Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16497 articles
Browse latest View live

Per Brahe-priset år 2021 går till Hongbo Zhang / Vuoden 2021 Per Brahe -palkinto Hongbo Zhangille

$
0
0

Per Brahe-priset år 2021 går till Hongbo Zhang 

 
Stiftelsen för Åbo Akademi tilldelar biträdande professor vid fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi Hongbo Zhang Per Brahe-priset år 2021. Prissumman på 12 000 euro delas årligen ut till en lovande forskare vars fortsatta arbete vid Åbo Akademi är önskvärt. Priset delas ut i samband med Stiftelsens för Åbo Akademi delegations höstmöte den 9 december kl. 17.00. 
 
– Det är en ära att mitt arbete uppmärksammas på det här sättet. Priset ger mig möjlighet att fortsätta att arbeta hårt och tjäna Åbo Akademi genom att uppnå nya vetenskapliga resultat, säger Zhang. 
 
Hongbo Zhang (f. 1982, Kina) nominerades av fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi. Dekan Patrik Henelius motiverar nomineringen med Zhangs stora potential som gagnar Åbo Akademi forsknings-, utbildnings- samt innovationsmässigt. Henelius nämner även Zhangs samarbetsvilja, kapacitet och mångvetenskaplighet, som överskrider de traditionella forskningsgränserna. 
 
Hongbo Zhang har en multidisciplinär bakgrund: han har forskat inom farmaci, nanoteknik, mikrofluidik, precisionsmedicin samt bioavbildning. Zhang avlade sin doktorsexamen vid Helsingfors universitets farmaceutiska fakultet år 2012, varefter han tillbringade tre år som post doc-forskare vid Harvard University i USA. År 2016 rekryterades Zhang som tenure track-professor till Åbo Akademis strategiska profileringsområde Lösningar för hälsa. Han avancerade från första till andra tenure track-nivån på endast två år och utsågs till biträdande professor år 2018. Den beräknade progressionstiden mellan första och andra nivån är vanligtvis fyra år.  
 
– Jag tycker mycket om atmosfären vid Åbo Akademi och jag har också fått mycket stöd under min tenure track-process. Åbo Akademi och Åbo biovetenskapscentrum har bra infrastruktur och verktyg som underlättar vårt dagliga forskningsarbete, säger Zhang. 
 
Zhang innehar även en gästprofessur vid Shanghai Jiao Tong University. Samarbetet mellan Åbo Akademi och Shanghai Jiao Tong University har resulterat i grundandet av forskningscentret International Research Centre in Advanced Biomedical Materials vid Ruijin Hospital, därifrån doktorander också har antagits till Åbo Akademi.  
 
Tilläggsinformation 
 
Heidi Furu, kommunikatör, Stiftelsen för Åbo Akademi 
050 328 0014 / heidi.furu@stiftelsenabo.fi 
 

** 

 
Vuoden 2021 Per Brahe -palkinto Hongbo Zhangille 

 
Åbo Akademin säätiö myöntää vuoden 2021 Per Brahe -palkinnon Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan apulaisprofessori  Hongbo Zhangille. Palkintorahan summa on 12 000 euroa ja se myönnetään vuosittain lupaavalle tutkijalle, jonka toivotaan jatkavan työtään Åbo Akademissa. Palkinto jaetaan Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan syyskokouksen yhteydessä 9. joulukuuta klo 17.  
 
– On suuri kunnia, että työni saa tämänkaltaisen huomionosoituksen. Palkinto tarjoaa minulle mahdollisuuden jatkaa kovaa työskentelyä ja palvella Åbo Akademita hankkimalla lisää tieteellisiä tuloksia, sanoo Zhang. 
 
Hongbo Zhang (s. 1982, Kiina) asetettiin ehdolle Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan toimesta. Dekaani Patrik Henelius perusteli Zhangin ehdolle asettamista hänen suurella potentiaalillaan, josta Åbo Akademi hyötyy tieteen, koulutuksen ja innovaation näkökulmista. Lisäksi Henelius viittasi Zhangin yhteistyöhalukkuuteen, kyvykkyyteen sekä monitieteiseen osaamiseen, joka ylittää perinteiset tutkimusalojen rajat.   
 
Hongbo Zhangin tausta on monitieteinen – hän on tehnyt tutkimusta niin farmasian, nanoteknologian, mikrofluidistiikan kuin täsmälääketieteen ja biokuvantamisen aloilla. Zhang suoritti tohtorintutkintonsa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa vuonna 2012, jonka jälkeen hän toimi kolme vuotta postdoc-tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 hänet rekrytoitiin tenure track -professoriksi Åbo Akademin strategiseen profiloitumisalaan Terveyteen liittyvät ratkaisut. Hongbo Zhang eteni ensimmäiseltä tenure track -tasolta toiselle tasolle vain kahdessa vuodessa ja hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi vuonna 2018. Tavallisesti arvioitu etenemisaika ensimmäisen ja toisen tason välillä on neljä vuotta. 
 
– Pidän todella paljon Åbo Akademin ilmapiiristä ja olen saanut paljon tukea esimerkiksi tenure track -prosessini aikana. Lisäksi Åbo Akademilla ja Turun biotiedekeskuksella on hyvä infrastruktuuri ja hyvät välineet, jotka tekevät päivittäisestä tutkimustyöstämme helpompaa, Zhang kertoo.  
 
Hongbo Zhang on lisäksi työskennellyt koulutusviennin parissa. Hän toimii vierailevana professorina Shanghai Jiao Tong Universityssä, joka lukeutuu Kiinan 10 parhaan yliopiston joukkoon. Åbo Akademin ja Shanghai Jiao Tong Universityn yhteistyön tuloksena on Ruijin sairaalaan perustettu tutkimuskeskus International Research Center in Advanced Biomedical Materials, josta jatko-opiskelijoita on hyväksytty tohtorikoulutettaviksi myös Åbo Akademihin.  

 
Lisätiedot 
 
Heidi Furu, viestintäsuunnittelija, Åbo Akademin säätiö 
050 328 0014 / heidi.furu@stiftelsenabo.fi 


Monikulttuuristen järjestöjen digitalisaatio | MoniDigi-kartoitus | Julkaisutilaisuus 14.12.

$
0
0

Monikulttuuristen järjestöjen digitalisaatio | Maahan muuttaneiden digitalisaation tilanne

Moniheli Ry:n DigiUp-hankkeessa selvitimme monikulttuuristen järjestöjen digitalisaatiota, digiosaamista, viestintää ja digitukea. MoniDigi-kartoituksen avulla tuomme maahan muuttaneiden näkökulmaa näkyväksi osaksi yhteiskunnan digitalisaatiota ja kehitystä. Tilaisuudessa esitellään kartoituksen tuloksia ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Ohjelma:

14.00-14.05 Alkusanat, DigiUp-hanke

14.05-14.15 Puheenvuoro, Moniheli ry:n toiminnanjohtaja, Abdirahim Hussein

14.15-15.15 Kartoituksen tuloksien esittely, DigiUp-hanke 

15.15-15.30 Aika kysymyksiin ja kommentteihin ja palaute

Aika: 14.12. klo 14-15.30

Paikka: Zoom. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumapäivää.

Ilmoittautuminen: https://fi.surveymonkey.com/r/julkaisutilaisuus-1412  

DigiUp on Monihelin kolmivuotinen (2021-2023) STEA-rahoitteinen hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa monikulttuuristen järjestöjen digiosaamista ja pidämme huolen, että digituen kehittämistyössä huomioidaan myös monikulttuuriset järjestöt sekä maahan muuttaneet paremmin.


Lisätietoja julkaisusta: https://moniheli.fi/tapahtuma/digiup-monidigi-kartoitus-julkaisu-tilaisuus-2021/
Lisätietoa hankkeesta: https://moniheli.fi/teemat/digitalisaatio/ 

Suomen tietokirjailijoiden syksyn apurahat on jaettu - Apurahoja jaettiin korona-ajan takia poikkeuksellisen paljon

$
0
0

Suomen tietokirjailijat ry jakoi syksyllä 2021 apurahoina 2 155 700 euroa yhteensä 541 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksia lähetettiin syksyn haussa yhteensä 811.

”Apurahoja jaettiin ennätysmäärä. Halusimme huomioida korona-ajan aiheuttamat vaikeudet tietokirjailijoille jakamalla tänä syksynä tavanomaista enemmän apurahoja”, kertoo Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja ja apurahatoimikunnan sihteeri Sanna Haanpää.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Juhana Aunesluoma, Kristiina Holm, Kai Myrberg, Riitta Raatikainen sekä sihteerinä yhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistyksen hallitus teki päätöksen apurahansaajista kokouksessaan 9. joulukuuta 2021.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Katso apurahansaajat: www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/apurahat/myonnetyt-apurahat/syksyn-apurahat

Lisätietoja:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Sanna Haanpää | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 5290 626 | www.suomentietokirjailijat.fi

Lappeenrantalaislähtöinen yrittäjä Teemu Aho lahjoittaa LUT-yliopiston varainhankintaan jo kolmatta kertaa

$
0
0

Lappeenrantalaislähtöinen yrittäjä Teemu Aho lahjoittaa LUTille 100 000 euroa. Lahjoitus tekee hänestä kumulatiivisesti suurimman yksityishenkilölahjoittajan yliopiston varainhankintakampanjoissa.

Pitkän linjan yrittäjä Teemu Aho lahjoittaa 100 000 euroa LUT-yliopistolle. Hän on tukenut LUTia kaikissa kolmessa varainkeruukampanjassa yhteensä 650 000 eurolla. Se tekee Ahosta kumulatiivisesti suurimman yksityishenkilölahjoittajan.

”Olen seurannut ylpeänä LUTin menestystä, ennakkoluulotonta toimintaa ja rohkeaa asennetta. Toivon, että lahjoituksen voimin syntyisi entistäkin tiuhemmin uusia startupien menestystarinoita. Potentiaalia on nähtyä enemmän”, Teemu Aho kertoo.

Aho on työskennellyt 1970- ja 1980-luvulla LUT-yliopiston laskentatoimen lehtorina, professorina ja osaston johtajana ennen ryhtymistään täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Hän vaikuttaa edelleen yliopiston dosenttina. 

Suomalaisyliopistojen varainkeruukampanja jatkuu ensi kesään

Suomalaisyliopistoissa on käynnissä vastinrahallinen varainhankintakampanja, jonka perusteella Suomen valtio pääomittaa yliopistoja. Kampanjan aikana jokainen lahjoitettu euro voi tuottaa yliopistoille jopa 2,5 euroa valtion vastinrahaa. Keräysaika jatkuu 30.6.2022 asti.

”Lahjoitukseni ovat ikään kuin kalavelkojen maksua: olen saanut elämäni aikana LUTilta paljon. Juuri nyt on sopiva hetki lahjoittaa, koska lahjoituksen päälle tulee merkittävä määrä valtion vastinrahaa”, Aho jatkaa. 

”Teemu Ahon tuki LUT-yliopistolle on aivan poikkeuksellista. En voi kyllin kiittää pitkäaikaista tukijaamme ja puolestapuhujaamme hänen merkittävästä panoksestaan yliopiston tulevaisuuden hyväksi”, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Varainhankintakampanjaan voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Lahjoitus osoitetaan useimmiten LUT-yliopiston yleiseen toimintaan. Vähintään 10 000 euron lahjoituksissa lahjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lahjoitus valitsemalleen koulutusalalle eli joko tekniikkaan tai kauppatieteeseen.

Lisätietoja:

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto, Juha-Matti.Saksa@lut.fi, 0400 166 659
Teemu Aho, yrittäjä, teemu.hannes.aho@gmail.com

Teemu Ahon henkilöhaastattelu: Teemu Aho on arvonmäärityksen pioneeri, joka arvostaa luontoa, terveyttä ja rohkeaa etukenoa
Varainhankintakampanja: LUT-yliopiston varainhankintakampanja 2020–2022

Attendo ja Samiedu hakevat lähihoitajaopiskelijoita oppisopimuskoulutukseen

$
0
0

Valtakunnallisesti hoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita tarjoava Attendo ja Ammattiopisto Samiedu tekevät yhteistyötä lähihoitajien kouluttamiseksi ja rekrytoimiseksi Attendolle. Lähihoitajan oppisopimuspaikkoja on tarjolla 15 opiskelijalle. Opiskelijat ovat työsuhteessa Attendoon ja saavat koulutuksen ajalta palkkaa. Valmistuttuaan opiskelijan on mahdollista työllistyä Attendolle vakituiseen tehtävään.

Oppisopimuspaikat sijaitsevat Attendon yksiköissä Savonlinnassa, Kerimäellä ja Sulkavalla.

– Haemme oppisopimusopiskelijoita ikäihmisten ja vammaispalveluiden yksiköihin. Opiskelujen aikana on mahdollisuus tutustua useampaan toimipisteeseemme. Oppisopimus on nykyaikainen ja joustava tapa hankkia lähihoitajan ammattitaito. Alan työllisyysnäkymät näyttävät tulevaisuudessa hyvältä, Attendon rekrytointikoordinaattori Hanna Gök kertoo.

Koulutukseen haetaan Attendon verkkosivuilta osoitteesta ura.attendo.fi. Haku on avoinna 7.1.2022 asti.

Attendo kutsuu soveltuvat hakijat haastatteluun, jonka jälkeen heidät ohjataan Samiedun soveltuvuusarviointiin. Koulutukseen valituille laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma, jossa huomioidaan opiskelijan aikaisempi kokemus ja osaaminen sekä suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarpeitaan vastaava opintopolku.

Oppisopimusopiskelija oppii työtehtäviä ja taitoja ammattitaitovaatimusten mukaisesti Attendon työpaikkaohjaajan ja Samiedun opettajan ohjauksessa työpaikalla. Samiedulta oppisopimusopiskelijoiden tukena on myös uusi taitovalmentaja, joka toimii opiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen apuna opastaen ja neuvoen työtehtäviin perehdyttämisessä ja työtehtävien suorittamisessa.

– Ammattitaitoisen ja lähihoitajan työkokemuksen omaavan taitovalmentajan työpanoksen turvin voimme varmistaa, että oppisopimusopiskelijat saavat koko opintojensa aikana ja tutkinnon osien eri vaiheissa riittävästi ohjausta ja työmenetelmiin perehdytystä tietopuolisen opetuksen lisäksi, hyvinvointi- ja liiketoiminta-alojen tiimipäällikkö Vesa Väänänen Samiedusta sanoo.

Tietopuolisia lähiopetuspäiviä toteutetaan tutkinnon osasta riippuen 2–4 päivänä kuukaudessa. Muu opetus ja oppiminen tapahtuu työpaikalla työtehtäviä suorittaen. Opiskelija voi valita osaamisalakseen ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen, sairaanhoidon ja huolenpidon tai vammaistyön. Opintojen kokonaiskesto on aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta riippuen keskimäärin 1,5–2,5 vuotta.

Kuva: Attendon ja Samiedun yhteistyössä toteuttamassa oppisopimuskoulutuksessa on paikkoja 15 opiskelijalle.

Lisätietoja:

  • Hakulomake
  • Koulutuksen sisältö
  • Attendo: Hanna Gök, rekrytointikoordinaattori, puh. 044 494 0302, hanna.gok@attendo.fi
  • Samiedu: Vesa Väänänen, tiimipäällikkö, hyvinvointi ja liiketoiminta, puh. 044 550 6579, vesa.vaananen@samiedu.fi

Yliopiston väistyvä hallitus haastaa lahjoittamaan Vaasan yliopistolle

$
0
0

Haastekampanja Vaasan yliopisto tueksi sai näyttävän avauksen, kun Vaasan yliopiston hallitus lahjoitti toimikauden päättymisensä kunniaksi 13 200 euroa yliopiston käynnissä olevaan varainhankintakampanjaan. Samalla hallitus päätti haastaa muutkin mukaan tukemaan Vaasan yliopistoa lahjoittamalla tai puhumalla varainhankintakampanjan puolesta.

Vaasan yliopiston hallitus haastaa:

  • Vaasan yliopiston uuden hallituksen ja yliopistokollegion
  • Vaasan yliopiston henkilökunnan
  • Vaasan yliopiston opiskelijat

Hallitus haastaa heidät lahjoittamaan tai kertomaan varainhankintakampanjasta perheelle, ystäville ja työkavereille, lobbaamalla yliopiston puolesta sekä antamalla vinkkejä, ketä kannattaisi lähestyä.

– Vaikka hallituksen jäseninä me teemme luonnollisesti töitä yliopiston hyväksi, lahjoitus on osoitus siitä, että paikka hallituksessa on ollut meille enemmän kuin vain työtä. Haluamme omalta osaltamme olla vaikuttamassa siihen, että Vaasan yliopiston itsenäinen asema säilyy myös tulevaisuudessa. Nyt kun meidän hallituskautemme on päättymässä, vetovastuu myös varainhankinnasta siirtyy uudelle hallitukselle – kiitämme kaikkia osapuolia kuluneista vuosista ja toivomme mitä parhainta menestystä uudelle hallitukselle, sanoo Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm.

Vaasan yliopiston menestys perustuu oman tuloksellisuuden rinnalla yhä enemmän alumnien, ystävien ja tukijoiden panokselle. Polut menestykseen rakennetaan yhteistyöllä. Lahjoituksina kerätyt varat kartoittavat pääomaa, ja sen tuotot Vaasan yliopisto suuntaa tutkimuksen ja sen vaikuttavuuden sekä koulutuksen kehittämiseen.

Pienikin lahjoitussumma on merkittävä. Jokainen 30.6.2022 mennessä Vaasan yliopistolle lahjoitettu euro voi tuottaa valtion vastinrahaa jopa 2,5 euroa. Yksityiset lahjoitukset voi vähentää ansiotuloverotuksessa, kun lahjoituksen määrä on 850–500 000 euroa, yhteisöillä 850–250 000 euroa.

Lahjoittaminen on helppoa. Löydät ohjeet verkkosivuiltamme: uwasa.fi/varainhankinta.

Lisätietoja varainhankintakampanjasta:
Yhteysjohtaja Harry Linnarinne, harry.linnarinne@uwasa.fi, p. 029 449 8705

Konsttestarna fortsätter – åttondeklassarna får uppleva konst även under läsåret 2022–2023

$
0
0

Konsttestarna fortsätter – åttondeklassarna får uppleva konst även under läsåret 2022–2023

Det största kulturfostransprogrammet i Finlands historia, Konsttestarna, kommer att fortsätta även under läsåret 2022–2023. Suomen Kulttuurirahasto och Svenska Kulturfonden fortsätter finansiera programmet så att det kan bli så omfattande som möjligt under coronapandemin. Även riksdagen kommer att bevilja det en delfinansiering på 1,35 miljoner euro.

Det riksomfattande programmet som började 2017 har årligen låtit 60 000 åttondeklassare med lärare njuta av bland annat opera, bildkonst och teater. ”Vi är verkligen glada att också den nästa åldersklassen kan gå på konstbesök”, sammanfattar Konsttestarnas chef Joonas Keskinen från Förbundet för barnkulturcenter i Finland.

Skolor erbjuds färdiga resor med konstbesök. I resorna ingår förutom besöket även för- och efterarbete som fördjupar konstupplevelserna. Efter ett besök bedömer eleverna konstupplevelserna med en app som skapats för dem. Vem som helst kan gå och läsa elevernas bedömningar på Konsttestarnas webbsidor.

Blir en bestående del av grundskolan

Det är Förbundet för barnkulturcenter i Finland som sköter Konsttestarnas verksamhet i praktiken. Till pågående läsårs program anmäldes rekordmånga deltagare, nästan 68 000 elever och lärare. Det finns en stark vilja att göra konsttestarna till en bestående del av den finländska grundskolan.

”Alla unga förtjänar estetiska upplevelser och möjlighet att njuta av konst. Nya publiker är av stor betydelse även för finländska konstnärer som för närvarande funderar hur man kunde få kulturlivet i Finland att frodas även efter coronapandemin”, konstaterar Keskinen.

Niondeklassare som kulturkritiker

Under vårterminen 2022 erbjuder Konsttestarna förutom åttondeklassarna också alla de 51 000 elever, som nu är niondeklassare och som under förra läsåret på grund av pandemin blev utan besök, en konstupplevelse antingen på distans eller på konstinstitutionerna tillsammans med deras lärare.

”I bästa fall blir det alltså 119 000 högstadieelever och lärare som får besöka konstinstitutioner i vår. Via en extra ansökan har vi utvidgat våra program med flera fina distansupplevelser som kan komplettera vårens besöksverksamhet. Samtidigt vill vi hitta nya sätt att göra konstupplevelser tillgängliga även i undantagstider”, berättar Keskinen.

Jämlik konst

”Konst- och kulturupplevelser kan tilltala vem som helst oavsett bostadsort eller socioekonomisk bakgrund. Därför vill vi fortsätta vårt arbete för att varje ung finländare ska ha samma möjlighet att bekanta sig med konsten och besöka konstutställningar”, konstaterar Suomen Kulttuurirahastos överombud Antti Arjava.

”Just på grund av jämlikhet är det väsentligt att konsttestning sker inom ramen för grundskolan. Utan ett nationellt program har de flesta kommuner och skolor i Finland tyvärr ingen ekonomisk möjlighet att ordna konstexkursioner eller andra klassutflykter för eleverna. Det är därför som Konsttestarna existerar”, fortsätter Svenska Kulturfondens verkställande direktör Sören Lillkung.

I december och januari kan man ansöka om Konsttestarnas nya konstbesök. Alla konstorganisationer med rättshandlingsförmåga kan ansöka. Skolorna kan anmäla sig i januari och februari 2022.

Information:

Chef Joonas Keskinen / Verksamheten Konsttestarna
joonas.keskinen@taidetestaajat.fi tfn 044 978 4893

Överombud Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto
antti.arjava@skr.fi

Verkställande direktör Sören Lillkung / Svenska Kulturfonden
soren.lillkung@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Bildbanken: taidetestaajat.kuvat.fi

Taidetestaajat jatkuu – kasiluokkalaiset pääsevät kokemaan taidetta myös lukuvuonna 2022–2023

$
0
0

Taidetestaajat jatkuu – kasiluokkalaiset pääsevät kokemaan taidetta myös lukuvuonna 2022–2023

Suomen historian suurin kulttuurikasvatusohjelma, Taidetestaajat, saa jatkoa myös lukuvuonna 2022–2023. Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden jatkavat ohjelman rahoittamista, jotta se voi toteutua niin laajasti kuin se koronapandemian oloissa on mahdollista. Myös eduskunta on myöntämässä sille 1,35 miljoonan euron osarahoituksen.

Vuonna 2017 alkanut valtakunnallinen ohjelma on vienyt lukuvuosittain noin 60 000 kahdeksasluokkalaista opettajineen muun muassa oopperan, kuvataiteen ja teatterin pariin. ”Olemme todella iloisia, että seuraavakin ikäluokka pääsee taidevierailulle”, kiteyttää Taidetestaajien päällikkö Joonas Keskinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

Kouluille tarjotaan valmiit taidevierailumatkat, joihin kuuluvat varsinaisen vierailun lisäksi taidekokemusta syventävät ennakko- ja jälkitehtävät eli etkot ja jatkot. Vierailun jälkeen nuoret myös arvioivat kokemansa taide-elämyksen heitä varten luodulla sovelluksella. Nuorten taidearvioita voi kuka tahansa käydä lukemassa Taidetestaajien nettisivuilta.

Pysyväksi osaksi peruskoulua

Taidetestaajat-toiminnan käytännön järjestelyistä vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Kuluvalle lukuvuodelle mukaan ilmoitettiin ennätysmäärä osallistujia, lähes 68 000 nuorta ja opettajaa. Tahtotila saada Taidetestaajat pysyväksi osaksi suomalaista peruskoulua on vahva.

”Kaikki nuoret ansaitsevat esteettisiä kokemuksia ja pääsyn taiteen äärelle. Uusilla yleisöillä on suuri merkitys myös suomalaiselle taidekentälle, joka parhaillaan pohtii, miten onnistutaan turvaamaan laadukas kulttuurielämä Suomessa vielä koronan jälkeenkin”, Keskinen toteaa.

Ysit kulttuurikriitikkoina

Kevätlukukaudella 2022 Taidetestaajat tarjoaa kahdeksasluokkalaisten lisäksi kaikille viime lukuvuonna koronan vuoksi vierailutta jääneille noin 51 000 nykyiselle yhdeksäsluokkalaiselle opettajineen taide-elämyksen joko etänä tai paikan päällä taidelaitoksissa.

”Parhaassa tapauksessa saattelemme siis ensi keväänä noin 119 000 yläkoululaista ja valvojaa taiteen äärelle. Saimme ylimääräisen haun kautta ohjelmistoomme useita upeita etäelämyskokonaisuuksia, joiden avulla voimme täydentää kevään vierailutoimintaa. Samalla etsimme uusia keinoja tehdä taiteesta saavutettavaa myös poikkeusoloissa”, Keskinen kertoo.

Tasa-arvoista taidetta

”Taide- ja kulttuurielämykset voivat puhutella ketä tahansa hänen asuinpaikastaan ja sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Siksi haluamme jatkaa työtä sen eteen, että jokaisella suomalaisella nuorella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus tutustua taiteeseen ja tulla nähdyksi taiteen yleisönä”, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

”Juuri tasa-arvon vuoksi on oleellista, että taidetestaus tapahtuu peruskoulun puitteissa. Valitettavasti suurimmalla osalla Suomen kunnista ja kouluista ei ilman kansallista ohjelmaa ole taloudellista mahdollisuutta viedä oppilaita taideretkille tai muillekaan luokkaretkille. Tämän takia Taidetestaajat on olemassa”, jatkaa Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Taidetestaajien uusien vierailukohteiden haku on avoinna joulu-tammikuussa. Mukaan voivat hakea kaikki oikeuskelpoiset taideorganisaatiot. Koulujen ilmoittautuminen järjestetään tammi-helmikuussa 2022.

Lisätiedot:

Päällikkö Joonas Keskinen / Taidetestaajat-toiminta
joonas.keskinen@taidetestaajat.fi, puh. 044 978 4893

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto
antti.arjava@skr.fi

Toimitusjohtaja Sören Lillkung / Svenska kulturfonden
soren.lillkung@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Kuvapankki: taidetestaajat.kuvat.fi


Xamkin valmistumisjuhlissa esiintyy Aksel Kankaanranta

$
0
0


Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjestää kaikki neljä kampustaan (Savonlinna, Mikkeli, Kouvola, Kotka) yhdistävät valmistumisjuhlat virtuaalisena live-lähetyksenä maanantaina 20. joulukuuta. Musiikkivieraana juhlassa on Voice of Finland -ohjelmasta ja Uuden Musiikin Kilpailusta tuttu Aksel Kankaanranta. Juhlan juontaa Suvi Koivusalo.   

Juhlan aloittaa rehtori Heikki Saastamoisen puhe, ja puheenvuoroja pitävät myös eri aloilta valmistuvat opiskelijat. Työelämän terveiset juhlaan tuo ohjelmistorobotiikka- ja tekoälyliiketoiminnan johtaja Matias Tiala Staria Oy:stä. Juhlassa julkistetaan myös Xamkin Vuoden alumni 2021.  

Kaikelle yleisölle avoin lähetys verkossa alkaa juhlapäivänä klo 13.00, kesto on noin 45 minuuttia. Verkossa on myös nähtävillä valmistuvien ja stipendin saajien nimet sekä valmistuvien juhlatunnelmia sosiaalisesta mediasta poimittuna. Valmistuville voi lähettää terveisiä ja onnitteluita ennen lähetystä ja lähetyksen aikana. Lisätiedot juhlasta ovat osoitteessa https://www.xamk.fi/valmistumisjuhlat/ Lähetyksestä tulee myös tallenne. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin valmistumisjuhla 
Aika: maanantai 20.12. klo 13 
Paikka: online-tapahtuma, https://www.xamk.fi/valmistumisjuhlat/ 
 

 *****  

Lisätietoja: Riikka Harmaala (sisällöntuottaja), riikka.harmaala@xamk.fi, p. 050 439 8101 

Valmistuvista opiskelijoista haastateltavaksi on lupautunut yhteisöpedagogiksi valmistuva Julius Piironen, jonka yhteystiedot saa pyydettäessä. 

Valmistuvien opiskelijoiden nimet toimitamme medialle 15.12. ja ne ovat julkaisuvapaita ma 20.12. klo 00.00.   

Vuoden alumni -valinnasta tiedotamme erikseen. 

 

Varte Lappeenranta urakoi Saimaan ammattiopisto Sampolle uudisrakennuksen

$
0
0

Varte Lappeenranta Oy ja Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä ovat allekirjoittaneet 10.12.2021 urakkasopimuksen koskien Saimaan ammattiopisto Sampon Porak uudisrakennushanketta. Saimaan ammattiopisto Sampon ylläpitäjänä toimii Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kyseessä on euroissa mitattuna  koulutuskuntayhtymän suurin uudisrakennushanke.

Sampon uudisrakennushanke Porak rakennetaan osoitteeseen Pohjolankatu 12, 53100 Lappeenranta. Kohde käsittää yhteensä 5 040 m² kokoisen laajennusosan ja 112 m² peruskorjausosion ja pihajärjestelyt. Tulevan uudisosan kohdalta on jo vanha rakennus purettu pois kesällä 2021. Rakennusurakan veroton arvo on noin 9 M€ ja urakkamuoto on jaettu-urakka.

Olemme hyvin tyytyväisiä, että voitimme tämän tiukan kilpailu-urakan. Saatu lisäaika tarjouksen laskennalle mahdollisti, että saimme varmistettua kriittisten toimitusten aikataulut ja pääsevät aloittamaan työt varmistetulla aikataululla.  Oppilaitoksen kanssa teemme yhteistyötä tarjoamalla kohteeseen harjoittelupaikkoja. Kohdetta tulee vetämään ammattitaitoinen ja kokenut joukkueemme” kertoo Varte Lappeenrannan toimitusjohtaja Seppo Tokkola.

Uusiin tiloihin tulee henkilötiloja, ruokailutilat sekä tiloja yhteisten aineiden opetusta varten. Olemme tyytyväisiä, että pystyimme tekemään rakentamista koskevat päätökset kilpailutuksen jälkeen” totesi kuntayhtymän johtaja Antti Lehmusvaara.

Työt käynnistyvät tontilla maanrakennustöillä helmikuussa 2022 ja kohde valmistuu 2023 toukokuussa.

 

Lisätietoja

Varte Lappeenranta, Seppo Tokkola, toimitusjohtaja, p. 0407499166, seppo.tokkola@varte.fi

Tanssin joulunäytös kuljettaa katsojaa erilaisiin juhlateemoihin

$
0
0

Gradian tanssin perusopetuksen JUHLAT! -joulunäytökset juhlistavat montaa asiaa: esiintymistä, yhdessä tekemistä, Suomalaisen musiikkikampuksen uutta Siltasalia ja ennen kaikkea tanssia itseään. Näytökset tarjoavat eri-ikäisille tanssijoille mahdollisuuden esiintyä näyttämöllä yleisölle. Joulunäytökset ovat lauantaina 18.12.2021 klo 15.00 ja 17.30 sekä sunnuntaina 19.12.2021 klo 15.00 ja 17.30 Suomalaisen musiikkikampuksen Siltasalissa (Pitkäkatu 18–22, Jyväskylä).

Tanssinopettaja Elina Wuethrich kertoo, että moni lapsi ja nuori on aloittanut koronatilanteessa uuden harrastuksen esittävän taiteen parissa. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi moni on kuitenkin jäänyt vaille kokemusta esiintymisestä näyttämöllä yleisölle. Hänen mukaansa myös kokeneet esiintyjät odottavat näyttämölle pääsyä ja esiintymistä pitkän tauon jälkeen.

”Kulisseissa jännittäminen, näyttämövaloissa tanssiminen ja yleisön kiitosten vastaanottaminen on yksi tärkeimmistä ja inspiroivimmista kokemuksista nuorelle tanssijalle. Se syventää ymmärrystä tanssista taiteenlajina ja tukee jokaisen omaa esiintyjyyttä”, Wuethrich kuvailee näytösten merkitystä tanssijoille.

Juhlat! -joulunäytökset kuljettavat katsojan erilaisten juhlateemojen pariin ja sitä kautta myös erilaisiin elämän hetkiin ja tunnelmiin – kiertämättä myöskään tummempia sävyjä. Siltasalin näyttämön valloittaa suuri joukko eri-ikäisiä tanssijoita tarjoten huikean kattauksen tanssin iloa, taitoa, tunnetta ja ilmaisuvoimaa. Yhdessä näytöksessä esiintyjiä on yli 200. Joulunäytösten kesto on noin 80 minuuttia.

Tanssin joulunäytös on myös monialaisen yhteistyön tulos. Esimerkiksi joulunäytöksen valoista, taustaprojisoinneista ja striimauksesta vastaavat Gradia Jyväskylän media-alan opiskelijat.

Näytösten liput (8 euroa) ovat myynnissä vain ennakkoon Ticketmasterissa. Joulunäytökset ovat katsottavissa myös suorina lähetyksinä Gradian verkkosivuilla gradia.fi/tanssinaytokset.

Joulunäytösten yleisöltä tarkistetaan koronapassit. Kaikkien yli 16-vuotiaiden katsojien tulee esittää voimassa oleva koronapassi ja henkilöllisyystodistus. Tilaisuuksissa on vahva maskisuositus ja niihin voi tulla vain täysin terveenä. Lisäksi on noudatettava hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Yleisöä ohjeistetaan saapumaan paikalle ajoissa, jotta sisäänkäynnin ruuhkalta vältytään.

Lisätietoja:

Elina Wuethrich, tanssinopettaja, taiteen perusopetus, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 5402, elina.wuethrich@gradia.fi

Suorat lähetykset gradia.fi/tanssinaytokset

Pandemia-ajan ja yhteiskunnan eriarvoistumisen vaikutuksia oppimiseen ja hyvinvointiin on seurattava – osaamisvajeeseen vaikuttavat monet tekijät

$
0
0

Alueelliset talouden, väestön ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne heijastuvat oppijoiden tasa-arvoisiin oppimisen mahdollisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Arviointien tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemia ja poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vahvistaneet eriarvoistumiskehitystä. Oppimis-, osaamis- ja hyvinvointivaje liittyvät toisiinsa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oman laadunhallinnan kehittäminen on yksi keino edistää tasa-arvon toteutumista.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman poikkeustilanteen vaikutusten arvioinnin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä on pärjännyt uudessa tilanteessa pääosin hyvin. Vahvuutena on erityisesti opetusalan henkilöstön vahva osaaminen ja sitoutuneisuus. Pitkittynyt tilanne on kuitenkin huomattavasti kuormittanut kouluja, opettajia ja rehtoreita, ja eroja koulujen ja oppilaiden välille on syntynyt monesta eri syystä. Aiemmin tunnistetut oppimisen tuen ja ohjauksen haasteet ovat voimistuneet.  

Arviointien tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemian ja poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen seurauksena on syntynyt oppimisvajetta ja mahdollisesti myös osaamisvajetta. Oppimisvajeella viitataan tilanteeseen, jossa oppimisprosessi häiriintyy siitä, että opetusta ei ole pystytty tarjoamaan tai etäopetukseen osallistuminen ei ole ollut mahdollista puuttuvien välineiden, motivaation, itseohjautuvuuden valmiuksien tai esimerkiksi terveydellisten syiden vuoksi. Osaamisvajeella sen sijaan tarkoitetaan yksilössä havaittavaa osaamisen, taidon tai tiedon puutetta, joka voi olla seurausta oppimisvajeesta. 

Karvin toteuttamien matematiikan ja englannin oppimistulosarviointien tulokset keväältä 2021 osoittavat, että oppilaiden osaamisen taso on perusopetuksen päättövaiheessa aiempaa heikompaa. Matematiikan osaamistaso 9. luokalla on jatkuvasti laskenut vuodesta 2000, ja englannin osaamisen taso näyttää laskeneen jonkin verran vuodesta 2013. Yksilöiden taidoissa on paljon vaihtelua.

Osaamisvajeen kokonaislaajuutta ja pysyviä vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida. Osaamisvajeen laajuuteen voivat vaikuttaa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden vajeet. Osaamisvajeen vaikutusta voimistaa taustalla jo pidempään jatkunut osaamisvarannon lasku, joka näyttää olevan yhteydessä erityisesti sosioekonomiseen taustaan, syrjäytymiseen ja itseohjautuvuuden puutteeseen opinnoissa. Oppilaiden ja koulujen väliset osaamiserot ovat yhteydessä perheiden ja alueiden koulutukselliseen ja taloudelliseen eriytymiseen.

  

Koulutuksen ja opetuksen laadun kehittäminen tapahtuu yhteistyössä

Osana arviointiraporttejaan Karvi on laatinut laajasti myös kehittämissuosituksia, joiden avulla poikkeusolojen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Pandemia-aika ja pitkään jatkunut yhteiskunnallinen eriarvoistumiskehitys tuottavat yhteisvaikutuksia, joihin on nopeasti puututtava. Koulutuksen eriarvoisuutta tuottavia rakenteita ja toimintakäytänteitä täytyy tunnistaa ja purkaa. Jokaiselle oppijalle tulee tarjota mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen asuinalueesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Yhteiskunnan sosiaalinen, alueellinen ja väestöllinen eriytyminen haastavat koulutusjärjestelmää sekä kansallisesti että paikallisesti.

Riittävien valmiuksien saavuttamisesta tulee niin ikään huolehtia kaikilla koulutusasteilla. Aiemmat vaiheet koulutuspolulla luovat pohjaa myöhemmille opinnoille. Jotta siirtymät eivät itsessään vahvista osaamiserojen kasvua ja siirrä oppijan haasteita eteenpäin, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia siitä, että oppijoilla on riittävät edellytykset seuraaviin opintoihin. Oppijoille on varmistettava riittävä opetus ja tuki suomen tai ruotsin kielen osaamisen kehittämiseen kaikilla koulutusasteilla. Vieraskielisistä oppijoista suurin osa tarvitsee tukea suomen ja ruotsin kielten oppimiseen ja kielitaitonsa syventämiseen.

- Olemme uudenlaisen ja olennaisen tasa-arvokysymyksen äärellä koronapandemian jälkeisessä maailmassa. Tarvitaan toimintamalleja, joilla voidaan yksilöllisesti tunnistaa ja korjata poikkeuksellisista olosuhteista seurannut osaamisen vaje mahdollisimman tehokkaasti niin, että vajeesta ei seuraa elinikäistä haittaa myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä, sanoo Karvin johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.

 

Koulutuksen ja opetuksen laadunhallinnan kehittämisellä voidaan turvata ja edistää yhdenvertaisten oppimisen mahdollisuuksien toteutumista kouluissa ja oppilaitoksissa. Laatutyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että kehittäminen tapahtuu kouluissa henkilöstöä ja oppilaita osallistaen.

Opetuksen, kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaisten hyvinvointi ja riittävä kouluttaminen on myös varmistettava koko Suomessa. Henkilöstön rakenteen, määrän ja osaamisen tulee vastata toiminnan tarpeita. Työolosuhteet ja resurssit vaikuttavat suoraan paitsi pedagogisen toiminnan laatuun ja mahdollisuuksiin, myös henkilöstön hyvinvointiin, motivoitumiseen ja jaksamiseen. Opetus-, ohjaus- ja kasvatushenkilöstön osaamista täytyy tukea ja kehittää suunnitelmallisesti.

 

Koulutuksellista eriarvoistumista estävien toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava

Karvi julkaisi joulukuussa 2021 myös tuoreen koontijulkaisun, jossa kuvataan koulutuksellisen tasa-arvon tilaa ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Julkaisu kokoaa yhteen Karvin viime vuosina tuottamaa arviointitietoa osaamisen eriytymisestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta ja osallisuudesta. Kokonaisuudesta muodostuu ymmärrys siitä, kuinka osaamisen kehittyminen ja kehittäminen jatkuvat läpi elämän. Toisaalta useiden jo varhaislapsuudessa tunnistettujen tekijöiden voidaan todeta vaikuttavan koulutuspolun ja työuran myöhempiin vaiheisiin.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää aiempaa vaikuttavampia toimenpiteitä sekä kansallisella tasolla että opetuksen järjestäjien keskuudessa. Kansallisesti on käynnistetty useita toimenpiteitä koulutuksellisen eriavoistumiskehityksen estämiseksi. Hallitusohjelmaan sisältyvä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvon kehittämisohjelma pyrkii vahvistamaan koulutuksen yhdenvertaisuutta sekä vähentämään ja ennaltaehkäistään sosioekonomista eriarvoistumista. Myös poikkeustilanteen vaikutusten tasaamiseen, ohjaukseen, tukeen ja digitaalisten ympäristöjen kehittämiseen on suunnattu avustuksia. Näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta on tulevina vuosina seurattava systemaattisesti sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Vaikuttaviksi todettuja uusia käytänteitä ja toimintamalleja tulee kehittää yhdessä ja jakaa myös koulutusasteet ylittäen.

Kansallinen ja systemaattinen koulutuksen arviointitoiminta edistää tutkittuun tietoon perustuvaa koulutuspoliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Karvi julkaisee 14.12.2021 katsauksen COVID-19-pandemia, osaamisvaje ja osaamisen eriytyminen. Julkaisu on osa Karvin uutta policy brief -julkaisusarjaa, jonka tarkoituksena on tukea koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Sarjassa käsitellään ajankohtaisia arviointituloksia ja suosituksia kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.

 

Linkit:

 

Lisätietoja:

 

Effekterna av pandemin och samhällets ojämlikhet på lärandet och välbefinnandet måste följas upp – många faktorer inverkar på luckor i lärandet

$
0
0

De ekonomiska, demografiska och välfärdsrelaterade skillnaderna på regional nivå har ökat under de senaste åren, och de återspeglas i elevernas likvärdiga möjligheter till lärande på alla utbildningsstadier. Resultaten av utvärderingarna visar att covid-19-pandemin och de exceptionella undervisningsarrangemangen har stärkt den ojämlika utvecklingen. Det finns ett samband mellan luckor i lärandet och kunnandet samt brister i välbefinnandet. Genom att utveckla undervisningens och utbildningsanordnarnas egen kvalitetsledning kan man främja jämlikheten.

Enligt en bedömning av effekterna av undantagssituationen som NCU gjort har det finländska utbildningssystemet i huvudsak klarat sig bra i den nya situationen. Undervisningspersonalens starka kompetens och engagemang utgör en särskild styrka. Den utdragna situationen har dock avsevärt belastat skolor, lärare och rektorer, och skillnader mellan skolor och elever har uppstått av många olika orsaker. De tidigare identifierade utmaningarna i fråga om stöd och handledning för lärande har ökat.  

Resultaten av utvärderingarna visar att det till följd av covid-19-pandemin och de exceptionella undervisningsarrangemangen har uppstått luckor i kunskaperna och eventuellt också i lärandet. Med luckor i lärandet avses en situation där inlärningsprocessen störs av att man inte har kunnat tillhandahålla undervisning eller av att det inte har varit möjligt att delta i distansundervisningen på grund av brist på redskap, motivation, färdigheter för självstyrning eller av hälsoskäl. Med luckor i kunskaperna avses däremot bristande kompetens, färdigheter eller kunskaper hos individen och som kan vara en följd av luckor i lärandet. 

Resultaten av NCU:s utvärderingar av inlärningsresultaten i matematik och engelska från våren 2021 visar att elevernas kunskapsnivå i slutskedet av den grundläggande utbildningen är sämre än tidigare. Kompetensnivån inom matematik i årskurs 9 har kontinuerligt sjunkit sedan 2000, och nivån på kunskaperna i engelska verkar ha sjunkit något sedan 2013. Det finns stora variationer i individernas färdigheter.

Det är ännu för tidigt att bedöma luckorna i kunskaperna i sin helhet och de bestående effekterna. Luckor i kunskaperna kan också påverkas av brister i välbefinnandet och tryggheten hos barn och unga. Effekten av luckorna i kunskaperna förstärks av att kompetensreserven i bakgrunden har minskat redan under en längre tid, vilket verkar ha ett samband i synnerhet med den socioekonomiska bakgrunden, marginaliseringen och bristen på självstyrning i studierna. Kunskapsskillnaderna mellan eleverna och skolorna är kopplade till den utbildningsmässiga och ekonomiska differentieringen hos familjerna och regionerna.

  

Utvecklingen av utbildningens och undervisningens kvalitet sker genom samarbete

NCU har också utarbetat som en del av sina utvärderingsrapporter omfattande utvecklingsrekommendationer med vars hjälp man kan minska de skadliga effekterna av undantagsförhållandena. Pandemitiden och utvecklingen av den samhälleliga ojämlikheten som pågått länge skapar synergier som snabbt måste åtgärdas. Strukturer och praxis som skapar ojämlikhet i utbildningen måste identifieras och avskaffas. Varje elev ska erbjudas möjlighet till högklassig undervisning oberoende av bostadsområde och socioekonomisk bakgrund. Samhällets sociala, regionala och demografiska differentiering utmanar utbildningssystemet både nationellt och lokalt.

Man ska också se till att tillräckliga färdigheter uppnås på alla utbildningsstadier. De tidigare skedena på utbildningsstigen skapar en grund för senare studier. För att övergångarna i sig inte ska stärka ökningen av kompetensskillnaderna och föra elevernas och studerandenas utmaningar vidare, ska undervisnings- och utbildningsanordnarna se till att eleverna och studerandena har tillräckliga förutsättningar för de följande studierna. Eleverna och studerandena ska garanteras tillräcklig undervisning och tillräckligt stöd för att utveckla kunskaperna i finska eller svenska på alla utbildningsstadier. Största delen av eleverna och studerandena med ett främmande språk som modersmål behöver stöd för att lära sig finska och svenska och för att fördjupa sina språkkunskaper.

- Vi står inför en ny och väsentlig jämlikhetsfråga i världen efter coronapandemin. Vi behöver verksamhetsmodeller som individuellt och så effektivt som möjligt kan identifiera och korrigera de luckor i kunskaperna som beror på de exceptionella förhållandena, så att underskottet inte orsakar livslånga olägenheter i senare studier och i arbetslivet, säger Jari Metsämuuronen, ledande utvärderingsexpert vid NCU.

Genom att utveckla kvalitetsledningen inom utbildningen och undervisningen kan man trygga och främja lika möjligheter till lärande i skolor och läroanstalter. För att kvalitetsarbetet ska lyckas är det viktigt att utvecklingen sker i skolorna genom att engagera personalen och eleverna.

Välbefinnandet hos och tillräcklig utbildning för yrkespersonerna inom undervisning, fostran och handledning måste också säkerställas i hela Finland. Personalens struktur, mängd och kompetens ska motsvara verksamhetens behov. Arbetsförhållandena och resurserna påverkar inte bara den pedagogiska verksamhetens kvalitet och möjligheter utan också personalens välbefinnande, motivation och ork. Kompetensen hos personalen inom undervisning, handledning och fostran måste stödas och utvecklas systematiskt.

 

Effekterna av åtgärder som förhindrar ojämlikhet i utbildningen ska utvärderas

I december 2021 publicerade NCU även en ny sammanställning som beskriver jämlikhetsläget inom utbildningen och hindren för likabehandling i det finländska utbildningssystemet. I publikationen sammanställs utvärderingsinformation som NCU producerat under de senaste åren om differentiering av kunskaperna, jämlikhet i fråga om möjligheter samt utbildningens tillgänglighet och delaktighet. Helheten skapar förståelse för hur utvecklingen och utvecklandet av kompetenserna pågår under hela livet. Å andra sidan kan flera faktorer som identifierats redan i den tidiga barndomen konstateras påverka senare skeden på utbildningsstigen och i arbetskarriären.

På nationell nivå har man vidtagit flera åtgärder för att förhindra att differentieringen inom utbildningen ökar ytterligare. Utvecklingsprogrammet för jämlikhet inom den grundläggande utbildningen och småbarnspedagogiken, som ingår i regeringsprogrammet, strävar efter att stärka jämlikheten inom utbildningen samt att minska och förebygga den socioekonomiska differentieringen. Understöd har också riktats till utjämning av effekterna av undantagssituationen, styrning, stöd och utveckling av digitala miljöer. Effekterna av dessa åtgärder måste under de kommande åren övervakas systematiskt både på nationell och lokal nivå. Nya praxis och verksamhetsmodeller som konstaterats vara effektiva bör utvecklas tillsammans och delas också över utbildningsstadierna.

En nationell och systematisk utvärdering av utbildningen främjar utbildningspolitisk diskussion och beslutsfattande som grundar sig på forskningsrön. NCU publicerar en överblick över COVID-19 pandemin, luckor och differentiering i kunnandet den 14.12.2021. Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har grundat en ny policy brief-publikationsserie, vars syfte är att stöda den utbildningspolitiska och samhälleliga diskussionen och beslutsfattandet. I serien behandlas aktuella utvärderingsresultat och rekommendationer för utveckling av fostran och utbildning.

 

Länkar:

 

Ytterligare information:

  • Enhetschef Hannele Seppälä, hannele.seppala @ karvi.fi, +358 29 533 5550

 

Odotettu kiertotalouslaboratorio on valmistunut Lahden kampukselle

$
0
0

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle on valmistunut huipputason kiertotalouslaboratorio. Uusi toimintaympäristö tarjoaa laadukkaat ja monipuoliset tutkimus- ja testaustilat sekä asiantuntijapalvelut myös yritysten käyttöön.

Juuri valmistunut kiertotalouslaboratorio on LAB-ammattikorkeakoululta merkittävä panostus tutkimukseen ja yritysyhteistyöhön. Kiertotalouden yrityspalveluja tarjoava toimintaympäristö runsaine laitekantoineen on suunniteltu palvelemaan erityisesti lähiseudun yrityksiä sekä LABin ja LUT-yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa.

”Uusi laboratorio tulee antamaan meille paljon mahdollisuuksia kehittää erilaisten materiaalikiertojen prosesseja. Tästä tulevat hyötymään yritykset, jotka haluavat löytää uusia innovatiivisia tapoja pienentää hiilijalanjälkeään ja toisaalta luoda uutta liiketoimintaa hyödyntämällä materiaalivirtojaan entistä tehokkaammin ja kestävämmin. Tällä on lopulta merkittävä positiivinen vaikutus yhteiskuntaan niin ympäristön kuin taloudenkin näkökulmasta”, sanoo laboratoriopäällikkö Petja Rinne LAB-ammattikorkeakoulusta.

Rinne kannustaa yrityksiä olemaan yhteydessä LABin asiantuntija- ja laboratoriopalveluihin matalalla kynnyksellä. ”Parhaimmassa tapauksessa voimme olla merkittävä lisäresurssi yritysten TKI-toimintoihin.”

LABin kiertotalouslaboratoriossa runsas laitekanta

Laboratoriokokonaisuudessa on karkean työskentelyn tila, jossa voidaan suorittaa isomman mittakaavan testauksia, pilotointeja ja prosessinkehitystä. Lisäksi eri materiaalien ja prosessien laboratoriotestausta ja tutkimusta varten on rakennettu analyyttinen laboratorio.

Kiertotalouslaboratorion moninaisesta laitekannasta löytyy muun muassa pyrolyysilaitteisto, biokaasupotentiaalin mittauslaitteisto, rakennus- ja purkujätteen lajitteluun tarkoitettu magneettierottelija, pelletöintilaitteisto, rakeistuslaite, muovin pesu- ja lajittelulinjasto, kierrätettyä muovia hyödyntävä 3D-tulostusrobotti sekä tekstiilien tunnistus- ja lajittelulinjasto. Analyyttisen laboratorion uusia hankintoja ovat esimerkiksi kaasukromatografi-massaspektrometri ja kannettava XRF-laite.

”Uusilla tiloilla ja sen monipuolisella laitekannalla voimme tarjota matalan kynnyksen tutkimus- ja testauspalveluja edistääksemme kiertotalousprosessien kehitystä sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Olen erityisen kiinnostunut tuoreen pyrolyysilaitteiston mahdollisuuksista biohiileen ja pyrolyysinesteisiin liittyen, vähättelemättä kuitenkaan muiden uusien ja entuudestaan olemassa olevien laitteiden potentiaalia. Laitteet muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset materiaalit voidaan lajitella, kierrättää ja analysoida sujuvasti saman katon alla yhdessä LABin asiantuntijoiden kanssa”, kertoo LABissa kehitysinsinöörinä toimiva Kusti Ruokamo.

Uuden kiertotalouslaboratorion toiminta käynnistyy virallisesti vuodenvaihteen jälkeen. Avajaiset järjestetään helmikuussa 2022, ja niistä tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

Lisätietoja:

Petja Rinne, laboratoriopäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 50 514 3087, petja.rinne@lab.fi

Kusti Ruokamo, kehitysinsinööri, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 44 708 5201, kusti.ruokamo@lab.fi

 

KUVALIITE

LABin kiertotalouslaboratorion pyrolyysilaitteistolla voidaan pyrolysoida bio- ja muovimateriaaleja sekä tekstiilejä. (Kuvaaja: Sanna Henttonen)

 

Karelia tarjoaa verkkovuorovaikutuskoulutusta hoitotyön ammattilaisille

$
0
0

Digitaalisten palvelujen käyttö sosiaali- ja terveysalalla yleistyy. Verkossa tapahtuva asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen ovat tätä päivää, ja yhteydenpito perustuu kasvokkaisen vuorovaikutuksen sijaan entistä enemmän teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen.

Yhtenä osana hoitotyön ammatillista osaamista tulee jatkossa olemaan verkkovuorovaikutustaidot, ja tämä vaatii uudenlaista vuorovaikutusosaamista. Kun keskustellaan teknologiavälitteisesti, erilaiset teknologiset ratkaisut rajaavat mahdollisuuksia havainnoinnin, sanattoman viestinnän, tulkitsemisen ja ymmärtämisen suhteen. Verkkovuorovaikutuksessa on osattava tuoda ilmi, että on läsnä ja saatavilla. On viestittävä tietoisemmin, että kuuntelee ja että toinen tulee myös kuulluksi.  Vuorovaikutus on parhaimmillaan dialogista, jolloin vähintään kaksi ihmistä keskustelevat ja kuuntelevat toisiaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Ammatillinen dialoginen vuorovaikutus on parhaimmillaan läsnäoloa, empatiaa, tilan antamista ja luottamuksen rakentamista.

- Verkossa tapahtuva ohjaaminen edellyttää ohjaajalta oman alan substanssiosaamisen lisäksi hyviä tietoteknisiä taitoja ja erilaisten ohjelmien sekä digitaalisten työkalujen soveltamisosaamista. Verkko-ohjauksen onnistuminen edellyttää myös sitä, että asiantuntijaohjaaja osaa valita asiakkaan tietoteknisen osaamisen näkökulmasta sopivat digitaaliset työkalut ja verkko-ohjausmenetelmät, toteaa hoitotyön lehtori Helena Ikonen Karelia-ammattikorkeakoulusta

Karelian avoin AMK vastaa tähän tarpeeseen järjestämällä Verkkovuorovaikutus-koulutuksen, jossa harjoitellaan vuorovaikutusta erilaisten asiakkaiden kanssa verkon välityksellä eettisyys huomioiden.

- Koulutuksessa käytetään erilaisia etätyöskentelyn välineitä ja sovelluksia, sekä opitaan tunnistamaan erilaiset vuorovaikutuskanavat asiakkaan etähoidossa. Koulutuksessa paneudutaan myös tietosuojan ja tietoturvan vaatimuksiin erilaisissa verkkovuorovaikutustilanteissa, sekä terveydenhuollon teknologiaan, sähköisiin tietokantoihin ja raportointityökaluihin, kertoo Helena Ikonen.

Koulutuksen ajankohdat ja ilmoittautuminen:

Verkkovuorovaikutus I:
31.1.2022 - 20.3.2022, ilmoittautuminen 19.11.2021 - 23.1.2022
https://meerkado.fi/apply/4399657/verkkovuorovaikutus-i-avoin-amk

Verkkovuorovaikutus II:
21.3.2022 - 31.5.2022, ilmoittautuminen 19.11.2021 - 13.3.2022
https://meerkado.fi/apply/4399658/verkkovuorovaikutus-ii-avoin-amk


Kuuʹǩǩ vuõrddum sääʹmǩiõl aabbâs iʹlmstõõvvâm

$
0
0

Sääʹmǩiõl aabbâsǩeeʹrj “Jääkk-njaal AABBÂS” õlmmeempoodd ââʹnet Teams-pirrõõzzâst 16.12.2021 čiâss 13.30 säämas da čiâss 14.30 lääddas.

Jääkk-njaall lij uʹčteeʹlines da piârrjiʹnes abbâz ouddkõõrâst. Kartt: Sääʹmteʹǧǧ / Tanja Sanila.

Jääkk-njaal AABBÂS lij vuõssmõs klaass jieʹnnǩiõl mättǩeʹrjj, kååʹtt jååʹđat uʹcc mättjeei lookkmõõžž da ǩeeʹrjtummuž maailma. Čeʹvetjääuʹrest jälsteei 7-ekksaž Jääkk-njaalâst mušttleei hääʹsǩes da eunnas aabbâs lij älšmõʹtti da tuärjjad päärna šõddmõõžž ǩiõllses da kulttuurses. Tiina Sanila-Aikio lij tuejjääm abbâz ǩiõttǩeeʹrjtõõzz di Tanja Sanila kaartid da kuâsttjõõzz. Aabbâsǩeeʹrj tuâjj-jouʹǩǩe lie vuässõõttâm Satu Moshnikoff, Seija Sivertsen, Hannu Kangasniemi da Raija Lehtola.

Aabbâsǩeeʹrj õlmmeempoodd ââʹnet Teams-pirrõõzzâst neljdpeeiʹv 16.12.2021 čiâss 13.30 säämas da čiâss 14.30 lääddas. Õlmmeempooddin Tiina Sanila-Aikio mušttal ǩeeʹrj siiskõõzzin da tuejjummšest, da lääʹddǩiõllsaž õlmmeempooddâst lij mieʹldd še kaartʼteei Tanja Sanila. Mainnsi lââʹssen piâssâp vueiʹnned välddõõǥǥid ǩeeʹrj siiskõõzzâst. Pueʹtted tiõrvân!

Liŋkk Jääkk-njaal AABBÂS -ǩeeʹrj õlmmeempoʹdde

Abbsest lij jõnn miârktõs sääʹmǩiõʹlle

Jääkk-njaal AABBÂS lij vuõssmõs euʹnnkaartivuiʹm tiâddum sääʹmǩiõl aabbâsǩeʹrjj da tõn valmštõõvvmõš lij sääʹmõutstõʹsse miârkteei äʹšš.

- Rämmšep čuuʹt tän ođđ, mooʹččes abbâz iʹlmstõõvvmest. Tät lij päärna vuõssmõs läuʹǩǩ sääʹmǩiõllsaž škooulpälggsa. Aabbâs lij vuâđđ ǩeeʹrjtemsilttõõzz rajsmõõvvmõʹšše da škooulneeʹǩǩ vuõssmõs jiiʹjjes ǩeʹrjj. Ååʹn sääʹmpiârri vuäǯǯa šiõǥǥ tuâjjneävv päärna ǩiõl ouddnummša. Tuäivam še, što tät ǩeʹrjj ij kuâđđjeʹče tåʹlǩ škooulâst lookkâmnalla, peʹce što puärraz še kaaunče ǩeeʹrj kaartʼtõõzz da mainnâz, särnn Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Tauno Ljetoff.

- Tuäivam, što päärna käuʹnne toobdâs aaʹššid abbâz sääʹmpiârrjest ǩiõlines da kulttuurines. Seämma ääiʹj tuäivam, što nuʹtt määŋg päärna ko vueiʹtlvaž piâzzče mättjed meeran teâđaid da tääidaid piârrjeez da õutstõõzzâz seʹst. Vuäʹmstam abbâz muu niõđže Elli-Dåmnna da muu uʹčteela Sivertsen Seijaaʹje, juätkk ǩeeʹrj ǩiõttǩeeʹrjteei Tiina Sanila-Aikio.

- Abbâz kaartʼtummuš lij kaartʼtejjses õhtt karriääʹr tääʹrǩmõs tuâjain. Tät projeʹktt lij pääccam muu miõʹlle. Tõt, što vuäǯǯam pirsted kaartid päärneen jiijjân kulttuurâst, miârkkšââvv muʹnne jiânnai, ceälkk kaartʼteei Tanja Sanila.

Sääʹmteeʹǧǧest še rämmšet abbâz valmštõõvvmest.

- Aabbâs lij täujja päärna vuõssmõs konkreettlaž ǩiõččlâsttmõš jiijjâs jieʹnnǩiõlâst ǩeeʹrjtum da lokkum hääʹmest. Ääiʹjtässʼsaž da älšmõʹtti mättmateriaal lie õhtt õõutverddsaž škooultõõzz elemeeʹntin. Lij samai vääžnai, što sääʹmǩiõllsaž päärnain lij mââimõsân vueiʹttemvuõtt mättõõllâd ǩiõlâz vuõigg da veâl nääiʹt mooččâs ǩeeʹrjest, ceälkk I väärrsaaǥǥtuõʹllʼjeei Anni Koivisto.

Aabbâs lij tiʹllʼjemnalla Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaalkonttâr neʹttkaaupâst.

Lââʹssteâđ:

Tiina Sanila-Aikio
Ǩiõttǩeeʹrjteei
tiina(at)sanila.fi

Petra Kuuva
Mättmateriaalpiisar
teʹl. +358406772275
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Kauan odotettu koltansaamen aapinen ilmestynyt

$
0
0

Koltansaamen aapiskirjan “Jääkk-njaal AABBÂS” julkistamistilaisuus pidetään Teamsissa 16.12.2021 klo 13.30 koltansaameksi ja klo 14.30 suomeksi.

Aapisen kannessa Jääkk-naali poseeraa opettajansa ja perheensä kanssa. Kuva: Saamelaiskäräjät / Tanja Sanila.

Jääkk-njaal AABBÂS on ensimmäisen luokan äidinkielen oppikirja, joka johdattaa pienen oppijan lukemisen ja kirjoittamisen maailmaan. Sevettijärvellä asuvasta 7-vuotiaasta Jääkk-naalista kertova hauska ja värikäs aapinen on innostava ja tukee lapsen kasvua omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Aapisen on käsikirjoittanut Tiina Sanila-Aikio, kuvat ja taittotyön on tehnyt Tanja Sanila. Aapiskirjan työryhmään ovat osallistuneet Satu Moshnikoff, Seija Sivertsen, Hannu Kangasniemi ja Raija Lehtola.

Aapiskirjan julkistamistilaisuus pidetään Teams-ympäristössä torstaina 16.12.2021 kello 13.30 koltansaameksi ja suomeksi kello 14.30. Tilaisuuksissa Tiina Sanila-Aikio kertoo kirjan sisällöistä ja tekemisestä, ja suomenkielisessä tilaisuudessa mukana myös kuvittaja Tanja Sanila. Kertomusten lisäksi pääsemme näkemään otteita kirjan sisällöstä. Lämpimästi tervetuloa!

Linkki Jääkk-njaal AABBÂS -kirjan julkistamistilaisuuteen

Aapisella on suuri merkitys koltansaamen kielelle

Jääkk-njaal AABBÂS on ensimmäinen väreissä painettu koltansaamen aapiskirja ja sen valmistuminen on kolttasaamelaiselle yhteisölle merkittävä asia.

- Iloitsemme suuresti tämän uuden, upean aapisen ilmestymisestä. Tämä on lapsen ensi askel koltansaamenkieliselle koulupolulle. Aapinen on pohja kirjoitustaidon rakentumiselle ja koululaisen ensimmäinen oma kirja. Nyt kolttasaamelaiset perheet saavat upean työkalun lapsen kielen kehittymiseen. Toivon myös, ettei kirja jää vain koulussa luettavaksi, vaan myös vanhemmat löytäisivät kirjan kuvituksen ja tarinan, sanoo Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff.

- Toivon, että lapset löytävät tuttuja asioita aapisen saamelaisesta perheestä kielineen ja kulttuureineen. Samaan aikaan toivon, että mahdollisimman monet lapset pääsisivät oppimaan kansamme tietoja ja taitoja perheensä ja yhteisönsä sisällä. Omistan aapisen tyttärelleni Elli-Dåʹmnnalle ja opettajalleni Seija Sivertsenille, jatkaa kirjan käsikirjoittaja Tiina Sanila-Aikio.

- Aapisen kuvittaminen on kuvittajalleen yksi uran tärkeimmistä töistä. Tämä projekti on ollut minulle mieliinpainuva. Se, että saan tehdä lapsillemme kuvia omasta kulttuuristamme, merkitsee minulle paljon, sanoo kuvittaja Tanja Sanila.

Myös Saamelaiskäräjillä iloitaan aapisen synnystä.

- Aapinen on usein lapsen ensimmäinen konkreettinen kokemus omasta äidinkielestään kirjoitetussa ja luetussa muodossa. Ajantasaiset ja innostavat oppimateriaalit ovat yksi yhdenvertaisen koulutuksen elementeistä. On erittäin tärkeää, että koltansaamenkielisillä lapsilla on viimein mahdollisuus opetella omaan kieltään oikeasta ja vieläpä näin kauniista kirjasta, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Aapinen on tilattavissa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston verkkokaupasta.

Lisätietoja:

Tiina Sanila-Aikio
Käsikirjoittaja
tiina(at)sanila.fi

Petra Kuuva
Oppimateriaalisihteeri
puh. +358406772275
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Vuoden parhaat yrittäjyyskasvattajat palkittiin: mukana opettajia, tiimejä ja oppilaitos

$
0
0

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto YES-verkosto on jälleen palkinnut suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustukset on tänä vuonna myönnetty 11 toimijalle eri puolella Suomea. Tunnustuksen myöntää Valtakunnallinen YES ry yhdessä YES-verkoston kanssa.

YES Agentti -tunnustuksen voi saada henkilö, tiimi tai organisaatio, joka on edistänyt yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

– YES-verkoston tavoitteena on, että jokainen Suomen kunta on yrittäjyyskasvatuskunta. Se tarkoittaa muun muassa, että yrittäjyyskasvatus ymmärretään osaksi kunnan eri kehittämistoimenpiteitä ja että kunnan eri toimijat tekevät yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Tahdomme tällä tunnustuksella tuoda näkyviin sitä tärkeää työtä, jota eri alueilla ja eri organisaatioissa tehdään yrittäjyyskasvatuksessa, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Vuoden YES Agenteista -tunnuksen saaneiden joukosta löytyy tänä vuonna muun muassa oppilaitos, opettaja, toimintamalli, verkosto ja tutkijatohtori.

– Vuoden YES Agentit 2021 ovat aktiivisia toimijoita, jotka toteuttavat sellaista yrittäjyyskasvatusta, jolla on merkitystä paitsi lapsille ja nuorille, myös laajemmin yhteisölle. YES Agentit edistävät rohkeasti ja tavoitteellisesti yrittäjyyskasvatusta omissa verkostoissaan, edistävät toimintakulttuurin muutosta ja innostavat muita mukaan esimerkillään, Lehtonen kiittää.

Vuoden YES Agentit 2021

  • Varsinais-Suomi: Kirsi Peura, Yrittäjyysasiamies ja tutkijatohtori, Turun yliopisto
  • Keski-Uusimaa: Nopee-toimintamalli, Jani Huhtakallio ja Justus Berner, Sipoo
  • Etelä-Savo: Ritva Marjanen, opettaja, STEP-koulutus
  • Kokkola: Timo Lahtinen, toimitusjohtaja, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK
  • Pohjois-Pohjanmaa: Tiimiverstas OSAO, Oulu sekä Pöllönkankaan koulu, Oulu
  • Keski-Suomi: Bisnes Academy -verkosto, Päivi Hakkarainen ja Marja Suominen


Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi
YES-aluepäälliköt: www.yesverkosto.fi/yhteystiedot

Vaasan yliopisto yhtiöittää täydennyskoulutustoimintansa

$
0
0

Uusi yhtiö ”Vaasan yliopisto Executive Education Oy” aloittaa toimintansa 1. maaliskuuta 2022 lähtien. Vaasan yliopisto omistaa sataprosenttisesti perustettavan yrityksen.

– Koulutuksen kenttä muuttuu nopeasti, ja yhtiöittäminen selkeyttää maksullisen koulutuksen asemaa sekä luo sille merkittäviä kasvumahdollisuuksia, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Yliopistolaki muuttui vuonna 2010, minkä myötä täydennyskoulutuksen järjestäminen ei kuulu enää yliopiston perustehtävään. Sen sijaan täydennyskoulutus katsotaan kuuluvaksi yliopiston liiketoimintaan. Liiketoiminnallisen luonteensa vuoksi täydennyskoulutus halutaan eriyttää yliopiston toiminnasta ja muuttaa omaksi täysin markkinaehtoisesti toimivaksi yksikökseen.

Executive Education tuotteistaa yliopiston tutkimukseen pohjautuvaa osaamista aikuiskoulutuksessa korostaen innovatiivisia, käytäntöön helposti vietäviä ratkaisuja ja vaikuttavuutta. Yhtiön tarjoamia palveluita ovat muun muassa MBA-koulutukset, räätälöidyt koulutukset, tapahtumat ja verkkokurssit.

Tällä hetkellä Levón-instituuttiin kuuluvan Johtamisen ja organisaatioiden kehittämistiimin noin kymmenen työntekijää siirtyy yritykseen liikkeenluovutuksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä. Levón-instituutissa jatkavat edelleen avoin yliopisto, jatkuva oppiminen ja EduLab.

Lisätietoja: 
Rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291
Vararehtori Annukka Jokipii, p. 029 449 8482

HAMKista 15.12.2021 valmistuneet

$
0
0

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. ​ Postinumerotieto vain toimitusten käyttöön.  

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu 15.12.2021 77 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta ja 15 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta.  

Tiedot julkaistaan valmistuvien luvalla. 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalouden yksikkö 

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)

Minna Helinä Sawkins, 05200 Nurmijärvi

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Kari Petteri Pietarinen, 20900 Turku

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)


Heidi Evita Sanniina Nurminen, 14300 Hämeenlinna

Minttu Hukkanen, 00220 Helsinki

Päivi Anneli Leppikangas, 39160 Ylöjärvi

Saija Anneli Friman, 12400 Janakkala

Sanna Annika Bergdahl, 37600 Valkeakoski

Soile Johanna Kalliomäki, 05400 Hyvinkää

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, sosionomi (ylempi AMK)

Jarmo-Ahti Antero Karppinen, 00500 Helsinki

Jenni Julia Soramäki, 14500 Hämeenlinna

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Artenomi (ylempi AMK)

Kaisa-Leena Tabell, 00410 Helsinki

Teknologiaosaamisen yksikkö

Rakentamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Laura Eveliina Pajuoja, 13430 Hämeenlinna

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)


Niina Johanna Sofia Multamaa, 41160 Jyväskylä

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Master of Business Administration, Tradenomi (ylempi AMK)

Mirka Johanna Karhunsalo, 05820 Hyvinkää

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Sari Anneli Oinaanoja, 11130 Riihimäki

 

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalouden yksikkö 

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)


Petri Samuli Kemppainen, 77600 Suonenjoki

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Petra Maria Liisa Carlson-Ahonen, 01830 Nurmijärvi

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Emmi Rosa Jasmin Rantala, 27400 Eura

Sami Petteri Rakkolainen, 32810 Kokemäki

Sanni Maria Helena Oksanen, 25130 Salo

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)


Mari-Anna Orvokki Klemi, 02320 Espoo

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Anna Marika Kröger, 14200 Janakkala

Charlotta Laura Maria Into, 31600 Jokioinen

Emmi Iisa Alexandra Pekkonen, 01600 Vantaa

Emmi Liia Katariina Nummenpää, 33250 Tampere

Henna Elisa Karjalainen, 30300 Forssa

Janina Inka Amanda Kurikka, 33250 Tampere

Katri Tuuli Raakel Airasmaa, 11130 Riihimäki

Maarit Johanna Nummisto, 21900 Pöytyä

Niina Elina Tuomola, 03850 Lohja

Sadaf Jamizada Tahiri, 13199 Hämeenlinna

Tuula Katariina Heino, 14700 Hämeenlinna

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Essi Elina Markkola, 02630 Espoo

Heini Tuulia Mäkelä, 13130 Hämeenlinna

Ida Ella Maria Tolvanen, 33580 Tampere

Iida Elsa Josefiina Sintonen, 13100 Hämeenlinna

Janiina Maria Emilia Kivistö, 13100 Hämeenlinna

Joona Tapani Karonen, 14200 Janakkala

Kia-Katrine Korvakangas, 33710 Tampere

Laura Maria Puronaho, 13600 Hämeenlinna

Leila Pauliina Henttonen, 36220 Kangasala

Lotta Vilhelmiina Lähteenmäki, 37800 Akaa

Milla Kyllikki Maria Huovinen, 37800 Akaa

Minna Maria Enqvist, 70820 Kuopio

Nelli Kristiina Kyttänen, 05810 Hyvinkää

Sanni Emilia Leppänen, 13100 Hämeenlinna

Tero Matti Tapani Myllyvirta, 33410 Tampere

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Marjo Ekholm, 13220 Hämeenlinna

Noora Katariina Nissi, 13600 Hämeenlinna

Teknologiaosaamisen yksikkö

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Berat Orllati, 01300 Vantaa

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Juha Sakari Edvard Mattila, 05800 Hyvinkää

Juho Matti Valtteri Latvala, 11100 Riihimäki

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Ismaeel Ali Alshamali, 00560 Helsinki

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Visa Eemil Johannes Kurki, 00970 Helsinki

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Insinööri (AMK)

Harri Tapani Tamsi, 15680 Lahti

Perttu Juhani Mustajärvi, 01730 Vantaa

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Sanni Elisabet Hevonoja, 13300 Hämeenlinna

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Otto Akseli Leivo, 00400 Helsinki

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK)

Niina Annukka Syrjäaho, 30420 Forssa

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Abou Hassoun Semlali Massis Mohamed, 02270 Helsinki

Angeliki Orvokki Daudaki, 37630 Tampere

Anniina Aleksandra Halonen, 37630 Valkeakoski

Asim Hussain, 33540 Tampere

Iiro Julius Kokkonen, 13300 Hämeenlinna

Jesse Mikael Laine, 37630 Valkeakoski

Joni-Mikael Saari, 33610 Tampere

Joonas Mikael Kylä-Harakka, 33720 Tampere

Juliet Vanessa Aittomäki, 05820 Hyvinkää

Kari Tapio Hämäläinen, 37550 Lempäälä

Karoliina Hammel, Saksa

Kalvs Ozolins, 33400 Ylöjärvi

Leevi Lauri Juhani Helin, 37800 Akaa

Marisa Laine, 33420 Tampere

Matias Veikko Kalevi Salminen, 33960 Pirkkala

Mika-Petteri Sulkio, 37600 Valkeakoski

Naima Hussein Khadar, 33900 Tampere

Peppina Ida Amanda Sillasto, 12400 Janakkala

Petra Sofia Pauliina Tammivirta, 37630 Valkeakoski

Prince Twum-Barima Ampah, 33530 Tampere

Raimo Pedro Manninen, 02780 Espoo

Sofia Karoliina Kuosa, 33500 Tampere

Sorana-Brandusa Rida, 37630 Valkeakoski

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Annukka Suvi-Tuulia Poikkeus-Larionov, 39700 Parkano

Jarmo Sakari Laukkanen, 53810 Lappeenranta

Jenni Suvi Tuulia Peltola, 37630 Valkeakoski

Sonja Karoliina Parviainen, 33580 Tampere

Verneri Kalevi Alarik Puumalainen, 12240 Hausjärvi

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Hannele Sari Alinen, 29600 Pori

Jaana Susanna Väyrynen, 11910 Riihimäki

Nelli Nora Tellervo Holmberg, 04260 Kerava

Ninna Sannukka Jokinen, 33580 Tampere

Peter Enrico Fagerholm, 05450 Nurmijärvi  

Viewing all 16497 articles
Browse latest View live