Kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa kohtaan on tällä hetkellä todella suurta johtuen Venäjän raakamaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lainsäädäntöä ollaan nyt nopeasti muuttamassa. Tuoreen hallituksen esityksen tavoitteena on sallia Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden käyttäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoiminnassa. Esityksen tavoitteena on myös kehittää sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen sisältöä.

Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt eli Reserviläisliitto (RES), Suomen Reserviupseeriliitto (RUL), Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL) ja Reserviläisurheiluliitto (RESUL) pitävät hyvänä, että ammunnan toimintaedellytyksiä kehitetään ja että Puolustusvoimien ampuma-aseita, aseen osia ja patruunoita pystytään hyödyntämään jatkossa nykyistä paremmin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoiminnassa. On kuitenkin tärkeää myös huomioida vapaaehtoiskentän laaja ampumatoiminta ja reserviläisten omaehtoinen ammunnan harjoittelu osana tätä kokonaisuutta.

- Maanpuolustusjärjestöjen keskeinen toimintamuoto on ammunta. Järjestöjen paikalliset yhdistykset ja killat järjestävät viikoittain ampumavuoroja, joiden kysyntä on kasvanut entisestään Ukrainan sodan seurauksena. Viime vuonna järjestöjen alaisissa yhdistyksissä ja killoissa oli ampumatapahtumia lähes 30 000, joissa osallistujia oli kaikkiaan 90 000. Ammuttuja laukauksia oli peräti yli kahdeksan miljoonaa laukausta. Puhutaan siis erittäin isoista osallistuja- ja ammuntamääristä, toteavat järjestöjen puheenjohtajat.

Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelma on juuri päivitetty vuosille 2022─2024, mikä on laadittu yhdessä Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja maanpuolustusjärjestöjen kesken. Suunnitelmassa painotetaan muun muassa reserviläisten omatoimisen osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitoa.

- Vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä tapahtuva säännöllinen, omaehtoinen ammunnan harjoittelu palvelee tärkeällä tavalla Puolustusvoimien tarpeita, jotta meillä on jatkossakin osaava ja ampumataitoinen reservi. Järjestöjen ampumatoiminta on määrämuotoista, turvallista ja hyvin johdettua. Tuoreessa Reservin kouluttamisen kehittämissuunnitelmassa maanpuolustusjärjestöille on määritelty omat tehtävänsä, jotka tukevat tärkeällä tavalla Puolustusvoimia toimintakykyisen reservin osalta, toteavat puheenjohtajat.

Reserviläisurheiluliitto on kolmen maanpuolustusjärjestön (RES, RUL ja MPKL) urheilun ja liikunnan kattojärjestö, jonka tunnettu kilpaurheilulaji on sovellettu reserviläisammunta (SRA). RESUL on rekisteröinyt SRA-tuotemerkin PRH:ssa, ylläpitää lajin sähköistä asiointipalvelua ja vastaa lajin kehittämisestä sekä koulutus- ja kilpailutoiminnan organisoimisesta. Viime vuosina SRA:n harrastajamäärät ovat olleet erittäin voimakkaassa kasvussa, SRA-ampujakoulutuksen hyväksytysti läpäisseitä on Suomessa yli 10 000.

- Ampumataito on reserviläisen keskeistä sotilasosaamista. On tärkeää, että reserviläisten ampumaharjoitusmahdollisuuksia lisätään. Maanpuolustusjärjestöjen ampumatoiminta on monipuolista ja mukana on lajeja, joita ei pääse muualla harrastamaan, joten siksi on äärimmäisen tärkeää valmistella lakimuutosta yhdessä ja turvata myös maanpuolustusjärjestöjen ammunnan monipuoliset mahdollisuudet myös jatkossa, päättävät maanpuolustusjärjestöjen puheenjohtajat.

Lisätietoa asiasta antavat:

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola, p. 040 018 2700 tai ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi
Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä, p. 050 540 5416 tai aaro.makela@rul.fi
Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Marko Patrakka, p. 050 55 70761 tai puheenjohtaja@mpkl.fi
Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja Erkki Saarijärvi, p. 040 148 0118 tai erkki.saarijarvi@resul.fi 

Sovittelija Jukka Ahtela antoi sovintoehdotuksen yksityistä opetusalaa koskevassa työriidassa 29.4.2022. OAJ ainoana kolmesta palkansaajaliitosta hylkäsi sovintoehdotuksen. Sivista, JHL ja Jyty olisivat sen sijaan hyväksyneet ratkaisun. 

- Sovintoehdotus ei vastannut Sivistan tavoitteita, mutta olisimme hyväksyneet sen kitkeränä vastaantulona. Olemme todella pettyneitä OAJ:n kykenemättömyyteen tehdä minkäänlaisia kompromisseja, sanoo Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen. 

Tehty sovintoehdotus olisi tuonut palkansaajille heidän tavoittelemansa palkallisten perhevapaapäivien määrän lisäyksen. Vastapainona perhevapaaratkaisulle työehtosopimukseen olisi tehty joitakin työnantajapuolen edellyttämiä kustannusvaikutteisia tekstimuutoksia yhteisessä työryhmässä. Kokonaisuutena sovintoehdotus oli yleisen linjan mukainen. 

Mikäli sovittelua ei jatketa lähipäivinä, estävät OAJ:n, JHL:n ja Jytyn ilmoittamat työtaistelut koulunkäynnin yli 13 000 lapselta ja nuorelta ajalla 3.-10.5.2022. Lakkojen kohteena on viisitoista yksityistä oppilaitosta pääkaupunkiseudulla ja kaksi Tampereella. 

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä työskentelee yhteensä noin 24 000 työntekijää. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, urheiluopistot sekä taiteen perusopetus. 

Lisätietoja:   

Hanne Salonen p. 040 520 4877  

Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat  

Lakkouhan kohteena olevat yksityiset oppilaitokset:  

• Apollon yhteiskoulun peruskoulu ja lukio  

• Englantilainen koulu - The English School of Helsinki, peruskoulu ja lukio  
• Helsingin yhteislyseon peruskoulu ja lukio  
• Helsingin uusi yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio  
• Herttoniemen yhteiskoulu ja Herttoniemen yhteiskoulun lukio  
• International School of Helsinki, peruskoulu ja lukio  

• Helsingin saksalainen koulu, peruskoulu ja lukio  
• Kulosaaren yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio  
• Lauttasaaren yhteiskoulu ja Lauttasaaren yhteiskoulun lukio  
• Munkkiniemen yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio  
• Oulunkylän yhteiskoulun peruskoulu ja Oulunkylän yhteiskoulun lukio  

• Pohjois-Haagan yhteiskoulun peruskoulu ja Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio  
• Helsingin suomalainen yhteiskoulu - peruskoulu ja lukio  
• Töölön yhteiskoulun peruskoulu ja lukio  
• Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio 
• Kalevan lukio (3.-9.5.2022) 

• Tampereen yhteiskoulun lukio (3.-9.5.2022) 

Työelämä tutuksi –sivujen kouluverkko-osasta löytyvät kaikki metsäalan koulutusta järjestävät oppilaitokset kartalta ja yhteystietoineen sekä työmarkkinajärjestöjen tukihenkilöt koulukohtaisesti yhteystietoineen.

Toinen osa sivustoa on Työelämä tutuksi-verkkokurssi, mikä sisältää keskeisen työlainsäädännön ja metsäalan toimintatavat. Kurssi on rakennettu niin, että se täyttää metsäalan perustutkinnon 2018 ”Työelämässä toiminen” – pakollisen kurssin vaatimukset; korkea-asteilla se on suunniteltu sisältyväksi vapaasti valittaviin opintoihin. Verkkokurssi on moodle-alustalla ja sitä voidaan käyttää sekä itsenäiseen opiskeluun että opettajavetoisen opetuksen apuna. Hyväksytystä kurssisuorituksesta itsenäisesti opiskeleva suorittaja saa sähköpostiinsa pisteytetyn todistuksen.

Metsäteollisuus ry, Meto, Koneyrittäjät, Loimu, Teollisuusliitto ja Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n aloitteesta ja Metsäkoulutus ry:lle tuella TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteutti sivuston 2020–2021 yhteistyössä aloitteentekijöiden ja koulujen kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmaa sidosryhmäverkkotyöskentelyssä piti esillä Tredu ja korkea-asteen Helsingin yliopisto. Sivut päivitetään vuosittain huhtikuussa työhön osallistuneiden hanketoimijoiden toimesta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tutustu Työelämä-tutuksi verkostosivuihin täältä: https://ttsmetsa.fi/tyoelama

Lisätietoja:
Ville Manner, ville.manner@metsäkoulutusry.fi  050 3315425
Eila Lautanen, eila.lautanen@tts.fi 044 714 3686

         
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. lisätietoa www.mmsaatio.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa ylimääräisiä opiskelumahdollisuuksia ja palveluja Ukrainan sotaa pakoon lähteneille. Palvelut ja opiskelumahdollisuudet on tarkoitettu Suomessa tilapäistä suojelua saaneille sekä niille, jotka odottavat päätöstä tilapäisen suojelun hakemukseensa.

Kareliassa on tarjolla maksuttomia englanninkielisiä avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoja. Opintojen tavoitteena on tehdä tutuksi suomalaista yhteiskuntaa ja elämää sekä opiskella suomen kielen perusteita. Kesäkurssit järjestetään pääsääntöisesti lähiopetuksena ammattikorkeakoulun kampuksella, mutta joitakin opintoja voi opiskella myös verkossa. Tarjolla on esimerkiksi Welcome to Finland! - Tervetuloa Suomeen! -opintojakso sekä suomen kielen alkeita.

Karelia antaa myös erillisen opinto-oikeuden kahdessa englanninkielisessä tutkinnossa: Bachelor of Engineering, Degree Programme in Industrial Management ja Bachelor of Business Administration, Degree Programme in International Business. Erillisopinto-oikeus on niille, joilla on kesken jääneet opinnot ja voimassa oleva opinto-oikeus ukrainalaisessa yliopistossa.

SIMHE ratkoo maahanmuuton kysymyksiä

Karelia kuuluu valtakunnalliseen SIMHE-verkostoon, jossa ratkotaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Verkostoa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.

- Karelia tarjoaa SIMHE -neuvontapalvelua korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttajille. Karelian SIMHE-ohjaajat antavat henkilökohtaista ohjausta suomalaisten korkeakoulujen tarjoamista opintomahdollisuuksista, kertoo projektipäällikkö Hannele Niskanen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

- Tukea annetaan myös aikaisemman osaamisen tunnistamiseen ja urasuunnitteluun niille, jotka ovat suorittaneet korkeakouluopintoja ennen tuloa Suomeen. Henkilö voi varata SIMHE-ohjausajan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen simhe@karelia.fi. 

Aikuisten maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Uudessa kotimaassa uusi kieli tulee vastaan kaikkialla. Kotoutuminen tapahtuu arjen vuorovaikutustilanteissa. 

”Suomeen saapuu nyt ihmisiä Ukrainasta. Meidän kaikkien täällä jo asuvien tehtävänä on luoda mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Uuteen kotimaahan kotoutuminen on vuorovaikutusta ja arjen kohtaamisia. Mikään kielikurssi ei riitä opettamaan suomea ellei kieltä voi käyttää jokapäiväisessä elämässä”, sanovat uutuuskirjan Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa tekijät.  

Kirjassa kuvataan käytännön esimerkeillä, miten aikuiset maahanmuuttajat käyttävät ja oppivat suomea kokkauskursseilla, rakennusalaan painottuvassa kotoutumiskoulutuksessa, omavalmentajien vastaanotoilla, sosiaalisessa sirkuksessa sekä asiointitilanteissa torilla. 
Kirjassa analysoidaan sitä, millaista on ihmisen toiminta vuorovaikutustilanteissa, joissa pyydämme, kysymme, vitsailemme tai vaikka kuvailemme. Kielen lisäksi tärkeitä vuorovaikutuksessa ovat eleet, ilmeet, liikkuminen, katse sekä materiaalit ja tilankäyttö. Kirjan tavoitteena on syventää ymmärrystä kehollisten resurssien tärkeydestä osana kaikkea vuorovaikutusta, kielenkäyttöä ja kielen oppimista. 

”Tarkastelumme taustalla on uudenlainen ymmärrys kielestä. Ymmärrämme kielen tilanteiseksi keholliseksi toiminnaksi. Kieli ei siis ole vain sanoja, lauseita ja rakenteita, niin kuin on perinteisesti ajateltu, vaan se on myös toimintaa vuorovaikutuksessa.”

”Jokaista kieltä voi puhua monella eri tavalla, ja vuorovaikutuksessa voidaan hyvin toimia myös monikielisesti. Meidän Suomessa asuvien olisi tärkeä viimein oppia hyväksymään, että myös suomea voi puhua monella eri tavalla”, tekijät muistuttavat. 

Niina Lilja, Laura Eilola, Anna-Kaisa Jokipohja & Terhi Tapaninen (toim.): Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa
280 s., Vastapaino 2022

Toimittajien yhteystiedot:
Niina Lilja: niina.lilja@tuni.fi, 050 307 0589
Laura Eilola: laura.eilola@tuni.fi, 040 865 4379
Anna-Kaisa Jokipohja: anna-kaisa.jokipohja@tuni.fi 040 350 3992
Terhi Tapaninen: terhi.tapaninen@tuni.fi, 050 4081761

Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) teknologiayksikön johtajaksi on valittu Mika Karjalainen. Valinta tehtiin Jamkin hallituksen kokouksessa 25.4.2022.

Mika Karjalainen on toiminut Jamkissa IT-instituutin johtajana vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen Karjalainen on työskennellyt Jamkissa kyberturvallisuuden lehtorina sekä Jamkin kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus JYVSECTECin palveluliiketoiminnasta vastaavana. Hän on työskennellyt myös Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa ja Suomen Turvallisuusverkko Oy:ssä. Koulutukseltaan Karjalainen on informaatioteknologian filosofian tohtori. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1.5.2022.

”Olen saanut toimia teknologiayksikössä erilaisissa tehtävissä. Koen, että eri rooleissa syntyneestä kokemuksesta on hyötyä erityisesti tässä uudessa tehtävässä”, Karjalainen pohtii. 

Teknologiayksikön toimialalla on merkittävä rooli yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

”Digitaalisuus lävistää nykyisessä toimintaympäristössämme kaiken. Se haastaa opettajuudessa nykyiset pedagogiset ratkaisut ja ohjaa meitä kaikessa toiminnassamme mukautumaan niin, että kykenemme tuottamaan osaamisen kehittämistä ja palvelemaan digitalisoituneen yhteiskunnan tarpeita”, Karjalainen kuvaa.

”Laadukas tutkintoon johtava koulutus, vahva tutkimus- ja kehitystoiminta ja elinkeinoelämän tarpeista kumpuavat palvelut ovat toimintamme perusta. Näillä varmistamme sen, että teknologiayksikkö osaltaan kykenee toteuttamaan Jamkin lakisääteisten tehtävien täyttymisen myös tulevaisuudessa”, kiteyttää Karjalainen yksikkönsä toiminnasta.   

”Tärkeimmäksi tehtäväkseni koen henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin  vaalimisen, sillä ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Hyvinvoivat ihmiset kykenevät synnyttämään yhteisöllisyyden, jonka uskon kannattelevan meitä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä”, Karjalainen kertoo.

IT-instituutin väliaikaisena johtajana toimii yliopettaja Jari Hautamäki. Uuden johtajan rekrytointi käynnistetään toukokuussa.

Jamkin teknologiayksikkö on arvostettu ICT-, luonnonvara- ja tekniikan alan kouluttaja sekä yritysten ja organisaatioiden kehittäjäkumppani. Teknologiayksiköstä valmistuu vuosittain insinöörejä ja agrologeja, jotka osaavat suunnitella, johtaa ja kehittää ympäristöään luovasti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tutkimusta ja kehitystä teknologiayksikössä tehdään erityisesti automaation ja robotiikan, biotalouden ja sovelletun kyberturvallisuuden aloilla.

Lisätietoja:
Mika Karjalainen, yksikönjohtaja, teknologiayksikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
+358405748012
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Vesa Saarikoski, rehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
+358504471003
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat ja alueiden yliopistojen rehtorit neuvottelivat 29.4.2022 perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoittamisesta tulevilla hyvinvointialueilla. Asiaan liittyvät päätökset tehdään syksyn aikana.

Yliopistosairaalat ovat yhtenä rintamana tukemassa rahoituslain muuttamista. Yliopistosairaaloissa koulutetaan lääkäreitä ja muita kriittisen tärkeitä terveydenhuollon ammattilaisia koko maahan, sekä tehdään korkeatasoista tutkimusta. Tämän todetaan olevan yksi yliopistollisten hyvinvointialueiden päätehtävistä myös jatkossa, ja tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä ympäröivän yhteistyöalueen kanssa.

Sairaanhoitopiirien johtajien ja yliopistojen rehtoreiden mukaan hyvinvointialueiden rahoituksessa ollaan tilanteessa, jossa nyt tehtävillä valinnoilla voidaan joko rapauttaa suomalaisten saaman hoidon tasoa ja palvelujen tuottamisen tehokkuutta, tai vaihtoehtoisesti voimme parantaa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta, ylläpitää potilashoidon korkeaa laatua sekä vaikuttaa positiivisesti elinkeinoelämään terveysteknologian ja lääketeollisuuden alojen kehittymisen kautta.

Hallituksen esityksen mukaan yliopistosairaalalisän osuus hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon koko maan rahoituksessa olisi 1,7 % eli noin 350 miljoona euroa. Yliopistosairaalat kuitenkin ehdottivat ministerille, että yliopistosairaalalisä nostetaan 1,7 %:sta 2,9 %:iin, jolloin kansallisen rahoituksen taso nousisi 350 miljoonasta noin 600 miljoonaan euroon. Tämä kattaisi tutkimus- ja koulutustoiminnan nykytason kustannukset, jotka ovat tutkitusti noin 10 % toimintamenoista. HUS-yhtymälle, joka ei siirry osaksi hyvinvointialuetta, korvattaisiin esityksen mukaan TKKIO-toimintojen kustannukset erillisrahoituksella, joka on 10% HUSin vuotuisesta talousarviosta.

Hallituksen esityksen mukaan uuden yliopistosairaalatekijän mukainen rahoitus jaettaisiin yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille niiden väestön suhteessa, mikä lisäisi alueiden rahoitusta noin 41 euroa asukasta kohti. Samalla esitys vähentäisi muiden hyvinvointialueiden rahoitusta 64 euroa asukasta kohti. Sairaanhoitopiirien johtajien ja yliopistojen rehtoreiden mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen väestömäärä ei sovellu yliopistosairaalatekijän määrittämiseen, koska sillä ei ole riittävän vahvaa yhteyttä annettavan opetuksen määrään tai tehtävän tieteellisen tutkimuksen laajuuteen.

Yliopistosairaaloiden esitys on, että rahoituksen jakaminen yhteistyöalueiden välillä perustuisi niiden asukaslukuun, kun taas yhteistyöalueiden sisällä rahoitus jaettaisiin todellisen tutkimus- ja koulutusaktiviteetin perusteella. Tällä menettelyllä tutkimus- ja koulutustoimintaan kohdennettava rahoitus jakautuisi tasapuolisesti maan joka puolelle ja mahdollistaisi tutkimus- ja koulutustoiminnan tehokkaan jatkamisen myös ei-yliopistollisilla hyvinvointialueilla.

Lisätietoja medialle:

Jan Tollet
Sairaanhoitopiirin johtaja
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
044 717 4000
jan.tollet@kuh.fi

Sinustako seuraava MBA-stipendiaatti? Stipendihaku Aalto MBA -ohjelmaan on avattu

Aalto University Executive Education (Aalto EE)  ja koulutus.fi etsivät nyt kolmatta kertaa vastuullista johtajaa, joka haluaa sekä kehittää omaa osaamistaan että tavoitella yhteiskunnallisesti vaikuttavia ratkaisuja. Stipendi kattaa Aalto MBA for Executives -ohjelmaan osallistumisen ja materiaalit (arvo 42 800 euroa + alv). Stipendiä voi hakea koulutus.fi-sivustolla 12.6.2022 saakka.

“Stipendillä haluamme tukea osaajaa, joka pyrkii työssään laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ohjelman osallistujilla on keskimäärin 12 vuoden työkokemus, joten etsimme kokenutta henkilöä”, sanoo Aalto EE:n tutkinto-ohjelmista vastaava apulaisjohtaja Katri Koivula.

Aiempien vuosien MBA-stipendiaatit ovat Startup Refugees -yhdistyksen Pohjois-Suomen aluepäällikön tehtävistä opintovapaalla oleva Matleena Aarikallio sekä Suomen Punaisella Ristillä hankekoordinaattorina työskentelevä Kaisa Kannuksela.

“Olen ollut valtavan vaikuttunut opintokokonaisuudesta. Pidän erityisesti tavasta, jolla moduuleja on vedetty. Kouluttajat ovat taitavia, opetukseen on uppoutunut aivan itsestään. On myös ollut ilahduttavaa huomata, miten paljon painoa henkilökohtaiselle kasvulle annetaan”, viime syksynä stipendin saanut Kannuksela kertoo.

Valinnassa painotetaan vastuullisuutta ja vaikuttavuutta

MBA-stipendihaku on auki 2.5.–12.6.2022. Stipendin saaja valitaan syksyllä 2022, ja opinnot alkavat vuoden 2023 tammikuussa. Lisätietoja stipendin kriteereistä ja hakulomake löytyvät täältä. 

“Hakuprosessissa erottuvat ne hakijat, jotka pohtivat ohjelmaan osallistumisen pitkäkestoisia vaikutuksia ja kykenevät itsereflektioon. Matleenan ja Kaisan profiileista kannattaa hakea innoitusta, mutta stipendiä voi tavoitella hyvin erilaisilla taustoilla”, koulutus.fi:n viestintäpäällikkö Emma Niemi sanoo.

Hakijat voivat halutessaan kysyä lisätietoja ohjelmasta puhelimitse +358 10 837 3852 tai sähköpostitse aaltombastipendi@aaltoee.fi.

Lisätietoja MBA-stipendistä ja valinnasta:

Katri Koivula

Tutkinto-ohjelmista vastaava apulaisjohtaja, Aalto EE

katri.koivula@aaltoee.fi / +358 50 468 02 82

Emma Niemi

Viestintäpäällikkö, koulutus.fi

emma.niemi@koulutus.fi / +358 400 606 170

Aalto University Executive Education Oy tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO), palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT) sekä Suomen monipuolisinta finanssikoulutusta (Finva). Laaja-alaisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Aalto University Executive Education Oy:lla on kaksi tukikohtaa: Helsingin toimisto koordinoi toimintaamme Euroopassa, ja Singaporesta johdetaan Aasian alueen toimintoja.

Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto University Executive Education Oy tarjoaa ohjelmia globaalisti. Osana Aalto-yliopistoa Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,5 prosentin parhaimmistoon.

Koulutuksen tasa-arvon tila on Suomessa hyvä monelta osin. Yksilöiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole yhtäläisiä, ja tukitoimille tarvitaan enemmän aikaa ja resursseja. Talouden ja hyvinvoinnin erot alueiden välillä ja sisällä ovat kasvaneet viime vuosina. Oppilaiden ja koulujen väliset osaamiserot ovat yhteydessä perheiden ja alueiden sosiokulttuuriseen, koulutukselliseen ja taloudelliseen eriytymiseen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää 11.5. klo 10–12 keskustelutilaisuuden koulutuksen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tilaisuudessa keskustellaan osaamisen eriytymisestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta ja osallisuudesta.  Tilaisuus tarjoaa tiiviin tietopaketin koulutuksen yhdenvertaisuudesta esimerkiksi poliittisille päättäjille ja koulutussektorin toimijoille tietoperusteisen päätöksenteon tueksi.

Tukitoimille tarvitaan enemmän aikaa ja resursseja – koulutukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu yhdenvertaisesti

Karvin arviointien mukaan perusopetuksen oppilaiden taidot ovat samaa tasoa eri puolilla maata, eikä osaamisessa ole suuria eroja oppilaan sukupuolen, oppilaitoksen opetuskielen tai kuntaryhmän mukaan. Perusopetus ei kuitenkaan pysty kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja. Peruskoulusta jatkaa toiselle asteelle joukko oppilaita, joilla on puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa. Tuen tarve siirtyy näiden oppilaiden mukana varsinkin ammatilliseen koulutukseen.

- Oppimisen tukemiseen on varattava aikaa ja resursseja, ja opetuksen, kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaisten riittävä kouluttaminen on varmistettava koko Suomessa. Kehittämissuosituksia tuoreen arviointitiedon pohjalta on, ja nyt vaalien lähestyessä niitä on tärkeä nostaa entistä enemmän keskusteluun, jotta päätöksiä voidaan tehdä tutkittuun tietoon perustuen, muistuttaa Karvin johtaja Harri Peltoniemi.

Alueelliset talouden, väestön ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne heijastuvat oppijoiden tasa-arvoisiin oppimisen mahdollisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Arviointien tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemia ja poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vahvistaneet eriarvoistumiskehitystä. Oppimis-, osaamis- ja hyvinvointivaje myös liittyvät toisiinsa. Aiemmin tunnistetut oppimisen tuen ja ohjauksen haasteet ovat voimistuneet.  

Karvin arviointien mukaan haasteet uudistusten toimeenpanoajassa sekä puutteet resursseissa ja osaamisen kehittämisessä ovat estäneet varhaiskasvatukselle ja koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oman laadunhallinnan kehittäminen on yksi keino edistää tasa-arvon toteutumista. Laatutyön onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että kehittäminen tapahtuu kouluissa henkilöstöä ja oppilaita osallistaen.

Koulutus- ja uravalinnat ovat monimutkaistuneet – ohjauksen resurssit vaihtelevat

Karvin mukaan koulutuspolkujen sujuvuuteen ja siirtymiin tarvitaan systemaattisuutta. Myös koulutusasteiden välistä nivelvaiheyhteistyötä oppijoiden ohjauksessa ja tiedonkulussa tulee edelleen kehittää. Aiemmat vaiheet koulutuspolulla myös luovat pohjaa myöhemmille opinnoille. Jotta siirtymät eivät itsessään vahvista osaamiserojen kasvua ja siirrä oppijan haasteita eteenpäin, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia siitä, että oppijoilla on riittävät edellytykset seuraaviin opintoihin.

Koulutusjärjestelmän, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutosten myötä nuorten koulutus- ja uravalinnat ovat monimutkaistuneet, ja samaan aikaan ohjauksen merkitys on kasvanut. Perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe sujuu valtaosalla nuorista hyvin, ja ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus toisen asteen opintojen alkuvaiheessa ovat pääosin hyvällä tasolla. Oppimisen vaikeudet ja kokemukset kiusaamisesta kuitenkin hankaloittavat uravalintaa ja toisen asteen opintoihin kiinnittymistä. Keskeistä on, että tukea tarvitsevat tunnistetaan riittävän ajoissa, ja tukea tarjotaan oikea-aikaisesti. Ohjauksen resurssit myös vaihtelevat toisen asteen opinnoissa, ja oppimisen vaikeuksiin ja oppimistaitoihin liittyvässä tuessa on kehitettävää niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessakin. Myös perheiden tuella on suuri merkitys urasuunnittelutaitojen kehittymiseen.

Sujuvuutta ja joustavuutta tarvitaan myös toisen ja kolmannen asteen välisessä nivelvaiheessa. Yhdenmukaiselle opiskelijajoukolle suunnitellut hakuprosessit eivät palvele monimuotoista hakijaryhmää, ja maahanmuuttotaustaiset oppijat ovatkin aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa. Oppijoille on varmistettava riittävä opetus ja tuki suomen tai ruotsin kielen osaamisen kehittämiseen kaikilla koulutusasteilla. Vieraskielisistä oppijoista suurin osa tarvitsee tukea suomen ja ruotsin kielten oppimiseen ja kielitaitonsa syventämiseen.

Oppijoiden taidoissa on paljon vaihtelua, ja heille tuleekin tarjota sujuvia, joustavia ja yksilöllisiä oppimispolkuja. Vaikka suurimmalla osalla menee hyvin, eriytymiskehitys uhkaa koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Ohjauksen resursseja on suunnattava varsinkin erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiseen.

Lisätietoja:

• Yksikön johtaja Hannele Seppälä, sukunimi@karvi.fi, puh. 029 533 5550, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
• Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa -webinaari 11.5. klo 10–12
• Yhteenvetoraportti: Ukkola, A. & Väätäinen, H. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa. 2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Viime vuosien rahoitusleikkaukset ja ammatillisen koulutuksen uudistus eivät näytä heikentäneen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan tasoa. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä arvioi laadunhallintansa hyväksi. Koulutuksen järjestäjien välillä on kuitenkin eroja. Opiskelijalähtöisyys huomioidaan oppilaitoksissa aiempaa paremmin. Sen sijaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinnassa on edelleen kehitettävää. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2021–2022 arvioinnin, jossa tarkasteltiin kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan ja laadunhallintajärjestelmien tilaa. Arviointi perustui koulutuksen järjestäjien johdon, henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien yhdessä tekemään itsearviointiin.

Arvioinnilla haettiin vastausta muun muassa siihen, miten toimivia ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmät ovat, millaista vaihtelua niissä on ja mitkä ovat niiden keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet. Tavoitteena oli myös tukea koulutuksen järjestäjiä oman laadunhallintansa kehittämisessä sekä tuoda esille ja jakaa hyviä laadunhallinnan käytäntöjä. Vastaava arviointi on toteutettu kerran aiemmin vuonna 2015.

Laadunhallinta kokonaisuudessaan hyvällä tasolla

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan taso on kokonaisuutena hyvä. Toimintaympäristön viime vuosien muutokset kuten rahoitusleikkaukset, ammatillisen koulutuksen uudistus vuonna 2018 ja uusi rahoitusjärjestelmä eivät näytä vaikuttaneen laadunhallinnan tasoon.

- Monet reformin alussa olleet talouteen ja henkilöstövoimavaroihin liittyvät uhkat tai haasteet ovat kääntyneet tämän arvioinnin valossa laadunhallinnan näkökulmasta koulutuksen järjestäjien vahvuuksiksi, kommentoi arviointineuvos Aila Korpi Karvista.

Keskeisin hyvää laadunhallinnan tasoa selittävä tekijä on se, miten kiinteästi laadunhallinta on osa johtamisjärjestelmää. Parhaiten laadunhallinnan toteutumista edistävät henkilöstön sitouttaminen ja vastuuttaminen, laatu- ja arviointiosaamisen kehittäminen sekä toimintatapojen yhtenäistäminen.  Vastaavasti laadunhallinnan toteutumista estävät tai haittaavat toimintakulttuurin ja käytäntöjen epäyhtenäisyys, resurssien puute ja erilaiset muutokset.

Opiskelijan näkökulmasta laadunhallinnan hyvä taso tarkoittaa joustavia opintoihin hakeutumis- ja aloittamismahdollisuuksia, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista yhteistyössä opiskelijan ja opetushenkilöstön kanssa ja opiskelijahyvinvoinnista huolehtimista.

Koulutuksen järjestäjien väliset erot lähes ennallaan

Koulutuksen järjestäjien väliset erot laadunhallinnan tasossa eivät ole merkittävästi kaventuneet Karvin vuoden 2015 laadunhallintajärjestelmien arviointiin (Räisänen ym. 2015) verrattuna. Muutosta parempaan on tapahtunut lähinnä henkilökohtaistamisen ja opiskelijahyvinvoinnin laadunhallinnassa. Järjestäjien väliset erot näkyvät myös erilaisten oppilaitostyyppien kuten ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, liikunnan koulutuskeskus, erityisoppilaitos, erikoisoppilaitos ja musiikkioppilaitos välillä ja AVI-alueiden suhteen.

- Jotta laadun kehittämistyön eri vaiheissa olevien koulutuksen järjestäjien välisiä eroja voidaan kaventaa, tarvitaan uusia valtakunnallisia ratkaisuja, ehdottaa arviointiasiantuntija Risto Hietala.

Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien laadunhallinnassa kehitettävää

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinnassa on edelleen samoja haasteita, joita on tullut esiin aiemmissa arvioinneissa. Osalla järjestäjistä on edelleen puutteita työpaikalla järjestettävän koulutuksen johtamisessa ja toteuttamisessa sekä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien perehdyttämisessä, ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistamisessa sekä heidän tukemisessaan. Kehitettävää on myös opiskelijoiden tarvitseman tuen saatavuuden varmistamisessa työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä sekä siinä, että oppimis- ja näyttöympäristöt ovat saavutettavia ja esteettömiä.

- Työssäoppiminen on lisääntynyt, joten työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinta tulisi ottaa jatkossa keskeiseksi painopistealueeksi laadunhallinnan kehittämisessä, pohtii johtava arviointiasiantuntija Tarja Frisk.

Tarpeen on myös lisätä koulutuksen järjestäjien ja työelämän, opiskelijoiden ja sidosryhmien välistä yhteistyötä koulutuspalvelujen kehittämisessä ja turvata se, että koulutuspalvelut ovat joustavasti työelämän saatavilla. Toiminnan ja palvelujen laatu on syytä varmistaa myös eri tahojen ja koulutusasteiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. 

Webinaari arvioinnin tuloksista

Karvi järjestää 3.5.2022 klo 9.00-12.15 webinaarin tulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi. Webinaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisää tietoa tilaisuudesta Karvin verkkosivuilla.

Raportti:

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tila 2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Karvi 12:2022

Lisätietoja:

Arviointineuvos Aila Korpi, aila.korpi@karvi.fi, puh. 029 533 5536

Johtava arviointiasiantuntija Tarja Frisk, tarja.frisk@karvi.fi, puh. 029 533 5504

Arviointiasiantuntija Risto Hietala, risto.hietala@karvi.fi, puh. 029 533 5507 

Gradia Jämsä ja sen eri alat järjestävät Hyvän mielen messut lauantaina 7.5.2022 klo 10–15 Myllymäen yläkampuksella Jämsänkoskella. Tapahtuma tarjoaa mukavaa tekemistä luonnonläheisessä ympäristössä koko perheelle sekä mahdollisuuden tutustua Gradia Jämsän eri alojen koulutustarjontaan ja yritysyhteistyöhön. Tapahtuma esittelee yleisölle ensimmäistä kertaa myös puutarha-alan uutuuden: 12 metriä pitkän vertikaaliviljelyyn tarkoitetun viljelykontin.

Hyvän mielen messut on kaikille avoin ilmaistapahtuma, jonka toteuttavat Gradia Jämsän eri alojen opiskelijat. Mukana ovat ajoneuvo-, logistiikka-, kasvatus- ja ohjaus-, matkailu-, metsä- ja puutarha-ala.  Päivän aikana on mahdollista tutustua muun muassa metsäkonesimulaattoriin, opetuskasvihuoneeseen sekä logistiikka- ja ajoneuvoalan kalustoon. Gradian Hakupalvelut ohjaa ja neuvoo opiskelusta ja Gradian koulutuksista kiinnostuneita omalla pisteellään.

Tapahtumassa voi ihastella myös harrasteajoneuvoja ja maatilan eläimiä sekä osallistua muun muassa ponikärryajeluun, frisbeegolf-puttikisaan tai toiminnalliseen luontorastiin. Viivahyppelytestiin yleisön haastaa Gradia Jämsän urheiluvalmennuksesta suunnistuksen nuorten Euroopan mestari Aarni Ronkainen. Eräkahviosta voi tapahtuman aikana ostaa pientä purtavaa.

Tulevaisuuden ruoantuotantoa vertikaaliviljelyllä

Hyvän mielen messuilla esitellään myös Gradia Jämsän puutarha-alan uusi, vertikaaliviljelyyn tarkoitettu viljelykontti. Talvella 2022 käyttöönotettu kontti ja sen sisällä tapahtuva vertikaaliviljely on Suomessa vielä verrattain uutta.

Vertikaalinen viljely eli monikerrosviljely mahdollistaa ruoan tuotannon kontrolloiduissa olosuhteissa kasvihuoneessa päällekkäin monessa eri kerroksessa. Tällä tavalla tuotanto on suojassa olosuhteiden vaihteluilta ja myös veden sekä ravinteiden käyttöä voidaan hallita paremmin.

Puutarha-alan opetuskäytössä oleva kontti, jonka sisällä kasvien kasvatus tapahtuu, sijaitsee Myllymäen yläkampuksella opetuskasvihuoneen vieressä. Tarvittaessa konttia voidaan siirtää erilaisiin messu- tai markkinatapahtumiin tuotteiden myyntitarkoituksessa.

”Puutarha-alan opiskelijat viljelevät kontissa salaatteja ja yrttejä projektioppimisena. Kasvien hoito tapahtuu kontin sisällä, ja valmis tuote myydään ja käytetään pääsääntöisesti Gradian keittiöille”, kertoo opettaja Heikki Korhonen.

Messupäivänä puutarha-alan pop up -myymälä toimii opetuskasvihuoneessa, jossa myynnissä on mm. kesäkukkia ja tuoretta kurkkua sekä viljelykontissa tuotettuja yrttejä ja salaattia.

Lisätiedot

Tapahtumasta: Keijo Vehkakoski, opettaja, Gradia Jämsä, puh. 040 341 4476, keijo.vehkakoski@gradia.fi
Viljelykontista: Heikki Korhonen, opettaja, Gradia Jämsä, puh. 040 341 4381, heikki.korhonen@gradia.fi

https://blogit.gradia.fi/hyvanmielenmessut

Tapahtumapaikka
Gradia Jämsän Myllymäen yläkampus, Metsäoppilaitoksentie 14, 42300 Jämsänkoski 

https://www.gradia.fi/yhteystiedot/toimipisteet-ja-kartat

72 tunnin varautumissuosituksen mukaan kotoa pitäisi löytyä vettä, ruokaa ja välttämättömiä tarvikkeita kolmeksi päiväksi häiriötilanteen varalta. Kotivara on varajärjestely, jonka avulla voi helpottaa arjen sujumista vaikeassa tilanteessa. Häiriötilanne voi olla pitkittynyt sähkökatko, myrsky, tulva, sairaus tai muu syy, joka voi estää kauppaan pääsyn.

”Kotivara ei ole aarrelaatikko, joka avataan häiriötilanteessa, vaan kyse on arjen tuotteista, joita varataan kotiin hieman ylimääräistä. Se sisältää niitä elintarvikkeita, joita kotona tavallisestikin käytetään”, selittää Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö, 72 tuntia -kouluttaja Helena Velin. ”Varastossa kannattaa pitää huoneenlämmössä säilyviä tuotteita ja ruokaa, jota voi syödä kylmänä. Kotivara voi sisältää myös vähän herkkuja mielen piristykseksi.”

Helena Velin tiivistää, että häiriötilanteessa tärkeintä on, että kotona on ruokaa ja vettä.

”Hävikkiä tulee välttää, joten myös kotivaratuotteita pitää käyttää koko ajan, että varasto kiertää”; Helena Velin toteaa. ”Tärkeätä on, että kotona on syötävää, josta saa energiaa. Yksittäisen ravintoaineen tarpeen tyydyttäminen ei lyhyen häiriön aikana ole pääasia.”

Lisäksi Helena Velin korostaa ihmisten omaa vastuuta: ”On tärkeää, että meillä on kotivaraa vähintään kolmeksi päiväksi, jolloin viranomaisille jää aikaa käynnistää järjestelyjä, jos häiriö kestää pidempään.”

Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-, ravitsemus ja kotitalousneuvonnan kehityspäällikkö Marita Suontausta muistuttaa sähkökatkosten haasteista: ”Jääkaapista syödään ensin nopeasti pilaantuvat ruoat. Pakastinta ei kannata avata, jotta pakasteet eivät turhaan sula. Jos katkos jatkuu pidempään, käytetään sieltä esin helposti sulavat tuotteet. Sulaneista marjoista voi sähköjen palauduttua keittää mehua, hilloa, kiisseliä tai käyttää niitä leivonnaisiin.”

Kotivaran avulla sähkökatkosta selviää kylmilläkin ruoilla, mutta jos katkos pitkittyy, pitäisi saada lämmintä ruokaa. ”Ruokaa on helppo laittaa grillillä tai retkikeittimellä. Kaasugrilliä varten pitää olla riittävästi kaasua.”, Marita Suontausta toteaa. ”Kannattaa muistaa myös taloyhtiöiden pihagrillit, jotka voi ottaa talvellakin käyttöön tarvittaessa.”

Retkikeitin on häiriötilanteessa kätevä. Sitä tulisi käyttää aina mieluiten ulkona. Sisällä täytyy noudattaa erityistä varovaisuutta. Keitintä on käytettävää palamattomalla alustalla, kuten leivinpellin päällä ja sammutuspeite pitää olla lähellä.

Vedensaanti on meille elintärkeää. Kotona on hyvä olla puhdas, kannellinen astia tai vesikanisteri, johon vettä voi joko kotona valuttaa tai hakea sitä vedenjakopisteeltä. Pullotettua vettä on hyvä olla varastossa.

”Vanha hyvä neuvo on, että kun sähköt menevät poikki, kannattaa kiireesti laskea vettä suurehkoon kattilaan tai muuhun astiaan”, toteaa Helena Velin.

Maa- ja kotitalousnaiset toimii aktiivisesti ruokahävikin vähentämiseksi kampanjoimalla ja neuvonnalla.

Maa- ja kotitalousnaiset on mukana Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnassa eli KOVA-toimikunnassa. Toimikuntaan kuuluvat yhdistykset ja organisaatiot edistävät yhteiskunnan huoltovarmuutta ja varautumista, luonnontuotteiden, riistan ja kalan talteenottoa ja käyttöä, kotiviljelyä, puutarhanhoitoa, ympäristönhoitoa, kotimaisten energialähteiden käyttöä sekä kotitaloutta ja ruokakulttuuria. KOVA-toimikunnan toimintaa koordinoi Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK.

Lisätietoa kotivarasta ja ruokaohjeita häiriötilanteisiin:

https://www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/kolmen-paivan-kotivara-juomaa-ja-ruokaa-hairiotilanteisiin-14628

mknk_kotivara_ruoka_valmis_nettiinfinal_0.pdf (maajakotitalousnaiset.fi)

Lisätietoja antavat:

Helena Velin
Järjestöpäällikkö, 72 tuntia -kouluttaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.
helena.velin@maajakotitalousnaiset.fi
040 527 1579

Marita Suontausta
Kehityspäällikkö, ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi
040 526 4619

– Lukion korjaus ja uuden konserttisalin rakentaminen on Limingassa merkittävä hanke. Olemme päättäneet satsata koulutukseen ja pidämme huolta, että lapsilla ja nuorilla on parhaat mahdolliset tilat käydä koulua, Limingan kunnan tekninen johtaja Simo Pöllänen sanoo.

Limingan lukion ensimmäisen kerroksen tilat uudistuvat remontissa kauttaaltaan, ja uudisosaan rakentuu valoisa opiskelijakunnan kahvilatila. Kahvilan ja äänieristettyjen pienryh­mätilojen lisäksi alakertaan tulee moderni muuntuva oppimisympäristö, innovaatioareena, jossa voi työskennellä isommissa ja pienemmissä ryhmissä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Lukkaroinen Arkkitehdit ja urakoinnista Rakennusliike Sorvoja Oy.

– Yhteistoiminnallisen KVR-urakkamallin valitsemiseen vaikutti vahvasti se, että lukion ei tarvinnut siirtyä väistötiloihin remontin ajaksi. Jo nyt olemme nähneet, että osallistava ja yhdessä asetettuihin tavoitteisiin nojaava tapa suunnitella ja rakentaa on kullanarvoinen. Koska lukion ei tarvinnut väliaikaisesti muuttaa, kunta säästää satoja tuhansia euroja, Pöllänen jatkaa.

A-Insinöörien rakennuttajakonsulttien kehittämän yhteistoiminnallisen KVR-urakkamallin mukaisesti uudistuksen tavoitteet ja kustannusraamit on suunniteltu mo­niam­ma­til­li­ses­ti teknisen toimen, lukion henkilökunnan, rakennusurakoitsijan, arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden yhteistyönä. Limingan vanhan konserttisalin tilalle nousee uusi 320-paikkainen kulttuurisali, jonka teleskooppikatsomo on muunneltavissa käyttötarkoituksen mukaan.

– Salista tulee Oulun seudun merkittävimpiä konserttisaleja, ja se toimii paitsi konserttisalina ja näyttämönä, myös lukion auditoriona, tilana ylioppilaskirjoituksille sekä muunneltavana opetustilana. Akustiikalla ja äänieristyksellä on suuri merkitys, Pöllänen arvioi.

Samalla Limingan seudun musiikkiopisto saa saneerauksen myötä käyttöönsä ensimmäistä kertaa historiassaan omat opetustilat. Konserttisalin akustiikan on suunnitellut A-Insinöörit.

– Kiitokset kuuluvat Limingan visionäärisille päättäjille. Täällä satsataan koulutukseen ja tarjotaan lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset koulutuspalvelut. Olen iloinen, että kaikilla on vahva tahto kehittää elinkelpoista lähilukiota. Uudistettu lukiorakennus on Limingalle vetovoimatekijä, Limingan lukion rehtori Tiina Partanen sanoo.

Tilaisuus alkaa klo 13.00 työmaakierroksella (Linnukkatie 5), jonne myös median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita. Kierroksen jälkeen vuorossa ovat ruokailu ja varsinainen ohjelma:

Tervetulosanat esittää Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala ja puheen pitää Limingan kunnanhallituksen puheenjohtaja Juho Pakaslahti sekä Rakennusliike Sorvoja Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Sorvoja. Perinteisen hernesopan lisäksi harjakaisten ohjelmallisesta puolesta vastaa taikuri Elias Kvist, muusikko Lotta Junttola sekä Limingan seudun musiikkiopisto. Tilaisuus päättyy harjakaiskahveihin. Tarkemmat saapumisohjeet sekä havainnekuvat liitteessä.

Lisätietoja:

tekninen johtaja Simo Pöllänen (rakentaminen), p. 044 497 3701, simo.pollanen@liminka.fi
rehtori Tiina Partanen (lukio), p. 050 567 9756, tiina.partanen@liminka.fi
rehtori Jukka Pietilä (musiikkiopisto), p. 050 364 5353, jukka.pietila@liminka.fi 

Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan ennakkoon viestintäasiantuntija Anu-Maija Kärjälle: p. 040 485 3783, anu-maija.karja@liminka.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat palkitsevat kuusi Liikuttavaa kollegaa. Palkinnot jaetaan Liikkuen läpi elämän -seminaarissa Turun Logomossa 3.5.2022 klo 15.

Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien onnistuneen toteutuksen takana on tuhansia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa työskenteleviä ihmisiä. Lasten ja nuorten liikkumista, osallistumista ja yhdessä tekemisen iloa ei olisi ilman aikuisia. Ohjelmat palkitsevat kuusi henkilöä, jotka ovat sytyttäneet lapsissa, nuorissa tai työkavereissa liikkumisen ilon ja ovat omalla työllään auttaneet toimintakulttuurin liikunnallistamisessa.

PALKITTAVAT

Liikuttaja ja muiden innostaja
Liikuttaja ja muiden innostaja on kannustanut ja innostanut esimerkillään sekä lapsia ja nuoria että aikuisia liikkumaan ja liikuttamaan muita.

Liikkuva varhaiskasvatus: Lasse Huttunen, varhaiskasvatuksen opettaja, Saarijärvi, Pikku-Mäntylän päiväkoti

• Lasse järjestää lapsille joka päivä innostavia liikuntahetkiä, esim. ”aamupiiriin” liikutaan eri tavoilla. Hänen innostamanaan jalkapallokipinä on iskenyt koko päiväkodin lapsiin. Lasse on ammattilainen ja erittäin hyvä työssään niin lasten kuin aikuisten kanssa!

Liikkuva koulu: Jukka Sinnemäki, luokanopettaja, Jyväskylä, Jyväskylän kristillinen koulu

• Jukan innon myötä koko kouluyhteisö on muuttanut tapaansa toimia. Hän on esim. tuonut ja viritellyt ympäri koulua liikuntavälineitä, joita voi hyödyntää päivän aikana. Jukan myötä liikunnan rooli kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta on levinnyt laajalle. 

Liikkuva opiskelu: Kati Länsiö, kuraattori, Turku, Turun ammatti-instituutti

• Kati tekee työtä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa rautaisella ammattitaidolla ja jokaisesta asiakkaasta ja työkaveristaan aidosti välittäen. Luokkien ryhmäytymisissä hän suosii liikkuvia aktiviteetteja, ja hän muistaa aina huomioida liikkuvan toisen asteen kaikessa työssään.

Mahdollistaja ja positiivinen taustavoima
Mahdollistaja ja positiivinen taustavoima on luonut omalla työllään mahdollisuuksia lasten ja nuorten liikkumiseen sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten työhön.

Liikkuva varhaiskasvatus: Essi Kaipainen, liikunnan hankekoordinaattori, Kirkkonummi

• Essi luo omalla työllään mahdollisuuksia lasten liikkumiseen sekä päiväkotien työhön. Hän on hienosti saanut innostettua mukaan poikkihallinnollisesti eri hallinnon aloja. Hänen työskentelytapansa kannustaa ja innostaa muita ja hän toimii loistavana esimerkkinä. 

Liikkuva koulu: Kati Grekula, liikuntakoordinaattori, Oulu

• Kati on tehnyt vuosia tinkimättä työtä oppilaiden koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäämiseksi, tukeakseen koulumatkaliikuntaa ja -liikkumista sekä kehittänyt toiminnallista opettamista ja opettajien kouluttamista sen saloihin. 

Liikkuva opiskelu: Ismo Miettinen, Liikkuva opiskelu -koordinaattori, Oulu

• Ismo on tehnyt jo monta vuotta äärettömän hienoa työtä oululaisten lukiolaisten hyvinvoinnin eteen. Aika ei ole koronan myötä ollut helppo, mutta siitä huolimatta ja jopa siitä syystä Ismo on tehnyt todella kovasti töitä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa monin erilaisin keinoin.

Palkitsemisilla ohjelmat haluavat osoittaa arvostusta ja kiitosta kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleville. 

– Meillä on suomalaisissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa todella ammattitaitoisia ihmisiä, jotka tekevät täydestä sydämestään töitä liikkumisen edistämiseksi. Kaikki kuusi palkittavaa ovat tehneet kunnassaan pitkäjänteisesti töitä liikkuvamman arjen eteen. He ovat omalla työllään ja persoonallaan luoneet mahdollisuuksia liikkumiselle ja toimineet positiivisina taustavoimina muiden työlle, sanoo ohjelmajohtaja Antti Blom.

Vinkkejä liikuttavista kollegoista kerättiin keväällä ohjelmien verkkosivuilla ja niitä tuli yli 120. Vinkkien ja laadittujen kriteerien perusteella ohjelmat valitsivat kuusi palkittavaa.   

Näyttelyssä on esillä Axxellista tänä keväänä valmistuvien kultaseppien lopputyöt sekä heidän aiemmin valmistamiaan koruja. Näyttelyvieras pääsee myös kurkistamaan korujen valmistuksen tekniikoihin ja niiden valmistamisen eri vaiheisiin videoesityksen kautta.

Opiskelijat valmistuvat koulutuskeskus Axxellin ensimmäisestä kultasepän koulutuksesta (taideteollisuusalan ammattitutkinto), joka alkoi syksyllä 2020 Espoon Överbyssä. Axxellin kultasepänalan koulutus keskittyi korujen valmistukseen huomioiden tuotesuunnittelun, asiakastyön, korusuunnittelun ja kiven istutuksen. Koulutuksen opettajina ja mentoreina toimi joukko alan ammattilaisia. 

Näytteilleasettajat:

Ann-Sofi Eriksson

Anastasia Filatov

Torbjörn Grönlund

Annika Linder Airava

Annika Männikkö

Anna Paasonen

Saara Paatero-Burtsov

Maarit Sippola

Lämpimästi tervetuloa näyttelyyn ja tutustumaan uuteen Suomen Kello- ja korumuseo Kruunuun Espoon Tapiolaan! 

Lisätietoa:

Becoming a Goldsmith -näyttely on avoinna 5.5.–14.6.2022

Museon aukioloajat 5.5.–8.5.

to: 11-19

pe 11-19

la: 11-17

su: 11-17

10.5. alkaen:

ti: 12-17

ke: 11-19

to: 11-19

pe: 11-19

la 10-17

su 10-17

Liput 12€, alle 18-vuotiaat  ja yli 70- vuotiaat ilmaiseksi.

Museo on museokorttikohde. 

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu
Ahertajantie 3 02100 Espoo

https://kellomuseo.fi/yhteystiedot/

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu avasi ovensa yleisölle 13.4.2022. Kruunu on uusi museo Suomen museokentällä ja toimii Espoon Tapiolassa Näyttelykeskus WeeGeen kupeessa. Museo on erikoistunut kelloihin ja koruihin ja on ainutlaatuinen pohjoismaissa. Vaihtuvat- sekä temaattiset näyttelyt porautuvat niin ajankohtaisiin aiheisiin, kun myös nostavat esille alojen historiaa sekä nykyhetkeä. 

Ammattiopisto Samiedussa panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin monella tavoin. Yksi tärkeimmistä keinoista on olla lähellä opiskelijoita ja heidän arkeaan. Isossa roolissa siinä ovat muun muassa asuntolatoiminnan palveluohjaaja Mervi Juuti ja nuorisotyön ja opiskelijatoiminnan ohjaaja Tilda Salo. Molempien työpisteet sijaitsevat reilu vuosi siten Pohjolankadun kampukselle avatussa opiskelijoiden taukotila Chillaamossa, jossa he ovat helposti opiskelijoiden saatavilla.

– Chillaamo on iso satsaus opiskelijoiden viihtyvyyteen. Taukotila on lunastanut paikkansa, ja ruokatunnin jälkeen täällä saattaa olla yhtä aikaa jopa viitisenkymmentä opiskelijaa. Kävijämäärä nousi huimasti sen jälkeen, kun tilan remontti valmistui ja sen ilme raikastui, iloitsevat Chillaamoa esittelevät Juuti ja Salo

Reilun vuoden ajan ohjaajana työskennellyt Salo vastaa muun muassa nuorisotyöstä sekä opiskelijatoiminnasta, kuten opiskelijatutoreista.

– Toiminnassani korostuu yhteisöllisen työn näkökulma. Erityisesti nuorille opiskelijoille olen se läsnä oleva luotettava aikuinen, jolle voi tulla puhumaan mistä tahansa. Tarvittaessa ohjaan nuoria terveydenhoitajalle tai kuraattorille.

Vuoden 2020 syksyllä Pohjolankadun asuntolan palveluohjaajana työt aloittanut Juuti puolestaan tekee asuntolan asukasvalinnat ja luotsaa asuntolan iltaelämää ja -aktiviteetteja.

– Osa työtäni on ylläpitää asuntolassa järjestystä, mutta ennen kaikkea myös minä olen aikuinen, jonka kanssa asuntolassa asuvat nuoret voivat jutella mielen päällä olevista asioista. Samoin kyselen nuorilta, ovatko he muistaneet nukkua ja syödä riittävästi sekä hoitaa opiskelut. Itsenäistymisessä mukana oleminen on tärkeää, koska asuntolassa asuvat tulevat pääsääntöisesti muilta paikkakunnilta.

Chillaamossa voi ottaa chillisti

Chillaamo on avoinna kaikille opiskelijoille arkipäivisin keskiviikkoa lukuun ottamatta. Lisäksi paikka on suljettu joka toinen perjantai. Iltaisin kello 16–22 taukotila on asuntolassa asuvien opiskelijoiden käytössä. Juuti on tyytyväinen, että opiskelijoille on oma paikka, jossa on oleskelua varten sohvaryhmiä sekä paljon erilaista tekemistä, kuten lautapelejä, biljardipöytä, Playstation ja soccer-jalkapallopeli. Juuti antaa kiitosta opiskelijoille, jotka käyttäytyvät taukotilassa pääasiassa vastuullisesti.

– Opiskelijat arvostavat uusittua tilaansa ja jopa pitävät keskenään huolen siitä, että paikkoja ei sotketa tai rikota eikä mitään varasteta.

Salon mukaan arvostusta lisää se, että remontti on pintakäsittely- ja sisustusalan perustutkinto-opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama. Hän toteaa, että Chillaamoon on jo muodostunut toimintakulttuuri, jossa korostuu muiden huomioiminen.

– Täällä jokainen on tervetullut, ja jokainen tulee kuulluksi sekä nähdyksi. Opiskelijat voivat ottaa täällä rennosti ja olla omia itsejään, mutta toisiaan kunnioittaen.

Kuin sanojen vakuudeksi paikalle tulee joukko opiskelijoita. Pintakäsittelyalaa opiskeleva kiteeläinen Emmi Juvonen käy Chillaamossa päivisin sekä iltaisin.

– Kiva, että opiskelijoille on paikka, jossa voi oleilla ja jossa on aikuisia, joilta voi kysyä asioista.

Myös enonkoskelaiset nuoret miehet, rakennusalaa opiskeleva Eero Tissari ja metsäalaa opiskeleva Veeti Huttunen, arvostavat Chillaamoa ja sen työntekijöitä.

– Me käymme täällä aina, kun paikka on auki. Notkutaan sohvilla ja hengaillaan muuten vaan.

Yhteisöllisyyteen panostetaan

Tiistai-iltaisin Salo on Juutin parina Chillaamossa. Juuti pitää järjestelyä hyvänä, sillä lisäkädet ovat usein tarpeen.

– En voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Asuntolan nuorilla on esimerkiksi kolmena iltana viikossa kuntosalivuoro ja kahtena iltana viikossa liikuntasalivuoro, joihin menen mukaan, jos on lähtijöitä, Juuti sanoo.

Juuti ja Salo pitävätkin yhteisöllisyyttä yhtenä opiskelijoiden hyvinvoinnin kulmakivistä. Keskiviikkoiltapäivisin Salo emännöi kampuksen päärakennuksessa yhteisökahveja, jossa kahvin juonnin lomassa on helppo keskustella aiheesta kuin aiheesta.

– Myös opiskelijoiden ryhmäytyminen on tärkeää. Olen suunnittelut räätälöityjä ryhmäytymispaketteja eri alan opiskelijoille.

Opiskelijoille järjestetään myös vapaa-ajan toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Chillaamossa on juhlittu esimerkiksi pikkujoulua, ystävänpäivää ja vappua.

– Joka toinen torstai on toimintatorstai, jolloin Chillaamo on avoinna kaikille opiskelijoille poikkeuksellisesti kello 16:een. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi ruoanlaittoa tai pingiskisa. Toimintatorstait järjestämme yhdessä Toimintakeskuksen kanssa, josta ohjaaja tulee auttamaan meitä, Salo kertoo.

Chillaamon toinen tärkeä yhteistyökumppani on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampus, jonka sosionomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijat ovat projektijaksoillaan osallistuneet opiskelijoiden ohjaukseen.

– Esimerkiksi viimeksi nyt keväällä liikunnanohjaajaopiskelijat tekivät opiskelijoille kuntosaliohjelmia. Toive on, että yhteistyö jatkuu, Salo ja Juuti sanovat.

Kuvassa: Tilda Salo (vas.), Eero Tissari, Mervi Juuti ja Veeti Huttunen taukotila Chillaamossa.

Lisätietoja antaa nuorisotyön ja opiskelijatoiminnan ohjaaja Tilda Salo, puh. 044 550 6257, tilda.salo@samiedu.fi

Mikä on organisaation tarkoitus? Mitä empatialla tarkoitetaan ja onko empaattisesta johtamisesta mitään hyötyä? Mikä on työn merkityksellisyys yksilön näkökulmasta? Miten hallita stressiä, kehittää mielen hyvinvoinnin taitoja ja samalla pitää yllä vuorovaikutustaitoja? Entä miten meidän aivomme sopeutuvat työelämän muutokseen? Muun muassa näihin kysymyksiin Paremman työelämän opas antaa vastauksia, ja antaa työkaluja työelämän muutoksessa menestymiseen. 

Work goes happyn missio on aina ollut paremman työelämän kehittäminen, johon on vaikutettu viestinnän, lukuisten tapahtumien ja ainutlaatuisen asiantuntijaverkoston palvelujen avulla. Nyt työkalupakissamme on aivan uusi väline: historian ensimmäinen Work goes happy – Paremman työelämän opas –kirja. 

Tähän kirjaan ovat kirjoittaneet oman näkemyksensä asiantuntijat Arto O. Salonen, Esa Lehtinen, Harri Helajärvi, Jaakko Sahimaa, Jaana Hautala, Janne Viljamaa, Jouko Mikkola, Miia Huitti, Minna Huotilainen, Saara Remes, Simo Routarinne sekä Tony Dunderfelt. 

Kirja julkaistaan 17.5.2022 Work goes happy Helsinki -tapahtuman yhteydessä klo 8.40 Musiikkitalossa. Paikan päälle saapuvat median edustajat saavat kirjan mukaansa. Kirja on kustannettu yhteistyössä Minea Kustannuksen kanssa. 

Minea Kustannus ja Media Oy on Helsingissä 2022 perustettu yleiskustantamo, joka julkaisee kirjoja, äänikirjoja ja e-kirjoja ajankohtaisista asioista, ihmisistä ja ilmiöistä.   

Evald ja Hilda Nissin Säätiö lahjoittaa Vaasan yliopiston varainhankintaan yhteensä 800 000 euroa. Summa koostuu vuonna 2021 lahjoitetusta 500 000 eurosta ja nyt keväällä 2022 lahjoitettavasta 300 000 eurosta. Säätiön hallitus teki päätöksen uudesta lahjoituksesta kokouksessaan 21.4.2022.

– Nissin säätiössä pidämme tärkeänä tukea yliopistojen kehittämistä, ja yhteistyömme Vaasan yliopiston kanssa on jatkunut jo yli usean vuosikymmenen. Vastinrahakampanjat ovatkin loistava mahdollisuus tukea yliopistojen arvokasta työtä tieteen hyväksi, kannustaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Lassila.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto kiittää Nissin Säätiötä.

– Olemme kiitollisia erittäin merkittävästä lahjoituksesta sekä pitkäjänteisestä tuesta ja yhteistyöstä. Yliopistomme menestys perustuu oman tuloksellisuuden rinnalla yhä enemmän myös saamiimme lahjoituksiin.

– Vaasan yliopisto on merkittävässä roolissa globaaleihin muutostrendeihin vastaamisessa. On hienoa, että Nissin Säätiö tukee meitä työssämme luoda kestävämpää tulevaisuutta, Kuusisto jatkaa.

Evald ja Hilda Nissin Säätiö jakaa vuosittain apurahoja kaupallisten opintojen, tutkimuksen ja liikesivistyksen edistämiseen Vaasan seudulla sekä tiedekirjasto Tritonialle, jonka auditorio on nimetty säätiön mukaan.

Vaasan yliopiston varainhankintakampanjan tavoitteena on kerätä 5−7 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta valtion vastinrahaohjelmaan. Jokainen lahjoitettu euro enintään 11 miljoonaan euroon saakka voi tuottaa valtion vastinrahaa jopa 2,5 euroa. Tärkeänä varainhankintakampanjan tavoitteena on myös rakentaa pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia.

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291, jari.kuusisto@uwasa.fi

Päijät-Hämeen kunnalliset koulutuksen järjestäjät toteuttivat alkuvuodesta 2022 arviointikyselyn esi- ja perusopetuksen henkilöstölle, huoltajille sekä oppilaille. Arviointikysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Huoltajien ja oppilaiden vastausten mukaan esi- ja perusopetuksen oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea, aikuiset ovat ystävällisiä ja heitä on helppo lähestyä. Myös kodin ja koulun yhteistyö toimii hyvin. Aiempien vuosien kyselyjen tapaan vahvuuksiksi nousee edelleen myös osaava henkilöstö sekä esiopetuspaikkojen ja koulujen turvallisuus.

Opetushenkilöstön työhyvinvointi sekä kaikkien vastaajaryhmien osallisuuden tunteen vahvistaminen ovat olleet keskeisiä teemoja toteutettujen arviointien perusteella jo useamman vuoden ajan, ja niihin panostamista jatketaan edelleen. Toimintakulttuuria muokataan erityisesti oppilaita osallistavampaan suuntaan.

Edellisen, vuonna 2020 toteutetun kyselyn perusteella yhdeksi parantamisalueeksi valittiin oppimisen arvioinnin perusteista ja opintojen etenemisestä tiedottaminen huoltajille. Alkuvuodesta toteutetun kyselyn mukaan tässä on edistytty, ja sen seuraamista jatketaan edelleen. Myös oppimisen tukeen liittyvien toimintatapojen monipuolistaminen ja kehittäminen nostettiin esiin edellisestä kyselystä. Kyselyn toteuttamisen jälkeen Päijät-Hämeen kunnat ovat yhdessä hakeneet ja saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta kahteen kehittämishankkeeseen, joissa kehitetään oppimisen tukeen liittyviä asioita esi- ja opetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa.

Kyselyn vastausten perusteella uudeksi parantamisalueeksi valittiin oppilaiden tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus sekä siihen liittyvä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Asiaa lähdetään edistämään seudullisesti työstämällä kaikille kunnille yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman runko sekä siihen liittyvät askelmerkit suunnitelman viemiseksi osaksi koulujen arkea.

Perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna eri vastaajaryhmät antoivat koulujen toiminnalle arvosanaksi 8 ½ ja esiopetuksen arvosanaksi 9.

Arviointikyselyyn saatiin 19 459 vastausta

Arviointikyselyyn vastasi 19 459 henkilöä, joista 1 685 oli opetushenkilöstöä, 4 017 huoltajaa ja 15 442 oppilasta. Kysely toteutettiin tammi-helmikuun vaihteessa.

Arviointitietoa hyödynnetään kuntien esi- ja perusopetuksen kehittämistyössä sekä yhteistä seudullista avustusrahoitusta haettaessa. Arvioinnin kohteena olivat muun muassa esi- ja perusopetuksen johtaminen, opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisympäristö ja turvallisuus, yhteistyö ja oppimisen tukeminen.

Jokainen kyselyssä mukana ollut kunta on saanut alueensa arviointitulokset ja tiedottaa tuloksistaan oman aikataulunsa mukaan.

Päijät-Hämeen kunnilla, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä, yhteisellä arviointityöllä on jo pitkät perinteet. Kehittämistä suuntaavia arviointikyselyjä toteutetaan kahden vuoden välein. 

Lisätietoja

Päijät-Hämeen seudullista kyselytuloksista
Seudullisen arvioinnin kehittämisryhmän puheenjohtaja, rehtori Jani Alatalo, Heinolan kaupunki, p. 044 797 8549

Lahden kaupungin kyselytuloksista
perusopetus, rehtori Tuula Herkepeus, p. 050 518 0133
varhaiskasvatus, päiväkodinjohtaja Maarit Raitala, p. 050 398 5475

Oppisopimuksella toteutettavissa opinnoissa kouluttautuminen tapahtuu Tahkolla sijaitsevilla työpaikoilla ja sitä täydennetään verkko-opinnoilla sekä Tahkolla tapahtuvalla lähiopetuksella. Koulutusten haku on avattu ja ensimmäiset opiskelijat pääsevät aloittamaan opintonsa jo tulevana syksynä.

Projektin laittoivat alulle Break Sokos Hotel Tahkon hotellinjohtaja Anna Hämäläinen ja Savon ammattiopiston ravintola-alan lehtori Maija Rissanen.

“Tuli puheeksi, kuinka Tahkolla on pula usean alan tekijöistä joita Maija kouluttaa ja siitä se ajatus sitten lähti, että voisimmeko yhdistää voimamme vieläkin tiiviimmin. Olemmehan aikaisemmin tehneet paljon yhteistyötä ja opiskelijoita on tälläkin hetkellä työssäoppimassa täällä Tahkolla. Nyt ajatuksena on, että käytännössä Tahkolla tapahtuu kaikki niin työssäoppiminen kuin mahdolliset opetukseen liittyvät teoriatunnit, jotka suoritetaan paikan päällä Tahkolla tai verkko-opintoina. Tahko kehittyy hurjaa vauhtia ja se mahdollistaa monen alan ympärivuotisia työpaikkoja upeassa ympäristössä. Harrasteet ja huvit löytyvät työpaikan läheisyydestä ja alueen henkilökunta verkostoituu helposti, joten Tahkolla on paljon tarjottavaa myös työntekijöilleen“, kertoo Anna Hämäläinen innoissaan.

Tahkolla voi opiskella kokiksi, tarjoilijaksi, vastaanottovirkailijaksi, toimitilahuoltajaksi sekä kiinteistönhoitajaksi ja opintoja voi täydentää turvallisuusalan turvallisuusvalvojan opinnoista.

Opintojen aikana voi suorittaa koko tutkinnon tai tutkinnon osia. Tutkinnot ovat ravintola- ja cateringalan perustutkinto, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto ja matkailualan perustutkinto. Kun hakijalla on alan koulutusta ja/tai työkokemusta, opiskella voi myös yllä mainittujen alojen ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa ja syventää osaamista ammattilaiseksi ja esimiestehtäviin.

“Projekti on osa Tahko Campus -kokonaisuutta, jossa kehitetään yhteistä oppimisen mallia sekä palveluiden kehittämistä. Tahko Campus on yhteinen nimike erilaisten osaamisten lisäämisistä Tahkolla työskenteleville”, toteaa Smart Tahko -projektin vetäjä ja TAHKOcomin hallituksen puheenjohtaja Pekka Vihma. 

Opiskelu toteutetaan oppisopimuksella, jossa opiskelija on määräaikaisessa työsuhteessa työnantajaan ja kouluttautuminen tapahtuu työpaikalla ja sitä täydennetään oppilaitoksen tarjoamalla lähi- ja verkko-opetuksella.  Näytöt suoritetaan työpaikoilla. Näytöllä tarkoitetaan toimintaa, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen.

“Koulutuksessa tärkeää on nopeus ja oikea kohdentavuus työelämässä esiintyvin tarpeisiin. Sakky haluaa olla aktiivitoimija vuoropuhelussa koulutuksen ja työelämän kesken. Alueen, kuten tässä tapauksessa Tahkon tarpeisiin vastaaminen lisää sen vetovoimaa ja kilpailukykyä tuoden hyvinvointia koko maakuntaan. Kumppanuus hyödyntää tällöin kaikkia osapuolia. Kun uusia avauksia tehdään, niin niiden toivotaan jatkuvan ja hakevan uudistavia toimintamalleja koulutuksen kehittämiseksi. Tahkon aktiivisuus ja positiivisuus hyödyntää koulutusta on ilahduttava asia”, kertoo Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve. 

Hakuajankohta on 2.5.2022 – 31.7.2022 ja haku tapahtuu www.sakky.fi/opiskeletahkolla sivujen kautta.

Lisätietoja:

• Savon ammattiopisto, lehtori Maija Rissanen
  • puh. 044 785 3322
• Break Sokos Hotel Tahko, hotellinjohtaja Anna Hämäläinen
  • puh. 044 719 7965

Savon ammattiopisto on Savon koulutuskuntayhtymän Pohjois-Savossa ylläpitämä oppilaitos, jonka toimipisteet sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä. Vuosittain noin 18 000 opiskelijaa hyödyntää Sakkyn opintotarjontaa.