Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16687 articles
Browse latest View live

Janssen panostaa Suomessa tutkimus-yhteistyöhön ja hoidon kehittämiseen

$
0
0

Tieto syövästä tai jostakin muusta vakavasta sairaudesta on aina pysäyttävä hetki.

Tuo tieto on pysäyttänyt moneen otteeseen myös lääkeyhtiö Janssen Finlandin lääketieteellisen johtajan Petteri Hervosen. Ennen nykyistä työtään hän toimi osaston ylilääkärinä HUS:n syöpäkeskuksessa ja omaa pitkän ammattitaustan tutkijana ja erikoislääkärinä.

– Takavuosien säde- ja sytostaattihoidot olivat potilaille erittäin raskaita. Tänä päivänä hoidot ja lääkkeet ovat entistä tehokkaampia, mutta samalla myös yksilöllisempiä ja kohdennetumpia, Hervonen vakuuttaa.

Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa CAR-T-hoidon, jossa potilaan oman puolustusjärjestelmän solut aktivoidaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Hervosen mielestä tavoitteena tulee olla, että se saadaan yhdeksi vaihtoehdoksi muiden joukossa.

Hervosen uraloikka sairaalamaailmasta lääketeollisuuden puolelle voi tuntua ensikuulemalta yllättävältä, mutta hän löytää sille selkeät perusteet.

– Lääkäri haluaa aina tarjota potilailleen parasta mahdollista hoitoa ja löytää tehokkaimmat lääkkeet. Täällä Janssenilla voin olla kehittämässä niiden molempien vaikuttavuutta. Syöpä on salakavala ja sitkeä vastustaja – ja sen vuoksi myös kiinnostava tutkimuskohde, hän tiivistää.

Vahvat panostukset tutkimusyhteistyöhön

Syöpähoidoissa pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tulokset puhuvat kiistatta puolestaan. Esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaista noin 90 prosenttia voi jatkaa hoitojen jälkeen normaalielämää.

Vastaavia kehitysaskeleita on otettu monien muidenkin nopeasti yleistyvien sairauksien, kuten masennuksen ja erilaisten suolistotulehdusten hoidossa.

– Vuonna 1953 yrityksemme perustanut Paul Janssen toi jo vuonna 1958 ensimmäisen skitsofrenialääkkeen markkinoille eli meillä on todella pitkä perinne neurotieteissä. Tänä päivänä työskentelemme myös masennuksen parissa – näin korona-aikaan siinä riittääkin tehtävää, Janssenin maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg korostaa.

Yliopistollisissa sairaaloissa tehtävän tutkimustyön taivaalle on kuitenkin alkanut nousta synkkiä pilviä, sillä julkista rahoitusta on nipistetty vuosi vuodelta alaspäin.

Kehityssuunta huolestuttaa myös Ekholm-Wenbergiä. Perinteikäs lääkeyhtiö vastaakin haasteeseen lisäämällä tutkimusresurssejaan Suomessa, josta Petteri Hervosen rekrytointi on yksi esimerkki.

– Tiivistämme yhteistyötämme yliopistosairaaloiden lisäksi muunkin terveydenhuoltosektorin kanssa. Terveydenhuoltojärjestelmä ja lääkeyhtiöt tarvitsevat entistä enemmän toisiaan, sillä molempien tahtotilana on tarjota mahdollisimman hyvää ja tehokasta hoitoa. Ja siihen pitää myös suomalaisilla olla oikeus ja mahdollisuus, Ekholm-Wenberg painottaa.

Suomi on Janssenille tärkeä kohdemaa

Suomi on Janssenille selvästi kokoaan arvokkaampi kohdemaa. Suomen lääkevarmennus FiMVO:n hallituksen puheenjohtajana ja Lääketeollisuus ry:n hallituksen jäsenenä Ekholm-Wenberg rummuttaakin tätä viestiä entistä kuuluvammin myös Janssenin sisällä. 

– Täällä on huippuluokan tutkimusta ja biopankit, suomalaiset luottavat lääkäreihin ja terveydenhoitojärjestelmään, tutkimusprojekteihin saadaan helposti vapaaehtoisia ja niissä ollaan valmiita kokeilemaan myös vaihtoehtoisia hoitoja, hän kiittelee.

Yhtenä esimerkkinä rajat ylittävästä yhteistyöstä Ekholm-Wenberg mainitsee koronarokotteet. Yhtiön valmistamia rokotteita on käytössä myös Suomessa.

– Rokotekehitys osoitti, millaisia tuloksia perinteiset rajat ylittävällä yhteistyöllä saadaan parhaimmillaan aikaan. Vastaavaan pitää pystyä myös muiden tautien hoidossa, Ekholm-Wenberg muistuttaa.

Teksti: Timo Sormunen

www.janssen.com/finland 

. . . . . . . . . . . . . . 

RWE-tutkimuksilla lisää vaikuttavuutta terveydenhuoltoon
Janssen on tuonut viime vuosina markkinoille useita innovatiivisia lääkkeitä ja hoitoja, joiden vaikuttavuutta on tutkittu Suomessa RWE (real world evidence) -tutkimuksilla.
Tiiviissä yhteistyössä eri hoitoyksiköiden kanssa tehtävät tutkimukset perustuvat kliinisessä hoitotyössä kertyviin havaintoihin sekä tietoihin, joita kerätään muun muassa potilasasiakirjoista, sairasvakuutustilastoista ja potilasrekistereistä. Niissä voidaan hyödyntää myös potilaiden ja hoitohenkilökunnan haastatteluja.
Janssenin immunologian liiketoimintaryhmää johtavan Ville Veckmanin mukaan RWE-tutkimusten hyödyt ovatkin selkeät. Niiden avulla voidaan parantaa hoidon tasoa ja pienentää samalla niiden kustannuksia. Tästä on saatu hyviä tuloksia mm. psoriaasin ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa.
– Yksittäisen lääkkeen sijaan katse kiinnitetään koko hoitopolkuun, sen tehokkuuteen ja syntyviin kustannuksiin. Jossain kohtaa kalliilta tuntuva lääke voi lopulta tuoda selviä säästöjä, kun jokin muu hoito tai palvelu käy sen myötä tarpeettomaksi, Veckman tiivistää.
Suomi on RWE-tutkimuksen kärkimaita. Valttinamme on monia muita maita huomattavasti laajemmat ja avoimemmat rekisterit, joista löytyy uutta tutkimustietoa nopeasti. Paras lopputulos syntyy kuitenkin koko terveydenhuoltosektorin laajalla yhteistyöllä.
– RWE-tutkimukset ovat tärkeä lisä hoidon kehittämisessä ja yhteistyössämme terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. RWE-tutkimusten myötä myös moni lääkäri voi tehdä tutkimusta oman kliinisen työnsä ohella, itsekin tutkijataustan omaava Veckman muistuttaa.

Peruskoulujen opetushenkilöstön seudullinen osaamismerkistö palkittiin Kuntatyögaalassa2030

$
0
0

Kuntatyögaalassa2030 palkittiin Suomen kekseliäimmät kunnat ja innostavimmat kehittämisteot. Opetuksen ja kasvatuksen kategoriassa palkittiin Päijät-Hämeen peruskoulujen opetushenkilöstön käyttöön kehitetty laaja-alaisen osaamisen osaamismerkistö. Koko aineisto on koottu seudullisen tutorverkoston yhteiselle verkkosivustolle, joka on saanut nimen Seitsemän sisarusta. Osaamismerkistön on luonut Päijät-Hämeen kuntien tutoropettajaverkosto. 

Tutoropettajatoiminta tukee koulujen opettajayhteisöjä toimintakulttuurin muutoksessa, pedagogiikan uudistamisessa sekä digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä kehittämällä erilaisia materiaalipaketteja, koulutus- ja toimintamalleja sekä työkaluja. 

Tutoropettajien alueellisesta verkostosta muodostettu kehittämisryhmä koordinoi, kehittää ja vauhdittaa tutoropettajatoimintaa ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Kehittämistyössä haetaan innovatiivisia ratkaisuja, joista muodostui lopulta laaja-alaisten taitojen edistämispaketti: Seitsemän sisarusta -sivusto. 

Laaja-alaisten taitojen avulla tuetaan lasten ja nuorten ihmisenä kasvamista sekä edistetään kiinnittymistä yhteiskuntaan. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta laaja-alaista opetusta.   

Peruskoulujen opettajat kehittävät osaamistaan seudullisen laaja-alaisen osaamismerkistön viitoittamana  

Osaamismerkistö osallistaa laaja-alaisen osaamisen äärelle hauskalla ja yhteistoiminnallisella tavalla. Henkilökohtaisen osaamisen tunnistaminen ja työyhteisön osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää.  

Laaja-alaisten taitojen edistämispaketti on saanut nimen Seitsemän sisarusta. Koko aineisto on koottu seudullisen tutorverkoston yhteiselle verkkosivustolle. Aineisto on tarkoitettu opetushenkilöstön käyttöön ja sen avulla voi edistää ammatillista kehittymistä työelämän aidoissa tilanteissa.  

- Opettajien ammatillista osaamista ja työtä on perinteisesti kehitetty koulutyön ulkopuolella tapahtuvalla täydennyskoulutuksella, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana matalamman kynnyksen vertaisohjaus ja -koulutus on kasvattanut merkitystään. Osaamismerkit tukevat tätä vertaisoppimista, kertoo projektikoordinaattori Hanna-Maria Partanen Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullisen kehittämisen yksiköstä. 

Partasen mukaan osaamismerkkejä on hyödynnetty jo tätä aikaisemmin Lahden perusopetuksessa, minkä innoittamana osaamismerkkijärjestelmää lähdettiin kehittämään myös seudulliseen käyttöön.

Päijät-Hämeen kunnat toteuttavat vuosina 2018–2022 Opetushallituksen rahoittamaa Päijät-Hämeen tutoropettajaverkoston vakiinnuttamiseen tähtäävää kehittämistyötä. 

Osaamismerkit esillä valtakunnallisissa tapahtumissa   

Päijät-Hämeen tutoropettajien yhteistyönä kehittämä osaamismerkistö on innostava ja motivoiva esimerkki laaja-alaisen yhteistyön mahdollisuuksista ja tuloksista.
- Kuntien seutuyhteistyö ja tutoropettajien tiivis osallistuminen kehittämistyöhön on ollut äärimmäisen tärkeää. Yhdessä olemme luoneet vaikuttavan kokonaisuuden ja oppineet paljon toisiltamme, painottaa Partanen. 

Päijät-Hämeen osaamismerkit ovat olleet esillä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa syksyn 2021 aikana: Sitran Osaaminen näkyviin -viikoilla, Open Badge Factory ja Badge Finland -webinaareissa sekä Valtakunnallisilla tutoropettajapäivillä ja ITK-konferenssissa.

Kuntatyö2030-ohjelmasta

Kuntatyön kehittämistä juhlistettiin tiistaina 8. joulukuuta Kuntatyö2030 -gaalassa Helsingissä. Finlandia-talolla järjestetyssä tilaisuudessa myönnettiin kymmenille kuntatyöpaikoille yhteensä 58 palkintoa tuloksellisesta kehittämistyöstä. Gaalassa palkittiin innostavia ja vaikuttavia kehittämistekoja eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Palkittavat teot on valittu 192 kehittämisratkaisun joukosta, jotka on vuoden 2021 aikana julkaistu Tekojen tori -sivustolla. 

Kuntatyö2030 ohjelmassa edistetään kuntatyön tuloksellisuutta, tuottavuutta ja työelämän laatua sekä tehdään hyvää kuntatyötä näkyväksi. Sen taustalla ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. 

Lisätietoja 

Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullinen kehittäminen  
Hanna-Maria Partanen, projektikoordinaattori, 044 4826 679 
hanna-maria.partanen@lahti.fi 
 
Linkki Seitsemän sisarusta -sivustolle

Kuntatyö2030-ohjelma
Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50 572 4620, anna-mari.jaanu@kt.fi

www.kuntatyo2030.fi

Hyvät verkostot eivät enää riitä – Helmitehdas tukee asiakkaidensa kasvua laadukkaalla rekrytoinnilla

$
0
0

Kasvun edellytyksenä on, että yritys löytää osaajikseen tarpeisiinsa soveltuvat henkilöt, uskoo rekrytoinnin kumppanina toimivan Helmitehdas Oy:n toimitusjohtaja Marjukka Nieminen.

Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen osana laadukasta rekrytointia on Helmitehtaan tekemisen ydintä. Kaikki lähtee liikkeelle aidosta halusta ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa, tavoitteita ja organisaatiokulttuuria, johon uutta työntekijää ollaan rekrytoimassa. 

– Tärkeintä on, että meillä on toimiva ja avoin vuoropuhelu asiakkaan suuntaan. Vaikka rekrytointi ulkoistetaan kumppanille, ei yhteistyön merkitystä voi korostaa liikaa. Meidän tehtävänämme on saada aito kuva asiakkaastamme ja riittävästi tietoa profiilista, johon lähdemme etsimään tekijää, Nieminen kuvailee.

Rekrytointi ja sen tavat ovat jatkuvassa murroksessa. Suurin osa työpaikkaansa vaihtavista löydetään nyt suorahaun kautta. Helmitehtaalla tämä luku vuonna 2021 on ollut noin 70 %.

– Suorahaun suuri määrä heijastaa sitä, että olemme onnistuneet sisäistämään haetun profiilin ja sen, millaiseen yritykseen henkilö on työllistymässä.

Hyvät verkostot eivät enää riitä

Samasta kertoo myös asiakasyrityksiltä saatu palaute. Yksi pitkäaikaisista asiakasyrityksistä on suomalainen ympäristöhuoltoon ja kiinteistöjen sekä laitosten tukipalveluiden tuottamiseen keskittynyt palveluyrityskonserni Lassila & Tikanoja Oyj.

– Onnistunet rekrytoinnit ovat avainasemassa L&T:n edelläkävijyyden kehittymisessä. Asiantuntevan ja luotettavan rekrytointikumppanin merkitys kasvun mahdollistaja nousee isoon rooliin, painottaa Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy:n Myyntijohtaja Eljas Tuovinen.

– Kumppanilla on tietysti oltava laadukkaat työkalut ja hyvät verkostot, mutta se ei enää nykyään riitä. Rekrytointikumppanin tulee kyetä heijastamaan hakijoille sitä samaa henkeä, mitä me yrityksenä edustamme. 

Me L&T:lla pidämme hyvää yhteishenkeä tärkeänä seikkana kasvun ja edelläkävijyyden kehittymisessä. Avoin ja kannustava ilmapiiri, selkeät toimintamallit ja työviihtyvyys ovat avaintekijöitä, ja näitä odotamme myös kumppaneiltamme. 

Kumppanuus L&T:n kanssa on ollut hedelmällistä useissa eri toimintojen rekrytoinneissa ympäri Suomen. 

– Helmitehtaalla on ollut kyky löytää meille niin ammatillisesti kyvykkäitä kuin persoonina mahtavia ihmisiä, Tuovinen kiittelee.

Avaimet menestykseen

Onnistuneet kumppanuudet näkyvät suoraan Helmitehtaan kasvutarinassa.

– Vauhti on ollut huimaa niin lukujen kuin henkilöstömäärän osalta. Meitä on nyt kymmenen, mutta alkuvuodesta määrä kasvaa. Avasimme marraskuun alussa haun Head of Sales and Recruitment -rooliin, joka herätti heti valtavan kiinnostuksen verkostoissamme. Nyt etsittiin kovaa tekijää, Nieminen sanoo.

Laadukkaiden rekrytointipalveluiden rinnalle suunnitellaan kattavampaa palvelukokonaisuutta. Asiakasyrityksille tarjotaan jatkossa entistä isommin esimerkiksi myyntivalmennuksia ja konsultointia.

– Haluamme olla kokonaisvaltainen kumppani, joka tarjoaa asiakkailleen avaimia kasvuun ja menestykseen.

www.helmitehdas.fi

Matematiikan osaamisen taso on laskenut ja eriytynyt

$
0
0

Heikosti ja hyvin menestyneiden oppilaiden matematiikan osaamisessa on 9. luokalla useita vuosia vastaava ero. Korona-aika on saattanut vaikuttaa merkittävästi osaamiserojen kasvuun.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi matematiikan osaamista 9. luokan lopussa keväällä 2021 vuosi koronapandemian alkamisen jälkeen. Kansalliseen oppimistulosarviointiin osallistui 12 482 oppilasta 167 koulusta kattavasti koko manner-Suomen alueelta.

Vuoden 2021 matematiikan osaaminen poikkeaa aiemmista vuosista. Toisin kuin aiempina vuosina, osaaminen on selvästi eriytynyt. Oppilaat ovat jakautuneet osaamiseltaan kolmeen ryhmään: heikosti, keskimääräisesti ja erittäin hyvin menestyneiden ryhmiin.

”Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat 9. luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä”, tiivistää johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen

Osaamisen eriytymiseen näyttää vaikuttavan ainakin kaksi seikkaa. Yhtäältä osa ilmiöstä selittyy koronapandemialla. Karvi selvitti aiemmin koronapandemian vaikutuksia yhdenvertaisuuteen, ja tällöin todettiin, että osalle oppilaista etäopiskelu on sopinut hyvin ja he ovat hyötyneet ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta. Osalle taas etäopiskelu on ollut haasteellista. Ne oppilaat, joilla oli enemmän motivaatiota, itsesäätelyä ja vahvaa tukea perheeltään, näyttävät edenneen jopa pidemmälle kuin normaalissa luokkaopetuksessa. Vastaavasti ne, joilla on vähemmän motivaatiota, itsesäätelyä ja tukea perheeltään, näyttävät jääneen jälkeen. Erityisesti itseohjautuvuuden korostuminen asetti oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan pandemian aikana.

Toiseksi eroa ryhmien välille syntyy oppilaiden erilaisesta vastauskäyttäytymisestä. Parhaat oppilaat kirjasivat matemaattisten tehtävien perusteluja tunnollisesti kuten aiempina vuosina, mutta heikoimmin menestyneille ja aiemmin keskitason osaajiksi luokittuneille oppilaille oli tyypillisempää jättää vastaamatta perusteluja vaativiin tehtäviin. Tämä saattaa liittyä yleisemminkin vastaustekniikkaan digitaalisissa kokeissa.

Matematiikan osaaminen on heikentynyt edelleen

Matematiikan osaamisen taso on selvästi laskenut aiemmista vuosista. Osaamisen tason lasku noudattaa vuodesta 2000 jatkunutta osaamisen laskun trendiä.

Koronapandemia tai vastaustekniikka eivät selitä pitkäaikaista laskevaa trendiä. Osaamisen taso on aidosti laskujohteinen riippumatta näistä tekijöistä. Tähän on monia syitä.

”Sivistynyt arvaus on, että osaamisen lasku liittyy ainakin osittain siihen, että moderneissa oppimiskäsityksissä ja kansallisissa opetussuunnitelmien perusteissa faktojen muistamisen sijaan tiedonhankinnan prosessien osaaminen on painottunut”, sanoo Metsämuuronen.

”Heikommin suoriutuvilla oppilailla saattaa olla käsitys, että matematiikassa mekaanisia asioita kuten laskukaavoja ei enää tarvitse osata ulkoa, koska tiedon löytää helposti ja vaivattomasti tietoverkosta. Tällöin kuitenkin yksinkertaistenkin koetehtävien suorittaminen hidastuu ja vaikeutuu, koska laskukaavoja ei useinkaan ole näkyvissä. Taidoiltaan heikompien oppilaiden osaaminen ei enää saavuta aiempina vuosina saavutettua pistemäärää, mikä heijastuu kokonaisosaamisen laskuna.”

Karvin keskeinen suositus on, että koronapandemiasta johtuvia osaamisen puutteita on korjattava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Uusien asioiden oppiminen on hankalaa, jos aiempia sisältöjä ei ole omaksuttu.

Arviointi nostaa esiin useita tasa-arvoon liittyviä epäkohtia

Arviointi tuotti tietoa myös muista matematiikan osaamiseen liittyvistä tasa-arvotekijöistä. Raportti sisältää tietoa muun muassa alueellisesta eriytymisestä pääkaupunkiseudun ja muu Suomen välillä, maahanmuuttajataustaisten tyttöjen heikosta osaamisen tasosta, koulukiusaamisen yhteydestä osaamiseen sekä tyttöjen pienemmästä osuudesta parhaiden osaajien joukossa.

Matematiikan oppimistulosarvioinnin ensitulosten julkaisutilaisuus järjestetään 9.12. klo 9–11. Raportti ja tuloksia kuvaava tiivistelmäesitys voidaan toimittaa pyynnöstä median edustajille. Raportti, tiivistelmäesitys ja niiden sisältö eivät ole julkisia ennen 9.12. klo 00.00.   

Lisätietoja antavat

Jari Metsämuuronen, johtava arviointiasiantuntija

jari.metsamuuronen@karvi.fi

Puh. +358 29 533 5516

 

Saara Nousiainen, arviointiasiantuntija

saara.nousiainen@karvi.fi

Puh. +358 29 533 5538

Miten päiväkodit valittiin kaksivuotiseen eskarikokeiluun?

$
0
0

Suomessa toteutetaan hallitusohjelman mukainen ainutlaatuinen kokeilu vuotta pidemmästä esiopetuksesta. Avaamme tässä blogissa tutkimuksen taustaa ja sitä, miten päiväkotiryhmien arvonta koe- ja verrokkiryhmiksi ympäri Suomea toteutettiin.

Opetus ja kulttuuriministeriö valitsi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n toteuttamaan kaksivuotisen esiopetuksen seurantatutkimuksen yhdessä Aalto-yliopiston sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kanssa. Kaksivuotisen ”eskarikokeilun” tarkoitus on arvioida sitä, miten esiopetuksen varhaistaminen vuodella vaikuttaa lapsen kouluvalmiuksiin. Arvioitavia asioita ovat muun muassa lukutaito, laskutaito, itsetunto ja sosiaaliset taidot.  

Kokeilussa verrataan eri pituisen esiopetuksen käyneiden lasten välisiä oppimiseroja koulun alussa.  Koeryhmään valittujen päiväkotien lapset aloittavat esiopetuksen vuotta aiemmin, eli viisivuotiaana, koeryhmälle laaditun kaksivuotisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Verrokkiryhmänä toimii lapset, jotka saavat viisivuotiaana tavallista varhaiskasvatusta tai kotihoitoa ja aloittavat esikoulun normaalisti kuusivuotiaana. Ensimmäisellä luokalla eli noin seitsemänvuotiaina koeryhmän lasten kouluvalmiuksia verrataan verrokkiryhmän lasten kouluvalmiuksiin.

Miten päiväkotien arvonta suoritettiin?

Kaksivuotiseen eskarikokeiluun osallistuvat kunnat ja päiväkodit valittiin arvonnalla. Kyseessä on niin sanottu satunnaistettu kenttäkoe, eli koeryhmään päätymisen ratkaisee arpa. Ensin selvitettiin, kuinka monessa kunnassa oli kokeiluun sopiva päiväkoti. Kokeiluryhmään kelpoinen päiväkoti on sellainen, jossa lapset voivat jatkaa varhaiskasvatuksessa esiopetuksen jälkeen.

Aluksi kunnat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, kuinka monta kokeiluun kelpoista päiväkotia kunnassa arvioitiin olevan.  Ensimmäisessä ryhmässä on pienet kunnat, joissa on vähintään yksi mutta enintään neljä kelpoista päiväkotia. Kokeiluun sopivia pieniä kuntia on 85. Toisessa ryhmässä on suuret kunnat, joissa kelpoisia päiväkoteja on viisi tai enemmän. Suuria kuntia on 94. Kummassakin ryhmässä arvonta suoritettiin erikseen ja hieman eri tavalla vertailukelpoisuuden takaamiseksi.

Pienet kunnat jaettiin alueellisen edustettavuuden vuoksi AVI-alueisiin perustuviin arvontaryhmiin. Tämän jälkeen jokaisesta arvontaryhmästä arvottiin puolet kunnista kokeilun koeryhmään ja puolet verrokkiryhmään. Arvonnassa pidettiin huoli siitä, että sekä koe- että verrokkiryhmään päätyi samanlaisia kuntia.  Pienten kuntien kohdalla samankaltaisuuden vertailukriteereinä käytettiin kunnan keskimääräisiä tuloja, väestön koulutustasoa, ja vieraskielisten osuutta. Koeryhmään valikoitui 42 ja verrokkiryhmään 43 pientä kuntaa.

Vastaavasti 94 suurta kuntaa jaettiin pienempiin alueellisiin arvontaryhmiin.  AVI-alueen lisäksi päiväkotien määrä otettiin huomioon arvontaryhmien jaossa. Esimerkiksi Itä-Suomen 20-50 kelpoista päiväkotia sisältävät kunnat ovat yksi arvontaryhmä, jossa on kolme kuntaa (Joensuu, Kuopio, Mikkeli). Koska maksutonta kaksivuotista esikoulua ei pystytty järjestämään budjettisyistä kaikille kunnille, suurista kunnista päiväkotien arvontavaiheeseen otettiin mukaan vain 63 kuntaa.

Suurten kuntien osalta arvottiin ensin kokeiluun osallistuvat kunnat ja sitten päiväkodit kuntien sisältä. Ensin jokaisesta arvontaryhmästä valittiin satunnaisesti noin 65% suurista kunnista. Tämän jälkeen arvottiin päiväkodit suurten kuntien sisällä. Jokaisen valitun kunnan kelpoisista päiväkodeista noin 40% arvottiin koeryhmään.  Arvonnassa pidettiin huoli siitä, että jokaisessa kunnassa sekä koe- että verrokkiryhmään päätyi samanlaisia päiväkoteja. Suurten kuntien päiväkotien samankaltaisuuden vertailukriteereinä oli tällöin päiväkotien asiakkaana olevien perheiden tulot, koulutus, yksinhuoltajien osuus ja kieli. 

Isojen ja pienten kuntien ero arvonnassa on siinä, että pienten kuntien kohdalla arvonta suoritettiin kuntatasolla, kun taas isojen kuntien kohdalla satunnaistaminen tehtiin päiväkotitasolla. Kummassakin oli alueellinen edustavuus taattu jakamalla ryhmät AVI-alueisiin.

Kokeiluun arvotut kunnat ja päiväkodit

Arvonnassa valittiin 42 pientä kuntaa kaksivuotiseen eskarikokeiluun. Koeryhmään arvotuissa pienissä kunnissa esiopetuksen kokeilutoimintaa järjestetään viisivuotiaille kaikissa kelpoisissa päiväkodeissa. Verrokkikunnissa toiminta ei muutu. Suurissa kunnissa vain koeryhmään arvotuissa päiväkodeissa järjestetään viisivuotiaille kokeiluopetussuunnitelman mukaista esiopetusta. Verrokkipäiväkodit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin.

Taulukko 1. Kokeiluun osallistuvien päiväkotien ja lasten määrät suurissa ja pienissä kunnissa.

 

Suuret kunnat (63)

 

Pienet Kunnat (85)

 

Päiväkodit

Lapset

 

Päiväkodit

Lapset

Koeryhmä

297

5792

 

136

1974

Verrokkiryhmä

453

8886

 

131

1701

Yhteensä

750

14678

 

267

3675


Kuva: Tässä taulukossa olevat luvut kertovat montako päiväkotia osallistui arvontaan ja montako lasta kyseisissä päiväkodeissa oli arvontahetkellä. Taulukossa näkyvät lasten määrät voivat poiketa siitä, kuinka moni todellisuudessa osallistuu kaksivuotiseen esiopetukseen, sillä arvonnan jälkeen lapset saattavat muuttaa, vaihtaa päiväkotia tai muuten siirtyä pois kokeilutoiminnasta.

Kokeiluun otettiin mukaan myös kotihoidossa olevia lapsia. Joillekin koeryhmään arvottujen päiväkotien lähellä asuville, arvontahetkellä kotihoidossa oleville kohderyhmän lapsille (2016 syntyneet) tarjottiin maksutonta kaksivuotista esiopetusta. Heidän verrokkiryhmänään toimivat verrokkipäiväkotien lähellä asuvat, arvontahetkellä kotihoidossa olevat lapset. Nämä lapset on laskettu mukaan Taulukon 1 lukuihin. Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Ramin Izadi, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, ramin.izadi@vatt.fi

Apulaisprofessori Matti Sarvimäki, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, matti.sarvimaki@aalto.fi 

Tietoa kaksivuotisesta esikoulukokeilusta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

Liitteet:

Kartta 1. Kunnat, joissa on vähintään yksi kokeiluun kelpoinen päiväkoti. Kartta näyttää harmaalla sellaiset kunnat, joissa ei arvioitu olevan yhtään kokeiluun kelpoista päiväkotia. Kokeiluun kelpoinen päiväkoti on sellainen, jossa lapset voivat jatkaa varhaiskasvatuksessa esiopetuksen jälkeen. Jäljellä olevat kunnat jaettiin suuriin ja pieniin sen mukaan montako kokeiluun kelpoista päiväkotia siellä arviointiin olevan. Pienissä kunnissa arvioitiin olevan 1-4 kokeiluun kelpoista päiväkotia ja suurissa kunnissa 5 tai enemmän.

Kartta 2. Kuntien arvonnan tulos suurissa ja pienissä kunnissa. Vasen kartta näyttää pienten kuntien jaon koe- ja verrokkikuntiin. Jako suoritettiin arpomalla. Oikea kartta näyttää punaisella ne suuret kunnat, jotka valittiin kokeiluun. Kunnat valittiin arpomalla. Vaaleat kunnat jäivät kokeilun ulkopuolelle budjettisyistä. Punaisella merkittyjen isojen kuntien sisällä päiväkodit jaettiin vielä erikseen arpomalla koe- ja verrokkiryhmään. AVI-alueiden rajat on piirretty tummalla.

Kestävää auttamista 100 vuotta 1921–2021

$
0
0

 

Sympatia-keräys on vienyt jo sata vuotta apua sekä kotimaan tarvitseville että kehitysmaiden vähäosaisille, maailman katastrofien uhrien auttamista unohtamatta. Tämä yksi Suomen vanhimmista kansalaiskeräyksistä aloitettiin Suomen adventtikirkon toimesta vuonna 1921 ja se siirtyi ADRA Finland säätiön varainhankinnanmuodoksi vuonna 2020. ADRA (Adventist Development and Relief Agency) on kansainvälinen kehitysyhteistyö- ja avustusjärjestöjen verkosta, jonka Suomen maatoimisto säätiöitettiin vuonna 2010. Kansainvälisen ADRAn toiminta on alkanut vuonna 1956.

Luotettava, tasapuolinen ja tehokas

Suomen ulkoministeriö luottaa ADRA Finland säätiöön kehitysavun toteuttajana ja rahoittaa sen hankkeita. Apu toimitetaan perille paikallisten ADRAn työntekijöiden toimesta tasapuolisesti riippumatta ihmisen etnisestä taustasta, uskonnollisesta tai poliittisesta vakaumuksesta. Vuonna 2020 Sympatia-keräys tuotti Suomessa 151 192,88 €. Vapaaehtoisten kerääjien ansiosta keräyskulut ovat vain 10 %.

Sympatia 100 konsertti ja juhlakeräys

Tampereella Takrikosalissa järjestettävä hyväntekeväisyyskonsertti ja juhlakeräys juhlistavat Sympatia-keräyksen vuosisadan mittaista taivalta lauantaina 11.12. klo 18.00. Hyväntekeväisyyskonsertista tehtävä lähetys on seurattavissa suorana lähetyksenä osoitteessa www.adra.fi/sympatia100. Hyväntekeväisyyskonsertissa esiintyvät Jippu, Johanna Särkkälä & Jylistys, Linnea Hildén & Liisa Kivinen sekä Pekka Simojoki.

Juhlakeräyksen tuoton turvin toteutetaan vuonna 2022 leiritoimintaa vähävaraisille lapsiperheille Suomessa sekä jatketaan elämäntaito- ja ammattikoulutusta Pohjois-Ugandan koulupudokkaille teiniäideille.

 

Lisätietoja ADRAsta ja Sympatia-keräyksestä on saatavilla osoitteista www.adra.fi ja www.sympatia.fi. Lehdistötiedote ja lehdistön käyttöön varatut kuvat ladattavissa: www.adra.fi/sympatia100.

 

Yhteydenotot:

Jani Virolainen

toiminnanjohtaja

ADRA Finland säätiö sr

+358 040 099 2953

jani.virolainen@adra.fi

Faktahommissa-podcastia voi kuunnella nyt myös Suplassa

$
0
0

Suomen tietokirjailijoiden Faktahommissa-podcastissa puhutaan tietokirjallisuuden ajankohtaisista ilmiöistä, tietokirjojen kirjoittamisesta sekä jaetaan lukuvinkkejä. Podcastia voi kuunnella nyt myös Suplassa. Jaksot ilmestyvät Suplaan tiistaisin ja torstaisin. Tänään torstaina 9.12. Suplaan on ilmestynyt podcastin jakso true crimen etiikasta.

Faktahommissa-podcastissa puhutaan mm. epäonnistuneista tietokirjoista, tietokirjailijoiden kokemasta häirinnästä, faktan ja fiktion rajasta, brainy books -kirjojen suosiosta, tietokirjallisuuden bestsellereistä, siitä miten tietokirjailijaksi tullaan, mitä tietokirjailija tienaa ja mitä elämäkerturi saa sanoa.

Vieraina ovat olleet mm. Heikki Aittokoski, Jaakko Heinimäki, Pirjo Hiidenmaa, Karo Hämäläinen, Minna Huotilainen, Ulla Järvi, Mikko Kekäläinen, Eeva Kolu, Vera Miettinen, Ulla-Maija Paavilainen, Maria Pettersson, Tiina Raevaara, Susanna Reinboth, Samuli Siltanen ja Oula Silvennoinen. Podcastin juontaa Baba Lybeck.

Faktahommissa-podcast on Suomen tietokirjailijat ry:n podcast, jonka on tuottanut Suomen Podcastmedia.

Kuuntele Faktahommissa-podcastia Suplassa.

Podcastia voi kuunnella myös mm. Spotifyssa.

Lyhyet jaksoesittelyt:

1. Haluatko tietokirjailijaksi?
Kuinka tietokirjailijaksi tullaan? Miten kustantajia kannattaa lähestyä? Pitääkö olla julkkis, jotta saa tietokirjan julkaistuksi? Miltä oman kirjan julkaiseminen tuntuu? Vieraina ovat Eeva Kolu ja Ville Rauvola. https://open.spotify.com/episode/5SxNv4jo2IQdCU7wcd4wIq 

2. Voiko brainy books -kirjoja lukemalla fiksuuntua?
Suosituissa brainy books -kirjoissa aiheet voivat vaihdella aivotutkimuksesta muurahaisiin ja ihmiskunnan historiasta mustiin aukkoihin. Millainen on hyvä tiedettä yleistajuistava kirja? Vieraina ovat Minna Huotilainen ja Samuli Siltanen. https://open.spotify.com/episode/4mQqwGPEZcdhjbRq6FXmoq

3. Tarinalliset tietokirjat – missä menee toden ja keksityn raja?
Mitä yhteistä on loisilla, ankeriailla ja kotikoulun käyneellä mormonitytöllä? Saako tietokirjaan keksiä asioita? Missä menee faktan ja fiktion raja? Vieraina ovat Heikki Aittokoski ja Pirjo Hiidenmaa. https://open.spotify.com/episode/6odnnS2o3eKQ9JhJpEvr1c

4. (Itse)sensuurin paineissa: Millaista häirintää tietokirjailijat kokevat?
Ulkonäön parjaamista, asiantuntijuuden vähättelyä, tappouhkauksia. Miten tietokirjailijoita häiritään ja painostetaan? Vaikuttaako häirintä siihen, millaista tietokirjallisuutta Suomessa julkaistaan? Kokemuksistaan kertovat Oula Silvennoinen ja Ulla Järvi. https://open.spotify.com/episode/15hhRgTcl5a6wYTYsAwqVL

5. Mitä tietokirjailija tienaa?
Kuinka paljon tietokirjailija tienaa kirjoillaan? Miten tietokirjoittamisen voi rahoittaa? Voiko tietokirjoilla rikastua? Tietokirjailijan tuloista keskustelevat Tiina Raevaara ja Anne Rutanen. https://open.spotify.com/episode/7HWhDP1WOdtXgElrYPLbxN

6. True crime – Kuinka kirjoittaa puistattavista aiheista?
Miten tosielämän rikoksista kirjoitetaan eettisesti? Millaisia metodeja true crime -kirjailijat käyttävät tiedon keruussa? Saako toisen surulla tienata? Vieraina ovat Vera Miettinen ja Susanna Reinboth. https://open.spotify.com/episode/2ciFo4juHqPtkzhzLB68t8

7. Miten bestseller kirjoitetaan?
Millainen tietokirjallisuus myy? Mikä historiateoksissa ja elämäkerroissa viehättää? Kuinka kirjoitetaan tietokirjallisuuden bestseller? Vieraina ovat Maria Pettersson ja Reetta-Liisa Pikkolahttps://open.spotify.com/episode/3BKRyafbkyWveS9Idd6iDI

8. Epäonnistuneimmat tietokirjat – Mikä kaikki voi mennä pieleen?
Puuttuvia sivuja, painovirheitä, tulehtuneita välejä ja makuloitavia kirjakasoja. Millaisia ovat epäonnistuneet tietokirjat? Miten elämä jatkuu mokan jälkeen? Tietokirjaprojektien mokista kertovat Jaakko Heinimäki ja Karo Hämäläinen. https://open.spotify.com/episode/3xuuGmb5LjPw9QKhrgGTxc

9. Mitä elämäkerturi saa sanoa?
Millaista elämäkerturin työ on? Saako kirjailija kirjoittaa elämäkertaan kaiken? Mitä tehdä, jos kirjailijan ja kohdehenkilön yhteistyö takkuaa? Vieraina ovat Kirsti Paakkasesta ja Elina Gustafssonista kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen ja Petra Ollista kirjoittanut Mikko Kekäläinen. https://open.spotify.com/episode/26IBDSa8YXHidefdj5abHD

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771 | www.suomentietokirjailijat.fi | Faktahommissa-podcast |  

Studerande, välfärdsområdesvalet påverkar dig också!

$
0
0

Det historiska välfärdsområdesvalet hålls för första gången i januari 2022. Studerandenas Idrottsförbund rf (OLL), Finlands studerandekårers förbund - SAMOK rf och Finlands Studentkårers Förbund FSF rf vill påminna studerande om välfärdsområdesvalets betydelse.

Välfärdsområden ska ge studerande all social- och hälsovårdsservice som inte omfattas av den primärvård som SHVS tillhandahåller. Dessa tjänster, som specialistvård, akutvård och vissa primärvårdsundersökningar, behövs av många studerande. Därför bör studerandenas röst höras i beslutsfattandet i välfärdsområden.

– Vårdstigen mellan SHVS, välfärdsområden och till exempel högskoleidrotten ska säkerställas så att de är så smidiga som möjligt. Studerande ska ha tillgång till specialistsjukvård inom rimlig tid. Särskilt studeradenas mentalvårdstjänster ska ha en stor roll i dessa nya välfärdsområden. Studerande kämpar med sin mentala hälsa och vi behöver ett starkt, engagerat och studerandevärderat samarbete för att tackla den psyskiska hälsokrisen, påminner studerandeorganisationerna.

Studeranden ska vara delaktiga i beredningen av välfärdsområden. Nyckeln är att säkerställa en fungerande arbetsfördelning, informationsflöde, överföring av kundrelationer och vårdstigar mellan välfärdsområden och SHVS tjänster. Dessutom bör motion ses som en förebyggande faktor i strategier och välmåendeprogram i välfärdslområden.

Det behövs studerande! Snart är de sista möjligheterna för att kandidera för välfärdsområdsvalet. Läs mer om valbarhet: https://vaalit.fi/sv/valbarhet-och-kandidatuppstallning4. Kampanjgrupper spelar också en viktig roll i valet, så om du inte vill vara en kandidat själv, gå med i en väns kampanjgrupp. Ännu viktigare, om du bara gör en sak under det här valet, rösta. "Ge din röst till en studerande, eftersom studerandenas röster endast uttrycks av studeranden", påpekar studerandeorganisationerna.

Inlämning av kandidatansökningar till valnämnderna: senast den 14 december 2021 kl 16.00.
Förhandsröstning i Finland: 12–18 januari 2022.
Den egentliga röstningsdagen: söndagen den 23 januari 2022.
Fullmäktige inleder sitt arbete 1.3.2022.
En mer detaljerad tidsplan för välfärdsområdesvalet: https://vaalit.fi/sv/tidsplan-for-valfardsomradesval 

 

Mer information:

Finlands Studentkårers Förbund FSF rf
Sakari Tuomisto
sakari.tuomisto@syl.fi
+358 40 687 6353

Finlands studerandekårers förbund - SAMOK rf
Oona Löytänen
oona.loytanen@samok.fi
+358 50 389 1000

Studerandenas Idrottsförbund rf (OLL)
Essi Lumme
essi.lumme@oll.fi
+358 44 780 0216


Student, county elections also affect you!

$
0
0

The historic regional county elections will be held for the first time in January 2022. The Finnish Student Sports Federation (OLL), University of Applied Sciences Students in Finland – SAMOK and National Union of University Students in Finland want to remind the students of the importance of the county elections.

The wellbeing service counties will provide students with all social and health care services that are not covered by the primary health care provided by FSHS. These services, such as specialist nursing, emergency care, and some primary care examinations, are needed by many students. Therefore, the voice of students should be heard in decision-making in the wellbeing service counties.

“The care paths between the FSHS, the wellbeing service county and, for example, university sports must be ensured to run as smoothly as possible. The student must have access to specialist medical care within tolerable time. Student mental health services in particular should be a focal point in these new wellbeing service counties. Students are struggling with their mental health and we need strong, committed and student-valued cooperation to tackle the mental health crisis, ” the student organizations point out.

Students should be involved in the preparation of the wellbeing service counties. The key is to ensure a functional division of labor, the flow of information, the transfer of customer relationships and care paths between the wellbeing service counties and FSHS services. In addition, exercise should be considered as a preventive factor in strategies and wellness programs in the wellbeing service counties.

Students are needed! The final moments of running for the county councils are soon here. Read more about eligibility: https://vaalit.fi/en/eligibility-and-nomination-of-candidates4. Campaign teams also play an important role, so if you do not want to be a candidate  yourself, join a friend’s campaign. Most importantly, if you only do one thing during this election, then please vote. “Give your vote to a student, as students’ voices are vocalized only by the students themselves, ”student organizations emphasize.

Submission of candidate applications to the county election boards: by 16.00 on 14 December 2021.
The advance voting period in Finland: 12–18 January 2022
The first county elections will be held on Sunday 23 January 2022.
The county councils begin their work: 1 March 2022.
A more detailed schedule for the regional elections: https://vaalit.fi/en/schedule-for-the-county-elections

 

More information:

National Union of University Students in Finland
Sakari Tuomisto
sakari.tuomisto@syl.fi
+358 40 687 6353

University of Applied Sciences Students in Finland – SAMOK
Oona Löytänen
oona.loytanen@samok.fi
+358 50 389 1000

The Finnish Student Sports Federation (OLL)
Essi Lumme
essi.lumme@oll.fi
+358 44 780 0216

Opiskelija, aluevaalit koskettavat myös sinua!

$
0
0

Historialliset aluevaalit käydään ensimmäistä kertaa tammikuussa 2022. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry muistuttavat aluevaalien merkityksestä korkeakouluopiskelijalle.

Hyvinvointialueet tulevat tarjoamaan opiskelijoille kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eivät kuulu YTHS:n tarjoaman perusterveydenhuollon piiriin. Näitä palveluita, kuten erikoissairaanhoitoa, päivystystä ja joitain perusterveydenhuollon tutkimuksia, monet opiskelijat tarvitsevat. Siksi opiskelijoiden äänen tulee kuulua hyvinvointialueiden päätöksenteossa.  

“Hyvinvointialueilla tulee pitää huolta sujuvista hoitopoluista YTHS:n, hyvinvointialueen  ja esimerkiksi korkeakoululiikunnan välillä. Opiskelijan tulee päästä erikoissairaanhoitoon inhimillisessä ajassa. Etenkin opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tulee olla tärkeässä roolissa uusilla hyvinvointialueilla. Opiskelijat voivat huonosti ja mielenterveyskriisin taltuttamiseksi tarvitsemme vahvaa, sitoutunutta ja opiskelijoita arvostavaa yhteistyötä”, korostavat opiskelijajärjestöt.

Opiskelijat tulee ottaa mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun. Keskeistä on varmistaa toimiva työnjako, tiedonkulku, asiakkuuksien siirtyminen ja hoitopolut hyvinvointialueen ja YTHS:n palveluiden välillä. Lisäksi liikunta tulee huomioida ennaltaehkäisevänä tekijänä hyvinvointialueiden strategioissa ja hyvinvointiohjelmissa. 

Opiskelijoita tarvitaan! Ehdolle asettumisen viimeiset hetket alkavat olla käsillä. Lue lisää vaalikelpoisuudesta: https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus-ja-ehdokasasettelu4. Myös kampanjatiimeillä on tärkeä rooli, joten jos et halua itse asettua ehdolle, lähde mukaan kaverin kampanjaan. Jos kuitenkin teet näihin vaaleihin liittyen vain yhden asian, käytä se äänestämiseen. “Anna äänesi opiskelijalle, sillä opiskelijoiden ääntä pitävät vain opiskelijat itse”, korostavat opiskelijajärjestöt.

Ehdolle asettautuminen päättyy 14.12.2021 klo 16
Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022
Vaalipäivä 23.1.2022
Uudet valtuustot aloittavat 1.3.2022.
Aluevaalien tarkempi aikataulu: https://vaalit.fi/aikataulut-aluevaaleissa 

Lisätietoja: 
Suomen ylioppilaskuntien liitto 
Sakari Tuomisto 
sakari.tuomisto@syl.fi
+358 40 687 6353

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Oona Löytänen 
oona.loytanen@samok.fi
+358 50 389 1000

Opiskelijoiden Liikuntaliitto
Essi Lumme 
essi.lumme@oll.fi
+358 44 780 0216

Lauritsalan uusi koulu otetaan käyttöön tammikuussa

$
0
0

Lauritsalan uusi koulu on viimeistelyä vailla valmis. Kohde luovutettiin Lappeenrannan kaupungille viikon 49 alussa ja oppilaat aloittavat tammikuussa uudessa koulussa. Koulun pihatyöt tehdään valmiiksi tulevan kesän aikana. Uusi koulu on suunniteltu lasten ja nuorten käyttöön monipuoliseksi, nykyaikaiseksi tilaksi.

Tammikuussa 2022 oppilaat pääsevät aloittamaan lukukauden Lauritsalan uudessa koulussa. Uutta koulua aloitettiin rakentamaan maaliskuussa 2020 ja se on nyt viimeistelyä vailla valmis.

Rakentaja YIT luovutti kohteen ti 7.12. Lappeenrannan kaupungille. Kohteen otti vastaan Lappeenrannan Toimitilat (LATO). Luovutukseen jälkeen kohde muuttuu työmaasta kiinteistöksi.

Joulukuun aikana kouluun tehdään vielä irtokalusteita ja tehdään viimeistelytöitä, jotta oppilaat pääsevät aloittamaan tammikuussa valmiissa tiloissa.

Valoisa ja moderni koulu on suunniteltu monikäyttöiseksi

Lauritsalassa on nyt moderni koulu, joka kunnioittaa ympäristöä sekä alueen perinteitä. Koulu on mitoitettu 680 perusopetuksessa olevalle 1.–9.-luokan oppilaalle sekä 72 esiopetuksessa olevalle oppilaalle.

– Koulun tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty vanhoja hyviksi koettuja ratkaisuja yhdistettynä nykyajan oppeihin, kertoo YIT:n työnjohtaja Heikki Inkinen.

Sisustusmateriaaleissa näkyy selkeä skandinaavinen tyyli. Tilat ovat avarat ja valoisat, ja puuta on käytetty paljon. Uusi koulu on suunniteltu käytettävyys edellä.

– Esimerkiksi kotitalousluokka on todella nykyaikainen. Keittiökoneet on integroitu ja luokasta löytyy tasoja, joiden korkeutta voi säädellä. Tämä on hyvä esimerkiksi pyörätuolissa istuville oppilaille, Inkinen kertoo.

Lauritsalan koulun rehtori Jukka Mielikäinen näkee, että uusi koulu on ennen kaikkea lasten ja nuorten talo.

Esikoulu- ja opetustoiminnan lisäksi uusia tiloja käyttääkin iltaisin ja viikonloppuisin esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi. Lauritsalatalon nuorisotilatoiminta siirtyy koululle kokonaisuudessaan.

Syksyn aikana on tehty laadullisia tarkastuksia

Viimeisten kuukausien aikana kohteessa on pääasiassa tehty laadullista tarkastusta ja siitä aiheutuvia toimenpiteitä.

– Luovutuksen yhteydessä suoritettiin vastaanottotarkastus, jossa varmistettiin, että kohde on tehty sopimuksen mukaisesti, kertoo YIT:n Heikki Inkinen.

Laadullinen tarkastus kattaa esimerkiksi pintojen tarkastukset, suunnitteluratkaisutarkastukset ja toiminnalliset tarkastukset.

– Tämän lisäksi tarkastetaan järjestelmät, eli toimivatko esimerkiksi sähköt, valaistus, lämmitys ja ilmanvaihto kuten on tarkoitettu, Inkinen selvittää.

Elinkaarimalli takaa turvallisen ja terveellisen koulun myös tulevaisuudessa

Lappeenrannan kaupunki on tilannut kohteen elinkaarimallina. YIT luo siis kouluun turvalliset ja terveelliset tilat ja varmistaa, että ne pysyvät jatkossakin sellaisina.

– Kohteen rakentaja YIT ylläpitää kiinteistöä sovitun ajan ja järjestää koululle esimerkiksi huoltoliikkeen sekä valvoo tämän toimintaa. Ylläpitoon voi kuulua esimerkiksi piha-alueiden auraus ja hiekoitus, kiinteistön siivous, laitteistojen huolto sekä ongelmatilanteisiin reagointia, Inkinen selittää.

Keväällä aloitetaan pihatyöt ja seurataan käyttöönottoa

Keväällä Lauritsalan koulun pihalta puretaan pois parakkikoulu, jotta pihatyöt voidaan aloittaa. Pihalle on tulossa muun muassa leikki- ja pelikenttiä.

– Piha-alueiden rakentamisen jälkeen saadaan koulun alueella lopulliset valaistukset, asfaltoinnit ja harrastusalueet käyttöön kesän aikana, sanoo Inkinen.

Vuoden vaihteessa luvassa on myös uuden tilan käyttöönoton seuraaminen.

Mielikäinen kertookin, että koulu tarkkailee keväällä muun muassa liikennejärjestelyjen ja ruokalan käytön sujuvuutta. Mahdollisista muutoksista järjestelyihin tiedotetaan huoltajia.

 – Kaikki mahdollinen on yritetty miettiä etukäteen, mutta vasta käytäntö näyttää, miten suunnitelmat toimivat. Nyt kaikilta toivotaan joustavuutta ja kärsivällisyyttä tulevalle keväälle, jotta saamme uuden, hienon koulumme toiminnan käyntiin, Mielikäinen sanoo.

Tammikuussa 4.1. klo 16–20 järjestetään avoimet ovet, jolloin asukkaat pääsevät tutustumaan Lauritsalan uuteen kouluun.

Lisätiedot:

Heikki Inkinen
Työnjohtaja – YIT
heikki.inkinen@yit.fi

Jukka Mielikäinen
Rehtori – Lauritsalan koulu
jukka.mielikainen@edu.lappeenranta.fi

Mobiilisovellusten hiilidioksidipäästöt pienemmäksi ekologisella ohjelmistokehityksellä

$
0
0

Harva tiedostaa, että esimerkiksi videoiden katsomisesta tai mobiilisovellusten käytöstä syntyy päästöjä. Älypuhelinten osuuden ollessa jo yli puolet internetin koko verkkoliikenteestä, hiilidioksidipäästöjä syntyy yhä enemmän myös mobiilisovellusten käytöstä. Näihin päästöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa suunnittelulla ja ekologisella ohjelmistokehityksellä.

Tieto- ja viestintäteknologia-ala (ICT) kuluttaa arviolta jopa kymmenen prosenttia maailman sähköstä, ja ICT-alan hiilijalanjälki on jo lentoliikennettäkin suurempi. Videosisältöjen ja mobiilikäytön kasvaessa myös energiantuotanto paisuu entisestään. LAB-ammattikorkeakoulusta hiljattain valmistunut Laura Salonen päätyi tutkimaan YAMK-opinnäytetyössään älypuhelinsovellusten käytön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Tutkimuksen aikana syntyi myös toimintamalli, jonka avulla päästöt olisi mahdollista minimoida suunnitteluvaiheessa.

”Kuluttaja ei välttämättä miellä älylaitteiden tai puhelimen käyttöä saastuttavana, sillä päästö syntyy kaukana itse laitteesta – jos vertaa vaikkapa autoon. Älypuhelimen käytössä päästöt tulevat datansiirrosta ja infrastruktuurista sen ympärillä eli datakeskuksista, verkostoista ja ylläpidosta. Silläkin on merkitystä, missä ja miten datansiirrossa käytettävä sähkö tuotetaan”, valottaa Salonen.

Videosisällöt aiheuttavat eniten päästöjä

Vuonna 2020 videosisältöjen osuus oli lähes 80 prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä ja osuuden odotetaan vain kasvavan. Salonen kehitti opinnäytetyössään ekologisesti kestävien mobiilisovellusten suunnitteluvaiheen ohjelistauksen, jonka avulla olisi mahdollista minimoida käytöstä syntyvät päästöt – niin käyttöliittymän kuin videoidenkin osalta.

”Kaikki tavallaan ylimääräinen toiminta ja toiminnallisuus mobiilisovelluksista pitäisi jättää pois. Ylimääräisellä tarkoitan esimerkiksi tarpeettomia videosisältöjä, jotka eivät tuota lisäarvoa. Onko videosisältö välttämätöntä joka kohdassa vai voisiko sen korvata kuvalla tai tekstillä? Pitäisi ehkä enemmän myös punnita hyötysuhdetta videomainonnan osalta ja liiketaloudellista merkitystä verrattuna siitä syntyviin ympäristöpäästöihin”, pohtii Salonen.

Lisäksi ylimääräistä kuluttajan liikkumista sovelluksen sisällä tulisi Salosen mukaan välttää ja sovellukset tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi. Jokainen siirtymä sovelluksessa vaatii päästöjä aiheuttavaa datansiirtoa.

”Ekologisessa ohjelmistokehityksessä otetaan huomioon sovelluksen käytöstä syntyvät päästöt eli suunnitellaan ja ohjelmoidaan mahdollisimman vähäpäästöisesti. Ekologisen mobiilisovelluksen edellytyksenä on, että tulemme tietoiseksi ohjelmisto- ja käyttöliittymäsuunnittelun hyvistä käytännöistä energiatalouden kannalta”, kertoo Salonen.

Mobiilisovellusten tuottajien lisäksi myös sovelluksia käyttävät kuluttajat voivat vähentää päästöjä jo pienilläkin muutoksilla. Salonen listaa kolme tärkeintä:

  • tarpeettoman videosisällön kuluttaminen
  • videoiden laatu (mitä korkeampilaatuista video on, sitä enemmän liikkuu dataa)
  • käytettävä verkkoyhteys (kiinteän verkon käyttö aina mobiiliverkkoa ekologisempaa).

Salosen opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa.

Lisätietoja:

Laura Salonen | +358 40 415 4432, salonen.laura@icloud.com

 

LIITTEET:

Kuva 1: Laura Salonen. 

Kuva 2: Osuudet, joista älypuhelimen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt syntyvät. Kuva myös havainnollistaa, millaisia reittejä pitkin data voi kulkea älypuhelimen ja datakeskuksen välillä. (Kuva: Laura Salonen)

 

Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiöltä 100 000 euroa Vaasan yliopistolle

$
0
0

Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö lahjoittaa Vaasan yliopistolle 100 000 euroa kohdennettuna erityisesti kauppatieteelliselle koulutusalalle.

– Lahjoituksellaan säätiö haluaa tukea Vaasan yliopiston kauppatieteellistä koulutus- ja tutkimustoimintaa, jossa nimenomaan johtaminen on yhtenä strategisena painopistealueena, kertoo asiamies Stefan von Knorring.

Vaasan yliopiston vararehtori Minna Martikainen kiittää säätiötä merkittävästä lahjoituksesta.

– Olemme otettuja siitä, että Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö haluaa tukea kauppatieteidemme koulutusta ja tutkimusta. Vaasan yliopiston kansainvälisesti korkeatasoisella kauppatieteiden koulutuksella ja tutkimuksella on erittäin tärkeä vaikutus muun muassa yritysten kasvuun ja innovatiivisten johtamisratkaisujen syntymiseen.

Vaasan yliopiston varainhankintakampanjan tavoitteena on kerätä 5−7 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta valtion vastinrahaohjelmaan. Jokainen lahjoitettu euro enintään 11 miljoonaan euroon saakka voi tuottaa valtion vastinrahaa jopa 2,5 euroa. Tärkeänä varainhankintakampanjan tavoitteena on myös rakentaa pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia.

Lisätietoja:
Vararehtori Minna Martikainen, p. 029 449 8611

SAMOK: Selvityshenkilön nimittäminen on parasta bestiä

$
0
0


Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Kurvista päätöksestä nimittää Tapio Varmola selvittämään opiskelijakuntien rahoituksen tilannetta. Monien opiskelijakuntien jäsenmäärät ja siten myös tulot ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun säädösmuutokset ovat mahdollistaneet ilmaisen opiskelijatunnisteen hankkimisen ilman opiskelijakunnan jäsenyyttä. 

“Olemme kiitollisia, että ministeriö on ymmärtänyt opiskelijakuntien vaikean tilanteen ja lähtenyt etsimään ratkaisua, jolla tärkeä toiminta voidaan turvata. Korona-aika on osoittanut, miten tärkeää on, että opiskelijakunnat ovat rakentamassa yhteisöllisyyttä korkeakouluissa ja on hienoa, että myös ministeriössä tunnistetaan toiminnan merkitys,” puheenjohtaja Oona Löytänen kiittelee.

Opiskelijakuntien tulonlähteitä ovat jäsenmaksut, ostopalvelusopimukset sekä rahoitus ammattikorkeakoululta. Erityisesti jäsenmaksuista tulevat tulot ovat viime vuosina olleet hyvin epävarmoja, kun opiskelijoiden on ollut mahdollista hankkia opiskelijakortti ilmaiseksi erilaisilta yrityksiltä, joiden toiminta ei perustu opiskelijoiden edunvalvontaan vaan erilaisten alennusten tarjoamiseen. SAMOKin tavoitteena on, että selvityshenkilön työn kautta löydetään ratkaisu, jolla voidaan turvata opiskelijakuntien talous ja pitkäjänteinen toiminta opiskelijoiden eteen.

“Suomalainen laadukas koulutus nojaa siihen, että opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua koulutuksen kehittämiseen ja korkeakoulun toimintaan. Tämä on mahdollista laadukkaan ja pitkäjänteisen opiskelijakuntatoiminnan avulla; opiskelijakunta vie opiskelijoiden viestiä eteenpäin ja varmistaa, että korkeakoulu kuuntelee opiskelijoita. Ilman riittävää rahoitusta tätä toimintaa ei voida toteuttaa,” varapuheenjohtaja Antti Paunonen toteaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri nimitti tänään Tapio Varmolan selvittämään ratkaisuja opiskelijakuntien rahoitustilanteen ratkaisemiseksi. Selvitystyön on tarkoitus olla valmis huhtikuussa 2022. SAMOK pyrkii tekemään tiivistä yhteistyötä selvityshenkilön kanssa ja varmistamaan, että opiskelijakuntien toiminta ja haasteet otetaan selvitystyössä huomioon  mahdollisimman hyvin.


Lisätietoja:
Oona Löytänen
050 389 1000
oona.loytanen@samok.fi 

Selvityshenkilö:
Tapio Varmola
040 830 4100

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote:
Selvityshenkilö etsimään ratkaisuja AMK-opiskelijakuntien jäsenkadon vaikutuksiin

Kuinka syntyi venäläinen kasvatus? Tuore tietokirja avaa ymmärrystä pedagogiikasta ja Venäjän kansalaisyhteiskunnasta

$
0
0

Kenelle kuuluu kasvatus? Ketä tai mitä varten ihmistä on kasvatettava?  

Sirkka Laihiala-Kankaisen tietokirjassa Venäläisen kasvatuksen historia tarkastellaan venäläistä kasvatusajattelua ja koulutuksen kehitystä tuhannen vuoden pituisena ajanjaksona, joka alkaa 900-luvulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Teos kuvaa kasvatuksen kehitystä ortodoksisesta uskontopedagogiikasta puolue- ja valtiojohtoiseen koulutuspolitiikkaan.  

“Venäläistä kulttuuria on usein luonnehdittu dualistiseksi, kaksijakoiseksi kulttuuriksi, jonka kehitykselle on ominaista vastakkaisten voimien ja tendenssien välinen kamppailu. Kasvatuksen historiassa tämä kulttuurin perusjännite näkyy kahden erilaisen kasvatusperinteen vuorovaikutuksena. Slaavilais-ortodoksinen traditio, joka kiinnittyy vahvasti venäläisen kulttuurin syvärakenteeseen, edustaa venäläisen kasvatusajattelun jatkuvuutta ja arvojen pysyvyyttä. Historiallisesti myöhemmin kehittynyt länsimainen suuntaus sen sijaan on aina haastanut perinteistä kasvatusajattelua ja toiminut koulutuspoliittisten muutosten käynnistäjänä”, Laihiala-Kankainen kertoo. 

Venäläisen kasvatuksen historia tutustuttaa lukijaa kollektiivisen kasvatuksen teoriaan ja kurin estetiikkaan, vapauden euforiaan ja demokratian hillittömyyteen sekä pyrkimyksiin kansallisen konsensuksen löytämiseksi. Yhtenä juonteena tekstissä kulkee valtakulttuurin ja vastakulttuurin välinen ristiriita ja koulutuspoliittiset kamppailut. 

“Pitkä historiallinen perspektiivi antaa mahdollisuuden muutoksen ja jatkuvuuden pohdintaan erilaisissa historiallisissa vaiheissa. Esimerkiksi Neuvostoliiton kasvatus- ja koulutuspolitiikka asettuu osaksi tiettyä jatkumoa, jolla on sekä historialliset edeltäjänsä että vaikutuksensa nyky-Venäjän koulutuksen kehittämiseen”, Laihiala-Kankainen sanoo. 
 
Teos on ensimmäinen Suomessa julkaistu venäjänkielisiin lähteisiin perustuva yleisesitys Venäjän pedagogisesta kulttuurista. Sen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä venäläisen yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja niistä kulttuurisista arvoista, jotka ovat naapurimaamme kasvatus- ja koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjana. Teos antaa lukijalle aineksia myös kansalaisyhteiskunnasta käytävään keskusteluun nykypäivän Venäjällä. 

“Länsimaisen tradition osalta suomalaisen ja venäläisen kasvatuksen historiassa on paljon yhteistä, kun taas slaavilais-ortodoksinen perinne on meille vieras. Siksi suomalaisen lukijan on ehkä vaikea hahmottaa sen vahvaa asemaa nykyisessä kasvatusajattelussa ja Venäjän koulutuspoliittisiin ratkaisuihin vaikuttavana tekijänä. Kirjani päätarkoituksena onkin lisätä venäläisen kulttuurin moniäänisyyden ja omaleimaisuuden ymmärtämistä”, Laihiala-Kankainen sanoo. 

Sirkka Laihiala-Kankainen: Venäläisen kasvatuksen historia 

404 s., Vastapaino 2021 

Kirjailijan yhteystiedot:

sirkka.laihiala@gmail.com 

Arvostelukappaleet: 

mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906 

 

Venäläisen kasvatuksen historia


Samiedun uusi strategia on kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova

$
0
0

Itä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyi Samiedun uuden strategian yksimielisesti kokouksessaan 24.11.2021. Strategia esiteltiin henkilöstölle 8.12. Uusi strategia ohjaa Samiedun toimintaa vuosina 2022–2025.

Samiedun uusi strategia kehittää jatkuvaa oppimista, vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja tarjoaa uusia joustavampia tapoja hankkia ammatillista osaamista. Ajasta ja paikasta riippumattomien sekä eri elämäntilanteisiin sopivien kouluttautumismuotojen tarve ja kysyntä ovat valtakunnallisesti kasvussa. Samiedu kehittää rinnakkain lähiopetusta, verkkokoulutuksia ja työpaikoilla järjestettävää koulutusta, jotta kaikille löytyy sopiva tapa hankkia uusi ammatti tai lisätä osaamistaan.

– Samiedu on ollut uudessa tilanteessa koko ammatillisen koulutuksen reformin ajan vuoden 2018 alusta lähtien. Perinteiset ammatillisen koulutuksen asiakkaat eli nuoret peruskoulunsa päättävät opiskelijat ovat nykyisin selkeä vähemmistö aikuisten opiskelijoiden joukossa seudun väestökehityksestä johtuen. Jo Samiedun edellinen strategia nosti esiin väestörakennehaasteen ja ohjasi muun muassa kehittämään verkossa tapahtuvaa koulutusta, kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen kertoo.

Uudella strategialla luodaan huomisen osaamista ketterästi ja kestävästi yksilöiden ja yritysten hyväksi. Konkreettisena visiona on olla johtava ammatillinen kouluttaja valituissa tutkinnoissa verkossa. Samaan aikaan kuunnellaan entistä tarkemmin paikallisten yritysten toiveita ja autetaan heitä osaajatarpeessaan. Tukea annetaan entistä enemmän myös opiskelijoiden ohjaukseen työpaikoilla.

– Me Samiedussa katsomme vahvasti tulevaisuuteen, uusi strategia on kunnianhimoinen ja eteenpäin suuntautuva. Haluamme olla edelläkävijöiden joukossa kehittämässä ammatillista koulutusta Savonlinnan seudulla ja Suomessa, Mustonen tähdentää.

Missio perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta

Samiedun tehtävä eli missio juontaa juurensa ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä.

Samiedu kehittää ja ylläpitää yksilöiden ammatillista osaamista, vastaa työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä ja jatkuvaa oppimista sekä antaa valmiuksia yrittäjyyteen. Samiedu myös parantaa yksilöiden edellytyksiä menestyä yhteiskunnan jäseninä ja työelämässä.

Samiedu on alueellinen ja kansallinen ammatillinen vaikuttaja, joka kehittää tulevaisuuden osaamista ja elinvoimaa yhteistyöhakuisesti eri verkostoissa, myös kansainvälisesti.

Samiedun arvot ovat ketterä, oppiva, vastuullinen ja asiakaslähtöinen

Arvot ohjaavat Samiedun toimintaa, luovat pohjaa organisaatiokulttuurille ja kertovat, miten samiedulaiset tekevät työnsä.

Arvoilla halutaan kertoa kyvystä reagoida muutoksiin nopeasti ja kehittää koulutuksia ja yhteistyötä uusiin osaamistarpeisiin sekä tarjota opiskelijoille ketteriä tapoja opiskella. Koulutuksissa ja toiminnassa otetaan haltuun uusia teknologioita ja innovaatioita ensimmäisten joukossa tinkimättä opetuksen ja ohjauksen laadusta. Koulutuksissa ja toiminnassa huomioidaan myös kestävän kehityksen periaatteet, sillä parempi huominen on kaikkien vastuulla. Asiakkaan tarpeeseen tai ongelmaan pyritään aina löytämään paras mahdollinen ratkaisu, olipa sitten kyse yksilön osaamisesta tai yrityksen osaamis- ja työvoimatarpeesta.

Päätavoitteista johdetaan tiimeille tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet

Samiedun strategiassa on kuusi päätavoitetta:

  • Varmistamme ammatillisen koulutuksen jatkumisen Samiedun toimesta seutukunnalla.
  • Vastaamme osaajatarpeeseen jatkuvan oppimisen keinoin ja yrittäjyyttä vahvistamalla.
  • Toimimme kehittyvästi eri oppimisympäristöissä varmistaaksemme sujuvan siirtymisen työelämään tai
    jatko-opintoihin.
  • Uudistamme henkilöstön osaamista ja työnsisältöä koko työuran ajan.
  • Vahvistamme osaamista ja tuottavuutta innovatiivisesti uusinta tutkimustietoa ja digitalisaatiota hyödyntäen.
  • Kehitämme toimintaamme ja koulutustuotteitamme vihreän siirtymän periaatteiden mukaisesti.

– Strategiset päätavoitteet ohjaavat meitä kohti visiota. Ne konkretisoituvat tiimikohtaisissa vuosisuunnitelmissa ja henkilöstön kehityskeskusteluissa sekä kehittämishankkeissa. Strategian toteutumiseksi on tärkeää, että samiedulaiset löytävät siitä itsensä ja ottavat sen omakseen, Mustonen sanoo.

Kaikkien yhteinen strategia

Samiedun strategiatyö alkoi keväällä 2021. Prosessiin osallistui henkilöstö, opiskelijoita, yritysyhteistyökumppaneita, koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöt sekä muita sidosryhmiä.

–  Kaikki pääsivät osallistumaan strategian luomiseen osallistumalla kyselyihin, työpajoihin, interaktiivisiin infotilaisuuksiin ja keskusteluihin. Lopputuloksena syntyi yhteinen strategia, johon uskon kaikkien olevan helppo liittyä mukaan. Kevään 2022 aikana strategian omaksumista vahvistetaan henkilöstön strategiatyöpajoissa, opiskelijatapaamisissa sekä kuntavierailuilla jäsenkunnissa, Mustonen kertoo.

Liitteet:

  • Kuva: Tunnelmapala Samiedun uudelta brändivideolta
  • Samiedun strategiadokumentti

Lisätietoja:

Tautitilanne kärjistää päiväkotien sijaispulaa – kaupunki pyytää vanhempia varautumaan poikkeusjärjestelyihin

$
0
0

Rovaniemen kaupungin päiväkodeissa on tällä hetkellä pulaa sijaisista. Flunssakausi sekä lisääntyneet koronatartunnat ja -karanteenit ovat tiukentaneet tilannetta entisestään. 

Osassa päiväkodeista on jouduttu yksittäisinä päivinä pyytämään vanhempia hakemaan lapsensa päiväkodista normaalia aikaisemmin tai pitämään lapsia kotona, mikäli mahdollista. 

Korona- ja flunssatartuntojen lisääntyessä kaupunki voi joutua toimimaan näin aiempaa useammissa päiväkodeissa ja useampina päivinä lyhyelläkin varoitusajalla. Kaupunki pahoittelee tilannetta, ja pyrkii kaikin keinoin turvaamaan päiväkotien toiminnan.

Rovaniemen kaupunki pyrkii kaiken aikaa palkkaamaan lisää henkilökuntaa päiväkoteihin. Sivistyslautakunta perusti 18.11. kymmenen uutta lastenhoitajan tointa. Palkattavat lastenhoitajat kiertävät eri yksiköissä sijaistarpeen mukaan. Rekrytointi on kesken ja valinnat tehdään ennen joulua. Lisäksi kaupunki kouluttaa lastenhoitajia oppisopimuskoulutuksella. Kaupunki on myös vedonnut Lapin yliopistoon, että yliopistoon perustetaan kasvatustieteiden tiedekuntaan varhaiskasvatuksen kandidaatin ja maisterin koulutusohjelma. Näin turvataan paremmin ammattitaitoisten työntekijöiden saantia avoinna oleviin tehtäviin.

Rovaniemen sivistyslautakunta saa asian tiedoksi 16.12. pidettävässä kokouksessa. Kokouksen koko esityslista löytyy kaupungin verkkosivuilta

 

Lisätietoa: 

Tarja Kuoksa, varhaiskasvatuksen palvelualuepäällikkö, tarja.kuoksa(at)rovaniemi.fi, p. 0405783408

Yrittäjyys kiinnostaa korkeakouluopiskelijoita

$
0
0

Yhä useampi korkeakouluopiskelija kokee yrittäjyyden kiinnostavana uravaihtoehtona. Asia selviää sveitsiläisyliopiston laajasta tutkimushankkeesta, jota koordinoi Suomessa LUT-yliopisto.

2010-luvulla alkanut opiskelijoiden yrittäjyys- ja startup-buumi ei näytä laantumisen merkkejä. Yhä useampi korkeakouluopiskelija on kiinnostunut yrittäjyydestä ja kokee yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtona. Tämä selviää vuoden 2021 GUESSS (Global University Entrepreneurial Spirit Students' Survey) -kyselyn tuloksista.

GUESSS on yksi maailman suurimmista opiskelijayrittäjyyden tutkimusprojekteista. Sen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksia ja kokemuksia opiskelujen aikaisesta yrittäjyydestä. Tutkimushanke toteutetaan joka kolmas vuosi, ja sitä johtaa sveitsiläinen St. Gallenin yliopisto. Suomessa hanketta koordinoi LUT-yliopisto.

Vuoden 2021 GUESSS-tutkimus keräsi ennätysmäärän vastauksia. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 260 000 korkeakouluopiskelijaa 58 eri maasta. Suomessa kyselyyn vastasi yli tuhat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vastaajista noin joka neljäs toimii tällä hetkellä yrittäjänä tai suunnittelee oman yrityksen perustamista. Myös oman yrityksen perustaminen viisi vuotta valmistumisen jälkeen on monen opiskelijan haaveissa.

"Yrittäjyyskoulutuksella ja korkeakoulujen yrittäjämäisellä kulttuurilla on suuri vaikutus opiskelijoiden aikomuksiin ja toimintaan. Korkeakoulujen tulee myös luoda positiivista kuvaa yrittäjyydestä niille opiskelijoille, jotka eivät ole siitä kiinnostuneet, sillä yrittäjämäiset taidot ovat nousseet entistä tärkeämmiksi työelämässä", sanoo Suomen GUESSS-hanketta LUT-yliopistossa koordinoinut Katja Lahikainen.

Esimerkiksi LUT-yliopistossa on mahdollista suorittaa maisteritason tutkinto yrittäjyydestä, mikä tarkoittaa joko yrittäjyyden suomenkielistä DI-tutkintoa tai englanninkielistä International Business and Entrepreneurship -tutkintoa kauppatieteissä. Lisäksi kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa sivuaine yrittäjyydestä. LUTilla on myös erittäin aktiivinen opiskelijayrittäjyysjärjestö LUTES.

Opiskelijoita Lahikainen kannustaa hyödyntämään LUTin tarjoamia mahdollisuuksia opintojensa aikana. Kontakteja kannattaa luoda heti opintojen alussa esimerkiksi tekemällä harjoitus- ja opinnäytetöitä yrityksille. Lisäksi erilaiset LUTESin järjestämät tapahtumat tarjoavat hyvät mahdollisuudet verkostoitua yrittäjien ja yrittäjähenkisten opiskelijoiden kanssa.

Lisätietoja:

Katja Lahikainen, tutkijatohtori, LUT-yliopisto, 0400 570603, katja.lahikainen@lut.fi

Timo Pihkala, professori, LUT-yliopisto, 040 541 8512, timo.pihkala@lut.fi

Lisää hankkeesta: https://www.guesssurvey.org/

 

Ylä-Savon talousaluerahaston myöntämät huomionosoitukset 2021

$
0
0

Ylä-Savon talousaluerahasto jakoi 1000 euron tunnustuspalkinnot ja kunniakirjat neljälle Ylä-Savon alueen vaikuttajalle 9.12.2021. Huomionosoituksen vuoden 2021 osalta saivat Savonian yrityspalvelupäällikkö Pentti Halonen, vasta eläkkeelle jäänyt YSAOn ruokapalveluvastaava Pirjo Pellikka, Ponssen tytäryhtiön aluejohtaja Tuomas Pesonen ja YSAOn kone- ja tuotantotekniikka-alan opettaja Miika Vaarasuo. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen kertoi jokaiselle henkilökohtaisesti perusteet palkinnon saamisesta.

Ylä-Savon talousaluerahaston johtokunnan valintaperustelut palkituista:

"Pentti Halonen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoululla teknologia-alan kehittämistehtävissä. Hän on yläsavolaisen teknologia-alan koulutuksen aktiivinen puolestapuhuja ja kehittäjä. Pentti on yksi keskeisiä avainhenkilöitä Ylä-Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittämisessä. Hänet tunnetaan sanavalmiina ja huumorintajuisena yläsavolaisena, jonka työpanos on ollut merkittävässä roolissa alueemme teknologia-alan kehittymisessä."

"Pirjo Pellikka on toiminut Ylä-Savon ammattiopiston pitkäaikaisena ruokapalveluvastaavana Hingunniemessä Kiuruvedellä. Pirjo edisti koko työuransa aikana Ylä-Savon ammattiopiston hyvää mainetta upealla asiakaspalvelulla sekä valmistamalla erityisen herkullista ruokaa niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin myös ulkopuolisille vierailijoille."

"Tuomas Pesonen on Ylä-Savon ammattiopiston entinen opiskelija sekä Ponsse-polun ja ulkomailla työssäoppimisen pioneeri. Hän on rakentanut merkittävän työuran opiskeltuaan YSAOlla koneasentajaksi Ponsse-polkua hyödyntäen. Tuomas on esimerkillinen kaikessa tekemisessään ja luonut positiivista mielikuvaa Ylä-Savon ammattiopistosta sekä koko toimialasta."

"Miika Vaarasuo toimii kone- ja tuotantotekniikka-alan opettajana Ylä-Savon ammattiopistolla. Hänen kiinnostuksensa kohteena on työuransa ajan ollut yritysyhteistyö sekä kotimaassa että ulkomailla. Miika on ollut aktiivinen Ponsse-polun kehittäjä, jossa koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta on saatu kehitettyä merkittävästi Ylä-Savon keskeisellä vientitoimialalla."

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti:

"3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen

Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla."

Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

Lisätietoja
Kari Puumalainen
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori
kari.puumalainen@ysao.fi
040 1778 600

Kuvateksti
Kuvassa vasemmalta Kari Puumalainen, Miika Vaarasuo, Pentti Halonen sekä Pirjo Pellikka. Kuvasta puuttuu Tuomas Pesonen.

Kuva YSAO, Minttu Harju

 

EMBARGO: Per Brahe-priset år 2021 går till Hongbo Zhang / Vuoden 2021 Per Brahe -palkinto Hongbo Zhangille

$
0
0

EMBARGO:


Per Brahe-priset år 2021 går till Hongbo Zhang 

 
Stiftelsen för Åbo Akademi tilldelar biträdande professor vid fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi Hongbo Zhang Per Brahe-priset år 2021. Prissumman på 12 000 euro delas årligen ut till en lovande forskare vars fortsatta arbete vid Åbo Akademi är önskvärt. Priset delas ut i samband med Stiftelsens för Åbo Akademi delegations höstmöte den 9 december kl. 17.00. 
 
– Det är en ära att mitt arbete uppmärksammas på det här sättet. Priset ger mig möjlighet att fortsätta att arbeta hårt och tjäna Åbo Akademi genom att uppnå nya vetenskapliga resultat, säger Zhang. 
 
Hongbo Zhang (f. 1982, Kina) nominerades av fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi. Dekan Patrik Henelius motiverar nomineringen med Zhangs stora potential som gagnar Åbo Akademi forsknings-, utbildnings- samt innovationsmässigt. Henelius nämner även Zhangs samarbetsvilja, kapacitet och mångvetenskaplighet, som överskrider de traditionella forskningsgränserna. 
 
Hongbo Zhang har en multidisciplinär bakgrund: han har forskat inom farmaci, nanoteknik, mikrofluidik, precisionsmedicin samt bioavbildning. Zhang avlade sin doktorsexamen vid Helsingfors universitets farmaceutiska fakultet år 2012, varefter han tillbringade tre år som post doc-forskare vid Harvard University i USA. År 2016 rekryterades Zhang som tenure track-professor till Åbo Akademis strategiska profileringsområde Lösningar för hälsa. Han avancerade från första till andra tenure track-nivån på endast två år och utsågs till biträdande professor år 2018. Den beräknade progressionstiden mellan första och andra nivån är vanligtvis fyra år.  
 
– Jag tycker mycket om atmosfären vid Åbo Akademi och jag har också fått mycket stöd under min tenure track-process. Åbo Akademi och Åbo biovetenskapscentrum har bra infrastruktur och verktyg som underlättar vårt dagliga forskningsarbete, säger Zhang. 
 
Zhang innehar även en gästprofessur vid Shanghai Jiao Tong University. Samarbetet mellan Åbo Akademi och Shanghai Jiao Tong University har resulterat i grundandet av forskningscentret International Research Centre in Advanced Biomedical Materials vid Ruijin Hospital, därifrån doktorander också har antagits till Åbo Akademi.  
 
Tilläggsinformation 
 
Heidi Furu, kommunikatör, Stiftelsen för Åbo Akademi 
050 328 0014 / heidi.furu@stiftelsenabo.fi 
 

** 

 
Vuoden 2021 Per Brahe -palkinto Hongbo Zhangille 

 
Åbo Akademin säätiö myöntää vuoden 2021 Per Brahe -palkinnon Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan apulaisprofessori  Hongbo Zhangille. Palkintorahan summa on 12 000 euroa ja se myönnetään vuosittain lupaavalle tutkijalle, jonka toivotaan jatkavan työtään Åbo Akademissa. Palkinto jaetaan Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan syyskokouksen yhteydessä 9. joulukuuta klo 17.  
 
– On suuri kunnia, että työni saa tämänkaltaisen huomionosoituksen. Palkinto tarjoaa minulle mahdollisuuden jatkaa kovaa työskentelyä ja palvella Åbo Akademita hankkimalla lisää tieteellisiä tuloksia, sanoo Zhang. 
 
Hongbo Zhang (s. 1982, Kiina) asetettiin ehdolle Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan toimesta. Dekaani Patrik Henelius perusteli Zhangin ehdolle asettamista hänen suurella potentiaalillaan, josta Åbo Akademi hyötyy tieteen, koulutuksen ja innovaation näkökulmista. Lisäksi Henelius viittasi Zhangin yhteistyöhalukkuuteen, kyvykkyyteen sekä monitieteiseen osaamiseen, joka ylittää perinteiset tutkimusalojen rajat.   
 
Hongbo Zhangin tausta on monitieteinen – hän on tehnyt tutkimusta niin farmasian, nanoteknologian, mikrofluidistiikan kuin täsmälääketieteen ja biokuvantamisen aloilla. Zhang suoritti tohtorintutkintonsa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa vuonna 2012, jonka jälkeen hän toimi kolme vuotta postdoc-tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 hänet rekrytoitiin tenure track -professoriksi Åbo Akademin strategiseen profiloitumisalaan Terveyteen liittyvät ratkaisut. Hongbo Zhang eteni ensimmäiseltä tenure track -tasolta toiselle tasolle vain kahdessa vuodessa ja hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi vuonna 2018. Tavallisesti arvioitu etenemisaika ensimmäisen ja toisen tason välillä on neljä vuotta. 
 
– Pidän todella paljon Åbo Akademin ilmapiiristä ja olen saanut paljon tukea esimerkiksi tenure track -prosessini aikana. Lisäksi Åbo Akademilla ja Turun biotiedekeskuksella on hyvä infrastruktuuri ja hyvät välineet, jotka tekevät päivittäisestä tutkimustyöstämme helpompaa, Zhang kertoo.  
 
Hongbo Zhang on lisäksi työskennellyt koulutusviennin parissa. Hän toimii vierailevana professorina Shanghai Jiao Tong Universityssä, joka lukeutuu Kiinan 10 parhaan yliopiston joukkoon. Åbo Akademin ja Shanghai Jiao Tong Universityn yhteistyön tuloksena on Ruijin sairaalaan perustettu tutkimuskeskus International Research Center in Advanced Biomedical Materials, josta jatko-opiskelijoita on hyväksytty tohtorikoulutettaviksi myös Åbo Akademihin.  

 
Lisätiedot 
 
Heidi Furu, viestintäsuunnittelija, Åbo Akademin säätiö 
050 328 0014 / heidi.furu@stiftelsenabo.fi 

Viewing all 16687 articles
Browse latest View live