Kaikkiaan 33 Gradian ammatillisen koulutuksen opiskelijaa on selvittänyt tiensä ammattitaidon Suomenmestaruuskilpailun Taitajan finaaliin. Taitaja2022 järjestetään 16.–19.5. Porissa.

Alkuvuonna käydyt semifinaalit järjestettiin koronatilanteen takia hajautetusti eri puolilla Suomea kilpailijoiden omissa oppilaitoksissa.

"Gradian Taitaja-finaalijoukkue on saavuttanut tunnetusti menestystä kilpailuissa, ja lähdemmekin Poriin puolustamaan viime vuoden mahtavaa 17 mitalin saalista. Hajautettujen semifinaalien jälkeen pääsemme lähtemään Poriin yhtenäisenä joukkueena. On hienoa, että nuoret tulevaisuuden huippuosaajat lähtevät kilpailemaan ammattitaitokilpailun SM-mitaleista ja opettajat ovat mukana mahdollistamassa näitä yksilöllisiä opintopolkuja”, tsemppaa joukkueenjohtaja Minna Paavilainen.

Gradian Taitaja2022 finalistit ovat:

Floristiikan edustajat ovat Gradia Jämsän opiskelijoita, muut kilpailijat Gradia Jyväskylän opiskelijoita. 

Auto- ja kuljetustekniikka

Victor Aittolampi, kuljetuslogistiikka; Janika Heiskanen, automaalaus; Roope Hintikka, autokorinkorjaus; Niko Parkkonen, autokorinkorjaus; Ilari Salomaa, kuljetuslogistiikka

IT ja viestintäteknologia

Emilia Hietikko, verkkosivujen tuottaminen: Niilo Hämäläinen, mediasuunnittelu; Markus Kannisto, verkkosivujen tuottaminen; Grace Kaukonen Vargas, mediatekniikka; Jaakko Käyhkö, tietojenkäsittely

Palvelut

Eemeli Aaltonen, taloushallinto; Henri Sääskilahti, yrittäjyys; Mianda Fath, matkailu; Maiju Kauppinen, floristiikka (Gradia Jämsä); Maija Koskinen, floristiikka (Gradia Jämsä); Jenna Maukonen, vaatteenvalmistus; Neea Pekkarinen, hiusmuotoilu; Viivi Reponen, yrittäjyys; Aada Sivula, turvapalvelu; Enni Toivonen, asiakaspalvelu ja myynti; Julia Vajanto, matkailu

Rakentaminen

Konsta Flink, infrarakentaminen; Akseli Maja, infrarakentaminen; Aleksi Reponen, infrarakentaminen; Sebastian Salmi, sähköasennus

Ravitsemispalvelut

Niina Haka, tarjoilija; Saku Karstila, kokki; Lauri Tiilikainen, kokki

Teollisuus

Eetu Keltto, hitsaus; Antton Korhonen, elektroniikka ja robotiikka; Arttu Leppänen, elektroniikka ja robotiikka; Eetu Naukkarinen, kappaletavara-automaatio; Oliver Peltola, kappaletavara-automaatio

Vaajakosken ja Tikkakosken yhtenäiskoulut Taitaja9-finaalissa

Ammattitaidon Suomenmestaruuskilpailun Taitajan yhteydessä käydään myös yläkoulujen hyväntuulinen ja toiminnallinen kädentaitokilpailu Taitaja9. Tämän vuoden finalistit Keski-Suomesta ovat Vaajakosken yhtenäiskoulu ja Tikkakosken yhtenäiskoulu.

Taitaja9:n loppukilpailu on tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen.

Suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma

Taitaja on Suomen suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma. Kilpailuun voivat osallistua kilpailuvuonna 21 täyttävät tai sitä nuoremmat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. SM-kilpailun lisäksi Taitajassa on runsaasti oheisohjelmaa. Taitaja onkin ammatillisen koulutuksen toimijoiden, koulutuksesta kiinnostuneiden sekä ammatinvalintaa pohtivien kohtaamispaikka.

Järjestämisvastuu on kiertävä, ja tänä keväänä päävastuullinen toimija on Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Pääyhteistyökumppani on Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Kilpailutoimintaa Suomessa koordinoi Skills Finland ry.

Lisätietoja

Minna Paavilainen, Taitaja2022 joukkueenjohtaja, puh. 040 341 5818, minna.paavilainen@gradia.fi
Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152, pirjo.kauhanen@gradia.fi
Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä, puh 040 341 5022  petteri.jarvinen@gradia.fi

https://taitaja2022.fi/fi/

Kisasivustolla pääsee mm. tutustumaan lajien kuvaukseen sekä esimerkiksi arviointikriteereihin ja kilpailussa käytettäviin materiaaleihin ja laitteisiin:  https://taitaja2022.fi/fi/lajit/

Taitaja9:stä on lisätietoa kilpailun omalla sivulla: https://taitaja2022.fi/fi/lajit/taitaja9/taitaja9/ 

Teollisuusautomaatio ja robotiikka kehittyvät nopeasti ja tuovat tehokkuutta tuotantoon. Perinteisten teollisuusrobottien rinnalle on tullut yhteistoiminnallisia robotteja, cobotteja, jotka toimivat yhteistyössä ihmisen kanssa. Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteisessä robotiikkatapahtumassa esitellään alan uusinta teknologiaa. Valmistavan teollisuuden robotiikkatapahtuma järjestetään Linnanmaan kampuksella 12.5. klo 9–15 (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, 2T-ovi, konepaja-alue).

Robotiikkatapahtumassa esitellään robottien ja cobottien käyttömahdollisuuksia esimerkiksi hitsauksessa ja työstökoneen palvelussa. Lisäksi kävijöillä on mahdollisuus tutustua käynnissäpidon tuoreimpiin teknologioihin, kuten paineilma- ja muiden vuotojen havaitsemiseen ultraäänikameran avulla sekä laitteiden värähtelytiedon analysointiin ja keräämiseen. Esillä on myös huipputason lämpökamera, 3D-syvyyskameran hyödyntäminen kunnossapidon suunnittelussa sekä kunnossapitotoimenpiteiden etäopetus.

Oamkin Rokka-hankkeen projektipäällikön Jyri-Jussi Torvisen mukaan robotiikka on järkevä vaihtoehto pienemmillekin yrityksille.

– Cobotti voidaan laittaa tekemään ne yksinkertaisimmat ja ikävimmät työvaiheet ja samalla vapautetaan ihmiset tekemään oikeasti arvoa tuottavaa työtä. Näin toimimalla työhyvinvointi kasvaa ja cobotista tulee mieluinen työkaveri. Robotit eivät vie työpaikkoja, vaan mahdollistavat niiden lisäämisen tuotantovolyymin kasvaessa, Torvinen kertoo.

Korkeakouluyhteistyön ansiosta yritysten on mahdollista hyödyntää viimeisintä teknistä osaamista esimerkiksi älykkäiden järjestelmien ja robotiikan parissa. Tapahtumassa esitellään Oulun ammattikorkeakoulun tarjoamia mahdollisuuksia ratkoa tuotannossa olevia haasteita opiskelijaprojekteina tehtävinä tuotekehitysprojekteina, projektiharjoitteluina ja opinnäytetöinä. Yliopiston vastaava kanava on diplomitöiden tekeminen.

– Yhteiskampuksen paja-alueella avulla pystymme hyödyntämään molempien korkeakoulujen osaamista yritysten ongelmien ratkaisussa. Toimimalla samalla alueella yhteistyö konkretisoituu todellisella tavalla päivittäin, Torvinen summaa.

Tapahtuman järjestävät ESR-rahoitteinen Rokka – rohkeutta yhteistoiminnalliseen robotiikkaan -hanke ja EAKR-rahoitteinen Käypi – käynnissäpidon uusimmat teknologiat -hanke. Mukana järjestämässä ovat myös Oulun yliopisto sekä FABLAB Oulu, SICK, Machine Tool robotiikka, TAMSPARK, OK Vise, Beckhoff ja Schmalz.

Lisätietoja:

Jyri-Jussi Torvinen
Projektipäällikkö, Rokka-hanke
040 188 3690
jyri-jussi.torvinen@oamk.fi

Kasper Hahtonen,
Työpajan johtaja
050 469 8351
kasper.hahtonen@oulu.fi

oamk.fi/robotiikkatapahtuma

Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) järjestää tänään 10.5. OLL-Cooperin Eläintarhan kentällä Helsingissä. Liitto on kutsunut korkeakoululiikunnan toimijoita ja sidosryhmiä testaamaan kuntoaan cooper-juoksulla tai UKK-kävelytestillä.

OLL-Cooper on osa liikunta-alan yhteistä Unelmien liikuntapäivää. Samalla liitto haluaa muistuttaa korkeakoululiikunnan merkityksestä opiskelijoiden liikuttajana.

”Meidän unelmamme on, että opiskelijat liikkuvat terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Unelman saavuttamiseksi vaikutamme laadukkaan ja saavutettavan korkeakoululiikunnan kehittämiseen”, OLL:n puheenjohtaja Essi Lumme sanoo.

Viime vuonna tehdyn terveystutkimuksen (KOTT) mukaan yli kaksi kolmasosaa korkeakouluopiskelijoista istuu päivittäin yli 10 tuntia. Lisäksi keväällä toteutetun Opiskelijabarometrin mukaan opiskelijat haluavat lisätä liikettä opintoihin ja kampuksille ensisijaisesti aktivoivien ja istumista vähentävien opetuskäytäntöjen ja välineiden avulla.

Tulevissa eduskuntavaaleissa OLL ajaakin jatkoa Liikkuva korkeakoulu -toiminnan rahoitukselle ja kehittämiselle. Lisäksi liitto ajaa liikunnan roolin vahvistamista korkeakoulujen rahoituksessa.

”Liikkuva korkeakoulu -hankkeissa korkeakoulut luovat omaan toimintaansa sopivaa liikunnallista toimintakulttuuria ja lisäävät liikkumista niin perinteisissä liikuntapalveluissa kuin opiskelupäivän aikana”, puheenjohtaja Lumme perustelee.

”Nykytilanteessa korkeakouluilta edellytetään liikuntapalvelujen järjestämistä, mutta niiden laadusta ja määrästä ei ole säädetty laeissa tai asetuksissa. Tämä asettaa eri korkeakoulujen ja kampusten opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Tarvitaankin rahoituskeinoja, jotka kannustavat kehittämään korkeakoululiikuntaa laadukkaaseen ja yhdenvertaiseen suuntaan”, Lumme jatkaa.

OLL:n mielestä on myös tärkeää, että korkeakoululiikunnan ja -opiskelijoiden asemaa vahvistetaan lainsäädännössä. Esimerkiksi liikuntalakiin tulee kirjata myös opiskelijoiden liikkumisen edistäminen ja varmistaa, että korkeakoululiikunnalla on muiden liikuntatoimijoiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea ja saada avustuksia toimintaansa. Myös harrastamisen Suomen mallin laajentamista tulee jatkaa toisen ja korkea-asteen opiskelijoihin.

OLL-Cooper järjestetään 10.5. klo 15.30 Eläintarhan kentällä Helsingissä. Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Essi Lumme, essi.lumme@oll.fi, 044 780 0211

Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutus ja Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Sopimus syventää aiempaa yhteistyötä strategisen, toiminnallisen ja tulevaisuuteen katsovan kehittämisen näkökulmasta.

Kumppaneiden välisellä yhteistyöllä on vuosien perinteet. Terveydenhoitajaopiskelijat ovat esimerkiksi suorittaneet harjoittelujaksoja ja toteuttaneet opinnäytetyön toimeksiantoja Varsinais-Suomen Sydänpiirille.  

– Kumppanussopimus vahvistaa monivuotista yhteistyötä entisestään. Sydänpiiri tarjoaa terveydenhoitajaopiskelijoille aivan uudenlaisen oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat kehittää sydänterveyden osaamistaan, Turun AMK:n terveydenhoitajakoulutuksesta vastaava Maika Kummel kertoo.

Terveydenhoitajat ovat terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn asiantuntijoita. He edistävät sydänterveyttä esimerkiksi kouluissa, neuvoloissa, työterveyshuollossa ja järjestöissä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisessa väestössä merkittäviä työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen kuoleman aiheuttajia.

Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteistyö näkyy Sydänviikolla, jota vietetään 8.–15.5. teemalla ”Iloa ruoasta”. Sydänviikolla terveydenhoitajaopiskelijat toteuttavat työpajan, jossa nuoret oppivat sydänterveellisestä ruokavaliosta ja valmistavat terveellisiä, kasvispitoisia ja edullisia aterioita pienryhmissä. Lisäksi opiskelijat ovat mukana terveysmittauksissa ja -neuvonnassa.

Syksyllä kumppanuus konkretisoituu Maailman sydänpäivänä 29.9., jolloin terveydenhoitajaopiskelijat toteuttavat erilaisia sydänterveyteen liittyviä tempauksia. Lisäksi Maailman elvytyspäivänä 16.10. opiskelijat osallistuvat Varsinais-Suomen Sydänpiirin järjestämään maallikkoelvytyksen opastukseen.

Lisätiedot:

Maika Kummel, koulutusvastaava, yliopettaja
Turun ammattikorkeakoulu
040 355 0444, maika.kummel@turkuamk.fi

Nanette Huovinen, toiminnanjohtaja
Varsinais-Suomen Sydänpiiri
040 059 4834, nanette.huovinen@sydan.fi

Camilla Laaksonen, koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Turun ammattikorkeakoulu
040 355 0420, camilla.laaksonen@turkuamk.fi

Sydänviikko: https://sydan.fi/sydanviikko/

Centria University of Applied Sciences (www.centria.fi) and Pyhäjärvi Callio (www.callio.info) in cooperation with Oulu Mining School (www.oulu.fi/oms/) have agreed to establish educational cooperation in the Pyhäsalmi Mining Area in Pyhäjärvi. The parties will use the Pyhäjärvi Callio business area at the Pyhäsalmi mine for training purposes, where the underground mining operations will end in June 2022. The Pyhäsalmi mine in the area is Europe's deepest base metal mine (+1447 m) and includes a network of more than 150 km of mining tunnels as well as underground facilities that are particularly well suited to the future training needs of mining technology and underground construction.

There is a growing need in Finland and around the world for experts in the mining and underground construction industry and for the continuous development of related professional skills, e.g. digitalisation, automation and electrification of mining technology. Training needs will increase in the coming years, for example with the opening of new mines and the establishment of battery plants and energy storage solutions. Finland also has large industrial investments and infrastructure projects that require underground construction know-how.

The MineTRAIN training project, coordinated by the Oulu Mining School and funded by the EIT Raw Materials program, developed mining training for professionals and students in Pyhäsalmi for the past few years. A total of almost 100 Finnish and international students have participated in the project's pilot courses in two study units of different scopes (Mine Life Cycle and Digital Life of Mine). The need for similar study units is expected to increase in the future. The commercialization and co-operation to be announced now is intended to develop an extensive and international study unit to be offered commercially. At the same time, the foundation is being laid for Finland's growing needs for the extraction and mining industry and underground construction.

“Pyhäjärvi has the opportunity to form a major international mining training center together with its partners. The conditions at the Pyhäsalmi mine are unique in the world. Challenging and authentic mining conditions provide an excellent framework for practical studies in support of mining theory. Our goal is to attract motivated international students to both lifelong learning and degree-leading education,” says Professor Saija Luukkanen from the Oulu Mining School.

Pyhäjärvi Callio and Centria University of Applied Sciences have signed a cooperation agreement on the commercialization and further development of continuing education in accordance with the MineTRAIN brand. Centria University of Applied Sciences will further develop new training packages in cooperation with Oulu Mining School and sell and market these to students and business professionals around the world.

“In the current situation of strong structural change, the city of Pyhäjärvi and our entire sub-region need new measures to accelerate the region's economy in order to minimize the lost business effects of the closure of the Pyhäsalmi mine. The training business is an excellent way to utilize the existing mining expertise and infrastructure in the area and at the same time create a new base for employment locally and the vitality of the area more broadly,” says Henrik Kiviniemi, Mayor of Pyhäjärvi.

With the cooperation agreement, Pyhäjärvi Callio offers students and business professionals a unique learning environment with support services, and the role of Centria University of Applied Sciences is to coordinate, further develop and commercialize training in close cooperation with the Oulu Mining School.

“Extensive training activities around the extractive industry serve the Finnish mining cluster and the developing battery industry very well. The aim is to create nationally and internationally significant training activities, the priorities of which can be found in, for example, large-scale facilities related to environmental technology, digitalisation, occupational safety or mine closures. When implemented, such an entity will have a direct impact on work and vitality in Pyhäjärvi,” says Sakari Nokela, Development Director of Pyhäjärvi Callio.

In the near future, Finland will be launching several projects related to the mining and battery industry and industrial infrastructure, which require significant manpower. In addition, the existing process and chemical industries in Northern and Central Ostrobothnia, as well as infrastructure construction, are constantly in need of new employees. The situation and the need for experts will develop further with the start-up of new mines, and the preparation for competence development must begin now.

“MineTRAIN's training content is being built and commercialized using Centria's new pedagogical and technological solutions. In practical implementations, the emphasis is on closer cooperation between educational organizations, the Pyhäjärvi Callio business network and partners in preparation for the future. The need for experts in the mining industry and underground construction can be met through close co-operation between training organizations, which means that the continuous renewal of skills will continue in the future,” says Kirsi Vuotila, Training Manager in charge of training at Centria.

The uniqueness of the MineTRAIN training, which will be launched this year, lies in the fact that the Pyhäsalmi mine's modern environment and state-of-the-art solutions enable the implementation of multidisciplinary training from mineral exploration, mine design, mining, ore concentration all the way to the closure of the mine.

Pyhäjärvi Callio

is a development company owned by the City of Pyhäjärvi, which develops the reuse of the above ground and underground infrastructure of the Pyhäsalmi mine in a contractual relationship with the property owner Pyhäsalmi Mine Oy, including infrastructure management, project development and further lease rights. More information www.callio.info.

Oulu Mining School

is a department in the extractive industry of the Faculty of Technology of the University of Oulu. The importance of research and education in the various fields of mineral exploration and mining has been considerably emphasized in recent years due to increased production of minerals and metals and the establishment of new mines. The Mining Education and Research Unit, Oulu Mining School, significantly strengthens the University of Oulu's role as an expert in natural resources of the North and sustainable development. Oulu Mining School covers the entire value chain of the mining industry in the fields of geosciences, geophysics, mining technology and concentration technology. More information www.oulu.fi/oms/.

Centria University of Applied Sciences

is an expert organization of about 4,000 students and 300 employees. The mission of the multidisciplinary and international Centria is to promote the well-being, development and competitiveness of its area of operation through education and research and development. Our strength in our research and development activities is the implementation of services and training based on the needs of our corporate customers. Our campuses are located in Kokkola, Ylivieska and Pietarsaari. More information www.centria.fi.

For more information:
www.minetrain.fi
Managing Director Henrik Kiviniemi, Pyhäjärven Callio,+358 44 4457701, henrik.kiviniemi@pyhajarvi.fi
Development Director Sakari Nokela, Pyhäjärven Callio, +358 40 1809511, sakari.nokela@pyhajarvi.fi
Training Manager, Continuing Education, Kirsi Vuotila, +358 40 6324341, kirsi.vuotila@centria.fi
Professor Saija Luukkanen, Oulu Mining School, +358 50 4652982, saija.luukkanen@oulu.fi

Centria-ammattikorkeakoulu (www.centria.fi) ja Pyhäjärven Callio (www.callio.info) yhteistyössä Oulu Mining School (www.oulu.fi/oms/) kanssa ovat sopineet tekevänsä koulutusyhteistyötä Pyhäsalmen Kaivosalueella Pyhäjärvellä. Osapuolet tulevat hyödyntämään koulutustarkoitukseen Pyhäsalmen kaivoksella sijaitsevaa Pyhäjärven Callion yritysaluetta, jossa maanalainen louhinta on loppumassa kesäkuussa 2022. Alueella sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin perusmetallikaivos (+1447 m) ja sisältää yli 150 km pitkän kaivostunneliverkoston sekä maanalaiset tilat, joka soveltuu erityisen hyvin kaivostekniikan ja maanalaisen rakentamisen tulevaisuuden koulutustarpeisiin.

Suomessa ja maailmalla on kasvava tarve kaivosalan ja maanalaisen rakentamisen osaajille ja tähän liittyvän ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen mm. kaivosteknologian digitalisaatioon, automaatioon ja sähköistymiseen liittyen. Koulutustarpeet tulevat lähivuosina kasvamaan esimerkiksi uusien kaivosten avaamiseen ja perustettavien akkutehtaiden ja energiavarastoratkaisujen myötä. Suomessa on myös suuria teollisuusinvestointeja ja infrastruktuurihankkeita, joissa tarvitaan maanalaisen rakentamisen osaamista.

Oulu Mining Schoolin koordinoimassa ja EIT Raw Materials ohjelman rahoittamassa MineTRAIN-koulutushankkeessa kehitettiin kaivosalan koulutusta alan ammattilaisille ja opiskelijoille Pyhäsalmella muutaman edellisen vuoden ajan. Hankkeen pilottikursseille on osallistunut yhteensä lähes 100 suomalaista ja kansainvälistä opiskelijaa kahdessa eri laajuisessa opintokokonaisuudessa (Mine Life Cycle ja Digital Life of Mine). Tarpeen vastaavanlaisille opintokokonaisuuksille uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Nyt julkistettavalla kaupallistamisella ja yhteistyöllä on tarkoitus kehittää laajaa ja kansainvälistä opintokokonaisuutta tarjottavaksi kaupallisesti. Samalla luodaan pohjaa Suomen kasvavalle kaivannaisalan ja maanalaisen rakentamisen tarpeille.

”Pyhäjärvelle on mahdollisuus muodostaa yhdessä kumppanien kanssa merkittävä kansainvälinen kaivannaisalan koulutuskeskus. Pyhäsalmen kaivoksen olosuhteet ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuiset. Haastavat ja aidot kaivosolosuhteet tarjoavat erinomaiset puitteet kaivannaisalan teoriaa tukeviin käytännön opintoihin. Tavoitteenamme on houkutella motivoituneita kansainvälisiä opiskelijoita sekä elinikäistä oppimista tukeviin että tutkintoon johtaviin koulutuksiin” kertoo professori Saija Luukkanen Oulun Mining Schoolista.

Pyhäjärven Callio ja Centria-ammattikorkeakoulu ovat solmineet yhteistyösopimuksen MineTRAIN-brändin mukaisten täydennyskoulutusten kaupallistamisesta ja edelleen kehittämisestä. Centria-ammattikorkeakoulu tulee jatkokehittämään uusia koulutuspaketteja yhteistyössä Oulu Mining Schoolin kanssa sekä myymään ja markkinoimaan näitä opiskelijoille ja yritysten ammattilaisille ympäri maailmaa.

”Pyhäjärven kaupunki ja koko seutukuntamme tarvitsee nykyisen voimakkaan rakennemuutoksen tilanteessa uusia toimenpiteitä alueen talouden kiihdyttämiseksi, jotta Pyhäsalmen kaivoksen sulkemisen elinvoimavaikutukset voidaan minimoida. Koulutusliiketoiminta on erinomainen keino hyödyntää olemassa olevaa alueen kaivososaamista ja infrastruktuuria ja samalla luoda uutta pohjaa paikallisesti työllisyydelle ja laajemminkin alueen elinvoimalle” sanoo Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi.

Yhteistyösopimuksen myötä Pyhäjärven Callio tarjoaa opiskelijoille ja yritysten ammattilaisille ainutlaatuisen oppimisympäristön tukipalveluineen, ja Centria-ammattikorkeakoulun rooli on toimia koulutusten koordinoijana, edelleen kehittäjänä ja kaupallistajana tiiviissä yhteistyössä Oulu Mining Schoolin kanssa.

”Laaja-alainen kaivannaisteollisuuden ympärille rakentuva koulutustoiminta palvelee erinomaisesti suomalaista vuoriklusteria ja myös kehittyvää akkuteollisuutta. Tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää koulutustoimintaa, jonka painopisteitä löytyy esimerkiksi ympäristötekniikan, digitalisaation, työturvallisuuden tai kaivosten sulkemiseen liittyvistä laaja-alaisista toiminteista. Tällainen kokonaisuus toteutuessaan tuo suoria työ- ja elinvoimavaikutuksia Pyhäjärvelle” toteaa Pyhäjärven Callion kehitysjohtaja Sakari Nokela.

Suomessa on käynnistymässä lähitulevaisuudessa useita kaivos- ja akkuteollisuuteen ja teollisuusinfraan liittyviä hankkeita, joiden työvoiman tarve on merkittävä. Lisäksi pohjois- ja keskipohjanmaalla olemassa sijaitseva prosessi- ja kemianteollisuus sekä infrarakentaminen tarvitsee jatkuvasti uusia työntekijöitä. Tilanne ja osaajien tarve tulee entisestään kehittymään uusien kaivosten käynnistymisen myötä, ja valmistautuminen osaamiseen kehittämiseen tulee aloittaa nyt.

”MineTRAIN koulutussisällöt rakennetaan ja kaupallistetaan hyödyntäen Centrian uusia pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja. Käytännön toteutuksissa korostuu koulutusorganisaatioiden, Pyhäjärven Callion yritysverkoston ja kumppaneiden yhteistyön tiivistäminen tulevaisuuteen varauduttaessa. Kaivosteollisuuden ja maanalaisen rakentamisen osaajatarpeeseen pystytään vastaamaan koulutusorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä, jolloin osaamisen jatkuva uudistaminen onnistuu tulevaisuudessakin” toteaa Centrian täydennyskoulutuksista vastaava koulutuspäällikkö Kirsi Vuotila.

Tänä vuonna käynnistyvien MineTRAIN-koulutusten ainutlaatuisuus piilee siinä, että Pyhäsalmen kaivoksen moderni ympäristö ja huipputekniset ratkaisut mahdollistavat koulutuskokonaisuuksien toteutuksen monitieteellisesti keskittyen koko kaivoksen elinkaareen mineraalivarojen etsinnästä, kaivoksen suunnittelusta, kaivostoiminnasta ja malmin rikastamisesta aina kaivoksen sulkemiseen saakka.

Pyhäjärven Callio

on Pyhäjärven kaupungin omistama kehitysyhtiö, joka kehittää Pyhäsalmen kaivoksen maanpäällisen ja maanalaisen infrastruktuurin uusiokäyttöä sopimussuhteessa kiinteistönomistaja Pyhäsalmi Mine Oy:n kanssa, sisältäen infrastruktuurin hallinnan, hankekehityksen ja edelleen vuokrauksen oikeuksia. Lisätietoa www.callio.info

Oulu Mining School

on Oulun Yliopiston Teknillisen tiedekunnan kaivannaisalan yksikkö. Tutkimuksen ja koulutuksen merkitys malminetsinnän ja kaivostoiminnan eri osa-alueilla on korostunut huomattavasti viime vuosina lisääntyneen mineraali- ja metallituotannon sekä uusien kaivosten perustamisen myötä. Kaivannaisalan opetus- ja tutkimusyksikkö, Oulu Mining School, vahvistaa merkittävästi Oulun yliopiston roolia pohjoisten luonnonvarojen ja kestävän kehityksen asiantuntijana. Oulu Mining School kattaa kaivannaisalan koko arvoketjun geotieteiden, geofysiikan, kaivostekniikan sekä rikastustekniikan aloilla. Lisätietoa (www.oulu.fi/oms/)

Centria-ammattikorkeakoulu

on noin 4000 opiskelijan ja 300 työntekijän asiantuntijaorganisaatio. Monialaisen ja kansainvälisen Centrian tehtävänä on edistää toiminta-alueensa hyvinvointia, kehittymistä ja kilpailukykyä opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla. Vahvuutemme tutkimus- ja kehitystoiminnassamme on palveluiden ja koulutusten toteutus yritysasiakkaidemme tarpeiden pohjalta. Kampuksemme sijaitsevat Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Lisätietoa www.centria.fi

Lisätietoa
www.minetrain.fi
Toimitusjohtaja Henrik Kiviniemi, Pyhäjärven Callio,+358 44 4457701, henrik.kiviniemi@pyhajarvi.fi
Kehitysjohtaja Sakari Nokela, Pyhäjärven Callio, +358 40 1809511, sakari.nokela@pyhajarvi.fi
Koulutuspäällikkö, täydennyskoulutus, Kirsi Vuotila, +358 40 6324341, kirsi.vuotila@centria.fi
Professori Saija Luukkanen, Oulu Mining School, +358 50 4652982, saija.luukkanen@oulu.fi

Kolmas- ja kahdeksasluokkalaisten opettajille on tarjolla pelejä ja valmiita materiaaleja, joiden avulla he voivat tuoda korkeakoulujen ympäristöosaamista luokkiin. Toiminta on osa Lahden JunnuYliopiston kokonaisia ikäluokkia koskevaa tiedekasvatusta.

Lahden tiedekasvatustoiminta otti syksyllä 2021 uuden askeleen kun Kiertotaloutta kolmosille ja Kestävä elämäntapa –paketit valmistuivat. Opetussisällöt pohjaavat uuteen tutkimustietoon ja kouluista tulleella palautteella on ollut tärkeä rooli niiden kehittelyssä.

- Esimerkiksi kolmasluokkalaisille suunnattuja sisältöjä muutettiin alustavan palautteen jälkeen toiminnallisemmiksi. Sitten ne alkoivatkin toimia paremmin.  Oppilaiden ja opettajien kuuntelemisen merkitys on lopputuloksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Heillehän tätä työtä tehdään, sanovat Lahden kaupungilla ympäristökasvattajina työskentelevät Jenni Jelkänen ja Emma Marjamäki.

Jelkänen ja Marjamäki tukevat työssään ympäristökasvatusta eri muodoissaan. Lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistaminen on työn keskeisiä tavoitteita. Työ tehdään useimmiten juuri kouluissa, joten ympäristökasvattajille oli luontevaa olla mukana myös Lahden JunnuYliopiston sisältöjen suunnittelussa.

- Näiden opetussisältöjen suhteen kävi nopeasti selväksi, että ne sopivat koulujen hektiseen arkeen parhaiten juuri tällaisina all inclusive -ratkaisuina. Valmiit paketit sisältävät kerralla kaiken, mitä oppilaat ja opettaja tarvitsevat, ympäristökasvattajat kertovat.

Jätteiden lajittelu tulee tutuksi pelaamalla

Kiertotaloutta kolmosille -opetuspaketti tutustuttaa nimensä mukaisesti kolmasluokkalaisia kiertotalouden teemoihin. Erityistä huomiota saavat jätteiden lajittelu ja tekstiilien kiertotalous. Oppilaat pohtivat mm. jätteiden lajittelua Lahdessa, vaatteiden elinkaarta ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.

Iso osa oppimisesta tapahtuu yhteisen tekemisen ja pohdiskelun kautta. Materiaalien joukosta löytyy esimerkiksi Salpakierto Oy:n tuottama muistipeli jätteiden lajittelusta.

- Salpakierron muistipelin avulla oppilaat harjoittelevat lajittelua hauskalla tavalla. Opetuspaketissa keskustellaan lajitteluohjeista sekä käydään läpi, miten mikäkin jätejae hyödynnetään. Tämä viimeisin on mielestäni tärkeä asia, sillä lajittelu tuntuu merkityksekkäältä, kun on oivaltanut minkä takia sitä tehdään, ympäristökasvattaja Emmi Alanen Salpakierrosta kuvailee.

Paketti on rakennettu paikallisen ympäristöosaamisen pohjalta. Salpakierron lisäksi materiaaleja ovat kehittäneet LAB-ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Lahden kaupunki. Mahdollisuus toimia organisaatiorajat ylittäen mutta silti paikallisesti hyödyttää kaikkia. Oppilaat pääsevät perehtymään isoihin teemoihin niin, että mahdollisimman iso osa opittavista asioista voidaan yhdistää oman elämänpiirin kontekstiin. Opettajat saavat työhönsä tukea muun muassa ympäristökasvattajilta. 

Eri valintojen ilmastovaikutuksia tarkastellaan nuorten omista lähtökohdista

Kahdeksasluokkaisille tehty Kestävä elämäntapa -opetuskokonaisuus perehdyttää hiilijalanjälkeen ja omien valintojen ympäristövaikutuksiin. Hiilijalanjäljestä puhuttaessa monelle aikuisellekin on vaikea suhteuttaa tekoja kokonaisuuteen. LUT-yliopiston, kaupungin ympäristökasvattajien ja D-mat -yrityksen tuottamissa materiaaleissa tämä haaste on tunnistettu ja aihepiiri tuodaan lähelle nuorten arkikokemusta.

- Oppilaat kokeilevat erilaisia mittaus- ja tiedonkeruumenetelmiä, joiden pohjalta luokan hiilijalanjälki saadaan laskettua. Olisi hienoa, jos tämä synnyttäisi joissakin kipinän tutkimusta ja tekniikkaa kohtaan, kertoo materiaalien kehittämisessä mukana ollut LUT-yliopiston nuorempi tutkija Vilma Halonen.

Lisäksi oppilaat pääsevät pelaamaan ryhmissä ilmastopalapeliä, jonka palat koostuvat konkreettisista teoista. Hiilijalanjäljen mukaan kasvavat palapelin palat auttavat hahmottamaan mistä kokonaisuus koostuu. Peliä pelaamalla voi tehdä oivalluksia siitä, mihin suuntaan omia valintojaan haluaisi jatkossa ohjata.

Kehittämistyö jatkuu ja palautetta toivotaan lisää

Hyvin vastaanotetut opetussisällöt ovat nyt ohjeineen opettajien katsottavissa ja käytettävissä. Jelkänen ja Marjamäki muistuttavat toimivansa mielellään opettajien tukena ja ottavansa vastaan palautetta jatkokehitystä varten. Uuttakin suunnitellaan jo.
-Tulevien sisältöjen myötä voitaisiin mennä useammin ulos luokista ja tarkkailla ilmiöitä ympäröivän yhteiskunnan osina ja sen näkökulmasta, ympäristökasvattajat pohtivat.

Lisätiedot

Lahden kaupunki
Jenni Jelkänen, ympäristökasvattaja, +358 44 482 6601, jenni.jelkanen@lahti.fi
Emma Marjamäki, ympäristökasvattaja, +358 44 416 4951, emma.marjamaki@lahti.fi

Kuuntele Kuulumisia kouluilta -podcast ja tiedekasvatuksesta Lahden JunnuYliopistossa: https://open.spotify.com/episode/73tpmxkeYOStSR0sNagc0l

lahdenjunnuyliopisto.fi

Kuvassa Kivimaan peruskoulun kolmasluokkalaisia tutustumassa kiertotalouden teemoihin.
Kuva Esa Ukkola

Tiedekeskus Heurekassa vietetään lauantaina 21.5. klo 10–18 SuperPUU-perhetapahtumaa, jossa esitellään puun monipuolisuutta materiaalina ja raaka-aineena. Tapahtuma syventää suositun SuperPUU-näyttelyn teemoja ja tuo esille kaikille tutun materiaalin uudessa valossa. 

Puu on monipuolinen materiaali, josta voidaan tehdä suurien rakennuksien ja paperin lisäksi vaikka mitä. SuperPUU-tapahtuma avaa, mitä kaikkea puusta voidaan jalostaa sekä miten puupohjaiset tuotteet ovat meillä kaikilla arjessamme käytössä ilman, että ajattelemme niiden olevan puusta. Mitä puusta voidaan rakentaa, millaisia puutuotteita nykyään on olemassa tai miten koivuvaneri liittyy avaruusteknologiaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastataan SuperPUU-perhetapahtumassa.

SuperPUU-perhetapahtuman yhteistyökumppanit Versowood ja UPM osoittavat, miten puuta voidaan nykypäivänä hyödyntää muun muassa sillan rakentamisessa ja avaruussatelliittien materiaalina. Versowoodin esittelypisteellä rakennetaan Leonardo da Vinci -siltoja sekä opitaan, millaista on moderni puusiltarakentaminen ja mitä osaamista siihen löytyy Suomesta. Koivuvanerin ei heti uskoisi liittyvän avaruusteknologiaan, mutta UPM Plywoodin, Huldin ja Arctic Astronauticsin yhdessä kehittämä Wisa Woodsat -satelliitti on ensimmäinen puinen satelliitti, josta saa lisää tietoa tapahtumassa. Satelliitin rakentelupisteellä voit taitella omatoimisesti oman pienoissatelliitin kotiin vietäväksi.

Tapahtumassa pääsee osallistumaan monenlaisiin puuteemaisiin aktiviteetteihin. Tapitustyöpajassa pääsee harjoittelemaan perinteistä puusepäntaitoa. Työpajassa tehdään puutappien avulla vahvoja liitoksia ilman ruuveja tai nauloja. Laboratorio Solussa valmistetaan metsäinen huonetuoksu, jonka voi ottaa mukaan kotiin. Laboratorio Ytimessä tutkitaan puun ominaisuuksia erilaisin havaintokokein ja mitataan esimerkiksi, kuinka lujaa materiaalia puu on. Tiedettä pallolla -kohteella voi haastaa ystävät tai perheenjäsenet Myytin murtajat -tietovisaan. Tietovisassa kisaillaan puuaiheisten kysymysten parissa samalla rikkoen erilaisia puurakentamiseen liittyviä myyttejä sekä opitaan myös mielenkiintoisia knoppitietoja puusta materiaalina.

Tapahtuman lisäksi samalla pääsylipulla pääsee tutustumaan SuperPUU-näyttelyyn sekä kaikkiin muihinkin Heurekan näyttelyihin ja planetaarioelokuviin. SuperPUU-näyttelyssä esitellään puun supervoimia ja siellä voi kokea moniaistisen elämyksen puumateriaalista. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelma, Puutuoteteollisuus ry, Suomen Metsäsäätiö, Metsä Wood, Stora Enso, UPM Plywood, Isku, Novart ja Versowood.

SuperPUU-perhepäivänä 21.5. klo 10–18 Heurekan pääsyliput ovat sekä aikuisille että lapsille 15 €/kpl ennakkoon verkosta ostettuna ja 17 €/kpl paikan päällä ostettuna. Alle 6-vuotiaat pääsevät huoltajan mukana maksutta. Tapahtumaan pääsee myös Museokortilla ja Heureka Club -kortilla.

Lue lisää tapahtumasta ja sen ohjelmasta Heurekan verkkosivuilta.

Lisätietoja tapahtumasta ja sen sisällöstä:
Tapahtumatuottaja Kirsi Järvinen, puh. 0405910918, kirsi.jarvinen@heureka.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu haluaa kohottaa ja ylläpitää ammatillista osaamista, mahdollistaa yksilölliset opintopolut, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vauhdittaa yrittäjyyttä. Siihen tarvitaan innovatiivista ajattelua ja tapoja tehdä asioita uudella tavalla. Santalahdentien hius- ja kauneudenhoitoalalla tätä on lähdetty toteuttamaan rohkeasti erilaisilla toimintatavoilla.

 Työelämän muuttuessa yhä nopeammin yrittäjyydellä ja yrittäjämäisillä valmiuksilla on suurempi painoarvo oppilaitoksen toiminnassa. Tredussa tämän näkyy uusilla toimintatavoilla, joilla rohkaistaan opiskelijoita yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan.

Santalahdentiellä vahvistetaan myös opettajien yrittäjyysosaamista

Tampereella Pyynikillä, Santalahdentien toimipisteellä on vahvistettu toimintakulttuuria vastaamaan työelämän tarpeisiin ja uudenlaiseen yrittäjyyteen. Hius- ja kauneudenhoitoalan yrittäjyyden vastuuopettajat Jessica Kankaanranta ja Marita Mäkelä toteuttavat lukuvuoden aikana Tredun henkilöstölle sekä opiskelijoille moninaisia toiminnallisia tapoja kehittää yrittäjyyttä sekä yrittäjämäistä toimintaa.

Opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista vahvistetaan ja lisätään erilaisilla työpajoilla, joiden tarkoituksena on huomioida yrittäjämäinen toiminta myös opetuksessa. Työelämä- ja yritysyhteistyötä vahvistetaan järjestämällä työpaikkaohjaajakoulutusta Tredun sidosryhmille ja kumppaneille, jossa on huomioitu työelämän tulevaisuuden osaamistarpeet.

Apua yrittäjyyteen on tarjolla ympäri vuoden

Vastuuopettajat kehittivät Moodleen Yritystoiminnan suunnittelu 15 osaamispisteen verkko-opintojakson, joka soveltuu kaikille Santalahdentien eri koulutusaloille. Opintojaksoa pilotoitiin myös vuoden 2021 kesäverkko-opinnoissa, joka mahdollisti opiskelijoille opintojen etenemisen kesän aikana sekä opintojen nopeamman valmistumisen.

Vuoden 2022 tammikuussa alkoi hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille Yrityksessä toimiminen -tutkinnon osa, jossa opiskelijat pääsivät harjoittamaan alan oikeaa yritystoimintaa turvallisesti ja ohjatusti oppilaitoksen tiloissa NY-yrittäjänä, 4H-yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Oma harjoitusyritys lisäsi motivaatiota ja antoi hyvän oppimisalustan erilaisten taitojen oppimiselle yrittäjänä. Se myös toimi ponnahduslautana oman yrityksen perustamiseen valmistumisen jälkeen.

Ympäri lukuvuoden toimipisteellä on opiskelijoiden apuna yrittäjyyden oppimisympäristö Starttaamo. Starttaamossa. Starttaamo tarjoaa opiskelijoille ohjausta yrittäjyyden opintoihin sekä tukea ja valmennusta yrittäjyysosaamiseen ja työelämävalmiuksiin. Starttaamo on tarkoitettu myös opetushenkilöstön yrittäjyysosaamisen vahvistamiseen. Tämän lisäksi yrittäjätarinat, yritysvierailut, tapahtumat sekä luennot yrittäjyyden eri asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä ovat osa Tredun yrittäjyyden toimintakulttuuria.

Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti

 Yrittäjyys ja sen erilaiset muodot kehittyvät jatkuvasti, mikä haastaa myös oppilaitosta pysymään kehityksessä mukana. Syksyllä 2022 Santalahdentiellä alkaa Yrityksessä toimiminen -opintokokonaisuus, joka kattaa moniammatillisesti toimipisteen kaikki tutkintoalat. Yhteisesti kaikille aloille tarjottava valinnainen tutkinnon osa (15 osaamispistettä) on uudenlainen ja yhteisöllinen tapa toimia yrittäjyyskasvatuksen kentällä. Opinnot alkavat syyskuussa yrittäjyyden Minicamp-leiripäivällä, jossa opiskelijat pääsevät heti innovoimaan uusia liikeideoita. Opintojen aikana vahvistetaan opiskelijan työelämätaitoja ja yrittäjäpolun syntymistä. 

Lisätietoja:

Raahen kaupungilla opettajana toimineen henkilön virkasuhde on päätetty Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden langettaman tuomion takia. Virasta pidättämiseen johtaneet teot tapahtuivat lokakuussa 2020 henkilön työskennellessä aiemmassa työtehtävässään toisella paikkakunnalla.

Opettaja ei ole toiminut virassaan sen jälkeen, kun tieto oikeudenkäynnistä tuli vs. kasvatus- ja opetusjohtajan tietoon ja 9.5. virkasuhde on päätetty pysyvästi.

Oppilaiden vanhempia ja henkilöstöä on tiedotettu perjantaina 6.5. sähköpostitse ja henkilöstöä lisäksi maanantaiaamuna 9.5. henkilöstöpalaverissa. Keskiviikkona 11.5. tullaan järjestämään vanhempainilta, jonne kutsutaan vanhempien lisäksi myös henkilöstö paikalle.

Asiasta tehdään Raahen kaupungin sisäinen selvitys opetustoimen ulkopuolisen tahon toimesta. Selvityksen tarkoituksena on selvittää tapahtumat tuomion saaneen henkilön Raahen ajalta, rekrytoinnista virasta pidättämiseen. Väärinkäytöksiä ei tiedetä tapahtuneen Raahessa, mutta kokonaiskuva halutaan selvittää perusteellisesti.

Oppilashuollon psykologi on laatinut oppilaiden vanhemmille ja henkilöstölle ohjeistuksen asioiden käsittelemisestä lasten ja nuorten kanssa.  

Lisätiedot sähköpostitse:
vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Kati Haarala, kati.haarala@raahe.fi

Kunnat ovat aktiivisesti tarttuneet toimeen luontokatoa vastaan. Luonnonhoitotöihin on saatu vauhtia valtion avustuksista, kuten ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman Kunta-Helmi erityisavustuksesta.  Toimet ja niiden merkitys voivat kuitenkin jäädä kuntalaisten näkökulmasta etäiseksi. Nyt tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä mahdollistaa nuorten ja aikuisten osallistumista luonnonhoitotöihin ja aiheesta viestimiseen.

”Lähiluonto on hyvä paikka oppia luonnon monimuotoisuudesta ja vahvistaa omaa luontosuhdetta. Osallistujat tutustuvat aiheeseen Perinnemaisemayhdistyksen vetämillä maastokävelyillä esimerkiksi kalliokedolla, merenrantaniityllä ja muissa perinnemaisemakohteissa ja tekevät luonnonhoitotöitä asiantuntijoiden johdolla omassa kotikunnassa luontokadon hidastamiseksi ”, sanoo projektiasiantuntija Miriam Sewón Valoniasta.

Valonian koordinoimaa Lumoa yhteistyönä -hanketta ovat mukana toteuttamassa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Kaarinan lukio, Salon työllisyyspalvelut, Ammattiopisto Livia sekä Salon lukio. Töitä tehdään yhdessä kuntien ympäristötoimen ja viestinnän kanssa.

Monialaisia oppimisympäristöjä ja uudenlaista tulokulmaa

Paikallisuus sekä poikkeuksellinen yhteistyö mahdollistavat luonnonhoitotöiden toteuttamista uusin tavoin. Toimintamallia testataan ensin mukana olevien tahojen kanssa – syksyllä kokemukset kootaan materiaaliksi, jonka avulla vastaavaa yhteistyötä voidaan toteuttaa myös muualla. Sekä oppilaitokset että työllisyyspalvelujen toimijat saavat yhteistyöstä uudenlaisia näkökulmia toimintaansa.

”Opiskelijat pääsevät pois luokkahuoneesta perehtymään aiheeseen käytännön kenttätöissä. Projekti vahvistaa opiskelijoiden käsitystä monialaisuudesta ja siitä, millaisia eri toimijoita luonnon monimuotoisuustyöhön tarvitaan. Viestintäsisältöjen kokoaminen on hyvä keino soveltaa opittua käytäntöön”, kertoo Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio biologian ja maantieteen lehtori Nina Brander.

”Salon työllisyyspalvelujen Waltti-ryhmä on tehnyt jo pidempään luonnonhoitotöitä yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Nyt asiakkaat saavat lisää perehdytystä aiheeseen, jonka myötä työn merkitys vahvistuu. Töistä voi myös halutessaan saada opintosuorituksen Liviassa. Teemme tänä kesänä esimerkiksi niittoa, haravointia ja puiden istutusta viidessä kohteessa ja osa ryhmästä tulee tekemään kohteilta myös viestintää”, sanoo Salon työllisyyspalvelujen työvalmentaja Otso Lapila.

Osallistujat perehdytetään tekemään viestintäsisältöjä kuntien kanaviin

Viestinnästä kiinnostuneet osallistujat pääsevät tekemään viestintämateriaalia kunnille ja sitä kautta kuntalaisille, jotta tietoisuus kunnassa tehtävästä työstä kasvaa. Osallistujat ovat saaneet tätä varten viestintäkoulutusta mobiilikuvauksesta ja ympäristöviestinnästä erityisesti kuntien sosiaalisen median kanavia silmällä pitäen.

”Olennaista on, että viestintä luonnon monimuotoisuudesta on monitahoista ja nyt viesti tulee uudenlaisesta näkökulmasta tekijöiden omalla äänellä. Osallistujat pääsevät haastattelemaan asiantuntijoita, kuvaamaan kohteita ja viestimään tärkeästä aiheesta oman kunnan kanavissa”, sanoo Valonian viestintäasiantuntija Maiju Oikarinen.

Lisätiedot

Lumoa yhteistyönä: kunnat, oppilaitokset ja työllistämispalvelut luonnon monimuotoisuutta vaalimassa (Valonia.fi) hanke on saanut rahoitusta Keski-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristökasvatuksen ja -valistuksen rahoitushausta.

Miriam Sewón
projektiasiantuntija, VALONIA
miriam.sewon@valonia.fi | 040 1258 418 

Otso Lapila
työvalmentaja, Salon työllisyyspalvelut
otso.lapila@salo.fi |044 778 3142

*** 

Luonnonhoitotöiden aikataulut ja paikat tiedoksi lehdistölle

Toimittajat ovat tervetulleita paikalle, pyydä tarkemmat saapumisohjeet kohteille etukäteen Miriam Sewónilta. Salon työllisyyspalvelujen kohteilla toivotaan erillistä ilmoittautumista Otso Lapilalle, joka tietää myös tarkat aikataulut ja sijainnit.

Salo

Salon työllisyyspalvelujen Waltin Iskuryhmä tekee luonnonhoitotöitä

• Halikonjoen Kirkkoniityllä toukokuussa
• Kylänlapsenpuistossa kesäkuussa
• Kirjolan kedolla kesäkuussa

Töitä tehdään myös Nakolinnan alueella ja Juottimenojalla Perniössä. Työt sisältävät niittyjen kevätharavointia, niittoa, kurtturuusun ja jättipalsamin poistoa, lammasaidan korjausta sekä puuston raivausta ja ne jatkuvat myös elokuussa.

Salon lukion opiskelijat tekevät kevätharavointia Kirjolan kedolla 24.5.

Kaarina

Kaarinan lukion opiskelijat talkoilevat Kaarinan kaupungin ohjaamana vieraslajitorjunnan merkeissä 19.5. Voivalan kedolla, jossa torjutaan komealupiinia.

Turku

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijat talkoilevat kaupunkipuro Kuninkojan ympäristössä Suikkilan koskialueella 25.5. ja 1.6. Ohjelmassa on Kuninkojan koskialueen ennallistamista sekä vieraslaji jättipalsamin torjuntaa Valonian ja Turun kaupungin ohjauksessa.

Paimio

Livian ympäristönhoitajaopiskelijat tekevät luonnonhoitotöitä Paimion Karhunojalla 17.–18.5. Puroa monimuotoistetaan lisäämällä sinne puuta.

Väestöliiton jokavuotinen Mun valinta -kampanja nuorille pureutuu tänä vuonna seksuaalisen häirinnän ja rajojen teemoihin. Omien ja toisten ihmisten rajojen tunnistaminen sekä niistä kommunikoiminen ovat keskeisiä seksuaalikasvatuksen painopisteitä, joiden harjoittelu on syytä aloittaa jo pienenä.

THL:n Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan noin puolet yläkouluissa ja toisella asteella opiskelevista tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana, pojista noin joka kymmenes.

Väestöliiton Mun valinta -kampanja kysyi nuorilta, missä asioissa he toivovat tukea ja tietoa aikuisilta. Esille nousi erityisesti toisen ihmisen rajojen tunnistaminen ja kunnioittaminen. 64 prosenttia vastaajista toivoi tukea tähän. Kysely toteutettiin avoimena verkkokyselynä ja siihen vastasi 367 13─19-vuotiasta nuorta.

─ Yhtä tärkeää kuin seksuaalikasvatuksessa on opettaa häirinnän tunnistamista ja siltä suojautumista, on kehittää mahdollisen tekijän vuorovaikutustaitoja niin, että muita loukkaavat teot jäävät tekemättä, sanoo nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Viivi Sihvonen Väestöliitosta.

Toisten ihmisten rajojen tunnistaminen ja niiden sanoittaminen ei aina ole helppoa. Väestöliiton kampanja antaa konkreettisia neuvoja niistä kommunikoimiseen.

─ Toisen ihmisen rajojen tunnistaminen vaatii taitoja tunnistaa sanattomia viestejä. Seksuaalissävytteisissä tilanteissa suostumusta viestitään hyvin usein ilman sanoja. Monesti rajoista kannattaa kuitenkin reippaasti jutella, jos on epävarma tai toinen ihminen ei ole kovin tuttu entuudestaan, Sihvonen sanoo.

Mun valinta -kampanja kannustaa jokaista nuorta omalta osaltaan olemaan mukana luomassa turvallisempia tiloja kaikille ja mahdollisuuksien mukaan puuttumaan tilanteeseen, jos huomaa, että toinen nuori joutuu häirityksi.

Kampanja muistuttaa, että häirinnästä ja muista seksuaalisuutta haavoittavista kokemuksista voi päästä yli, ja niiden käsittelyyn löytyy apua.

Myös häirintään syyllistynyt voi oppia mokistaan. 
─  Häiritsevän käytöksen takana on voinut alun perin olla esimerkiksi halu imarrella, kehua tai vitsailla, esittäminen kavereille tai toive seksistä. Myös populaarikulttuuri ohjaa puhetapoja ja nuorisokulttuuria, ja loukkaavat puhetyylit tai käyttäytymistavat voidaan nähdä jopa siisteinä. Käyttäytymisessä tulisi kuitenkin aina huomioida se, miltä se toisesta tuntuu eikä toimia omien fiilisten tai uskomusten pohjalta häiritsevällä tavalla. Jokaisella on mahdollisuus oppia käyttäytymään tavalla, joka ei loukkaa muita ihmisiä ja nämä taidot vievät pitkälle sosiaalisissa suhteissa. Tässä oman häiritsevän käytöksen juurisyiden tunnistaminen on avuksi, Sihvonen neuvoo.

Mun valinta -kampanja 16.─20.5.2022:
Instagramissa @nuortenvaestoliitto
TikTokissa @vaestoliitto
hyvakysymys.fi/munvalinta

Lisätietoja:  
Viivi Sihvonen  
Nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija, Väestöliitto 
p. 050 302 5935, viivi.sihvonen@vaestoliitto.fi  

KOE-muotinäytös laajenee kahden kaupungin tapahtumaksi, kun suosittu näytös järjestetään sekä Lahdessa että Helsingissä.

KOE-muotinäytös on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin vuosittainen näytös, jossa esitellään puettavan muotoilun koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetyömallistot. Näytöksessä nähdään myös toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden Zero Waste -asukokonaisuuksia ja konseptimallistoja.

Vuoden 2022 muotinäytös järjestetään Lahden Sibeliustalossa 19.5. ja Helsingin Valkoisessa Salissa 31.5. KOE-muotinäytös on tänä vuonna mukana myös arvostetussa Fashion in Helsinki -tapahtumassa, joka kokoaa yhteen alan kotimaiset ja kansainväliset vaikuttajat suomalaisen muodin äärelle.

”Tapahtuma keskittyy nuoriin suunnittelijoihin ja nouseviin brändeihin, ja sinne on aikaisempina vuosina kutsuttu kansainvälisiäkin vieraita ympäri maailmaa. Hienoa, että pääsimme mukaan ohjelmaan”, KOE22-näytöstä koordinoiva opiskelijatiimi iloitsee. ”Lisäksi haluamme esitellä osaamistamme täällä Muotoiluinstituutin kotikaupungissa Lahdessa.”

Lahdessa KOE-muotinäytös järjestetään ensimmäistä kertaa, ja se on osa laajempaa Design Show -näyttelykokonaisuutta. LABin Muotoiluinstituutin uudistuneessa opinnäytetyönäyttelyssä nähdään töitä muotoilun, kuvataiteen sekä visuaalisen viestinnän kaikilta vuosikursseilta Lahdesta ja Lappeenrannasta.

Kiertotalouden mukaista vaatesuunnittelua

Muotinäytökset edustavat lahtelaista muotoilukoulutusta, suomalaista muotoiluosaamista sekä ekologista vaatesuunnittelua.

Näytöksissä esiteltävissä mallistoissa pureudutaan muun muassa kiertotalouteen, elinkaarisuunnitteluun, leikkuujätteettömyyteen ja leikkuujätteen hyötykäyttämiseen, uudelleenvalmistukseen, biohajoaviin tekstiileihin, ultraäänihitsaamiseen ja 3D-suunnitteluun sekä luonnonmukaisiin tekstiilikuituihin, kuten pujoon. Mallistoissa on käytetty materiaaleina tekstiilien lisäksi esimerkiksi merilevää ja kalannahkaa.

”Puettavan muotoilun koulutuksen keskiössä ovat kestävä kehitys ja kiertotalous. Vaateteollisuus tarvitsee suunnanmuutosta, ja uudella suunnittelijasukupolvella on siinä iso rooli. Vastuullisuus on heille tärkeä ja luonteva osa suunnitteluprosessia”, lehtori ja KOE-näytöksen tuottaja Susanna Björklund sanoo.

KOE-muotinäytös järjestetään Lahden Sibeliustalossa 19.5.2022 klo 19 ja Helsingin Valkoisessa Salissa 31.5. klo 18. Tervetuloa!

Näytöksiin on ennakkoilmoittautuminen, ja voit ilmoittautua seuraavien linkkien kautta:

» Lahti (ilmoittautuminen 18.5. mennessä)

» Helsinki (ilmoittautuminen 30.5. mennessä)

Lue lisää ja tutustu suunnittelijoihin:

» www.koefashionshow.com

» IG: @koefashionshow

Lisätiedot:

Susanna Björklund, LAB-ammattikorkeakoulu, +358 44 708 5192, susanna.bjorklund@lab.fi

Äänekosken kaupunki tiedottaa 11.5.2022

Heti vapaa julkaistavaksi

Meillä huomataan hyvä - Äänekosken kaupungilla on lähes 50 positiivisen pedagogiikan opettajaa

– Olen saanut työhöni todellisia konkreettisia työkaluja, Koiviston koulun luokanopettaja Leila Hakkarainen kiittää. Hakkarainen on yksi 24:stä tänä keväänä Äänekoskelle valmistuneesta positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajista. Äänekosken kaupungin opettajia suoritti lukuvuoden kestävät, 35 opintopisteen opinnot töidensä ohella.

Aiemmin Äänekoskella on lisäkoulutuksen suorittanut parikymmentä opettajaa, joten nyt Äänekoskella on lähes 50 positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajaa. Määrä olisi upea saavutus missä tahansa isommassakin kaupungissa.

Pelkästään Koiviston koulusta koulutuksen on nyt käynyt neljä opettajaa.

– Positiivinen pedagogiikka on osa meidän koulun arkea, eikä se jää vain muodollisuudeksi. Meillä Koivistossa on hieno uusi hirsikoulu, mutta meillä koulun hyväksyvä ilmapiiri ja oppimisen ilo on tärkeintä, eivät komeat seinät, Leila Hakkarainen näkee.

Koulutuksen aikana eri koulujen ja päiväkotien opettajat tutustuivat toisiinsa ja näkivät muidenkin toimintatapoja. Hyviä käytäntöjä ja harjoituksia voi nyt viedä omaan työyhteisöön muillekin opettajille. Lisäksi opetussuunnitelmaan saadaan koulutuksesta hyvää sisältöä.

– Opit on nyt helppo viedä käytäntöön, kun niitä on yhdessä tehty. Myös muiden lopputyöt ovat jokaisen käytössä, Suolahden yläkoulun aineopettaja Katja Lahtinen kertoo.

– Tämä on myös avannut silmiä, millaisia asioita pienemmissä kouluissa tehdään, ennen kuin ne oppilaat tulevat vaikka meille yhtenäiskouluun.

Myönteisten tunteiden ja onnistumisten vahvistamista

– Vahvuuksia ei voi liikaa korostaa, varsinkin kun kyse on murrosikäisistä lapsista, Katja Lahtinen miettii.

Positiivisen pedagogiikassa tarjotaan sellaisia ympäristöjä, työkaluja ja läsnäoloa, joiden avulla lapsi oppii vahvistamaan omaa hyvinvointiaan. Opetuksen keskiössä on luonteenvahvuuksien ja myönteisten tunteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen. Positiivisen pedagogiikan keinoin voidaan harjoitella kykyä havaita myönteisiä tunteita, ja myös tavoitteellisesti lisätä myönteisiä kokemuksia arkeen. Kun lapsi oppii huomaaman omat onnistumisensa, kokemukset muuttavat häntä pysyvästi vahvemmaksi ja toipumiskykyisemmäksi.

– Koulutus ei ollut niinkään teoreettinen, vaan hyvin käytännönläheinen. Koulutuksen alussa lähdimme ensin tutustumaan omaan itseen, mikä on ensiarvoisen tärkeää, jotta positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa ja viedä oppilaille, Hakkarainen kertoo.

Opettajan työ on hektistä, jolloin vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat tärkeitä. Pitää osata myös pysähtyä ja kuunnella.

Äänekosken kaupunki on satsannut opettajiensa lisäkoulutusmahdollisuuksiin.

– Koulutus on ollut meidän opettajillemme ilmainen ja siihen on saanut käyttää myös työaikaa, opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä kertoo. Härtsiä onkin ollut todella vaikuttunut, kuinka motivoituneita lisäkouluttautumiseen, vaativan työn ohella, opettajat ovat Äänekoskella olleet.

Kouluttaja Viivi Pentikäinen näkee, että koulutus on aidosti panostamista hyvinvointiin ja hyvinvoinnin edistämiseen kouluissa, eikä niin, että tavoite lukisi vain strategiassa.

– Pisteet Äänekoskelle siitä, että koulutukseen on voinut käyttää myös työaikaa. Yleensä muissa kaupungeissa opettajat osallistuvat koulutukseen täysin omalla ajallaan viikonloppuisin. Tämä on oikeaa ja vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämistä, Pentikäinen sanoo.

– Koulutus täydentää hyvin olemassa olevia opettajaopintoja. Tämä on hieno satsaus kaupungilta, Lahtinen kiittää.

– Olen tosi kiitollinen, että tällaisen lahjan kaupunki on meille antanut, Koiviston esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Aho komppaa.

Lisätietoja:

Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, 020 632 300, ville.hartsia@aanekoski.fi

Erityisluokanopettaja, kouluttaja Sari Terävä, 0400 115 198, sari.terava@aanekoski.fi

Kuva:

Äänekoskelle valmistui tänä keväänä 24 uutta positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajaa. Äänekoskella on nyt lähes 50 positiivisen pedagogiikan opettajaa.

Gradia on toteuttanut liiketoiminnan koulutusalalle täysin uudenlaisen 360-videosimulaatioteknologiaa hyödyntävän oppimisympäristön yhteistyössä ThingLinkin kanssa. Aitoja tilanteita todentuntuisesti mallintavassa ympäristössä yhdistyvät virtuaalitodellisuuden kustannustehokkuus ja simulaatiopedagogiikan hyödyt. Digitaaliset oppimisympäristöt syventävät teoriaopetusta todentuntuisilla harjoitusympäristöillä.

Haastavan asiakastilanteen harjoittelua

Gradian liiketoiminta-alan uusi virtuaalinen oppimisympäristö simuloi ruokakaupan arkisia asiakaspalvelu- ja myyntitilanteita. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan haastavia vuorovaikutustilanteita, kuten reklamaation käsittelyä, ennen oikeiden asiakkaiden kohtaamista työelämässä. Simuloidussa ympäristössä voi testata erilaisia toimintavaihtoehtoja ja niiden seurauksia rauhassa ja turvallisesti. Opiskelija saa tukea ja ohjeita asiakastilanteen hoitamisen aikana.

”Simulaatiot ovat tutkitusti tehokas tapa oppia uutta. Tekemällä oppiminen jättää pysyvämmän ja syvemmän muistijäljen kuin esimerkiksi aiheesta lukeminen ja kirjalliset tehtävät. Kun teoriassa opiskeltua sisältöä vahvistetaan käytännön harjoituksilla, osataan toimintatapa paremmin myös aidoissa työtilanteissa. Ensimmäiset palautteet opiskelijoilta ovat positiivisia ja osoittavat, että vastaaville toteutuksille on tilausta”, liiketoiminnan opettaja Jaana Eirtovaara Gradialta sanoo.

Liiketoiminta-alan 360-videot tuotettiin yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Videot kuvattiin K-Supermarket Länsiväylän tiloissa myymälän ollessa suljettu, ja mukana kuvauksissa oli sekä myymälän henkilökuntaa että Huoneteatterin näyttelijöitä. Näin varmistettiin mahdollisimman todentuntuinen ympäristö ja asiakastilanne. 

Laajin ThingLinkillä Suomessa rakennettu oppimisympäristö

Opiskelijan tekemien valintojen pohjalta etenevät skenaariot rakennettiin yhteistyössä visuaalisia oppimiskokemuksia tuottavan ThingLinkin kanssa heidän teknologia-alustalleen. Gradian toteutus on laajin ThingLinkillä Suomessa rakennettu oppimisympäristö.

”Digitaaliset ekosysteemit ovat olennainen osa oppimisen tulevaisuutta. Mahdollisuus erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun parantaa oppijan itseluottamusta ja toimintakykyä todellisissa tilanteissa.  Virtuaaliset tilat voidaan nähdä fyysisten koulurakennusten jatkeina”, sanoo Ulla-Maaria Koivula, ThingLinkin perustaja ja toimitusjohtaja.

Myös matkailualalle on juuri valmistunut virtuaaliympäristö, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan valittuihin Jyväskylän alueen matkailukohteisiin havainnollisten 360-kuvien avulla.

”Meillä on paljon kansainvälistä yhteistyötä sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa. Tulevaisuudessa oppimisympäristöt voivat kehittyä virtuaalisiksi kohtaamispaikoiksi, joissa opiskelijat voisivat harjoitella esimerkiksi vieraan kielen käyttöä, asiakaspalvelua ja myyntiä toisessa maassa asuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa”, kertoo verkkopedagogiikkaa yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa kehittävä Heini Pennanen Gradialta.

Virtuaalitoteutuksilla mahdollistetaan simulaatioiden käyttö myös verkko-oppimisen yhteydessä.

Gradiassa on kehitetty simulaatiopohjaista oppimista ammatillisilla aloilla pitkäjänteisesti jo usean vuoden ajan. Liiketoiminta-alalle luoduissa tiloissa uutta on pelillisyys, käyttäjän toimintaan reagoivat skenaariot ja 360-videotekniikalla luodut digitaaliset kaksoset aidoista työelämän ympäristöistä. Simulaatioiden käyttöä opetusmenetelmänä ja opettajien osaamista virtuaalisten oppimisympäristöjen luomisessa kehitetään edelleen tulevina vuosina.

Virtuaaliympäristöihin voi tutustua Virtuaalisen oppimisympäristön käyttö luokkatilassa -videolla.

Lisätietoja:

Heini Pennanen, digikoordinaattori, Gradia, puh. 040 341 5837, heini.pennanen@gradia.fi
Ulla-Maaria Koivula, ThingLinkin toimitusjohtaja, puh. 040 584 5774, ulla@thinglink.com 

Opi kriisistä -työpajamenetelmän tarkoitus on auttaa organisaatiota hyödyntämään kriisin suoma mahdollisuus uudistua.

Kriisi haastaa organisaation reagoimaan ja sopeutumaan ripeästi. Päätöksiä on tehtävä nopealla aikataululla, ja tilanteeseen liittyy yleensä huomattavan paljon epävarmuutta. Se pakottaa rakenteita, prosesseja ja ihmisiä muuttumaan ja sietämään epävarmuutta ja -vakautta. Tämä voi paljastaa organisaation kulttuurista yllättäviäkin asioita. Jossain asioissa sieto- ja sopeutumiskykyä ei koetella ollenkaan, toisissa taas voidaan joutua venymään selvästi pidemmälle kuin ennakoitiin.

Kriisi tuo organisaation osista esiin sellaisia piirteitä, joita se ei ole normaalin toiminnan aikana aiemmin kohdannut. Jokin vähäpätöisenä pidetty asia voi kriisin aikana osoittautua kriittisen tärkeäksi – ja jokin elintärkeäksi koettu asia voikin olla kriisissä yllättäen melko mitättömässä roolissa. 

Jotta organisaatio voi kehittää vahvuuksiaan ja parantaa heikkouksiaan varautumisessaan eri häiriöihin, havainnot on koottava yhteen. Havaintojen ympärillä käytävän keskustelun myötä organisaatio pystyy tarkastelemaan kehitystarpeitaan sekä tunnistamaan vahvuuksiaan asioissa, joissa suoriuduttiin hyvin.

Tukea organisaatioille kriisin jälkeiseen aikaan

Suomen Palopäällystöliiton kehittämän Opi kriisistä -työpajamenetelmän tarkoituksena on tukea organisaation siirtymistä kriisin jälkeiseen aikaan ja auttaa organisaatiota hyödyntämään kriisin suoma mahdollisuus uudistua. Menetelmän avulla organisaatio parantaa kykyään ennaltaehkäistä ja kohdata kriisejä tulevaisuudessa, sekä vahvistaa kriisin aikana syntyneitä toimivia toimintamalleja.

Työpajatyöskentely ei kuitenkaan poista sitä, että kriisitilanteen jalostaminen opeiksi vaatii organisaatiolta, tiimeiltä ja yksilöiltä kykyä reflektoida. On kyettävä kohtaamaan vaikeitakin asioita, mutta vähintään yhtä tärkeää on nostaa esiin onnistumisia.

Jotta kokemus johtaa muutokseen, kriisistä oppiminen vaatii lisäksi aitoa tahtoa uudistua. Jos tässä onnistutaan, on organisaatiolla jatkossa paremmat edellytykset häiriöiden kohtaamiseen ja osaamista käsitellä vaikeitakin kokemuksia kehitysmyönteisesti. Kriisin jälkeen on hahmotettava erilaisia kehityssuuntia ja skenaarioita tulevaisuuden varalle. Ovatko asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet yhä ennallaan? Ovatko kilpailijoiden kyvykkyydet aiemmalla tasolla? Miten kriisi muokkaa organisaatiota ja sen toimintaa?

Opi kriisistä -työpaja voidaan toteuttaa virtuaalisesti tai lähitilaisuutena. Koulutuksen kesto riippuu osallistujajoukon koosta, mutta koulutuksen minimikesto on kahdeksan tuntia. Työpajat sisältävät sekä vuorovaikutuksellista ryhmätyötä että yksin työskentelyä. Oppimisen tukena käytetään Opi kriisistä -työtilaa, joka tukee kriisiajan yksilöllistä tarkastelua. Tarvittaessa oppimista voidaan tukea myös organisaatiolle räätälöidyllä kyselyllä, joka syventää kriisikokemuksen ja siitä syntyneiden kehittämisideoiden kartoittamista entisestään.

Skididialogissa ääneen pääsevät myös hiljaiset. Erätauko-säätiö on myöntänyt Suomen dialogiteko 2021 -tunnustuksen yhteensä lähes seitsemällekymmenelle toimijalle demokratian vahvistamisesta.

Tunnustuksen myöntämisen perusteina on ollut muun muassa pitkäjänteinen työ dialogisuuden tukemiseksi sekä Erätauko-toimintamallin kehittäminen, tukeminen ja kouluttaminen. Tunnustus myönnettiin tällä kertaa poikkeuksellisesti lähes seitsemällekymmenelle eri toimijalle.

Aiemmin vuosittainen tunnustus on myönnetty yhdelle toimijalle. Esimerkiksi vuoden 2019 dialogiteoksi valittiin Lahden kaupungin Erätauko-verkoston ja kaupungin työntekijöiden dialogitaidot. Erätauko on Sitran kehittämä rakentavan keskustelun menetelmä.

Skididialogissa ääneen pääsevät myös hiljaiset

Lahden kaupungin peruskoululaisten Skididialogi on Erätauko-keskusteluun pohjaava, lapsille ja nuorille suunnattu rakentavan keskustelun työkalu. Skididialogissa lapset ja nuoret – niin hiljaisemmat kuin kovaäänisetkin – saavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan ajankohtaisista asioista. Skididialogin avulla vahvistetaan tunne-, vuorovaikutus- ja dialogitaitoja. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja hyvinvointia.

Skididialogia hyödynnetään kaupungin kehittämisessä, kun halutaan ymmärtää lasten ja nuorten kokemuksia käsiteltävästä aiheesta. 
- Kun suunnitellaan ja päätetään lapsia ja nuoria koskevista asioista, kokoonnutaan Skididialogin ääreen – siinä lapset ja aikuiset istuvat tasavertaisina keskustelijoina toistensa kanssa samassa ringissä, kertoo Skididialogin perusopetuksen käyttöön kehittänyt opetuksen suunnittelija Petra Larvus.
- Esimerkiksi tänä keväänä alueellisissa Skididialogeissa on kuultu lasten ja nuorten ajatuksia yhteisöllisyyttä lisäävistä ja sitä koettelevista tekijöistä kouluympäristössä. Aiheen valinta pohjautui kouluterveyskyselyn tuloksiin. 

Lahden Skididialogi-mallin mukaisesti peruskoululaisille järjestetään lukuvuoden aikana viisi dialogia: alueelliset dialogit syys- ja kevätlukukaudella, koulujen väliset dialogit syys- ja kevätlukukaudella sekä kerran vuodessa kaupunkitasoinen dialogi.  

Skididialogi toteutetaan Erätauko-keskustelulle tyypillisin elementein: keskustelussa osallistujat ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, keskustelua vetää koulutettu Erätauko-fasilitaattori ja kirjuri kirjaa anonyymisti dialogin kulkua.  

Erätauko-keskustelu vahvistaa demokratiaa ja keskustelukulttuuria

- Vuoden 2021 dialogiteko on tehty yhdessä ja yhteistyössä. Poikkeuksellisen maailmantilanteen vuoksi Erätauko-säätiö on halunnut tehdä eri toimijoiden dialogityötä näkyväksi ja kiittää poikkeuksellisesti lähes seitsemääkymmentä eri toimijaa hyvästä työstä, taustoitetaan Erätauko-säätiön 2021 tunnustuksista kertovassa tiedotteessa.
- Erilaiset ihmiset tulevat kuulluksi ja samalla rohkaistaan eri toimijoita edelleen tukemaan demokratiaa dialogin avulla.

- Demokratian, luottamuksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä. Sitä voi tehdä monin eri tavoin. Dialogi ja esimerkiksi Erätauko-menetelmä on yksi tapa tarttua toimeen, toteaa Erätauko-säätiö toimitusjohtaja Laura Arikka.

- Demokratiaa ei vahvisteta yksin ja erillään vaan yhdessä eteenpäin kulkien ja yhteistyötä tehden. Tärkeää on, että mahdollisimman moni tulisi halutessaan kuulluksi, kun yhteisistä, tärkeistä asioista puhutaan. Haluamme kiittää tunnustuksen saajia siitä, että he ovat luoneet tällaisia hetkiä.

Lisätietoja

Lahden kaupunki, sivistyspalvelut
Perusopetuspalvelut
opetuksen suunnittelija Petra Larvus, petra.larvus@lahti.fi, 044 4820 790
Lasten ja nuorten osallisuus: lahti.fi -skididialogisivut
Tutustu ja lataa Skididialogi-esite

Erätauko-säätiö
Laura Arikka, toimitusjohtaja, +358 445 792 686
www.eratauko.fi
Suomen dialogiteko 2021 -tunnustus yhteistyön voimalle - Erätauko (eratauko.fi)
Facebook, Instagram ja Twitter: @erataukosaatio

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Ilmastolukiot -hanke ovat kehittäneet kouluille ainutlaatuisen hiilijalanjälkilaskurin. Sen avulla mikä tahansa oppilaitos voi kartoittaa omia kehittämisen paikkojaan ja löytää vahvuutensa ilmastotoiminnassa.  

Kouluilla on keskeinen rooli kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Käytännön tekoihin päästään helpommalla nyt kehitellyn koulujen hiilijalanjälkilaskurin avulla. Laskuriin syötetään tiedot koulun energiankulutuksesta, ruokailusta ja liikkumisesta. Lopputuloksena saadaan koulukohtainen hiilijalanjälki, josta voidaan saada keskeinen mittari koulun ilmastotyön arvioimiseen ja toimenpiteiden kohdentamiseen.  

”Koko kouluyhteisön hyödynnettäväksi tarkoitettu laskuri mahdollistaa ilmastotyön tuomisen lähemmäksi kouluarkea ja osaksi oppimiskokemusta. Hiilijalanjälkilaskennan pohjalta ilmastotavoitteet on nyt mahdollista konkretisoida osaksi koulun toimintaa osallistavalla ja innostavalla tavalla”, kertoo projektipäällikkö Jussi Tomberg Ilmastolukiot-hankkeesta. 

Myös laskurin tekeminen oli osallistava prosessi. Työ käynnistyi HAMKin ja Pohjois-Pohjanmaan lukioiden opiskelijoiden ja opettajien yhteisellä innovaatiotyöpajalla. Monialaisten tiimien ideoista valittiin parhaat jatkokehitettäväksi. Ideoiden pohjalta HAMKin kestävän kehityksen koulutuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan (biotalousinsinööri) opiskelijat kehittivät laskurin taustalaskentaa ja käyttöliittymää. Demoversioita testattiin useaan otteeseen ja kiinnitettiin huomiota ilmastotyön innostavuuteen ja houkuttelevuuteen.  Lukujen syöttämiseen on selkeät ohjeet ja tulokset esitetään visuaalisesti.  

Nyt laskuri on valmis koulujen käytettäväksi, joskin taustalaskentamallin ja käyttöliittymädemon yhdistäminen toimivaksi sovellukseksi vaatii vielä toimenpiteitä. Laskurin avulla koulut voivat kuitenkin jo kartoittaa lähtötilannetta. 

Yhteistyön näkökulma korostuu 

Ilmastonmuutos lukioihin! –hanke ja sen jatkohanke Ilmastolukiot tavoittelivat alusta alkaen yhteisöllistä näkökulmaa ilmastotavoitteiden edistämiseen. Laskuri nostaakin yhteistyön merkityksen uudella tavalla esille kouluympäristössä.  

”Ainutlaatuista on, että hiilijalanjäljen tarkastelu laajennetaan yksilöstä kouluyhteisöön. Laskurissa on omat osionsa koulun toimijoiden omien henkilökohtaisten valintojen kirjaamiseen, mutta tuloksia tarkastellaan kuitenkin kokonaisuutena”, HAMKin lehtori Johanna Salmia sanoo.    

Hiilijalanjälkilaskennan toteuttamisen ja tulosten arvioimisen tueksi Ilmastolukiot –hanke tarjoaa tuhdin oppaan koulujen ilmastotyöhön. Hiilijalanjälkilaskuri on koulujen käytettävissä verkossa. 

Lisätietoja: 

Johanna Salmia 
tieto- ja viestintätekniikan lehtori,  Biotalouden insinööri -koulutus 
Hämeen ammattikorkeakoulu 
0505749555 
etunimi.sukunnimi@hamk.fi 
 
Jussi Tomberg 
projektipäällikkö, Ilmastolukiot-hanke 
Oulun kaupunki 
0447039186 
jussi.tomberg@ouka.fi 
 
Blogikirjoituksia aiheesta:  

Innovoiden ilmastonmuutosta vastaan 
Hiilijalanjälkilaskurin rakentamista pala palalta 
Ilmastonmuutoksen kimppuun koulujen hiilijalanjälkilaskentasovelluksella

Hevosten ja niiden pitopaikkojen rekisteröintivelvollisuus sekä kirjanpitovelvollisuus liittyen hevosten liikkumiseen pitopaikasta toiseen, on uusi ja ajankohtainen asia hevosalalla. Opinnäytetyön mukaan uudesta käytännöstä koetaan hevosalalla epäselvyyttä.  

Mirjam Niiniaho selvitti Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden koulutukseen tekemässään opinnäytetyössä eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin käyttöä hevosalalla. Opinnäytetyössä toteutettiin hevoseläintenpitäjille suunnattu kyselytutkimus, jolla selvitettiin hevostenpitäjien tietoisuutta alalle tulleista uusista rekisteröinti- ja kirjanpitovaatimuksista. Lisäksi selvitettiin eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin uuden sähköisen asiointipalvelun käyttökokemuksia ja kerättiin palautetta.   

Yleisesti kyselytutkimuksen vastausten (194 kpl) perusteella voidaan todeta, että hevostenpitäjät ovat suhteellisen hyvin tietoisia alalle tulleista uusista rekisteröinti- ja kirjanpitovaatimuksista, mutta vaatimusten suhteen ei välttämättä ole ryhdytty vielä toimenpiteisiin. Vaatimuksista ollaan suurimmaksi osaksi ainakin kuultu tai luettu, mutta asia on laajuutensa vuoksi voinut jäädä vain kuulopuheiden tai lyhyemmän uutisen varaan. Kyselytutkimuksen vastauksissa korostui tallinpitäjän arjen kiireisyys, jonka vuoksi laajaa ohjeistusta ei ole ehditty käymään läpi.   

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri sekä kirjanpitovaatimus koettiin vielä epäselvänä asiana hevosalan toimijoiden keskuudessa. Lisäohjeistusta ja koulutusta aiheesta tarvitaan lisää. Sekavuutta toimijoiden keskuudessa aiheutti varsinkin eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin tehtävän rekisteröinnin ja kirjanpitovelvollisuuden erillisyys. Nämä koettiin usein samassa paikassa tehtäviksi toimenpiteiksi, jonka vuoksi kyselytutkimuksen vastaaja ei aina ymmärtänyt, mitä häneltä oikeastaan edes vaaditaan.   

Yleisesti rekisteröintivelvollisuus koettiin vastaajien keskuudessa vaihtelevasti joko erittäin hyvänä ja tarpeellisena asiana tai vastaavasti turhana byrokratiana, joka vaatii liikaa paperitöitä. Kirjanpitovelvollisuus koskien hevosten liikkumista pitopaikasta toiseen koettiin yleisellä tasolla työllistävänä, johtuen lähinnä pitopaikkatunnusten haastavasta selvitystyöstä. Pitopaikkatunnusten toivottiinkin olevan helpommin selvitettävissä, jotta kirjanpito olisi mahdollista toteuttaa vaivattomasti.  

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Lounais-Suomen aluehallintovirasto. 

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksessa. 

Lisätiedot:  

Mirjam Niiniaho
opiskelija
hevostalouden koulutus
Hämeen ammattikorkeakoulu
puh. 0456145750
mirjam.niiniaho@student.hamk.fi

Taksvärkki ry tarjoaa merkityksellistä vapaaehtoistyötä koulumaailmassa. Järjestö hakee parhaillaan vapaaehtoisia globaalikasvatuksen kouluttajia, jotka ohjaavat työpajoja eri puolilla Suomea etä- ja lähitoteutuksena. Lähityöpajat painottuvat pääkaupunkiseudulle, Oulun, Tampereen ja Turun alueille.

Taksvärkin kouluttamat vapaaehtoiset globaalikasvatuksen kouluttajat ohjaavat toiminnallisia työpajoja koululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Työpajat tarjoavat kouluille työkaluja nuorten oikeuksien käsittelyyn.

Ohjattavat työpajat käsittelevät nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten näköistä vaikuttamista, lapsen oikeuksia sekä stereotypioiden purkamista ja syrjintään puuttumista. Tulevan lukuvuoden 2022–2023 Taksvärkki-kampanjan teemana on nuorten näköinen vaikuttaminen, johon uusissa työpajoissa pureudutaan. Vapaaehtoiset työskentelevät uudessa kampanjassa ja edistävät toiminnallaan nuorten omaehtoista vaikuttamista kotimaassa sekä Taksvärkin hankemaissa globaalissa etelässä.

Elina Vaarasto kokee, että Taksvärkin vapaaehtoisena toimiminen on juuri sitä, mitä hän kaipasi elämäänsä:

”Kun tapaa muita ihmisiä, jotka pitävät samoja asioita tärkeinä kuin itse ja kokee vaikuttavansa positiivisesti maailmaan, se luo uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.”

Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluttajiksi haetaan henkilöitä, joilla on intoa toimia nuorten kanssa ja halua oppia uutta. Hakijoiksi toivotaan eri-ikäisiä, eri sukupuolten edustajia, vammaisia sekä eri kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Vapaaehtoisena toimiminen ei edellytä aiempaa kokemusta tai osaamistaustaa.

Taksvärkin vapaaehtoiseksi voi hakea lähettämällä lyhyen motivaatiokirjeen tai videohakemuksen viimeistään 15.08.2022.

Lisätietoa Taksvärkin vapaaehtoishausta:

Hakuilmoitus Taksvärkin verkkosivuilla

Lue lisää globaalikasvatuksen kouluttajan Elinan kokemuksista vapaaehtoistyössä Taksvärkissä

Lisätietoja:

Aura Alarto

globaalikasvatuksen suunnittelija

aura.alarto@taksvarkki.fi

050 348 5668