Centria-ammattikorkeakoulun hallitus päätti tiistaina 27. huhtikuuta pidetyssä kokouksessaan uusista avauksista vuoden 2022 koulutustarjontaan.

Centria on ollut toteuttamassa Pietarsaaren kaupungin tuella kaksi 60 opintopisteen laajuista koodarikoulutusta. Koulutusten hyvän vetovoiman perusteella Centrian hallitus halusi tarjota koulutuksen suorittaneille sekä muille hakukelpoiseille opiskelijoille mahdollisuuden täydentää opintojaan IT-insinööriksi tutuksi tulleessa ympäristössä Pietarsaaressa. Ryhmän opetuskielenä on englanti ja aloituspaikkamäärä on 15, mutta ryhmän kokoa voidaan kasvattaa 25:een.

Ammattikorkeakoulun hallitus kävi keskustelun Ylivieskan koulutustarjonnasta vastatakseen alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja tarjotakseen erityisesti alueen nuorille opiskelumahdollisuuden Ylivieskassa. Keskustelun perusteella hallitus päätyi kokeiluluonteisesti toteuttamaan konetekniikan sisäänoton päivätoteutuksena. Koulutuksen opetuskieli tulee olemaan suomi ja ryhmän aloituspaikkamäärä 15, mutta kuten Pietarsaaren IT-insinöörikoulutuksen, ryhmän koko voi olla myös 25.

Akkuosaaminen on Centrian alueella ajankohtainen ja tulevaisuudessa työpaikkoja tarjoava ala. Centrian hallitus päätti aloittaa akkuosaamiseen suuntautuvan insinöörikoulutuksen. Opinnoista valmistutaan opiskelijan taustasta tai kiinnostuksesta riippuen sähkö- ja automaatioalan tai kemiantekniikan insinööriksi. Centrian operatiivinen johto päättää myöhemmin, millä paikkakunnalla koulutus toteutetaan. Opetuskieli on suomi ja aloituspaikkamäärä 25.

Rehtori, toimitusjohtaja Kari Ristimäki on tyytyväinen, että Centrian osaamista ja asiantuntemusta voidaan laajentaa, ja siten vastata koko alueen osaamistarpeeseen. − Näillä päätöksillä uskomme tarjoavamme yhä useammalle juuri sellaista koulutusta, jota hakija etsii, ja toisaalta kouluttaa alueellemme osaavaa työvoimaa, toteaa Ristimäki.

Lisätietoja:

rehtori, toimitusjohtaja Kari Ristimäki, p. 044 725 0310

Tiedekeskus Heureka avaa ovensa yleisölle viiden kuukauden sulun jälkeen lauantaina 1.5.2021 klo 10. Turvallinen vierailu mahdollistetaan päivittäistä kävijämäärää rajoittamalla murto-osaan normaalista. Lippuja myydään ainoastaan ennakkoon. Heureka on toukokuussa auki vapaa-ajan kävijöille viikonloppuisin. Arkisin otetaan vastaan vain ennakkoon sovittuja kummiluokkaryhmiä hyvin rajatusti.

Heureka avautuu yleisölle jälleen lauantaina 1.5.2020 poikkeusjärjestelyin koronavirustilanne huomioiden. Turvallinen vierailu mahdollistetaan mm. päivittäistä kävijämäärää rajoittamalla, turvaetäisyyksistä ja hygieniasta huolehtimalla useiden käsien desinfiointipisteiden sekä tehostetun siivouksen ja kosketuspintojen antiviruspinnoitteen avulla.

Toukokuussa Heureka on avoinna vapaa-ajan kävijöille viikonloppuisin la-su klo 10–18 sekä helatorstaina 13.5. ja sen jälkeisenä perjantaina 14.5. klo 10–18. Aluksi Heurekassa vierailee toukokuun arkipäivinä vain ennakkoon sovittuja yksittäisiä kummiluokkaryhmiä, joiden vierailuja jouduttiin perumaan vuoden 2020 puolella.

Toukokuun viikonloppuina päivittäinen kävijämäärä on rajattu toistaiseksi 300 henkilöön/päivä, mikä on alle 15 % siitä yleisömäärästä, joka Heurekassa voisi olla yhtäaikaisesti. Tiloissa on näillä vierailijamäärillä hyvin väljää ja reiluja turvavälejä voi noudattaa helposti. Myös ulkonäyttelyalue tiedepuisto Galilei on auki. Planetaario ja Ideaverstas pidetään alkuun suljettuna, mutta avataan heti, kun rajoituksien purkautuminen sen sallii.

Kävijöitä muistutetaan noudattamaan 2 metrin turvavälejä, huolehtimaan käsihygieniasta ja tulemaan Heurekaan vain terveenä. Yli 12-vuotiailta edellytetään kasvomaskin käyttöä.

Kaikkien kävijöiden tulee ostaa lippu tai varata vierailuaika ennakkoon Heurekan verkkolippukaupasta. Myös siinä tapauksessa, että vierailijalla on jo pääsymaksuun oikeuttava Museokortti, vuosikortti tai muu pääsylippu. Kesäkuun aukioloaikoja ja pääsylippurajoituksia arvioidaan toukokuun aikana viranomaisten koronarajoituksista antamia päätöksiä ja ohjeita noudattaen.

Yhdellä lipulla näyttelyt sisällä ja ulkona yhteensä 12 000 neliömetrin alueella

Heurekassa riittää nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille useassa eri näyttelyssä. Viime lokakuussa avautuneessa Suoliston salaisuus -näyttelyssä tutkaillaan havainnollisella tavalla suolistomme toimintaa. Kesällä 2020 avattu SuperPUU-näyttely esittelee puun luonnollisia supervoimia, joiden ansiosta puusta voi rakentaa melkein mitä vain.  Myös ulkonäyttelyalueella tiedepuisto Galileissa on viime kesänä käyttöön otettuja uusia kohteita. Näiden lisäksi päänäyttelyalueella on koettavissa useita eri näyttelyitä eri aiheista: Heureka-klassikot, Tiedettä pallolla, Sähkölä, Kiertotehdas, Älykäs kaupunki ja Kolikon tie.

Heurekan tapahtumatorilla on lisäksi esillä jotain aivan uutta ja erilaista: taiteilija Marko Timlinin luoma Skannereiden orkesteri, johon on koottu hylättyjä skannereita soivaksi taideteokseksi.

Kaikkiin Heurekassa esillä oleviin näyttelyihin voi tutustua Heurekan verkkosivuilla: www.heureka.fi/nayttelyt/.
Ohjeet turvalliseen vierailuun löytyvät täältä: www.heureka.fi/tervetuloa/

Lisätietoja:
Viestintä- ja palvelujohtaja Heli Ainoa, heli.ainoa@heureka.fi, puh. 040 9015 295

KUTSU 
Ajatuspaja Alkio 1-vuotiskahvitilaisuus ja luento: Kuka Santeri Alkio oli miehiään?
Maanantaina 10.5.klo 14-15 Microsoft Teams

Santeri Alkio tunnetaan yhteiskunnallisena ajattelijana, alkiolaisuuden oppi-isänä, nuorison ja Nuorisoseuraliikkeen vankkumattomana kannattajana, Keskustan perustajana ja puoluejohtajana, mutta millainen oli miehiään Santeri Alkio? Kirjailija, toimittaja, poliitikko ja sivistynyt, maalaisjärkinen ja lämmin ihminen. Mitä muuta tiedät Santeri Alkion elämästä?

Professori, aatehistorian dosentti Kari Hokkanen, joka on toimittanut Santeri Alkion päiväkirjasarjan, kertoo Alkion elämästä ja hänen ajatteluunsa vaikuttavista virstanpylväistä.

Tilaisuus on avoin kaikille. Se järjestetään Teamsin kautta. Tilaisuus taltioidaan ja tallenne on myöhemmin katsottavissa Ajatuspaja Alkion Youtube-kanavalta ja kotisivuiltamme. Tilaisuus on osa Ajatuspaja Alkion 1-vuotisjuhlaviikkoa. 

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet:
https://ajatuspajaalkio.fi/event/kuka-santeri-alkio-oli-miehiaan/

Monille autismikirjon nuorille jatko-opintojen aloittaminen ja muutto pois kotoa on tavanomaista haasteellisempaa. Tukea näihin elämänvaiheisiin on nyt kootusti saatavilla uudelta sivustolta www.askelaikuisuuteen.fi. Sivusto on suunnattu 14-28-vuotiaille autismikirjon nuorille, heidän vanhemmilleen ja ammattilaisille.

Autismikirjon ihmisille tutut ja turvalliset rutiinit sekä strukturoitu ja ennakoitava päiväjärjestys ovat arjen peruspilareita. Siksi suuret muutokset elämässä, kuten jatko-opintojen aloittaminen ja itsenäistyminen ovat erityisen haasteellisia autismikirjon nuorille. Monet heistä saattavat pärjätä koulussa akateemisesti hyvin, mutta heillä voi olla merkittäviä haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä, oman toiminnan ohjauksessa sekä arjen hallinnassa. Näiden taitojen haasteisiin tai jopa kokonaan puuttumiseen ei osata kiinnittää riittävästi huomiota eikä niiden merkitystä ymmärretä. 

- Siirtymä lukioon, ammattikouluun tai korkeakouluun voi tuottaa autismikirjon nuorelle vaikeuksia, koska vanhempien ja opettajien kontrolli opiskelusta vähenee. Samaan aikaan oppimisympäristö muuttuu vähemmän strukturoiduksi ja sosiaalisuuden vaatimukset kasvavat. Opiskelu edellyttää aiempaa omatoimisempaa ja aktiivisempaa otetta ja voimia hankkia itse tarvittavat tukitoimet, kuvailee Autismiliiton Askel aikuisuuteen -projektin päällikkö Outi Tuomaala.  

Autismiliitto toteutti vuonna 2017 kyselyn yli 14-vuotiaille autismikirjon nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tulosten mukaan nuorilla suurimmat haasteet olivat sosiaalisessa kanssakäymisessä (86%), kommunikaatiossa (74%), toiminnanohjauksessa (60%) sekä uusissa toimintaympäristöissä (76%). Siirtymävaiheista selviytyminen huoletti suurta osaa vastanneista vanhemmista ja nuorista. 

Autismikirjon nuoret tarvitsevat usein tukea arjen taitoihin, muun muassa ajanhallintaan, raha-asioiden hoitoon, kodinhoitoon, ruuan valmistukseen ja asiointitilanteisiin. Rajoitteet toiminnanohjauksessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voivat johtaa opintojen keskeytymiseen tai nuoren loppuun palamiseen sekä altistaa syrjäytymiselle ja muille ongelmille, kuten mielenterveyden häiriöille. Oikeanlainen ja ajoissa aloitettu siirtymävaiheiden harjoittelu sekä tuki vanhemmilta ja ammattilaisilta ovat ongelmien ennaltaehkäisyssä avainasemassa.  

Selkeää tietoa yhdestä paikasta

Verkkosivusto www.askelaikuisuuteen.fi sisältää tietoa autismikirjosta, siirtymävaiheista sekä aiheeseen liittyvää materiaalia, kokemuskirjoituksia ja -videoita, pelillisiä harjoituksia sekä linkkejä. Sivustolla olevan saavutettavuustyökalun avulla voi mm. säätää taustan ja tekstin kontrasteja ja sisältöjä voi myös kuunnella.

Verkkosivustosta hyötyvät eniten autismikirjon nuoret, joille itsenäistyminen tai jatko-opintoihin hakeutuminen on ajankohtaista. Sivuilla on omat osionsa myös nuorten vanhemmille sekä ammattilaisille sosiaali- ja terveysalalla ja opetustoimessa. Kohderyhmät ovat osallistuneet tiiviisti sivuston suunnitteluun ja testaamiseen. 

- Yhteen paikkaan koottua selkeää ja saavutettavaa tietoa autismikirjon nuorten siirtymävaiheista on kaivattu pitkään. Toivomme, että uusien verkkosivujen sisältämän tiedon ja materiaalien avulla yhä useampi autismikirjon nuori saa elämänsä taitekohtiin riittävää ja oikea-aikaista tukea, sanoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.

Sivusto on kehitetty Autismiliiton Askel aikuisuuteen -projektissa (2019-2021, STEA). www.askelaikuisuuteen.fi

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja
Tarja Parviainen
tarja.parviainen@autismiliitto.fi
puh. 050 4097 940

Askel aikuisuuteen -projekti
projektipäällikkö
Outi Tuomaala
outi.tuomaala@autismiliitto.fi
puh. 050 9112 946

Vappupäivänä tasan vuoden verran toiminnassa ollut Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimi on LAB-ammattikorkeakoulun ensimmäinen tutkimustiimi. Asiantuntijat ovat saavuttaneet yhdessä huikeita tuloksia ja rakentaneet tunnettuutta, vaikka koronavuoden aikana toimintansa aloittanut lähes kymmenhenkinen tutkimustiimi ei ole vielä kertaakaan tavannut fyysisesti.

LAB-ammattikorkeakoulun tutkimustiimeillä vahvistetaan strategian mukaisesti eri osa-alueiden tutkimuksellista tekemistä. LABin ensimmäinen tutkimustiimi keskittyy erityisesti tekstiilien ja muovien tutkimukseen kohti kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Polymeerikemian tohtori, LABin johtava asiantuntija ja tekstiilien ja muovien materiaalikiertojen tutkimustiimin vetäjä Kirsti Cura listaa tiimin jäsenistä jopa viidellä olevan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Lisäksi kaksi tiimiläistä on mukana LABin tohtorin tutkintoon tähtäävässä D-ohjelmassa.

”Tiimistä löytyy siis monipuolinen joukko asiantuntijoita tekstiilien ja muovien aloilta: on komposiitti- ja kierrätysmateriaalitutkijaa, biomuovispesialistia, kiertotalouden mukaisen tuotesuunnittelun asiantuntijaa sekä materiaalien analysoinnin ja data-analytiikan osaajia. Tutkimustiimissä on porukkaa sekä tekniikan puolelta että LABin Muotoiluinstituutista, ja monialainen yhteistyö toimii tiimissä erinomaisesti.”

Tutkimustiimi toimii asiantuntijoiden tukiverkostona

Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimi on saanut ensimmäisen vuoden aikana hyvin julkisuutta ja monia tiimiläisistä on jo useasti pyydetty puhujiksi valtakunnallisiin webinaareihin. Lisäksi tutkimustiimi on onnistunut saamaan rahoituksen monille muoviprojekteille. Yksi tiimin haastavimmista ja tärkeimmistä avauksista on ollut materiaalien tunnistusdatan analysointi, mutta ensimmäisen vuoden suurimpana onnistumisena Cura pitää kuitenkin tiimin yhteishengen rakentumista poikkeusoloissa.

”Koronasta huolimatta olen aistinut, että tiimiläiset kokevat kuuluvansa johonkin sellaiseen porukkaan, joka yhdessä voi tehdä paljon enemmän kuin että jokainen puuhaisi omiaan. Tiimi ei ole tavannut fyysisesti vielä kertaakaan. Mitä saammekaan aikaan, kun pääsemme kokoontumaan yhdessä!”

Tulevan toisen toimintavuoden tavoitteena on muun muassa saada lisää kansainvälisiä projekteja, sillä kansainvälinen yhteistyö tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpää myös kotimaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen saamisessa.

”Toivon tulevaisuudessa tällaisen monialaisen tutkimustiimin mahdollistavan entistä laajemman ja syvällisemmän tutkimuksen, kokeilun ja soveltamisen, joka tuottaa uutta ja merkittävää osaamista sekä opiskelijoille että ohjaajille – jopa kansainvälisesti. Osaamisen lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti alan toimintatapoihin ja menetelmiin sekä kulutus- ja ostotottumuksiin”, sanoo tutkimustiimin jäsen ja lehtori Minna Cheung LABin Muotoiluinstituutista. 

Tutkimustiimin asiantuntijoihin ja tekemiseen voi tutustua tarkemmin LABin verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Kirsti Cura, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 44 708 1586, kirsti.cura@lab.fi

Takana on haastava lukuvuosi harrastustoiminnassa, ja yhteistyö koulujen kerhotoiminnan järjestämisessä on ollut nyt varsin rajoitettua. Syksyllä 2021 tavoitteenamme on polkaista koulupäivän yhteydessä tarjottavat kerhot ja harrastukset uudelleen käyntiin. Etsimme nyt koulujen kerhotoiminnan järjestämisestä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita 24.5.2021 mennessä. 

Katseet kohti seuraavaa lukuvuotta

Osa yhteistyökumppaneistamme onkin jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut koulujen kerhotoiminnasta ensi lukuvuonna. Toivomme jokaisen toiminnasta kiinnostuneen kertovan kevään 2021 aikana tarkemmin siitä, millaisia toiveita ja suunnitelmia koulupäivän yhteydessä pidettäviin kerhoihin teillä on.

Kokoamme kevään ja alkukesän 2021 aikana kerhotoiminnan kalenteria, ja aikatauluja päästään koulutilojen käytön osalta vahvistamaan elokuussa koulujen alkaessa. Kerho- ja harrastuskalenterit avataan elokuun loppupuolella ilmoittautumisia varten. Suunnittelu lähtee nyt siitä, että kerhojen osallistujamäärää ei tarvitse rajata koronasyistä, vaan kerhon sopiva koko määrittyisi kerhon luonteen mukaan.

Koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa on tärkeää seuraavat asiat:

• Kerhot ja harrastukset ovat matalan kynnyksen toimintaa, niihin on kaikilla mahdollisuuksia osallistua.
• Toiminnasta vastaa täysi-ikäinen.
  • Toiminnassa ohjaajina voi olla mukana myös alaikäisiä, mutta vastuussa olevan täysi-ikäisen henkilön tulee olla aina paikalla.
  • Lasten ja nuorten kanssa toimivilta vaaditaan myös ajantasainen rikosrekisteriote.
• Harrastuksia ja kerhoja tarjotaan koulun tiloissa ja niiden läheisyydessä paikoissa, joihin on helppo päästä.
• Harrastuksia ja kerhoja kohdennetaan eri ikäisille vuosiluokkien 1–9 oppilaille.
• Harrastuksia ja kerhoja kohdennetaan eri puolille kuntaa eri kokoisille kouluille.
• Kerhot pidetään aikataulullisesti koulupäivän yhteydessä eli klo 8–16 (voi päättyä klo 17 paikkeilla vielä) aikana.
  • Aikaan vaikuttaa tilojen saatavuus.

Harrastusten kohdentamisessa lasten ja nuorten toiveet ovat tärkeitä. Tutustu syksyllä 2020 toteutettuun valtakunnalliseen koululaiskyselyyn, jonka tuloksia kannattaa harrastustoimintaa suunnitellessa myös hyödyntää. 

Koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa maksamme seuroille, yhdistyksille ja järjestöille korvauksen työstä, mahdollisista tarvikekuluista ja siirtymistä. Pyrimme siihen, että mukana olisi monipuolisesti kumppaneita tarjoamassa erilaisia harrastuksia eri puolilla kuntaa.

Kiinnostuksesta ilmoittaminen 24.5.2021 mennessä

Ilmoittaessanne kiinnostuksestanne pitää kerhoja ja harrastuksia teette tarjouksen, ja me käsittelemme ja vahvistamme toteutuksen vielä ennen kesälomia. Maksamme teille vahvistuksemme mukaisesti korvauksen 1–2 kertaa syksyn ja 1–2 kevään aikana laskutuksen perusteella.

Tekemänne tarjouksen tulee sisältää seuraavat kohdat:

• Toimijan nimi ja yhteyshenkilö sekä yhteystiedot
• Tiedot ohjaajista, jos ne ovat jo saatavilla
• Lyhyt kuvaus kerhosta ja harrastuksesta
  • Kuvausta käytetään elokuussa, kun avataan ilmoittautuminen kerhoihin.
• Minkä ikäisille kerho on suunnattu?
• Kuinka monta kerholaista yhteen kerhoon voidaan ottaa mukaan?
• Onko kerho koko syyslukukauden mittainen, koko kevätlukukauden mittainen, koko lukuvuoden mittainen vai lyhyempi esim. kahden kuukauden pituinen kerho?
• Kerhon kustannukset
  • Ohjaajien palkkiot
  • Mahdolliset tarvikekulut
  • Mahdolliset muut kulut
• Millä kouluilla tai koulujen lähellä sijaitsevissa muissa paikoissa teidän on mahdollista pitää kerhoja?
  • Jos teille sopivat jotkut tietyt päivät ja ajat, voitte antaa niistäkin jo nyt tietoa.

Vastauksia toivotaan maanantaihin 24.5.2021 mennessä osoitteeseen katja.elo@tuusula.fi.

Ammattiopisto Live järjestää Inclusive Skills Europe – harjoituskisat toukokuussa 2021. 

Inclusive Skills Europe, Erasmus+ hankeen tavoitteena on luoda eurooppalainen ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat Skills Finland, WorldSkills Germany, Glasgow City College Skotlannista, Natspec Englannista ja Adapei33 Ranskasta. Hankkeen koordinaattorina toimii Abilympics France. Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen kilpailut järjestetään virtuaalisesti.  Kilpailujen virallisena kielenä on englanti. 

Suomessa järjestettävissä kilpailussa opiskelijat kisaavat ravintola- ja catering –alan sekä puhdistuspalvelualan lajeissa. Kumpaakin lajiin voi osallistua yksi kilpailija kustakin maasta. Suomea kisoissa edustavat kokkiopiskelija Miika Katjo ja puhdistuspalveluiden opiskelija Chono Chanda Ammattiopisto Livestä. 

Virtuaalisen harjoituskilpailun toteutus nopealla aikataululla vaatii tehokasta järjestelyä ja tiivistä yhteistyötä. Järjestävän oppilaitoksen, Ammattiopisto Liven media-alan opiskelijat huolehtivat kisatehtävien toimeksiantojen ja ohjeistusten kuvaamisesta, editoinnista ja jakamisesta osallistujamaihin. Kilpailupäivänä kukin maa kuvaa oman kisasuorituksensa. Kansainvälinen tuomaristo arvioi kisan voittajan videotallenteiden perusteella. 

Molemmat Liven organisoimat harjoituskisat käydään samana päivänä eli 26.5. ja tulosten julkistaminen on 27.5. Harjoituskilpailuja kevään 2021 aikana Suomen lisäksi järjestetään huhtikuussa Ranskan ja vielä kesäkuussa Saksan toimesta. 

Kaikissa ISE-harjoituskilpailuissa mukana on kokkilaji. Muut kilpailulajit valitsee järjestävä organisaatio. Puhdistuspalvelu on mukana ensimäistä kertaa ISE-kilpailuissa. Lisäksi kilpailulajeina ovat mm. puutarhanhoito ja tarjoilu. 

Inclusive Skills Europe –kilpailun avulla pyritään kasvattamaan tietoisuutta täsmätyökykyisten osaamisesta ja potentiaalista työmarkkinoilla.

-    Mielestäni kilpailutoiminta kehittää erilaisten osaajien ammattitaitoa ja tekee samalla näkyväksi heidän osaamistaan. Uskon, että tietoisuuden kasvaessa lisääntyy myös myönteinen suhtautuminen erilaisten ammattilaisten työllistämiseen, kilpailun koordinoinnista vastaava Anu Kilkku sanoo.

-    Inclusive Skills Europe -hankkeen tavoitteena on saada aikaan Euroopassa säännöllisesti järjestettävät ISE -kilpailut ja luoda organisaatio kilpailujen ohjaukseen ja toteuttamiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen edunvalvontaan Euroopan tasolla. Skills Finland ry toimii aktiivisesti kansainvälisissä ammattitaitokilpailuja järjestävissä organisaatioissa (WorldSkills International, EuroSkills, International Abilympics Federation). Inclusive Skills Europe nähdään erinomaisena lisänä kansainväliseen tarjontaan ja erityisesti se toisi lisää mahdollisuuksia kansainväliseen kilpailutoimintaan erityistä tukea tarvitseville opiskelijoilla kertoo Skills Finlandin Abilympics-koordinaattori Matti Kauppinen. 

Kilpailujen järjestämisessä yritysyhteistyöverkostoilla on tärkeä rooli. Ideointia ja alojen vetovoimaisuutta sekä kilpailutoiminnan kehittämistä on mietitty yhteistyössä SOL Oy:n Merja Oljakan, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn Janne Suntion sekä Kiinteistötyönantajien Tiia Braxin kanssa. Puhdistuspalvelu-kilpailun päätuomaroinnista vastaa Mirjam Rinne SOL:sta ja ravintola- ja cateringalan kilpailun päätuomaroinnista puolestaan Petra Wickman Taitotalosta. 

Lisätietoja:
Matti Kauppinen
Skills Finlandin Abilympics-koordinaattori
p. 040 319 3188
matti.kauppinen@luovi.fi 

Oulun ammattikorkeakoulun uusi julkaisu Oamk Journal avautuu verkossa torstaina 29. huhtikuuta. Korkeakouluyhteisön toiminnasta ja innovaatioista kertova verkkojulkaisu on suunnattu korkeakouluyhteisön lisäksi suurelle yleisölle ja yhteistyökumppaneille.

– Oamk Journal tarttuu korkeakouluumme liittyviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Se on edeltäjäänsä monipuolisempi, uutismaisempi ja ketterämpi, toivottavasti myös keskustelevampi ja helpommin lähestyttävä, kertoo päätoimittaja Satu Koho, joka toimii Oamkissa myös journalismin yliopettajana.

Oamk Journal korvaa aiemmin ilmestyneen ePooki-verkkojulkaisusarjan.

Oamk Journalissa on perinteisten tekstimuotoisten julkaisujen lisäksi myös videoita ja podcasteja. Julkaisut on jaoteltu informaatioteknologian, kulttuurin, liiketalouden, luonnonvara-alan, pedagogiikan, sosiaali- ja terveysalan ja tekniikan mukaan. Koho toivoo, että uusi verkkojulkaisu innostaisi uusia kirjoittajia. Niin opettajat kuin opiskelijat voivat tarjota aineistoa, kuten artikkeleita ja blogitekstejä, Oamk Journaliin.

Myös talon ulkopuoliset kirjoittajat saavat äänensä kuuluviin Oamk Journalissa.

– Vieraskynä-palstalla osallistumme yhteiskunnalliseen ja alueelliseen keskusteluun. Voimme pyytää ja vastaanottaa kirjoituksia esimerkiksi Oulun kaupungin, elinkeinoelämän tai yhteistyökumppaneidemme edustajilta.

Oamk Journal löytyy osoitteesta: oamk.fi/oamkjournal.

Lisätietoja:

Oamk Journalin päätoimittaja Satu Koho, 040 541 9954, satu.koho@oamk.fi
Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565, anne-maria.haapala@oamk.fi

Suomalainen lämpöpumppuosaaminen, sen esimerkillisen nopea saattaminen markkinoille ja suomalaisen yhteiskunnan ennakkoluuloton asennoituminen uuteen teknologiaan noteerattiin maailmanlaajuisesti IEAn lämpöpumppukonferenssissa Etelä-Koreassa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn pitkäaikaiselle toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselle myönnettiin lämpöpumppualan korkein kansainvälinen kunnianosoitus Peter Ritter von Rittinger International Heat Pump Award. 

Maailmanlaajuinen IEAn lämpöpumppujärjestö (IEA TCP HPT) myöntää Rittinger-palkinnon kolmen vuoden välein henkilölle tai organisaatiolle, joka on panoksellaan merkittävästi edistänyt lämpöpumppujen tekniikkaa, sen käyttöönottoa tai informoimista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. IEA HPC2020 kansainvälisen lämpöpumppukonferenssin yhteydessä Etelä-Koreassa jaettu Rittinger -palkinto myönnettiin yhdysvaltalaisen Marylandin Yliopiston Ympäristökeskukselle (UM CEEE), kiinalaisen Shanghain yliopiston professori Ruzhu Wangille ja suomalaisen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselle.

Suomi tunnetaan yhtenä lämpöpumpputeknologian edelläkävijämaista.  Jussi Hirvosen nimitys ei tullut täysin yllätyksenä. Suomi on lämpöpumppumarkkinana maailman kärkimaita ja hän on vaikuttanut voimakkaasti alan kehitykseen Suomessa ensin yli 10 vuotta SULPUn perustajajäsenenä, hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä ja viimeisimmät kymmenen vuotta yhdistyksen toiminnanjohtajana. Jussi on vienyt lämpöpumppualaa eteenpäin lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä. Hän on Euroopan lämpöpumppujärjestön (EHPA) perustajajäsen sekä ollut hallituksen jäsenen jo yli 20 vuotta, IEA lämpöpumppu organisaatiossa (IEA TCP HPT) Jussi on toiminut aktiivisesti Suomen delegaattina jo toista kymmentä vuotta. Aktiivisuutta löytyy myös läheisestä yhteistyöstä naapurimaiden lämpöpumppujärjestöjen kanssa.

Jussin pitkään, monipuoliseen ja käytännön läheiseen lämpöpumppukokemukseen pohjautuvat esitelmät ja artikkelit on noteerattu alan kansainvälisissä foorumeissa. Suomen edelläkävijän kokemuksista monet maat ovat ottaneet opikseen ja rohkaistuneet tämän erinomaisen energiatehokkaan teknologian hyödyntämisessä ja lämpöpumppumarkkinansa kehittämisessä. Jussi Hirvosen Peter Ritter von Rittinger International Heat Pump Award-valintaan vaikutti paitsi hänen kansainvälinen tunnettuutensa alalla niin myös hänen intohimoinen suhteensa lämpöpumppuihin, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Nimityksestään Jussi Hirvonen kiittää Suomen Lämpöpumppuyhdistystä ja sen jäseniä tuesta ja heidän onnistuneesta työstänsä Suomen loistavan lämpöumppumarkkinan kehittämisessä sekä kaikkia niitä alan kotimaisia ja kansanvälisiä professoreja ja alan muita vaikuttajia, jotka tukivat hänen nimitystään.

Koronasta johtuen Rittinger-gaalaa ei voitu järjestää tällä kertaa paikan päällä Korean Jejun saaren hybridikonferenssin yhteydessä vaan Rittinger Awarding järjestettiin kansainvälisenä videokonferenssina.

Palkinto on nimetty itävaltalaisen insinöörin Peter Ritter von Rittinger mukaan. Hän suunnitteli ja otti käyttöön maailman ensimmäisen lämpöpumpun Itävallassa suolan valmistukseen 1856 (https://heatpumpingtechnologies.org/about/rittinger-award/)

Lisätietoja:

Mikko Sandberg, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n hallituksen puheenjohtaja mikko.sandberg@scanoffice.fi, p. +358 40 5562929

Haastattelut: Jussi Hirvonen, jussi.hirvonen@sulpu.fi, +358 50 5002751

Toimitusjohtajan tilannekatsauksen lisäksi Careerian yhtiökokouksessa 21.4.2021 valittu hallitus järjestäytyi kokouksessaan 29.4.2021 ja hyväksyi Careerian neljännesvuosiraportin. 

Careerian yhtiökokous 21.4.2021 ja hallituksen järjestäytyminen 29.4.2021

Careerian yhtiökokous valitsi toimivan hallituksen jatkamaan myös yhtiökokouksesta 21.4.2021 eteenpäin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin jo tähänkin asti hallitusta luotsannut Johan Söderberg.

Porvoon kaupunki korosti omistajaohjauksen näkökulmasta, että koronan jälkiseurauksena tulee edelleen kiinnittää huomiota opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn, opiskelijoiden hyvinvointiin sekä henkilöstön tukemiseen ja viedä eteenpäin jatkuvan oppimisen toimintatapoja alueen työnantajien kanssa.

Careerian yhtiökokouksessa 21.4.2021 valittu hallitus kokoontui 29.4.2021 ja valitsi hallituksen varapuheenjohtajaksi Erika Kähärän. Sihteerinä jatkaa Careerian talousjohtaja Kimmo Orava ja asiantuntijajäseninä Paula Pajunen ja Charlotta Grönqvist.

Careerian hallituksen kokoonpano:
Söderberg Johan, Porvoon kaupunki
Blomqvist-Valtonen Elin, Porvoon kaupunki
Wetterstrand Anne, Porvoon kaupunki
Suhonen Mirja, Porvoon kaupunki
Välimäki Markku, Porvoon kaupunki
Kähärä Erika, Loviisan kaupunki
Uutinen Lotte-Marie, Loviisan kaupunki
Lautamäki Markku, Lapinjärven kunta
Skogster Antti, Sipoon kunta
Tuomisto Kaija-Leena, Askolan kunta

Asiantuntijajäsenet:
Grönqvist Charlotta, Porvoon kaupunki
Pajunen Paula, VBO

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 29.4.2021 Careerian neljännesvuosiraportin 1.1.-31.3.2021 ja antaa sen tiedoksi Porvoon kaupungille ja muille omistajille.  

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg, Careeria, puh. 040 581 7552, johan.soderbergs@yahoo.fi Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. 

Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuu 28 ammatillista opettajaa, 17 ammatillista erityisopettajaa, kolme ammatillista opinto-ohjaajaa sekä yksi opiskelija valmistuu International Professional Teacher Education -koulutusohjelmasta.

Tiedot julkaistaan valmistuvien luvalla.

Ammatilliset opettajat                          

Ahola Liisa, Turku

Arvonen Jukka, Tampere

Hakanpää Susanna, Aura

Havumäki Anu, Salo

Heikkilä Sami, Tammela

Huttunen Aune, Oulu

Hämäläinen Mikko, Lappeenranta

Juures Hanna, Hollola

Keikko Tommi, Tampere

Ketola Heidi, Helsinki

Koivunen Hanna, Vihti

Laakso Riikka, Lohja

Lehtimäki Kati, Paimio

Mutila Jussi, Paimio

Mäenpää Kati, Lahti

Nevasaari Antti, Keminmaa

Pulkkinen Mika, Vantaa

Roviello Angelo, Helsinki

Runonen Maria, Hyvinkää

Räsänen Aki, Espoo

Salenius Kari, Helsinki

Sarvala Vuokko, Vihti

Sihvonen Riikka, Lahti

Ulkuniemi Petri, Forssa

Vahanne Tero, Turku

Virtanen Iina, Laitila

Välilä Mari, Lahti

Zahartsenko Aleksander, Hämeenkyrö

Ammatilliset erityisopettajat                        

Aalto-Friman Sini, Vantaa

Ahonen Heidi, Tuusula

Alander Petri, Hyvinkää

Gustafsson Henna, Kirkkonummi

Henttonen Marja, Tampere

Kalke Kati, Kerava

Kilpeläinen Kati, Pornainen

Koskimaa Sari, Lahti

Kulonen-Hendricks Raili, Helsinki

Laamanen Outi, Espoo

Lahtinen Outi, Tampere

Liukolampi Maarit, Järvenpää

Mertala Janne, Espoo

Suhonen Minna. Vantaa

Tuovinen Harri, Espoo

Venetmäki Annukka, Valkeakoski

Väänänen Minna, Lahti

Ammatilliset opinto-ohjaajat                                  

Kantola Maria, Porvoo

Mulari Mari, Vantaa

Slater Sanna, Nurmijärvi

International Professional Teacher Education                    

Siddik Md. Nur Alam, Rangpur (Bangladesh)

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. ​ Postinumerotieto vain toimitusten käyttöön. 

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu 30.4.2021 90 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta ja 19 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta.

Tiedot julkaistaan valmistuvien luvalla. 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalouden yksikkö

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Agrologi (ylempi AMK)

Essi Tuulikki Juvonen, Forssa (30100)

Heidi Maaria Kiuru, Tuusula (04500)

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Raisa Talvikki Laurila, Järvenpää (04420)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Anette Maria Helén, Hyvinkää (05830) 

Asta Leena Luukkonen, Hämeenlinna (13130)

Tuija Katariina Ruuskanen, Hyvinkää (05460)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Elina Maarit Lind, Tampere (33840)

Anu Henriikka Luotonen, Tampere (33710)

Teknologiaosaamisen yksikkö

Rakentamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Veijo Juhani Vallenius, Hämeenlinna (13500)

Maria Josefiina Vasko, Hattula (13880)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Max Johan Levander, Espoo (02780)

Mikko Antero Nurmi, Riihimäki (11120)

Lauri Johannes Valkeamäki, Valkeakoski (37600)

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Kati Susanna Tamminen, Espoo (02660)

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Emmi Sofia Ansiomäki, Pirkkala (33960)

Johanna Kristiina Sipiläinen, Tampere (33530)

Mikko Eemeli Supi, Helsinki (00400)

Jussi Petteri Vaittinen, Kirkkonummi (02400)

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Master of Business Administration, Tradenomi (ylempi AMK)

Quoc Anh Huy Nguyen, Tampere (33540)

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalouden yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Terhi Helena Filatov, Hausjärvi (12310)

Ville Petteri Heljo, Tampere (33340)

Sonja Maria Huttunen, Iisalmi (74100)

Tiina Päivikki Pummi, Tampere (33580)

Teuta Shala, Lahti (15140)

Sanna Marita Tukiainen, Pälkäne (36600)

Tiina Marketta Vesikivi, Hämeenlinna (13130)

Antti Juho Jalmari Viitamäki, Seinäjoki (60200)

Hevostalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Johanna Elisabeth Jalava, Hollanti

Heini Laura Annina Kuusisto, Pori (28370)

Kestävän kehityksen koulutus. Ympäristösuunnittelija (AMK)

Ina-Carita Maria Fagerlund, Turku (20380)

Vilma Elviira Hourula, Hyvinkää (05820)

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Katri Helmi Aliisa Hakala, Mäntsälä (04940)

Carita Tiia Tuulia Jalkanen, Kokemäki (32822)

Matias Svantte Hermanni Kaakkolammi, Mänttä-Vilppula (42850)

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Riku Matti Samuli Salminen, Tampere (33720)

Marjut Ilona Vallin, Lappeenranta (55320)

Tiitus Samuel Wiksten, Porvoo (07220)

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Mervi Hannele Rosti, Espoo (02200)

Tuuli Säde Eliina Turkia, Kuopio (71380)

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Toni Antero Fellman, Hämeenlinna (13270)

Pinja-Pauliina Hukari, Tampere (33400)

Laura Enni Katariina Kaurto, Valkeakoski (37600)

Riikka Maaria Käkönen, Tampere (33540)

Kaisa-Sisko Katriina Lähteenmäki, Valkeakoski (37630)

Paula Elisa Malmberg, Hämeenlinna (13300)

Jaana Johanna Miettinen, Hämeenlinna (13200)

Maarit Hannele Oksanen, Hämeenlinna (13500)

Greta Sofia Pellikka, Pirkkala (33900)

Marjo Karoliina Rekola, Hattula (13720)

Anne Maria Sahamies, Valkeakoski (37600)

Siru Orvokki Syrjynen, Tampere (33870)

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Laura Inkeri Heinonen, Hämeenlinna (13100)

Katja Johanna Koskela, Janakkala (14200)

Taina Elina Salminen, Tampere (33730)

Sonja Nicole Savolainen, Hämeenlinna (13200)

Erika Mira Marianna Seppänen, Hämeenlinna (13210)

Miia Marika Smolander, Vesilahti (37470)

Sami Tobias Weidmann, Hämeenlinna (13100)

Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK)

Eeva Marianne Karkila, Janakkala (14240)

Terveydenhoitajakoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)  

Riikka-Maria Kaase, Turku (20100)

Tiia Tea Hannele Kanninen, Lohja (08700)

Johanna Marica Niemelä, Riihimäki (11130)

Teknologiaosaamisen yksikkö

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Newton Avila dos Santos, Hämeenlinna (13100)

Elena Biriukova, Hämeenlinna (13100)

David Dzhavadov, Hämeenlinna (13100)

Nikita Postojalkin, Hämeenlinna (13100)

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Eron Shuku, Lahti (15140)

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Eero Antti Juhani Auvinen, Askola (07230)

Tuomo Johannes Iivonen, Pälkäne (36660)

Jonne Santeri Kuusisto, Hämeenlinna (13130)

Mikko Kalervo Mäkinen, Nokia (37130)

Suvi Kyllikki Sofia Tiainen, Parikkala (59310)

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Niklas Edvin Eriksson, Hämeenlinna (13500)

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Saurav Khadka, Riihimäki (11130)

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Semi Petteri Alanen, Ylöjärvi (34140)

Taru Hannele Gröhn, Janakkala (14240)

Aleksi Daniil Harakkamäki, Hämeenlinna (13100)

Jani Antero Haverinen, Helsinki (00750)

Tuomas Petteri Helén, Hattula (13720)

Nikke Eero Juhani Hopiavuori, Ypäjä (32100)

Jukka Tapio Ignatius, Espoo (02100)

Ari-Pekka Tapio Laukka, Valkeakoski (37630)

Aleksi Eemil Olavi Leppäkoski, Hämeenlinna (13600)

Veli-Pekka Natunen, Helsinki (00560)

Pavel Nikolajev, Espoo (02770)

Pasi Markus Mikael Ollikainen, Ylöjärvi (39160)

Nina Mirjami Palmunen, Riihimäki (11100)

Matti Alfred Perttunen, Lieto (21450)

Jesse Aleksi Saarinen, Hämeelinna (13100)

Tiia-Maria Johanna Somppi, Hämeenlinna (13270)

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Juha Tapio Järvinen, Hyvinkää (05840)

Lauri Elias Myllyntausta, Hattula (13720)

Joona Oskari Matias Uusitalo, Hyvinkää (05830)

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)

Aleksi Mikael Järvinen, Vantaa (01610)

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Laura Maria Haro, Hyvinkää (05830)

Jouni Pekka Koistinen, Hausjärvi (12130)

Sami Osmo Veikko Viitanen, Tampere (33610)

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Laura Ida Johanna Helkiö, Tampere (33580)

Anne Helena Hirvonen, Hyvinkää (05830)

Juuso Kasper Laaksonen, Hämeenlinna (13100)

Iida Hannele Peltomaa, Lempäälä (37560)

Amanda Leonora Pesonen, Lahti (15150)

Suvi Helena Uusi-Rajasalo, Tampere (33580)

Annika Maria Salmenaho, Hämeenlinna (14700)

Anne Mirjam Savikuja, Janakkala (13330)

Janika Kristiina Uimonen, Hämeenlinna (13210)

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Mika Petteri Björkholm, Hyvinkää (05800)

Virpi Anneli Helander, Oulu (90310)

Perttu Miko Tähtinen, Harjavalta (29200)

Xamk Oy:n hallitus on päättänyt Xamkin koulutustarjonnasta vuodelle 2022. Savonlinnan kampuksella on ensi vuonna yhteensä 459 aloituspaikkaa, mikä on 27,5 % enemmän kuin tänä vuonna. Xamkin Savonlinnan kampuksen opiskelijamäärä tulee kaksinkertaistumaan tulevien vuosien aikana yhteensä noin 1400 opiskelijaan. Kasvu perustuu aiemmin saatuihin uusiin koulutuksiin ja nyt päätettyyn koulutustarjontaan.

Tällä hetkellä Savonlinnassa voi suorittaa fysioterapeutin, geronomin, puurakentamisen ja biotuotetekniikan insinöörin, jalkaterapeutin, liikunnanohjaajan, sairaanhoitajan, koulukuraattorin sosionomin ja turvallisuusalan tradenomin amk-tutkinnon. Tarjolla on myös kolme ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta.

Lisäksi Savonlinnassa otetaan pysyvästi koulutustarjontaan sähkö- ja automaatioinsinöörin amk-koulutus syksyllä 2022. Koulutus on tarkoitus aloittaa Savonlinnassa joka toinen vuosi 20:lla aloituspaikalla.

Sähkötekniikan insinöörikoulutus aloitettiin kokeiluna kaupungin, Suur-Savon Sähkö Oy ja Järvi-Suomen Energia Oy, Norelco Oy sekä Sioma Oy:n rahoittamana.

- Kokeilusta saatiin erinomaisia kokemuksia. Koulutus oli selvästi kampuksen vetovoimaisin kevään haussa 2019.  Nyt koulutus saa Savonlinnassa jatkoa, mikä on tärkeää Savonlinnalle ja koko Etelä-Savolle, kertoo Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

- Ammattikorkeakoulukampuksesta ja Teknologiapuistosta on tullut Savonlinnan kehityksen moottori yhteistyössä yritysten, maakuntaliiton, Ely-keskuksen, kaupungin, Samiedun, Luken, yhteistyöyliopistojen ja valtionpäättäjien kanssa, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Xamk Oy:n hallituksen jäsen Kirsi Torikka.

- Sähköinsinöörikoulutuksen pysyvä jatkuminen Savonlinnassa on erinomainen uutinen koko sähköalan kannalta. Se tuo luotettavuutta yritysten pitkän tähtäimen suunnitteluun ja antaa mahdollisuuksia jopa uusien liiketoiminta-alueiden kehittämiseen Savonlinnassa. Norelcossa on erinomaiset kokemukset käynnissä olevasta opiskeluerästä ja kaikki Norelcossa opiskelut aloittaneet ovat jo kesken opintojen siirtyneet vaativampiin tehtäviin. Pysyvän sähköinsinöörikoulutuksen aloittaminen Savonlinnassa on Xamkilta erinomainen askel alueen yrityksiä tukevaan suuntaan, kertoo Norelco Oy:n toimitusjohtaja Ari Hämäläinen.

Vuonna 2022 Savonlinnassa alkaa myös uusi ylempi amk-koulutus: Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus vastaa digitalisaation asettamiin uusiin osaamisvaatimuksiin. Uudet sovellukset ja terveysteknologian ratkaisut muuttavat palveluja ja toimenkuvia, mikä edellyttää sote-alan ammattilaisilta uusia käytännön taitoja ja osaamista.

Xamkilla on vahva rooli myös Savonlinnan Teknologiapuisto Nohevassa. Nohevassa on Xamkin kuitu-, jätevesikäsittely-, ja mikroselluloosalaboratorio sekä elektroniikan testilaboratorio. Nämä ovat luoneet edellytyksen sille, että Savonlinnassa on vahva paperi- ja selluteknologiateollisuuden sekä elektroniikkateollisuuden keskittymät.

Nohevaan on käynnistymässä Xamkin puurakentamisen noin 15 miljoonan euron tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorioinvestoinnin ja kehittämishankkeiden kokonaisuus. Tämä tulee luomaan edellytyksiä Savonlinnan mekaanisen metsäteollisuuden vahvistumiselle.

Lisätietoja:

• Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, puh. 040 670 5509
• Xamkin hallituksen jäsen Kirsi Torikka, puh. 040 723 9900
• Xamkin toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen, 050 312 5151
• Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001

Xamk Oy:n hallitus on päättänyt Xamkin koulutustarjonnasta vuodelle 2022. Savonlinnan kampuksella on ensi vuonna yhteensä 459 aloituspaikkaa, mikä on 27,5 % enemmän kuin tänä vuonna. Xamkin Savonlinnan kampuksen opiskelijamäärä tulee kaksinkertaistumaan tulevien vuosien aikana yhteensä noin 1400 opiskelijaan. Kasvu perustuu aiemmin saatuihin uusiin koulutuksiin ja nyt päätettyyn koulutustarjontaan.

Tällä hetkellä Savonlinnassa voi suorittaa fysioterapeutin, geronomin, puurakentamisen ja biotuotetekniikan insinöörin, jalkaterapeutin, liikunnanohjaajan, sairaanhoitajan, koulukuraattorin sosionomin ja turvallisuusalan tradenomin amk-tutkinnon. Tarjolla on myös kolme ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta.   

Lisäksi Savonlinnassa otetaan pysyvästi koulutustarjontaan sähkö- ja automaatioinsinöörin amk-koulutus syksyllä 2022. Koulutus on tarkoitus aloittaa Savonlinnassa joka toinen vuosi 20:llä aloituspaikalla.

Sähkötekniikan insinöörikoulutus aloitettiin kokeiluna kaupungin, Suur-Savon Sähkö Oy ja Järvi-Suomen Energia Oy, Norelco Oy sekä Sioma Oy:n rahoittamana. 

- Kokeilusta saatiin erinomaisia kokemuksia. Koulutus oli selvästi kampuksen vetovoimaisin kevään haussa 2019.  Nyt koulutus saa Savonlinnassa jatkoa, mikä on tärkeää Savonlinnalle ja koko Etelä-Savolle, kertoo XamkOy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.  

- Ammattikorkeakoulukampuksesta ja Teknologiapuistosta on tullut Savonlinnan kehityksen moottori yhteistyössä yritysten, maakuntaliiton, Ely-keskuksen, kaupungin, Samiedun, Luken, yhteistyöyliopistojen ja valtionpäättäjien kanssa, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja XamkOy:n hallituksen jäsen Kirsi Torikka.

- Sähköinsinöörikoulutuksen pysyvä jatkuminen Savonlinnassa on erinomainen uutinen koko sähköalan kannalta. Se tuo luotettavuutta yritysten pitkän tähtäimen suunnitteluun ja antaa mahdollisuuksia jopa uusien liiketoiminta-alueiden kehittämiseen Savonlinnassa. Norelcossa on erinomaiset kokemukset käynnissä olevasta opiskeluerästä ja kaikki Norelcossa opiskelut aloittaneet ovat jo kesken opintojen siirtyneet vaativampiin tehtäviin. Pysyvän sähköinsinöörikoulutuksen aloittaminen Savonlinnassa on Xamkilta erinomainen askel alueen yrityksiä tukevaan suuntaan, kertoo Norelcon toimitusjohtaja Ari Hämäläinen.

Vuonna 2022 Savonlinnassa alkaa myös uusi ylempi amk-koulutus: Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus vastaa digitalisaation asettamiin uusiin osaamisvaatimuksiin. Uudet sovellukset ja terveysteknologian ratkaisut muuttavat palveluja ja toimenkuvia, mikä edellyttää sote-alan ammattilaisilta uusia käytännön taitoja ja osaamista.    

Xamkilla on vahva rooli myös Savonlinnan Teknologiapuisto Nohevassa. Nohevassa on Xamkin kuitu-, jätevesikäsittely-, ja mikroselluloosalaboratorio sekä elektroniikan testilaboratorio. Nämä ovat luoneet edellytyksen sille, että Savonlinnassa on vahva paperi- ja selluteknologiateollisuuden sekä elektroniikkateollisuuden keskittymät.

Nohevaan on käynnistymässä Xamkin puurakentamisen noin 15 miljoonan euron tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorioinvestoinnin ja kehittämishankkeiden kokonaisuus. Tämä tulee luomaan edellytyksiä Savonlinnan mekaanisen metsäteollisuuden vahvistumiselle.

Lisätietoja:   

Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, puh. 040 670 5509

Xamkin hallituksen jäsen Kirsi Torikka, puh. 040 723 9900

Xamkin toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen, 050 312 5151

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001

Hevostalous kaipaa nykyaikaisia innovaatioita varmistaakseen kannattavuuden alan yrityksissä. Suvi Pikkumäki selvitti Hevostalouden koulutuksessa tehdyssä agrologi (AMK)-tutkinnon opinnäytetyössä asiakaspalvelun muutoksia yritysten siirtyessä Hopoti-ajanvarausjärjestelmään. Asiakaspalvelun siirtämisen sähköiseen varauspalveluun huomattiin helpottavan asiakaspalvelun toteuttamista yrityksissä.

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Hopoti Software Oy, joka tarjoaa hevosalan yrityksille ja ratsastusseuroille palvelun, jonka käyttäjistä suuri osa on ratsastuskouluja. Hopoti on käytössä jo yli 130 tallilla, siihen on kirjautunut yli 50 000 ratsastajaa ja maksettuja varauksia on tehty yli 1 000 000.

Opinnäytetyössä tarkastellaan asiakaspalvelua hevosalan yrityksen yhtenä kilpailuetuna. Tutkimus kohdennettiin Hopotia käyttäville yrittäjille ja heidän työntekijöilleen sekä kyselytutkimuksena (40 vastausta) että tarkemmin kohdennettuna haastatteluna (13 vastausta).

Tulosten perusteella voidaan todeta, että Hopotin myötä asiakaspalvelussa tapahtuu monia myönteisiä muutoksia. Asiakaspalvelu koetaan Hopotin kanssa saavutettavaksi, tasapuoliseksi ja yksilölliseksi. Sähköinen palvelu koetaan nykyaikaiseksi ja tärkeäksi osaksi toimivaa yritystoimintaa. Laskutuksen automatisointi minimoi luottotappioita, vähentää inhimillisiä virheitä ja helpottaa lisämyyntiä. Hopoti tehostaa ajankäyttöä ja auttaa kohdentamaan toiminnan resurssit rutiininomaisista toiminnoista tehokkaampaan työntekoon.  

”Opinnäytetyön kautta saimme hienosti koosteen siitä, miten asiakkaamme kokevat Hopotista saamansa hyödyn. Vaikka asiakkaamme olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä, nostaa hyvä tutkimus esille myös kehitettäviä asioita. Eräs asiakkaistamme koki, että Hopoti ei parhaalla mahdollisella tavalla palvele isoja talleja. Asiaa on selvitetty ja Hopotiin on tuotu uusia ominaiusuuksia, joilla nämäkin haasteet on selätetty”, toteaa Ville Salonen Hopoti Software Oy:sta.

Opinnäytetyö kannustaa hevosalan yrittäjiä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Toimiva asiakaspalvelu parhaimmillaan tuo yrittäjälle lisää asiakkaita ja sen myötä parantaa yrityksen kannattavuutta. Sen lisäksi, että Hopoti auttaa tuomaan asiakaspalvelun ajan tasalle, tuo se mukanaan monia muitakin ominaisuuksia, joiden perusteella Hopotia voidaankin kuvailla hevosyrityksen toiminnanohjausjärjestelmäksi.
 
Lisätiedot:
 
Suvi Pikkumäki, opiskelija hevostalouden koulutus Hämeen ammattikorkeakoulu +358451232145 suvi.pikkumaki@gmail.com 
 
Ville Salonen, opinnäytetyön toimeksiantaja Hopoti Software Oy +358442420690 ville@hopoti.com
 
Opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksessa. 

Lahti Green Design Week esittelee laajasti vastuullista ja kestävää muotoiluosaamista 3.-9.5.2021. Viikko tarjoaa monipuolisesti näyttelyitä, seminaareja ja työpajoja muotoiluun ja yrittäjyyteen liittyen.

Järjestyksessään kolmas Lahti Design Week on osa Lahti Green Capital 2021 -vuoden tapahtumasarjaa. Ympäristöpääkaupungin projektirahoitus mahdollisti Lahti Green Design Week 2021 toteutuksen tänä vuonna entistä laajempana.

Viikon ajan Lahdessa on tarjolla tapahtumia, muotoilua ja taidetta monessa muodossa. Lahti Green Design Week 2021 tapahtumat ovat vallitsevasta koronatilanteesta johtuen enimmäkseen virtuaalisia. Voit seurata näyttelyitä, seminaareja sekä työpajoja omalta tietokoneeltasi käsin.

Virtuaalinäyttelyssä on mahdollista tutustua esimerkiksi REHOME-projektiin, joka tarjoaa oivaltavia hätämajoitus- ja väliaikaisasumisen ratkaisuja. REHOME syntyi tarpeesta vastata vuonna 2015 Eurooppaa koetelleeseen pakolaisaaltoon hätämajoituskalusteiden ratkaisuilla, ja kuluneen vuoden aikana koronapandemia on pitänyt väliaikaisasumisen teeman merkityksellisenä.

Yrityksille viikko tarjoaa inspiroivia esityksiä, muotoilun opiskelijoille ja ammattilaisille se antaa mahdollisuuden esitellä ja tehdä tunnetuksi osaamistaan ja tarjoamiaan palveluita. Päijät-Hämeessä muotoilun osaamiskeskittymä nähdään liiketoiminnan vauhdittajana, joka tuo alueelle yhteiskunnallista hyötyä kestävien ratkaisujen, kiertotalouden ja kansainvälisyyden aloilta.

Lahti Green Design Week 2021 osana Lahden Green Capital vuotta on merkittävä avaus kohti Päijät‑Hämeen muotoilun tiekartassa määriteltyjä kansainvälistymistavoitteita ja visiota: Päijät‑Häme on vuonna 2030 kestävän ja vastuullisen muotoilun monipuolinen ja kansainvälinen onnistuja, jossa muotoilu tuottaa merkittävää liiketoiminnan kasvua ja yhteiskunnallista hyötyä.

Avajaisia vietetään ma 3.5.2021 klo 13.00 alkaen. Avajaisten aiheena on julkinen- ja ympäristötaide. Tule kuulolle zoomiin.

Tapahtumaa koordinoi LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti yhteistyössä Lahden kaupungin, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Suomen Muotoilusäätiön kanssa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Ulla Saarela, LAB-ammattikorkeakoulu

Ulla.saarela@lab.fi,  044 708 0359

Tapahtumakoordinaattori Laura Montonen, LAB-ammattikorkeakoulu

Laura.montonen@lab.fi,  044 708 0335

verkkosivut: www.ldw.fi

Facebook https://www.facebook.com/LahtiDesignWeek/

Instagram: https://www.instagram.com/lahtidesignweek/ q      

#ldw #lgdw2021 #lahtidesignweek #lahtigreendesignweek2021

Kannanotto 30.4.2021

Opiskelijoiden mielenterveyskriisille viitattiin kintaalla kehysriihessä. Koulutuksesta ei leikattu, mutta se on laiha lohtu. Opiskelijat odottivat koulutusmyönteiseksi itseään kutsuvalta hallitukselta aivan jotain muuta.

Marinin hallituksen pitkittyneiden kehysriihineuvotteluiden tulos on opiskelijoille suuri pettymys. Hallituksen tiedotustilaisuudessa korkeakouluopiskelijoita ei taaskaan mainittu sanallakaan. SYL on turhautunut hallituksen kyvyttömyyteen vastata opiskelijoiden huoliin riittämättömästä toimeentulosta ja mielenterveyskriisistä. Vaikka koulutuksesta ja opintososiaalisista etuuksista ei tulevassa kehyksessä leikata, opiskelijoiden toimeentulon ja hyvinvoinnin tilanne vaatisi kipeästi panostuksia.

“Väliaikaisista opintotuen helpotuksista on tehtävä pysyviä, koska opiskelijoiden tilanne on ollut vaikea jo ennen koronaa ja se tulee pysymään vaikeana. Opintorahan korottamiselle on edelleen huutava tarve,” SYL:n puheenjohtaja Annika Nevanpää huomauttaa.

Hallitus heitti hukkaan mahdollisuuden tukea opiskelijoita vaikeassa tilanteessa. Monin tavoin riittämätön toimeentulo on yksi opintoja hidastava tekijä ja heikentää merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointia. Opintorahan tason korottaminen, tukikuukausien lisääminen ja opintotuen ehtojen helpottaminen olisivat auttaneet tuhansia opiskelijoita hädässä. Riittävä toimeentulo on yksi keskeisimpiä tekijöitä opiskelijan hyvinvoinnissa. Toimeentulopanostukset ovat nimenomaan panostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin.

Opiskelijoiden hyvinvointi on historiallisen huonossa tilassa, mutta opiskelijat tippuvat jälleen hallituksen esittämien mielenterveystoimien väliin. Mielenterveyskriisi jatkuu ja syvenee. On arvioitu, että terapiatakuun toteuttaminen palauttaisi vuodessa työelämään 7500 henkilöä. Tämä tuottaa julkiselle taloudelle arviolta 340 miljoonan euron säästöt. Myöskään maksuttomaan psykoterapiakoulutukseen ei tartuttu, vaikka ammattilaisista on pulaa. Kelan kuntoutusjärjestelmää ja tukia kehitetään, mutta konkreettiset ja akuutit toimet jäävät puuttumaan.

Koulutukseen panostaminen on erinomaista ja tulevaisuuteen katsovaa koronaelvytystä. Se, että koulutukseen ei panostettu, antaa surullinen kuvan suomalaisesta koulutusmyönteisyydestä. Hallituksella oli mahdollisuus tehdä koulutuksen kunnianpalautus ja paikata yliopistojen rahoitusvajetta.

“Ilmeisesti korkeakoulutukseen panostaminen sai väistyä menneeseen maailmaan kuuluvan kestämättömän energiantuotannon jäähyväismiljoonien tieltä,” puheenjohtaja Nevanpää toteaa.

Kehysriihessä opiskelijat jäivät tyhjin käsin. Koulutusmyönteiseksi itseään kutsuvalta hallitukselta odotettiin enemmän. Opiskelijat ansaitsevat parempaa.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Annika Nevanpää

annika.nevanpaa(a)syl.fi

044 906 5007

Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.

Hallitus vastaa nopean teknologisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan koulutustarpeeseen panostamalla voimakkaasti jatkuvaan oppimiseen. Lisäämällä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan helpottaa työn kohtaanto-ongelmaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Jatkuvan oppimisen investointien työllistymisvaikutukseksi arvioidaan 10 000 -10 500 työllistä.

- Vanhassa maailmassa töitä saattoi saada peruskoulupohjalta ja pysyä saman työnantajan palveluksessa koko ikänsä. Nykyään se ei ole mahdollista - osaamista on voitava päivittää kaikenlaisissa ammateissa, kaikenlaisilla koulutuksilla, aina ammatillisesta akateemisiin. Jokaisen ihmisen mahdollisuus päivittää osaamistaan läpi työuran on nykymaailmassa kovista kovinta työllisyyspolitiikkaa, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.

Uudistuksen osana kehitetään työttömien opiskelumahdollisuuksia ja arvioidaan tähän liittyvät lainsäädännön muutostarpeet. Myös opintotuen muuttamisen edellytyksiä tukemaan paremmin jatkuvaa oppimista kartoitetaan. Uudistukseen on varattu Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 70 miljoonaa euroa. Lisäksi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on jo vahvistettu merkittävästi aiemmilla kehys- ja lisätalousarviopäätöksillä.

Kehysriihessä päätettiin lisäksi vahvistaa kotoutumistoiminnan resursseja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa yhteensä 5 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on kotoutumisen merkittävä nopeutuminen. Kotoutumistoiminnan kehittämisen työllistymisvaikutus on noin 2 000 henkeä.

Oppimisvajepaketti korjaamaan koronakriisin vaurioita

Hallitus jatkaa määrätietoisia toimia koronapandemian aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi. Lisäpanostuksen tavoitteena on tasoittaa oppimiseroja ja parantaa lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta. Tutkimusten mukaan etäopetuksesta ovat kärsineet erityisesti sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret.

- Oppiminen rakentuu aiemman varaan ja sellaista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole, että lasten ja nuorten osaamiseen voitaisiin jättää pysyviä aukkoja. Koronakriisistä on selvitty täysimääräisesti vasta kun syntynyt oppimisvelka on maksettu loppuun. Lisärahan avulla voidaan järjestää täydentävää ja aiempaa yksilöllisempää opetusta sekä vahvistaa lasten ja nuorten saamaa tukea, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.

Määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen, joka annetaan eduskunnalle toukokuussa.

Ei leikkauksia koulutukseen - koulutusinvestointien linja jatkuu

Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Sopeutukset eivät kohdistu koulutukseen.

- Koulutusleikkaukset ovat aina lyhytnäköisiä, mutta aivan erityisen vastuuttomia ne olisivat keskellä kriisiä. Siksi olen iloinen, että kehysriihessä koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin viisaasti jättää säästöjen ulkopuolelle. Näin hallitus mahdollistaa opetuksen järjestäjille näkymän hoitaa syntyneitä ongelmia pitkäjänteisesti ilman pelkoa tulevista leikkauksista, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.

Hallitus on kautensa aikana panostanut järjestelmällisesti koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon. Koulutus nähdään edellytyksenä myös kestävälle talouskasvulle ja työllisyysasteen vahvistumiselle. Esimerkiksi Oikeus oppia ja Oikeus osata -ohjelmat vahvistavat perusopetusta, sekä ammatillista koulutusta hallituskauden aikana yhteensä yli puolen miljardin edestä.

Lisätietoja:
erityisavustaja Touko Sipiläinen, 040 196 2292
Taloussuunnittelu: talouspäällikkö Pasi Rentola, puh. 02953 30211

Jatkuva oppiminen ja kotoutumistoiminta: suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta, puh. 02953 30136

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) on nimittänyt vuoden 2021 Velj’mieheksi Olli Auvisen ja Siskotytöksi Aino Peltosen. Lisäksi vuoden Uitettava proffa on tekniikan tohtori Pekka Toivanen. 

Ylioppilaskunnan Kuopion kampusvaliokunta nimittää joka vuosi kaksi opiskelijoiden edunvalvonnassa ja ylioppilaskunnan toiminnassa aktiivisesti mukana ollutta henkilöä Velj’mieheksi ja Siskotytöksi. Vuoden 2021 Velj’mies on Olli Auvinen ja Siskotyttö Aino Peltonen. Molemmat valitut ovat pitkän linjan ylioppilaskunta- ja järjestötoimijoita. 

Auvinen on toiminut ISYYn edustajiston puheenjohtajana vuonna 2020, edustajiston jäsenenä vuosina 2018–2020, ISYYn järjestöjaoston puheenjohtajana vuonna 2018 sekä ISYYn hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana 2017. Lisäksi Auvinen on toiminut useamman vuoden ainejärjestönsä Dentina ry:n hallituksessa sekä puheenjohtajana.

– Olli on toiminut vuosia yhteisen hyvän eteen niin ISYYn kuin ainejärjestönsä eri luottamustehtävissä. Olli tunnetaan kampuksellaan laajasti mukavana ja luotettavana henkilönä, kertoo ISYYn hallituksen puheenjohtaja Vesa Janhunen.

Myös Aino Peltonen on toiminut ylioppilaskunnassa useissa eri luottamustehtävissä. Viimeisimpänä Peltonen on toiminut ISYYn hallituksen puheenjohtajana ja Kuopion kampuspuheenjohtajana vuonna 2020 ja hallituksen jäsenenä 2019. Vuoden 2021 alussa Peltonen toimi lisäksi Kuopion vapaa-ajan jaoston puheenjohtajana organisaatiomuutoksesta seuranneeseen jaostojen lakkauttamiseen asti. Peltonen jatkaa edelleen edustajiston varajäsenenä. Lisäksi Peltonen on ollut mukana sekä ainejärjestönsä Kulti ry:n että kampusjärjestö Loimun opiskelijat – Kuopio ry:n hallituksissa.

– Aino nähdään ihmisenä, joka tekee asiat aidosti koko sydämestään paneutuen niihin intohimoisesti. Hän osaa sekä heittäytyä että rauhoittaa tilanteen, mitkä ovat hänen kanssaan työskennelleiden mukaan avaintekijöitä rehellisen ja energisoivan luottamuksen ilmapiirin luomisessa hallitustyöskentelyyn, jatkaa Janhunen.

Lisäksi ylioppilaskunta valitsi vuoden 2021 Uitettavaksi proffaksi tietojenkäsittelytieteen laitoksella Laskennallisen älykkyyden tutkimusryhmää johtavan tekniikan tohtori (TkT) Pekka Toivasen. Toivanen on ansioitunut professori, jonka työnjälki näkyy vahvasti tietojenkäsittelytieteen laitoksen opetuksessa.

– Pekka Toivanen hoitaa opetustehtävänsä tunnollisesti ja opiskelijat ovat olleet äärimmäisen tyytyväisiä hänen työpanokseensa. Toivanen on ohjannut myös opinnäytetöitä ja hänen ohjauksensa on ollut laadukasta ja merkityksellistä opiskelijoille. Lisäksi Toivanen on opiskelijan puolella ja hän onkin esimerkiksi auttanut tietojenkäsittelytieteen ainejärjestö Serverin opiskelijoita myös edunvalvonnallisissa asioissa, taustoittaa Janhunen valintaa.  

Velj’miehen, Siskotytön sekä Uitettavan proffan valinnat kuuluvat ylioppilaskunnan vappuaaton perinteisiin. Velj’miehellä ja Siskotytöllä on erityinen tehtävä Kuopion vappuperinteissä, kun he lakittavat torin Veljmies-patsaan, minkä jälkeen kuopiolainen vappukansa painaa ylioppilaslakit päähänsä. 

Ylioppilaskunta on valinnut ja uittanut Professoreita vappuaattona Kuopion torilla vuodesta 1974 lähtien. Proffan uitto on Suomessa ja kansainvälisesti ainoa laatuaan oleva tapahtuma. 

Tänä vuonna Proffan uitto sekä Velj’miehen ja Siskotytön valinta esitettiin ISYYn Wappulähetyksessä 30. huhtikuuta. Tapahtumat nauhoitettiin turvallisuuden vuoksi ennakkoon. 

Lisätietoja:

Vesa Janhunen, hallituksen puheenjohtaja ja Kuopion kampuspuheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, p. 044 576 8404, puheenjohtaja(at)isyy.fi

Sami Tanskanen, hallituksen varapuheenjohtaja ja Joensuun kampuspuheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, p. 044 576 8400, sami.tanskanen(at)isyy.fi

KUTSU
Ajatuspaja Alkio 1-vuotisjuhlatilaisuus: Tiedolla parempaa päätöksentekoa
Ti 11.5.2021 klo 14-15 Microsoft Teams

Ajatuspaja Alkio juhlii ensimmäistä toimintavuottaan keskustelutilaisuuksien sarjalla, joista yksi osa käsittelee poliittisten ajatuspajojen yhteiskunnallista merkitystä ja roolia tiedon tuottamisessa päätöksentekoa varten.

Valtioneuvoston kanslian strategiaosaston erityisasiantuntija Risto Alatarvas pureutuu alustuksessaan tietoon, tiedolla johtamiseen sekä tiedon, valetiedon ja arvojen väliseen suhteeseen. Millaista on tieto, joka tuottaa parempaa päätöksentekoa? Mistä tiedon tulkinnat syntyvät ja miten valetietoon voidaan vastata? Mikä on poliittisten ajatuspajojen asema yhteiskunnallisessa tiedontuotannossa?

Tutkija Reetta Muhonen Turun yliopiston tutkijakollegiumista pohtii tiedon yhteiskunnallista merkitystä ja antaa vinkkejä, miten ja miksi mitata tutkimustiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta?

Tilaisuus on avoin kaikille. Se järjestetään Teamsin kautta. 

Ilmoittautumiset tilaisuuteen ma 10.5.klo 15 mennessä tästä linkistä. (Linkki osallistujille lähetetään  ennen tilaisuutta sähköpostitse).

Lisätiedot:
Pauliina Maukonen
tutkimuskoordinaattori
Ajatuspaja Alkio
p.050-573 5353
pauliina.maukonen@msl.fi