämeenlinna  

Erkkilä Sari Anneli, Helsinki  

Göransson Niina Susanna, Hämeenlinna  

Haario Niina Helinä, Turku  

Halonen Anu-Elina, Harjavalta  

Heikkinen Sonja Helena, Birgitta Riihimäki  

Heikkinen Juha-Antti, Vantaa  

Heino Anne Heidi Johanna, Nousiainen  

Heinonen Suvi Heini Susanna, Orimattila  

Heinonen Jenni Johanna, Espoo  

Hildén Sari Kristiina, Helsinki  

Homanen Jukka Samuli, Helsinki  

Huhtamäki Jaakko Samuli, Oulu  

Hult Marja Kristiina, Helsinki  

Huuskonen Timo Juhani, Kerava  

Hyväluoma Jari Kristian, Jokioinen  

Häkkinen Kaisa Johanna, Helsinki  

Iisalo Tiina Marika, Järvenpää  

Ijäs Emmi Susanna, Hämeenlinna  

Ilina Marina, Vantaa  

Iloniemi Maria Liisa, Kauniainen  

Jansson Timo Erik, Kirkkonummi  

Jokelainen Jere-Mikko, Lahti  

Jokinen Elna Laila Maria, Salo  

Jokipii Inni Aune Marjaana, Helsinki  

Josefsson Kaisa Leena, Helsinki  

Jäppinen Anna-Maija, Helsinki  

Järvinen Martti Antero, Lahti  

Järvinen Sanna Mari, Uusikaupunki  

Jääskelä Tanja Johanna, Helsinki  

Kaarlela Tero Heikki, Nivala  

Kajari Aarre Armas, Paimio  

Kannisto Laura Karoliina, Hämeenlinna  

Karhunen Sami Poika-Heikki, Akaa  

Kataja Tuomas Juhana, Riihimäki  

Kauppila Janne Petteri, Hämeenlinna  

Keltikangas Kirsti Johanna, Espoo  

Kinberg Leena Maija Helena, Lahti  

Kivi Janne Tapani, Hyvinkää  

Kivihalme Kaisa Elina, Helsinki  

Knudsen Tanja Susanna, Janakkala  

Koli Tanja Irene, Lahti  

Kontio Heidi Kristiina, Hämeenlinna  

Koponen Anni Marjut Susanna, Orimattila  

Kormano-Suokko Johanna Kristiina, Kangasala  

Korpela Piia Hannele, Kotka  

Korpela Johanna, Espoo  

Koskelainen Jenny Helena, Turku  

Kostamo Terhi, Hyvinkää  

Kotkamo Pirjo Hannele, Vantaa  

Kousa Päivi Pauliina, Orimattila  

Kujala Nea Karolina Sofia, Helsinki  

Kuningas Marika Katariina, Espoo  

Laakkonen Mikko Emil, Järvenpää  

Laaksonen Päivi, Hyvinkää  

Laine Auni Marja Elisa, Helsinki  

Lautsamo Anne Elina, Turku  

Lehtimäki Esa Olavi, Forssa  

Lehtimäki Maria Kaarina, Kerava  

Lehtinen Maija, Hämeenlinna  

Lehto Juha Rainer, Mäntsälä  

Lemola Minna Maria, Kouvola  

Lieste Piia-Johanna, Hämeenlinna  

Liljegren Päivi Anita, Hausjärvi  

Liljenbäck Liisa Meri-Marja, Hämeenlinna  

Lindholm Minttu Maria, Raisio  

Loponen Jenna Hannele, Vantaa  

Lukala Maria Karoliina, Turku  

Lukkarinen Olli Kalevi, Nurmijärvi  

Lundén Johanna Kristiina, Nousiainen  

Lunnikivi Eero Veli Eemeli, Hämeenlinna  

Lusto Lasse Juhani, Turku  

Löflund Marjo Annele, Hämeenlinna  

Malm Terkko Antero, Espoo  

Manninen Eeva Kaarina, Helsinki  

Metsomäki Maija Julia, Tuusula  

Metsäranta Markus Ilmari, Kaarina  

Muuri Jenni Maria, Rusko  

Mähönen Johanna Hannele, Espoo  

Mäkelä Virpi Maria, Turku  

Mäkelä Akseli Urpo Johannes, Turku  

Mäkelä Anniina Anne Kristiina, Akaa  

Mäntylä Inkeri Suvi Tuulia, Tampere  

Nieminen Anne Irene, Forssa  

Nieminen Lauri Matias, Helsinki  

Nkuliza  Senghor, Espoo  

Nordström Henna Sylvi, Vihti  

Nurminen Tero Tapani, Jyväskylä  

Nyberg Terhi Tuulikki, Vantaa  

Näkkilä Nico Cristian, Orivesi  

Ollila Emmi Maria, Espoo  

Osala Marko Petteri, Lahti  

Paloahde Sanna-Maria, Helsinki  

Parkkila Pertti Kalevi, Hollola  

Partiainen Sari Anneli, Mäntsälä  

Pekkanen Tiina Elina, Kouvola  

Peltola Jonna Maria Elisabet, Kaarina  

Peltomaa Tiina Anni Annikka, Vehmaa  

Peltonen Laura Elina, Hämeenlinna  

Perkiö Sari Hannele, Salo  

Pietilä Saara Johanna, Helsinki  

Pogosova Vasilina, Espoo  

Pulkkinen Matti-Pekka Olavi, Savonlinna  

Puonti Milla Alexandra, Porvoo  

Pyöriä Katri Hannele, Kouvola  

Raimovaara Eija Susanna, Hämeenlinna  

Rajalin-Tiilikka Stina Maria, Turku  

Ronimus Joel Anton, Nurmijärvi  

Rousu Jaakko Lauri Pietari, Helsinki  

Ruokonen Miikka Petteri, Forssa  

Räisänen Riitta-Liisa, Hämeenlinna  

Saarelainen Ville Juhani, Heinola  

Saares Sini Päivi Annina, Orimattila  

Saaristo Heidi Annukka, Espoo  

Sahlman Sari Anneli, Hämeenlinna  

Salmela Marika Susanna, Lempäälä  

Salmi Katri Marianne, Espoo  

Salminen Virpi, Myrskylä  

Salojärvi Päivi Kirsi, Asikkala  

Salokannel Suvi Tuuli, Riihimäki  

Savasoglu Niemi Oksan, Espoo  

Schildt Susanna, Loppi  

Simola Anu Marjaana, Lieto  

Simpanen Sami Mikael, Lahti  

Sivunen Minna Kristiina, Hämeenlinna  

Spiliotopoulos Ilona Andrea, Turku  

Suominen Jenni Irene, Salo  

Takala Suvi Elina, Tammela  

Takamaa Tuija Helena, Vantaa  

Takaneva Paula Maarit, Kaarina  

Takku Pekka Veikko Juhani, Heinola  

Talonen Mervi Kyllikki, Riihimäki  

Tamminen-Jurvanen Minna Kristiina, Hämeenlinna  

Tenno Pentti, Hausjärvi  

Toivanen Salla-Maari Eveliina, Helsinki  

Toivonen Mari Susanna, Vihti  

Tompuri-Kareinen Leena Irmeli, Helsinki  

Tuomi-Lehtonen  Jonna Riitta,  Naantali   

Tykkyläinen Sanna Birgitta, Lahti  

Uschanov Pasi, Hämeenlinna  

Vainio Sirpa Helena, Lieto  

Valo Laura Mirjami, Hämeenlinna  

Varalahti-Saarela Tea, Katariina Vihti  

Wasenius Elina Inkeri, Helsinki  

Vesala Jaakko Matti, Lieto  

Viitala Tuula Liisa Johanna, Janakkala  

Viljamaa Marko Tapio, Lahti  

Virtanen Tapani Kaleva, Nurmijärvi  

Virtanen Pasi Hannu Sakari, Salo  

Virtanen Hanna Inkeri, Lempäälä  

Voivala Kati Maria Susanna, Loppi  

Vuorinen Ismo Tapio, Kouvola  

Välikangas-Dalloo Katariina Mirjami, Kangasala  

Yli-Jama Anna-Leena, Salo  

Ypyä Jenni Pauliina, Hämeenlinna  

International Professional Teacher Education  

Perttilä Teija Anneli, Helsinki  

Wang Yutao, Espoo 

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Hagfors-Reponen Ulla Anneli, Tampere  

Hannus Päivi Helena, Lahti  

Hasa Heli Tuulikki, Ypäjä  

Henriksson Miikka Kalevi Kristian, Hämeenlinna  

Hirvonen Päivö Pellervo Paavali, Ypäjä  

Jaakola-Joento Jaana Mariina Tellervo, Raisio  

Juurakko Satu Pauliina, Alavus  

Kalliokoski Outi Kristiina, Nurmijärvi  

Karvinen Jaana Talvikki, Espoo  

Kärppä Lasse Olavi, Hausjärvi  

Lampinen Teija Ritva Anneli, Riihimäki  

Launonen Maija Karoliina, Järvenpää  

Lemponen Juha-Pekka Petteri, Lappeenranta  

Litokorpi Teija Katariina, Naantali  

Mukupa Mutemi Vanixel, Vantaa  

Niinimäki-Lehtinen Marianne Kristiina, Parkano  

Ollila Elisa Susanna, Sodankylä  

Onjukka Veini Verneri, Turku  

Pantsar Hanne Annukka, Vantaa  

Poutiainen Ulla Marita, Tuusula  

Riekki Rauno Antero, Oulu  

Ruotsalainen Kirsi Marianne, Asikkala  

Rönkä Ilona Lyydia, Kirkkonummi  

Slater Sanna Marjatta, Nurmijärvi  

Stenström Päivi Johanna, Hämeenlinna  

Vaappo Elisa Maria, Espoo  

Yliniemi Minna Helena, Lahti  

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus  

Ahtiainen-Butt Pirre Pauliina, Helsinki  

Ala-Turkia Sarisirkku, Vantaa  

Ekholm Tia Johanna, Hämeenlinna  

Elo Pirjo-Leena Marja, Espoo  

Häkli Jaana Katariina, Imatra  

Karvinen Ann-Mari Katriina, Lappeenranta  

Leinonen Sari Johanna, Tampere  

Muhli Terhi Tuulikki, Kouvola  

Mäki Anni Emilia Aimontytär, Kaarina  

Oikari-Ketola Anni Mari,, Espoo  

Saarinen Hanna Kristiina Hämeenlinna  

Saartenkorpi Harri Juhani, Hämeenlinna  

Salakari Marko Juhani, Hämeenlinna  

Kimpisen lukiolaisten joukkue voitti Jyväskylän yliopiston järjestämän Kiihdytin hiukkasen -kilpailun. Alkukarsinnan jälkeen kilpailuun osallistui neljä lukiolaisryhmää eri puolilta Suomea. Kimpisen lukiolaiset voittivat kilpailun tutkimuksellaan, jonka mukaan kotikompostorin multa on ravinteikkaampaa kuin kaupan ostomulta.

Kilpailun aikana lukiolaisryhmät pääsivät tekemään tutkimustyötä Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Tämän lisäksi Kimpisen lukiolaisryhmä haki eväitä omaan tutkimukseensa vierailemalla alkuvuodesta hiukkasfysiikantutkimuslaitokseen Cernissä Sveitsissä.

Idea eri multien ravinnekoostumuksen tutkimiseen tuli lukiolaisryhmältä, kertoo ryhmää ohjannut Kimpisen lukion kemian ja matematiikan lehtori Eveliina Tuosa.

- Jyväskylän yliopistossa opiskelijaryhmä sai käyttää Pelletron-kiihdytintä, jolla pystyy tutkimaan alkuaineita ja niiden pitoisuuksia. Päätimme, että tutkisimme sillä jotakin ainetta, josta olisi mahdollisesti hyötyä myös muille. Idea tutkittavaan aineeseen tuli, kun olimme Sveitsissä. Opiskelijat halusivat tutkimusaiheen, jonka tutkittavaa materiaalia pystyisi ottamaan Sveitsistä mukaan. Aluksi mietimme muun muassa sveitsiläistä suklaata ja tiensaasteita, mutta multa nousi helpoimmaksi ideaksi.

Opiskelijaryhmä tutki yhteensä yhdeksän eri multanäytteen alkuainesisältöjä. Tutkimuksessa ryhmä keskittyi etenkin näytteiden kalium-, fosfori- ja kalsiumpitoisuuksiin, joilla on tärkeä rooli kasvien kasvamisen ja mullan laadun kannalta. Laadultaan parhaaksi mullaksi selvisi kotikompostorimulta, jonka näyte oli peräisin tutkimukseen osallistuneen opiskelijan takapihalta.  

Opiskelijaryhmää ohjannut Tuosa kertoo, ettei hän yllättynyt ryhmän voitosta, sillä ryhmä panosti kilpailuun hyvin ja jokainen osallistuja oli projektista innostunut.  

- Se, että pääsimme näkemään koko prosessin ja kirjoittamaan oikeaoppisia hakemuksia ja raportteja sekä tietysti käyttämään ”oikeiden” tutkijoiden laitteita oli todella arvokas ja mieleenpainuva kokemus meille kaikille.

Voittoisan multatutkimuksen tekivät Jannika Hirvikallio, Roosa Partanen, Annukka Raukko ja Roosa Örså opettajansa Eveliina Tuosan avustuksella. Koronapandemian vuoksi palkintojenjakotilaisuus on siirretty myöhemmälle ajankohdalle.

Lue aiheesta lisää Tekniikka & talous -lehden artikkelista: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lukiolaiset-tutkivat-kotikomposti-on-ravinteikkaampaa-kuin-ostomullat/a1e77e42-83dc-41cc-a730-e4547457d667

Lue lisää Kiihdytin hiukkasen -kilpailusta: https://kiihdytinhiukkasen.fi/kilpailu.html

Lisätiedot:

Kemian ja matematiikan lehtori Eveliina Tuosa
puh. 040 83 151 85
eveliina.tuosa@edu.lappeenranta.fi

Lisätietoja antavat SeAMKin hallituksen puheenjohtaja, professori Kari Hokkanen, puh. 050 61211 sekä SeAMKin hallintojohtaja Johanna Säilä-Jokinen, 0405708723, johanna.saila-jokinen@seamk.fi

Matkailu oli koronakriisiin asti voimakkaasti kasvava, mutta paljon kilpailtu vientitoimiala. Nyt etenkin kansainvälinen matkailu on täysin pysähtynyt, eikä kriisin kestosta ole mitään tietoa. Voiko matkailuala palata kriisin jälkeen takaisin entiseen, ja halutaanko siihen palata? Näihin teemoihin tarjoaa vastauksia juuri julkaistu Matkailuliiketoimintaa teoriasta käytäntöön -kirja, jonka ovat toimittaneet tutkimuspäällikkö Juho Pesonen ja yliopistonlehtori Helen Reijonen Itä-Suomen yliopistosta sekä tutkija Henna Konu Luonnonvarakeskuksesta.

”Matkailuliiketoiminnan kehittämisen rooli ja muutoksiin reagointikyky on noussut vahvasti esille viime kuukausina. Nyt on tärkeää miettiä, minkälaista matkailun tulevaisuus on”, kirjan toimittajat sanovat.

Luonto, kestävyys, digitalisaatio, asiakaskeskeisyys sekä yhteistyö ovat kirjan keskeisiä ja läpileikkaavia teemoja. Niillä on tärkeä rooli myös matkailutoiminnan edistämisessä ja elvyttämisessä tulevaisuudessa. Kirjan tekijät tarkastelevat matkailuliiketoimintaa ja sen kehittämistä yrityksen, asiakkaan sekä toimintaympäristön näkökulmista.

”Matkailuliiketoiminnan teoriat ja periaatteet eivät ole vanhentuneet edes kriisin keskellä. Ne eväät, joiden varaan matkailun tulevaisuutta rakennettiin ennen kriisiä, ovat samoja, millä kriisistä noustaan.”

Matkailuliiketoiminnasta on varsin vähän akateemista suomenkielistä tutkimusta, eikä aiheesta ole julkaistu vastaavanlaista kirjaa lähestulkoon kahteen vuosikymmeneen. Uutuuskirja tuo suomalaista matkailuliiketoiminnan tutkimusta helposti saataville matkailuopetuksen käyttöön sekä yritysten ja matkakohteiden kehittämiseen. Teokseen ovat kirjoittaneet eri puolilla Suomea toimivat matkailututkijat ja -kehittäjät.

Henna Konu, Juho Pesonen & Helen Reijonen (toim.): Matkailuliiketoimintaa teoriasta käytäntöön. 
335 s., Vastapaino 2020

Kirjan toimittajat:
Tutkija Henna Konu: 029 532 2187, henna.konu@luke.fi
Tutkimuspäällikkö Juho Pesonen: 040 184 2698, juho.pesonen@uef.fi
Yliopistonlehtori Helen Reijonen: 050 435 2408, helen.reijonen@uef.fi

Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Suomen tietokirjailijat ry jakoi keväällä 2020 apurahoja yhteensä 629 750 euroa 134 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa.

Apurahaa puolivuotiseen työskentelyyn myönnettiin 35 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai apurahan 51 hakijaa, lasten- ja nuortentietokirjaan 20 ja tietokirjakritiikkiin 28 hakijaa.

Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 674. Puolivuotista apurahaa haettiin 325 hakemuksella. Apurahaa esikoistietokirjaa varten haettiin 255 hakemuksella, lasten- ja nuortentietokirjaa varten 42 hakemuksella ja tietokirjakritiikkiä varten 52 hakemuksella.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Juhana Aunesluoma, Paula Havaste, Kai Myrberg ja Kaija Vuorio sekä sihteerinä Sanna Haanpää. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus teki kokouksessaan 4. kesäkuuta päätöksen apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Lista apurahan saajista löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi.

Lisätiedot:

Apurahatoimikunnan sihteeri
Sanna Haanpää | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 5290 626
www.suomentietokirjailijat.fi

Suomen suurimpaan uratapahtumaan on ilmoittautunut jo 1500 urastaan kiinnostunutta! Lue aiemmin julkaistu lehdistötiedote täältä.

Tiedätkö mitä urallesi tapahtuu seuraavaksi? Tule kuulemaan asiantuntijoiden vinkit Urasummit-verkkotapahtumassa ja etene luovasti urallasi.

Uratarinoita ja -vinkkejä uran eri vaiheisiin tapahtumassa jakavat mm. ex-ministeri ja nykyinen EU-yliopiston keskuksen johtaja Alexander Stubb, kansainvälistä uraunelmaansa tavoitteleva artisti Robin Packalen, keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen, vuoden 2019 nuori johtaja Sari Nevanlinna, Hintsa Performancen Pekka Pohjakallio, Unitohtori Henri Tuomilehto, henkilöbrändäyksen asiantuntija Laura Pääkkönen, MPS-Yhtiöiden toimitusjohtaja Elina Koskela sekä 10 muuta eri alojen ja rekrytoinnin asiantuntijaa.

Tapahtuma on maksuton ja toteutetaan verkossa. 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Tapahtuma on jaettu kolmeen teemapäivään:  

• Keskiviikko 10.6. ”Uutta intoa työnhakuun” 
• Torstai 11.6. ”Luovasti uralla eteenpäin” 
• Perjantai 12.6. ”Kasvua johtajan uralle” 

Ohjelma alkaa jokaisena päivänä klo 9.00 ja päättyy n. klo 12.00. Pääset yhdellä ilmoittautumisella näkemään kaikkien päivien sisällöt. Voit poimia jokaisen päivän sisällöistä itsellesi kiinnostavimmat.  

Saat tapahtuman aikana asiantuntijoiden uravinkit sekä lisää tietoa taidoista, joita tulevaisuuden työelämässä menestyminen vaatii. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Urasummitin ykköspäivässä kuultavan Perttu Pölösen “Tulevaisuuden lukujärjestys” -kirjoja (10kpl).  

Tapahtuman mahdollistajina ja tuottajina toimivat uudenlaisia urapalveluita kehittävä MPS Lifeworks sekä rekrytointiin, työkäyttäytymiseen ja johtamiseen erikoistunut MPS-Yhtiöt.  

Kansallisen YES-verkoston toimintaa koordinoiva YES ry on uudistunut tänä vuonna. Uudistusten myötä yhdistykselle valittiin myös uusi hallitus.

Valtakunnallinen YES ry on valinnut sääntömääräisessä kevätkokouksessaan yhdistykselle uuden hallituksen.

Vuonna 2010 perustettu YES ry koordinoi Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston toimintaa.

YES ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anne Vuorinen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.

Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Jari-Pekka Niemi Prizztech Oy:stä, Maria Taipale Raision seudun koulutuskuntayhtymästä, Hanna Munter Varsinais-Suomen Yrittäjistä, Anne Gustafsson-Pesonen Xamk Pienyrityskeskuksesta sekä henkilöjäseninä Marja Heinistö, Juhamatti Konttaniemi ja Petrikki Tukiainen.

Uusi puheenjohtaja Anne Vuorinen on Keudan yritys-ja elinvoimapalvelujen johtaja ja hän on toiminut pitkään yrittäjyyskasvatuksen parissa.

– On hienoa päästä aktiiviseksi osaksi valtakunnallista yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkostoa.  Yrittäjyyskasvatuksella on merkitystä uuden yrittäjyyden synnyttämisessä ja elinvoimaisuuden vahvistumisessa. Tämä työ pitää aloittaa jo varhaisessa vaiheessa ja niinpä YES ry:llä onkin selkeä rooli varmistamassa sitä, että yrittäjyyskasvatus toteutuu kaikilla koulutusasteilla.

Myös YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen on iloinen yhdistyksen uudistumisen tuomista mahdollisuuksista tehdä entistä vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatustyötä.

– Avasimme tänä vuonna YES ry:n jäsenyyden kaikille halukkaille yhteisö- ja henkilöjäsenille. Yhdistyksen jäsenpohjan laajentumisen myötä myös hallitukseen on saatu tuoreita näkökulmia. YESin hallituksessa on nyt mukana koulutuksenjärjestäjiä, kehittämisyhtiöitä, yrittäjäjärjestön edustus sekä yritysmaailman tuntemusta, ja lisäksi henkilöjäseninä yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita. Tämä antaa mahdollisuuksia viedä yrittäjyyskasvatus uudelle tasolle.

Lahden kaupungilla on uusi yrittäjyyskasvatussuunnitelma, jonka kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Sanat reilu, rohkea ja ryhdikäs kuvaavat niitä tavoitteita, joita Lahden yrittäjyyskasvatuksella on. Lahdessa yrittäjyyskasvatus tähtää siihen, että jokainen lapsi ja nuori on omassa elämässään aktiivinen toimija. Yrittäjämäinen toimintatapa edistää yhdessä tekemistä ja yhteistä oppimista.

Lahden kaupungin yrittäjyyskasvatussuunnitelma niputtaa vanhaa ja uutta. Mukana on monia jo tuttuja toimintamuotoja, kuten Yrityskylä, mutta myös paljon uusia mahdollisuuksia. Suunnitelma opastaa linkein kasvatus- ja opetushenkilöstöä tutustumaan juuri heidän opetustaan tukeviin sisältöihin.

Yrittäjyyskasvatussuunnitelman tekeminen liittyy Lahden kaupungin strategisiin kärkihankkeisiin ja tukee opetussuunnitelmien toteuttamista.

Yrittäjyyskasvatuskartalla on jokaiselle jotakin

Yrittäjyyskasvatussuunnitelma sisältää yrittäjyyskasvatuskartan, joka opastaa Lahden lapset ja nuoret yrittäjämäisen oppimisen polulle.  He oppivat yrittäjämäisiä taitoja niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin vapaa-ajalla ja kotonakin.

Yrittäjyyskasvatuskartan toimenpiteillä saavutetaan monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen taitoja. Joka ikäluokalle on yhteisiä oppimiskokonaisuuksia, joiden lisäksi tarjolla on runsaasti valinnaista sisältöä. Osan valinnoista tekee varhaiskasvatus, peruskoulu tai lukio. Osan valinnoista lapsi tai nuori voi tehdä itse.

Polulla on viisi teemaa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapset tutkivat lähiympäristöään. Ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkalaiset harjoittelevat yhteistyötaitoja. Nelos-, viitos- ja kuudesluokkalaiset tutustuvat ammatteihin ja yhteiskuntaan. Yläkoululaiset harjoittelevat vastuun ottamista ja talousasioita. Lukiolaiset suuntaavat katseensa tulevaisuuteen taidot ja osaaminen -teeman parissa.

Suunnitelman tueksi on tehty myös animaatio, jossa Liisa käy läpi yrittäjyyskasvatuskartan kaikki viisi teemaa.Aikuisena yksi Liisan urapoluista voi olla yrittäjyys. 

Yrittäjyyskasvatus on yhteinen asia

Yrittäjyyskasvatussuunnitelma on laajan yhteistyön ja osallistamisen lopputulos. Prosessin aikana käytettiin monia työtapoja, kuten työpajoja, haastatteluja ja kyselyjä. Panoksensa antoivat muun muassa Lahden Yrittäjät, useat yrittäjyyskasvatusjärjestöt, opetus- ja kasvatushenkilöstö, yhteistyöoppilaitokset, Lahden Nuorisovaltuusto sekä oppilaat ja opiskelijat.

Myös tuleva toteutus on yhteinen asia, sillä yrittäjyyskasvatuksessa keskeistä on toiminta yhteistyökumppanien kanssa. Yrittäjämäisessä oppimisessa koko Lahden kaupungin alue on oppimisympäristönä. Yrittäjyyskasvatusjärjestöillä on keskeinen rooli yrittäjyyskasvatuskartan sisältö- ja materiaalituotannossa sekä henkilöstön koulutuksissa. Alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa halutaan olla kiinteästi yhteistyössä. Kaupunki haluaa edistää yrittäjyyskasvatusta kiinteässä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Yrittäjyyskasvatussuunnitelma tukee opetussuunnitelmia

Suunnitelman perustana ovat kansalliset ja paikalliset varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat sekä yrittäjyyskasvatuksen yleiset tavoitteet. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten oman elämän hallintaa sekä yrittäjämäisiä taitoja ja asennetta.

Yrittäjyyskasvatussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön lukuvuodesta 2020-2021 alkaen. Jokainen toimintayksikkö sisällyttää yrittäjyyskasvatuksen osaksi vuosisuunnitelmaansa, jolloin voidaan tehdä myös yksikön omia valintoja yhteisten sisältöjen lisäksi. Kasvatus- ja opetushenkilöstö perehtyy suunnitelmaan kesälomien jälkeen.

Suunnitelma on luettavissa lahti.fi -verkkosivuilla ja suunnitelmassa linkki animaatioon.

Lisätiedot

Lahden kaupunki, Sivistyksen palvelualue
Hilkka Näse, yrittäjyyskasvatuksen projektikoordinaattori, p. 044 482 0936
ti 9.6.20 jälkeen yhteydenotot kaupungin puhelinvaihteen 03 81411 kautta

linkki esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma -sivulle

linkki lukiokoulutuksen opetussuunnitelma -sivulle

Suomen 15 urheiluamista tarjoaa nuorille huippu-urheilijoiksi pyrkiville mahdollisuuden hankkia ammatin ja parantaa jatko-opintomahdollisuuksia samalla, kun kehittää itseään urheilijana. Urheiluamis on tarkoitettu ikäluokassaan vähintään SM-tasolla oleville kilpaurheilijoille.

Urheiluamiksen opiskelijoilla on joustavuutta opinnoissa ja opinnot henkilökohtaistetaan. Urheilijaopiskelijoille kolme kertaa viikossa järjestettävä aamuvalmennus sisältyy ammatillisen perustutkinnon opintoihin. Urheiluamis mahdollistaa urheilijan osallistumisen kilpailu- ja leirimatkoille. Urheilijan tulee sitoutua siihen, että opiskelee ammattiin tavoitteellisesti.

Urheiluamiksen opiskelijaksi voi hakea yhteishaussa keväällä tai jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Jo Salpauksessa opiskelevat voivat hakea urheiluamiksen opiskelijaksi missä tahansa vaiheessa opintoja. Juuri opintojaan aloittavakin voi laittaa hakemuksen urheiluamikseen.

– Urheiluamis on joustava hakemisen ja opintojen suhteen. Meillä urheilijasta pidetään huolta ja seurataan, että opiskelut ja urheilu sujuvat. Toimin linkkinä valmentajien ja opetus- ja ohjaushenkilöstön välillä, Salpauksen urheilijoita tukeva urheilukoordinaattori Pekka Merikanto kertoo

Urheiluamiksen opiskelijana opiskelu on mahdollista kaikissa perustutkinnoissa. Toteutustapa vaihtelee urheilulajista riippuen tutkinnoittain ja kampusten sijaintien takia. Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden, joten tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua myös korkeakouluihin jatkamaan opiskelua.

– Ammatillinen perustutkinto tuo turvaa urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Silloin jo takataskussa oleva ammatti auttaa helpommin siirtymään normielämään, Merikantototeaa.

Kaikki lajit ovat mahdollisia Salpauksen urheiluamiksessa

Salpauksen urheiluamiksessa opiskelee tällä hetkellä 40 opiskelijaa. Kaikkien lajien urheilijat voivat opiskella urheiluamiksessa. Salpauksessa painopistelajeja ovat jääkiekko, jalkapallo (pojat), koripallo, yleisurheilu ja hiihto. Painopistelajien urheilijoiden lisäksi Salpauksessa on ollut opiskelijoina muun muassa nyrkkeilijöitä, uimareita, ringeten pelaajia, ampujia, judokoja, keilaajia, karatekoja ja salibandyn pelaajia.  

Painopistelajien urheilijoille järjestetään lajikohtaisia aamuvalmennuksia tiiviissä yhteistyössä Lahden lyseon urheilulinjan ja Päijät-Hämeen urheiluakatemian kanssa. Muissa lajeissa opiskelijat valmentautuvat oman valmentajansa suunnitteleman ohjelman mukaisesti ja/tai ovat mukana valmennuksissa, joissa on kehonhuoltoa, kehonhallintaa ja fysiikkaa.

Suomen urheiluamikset ovat tiivistäneet yhteistyötänsä. Koulutuskeskus Salpaus on yksi Suomen 15 virallisesta urheiluamiksista. Urheiluamis-termi otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa tunnettavuuden edistämiseksi. Urheiluamisten verkosto jakaa hyviä käytänteitä ja kokemuksia sekä kehittävät toimintaa yhdessä.

Tutustu urheiluamikseen

Lue lisää jatkuvasta hausta

Kysy lisää

Pekka Merikanto, urheilukoordinaattori, p. 044 708 0626

In the period prior to the implementation of Thinking Portfolio, the Erasmus University Rotterdam (EUR) had developed a mindset for setting up a Project Portfolio Management (PPM) Governance model. Following on from this, the EUR Thinking Portfolio was set up as a pilot with the aim of obtaining a clear overview of the projects at a central level.

Founded in 1913, Erasmus University Rotterdam (EUR) has developed into one of the modern universities of the Netherlands. EUR research has been consistently ranked in the international top 100. With nearly 30,000 students and over 3,000 staff (academics and policy and support staff) from more than 100 countries, the EUR aims to create substantial social impact through its teaching and research. Digitisation is playing an increasingly prominent role in our daily lives and is an important ”enabler” for Erasmus University Rotterdam to realise its EUR strategy 2024.

Why portfolio management?

Erasmus University Rotterdam (EUR) invests long-term in the improvement and renewal of education, research and business operations, both at faculty level and for the institution as a whole. These change initiatives are often implemented through projects and programmes. The scope, coherence and complexity of the changes are increasing and controlling and managing the changes is becoming increasingly risky. Making the right choices is key for proper implementation of the EUR strategy. This requires overview and insight. Possible interdependencies must be transparent and it is important to know what capacity utilisation of people and resources is required with respect to all initiatives.

Why PMO Institute?

In the period prior to the implementation of Thinking Portfolio, the EUR had developed a mindset for setting up a Project Portfolio Management (PPM) Governance model. Following on from this, the EUR Thinking Portfolio was set up as a pilot with the aim of obtaining a clear overview of the projects at a central level. The tool distinguishes between a number of change portfolios for digitisation: maintenance, renewal and innovation. The reports from the tooling have been used by the EUR to support the portfolio management and decision-making processes. PMO Institute assisted with a pragmatic design and set-up of the software application in which users only record the data that is important for the project management process and management of the portfolio. Following a successful pilot of 6 months the EUR implemented the software application on a permanent basis.

Lisätiedot:

SeAMKin rehtori-toimitusjohtajan rekrytointi on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kuudesta haastatellusta hakijasta valmisteluryhmä päätti lähettää soveltuvuusarviointiin seuraavat kolme henkilöä:

Hallila Jaakko, Hallintotieteiden tohtori, Seinäjoki
Laitinen Jyrki, Tekniikan tohtori, Oulu
Linnarinne Harry, Tekniikan tohtori, Vaasa

Uuden rehtorin valintaa on tarkoitus käsitellä kokouksessa 18. kesäkuuta.

Lisätietoja:

Johanna Säilä-Jokinen
hallintojohtaja, SeAMK
+358405708723
johanna.saila-jokinen@seamk.fi

Kari Hokkanen
hallituksen puheenjohtaja, SeAMK
p. 050 612 11

Pellon kunnassa avoinna ollutta perusopetuksen- ja lukion rehtorin virkaa haki määräaikaan mennessä yhdeksän henkilöä. Hakijoista haastateltiin kuusi henkilöä. Haastattelun suoritti kunnan viranhaltijajohto sekä puheenjohtajajaosto, jossa edustettuina ovat kaikki valtuustoryhmät.

Haastatteluryhmä esittää maanantaina 15.6 kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että tehtävään valitaan Piia Kilpeläinen-Tuoma Pellosta. Kilpeläinen-Tuoma on toiminut Pellossa 2,5 vuotta alakoulun rehtorina ja ollut keskeisessä roolissa vuoden alusta käyttöön otettavan uuden koulukeskuksen toiminnan ja toteutuksen suunnittelussa.

Haastatteluryhmän esitys kunnanhallitukselle on yksimielinen. Kilpeläinen-Tuoman valinnalle on myös henkilöstön vahva tuki.

Metsästäjäliitto kehittää palveluitaan ja avaa uuden verkkokoulutusalustan jäsenistölleen kesän aikana. Ensimmäisenä MetsoKoulutuksessa pilotoidaan nuorille tarkoitetun Metso-leirin toteutusta verkkokurssina.

Koronapandemia toi Suomeen kevään aikana poikkeukselliset olosuhteet ja pakotti perumaan myös Metsästäjäliiton tapahtumia. Esimerkiksi nuorten Metso-leirejä peruttiin. Metsästäjäliitto haluaa tarjota nuorille kuitenkin mahdollisuuden osallistua ja oppia metsästyksestä ja metsästysammunnasta myös poikkeusaikoina.

Metso-leireille mahdollisuus osallistua verkossa

Ensimmäisenä MetsoKoulutuksessa avautuu nuorisotoiminnan kurssikokonaisuus. Koulutusalustan nuorille suunnattu kokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Kokonaisuuden tehtäviä pääsee tekemään jokainen nuori jäsenemme. Alustalle on viety Metso-leirien sisältöjä, joita jokainen nuori voi suorittaa halutessaan missä vain ja oppia näin lisää metsästyksestä ja luonnosta.

Tehtävät on suunniteltu niin, että nuori voi joko tehdä niitä itsekseen tai pyytää kaverin tai vanhemman mukaan. Tehtävien teemat liittyvät mm. riistanhoitoon, eläinten tunnistamiseen ja luontoon. Käyttäjällä on mahdollisuus myös tallentaa tekemiään tehtäviä. Nuorilla on alustan kautta mahdollisuus myös keskustella ja verkostoitua muiden omanikäisten metsästäjien kanssa.

Mukaan tehtäväkokonaisuuksiin pääsee ohessa olevan linkin kautta, joka auttaa käyttäjän ensin rekisteröitymään alustalle. Kursseilla ei voi toimia anonyymina, vaan jokainen toimii siellä omalla nimellään.

Uusi verkko-oppimisalusta mahdollistaa kursseille osallistumisen maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Juuri käyttöön otettua verkko-oppimisalustaa kehitetään jatkuvassa yhteistyössä kentän ja käyttäjien kanssa. Verkkoalustalle luodaan lisää kurssikokonaisuuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Miten osallistut kurssille?
Rekisteröidy alustalle osoitteessa: https://my.priimalms.com/reg/5tlgaepq
Paluuviestissä saat oman käyttäjätunnuksesi ja salasanan, jonka jälkeen pääset tutustumaan Metso-leirin kurssisisältöön.

Lisätietoja:

Nuorisovastaava Elina Mäkelä, puh. 050 4688 917, elina.makela@metsastajaliitto.fi