OP Etelä-Karjala lahjoittaa 200 000 euroa LUT-yliopistolle. Kyseessä on LUTin toistaiseksi suurin lahjoitus käynnissä olevan varainhankintakampanjan aikana.

Etelä-Karjalan Osuuspankki lahjoittaa LUT-yliopistolle 200 000 euroa. Lahjoituksellaan osuuspankki haluaa toimia luonnon ja ympäristön sekä nuorten työllistymisen ja koulutuksen hyväksi. Paikalliset vastuullisuusteot ovat pankin omistaja-asiakkaiden vahva toive. 

”LUT-yliopisto on edelläkävijä sekä tärkeä toimija meille ja koko maakunnalle. Se on menestynyt kansainvälisissä yliopistovertailuissa ja tehnyt tasokasta tutkimusta puhtaan energian, ilman, veden ja kestävän liiketoiminnan edistämiseksi”, OP Etelä-Karjalan toimitusjohtaja Petri Krohns kertoo.

Edellisen kerran Etelä-Karjalan Osuuspankki lahjoitti LUT-yliopistolle vuonna 2016. Silloin kyseessä oli 150 000 euron lahjoitus yhdessä Kaakkois-Suomen OP-liiton kanssa. OP Etelä-Karjala on tukenut myös Jamie Hynemanin mukaan nimettyä JHC-protopajaa, joka kannustaa LUTin opiskelijoita innovatiivisuuteen.

Varainkeruukampanja jatkuu ensi kesään saakka

Suomalaisyliopistoissa on käynnissä vastinrahallinen varainhankintakampanja, jonka perusteella Suomen valtio pääomittaa yliopistoja. Kampanjan aikana jokainen lahjoitettu euro voi tuottaa yliopistoille jopa 2,5 euroa valtion vastinrahaa. Keräysaika jatkuu 30.6.2022 asti.

”Olemme OP Etelä-Karjalan lahjoituksesta erittäin kiitollisia. On hienoa, että osuuspankki haluaa tukea koulutusta ja tutkimusta, joilla etsitään kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin”, rehtori Juha-Matti Saksa toteaa.

Varainhankintakampanjaan voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Lahjoitus osoitetaan useimmiten LUT-yliopiston yleiseen toimintaan. Vähintään 10 000 euron lahjoituksissa lahjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lahjoitus valitsemalleen koulutusalalle eli joko tekniikkaan tai kauppatieteeseen.

Lisätietoja: 

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto, Juha-Matti.Saksa@lut.fi, 0400 166 659
Petri Krohns, toimitusjohtaja, OP Etelä-Karjala, petri.krohns@op.fi, 040 761 2512

OP Etelä-Karjala: https://www.op.fi/web/op-etela-karjala 
LUT-yliopiston varainhankintakampanja: https://www.lut.fi/tutustu-meihin/varainhankinta-2022

OP Etelä-Karjala

OP Etelä-Karjala, viralliselta nimeltään Etelä-Karjalan Osuuspankki, on maakunnan johtava pankki. Meillä on konttorit Lappeenrannassa, Imatralla, Parikkalassa ja Simpeleellä. Pankillamme on noin 80 000 asiakasta ja 57 000 omistaja-asiakasta. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Lapin yliopisto, Lapin AMK, opiskelijakunta ROTKO ja ylioppilaskunta LYY ovat saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen hankkeelle, jolla tuetaan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Korona on heikentänyt korkeakouluopiskelijoiden kokemaa yhteisöllisyyttä, ja yksinäisyys ja vertaistuen puute ovat lisänneet pahoinvointia. Pitkittynyt etäopiskelukausi on myös hidastanut ja jopa pysäyttänyt useiden opiskelijoiden etenemisen opinnoissaan.

Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun, ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKO:n ja Lapin yliopiston ylioppilaskunnan yhteishankkeella tuetaan Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskeluaikainen tuki ja hyvinvoinnin ylläpito palvelevat opinnoissa etenemistä sekä valmistumisen jälkeistä aikaa ja kiinnittymistä työelämään.

Erityisavustuksen suuruus on 230 000 euroa ja hankkeen toteutusaika 1.1.2022 -  30.6.2023. Yhteisesti valmisteltu hanke on nimeltään Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukeminen tapahtumatoiminnalla sekä vahvuusperustaisella ohjauksella.

Hankkeessa on tavoitteena luoda laaja-alaisen hyvinvoinnin ohjauksen ja palveluiden kokonaisuus ja levittää olemassa olevia hyvinvointikäytänteitä, joita ovat VAHTO-hankkeessa kehitetyt työkalut, ylioppilaskunnan lanseeraama Hyvinvointipassi  ja opiskelijakunta ROTKO:n MoTo-hankkeessa syntynyt osaaminen.

Hyvinvointikokonaisuuden erityisenä tavoitteena on

1. tukea korkeakouluopiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kehittämällä hyvinvointi- , tapahtuma- ja harrastustoimintaa sekä vahvuusperustaista ohjausta,
2. tavoittaa koronan takia opinnoissaan tukea tarvitsevat opiskelijat ja
3. levittää hyviä käytänteitä korkeakoulukonsernin sisällä kouluttamalla ja osallistamalla ohjaus- ja vertaistoimijoita.

Kaikkiaan Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia 32 eri hankkeeseen yhteensä kuuden miljoonan euron verran. Kyseessä on vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisiin menoihin tehdystä 4 miljoonan euron lisäyksestä ja muiden määrärahojen käytöstä.

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Eija Jumisko
eija.jumisko(a)lapinamk.fi, p. 040 662 4883
Lapin AMK

Palvelujohtaja Merija Timonen
merija.timonen(a)ulapland.fi, p. 040 777 7352
LUC Palvelukeskus / Lapin yliopisto

Aiheesta muualla: Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen tueksi erityisavustuksia, Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 13.12.2021

Venäjänkieliset vanhemmat kasvatuskumppanuuden osapuolena –selvitys ja sen pohjalta tehty tietopaketti ovat jatkoa analyysi- ja selvitystyölle, jonka tarkoituksena on tukea kotoutumispalveluita tuottavia viranomaisia palveluiden kehittämisessä.
 
Tietopaketti perustuu vanhemmuuden aikajanaan, joka koostuu neljästä vaiheesta: perhesuunnittelu, raskaus ja synnytys, varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu ja 2. asteen ensimmäinen vuosi. Jokainen vaihe analysoidaan nelikentän avulla. Esiin tuodaan niin vanhempien vahvuuksia, mahdollisuuksia, haasteita kuin riskejäkin.  
 
“Vaikka selvitys on tehty venäjänkielisten ihmisten kokemusten pohjalta, on sen havaintoja ja johtopäätöksiä mahdollista soveltaa muihinkin kielivähemmistöryhmiin”, ohjelmapäällikkö Eilina Gusatinsky Cultura-säätiöstä sanoo.
 
Monet uudessa kotimaassa koetut haasteet ovat yhteisiä riippumatta siitä, mistä maasta Suomeen on muutettu.
 
“Esimerkiksi perhepalveluissa työskentelevä viranhaltija saattaa olettaa, että palvelu tai menetelmä on asiakkaalle jo tuttu, vaikka näin ei olisikaan. Perheiltä saattaa jäädä tärkeitä palveluita ja tukea saamatta, kun he eivät osaa hakeutua niiden pariin”, sanoo Gusatinsky.
 
Motivoituneille ja vastuullisille vanhemmille on tärkeää ymmärtää palvelun sisältö ja kokea, että he voivat vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja luottaa tulevaisuuteen. Tämän takia tietopaketin mahdollisuudet -osioissa korostuvat tiedottamisen ja vuorovaikutuksen rooli sekä perheiden verkostoitumisen tarve.
 
Varhaiskasvatuspalvelut ovat vanhemmille monissa tapauksissa ensimmäinen kokemus kasvatuskumppanuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.  
 
“Varhaiskasvatuspalveluiden periaatteiden ja tavoitteiden avaaminen ja ymmärtäminen on erityisen tärkeää, koska onnistunut varhaiskasvatusvaihe luo perustaa lapsen hyvinvoinnille peruskoulussa,” sanoo tietopakettia toteuttanut Polina Kopylova Cultura-säätiöstä.
 
Cultura-säätiön tuottama asiantuntijaselvitys on vapaasti kaikkien perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten käytössä. Lisäksi säätiöltä on mahdollisuus tilata koulutusta tietopaketin käytön tueksi.
 
Lisätiedot:
 
Eilina Gusatinsky, ohjelmajohtaja, Cultura-säätiö, +358 40 5705755, eilina.gusatinsky@culturas.fi
Polina Kopylova, projektikoordinaattori, Cultura-säätiö, +358 50 3698876, polina.kopylova@culturas.fi
 
Lue lisää:
 
Venäjänkieliset vanhemmat kasvatuskumppanuuden osapuolena 
 
Aikaisempia selvityksiämme:
 
Kotoutumiskoulutuksen jälkeiset palvelupolut 
 
Maahanmuuttajan ohjautuminen TE-toimiston kotoutumispalveluiden piiriin

Venäjänkielisten maahanmuuttajien tiedonsaanti koronakriisin aikana 

Yhteensä 57 Teknologiateollisuus ry:n hallituksen ja yrittäjävaliokunnan sekä Metallinjalostajat ry:n jäsenyritystä sitoutuu lisäämään omia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiaan (TKI) Suomessa, kun hallitus toteuttaa parlamentaarisen työryhmän ehdotukset viemällä eduskuntaan T&K-rahoituslain sekä laajaa T&K-lisäverovähennystä koskevan lain. Lait tulee saada hyväksyttyä kuluvalla hallituskaudella.

Yritykset ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, jonka mukaisesti ne lupaavat nostaa omia TKI-panostuksiaan siten, että tavoite neljän prosentin T&K-intensiteetistä saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, jos sitoumuksessa kuvatut edellytykset täyttyvät. Tämä tarkoittaisi teknologiateollisuuden yritysten osalta keskimäärin 200 miljoonan euron vuosittaista lisäystä TKI-investointeihin joka vuosi vuoteen 2030 asti, jos kaikki toimialan yritykset lähtevät mukaan.

– Yritysten sitoumus toisi kaikkiaan 10,5 miljardin euron ja noin 74 000 työvuoden lisäpanostukset TKI-toimintaan alle kymmenen vuoden aikana, jos kaikki toimialan yritykset lähtevät mukaan. Suomen hyvinvointi perustuu yritysten kykyyn luoda kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja vientimarkkinoille sekä uutta työtä. Menestyksen peruskivi on maailmanluokan tutkimus- ja innovaatiotoiminta, sanoo Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen.

Julkisen sektorin lisärahoitus on alkuvuosina hankittava ensisijaisesti budjetin sisäisin säästöin ja valtion omaisuutta myymällä, velanottoa välttäen. Kokonaisuutena julkinen rahoitus maksaa VM:n arvion mukaan itsensä takaisin muun muassa nopeamman kasvun ja korkeamman lisäarvon tuotannon kautta.

TKI-toiminnalla ratkaistaan muun muassa ilmasto-ongelmia, hyödynnetään digitalisaatiota ja edistetään kiertotaloutta. Julkisen sektorin lisärahoitus on suunnattava kilpailullisesti huippututkimukseen ja innovaatiotoimintaan, jota tehdään yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuuksissa. Suomen menestykselle on lisäksi elintärkeää, että myös pk- ja midcap-yritysten tutkimus- ja innovaatiopanostukset kasvavat.

– Tätä kehitystä vauhdittamaan tarvitsemme työryhmän esittämän laajennetun T&K-verovähennyksen, joka on yksinkertainen ja selkeä kannustin yksittäisille yrityksille kasvattaa innovaatiotoimintaansa. Odotamme hallitukselta nopeaa toimintaa lainvalmistelun käynnistämiseksi, Miettinen toteaa.

Sitoumuksen ovat allekirjoittaneet seuraavat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset:
Sitoumus: Parlamentaarisen TKI-työryhmän esitys tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostamiseksi

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751

Johtaja Matti Mannonen (Uudistuva teollisuus), puh. 040 544 7047

Viestintäjohtaja Anna Ranki, puh. 050 383 8797 (Marjo Miettisen haastattelupyynnöt)

Opiskelijoiden hyvinvoinnin vuoksi toiminta Jyväskylän ammattikorkeakoulun kampuksilla pyritään pitämään niin normaalina, kuin se koronatilanne huomioiden on mahdollista.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on seurattu koronatilannetta säännöllisesti syksyn ajan. Toimintaa on syksyn alusta lähtien pyritty viemään jälleen kampuksille mahdollisuuksien mukaan. Kevätlukukauden aloitukselle ei ole suunnitelmissa koronarajoitusten kiristämistä. Tällä pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

– Opiskelijoiden hyvinvointi toimii meillä lähtökohtana sille, että emme tee radikaaleja kiristyksiä nyt voimassa oleviin, opetukseen liittyviin koronarajoituksiin. Olemme hiljattain terävöittäneet mm. maskien käytön suosituksia kampuksilla ja kaikissa ryhmävuorovaikutustilanteissa sekä ulkomaan matkustukseen liittyviä rajoituksia. Maskit, turvavälit ja hyvä käsihygienia huomioiden olemme opetustoiminnassa johdonmukaisesti pyrkineet kohti mahdollisimman normaalia toimintaa, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski.

Myöskään vaihto-opiskelijoiden suhteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ei tehdä ylimääräisiä rajoituksia, vaan opiskelijoiden liikkuvuutta säätelevät kansalliset maahantulorajoitukset sekä muut maakohtaiset liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset nähdään riittävinä. Jyväskylän ammattikorkeakouluun on saapumassa keväällä 2022 tämän hetken tiedon mukaan n. 120 vaihto-opiskelijaa JAMKin ulkomaisista partnerikorkeakouluista. Vaihto-opiskelijoita on tulossa 25 eri maasta, ja yli 90 % opiskelijoista on tulossa Euroopan maista. Eniten opiskelijoita on saapumassa Ranskasta, Hollannista, Espanjasta, Itävallasta, Saksasta ja Tšekistä.

Koronapassi käyttöön rajatuissa yleisötilaisuuksissa

Uutena varotoimenpiteenä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ottaa koronapassin käyttöön rajatuissa, ulkopuolisille tarkoitetuissa yleisötilaisuuksissaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ohjeistusta mukaillen. Kaikissa rajatuissa, JAMKin ulkopuolisille tarkoitetuissa yleisötilaisuuksissa, joihin osallistuu yli 50 henkeä, edellytetään osallistujilta koronapassin esittämistä.

– Aluehallintoviraston ohjeistus ei koske opetustoimintaa, eikä koronapassin käyttöönotto opetukseen tai opiskelijoihin liittyvissä toiminnoissa olisi tarkoituksenmukaista. Koemme kuitenkin, että koronapassin edellyttäminen JAMKin tiloissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa on järkevää ja johdonmukaista. Koronapassi on mielestämme ollut merkittävä tekijä mm. rokotuskattavuuden parantamisessa, joten sen käyttöönotto on perusteltua siinäkin mielessä, Saarikoski toteaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koronaryhmä jatkaa säännöllisiä kokoontumisiaan ja seuraa koronatilannetta. Tarvittavia muutoksia koronarajoituksiin tehdään tilanteen niin vaatiessa. 
Ajantasaisen koronaohjeistuksen löydät JAMKin nettisivuilta: jamk.fi/koronavirus.

Lisätietoja:
Vesa Saarikoski, rehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 447 1003 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Toisen asteen opiskelijat pääsevät vaikuttamaan oppilaitosten asioihin kohtuullisen hyvin ja saavat opintojensa aikana hyvät valmiudet toimia aktiivisina ja kriittisinä kansalaisina. Opiskelijoiden kokemukset kiusatuksi joutumisesta tai oppilaitosyhteisöön kuulumattomuudesta kuitenkin heikentävät osallisuuden tunnetta sekä tietämystä vaikuttamismahdollisuuksista oppilaitoksessa.

Toisen asteen koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä ohjata opiskelijaa toimimaan demokraattisesti, vastuullisesti ja aktiivisesti osana yhteisöä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2020–2021 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kykyä vahvistaa opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Arviointi keskittyi opiskelijoiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja vaikuttamisvalmiuksien kehittymiseen sekä opiskelijakuntien rooliin osana tätä prosessia. Tietoa kerättiin yli 6000 toisen asteen opiskelijalta ja lähes 200 oppilaitoksen henkilöstöltä.

Suurin osa lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki olevansa osa oppilaitosyhteisöään. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurin osa koki olevansa myös osa työyhteisöään työelämässä oppimisen aikana. Enemmistö opiskelijoista arvioi oppilaitoksen ilmapiirin hyväksi ja henkilöstön helposti lähestyttäväksi. Myös oppilaitosten henkilöstö piti oppilaitoksen toimintakulttuuria ja ilmapiiriä positiivisena. Yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet koettiin tärkeiksi yhteisöllisyyden luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Toisaalta opintojen ja opintoryhmien hajanaisuus sekä kiire voivat estää yhteisöllisyyden tunteen muodostumista oppilaitoksissa.

- Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi jatkuva haku, työelämässä oppimisjaksot sekä yksilölliset valinnat opintojen suorittamisessa asettavat omat haasteensa yhteisöllisyyden luomiselle. Tietenkin myös korona-aika on vaikuttanut yhteisiin tapahtumiin ja näin ollen myös yhteisöllisyyden kokemuksiin, kertoo johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.

Arviointitulosten mukaan joka kymmenes toisen asteen opiskelija ei kokenut kuuluvansa oppilaitosyhteisöönsä. Yhtä suuri osuus opiskelijoista oli myös havainnut kiusaamista oppilaitoksessaan.

- Kiusatuksi joutuminen voi vähentää yhteisöön kuulumisen tunnetta ja siten vähentää myös opiskelijan kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Oppilaitosten yhteisöllisen toiminnan rakentamisessa onkin tärkeää tehdä siitä sellaista, että kynnys toimintaan osallistumiselle olisi jokaiselle opiskelijalle mahdollisimman matala ja kaikki hyväksytään mukaan, toteaa arviointiasiantuntija Niina Rumpu.

Opiskelijoiden toiveet osallistumisesta eivät aina toteudu oppilaitoksen arjessa

Oppilaitoksissa on erilaisia osallisuutta tukevia toimintaperiaatteita ja linjauksia, ja suurin osa opiskelijoista tietää, miten oppilaitoksissa voi vaikuttaa asioihin. Opiskelijat kokevat mahdollisuudet antaa palautetta hyviksi, mutta vain puolet opiskelijoista oli antanut palautetta oppilaitoksen toiminnasta. Opetuksesta palautetta annetaan enemmän. Vaikka oppilaitosten toiminnasta kerätään palautetta, sitä ei kuitenkaan aina systemaattisesti käsitellä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

- Jos opiskelijoiden antamasta palautteesta keskusteltaisiin enemmän yhdessä, saattaisi se kannustaa opiskelijoita osallistumaan ja vaikuttamaan, pohtii arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.

Eniten vaikutusmahdollisuuksia opiskelijoilla oli erilaisten teemapäivien ja tapahtumien järjestämiseen. Sen sijaan oppilaitosten yhteisten suunnitelmien tekemiseen tai oppilaitoksen profiilia tukevaan toimintaan opiskelijat eivät päässeet osallistumaan kovin aktiivisesti. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat toivoivat, että heillä olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opintojen joustavuuteen ja esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Lukiolaiset taas toivoivat, että he voisivat vaikuttaa enemmän kurssitarjontaan ja lukujärjestyksiin.

Opiskelijakunnan hallituksen toiminta kaipaa monipuolistamista

Opiskelijakuntatoiminta on oppilaitoksissa yksi keino tukea ja edistää opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittymistä. Opiskelijakunnan hallituksen toiminta koskettaa kuitenkin vain osaa toisen asteen opiskelijoista, eikä opiskelijakunnan hallituksen rooli ja asema ole aina selkeää opiskelijoille. Lisäksi sen toimintatavoissa, organisoinnissa ja resursseissa on paljon eroja oppilaitosten välillä.

- Opiskelijoiden osallistumista voisi lisätä se, että heillä olisi enemmän itselleen sopivia mahdollisuuksia osallistua. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vaikuttaminen yksittäiseen itseä kiinnostavaan asiaan tai sitoutuminen toimintaan lyhyemmäksi ajaksi, ehdottaa arviointiasiantuntija Veera Hakamäki-Stylman.

Oppilaitoksen tai opiskelijakunnan toimintaan osallistumiseen vaikuttivat eniten opiskelijan oma motivaatio ja kiinnostus asiaan. Osallistumisinnokkuutta lisäsi se, että asia koettiin itselle tärkeäksi.

Vaikuttamisvalmiuksia opitaan oppilaitoksen lisäksi erityisesti lähipiirissä

Yksi toisen asteen koulutuksen tavoitteista on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia yhteisön ja yhteiskunnan jäseninä. Oppilaitosten henkilöstö koki pystyvänsä tukemaan hyvin opiskelijoitaan vaikuttamisvalmiuksien kehittymisessä, kuten vastuun ottamisessa, omien vahvuuksien tunnistamisessa ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattamisessa.

Opiskelijat kokivat oppineensa parhaiten vastuun ottamista omista opinnoistaan. Sen sijaan opiskelumotivaation ylläpitämiseen sekä arkeen ja muuhun elämään liittyvien valintojen tekemiseen he eivät kokeneet saaneensa oppilaitoksestaan kovin paljon tukea.

Oppituntien ohella opiskelijat kokivat oppineensa vaikuttamisvalmiuksiin liittyviä asioita lähipiirinsä, kuten huoltajien ja ystävien kautta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla korostui myös työkokemuksen merkitys vaikuttamisvalmiuksiin liittyvien taitojen oppimisessa.

Opiskelijat pitivät äänestämistä melko todennäköisenä vaikuttamistapana sekä nyt että tulevaisuudessa. Äänestämisen ohella esimerkiksi ostopäätöksellä vaikuttaminen, aloitteen, vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen sekä vapaaehtoistyöhön osallistuminen nousivat opiskelijoille ominaisiksi vaikuttamisen tavoiksi.

------------------------------

Arviointiraportti julkaistaan 16.12.2021 klo 12.00 Karvin verkkosivuilla. Karvi järjestää 20.1.2022 seminaarin tulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi. Lisää tietoa tilaisuudesta Karvin verkkosivuilla.

Raportti:

Osallisuus tehdään yhdessä – Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Julkaisut 28:2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Veera Hakamäki-Stylman, ammatillinen koulutus, veera.hakamaki-stylman(a)karvi.fi, puh. 029 533 5555
• johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, ammatillinen koulutus, paula.kilpelainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5557
• arviointiasiantuntija Niina Rumpu, yleissivistävä koulutus, niina.rumpu(a)karvi.fi, puh. 029 533 5525
• arviointiasiantuntija Salla Venäläinen, yleissivistävä koulutus, salla.venalainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5549

Lasten ja nuorten haasteet sekä vaativan, erityisen oppimisen tuen tarve Kanta-Hämeessä ovat lisääntyneet. Uusi sairaalakouluhanke mahdollistaa entistä varhaisemman ja laajemman tuen niille oppilaille, joiden haasteet kytkeytyvät muun muassa kiusaamiseen, mielenterveyden ongelmiin, itsetuhoisuuteen, masentuneisuuteen ja kouluakäymättömyyteen.

Vaativan erityisen tuen opetusta tarjoavien yksiköiden johtajat ovat huolissaan oppilaiden lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta. Tämä tuli ilmi maaliskuussa tehdystä julkaisusta, jossa pureudutaan Elmeri-koulujen, sairaalaopetuksen ja valtion koulukotikoulujen yksiköiden johtajien käsitykseen opetuksen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.

Vuonna 2021 käynnistynyt ja 2022 jatkuva sairaalakouluhanke mahdollistaa uusien sairaalaopettajien palkkaamisen ja näin neuvoa antavan opetuksen laajentamisen. Hankkeen myötä pyritään vahvistamaan lähikoulujen osaamista, juurruttaa ennalta ehkäisevää ja varhaista tukea koulujen toimintakulttuuriin sekä vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden monialaisen työn ja rakenteiden tukemista. Keskeisenä tavoitteena on tukea psyykkisesti oireilevan oppilaan koulunkäyntiä hänen omassa lähikoulussaan yhteistyössä oppilaan verkoston kanssa.

– Oppilaiden pulmiin tulee vaikuttaa aiemmin kuin tyypillisen erikoissairaanhoidon lähete-tutkimus -polun myötä. Sairaalakouluhankkeen avulla pyrimme vahvistamaan koulujemme toimia; oppia havainnoimaan ja tunnistamaan sekä toimimaan jo varhaisessa vaiheessa, Hämeenlinnan sairaalakoulun rehtori Kati Hirvonen painottaa.

Toiminnan keskiössä tulee olemaan yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa.

– Teemme kouluarjessa jo nyt paljon hienoa yhteistyötä lasten ja nuorten palveluita tuottavien tahojen sekä huoltajien kanssa. Tämän arvokkaan hankkeen myötä voimme vahvistaa erityistä tukea entisestään, Hirvonen lisää. 

 -------------------------------------------------------------------------------------------

Valtion erityisavustus myönnettiin sairaalaopettajien palkkaamiseen konsultatiivisen sairaalaopetuksen lisäämiseksi vuosille 2021-2022. Sairaalaopetuksen kehittäminen on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa. 

Lisätietoja 

Selvitys 3/2021. Sairaalaopetus, Elmeri-koulut ja valtion koulukotikoulut
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/sairaalaopetus-elmeri-koulut-ja-valtion-koulukotikoulut

Hämeenlinnan sairaalakoulun rehtori Katri Hirvonen. katri.hirvonen@eduhml.fi
puh. +358 50 3366 788

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Minna Lumme, Hämeenlinnan kaupunki, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan hallinto, minna.lumme@hameenlinna.fi, puh. +358 40 511 5843

LähiTapiola-ryhmä on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaidensa omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita.  LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. (www.lahitapiola.fi)

Thinking Portfolion käyttöönottoa edisti toimittajan osaaminen ja valmis riskienhallintamalli

LähiTapiolan riskisalkun hankinnan taustalla oli tarve saada parannusta ja helpotusta ICT-riskien hallintaan. Mm. laajan sovelluskannan vuoksi Excelin avulla toimiminen alkoi tuntua työläältä, kertoo tietoturvapäällikkö Elina Saartoala LähiTapiolan Thinking Portfolio-riskisalkun hankinnan taustoista

Työkalun valintaan vaikutti myös aiemmat positiiviset kokemukset saman toimittajan projekti- ja sovellussalkuista. Riskisalkkuun tutustumisen jälkeen LähiTapiolan tiimi totesi, että Thinking Portfolio vastasi heidän toiveitaan mainiosti. Lyhyen pilottivaiheen aikana testattiin salkun toimivuus LähiTapiolan ICT-riskienhallinnan menetelmää vastaan. Lopputulemana oli, että salkku istui tarkoitukseensa hyvin ja sovituksesta selvittiin hyvin pienillä parametroinneilla.

-Salkun käyttöönottoprosessi oli ketterä ja sujuva. Erittäin joustavasti, melkein jopa lennossa tehtiin muutoksia työpajan yhteydessä. Käyttöönotto oli meille kokonaisuudessaan positiivinen kokemus. Varsinaisen käytön alkaessa saimme ongelmitta ladattua olemassa olevan riskikantamme Excelistä sisään uuteen salkkuumme. Siitä oli helppo lähteä arvioimaan ja hallinnoimaan riskejä edelleen. Seuraava askeleemme on laajentaa riskisalkun käyttöä sovellusten riskienhallinnan lisäksi myös muiden ICT- ja tietoturvariskien hallintaan.

LähiTapiolan projektitiimi on tyytyväinen käyttöönottovaiheessa saamaansa tukeen toimittajan puolelta. Käyttöönottoprojektia helpotti se, että konsultti oli hyvin perillä riskienhallinnasta yleisesti, hän ymmärsi mitä asiakas tarvitsi ja osasi rakentaa toiminnallisuutta tarpeiden mukaisesti.

Käyttöönottoprojektin joutuisassa läpimenossa yksi tärkeä tekijä oli LähiTapiolan valmis ICT-riskienhallinnan menetelmä. Elina Saartoala arveleekin, että jos riskienhallintamenetelmää ei ole itsellä valmiina, ehkä joudutaan tekemään enemmän työtä. Jos tiedetään mitä tarvitaan ja halutaan, saadaan salkku Thinking Portfolion kanssa varmasti nopeasti käyttöön, hän toteaa.

Thinking Portfolion käyttöönotto ei vaatinut työkalun kouluttamista käyttäjille

LähiTapiolan riskisalkun käyttäjät ovat jo aiemmin käyttäneet Thinking Portfolion sovellus- ja projektisalkkuja. Työkalun perusperiaatteisiin ja toimintoihin ei siis juurikaan tarvinnut käyttää aikaa, vaan voitiin keskittyä varsinaiseen riskienhallinnan prosessiin ja siihen liittyviin tehtäviin. Eli käyttöönotto oli enemmänkin riskienhallintaprosessin opettamista kuin työkalun opettamista. Yhden salkun osaaminen helpottaa paljon seuraavien salkkujen käyttöönottamista, kertaa Elina Saartoala käyttäjien perehdyttämisvaihetta.

Thinking Portfolion salkku on todistanut olevansa se mitä tarvittiin

Riskisalkun avulla saadaan nopeasti kokonaiskuva riskiprofiilista ja se auttaa kohdentamaan tekemisiä niihin kohteisiin, joissa riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset ovat merkityksellisiä. Riskienhallintaprosessin omistaja ja sovellusalueiden vastuuhenkilöt saavat salkusta raportteja, joiden avulla voidaan käydä vuoropuhelua sovellusten omistajien kanssa.

-Salkun käyttämisessä ei ole ollut haasteita, olemme olleet kokonaisuudessaan todella tyytyväisiä. Jatkossa hyödynnämme salkun potentiaalia vielä enemmän.

Lisätiedot:

Esa Toivonen, toimitusjohtaja 

Puhelin 040 733 6670, esa.toivonen@thinkingportfolio.com

Katri Harju, Customer Success Manager (viestintä) 

Puhelin 040 706 4354, katri.harju@thinkingportfolio.com

RAJAVARTIJAN PERUSKURSSI PÄÄTTYI

Torstaina 16.12.2021 valmistui Rajavartiolaitokseen uusia rajavartijoita, kun rajavartijan peruskurssi päätti opintonsa Raja- ja merivartiokoulululla Imatralla. Kurssilta valmistui yhteensä 54 uutta raja- tai merivartijaa. Uusia raja- ja merivartijoita valmistui kaikkiin raja- ja merivartiostoihin.

Rajavartijan peruskurssi alkoi 11.1.2021. Koko kurssiaikaa väritti pandemian vaikutukset. Kurssilaiset saivat oppia käytännössä, mitä tarkoittaa toimiminen poikkeusoloissa sekä kokoaikainen varautuminen muuttuvassa tilanteessa. Pandemian vuoksi kurssi opiskeli koko vuoden kolmessa osastossa, joiden kanssakäymistä keskenään rajoitettiin mahdollisimman paljon. Viikko-ohjelmat saattoivat muuttua useampaan kertaan, että saatiin turvallisesti järjestettyä kaikille tarvittavat koulutukset. 

Opiskelijoiden opintomenestys oli erittäin hyvä ja kurssin keskiarvo numeroina oli historian paras. Kurssilaiset kokivat saaneensa hyvää oppia tulevia työtehtäviä varten ja odottavat innolla ensi viikolla eteen tulevia työtehtäviä.

Rajavartijaksi voi Suomessa valmistua vain rajavartijan peruskurssilta Raja- ja merivartiokoulusta. Rajavartijan peruskurssi antaa valmiudet nuoremman rajavartijan virkaan. Kurssilta valmistuvan palvelusarvo on nuorempi rajavartija tai nuorempi merivartija.

Rajavartijan peruskurssin päämääränä on kouluttaa toimivaltaisia, perusoikeuksia kunnioittavia sekä hyvät perustiedot ja -taidot omaavia Rajavartiolaitoksen arvoihin sitoutuneita rajavartijoita. Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että opiskelijalla on kurssin jälkeen valmiudet rajavartijan tehtävien hoitamiseen, hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä hänellä on virassa vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.

•    Raja- ja merivartiokoulusta Imatralla valmistuu perjantaina Rajavartijan peruskurssi 29:lta 54 uutta raja- ja merivartijaa, joista 10 naisia.

Hallintoyksiköittäin raja- ja merivartijat sijoittuvat seuraavasti:
    Suomenlahden merivartiosto 13
    Kaakkois-Suomen rajavartiosto 23
    Pohjois-Karjalan rajavartiosto 5
    Kainuun rajavartiosto 4
    Lapin rajavartiosto 6
    Länsi-Suomen merivartiosto 3

Päättäjäistilaisuudessa palkittiin seuraavat opiskelijat:

    kurssin priimus nuorempi rajavartija Valamaa Juho (Lapin rajavartiosto)
    nuorempi merivartija Laitanen Severi (Länsi-Suomen merivartiosto)
    nuorempi rajavartija Ahola Jukka (Kaakkois-Suomen rajavartiosto)
    nuorempi rajavartija Harlamow Anna (Kaakkois-Suomen rajavartiosto)
    nuorempi merivartija Kukkanen Suvi (Länsi-Suomen merivartiosto) 
    nuorempi merivartija Siitarinen Jasu (Länsi-Suomen merivartiosto)
    nuorempi merivartija Tailan Adam (Suomenlahden merivartiosto)
    nuorempi rajavartija Skogberg Henri (Pohjois-Karjalan rajavartiosto)

    opiskelijoiden valitsema ”rehti kurssikaveri” nuorempi rajavartija Elmo Hänninen (Kaakkois-Suomen rajavartiosto)

* * * * *

Miten voin pyrkiä kurssille

Rajavartijan peruskurssille hakeudutaan pääsykokeen kautta. Kurssille voi hakea koko vuoden ajan. Rajavartijan peruskurssin hakuohjeet ja aikataulu julkaistaan vuosittain hakuoppaassa. Haettavissa olevat kurssipaikat määräytyvät vuosittain Rajavartiolaitoksen tarpeen perusteella.

Seuraava rajavartijan peruskurssi alkaa 10.1.2022, jonka yhteydessä toimeenpannaan myös ruot-sinkielinen kurssi. Kurssilla aloittaa noin 73 oppilasta. Vuonna 2022 rekrytoidaan rajavartijan pe-ruskurssi, joka toimeenpannaan 2023. 

Lisätietoja ja hakuohjeet löydät verkosta www.raja.fi. 
 

Katso lista syksyn aikana ammattiin valmistuneista opiskelijoista. 

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Amrllahi Ermir

Ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto

Heikkilä Kimmo

Autoalan perustutkinto

Al Kaleedy Muhenndm, Al-Husseini Ahmed, Kronström Lauri, Mustafa Leuart, Mustafa Sivan, Nurminen Markus, Vainio Jani, Virtanen Santeri, Walldén Axel

Elintarvikealan perustutkinto

Al-Kawaz Booran, Al-khanjarawy Zahraa, Hayder Abudi, Alsaghir Maysaa, Boonprom Viparat, Buchanimirhesari Shahriyar, Danilenko Diana, Gredysa Marzena, Hesami Zhila, lyukhina Varvara, Lehto Iida, Loginova Svitlana, Low Voi Teng, Mäkinen Hanna, Opas Milli, Palhus Pauliina, Pasquini Nicole, Smishko Liliia, Soaheng Arkom

Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto

Humala Elina, Kuusela Teija, Peipponen Minna

Hius- ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto

Suominen Outi, Sysimetsä Marjatta, Virtanen Noora

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto

Aaltonen Aliisa, Abdullah Halgord, Ahmad Nouzad, Bewrani Shiwan, Börman Tri, Efstathiou Gregori, Ejaz Huma, Ghanim Mahmood Waleed, Help Emilia, Huovinen Tuuli, Huunonen Sanni, Ibrahim Sipan Shafiq, Iljanka Riikka, Koskinen Viivi, Lang Maiju, Lehto Mari, Leinonen Janita, Martineero Aada, MikkolaTiina, Mägi Anne-Mary, Nabizadeh Ermia, Nurmi Roosa, Palani Saman, Palmroos Neea, Rintala Anna, Saarinen Linda, Salonen Meri, Viitanen Alica, Willman Minna

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Julin Jemina, Lehtonen Henna, Vuorinen Tami, Zalesskaja Anna

Isännöinnin erikoisammattitutkinto

Jalonen Jussi, Oksa Milla

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto

Abdulaahi Mohamed Khadar, Airikka Eemeli, Kuisma Helinä, Laaksonen Sini-Säde, Valpola Jukka

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto

Muhidin Mahamed Asho

Kuljetusalan ammattitutkinto

Abdullah Jabbar Hasan, Ahmeti Islam, Cakaj Sami, Msadek Aymen, Yousofi Mohammad

Laboratorioalan perustutkinto

Basnet Pujana, Ekström Hülyam, Jokinen Janita, Kuusisto Kristiina, Brunila Aino, Martikkala Heidi, Virtanen Milla

Leipomoalan erikoisammattitutkinto

Korkeamäki Jenni, Nevala Tero

Liiketalouden perustutkinto

Al Gangaray Aaje, Jokinen Viljami, Nummelin Jani

Liiketoiminnan ammattitutkinto

Arvela Riina, Hartley Maria, Helanlahti Jaakko, Jokinen Suvi, Kalske-Heinonen Laura, Laakso Julia, Marjasto Armi, Mäkirinta Hannele, Pajuluoma Topi, Pokkinen Risto, Sandström-Laine Kati, Säilä Maarit, Tammisalo Jenna, Uusikartano Aino, Virtalaine-Leppänen Maria, Virtanen Satu

Liiketoiminnan perustutkinto

Aalto Laura, Ahtiala Rosa, Alasmaa Jessica, Alava Santeri, Alikorpi Hertta, Al-jubouri Bahjah, Anica Ioana, Asteljoki Joel, Hannula Niklas, Hermansson Henri, Holi Kirsi, Hovi Heta, Hyvärinen Silja, Isto Liina, Jakupovic Anela, Jauros Tea, Jokela Pipsa, Kakakhani Afshin, Kallionpää Santeri, Kannosto Saara, Katajainen Roni, Kinnunen Jasmin, Kirlangicli Outi, Koponen Manu, Kärri Riina, Laine Tuomas, Lamberg Katja, Lammi Emil, Lappalainen Robert, Lautaro Jenna, Le Duong, Lehtonen Tarja, Lenets Harriet, Leppä Minna, Melamies Ilmari, Mesterton Melina, Mikama Henna, Mäkinen Nea, Nikkanen Vea, Nurmi Senni, Pekonen Sofia, Pääkkönen Annika, Rahman Abib, Rantala Elisa, Ruohonen Hannele, Salminen Laura, Sandell Natalie, Silvennoinen Julia, Suhonen Niko, Tuominen Emmi, Tuominen Hilla, Tähkäpää Aino, Varjokivi Venla, Virtanen Jenina

Logistiikan perustutkinto

Al-Saraji Haidar, Antikainen Valtteri, Daliya Khalid, Duratovic Armin, Hajdarevic Armin, Hajric Selver, Heinonen Kristian, Jawara Yankuba, Järvinen Marko, Kaarnikko Milla, Kaim Mohammed, Kallinen Thomas, Kelmendi Nehat, Kontiokorpi Enni, Korhonen Arttu, Mwangi Kevin, Oksanen Kimi, Orlova Karina, Rahmani Nazeer Ahmad, Rousku Jimi, Sam Martinez, Sandell Anders, Simola Ivar

Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Häkkinen Marko, Keränen Susanna, Mikola Mari, Tuomialho Tea, Virtanen Sari

Lääkealan perustutkinto

Al Kaleedy Alja, Anttila Roosa, Farkhani Roja, Huovinen Taina, Mikkola Niina, Nervi Sanna, Nikkilä Mia, Tamminen Tiina

Maanmittausalan perustutkinto

Jauhiainen Sami, Numminen Markus

Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto

Gaudiat Alexiana, Havumäki Kristiina, Heinonen Mika, Jyränen Priska-Maria, Karppinen Antero, Kauttonen Kim, Sundqvist Mimosa, Valoranta Terhi

Matkailualan perustutkinto

Elo Nea, Holopainen Inka, Käyhkö Anna, Mäkelä Riia-Maria, Patron Sanna-Lotta, Ruusulaakso Katja, Stingaci Natalia

Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto

Haapsaari Jesse, Pajaluoto Sara, Platova Mariia, Polo Ibrahim, Rekab Tamam

Palvelulogistiikan ammattitutkinto

Lehtiö Jaani, Numminen Jaakko, Sheikh Nur Abshir, Tiainen Sami

Prosessiteollisuuden perustutkinto

Figueredo Velazquez Jose , Lesonen Jonas

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto

Obaid Mohammed, Omari Gholam, Rastas Jarmo

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto

Friman Kati, Öhman Jonne

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto

Abdalbagi Mohammed Mohammed

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto

Ahmadi Dler, Ahmedy Mukhtar, Al-Dirawi Mohanad, Al-Fatlawi Hussein, Al-Sadoon Mushtaq, Al-Shamia Rami, Al-zaidi Taha, Asadullah Oday, Dimitrova Rumyana, Ibrahim Mohammed, Kaabi Haidar, Khazal Haider, Kuusmaa Barbara, Lam Diem, Lehtonen Paula, Mustafa Falah, Okbamicael Habtemaryam Yonas, Palani Abed, Palani Jabbar, Ramath Mohammed, Rasham Salam, Salimi Farshad, Salman Qasim, Shahin Seezan, Vuorinen Joel, Zaman Nadia

Puuteollisuuden perustutkinto

Lee Jun, Puttonen Joonas, Hassan Husni, Högmander Jesper, Jaakola Jami, Jokinen Maiju, Leinonen Joel, Leinonen Niko, Lukander Benjamin, Nurmi Matti, Penna Toni, Pihkala Casper

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Ahmad Mayson, Al-Aaed Fouad, Al-Janabi Majed, Al-Shamsi Ahmed, Al-Tameemi Hiba, Babak Erika, Doemchai Ampika, Huhtinen Emilia, Jaakkonen Joonas, Kantonen Jasmin, Kareem Muneer, Keskitalo Susilawati, Khachikyan Victoria, Konsell Seela, Laine Chonlaporn, Metsäpuro Pauli, Nazari Khodadad, Rappu Akseli, Sara Vilho, Schroderus Milla, Talha Zainab, Taqy Aaram, Viljanen Olivia, Yahia Lamees

Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto

Karppinen Dani, Koskinen Teija, Kulmala Ilkka, Lehtinen Andrei, Lyytinen Heikki, Ronkainen Elina, Toivari Roni

Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto

Lehti Mika

Ruokapalvelujen ammattitutkinto

Mikkola Satu, Niinivirta Markku, Rantanen Heli, Suutari Tiina

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Abdi Samsan, Abdihakim Abdillahi Naima, Ahokari Janita, Al-Fayadh Noha, Aromäki Tessa, Bettahar Maiju Karoliina, Bunjaku Besa, Cakar Yasmin, Durmishi Kosovare, Egag Sadia, Ghasemi Barmachi Elnaz, Gozani Elvisa, Granholm Petteri, Hadzikic Larisa, Huseen Mustaaq, Hussein Safiyo, Igbinosa Susan, Izmaku Erdita, Jaakola Valtteri, Jakobsson Riina, Jokinen Satu, Jokinen Suvi, Kalliola Saima, Karjalainen Mona, Kauppinen Tiina, Kaurala Sofia, Keihäskoski Oona-Julia, Khademi Shakiba, Koivunen Aino, Korhonen Jussi, Korjonen Johanna, Kurkisuo Linda, Kytöjoki Jarkko, Kärkkäinen Hanna, Lepistö Minttu, Mahamad Nuura, Mahmod Tanja, Marinica Jenna, Matei Daniela, Mire Hamdi Hirsi, Mohammed Ali Hawlet, Muhammed Ismail Fatumina, Muli Donjeta, Mutikainen Laura, Mägi Anet, Mäkeläinen Lotta, Mäkinen Merituuli, Niemelä Jasmina, Nieminen Inka, Nieminen Marjo, Oiva Neea, Okab Jawareh Anwer, Pae Liis, Pajula Moona, Peltokorpi Ellenor, Pizarro Casanova Patricio, Poskiparta Saara, Pulli Kaisa, Rajalahti Susanna, Rantakari Helmi Elviira, Ruohonen Arianna, Saarinen Sofia, Sinisalo Caro, Sirola Ronja, Sivula Nina, Soikkeli Tanja Anniina, Suomalainen Satu, Suominen Tiina, Tuimala Emilia, Valtonen Iida, Valtonen Miisa, Virta Vilma, Virtanen Sani, Väätäinen Jutta, Wessman Miia Maria Elise, Wiisak Vera, Wikstedt Rebecka, Yusuf Mohamud Ikran, Zibaei Emaneh

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto

Airola Oiva-Matti, AL-Elayawi Qasim, Bianciardi Mikael, Heinonen Eeva, Kuopila Eemeli, Kuusela Oskari, Lindholm-Ventola Aleksanteri, Raikasniemi Samuel, Reponen Joonas, Reponen Oskari, Salminen Kalle, Seppi Toni, Valo Atte, Vento Satu, Wennström Calle

Talotekniikan erikoisammattitutkinto

Alho Erno

Talotekniikan perustutkinto

Aaltonen Aleksi, Grönholm Elias, Heikkilä Roope, Hellman Timi, Lehtonen Joona, Löytöläinen Eetu, Manninen Veeti, Shaqiri Erduan, Suomi Rasmus, Tiitso Karri, Viiristö Mikael

Tekstiili- ja muotialan perustutkinto

Fämi Täfreshi Siaväsh, Gabriel Natalia, Kumpulainen Tiia, Quao Vishnu

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

Hukio Jasmiina

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto

Bizewski Victor, Casagrande Niko, Honkanen Joa, Huhtala Kai, Junnila Mirko, Lång Joni, Mikaeil Kokya Jafar, Nuotio Esa, Orava Lauri, Putrus Yaser, Rinkinen Jesse, Rosnell Samuli, Suotonen Wilma, Säilä Markus, Teittinen Tino, Thongchamrat Thanathorn, Tuominen Antti, Turakainen Niko, Törmänen Jere, Vainio Touko, Vierimaa Janne, Viinamäki Hannu, Virtanen Veeti, Ylä-Outinen Sofia

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto

Juutilainen Rafael, Kujala Eemeli, Kurvinen Jimmy, Laihonen Anton, Saaristo Jere, Sandelin Matias, Suominen Wiljami, Vaajasaari Samuel, Vartiainen Jiri

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto

Konstantinov Kristo, Laikko Matias

Tuotantotekniikan ammattitutkinto

Laaksonen Meri

Koulut voivat edelleen järjestää lukukauden päätösjuhlia kirkoissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo, että pelkkä tila ei tee juhlasta uskonnollista ja että kirkon tai muun uskonnollisen tilan käyttö juhlassa ei ole perustuslain vastaista.  Seurakuntien ja koulujen hyvä yhteistyö voi siis jatkua siellä, missä tarvetta juhlatiloille on.  

“Päätös selkeyttää ja helpottaa koulujen ja oppilaitosten toimintaa. Seurakunnat ovat koulujen tavallisimpia yhteistyökumppaneita. Päätöksen myötä voidaan jatkaa yhteistyötä, joka tukee lasten ja nuorten kasvua. Heille lukuvuoden juhlat ovat ainutlaatuisia tilanteita, joissa syntyy vahvoja muistoja”, kertoo kirkon kasvatuksen ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti asiaan nyt kantaa, sillä vuonna 2019 eduskunnan apulaisoikeusmies Pasi Pölönen linjasi kouvolalaisen koulun lukuvuoden päätösjuhlat uskonnonvapauden kannalta lainvastaisiksi. Juhla oli tapana pitää kirkossa ja se sisälsi useita uskonnollisia elementtejä. Kirkkoa apulaisoikeusmies piti ongelmallisena juhlatilana. 

Tapaus sai aikaan vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun siitä, voiko koulun juhlia enää järjestää kirkkotiloissa. Myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat julkaisivat kannanoton rohkaisten ammattikasvattajia kouluissa ja päiväkodeissa pitämään esillä kulttuuriperintöä. Piispojen mukaan kirkot ovat osa suomalaista kulttuuriomaisuutta ja kansallismaisemaa. Niitä vaalitaan paitsi kirkkokansan omaa myös kaiken kansan yhteistä juhlavaa käyttöä varten. Piispat toivoivat kannanotossaan perustuslakivaliokunnalta selkeyttävää linjaa siihen, voidaanko koulun yhteisiä juhlia järjestää kirkossa.  

Koulun juhla on aina kaikille yhteinen  

Perustuslakivaliokunta korostaa myönteisen kantansa lisäksi, että kirkon tai muun uskonnollisen tilan käyttöön koulun yhteisissä juhlissa liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä.  Juhlan ohjelman osalta on varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi. 

“Kirkossa kunnioitamme katsomusten moninaisuutta. Kaikkien uskonnonvapaus tulee turvata. Siksi kaikille yhteiseen juhlaan ei voida liittää esimerkiksi hartautta tai jumalanpalvelusta silloinkaan, kun kokoonnutaan kirkossa”, kertoo Jarmo Kokkonen. 

Lukukauden päätösjuhlien lisäksi koulut voivat järjestää kirkoissa koulujumalanpalveluksia, kuten joulukirkkoja ja muihin juhlapyhiin liittyviä jumalanpalveluksia. Toisin kuin lukukauden päätösjuhlat, koulujumalanpalvelukset ovat uskonnollisia tilaisuuksia, joista koulu tiedottaa etukäteen ja joihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista.  

Lisätietoja: Jarmo Kokkonen, perhe- ja kasvatusasioiden johtaja, Kirkkohallitus, p. 050 594 1316, jarmo.kokkonen@evl.fi  

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö 16/2021

Ks. myös Pinnalla nyt: Uskonnonvapaus

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian uudeksi kuntayhtymän johtajaksi on valittu Anssi Tuominen. Valinnasta päätti 17.12.2021 Gradian valtuusto kuntayhtymän hallituksen yksimielisestä esityksestä.

Anssi Tuominen toimii tällä hetkellä Kajaanin koulutusliikelaitoksen johtajana vastuullaan sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen johtamisen tehtävät. Hän aloittaa kuntayhtymän johtajan virassa viimeistään 1.3.2022, johon saakka vt. kuntayhtymän johtajana toimii talous- ja hallintojohtaja Vesa Voutilainen.

Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymäkonsernin ja sen toiminnan johtamisesta, taloudesta, strategisesta kehittämisestä ja tuloksesta Gradian hallituksen ja valtuuston asettamien tavoitteiden ja linjausten mukaisesti.

Johtajan tehtävä avautui Gradian edellisen johtajan Vesa Saarikosken siirryttyä Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtoriksi syyskuussa 2021.

Johtajaksi haki 13 henkilöä. Hakijoista yksi ei täyttänyt viran edellyttämää kelpoisuutta, ja kaksi hakijaa perui hakemuksensa kesken rekrytointiprosessin. Kokonaisarvioinnin perusteella Gradian hallitus päätti yksimielisesti 25.11. esittää johtajaksi Anssi Tuomista. Lopullisen valinnan teki kuntayhtymän valtuusto 17.12.2021.

”Monivaiheisen rekrytointiprosessin tuloksena ja prosessissa tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella Anssi Tuominen katsottiin parhaaksi johtamaan Gradiaa ja varmistamaan koulutuskuntayhtymän menestys tulevaisuudessa. Hänellä on pitkä työkokemus koulutustoimialalta sekä kuntayhtymän kannalta keskeisiä verkostoja, joilla oli myös vaikutusta valintaan. Olen erittäin tyytyväinen, että osapuolet löysivät toisensa”, toteaa Gradian valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen.

Anssi Tuominen odottaa uutta tehtäväänsä Gradiassa innostuneena.

”Tulen Keski-Suomeen tekemään työtä opiskelijoiden hyväksi. Jos opiskelijat voivat ja jaksavat hyvin, niin silloin myös henkilöstö jaksaa. Aamulla pitää voida lähteä töihin ja uuteen koulupäivään hyvällä ja positiivisella mielellä. Gradia on vahva ja arvostettu toimija suomalaisessa koulutuskentässä ja siinä asemassa sen tulee myös säilyä. Uskon, että toisen asteen koulutuksessa ihmisyyteen, vuorovaikutukseen, innostukseen ja motivaatioon liittyvät elementit tulevat vahvistumaan ja tukevat siten uusien asioiden oppimista”, Tuominen sanoo. 

Lisätietoja

Pentti Mäkinen, Gradian valtuuston puheenjohtaja p. 040 557 1813
Tom Nevanpää, Gradian hallituksen puheenjohtaja p. 050 586 0368
Anssi Tuominen, p. 044 5124 933

Kuva toimitusten käyttöön

Painokelpoinen kuvatiedosto Anssi Tuomisesta on ladattavissa mediatiedotteen alalaidasta Gradian verkkosivuilta.

Pyöräilyharrastus on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja positiivinen ilmiö on luonut myös erilaisia haasteita. Haasteet näkyvät viikkokausien mittaisina jonoina pyörähuollossa ja uusien pyörien saatavuus ongelmina. Myös matkailualalla edellä mainitut haasteet ovat jopa esteenä yritystoiminnalle. TTS Työtehoseura ja Sähköpyöräkeskus yhdessä alan toimijoiden kanssa aloittaa uusien sähköpyörämekaanikkojen koulutuksen kevättalvella tilanteen parantamiseksi.  
 
Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan sähköavusteisten pyörien myynti kasvoi 94 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.  Ennusteen mukaan myynti kasvaa vielä 39 % vuoden 2021 aikana. Vuonna 2019 pyöräliikkeisiin tehdyn kyselyn mukaan, toiminnan kehittämisen ja kasvun esteenä on ollut ammattitaitoisen työvoiman saanti. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä kolme näljästä, ilmoittaa ettei ole saanut rekrytoitua ammattitaitoista mekaanikkoa. Kun pyörätoimialalla kokonaisliikevaihto vuodesta 2019 vuoteen 2020 kasvoi yli 20 % ja kysyntä on yhä kasvanut, on myös saatavuusongelmat muodostuneet haasteeksi, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. 
 
Sähköpyörämekaanikkoja tarvitaan myös matkailukeskuksissa
Myös matkailualalla pyöriä vuokraavilla yrityksillä on ollut kiirettä. Ylläksellä vuokrattavien pyörien määrä on tuplaantunut kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä niitä on jo yli 500 kpl, joista 70 % on sähköpyöriä. Jatkuvassa käytössä pyörät myös kuluvat ja kesän aikana tulee pyöriin erilaisia ongelmia vaijerin kiristämisestä isompiinkin remontteihin. Tällä pyörien määrällä mekaanikolle tulee tarvetta kesäkauden aikana keskimäärin 2000 kertaa, laskee Tero Kylä-Kaila Ylläksen Matkailuyhdistys ry:stä. 
 
Kausiluonteisuudesta ympärivuotiseksi 
Pyöräilyn kausiluonteisuus on sähköpyörien myötä vähentynyt ja yhä useampi harrastaakin pyöräilyä myös talvella. Ympärivuotisuus luokin alalle kouluttautuville mekaanikoille myös hyvin mahdollisuuksia työllistyä ympärivuotisesti. 
 
Uusi sähköpyörämekaanikon koulutus alkaa
TTS Työtehoseura toteuttaa tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja Sähköpyöräkeskuksen kanssa sähköpyörämekaanikon koulutuksen joka alkaa 1.2.2022. Lue lisää www.tts.fi/ebike      
 
Lisätietoja: 
Minna Karppinen, myyntijohtaja,  minna.karppinen@tts.fi, 050 3879 523
Sami Niskala, koulutuspäällikkö, sami.niskala@tts.fi, 050 3879 521
 

Äänekosken kaupunki tiedottaa 17.12.2021

Heti vapaa julkaistavaksi

Opiskelustipendin haku alkaa tammikuussa 2022 - kotikunnaksi Äänekoski ennen vuodenvaihdetta

Äänekoskelta muualle opiskelemaan muuttanut 18-29 -vuotias nuori on oikeutettu vuosittaiseen opiskelustipendiin, mikäli säilyttää kotikuntanaan Äänekosken. Kevään hakua varten opiskelijan kotikunta on oltava Äänekoski jo ennen vuodenvaihdetta.

Äänekosken kaupunki jakaa vuonna 2022 opiskelijastipendejä tutkintotavoitteisesti ja päätoimisesti muualla kuin Äänekoskella opiskeleville 18-29-vuotiaille nuorille. Stipendin suuruus on 350 euroa vuodessa ja se on saajalleen verovapaata tuloa.

Opiskelijastipendillä pyritään kannustamaan Äänekosken nuoria hankkimaan koulutusta ja ammatin. Samalla kotikuntastipendi voi auttaa ylläpitämään elävää suhdetta kotikuntaansa, kun esimerkiksi opiskelupaikkakunnan ja kotikunnan väliseen matkaamiseen jää enemmän rahaa.

Stipendin saamiseksi tulee seuraavien kriteerien täyttyä: 1) hakija opiskelee muualla kuin Äänekoskella 2) opiskelu on päätoimista ja johtaa tutkintoon 3) opiskelija on läsnäolevana (pakollinen liite) 4) opiskelijan kotikunta on Äänekoski 31.12.2021 5) hakija on iältään 18-29-vuotias 28.2.2022.

Stipendin voi siis saada, vaikka käytännössä asuisi opiskelupaikkakunnalla, kunhan väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta on Äänekoski. Väestötietoihin vuoden 2022 kotikunta määrittyy vuoden 2021 viimeisen päivän tietojen mukaan. Myös ne opiskelijat, jotka ovat jo aiemmin muuttaneet muualle ja vaihtaneet kotikunnaksi opiskelupaikkakunnan, ovat oikeutettuja stipendiin, mikäli vaihtavat kotikunnakseen Äänekosken ennen vuodenvaihdetta. Päätoimisuuden määrittelyyn sovelletaan opintotukilain ja -asetuksen määräyksiä.

Hakuaika 10.1.-28.2.2022. Haku tapahtuu sähköisesti vahvan tunnistautumisen kautta. Hakulomake aukeaa 10.1.2022 https://www.aanekoski.fi/opiskelustipendin-haku-2022. Hakijan tulee toimittaa liitteenä oppilaitoksen vahvistama hakuaikana päivätty läsnäolotodistus.

Stipendin myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse viikolla 18. Stipendi maksetaan 31.5.2022.

Lisätietoja:

Toimistosihteeri Sini Savolainen, 0400 115 540, sini.savolainen@aanekoski.fi

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi on nimetty toiseksi vetäjäksi uuteen kansainväliseen talousosaamisen tutkijaverkostoon.

G53 Financial Literacy and Personal Finance Research Network-verkoston toinen vetäjä on amerikkalaisen George Washingtonin yliopiston professori Annamaria Lusardi, joka on myös Vaasan yliopiston kunniatohtori. 

Kansainvälisen talousosaamisen verkoston tarkoituksena on edistää talousosaamisen tutkimusta, kehittää vuoropuhelua tutkimuksen tekijöiden ja sidosryhmien välillä sekä parantaa nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia erikoistua aiheeseen.

Toimintamuotoina verkostolla ovat muun muassa vuotuinen konferenssi, jatko-opiskelijoiden kesäkoulu ja työpaperisarja. Verkostoa isännöi Global Financial Literacy Excellence Center George Washingtonin yliopistossa.

• Verkkosivusto: https://www.g53network.org/
• Kansainvälinen mediatiedote aiheesta: https://www.g53network.org/wp-content/uploads/2021/12/G53-Network-Press-Release.pdf

Kuvateksti: Vaasan yliopiston kunniatohtori, George Washington Universityn professori Annamaria Lusardi ja Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi johtavat uutta kansainvälistä talousosaamisen tutkijaverkostoa. Kuva: Vaasan yliopiston arkisto

Lisätiedot

Professori Panu Kalmi, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8528, panu.kalmi@uwasa.fi

Careeriasta valmistutaan ammattiin tasaisesti ympäri vuoden. Syksyn 2021 aikana valmistuneita juhlittiin Careerian Porvoon ja Vantaan toimipisteissä perjantaina 17.12.2021. Kaiken kaikkiaan ammattiin valmistuneita vuoden 2021 aikana on yli 1 300. Syksyn aikana heistä on valmistunut lähes 500.

Opiskelua yksilöllisesti oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti

Jokainen opiskelija etenee ammatillisissa opinnoissaan nykyään oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa mukaisesti. Näin kukin myös valmistuu ammattiin omaan tahtiinsa, oman taustansa mukaisesti. Osalla tuo väylä on nopeampi, ja joka lukuvuosi on myös niitä, jotka ahkeroivat kaksoistutkinnon eli suorittavat sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon. Ammatillinen tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden, ja monet opiskelijat suorittavat myös jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun pääsyä nopeuttavia väyläopintoja sekä ns. kurkistuskursseja, joissa ammattikorkeakouluopiskelu tulee tutuksi. Valmistuneiden joukossa on sekä nuoria että aikuisia.

Yhteistyö työelämän kanssa on opintojen aikana tiivistä, ja uusia työelämäyhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti. Oppisopimus on säilyttänyt suosionsa kouluttautumismuotona oppilaitosmuotoisen opiskelun rinnalla. Careerian tämän vuoden tuhannes oppisopimus solmittiin juuri valmistujaisjuhlan kynnyksellä 10.12.2021!

”Nyt on hyvä aika valmistua ammattiin”

Careerian johdon terveiset ammattiin valmistuville esitti apulaisrehtori Ulla Posti. Hän toi puheenvuorossaan esille työpaikkojen etsivän jatkuvasti ammattitaitoisia, osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Nyt on siis työntekijän markkinat. Nyt Careeriasta ammattiin valmistuneet ovat opiskelleet monimuotoisesti välillä paikan päällä Careeriassa, välillä etänä ja lisäksi sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen. Suuri osa oppimisesta on tapahtunut työpaikoilla, aidoissa työympäristöissä. Työelämän avaintaitoina Ulla Posti korosti kykyä omaksua uutta, soveltaa oppimaansa ja olla avoin uudenlaisille työn tekemisen tavoille.
– Työelämän muuttuvat vaatimukset ja työnantajien työntekijöiltään edellyttämät taidot haastavat myös jatkuvaan uuden oppimiseen. Yhä harvempi jatkaa samassa ammatissa koko työuraansa. Todennäköisesti myös osa teistä palaa joidenkin vuosien jälkeen jälleen opintojen pariin ehkä syventämään täällä Careeriassa hankittua osaamista tai opiskelemaan kokonaan uuteen ammattiin, Ulla Posti evästi ammattiin valmistuvia jatkuvasta oppimisesta.
– Ja vaikka puuttuisikin joitain tietoja tai taitoja, niin asenne ratkaisee. Rehdillä ja reippaalla asenteella pääsee pitkälle niin töitä hakiessa kuin itse työelämässä, hän kannusti valmistuvia.

”Menkää rohkeasti eteenpäin”

Työelämän terveiset valmistujaistilaisuuteen lähetti Porvoon Mc Donald’sin ravintoloitsija ja yrittäjä Mia Makkonen. Hän kertoi samaistuvansa valmistumispäivän riemun tunteisiin kaikkien nyt valmistuvien kanssa. Hän korosti myös sitä, että mitä enemmän tekee, sitä enemmän on myös mahdollisuuksia päästä etenemään urallaan.
– Olette tänään sellaisessa risteyskohdassa, josta on useampi polku valittavana mihin suuntaan lähteä. Mikä ikinä tuo suunta onkaan, menkää rohkeasti eteenpäin. Elämä kantaa kyllä. Mitä useammin sanoo eteen tuleville asioille kyllä, sitä paremmin eteenpäin kohti seuraavia etappeja, Mia Makkonen kannusti uusia ammattilaisia.

Lisätietoja:
Apulaisrehtori Ulla Posti, palvelualat, puh. 040 751 1151 ulla.posti@careeria.fi
Apulaisrehtori Pekka Pulkkinen, tekniset alat, puh. 040 631 9440 pekka.pulkkinen@careeria.fi

Hallituspaikka 2022 on uusi yrityksille ja hallitusosaajille kohdennettu tapahtuma, joka tarjoaa osaamista, näkökulmia ja verkostoja yritysten hallitustyöskentelyyn. Tampereen Messut -konserni järjestää Hallituspaikka-tapahtuman 9.2.2022 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen TähtiAreenalla yhdessä kumppaniyritysten kanssa. Teemana on tulevaisuuden hallitustyöskentely. Liput tapahtumaan ovat kaikkien hallitustyöskentelystä kiinnostuneiden saatavilla Ticketmasterissa. Tapahtumaan voi vielä ilmoittautua myös kumppaniksi. 

Ensimmäistä kertaa pidettävässä Hallituspaikka 2022 -tapahtumassa kohtaavat riippumattomia osaajia hallitukseensa etsivät yritykset, hallitusammattilaiset sekä hallitustyöstä kiinnostuneet tapahtumavieraat. Tapahtuman teema on tulevaisuuden hallitustyöskentely, mikä kantaa punaisena lankana läpi tapahtuman keynote- ja kumppanipuheenvuorojen. Juontajana nähdään Ylen toimittaja ja tuottaja Tommy Fränti.


Keynote- ja kumppanipuheenvuoroja, keskusteluja ja verkostoitumista 

Hallituspaikka-tapahtumassa on luvassa kolme huippuluokan keynotea ja kumppaniyritysten puheenvuoroja. Lisäksi tapahtuma tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia sekä keskusteluja hallitustyöskentelyn ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. 

Keynotet aloittaa Purpose Research Instituten Founder Kirsi Piha, joka avaa aihetta ”Hallitustyön ravistelu – Miten menestyä kiihtyvän muutoksen maailmassa?”. Toisen keynoten pitää yritysjohtaja Matti Alahuhta otsikolla ”Eteenpäin katsova hallitustyö”. Kolmantena keynote-puhujana Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum kertoo aiheesta ”Omistajan rooli hallitustyössä”. Keynote-puhujat Kirsi Piha, Matti Alahuhta ja Alexander Bargum sekä Vuorenmaa Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Emilia Vuorenmaa osallistuvat myös Kauppalehden paneelikeskusteluun, jossa vastaavan päätoimittajan Arno Ahosniemen johdolla keskustellaan tulevaisuuden hallitustyöskentelystä. 

TähtiAreenan lavalle nousevat ajankohtaisten hallitusaiheiden merkeissä myös Hallituspaikka-tapahtuman järjestäjäkumppanit Hallituspartnerit ry, Tampereen kauppakamari ry, Future Board ry, Perheyritysten liitto ry ja Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuskokonaisuus.

Tapahtumakumppaneina toimivat PricewaterhouseCoopers, Tampereen Seudun Osuuspankki, Eversheds Sutherland ja Admincontrol. OP Tampereen case-puheenvuoron pitää Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotarauta, joka kertoo hallituksen roolista Osuuspankissa. Eversheds Sutherlandin case-puheenvuoron pitää asianajaja Vesa Turkki otsikolla ”Valtaa ja vastuuta – hallituksen juridinen vastuu”. Tulevaisuuden hallitustyöskentelyyn paneutuvat case-puheenvuorot kuullaan myös tapahtumakumppaneilta PricewaterhouseCoopers ja Admincontrol. Kumppaniyrityksiä voi tavata tapahtumahallin ständeillä sekä asiantuntijaklinikoilla, joilla tarjotaan tietoa hallitustyöskentelystä, omistajuudesta, kansainvälistymisestä, yrityskaupoista, sukupolvenvaihdoksesta, yrityksen elinkaariajattelusta ja vastuullisuudesta.

Sponsorointikumppaneina nähdään ContractZen, Isku ja Striimus sekä logokumppaneina StaffPoint Executive ja Creative Technology. Hallituspaikka Network Corner made by Brella -verkostoitumisalueella järjestetään sponsorointikumppaneiden ja hallitusammattilaisia etsivien yritysten eli hallituskumppaneiden pitchauksia sekä sovittuja Brella-tapaamisia.

Ohjelma- ja kumppanitietoja päivitetään tapahtuman nettisivuille: www.hallituspaikka.fi.
Hallituskumppani-uutinen: www.hallituspaikka.fi/pitchaa-yrityksesi-hallitusosaamisen-uudelle-tasolle/


Kultainen Nuija -palkinto jaetaan tunnustuksena hyvästä hallitustyöstä

Hallituspaikka 2022 -tapahtuma huipentuu arvostetun Kultainen Nuija -palkinnon jakoon. Tunnustuksen saa toimija, joka on kunnostautunut erityisen hyvässä hallitustyöskentelyssä. Palkinnon jakavat ja voittajaa haastattelevat yritysjohtaja Matti Alahuhta ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.


Tavataan turvallisesti Tampereella – koronapassi mahdollistaa tapahtumien järjestämisen

Tampereen Messut ottaa koronapassin käyttöön kevään 2022 tapahtumissa, mikäli viranomaisrajoitukset sitä tuolloin edellyttävät. Koronapassi on vaihtoehto rajoitustoimille eli se mahdollistaa myös suurten tapahtumien järjestämisen ilman rajoituksia. Tapahtumiin tulee osallistua vain terveenä ja tällä hetkellä kaikissa Tampereen Messut -konsernin tapahtumissa on voimassa vahva maskisuositus.

Lue lisää terveysturvallisuustoimista: tampereenmessut.fi/kavijalle/turvallisesti_messuille_pandemian_aikana/

Uutinen koronapassista: www.hallituspaikka.fi/uutinen-koronapassi-mahdollistaa-kevaan-2022-tapahtumien-jarjestamisen-tampereella/

Liput tapahtumaan myy Ticketmaster: ticketmaster.fi.
Kumppanuuspaketit: tanja.jarvensivu(a)tampereenmessut.fi.


LISÄTIEDOT: hallituspaikka.fi
#hallituspaikka, #hallituspaikka2022, #tulevaisuudenhallitustyöskentely

Tampereen Messut -konserni, www.tampereenmessut.fi,
etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi

Tanja Järvensivu, markkinointi- ja viestintäjohtaja,
Hallituspaikka-projektipäällikkö, p. 050 536 8133

Sirkka Laine, viestinnän asiantuntija, p. 040 612 9081

Mediassa on viime päivinä käyty kovasti keskustelua siitä, mistä löytyy riittävästi koronarokottajia kolmansiin koronarokotuksiin, ja pitäisikö esimerkiksi lähihoitajia, farmaseutteja ja proviisoreita pikakouluttaa koronarokottajiksi. Terveydenhoitajaliitto vastustaa tätä ajatusta, myös väliaikaisena ratkaisuna.

 – Turvallinen rokottaminen edellyttää asiantuntijuutta ja vahvaa rokotusosaamista, ja siksi asetuksella* on määritelty, että pistoksena rokotuksen saa antaa vain mm. asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhoitaja. Kaikkien terveydenhoitajien tutkintokoulutukseen kuuluu pakollisina opintoina rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus. Emme kannata edes väliaikaista muutosta asetukseen, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

Terveydenhoitajaliittoon on tullut jäseniltä useita viestejä, joissa todetaan, että terveydenhoitajat olisivat käytettävissä rokotuksiin, mutta pyyntöä kunnasta/kaupungista ei ole tullut. Myös monet eläköityneet terveydenhoitajat olisivat rokotuksiin käytettävissä.

– On käsittämätöntä, että rokottamisen todelliset ammattilaiset – terveydenhoitajat – ovat valmiita rokotuksiin, mutta ratkaisuna nähdään muiden ammattikuntien pikakoulutus.

– Esimerkiksi monissa apteekeissa työskentelee jo terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on rokotuslupa, joten farmaseutteja ja proviisoreita ei tarvitse pikakouluttaa rokottajiksi. Lähihoitajia voisi hyödyntää hyvin perehdyttäen koronan testauksessa, jäljityksessä ja kirjaamisessa, Mäenpää toteaa.

Mäenpää painottaa, että terveydenhoitajien osallistuminen rokotuksiin ei saa kuitenkaan haavoittaa entisestään muita terveydenhoitajatyön palveluita, kuten neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

– Sieltä resursseja ei saa ottaa enää yhtään enempää pois.  

–Olen varma, että monet terveydenhoitajat ovat valmiita antamaan rokotuksia esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin, kunhan korvaus on asianmukainen.

Työterveyshuollon ja työterveyshoitajien hyödyntäminen rokottajina on myös erittäin tärkeää. Samoin muiden yksityisissä terveydenhuollon palveluissa toimivien rokotusosaamiseen koulutettujen henkilöiden käyttö.

– Toiminnan kannalta tehokasta olisi, jos tätä henkilöstöä saataisiin avuksi esimerkiksi kuntien joukkorokotuspisteisiin tai rokotustapahtumiin. Näin vältyttäisiin rokotteiden toimitusongelmilta yksityissektorille ja asiakkaat voitaisiin ohjata jo totutun tavan mukaan kuntien rokotuspisteisiin, Mäenpää toteaa.

– On tärkeää ymmärtää, että laissa säädeltyä rokotusosaamista ei voi saavuttaa muutaman tunnin pikakoulutuksella ilman asianmukaista ammatillista peruskoulutusta. Rokottaminen vaatii laajaa erityisosaamista ja poikkeaa siten lääkehoidon injektioiden antamisesta. Rokotusosaamisen heikolla tasolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia rokotekriittisyyden lisääntymiseen ja ongelmiin myös itse rokotustilanteissa. Rokottaminen on paljon muutakin kuin pelkkää pistämistä, pikakoulutuksella ei saavuteta osaamista, Mäenpää painottaa.

*Asetuksessa (STM:n asetus 149/2017) määritellään, että pistoksena rokotuksen saa antaa vain lääkäri ja asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Tiina Mäenpää, puh. 044 542 0557 (yhteydenotot mielellään vain puhelimitse)

Kouvola

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Hakkarainen Soile Maria, Kouvola                                                           

Jalovaara Jenni Annika, Kouvola                                                             

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, artenomi (AMK)

Manninen Satu Johanna, Kotka                                                              

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Hurme Petri Matti Olavi, Kouvola                

Karvo Birgitta Maria, Järvenpää                

Katjo Juha Pekka, Pyhtää                

Kesäniemi Elina Päivikki, Helsinki                

Suonpää Anu-Kaarina Mirja, Hausjärvi                

Taavitsainen Ninni-Sisko, Kotka                

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Arboix Llobell Nina Johanna, Helsinki                                                      

Hannula Sirkka Irene, Helsinki                                                                

Korkeamäki Pia Marika, Helsinki                                                             

Kurisjärvi Tomi Kalevi, Helsinki                                                               

Kurko Minna Sisko, Kouvola                                                                   

Köckritz-Korhonen Helena Elisabeth, Kotka                                             

Rantti Kirsi Hannele, Helsinki                                                                  

Rautiainen Emmi Maria, Helsinki                                                             

Tirranen Heini Pauliina, Hamina                                                              

Tuunanen Jutta Miisa Matleena, Kouvola                                                 

Voutilainen Meri Juulia, Helsinki                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (AMK)

Backman Pamela Margareta Leonora, Loviisa                                         

Haikonen Salla-Maija, Luumäki                                                               

Huotari Suvi Hannele, Lahti                                                                    

Kaleton Nadja Maria Inkeri, Kouvola                                                        

Komonen Nina Marianna, Lahti                                                               

Laitinen Riikka Niina Irene, Kouvola                                                        

Leinonen Henna Karoliina, Laukaa                                                          

Pyyhtiä Niina Karoliina, Lahti                                                                   

Seuranen Karita Susanna, Vihti                                                              

Soijärvi Reino Ensio, Kouvola                                                                 

Ukkonen Miia Hannele Kristiina, Mäntyharju                                            

Vakkala Hanna-Maria, Tampere                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Liefveld Sonja Mathilda, Kotka                                                                

Mentula Taija Leena Maria, Kouvola                                                        

Turhanen Mona Maria Nathalia, Helsinki                                                 

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Vepsäläinen Tiina Linnea, Kotka                

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Master of Business Administration,

tradenomi (ylempi AMK)

Minkenen Tuuli Kaarina, Vantaa                                                              

Puumalainen Jarkko Antero, Vantaa                                                        

Salo Iina Jemina, Vantaa                                                                        

Valtanen Jarkko Antero, Helsinki                                                             

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Nurmi Pauliina Eeva Helena, Lappeenranta                                             

Toivonen Tanja, Kotka                                                                            

Ulenius Toni Juhani, Kouvola                                                                  

Vu Quynh Anh, Vietnam                                                                         

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Erviö Emma Henrietta, Kouvola                                                              

Halmesaari Susanna Aulikki, Kouvola                                                      

Harju Pipsa Janina, Tampere                                                                  

Hautsalo Satu Susanna, Kouvola                                                            

Hoikkala Sinikukka Kristiina, Helsinki                                                       

Jokiranta Oona Inkeri, Kouvola                                                               

Kuoppamäki Teemu Sakari, Kouvola                                                       

Kyynäräinen Emma-Kaisa, Luumäki                                                        

Kähkönen Emil Valtteri, Helsinki                                                              

Körkkö Santeri Pekka Petteri, Rovaniemi                                                 

Lehtimäki Tuomo Henri Markus, Kouvola                                                 

Leskinen Minna Katriina, Kuopio                                                             

Liiri Matleena, Kouvola                                                                           

Markkanen Petter Sakari Ensio, Kouvola                                                 

Mutka Miina-Alisa Anssintytär, Mikkeli                                                     

Peltola Sonja Katariina, Kouvola                                                             

Piibemann Nina Maria, Kouvola                                                              

Rasi Jesse Kristian, Pyhtää                                                                    

Rautiainen Cindy Tytti Elisabeth, Kouvola                                                

Simola Nina Marika, Luumäki                                                                  

Suutari Johannes, Lappeenranta                                                             

Turunen Venla Kaarina, Kotka                                                                

Valkama Lara Janina Maria, Kouvola                                                      

Viljakainen Heini Satu Emilia, Mikkeli                                                       

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Haapala Jaakko Johannes, Nurmo                                                          

Kuisma Miikka Juhani, Kouvola                                                               

Makkonen Kaisa Emilia, Savonlinna                                                        

Mäntylä Ville Valtteri, Mänttä-Vilppula                                                      

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Aarnio Oskari, Kotka                                                                              

Sula Jarno Kristian, Vantaa                                                                     

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Haukioja Tiina Johanna, Espoo                                                               

Hjelt Ville Valtteri, Riihimäki                                                                    

Honkala Kari Juhani, Sipoo                                                                     

Koivuniemi Jimi Eerik Kristian, Turku                                                       

Laitila Ari Kerkko, Kotka                                                                          

Laurila Juho, Turku                                                                                

Niskanen Toni Markus, Loviisa                                                                

Paakala Santeri Juhana, Kotka                                                               

Pääkkönen Maija Leena, Kirkkonummi                                                    

Ruuska Mikko Sulo Elias, Kouvola                                                          

Räsänen Satu Aino Inkeri, Kouvola                                                         

Sarell Tiia Marika, Lahti                                                                          

Vilkas Eero Juhani, Kotka                                                                       

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Ahonen Satu Annika, Vantaa                

Kossila Julia Kaisa Helena, Helsinki                

Tiainen Minna Marjukka, Riihimäki                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Hulkkonen Niina Kristiina, Kotka                                                              

Kivimäki Kati Marja Tuulia, Hamina                                                         

Kiviranta Emmi-Sofia Aleksandra, Kotka                                                  

Leinonen Elina Katariina, Kouvola                                                           

Niemi Valtteri Anton Albert, Kotka                                                           

Nurmenniemi Linda Hanna-Riikka, Kouvola                                             

Okka Tiia Marika, Kouvola                                                                      

Ripatti Christa Maria, Kouvola                                                                 

Ruusunen Ronja Elina, Kotka                                                                 

Seppälä Kati Julia, Iitti                                                                            

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Aropelto Terhi Susanna, Kouvola                                                            

Engberg Anni Maria, Loviisa                                                                   

Jokelainen Mika Teppo Juhani, Hamina                                                   

Laakso Mari Susanna, Kouvola                                                               

Luostarinen Petri Tapio, Kouvola                                                             

Matula Jenni Emilia, Hamina                                                                   

Pikka Lauri Ossian, Kotka                                                                       

Rainio Johanna Kaarina, Nokia                                                               

Räisänen Marjaana Hannele, Tampere                                                    

Susi Sofia Eliza, Kotka                                                                           

Tiitinen Liisa Karoliina, Helsinki                                                               

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Arvio Iida Maria, Kotka                                                                           

Kylmälä Anna-Emilia Maria, Hamina                                                        

Tinkanen Laura Eveliina, Kotka                                                               

Toivonen Emil Joona Valtteri, Kotka                                                        

Tuhkanen Aleksi Allan, Lahti                                                                   

Tuomi Jere Eemil Kalevi, Espoo                                                              

Tuominen Jessica Nanna Tuulia, Asikkala                                               

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Ahlberg Jenna Mirella, Lappeenranta                                                      

Korhonen Riitta Anneli, Lappeenranta                

Lahti-Olsen Veera Peppi Marjukka, Kerava                

Niskavaara Riitta Irmeli, Helsinki                

Väkevä-Henttu Emmi Johanna Kristiina, Kouvola                

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Attenberg Kati Annukka, Mikkeli                                                              

Brander Iida Eveliina, Mikkeli                                                                  

Dunder Wilma Lotta Kristiina, Varpaisjärvi                                               

Haapiainen Essi Anneli, Jämsä                                                               

Juuti Aino Alma Ilona, Mikkeli                                                                  

Karvonen Kim Aleksi, Mikkeli                                                                  

Kilkki Miia Susanna, Mikkeli                                                                    

Kurronen Hanna Annikki, Savonlinna                                                      

Laaksonen Nina Aurora, Loviisa                                                              

Piironen Julius Veli Valtteri, Mikkeli                                                         

Pitkänen Joose Eemeli, Mikkeli                                                               

Pystynen Josefiina Eeva Mari, Helsinki                                                    

Repo Minna Helena, Rautjärvi                                                                

Uusisalmi Henna Susanna, Mikkeli                                                          

Yli-Viikari Enniveera, Lahti                                                                      

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Anttilainen Päivi Helena, Lappeenranta                                                   

Hokkanen Niko Petteri, Mikkeli                                                                

Ilvonen Iida Emilia, Lappeenranta                                                           

Simpanen Anni Eveliina, Sulkava                                                            

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Hämäläinen Jenni Katariina, Kotka                                                          

Hämäläinen Mirkka Seijamarja, Mikkeli                                                    

Joensuu Elmo Juho Emil, Nurmijärvi                                                       

Karjalainen Mia Hannele, Kouvola                                                           

Pilssari Riitta Inkeri, Mäntyharju                                                              

Ratia Pauli Juhana, Kotka                                                                       

Uusitupa Iida Maria, Helsinki                                                                   

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Eunmann Ingeborg, Kemi                

Vaara Merja Anneli, Salo                

Vaittinen Kirsi Hannele, Vihti                

Viinikainen Paula Irmeli, Mikkeli                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Forselius Marika Maarit Hannele, Mikkeli                                                 

Härkönen Julia Josefina, Mikkeli                                                             

Liikanen Juuso Aleksi, Mikkeli                                                                 

Matilainen Maria Sofia Aurora, Laukaa                                                    

Pajunen Janne Tommi Petteri, Mikkeli                                                     

Partanen Inka Ida Johanna, Mikkeli                                                         

Spåra Sari Marjut Hannele, Juva                                                             

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK)

Mykkänen Tessa Tinja Teresia, Mikkeli                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Ainiala Iina Jenna Maria, Järvenpää                                                        

Hyvärinen Siiri Maria, Kuopio                                                                  

Immonen Anna-Mari Elisabet, Mikkeli                                                      

Kaislasuo Noora Meri Mirette, Mikkeli                                                      

Karvonen Teija Tuulia, Mikkeli                                                                

Keto Ville Petteri, Pieksämäki                                                                 

Könönen Emma Matilda, Mikkeli                                                             

Moilanen Mira Hannele, Mikkeli                                                               

Mustonen Pinja Birgitta, Mikkeli                                                               

Ruuska Sara Eveliina, Jyväskylä                                                             

Salminen Eveliina Marianne, Mikkeli                                                        

Sillanpää Milla Anna Marjatta, Jyväskylä                                                 

Tanninen Iina-Maria, Nokia                                                                     

Vainio Netta Mirjam Ilona, Mikkeli                                                            

Vartiainen Minttu Helena, Mikkeli                                                            

Vuorela Reetta Liine Maria, Hirvensalmi                                                  

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Lyytikäinen Marika Elina Marjatta, Mäntyharju                

Miekka-Puranen Jaana Maria Kristiina, Kouvola                

Pylvänäinen Hanna Maria, Kangasniemi                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Hasanen Eero Markus Tapani, Espoo                                                     

Heiskanen Noora Emilia, Jyväskylä                                                         

Hokkanen Ciia Petra Emilia, Mikkeli                                                        

Kyrönlahti Nina Karolina, Mikkeli                                                             

Lehtonen Roosa Emma Karoliina, Tammela                                            

Närvänen Sorn Samuel, Mikkeli                                                              

Partanen Maria Karoliina, Kuopio                                                            

Pekkinen Jenna Maria, Mikkeli                                                                

Poskiparta Erika Turkantytär, Heinola                                                      

Räty Niina Katariina, Savonlinna                                                             

Takamaa Laura Emilia, Jyväskylä                                                           

Torkkeli Elsa Maria, Helsinki                                                                   

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Laaksonen Tuuli Pauliina, Valkeakoski                

Pietikäinen Antti Samuli, Savonlinna                

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Aalto Jonna Susanna, Vantaa                                                                 

Frilander Miika Daniel, Mikkeli                                                                 

Kauppinen Heidi Susanna, Helsinki                                                         

Kilkki Kari Mikko, Mikkeli                                                                         

Kuurila Kalle Kristian, Heinola                                                                 

Laitinen Teemu Oskari, Kouvola                                                             

Pyykkö Markus Olavi, Mäntsälä                                                              

Roiha Riku Kalle, Jyväskylä                                                                    

Suomalainen Elina Johanna, Varkaus                                                     

Söderlund Saara Pauliina, Kouvola                                                         

Åberg Kaj Krister, Tuusula                                                                      

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Hirvikoski Viivi Eveliina, Oulu                

Lind Sanna Maria, Järvenpää                

Pulkkinen Juuli Rosaliina, Mikkeli                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Forsman Tuula-Annika, Kotka                                                                 

Häkkinen Saara Hilda Johanna, Mikkeli                                                   

Kautiainen Marko Juhani, Jyväskylä                                                        

Kolehmainen Tapani Niilo Matias, Jämsä                                                 

Kuhanen Roosa Rebekka, Mikkeli                                                           

Lamminpää Tero Matti Samuli, Lappeenranta                                          

Pajala Ville Johannes, Lappeenranta                                                       

Pekonen Sami Mikael, Joensuu                                                              

Ruohoranta Jere Jouni Sakari, Pertunmaa                                               

Solonen Juuso Johannes, Mikkeli                                                           

Vauhkonen Tanja Maria Kristiina, Pieksämäki                                          

Vuorela Matti Heikki Olavi, Tampere                                                        

Savonlinna

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Luukkainen Eeropekka Henri Mikael, Savonlinna                                     

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Aaltonen Sanna Kristiina, Kotka                                                              

Damski Asta Johanna, Mikkeli                                                                

Damski-Vallenius Riikka Elina, Mikkeli                                                     

Etula Liisa Helena, Leppävirta                                                                 

Linnove Antti Heikki, Jyväskylä                                                               

Manner Henri Sakari, Pieksämäki                                                           

Ritari Ilmari Jaakko Ilkka, Vantaa                                                            

Sinkkonen Jari Joonas, Kuopio                                                               

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Karvinen Netta Johanna, Savonlinna                                                       

Karvonen Janina Sofia, Lahti                                                                  

Kesälahti Petra, Savonlinna                                                                    

Myyryläinen Sara Emilia, Savonlinna                                                       

Suomalainen Henna Salla Maria, Mikkeli                                                 

Väisänen Jonna-Maria, Mikkeli                                                                

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (ylempi AMK)

Toivanen Eija Orvokki, Kouvola                

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Tynkkynen Kirsi Marja, Savonlinna                

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK)

Iljinen Aija Marjaana, Lappeenranta