Tänä vuonna Marttailuviikon teema on laatikkoviljely. Viikon aikana kaikille avoimissa yleisötapahtumissa sekä marttailloissa neuvotaan, miten viljelylaatikko kannattaa perustaa.

Valtakunnallinen Marttailuviikko tuo martat ja marttatoiminnan näkyvästi esille. Jäsenet pukeutuvat viikon aikana Marttojen t-paitoihin ja järjestöasuihin. 

– Marttailuviikko on samalla osa Marttaliiton Monimuotoinen kotipiha -hanketta, joka lisää tietoutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä, sekä tarjoaa ratkaisuja kotipihojen monimuotoisuuden lisäämiseen, kertoo Marttaliiton asiantuntija Tiina Ikonen.

Viljelylaatikosta saa satoa jo muutamalta neliöltä

Hyvin suunniteltu viljelylaatikko tuottaa satoa koko kesän. Lähiruoan kasvattaminen on palkitsevaa, ja kasvatus onnistuu viljelylaatikon lisäksi myös ruukuissa ja kasvimaalla. Viljelylaatikko sopii yhtä hyvin pienelle tai isolle pihalle, parvekkeelle tai terassille. Kasvilajeista voi jokainen valita laatikkoon itselleen mieluisimmat kasvit. 

Kasvata ruokaa viljelylaatikossa -opas

Marttaliiton maksuton opasvihko tarjoaa vinkit ja valmiit suunnitelmat onnistuneeseen viljelylaatikkoon. Oppaassa esittelemme kasveja, joita on helppo viljellä laatikossa. Toimeen voi tarttua heti keväällä, kun maa on lämmin. Viljelykausi kestää pitkälle syksyyn, ja satoa voi korjata yöpakkasten alkamiseen saakka. 

• Tutustu, lataa ja tulosta maksuton opas täältä. 

Tutustu laatikkoviljelyyn Facebook-liven kautta

Toukokuussa Facebookin Martat vinkkaa -sivun suorassa lähetyksessä tutustuttiin viljelylaatikon perustamiseen käytännössä. Joensuun Kukkolan näytepuutarhassa neuvot antoi kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksa. 

• Katso tallenne lähetyksestä täältä.
  

Lisätietoa

• Ohjeita ja keskustelua laatikkoviljelystä Martat-sovelluksessa.
• Ohjeita laatikkoviljelyyn Martat.fi:ssä. 
• Tietoa hyötykasveista Martat.fi:ssä. 
• Marttailuviikon ohjeistukset ja aineistot marttayhdistyksille. 
• Martat-lehti 2/2022: Jokioisilla innostuttiin laatikkoviljelystä. 
• Marttailuviikko: Reija Salovaara, reija.salovaara@martat.fi, puh. 040 508 8249 
• Viljelylaatikko, kasvivalinnat: Tiina Ikonen, tiina.ikonen@martat.fi, puh. 050 339 4262 

Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa-hanke (2021–2022) lisää tietoutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä, sekä tarjoaa helppoja ratkaisuja ja kehittää konkreettisia malleja kotipihojen monimuotoisuuden lisäämiseen. Hankkeessa halutaan lisätä vuoropuhelua monimuotoisesta kotipihasta sekä yhteisöllisyyttä kaupunginosissa ja lähikortteleissa. Hanketta koordinoi Marttaliitto.  Yhteistyötahoina ovat Etelä-Hämeen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan Martat ja muut marttapiirit, sekä Hyötykasviyhdistys ry, Puutarhaliitto ry ja alueelliset puutarhayhdistykset. Lisätietoa: www.martat.fi/kotipiha. 

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin perinteinen opinnäytetyönäyttely uudistuu ja laajenee Lahden Sibeliustaloon. Vuoden 2022 näyttelyssä on valmistuvien taidonnäytteiden lisäksi töitä myös muilta muotoilun, kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän vuosikursseilta.

Design Show -näyttelykokonaisuus esittelee LABin Muotoiluinstituutin opiskelijoiden ja valmistuvien työnäytteitä. Uudistuneessa opinnäytetyönäyttelyssä nähdään töitä muotoilun, kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän kaikilta vuosikursseilta sekä alumneilta. Lisäksi puettavan muotoilun opinnäytetyömallistoja esittelevä KOE-muotinäytös järjestetään näyttelyviikolla ensi kertaa Lahdessa.

Opinnäytetyönäyttely järjestetään nyt laajempana kuin koskaan aiemmin, ja siellä on monipuolinen kattaus Muotoiluinstituutin opiskelijoiden töitä sekä Lahdesta että Lappeenrannasta. Opiskelijat käsittelevät töissään muun muassa luontoaiheita, eläinten oikeuksia, sosiaalisia ja kulttuurisia teemoja sekä arkipäivän oivalluksia. Myös kaikki koulutukset läpileikkaava teema eli kiertotalous on vahvasti läsnä näyttelyssä.

”On hienoa saada Muotoiluinstituutin opiskelijoiden osaaminen yleisön nähtäville keskeiselle paikalle Lahteen. Opiskelijavoimin toteutettu Design Show kuvastaa hyvin sitä yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä, jota opiskelu meillä on”, LABin lehtori Henri Halla-Aho sanoo.

Opinnäytetöiden ja teosten lisäksi näyttely on suunnittelusta toteutukseen saakka täysin opiskelijoiden käsialaa. Uuden näyttelykokonaisuuden avulla opiskelijat saavat kytkettyä työnsä yleiseen keskusteluun, kertoo toukokuussa palvelumuotoilijaksi valmistuva Outi Wright näyttelyn kuratointitiimistä.

”Näyttely antaa opiskelijalle eritoten mahdollisuuden sijoittaa oma tekeminen osaksi isompaa kokonaisuutta sekä synnyttää vuoropuhelua töiden ja tekijöiden välillä. Käytännön tasolla opiskelija myös oppii, miten asetetaan oma työ vaikuttavasti ja ammattimaisesti näytille. Tämänvuotiseen näyttelyyn tulee joka vuosikurssilta upeita töitä, joita kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan!”

Muotoiluinstituutin Design Show 2022: Translucent

Tervetuloa näyttelyyn 17.–22.5.2022 Lahden Sibeliustaloon, Puusepän Verstaalle.

Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on avoinna ti-pe 9–18 ja la-su 12–18.

Näyttelyohjelmaan ja suunnittelijoihin voi tutustua Instagramissa: @mi_designshow.

Lisätietoja:

• Henri Halla-Aho, lehtori, +358 44 708 5080, henri.halla-aho@lab.fi
• Outi Wright, palvelumuotoiluopiskelija, +358 50 359 7428, outi.wright@student.lab.fi
• Kaisa Leka, opettaja, kaisa.leka@lab.fi

Lapin Urheiluopisto, Santasport Finland Oy ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Yhteistyön sisällöistä ja tavoista on sovittu seuraavan kolmen vuoden ajalle.

Kumppanuussopimuksessa osapuolet sopivat liikuntaan liittyvän osaamisen sekä valmennusosaamisen kehittämisestä Rovaniemellä. Yhteistyötä tullaan jatkamaan erityisesti Lapin Urheiluakatemia -toimintamallissa. Sen lisäksi tehdään aiempaa laajempaa ja systemaattisempaa valmennusosaamiseen liittyvä TKI-toimintaa ja koulutusyhteistyötä. Koulutusyhteistyöhön kuuluu sekä opetuksellista yhteistyötä että yhteistä opiskelijarekrytointia ja koulutusväylien monipuolistamista.

Lapin urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattori Reijo Jylhän mukaan kumppanuusyhteistyön juuret ulottuvat Lapin amkin perustamisvaiheeseen asti. Urheiluakatemian osalta yhteistyöstä on laadittu erillinen sopimuksen liite.

Käytännön tasolla yhteistyö ulottuu muun muassa polku- ja väyläopintojen ja harjoittelujen järjestämiseen esimerkiksi taidon oppimisessa ja opettamisessa. Myös kokonaan uusia koulutus- ja palvelukonsepteja suunnitellaan samoin kuin koulutuspolkuja henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi. Liikunnan koulutusviennissä ja kansainvälisyydessä on myös kehittämispotentiaalia.

Kumppanuuteen kuuluu myös asiantuntijuuden ja osaamisen jakaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa vierailuja ja asiantuntijavaihtoja opintojaksoilla ja yhteisesti tuotettuja opintosisältöjä. Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissasen mukaan suurimmat odotusarvot voidaan asettaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tuloksiin.

- Kiitos kumppanuussopimuksen, voimme nyt suunnata katseemme siihen, miten Rovaniemelle rakennetaan sellainen valmennuksen, liikunnan ja urheilun ekosysteemi, jolla on tunnustettu profiilinsa muiden valtakunnallisten toimijoiden joukossa.

Lapin urheiluopiston valmennuskeskuspäällikkö Eero Hietanen vahvistaa, että TKI-toimintaan liittyen singahtelee nyt monia ideoita. Olympiavalmennuskeskusstatus profiloi toimintaa Ounasvaaralla nimenomaan urheiluun.

- AMK-vetoiset kehittämishankkeet ovat olleet tuloksiltaan hyviä. On hyödyllistä laajentaa näkökulmaa ja urheiluopiston ja amkin yhteinen oppimis- ja testausympäristöhanke sitoo toimintaamme edelleen yhteen.

Ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö Tarja Tammiaa puolestaan lämmittää erityisesti mahdollisuus laajentaa yhteistyötä monialaiseksi niin, että toimi- ja koulutusaloina myös fysioterapia ja matkailu ja liiketoiminta ovat mukana.

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuus järjestettiin verkon yli 10.5.2022. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Lapin Urheiluopiston rehtori Mika Tuononen, Santasport Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Kulmala ja rehtori Riitta Rissanen. Sopimus on voimassa kolme vuotta. 

Liikesivistysrahasto lahjoittaa 700 000 euroa LUT-yliopiston kauppatieteiden koulutusalalle. Lahjoituksellaan rahasto pyrkii edistämään muun muassa johtamisen, yrittäjyyden ja liiketoiminnan uudistamisen osaamista.

Liikesivistysrahasto lahjoittaa LUT-yliopistolle 700 000 euroa. Summa kohdennetaan kauppatieteen koulutusalalle. Lahjoituksellaan säätiö tukee korkeatasoista kauppatieteellistä tutkimusta, joka käsittelee varsinkin datataloutta, johtamisosaamista, liiketoiminnan uudistamista, tulevaisuuskestävää ympäristöä sekä yrittäjyyttä, skaalautumista ja kasvua. 

”Lahjoituskriteerejä olivat yliopiston akateeminen menestys tieteellisessä tutkimuksessa, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ekonomien ja tohtorien lukumäärällä mitattuna sekä saamamme lahjoitukset yliopistojen alueilta viimeisten 10 vuoden aikana”, Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja Johanna Vesterinen kertoo. 

Varainkeruukampanja jatkuu ensi kesään saakka

Suomalaisyliopistoissa on käynnissä vastinrahallinen varainhankintakampanja, jonka perusteella Suomen valtio pääomittaa yliopistoja. Kampanjan aikana jokainen lahjoitettu euro voi tuottaa yliopistoille jopa 2,5 euroa valtion vastinrahaa. Keräysaika jatkuu 30.6.2022 asti.

"Liikesivistysrahaston lahjoitus on todella hieno lahja koko yliopistolle ja jokaiselle luttilaiselle! Se on myös suuri luottamuksen osoitus kauppatieteen tutkimustamme ja koulutustamme kohtaan", LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Varainhankintakampanjaan voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Lahjoitus osoitetaan useimmiten LUT-yliopiston yleiseen toimintaan. Vähintään 10 000 euron lahjoituksissa lahjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lahjoitus valitsemalleen koulutusalalle eli joko tekniikkaan tai kauppatieteeseen.

Lisätiedot:

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto, 0400 166 659, juha-matti.saksa@lut.fi
Johanna Vesterinen, toimitusjohtaja, 045 874 2734, johanna.vesterinen@lsr.fi

Liikesivistysrahaston verkkosivut

Työ ja arki ovat muuttuneet yhä digitaalisemmiksi ja automaattisemmiksi. SkillPlus-koulutusohjelmassa digiosaamista vahvistetaan monipuolisesti osallistujien tarpeiden mukaan. Koulutuksissa on mahdollista kehittää myös digitaalisen viestinnän ja oppimisen taitoja, jotta osallistuja saa eväitä luovia muuttuvassa maailmassa jatkossakin.

SkillPlus-koulutusohjelma on Työväen Sivistysliiton, Googlen, SAK:n ja ammattiliittojen yhdessä rakentama. Maksuttomat SkillPlus-koulutukset on suunnattu erityisesti suorittavan työn tekijöille.

SkillPlus-koulutusten valikoima kasvoi verkkokursseilla

Työntekijöiden kiinnostus ja tarve digitaitojen oppimiseen on noussut esiin useilla eri aloilla ja työpaikoilla, mutta työn ja muun arjen takia kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua lähi- ja etäkoulutuksiin. 

SkillPlus-verkkokurssit mahdollistavat digitaalisten taitojen vahvistamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Omatoimisesti suoritettavat verkkokurssit ovat joustava tapa oppia, syventää ja kerrata digitaalisia taitoja, silloin kun itselle sopii. Sisältöihin voi lisäksi perehtyä omassa tahdissa. 

– Opiskelu koostuu lyhyistä videoista ja harjoituksista. Koko kurssin voi ahmia vaikka yhdellä istumalla tai edetä viisi minuuttia kerrallaan, projektipäällikkö Kim Katainen kertoo.

Käytännön taitoja ja eväitä itsensä kehittämiseen 

SkillPlus-verkkokursseista julkaistiin nyt kolme ensimmäistä kokonaisuutta. Valikoima tulee jatkossa vielä kasvamaan.

Tietoturva ja yksityisyys -kurssilla opitaan tunnistamaan yleisimmät verkon käyttämisen riskit ja suojautumiskeinot. Lisäksi perehdytään käyttäjästä kerättävään dataan ja tiedonhallintaa.

Johdatus koneoppimiseen ja tekoälyyn -kurssilla opitaan, mitä tekoäly on ja mitä se ei ole. Kurssi auttaa myös arvioimaan, miten tekoälyn kehittyminen vaikuttaa työhön, arkeen ja yhteiskuntaan. 

Jatkuva oppiminen -kurssilta saa eväitä digitaalisten taitojen kehittämiseen myös jatkossa. Omaa oppimista tukee myös erilaisiin oppimistapoihin ja -tyyleihin tutustuminen.

– Kurssien sisällöt on ovat olleet käytössä hankkeen etä- ja lähikoulutuksissa ja saaneet osallistujilta hyvää palautetta, Katainen kertoo.

Vuoden aikana SkillPlus-hankkeessa on järjestetty yhteensä yli kolmekymmentä lähi- ja etäkoulutusta. Verkkokurssit tarjoavat uuden osallistumistavan lisäksi myös mahdollisuuden syventää esimerkiksi etäkoulutuksessa aloitettuja opintoja. 

Lisätietoa SkillPlus-koulutukista ja hankkeesta: www.skillplus.fi
Tutustu SkillPlus-verkkokurssien sisältöihin: skillplus.thinkific.com

SkillPlus-koulutusohjelman toteutuksesta vastaa Työväen Sivistysliitto ja sen rahoittaa Google.org. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Google, SAK, Teollisuusliitto, PAM, Rakennusliitto, Kuljetusliitot ja Saranen Consulting Oy.

Lisätiedot 
Kim Katainen
projektipäällikkö
Työväen Sivistysliitto TSL
kim.katainen@tsl.fi, 045 250 7080

Turussa Medisiina D -rakennuksessa järjestetään 18.5.2022 suuronnettomuusharjoitus. Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään harjoitukseen osallistuu lukuisia eri alojen opiskelijoita, opettajia ja pelastusalan ammattilaisia, jotka toimivat omassa roolissaan kuvitteellisessa diskopalossa.

Harjoituksen järjestäjätiimin jäsenet, ensihoidon johtamista jatko-opintoinaan suorittavat Kirsi Kekkonen ja Tia-Maria Rikkonen kuvailevat harjoituksen suunnittelua haastavaksi ja suuritöiseksi, mutta samalla todella kiinnostavaksi. Kekkonen ja Rikkonen painottavat, että tarkoitus on järjestää simulaatio, jossa Turussa tapahtuu tulipalo täydessä yökerhossa. Onnettomuusharjoituksessa harjoitellaan tähän reagoimista. Tapahtumassa päästään kokeilemaan potilaiden hoitamista ja erityisesti, yhdessä toimimista.

Harjoituksessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun ensihoidon, sairaanhoidon ja sosiaalialan opiskelijat, sairaanhoitopiirin ja yliopistosairaalan henkilökunta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yksiköt.

Rikkonen kuvailee harjoitusta poikkeuksellisen laajaksi: ”Tämä on selkeästi laajempi kuin missä olen aikanaan ollut mukana. Toimijoita on laajemmin eri organisaatioista ja tämä on isomman mittakaavan harjoitus ja tarjoaa oppilaille hyvän elämyksen suuronnettomuuden harjoittelusta.”

Mukana on opiskelijoiden lisäksi lukuisia ammattilaisia, lääkäreitä, opettajia, hoitajia ja kokeneita pelastusalan ammattilaisia mentoroimassa nuorempia. Aloittelevilla opiskelijoilla on kuitenkin tärkeä tehtävä; selvittää tyypillisiä vastaavanlaisessa onnettomuudessa tapahtuvia vammoja ja maskeerata itsensä sen mukaisesti. Vaikka aikataulu on harjoituksen johtoryhmän suunnittelema, se sisältää tarpeeksi satunnaisuutta, ettei koskaan voi tietää varmasti, miten tapahtumat etenevät.

Kekkonen kuvailee odotuksia: ”On hauskaa ja mielenkiintoista nähdä miten oikeasti kaikki tapahtuu ja menee. Onhan meillä kovat odotukset. Kun tietää mitä ensihoitajien pitäisi tehdä, mikä on harjoituksen suunniteltu runko, miten toimitaan suuronnettomuudessa ja meneekö se suunnitellusti vai tehdäänkö täällä sellaisia päätöksiä, mitä ei itse ajatellut tekevänsä, niin aikataulu jännittää eniten.”

Kekkosen ja Rikkosen opettaja, ensihoidon lehtori Lasse Putko kertoo käytännön järjestelyistä opiskelijoiden näkökulmasta: ”Alkuvaiheen ensihoidon opiskelijoina heidän tehtävänään on ollut perehtyä onnettomuuden vammaprofiiliin. Heidän tulee luoda itselleen kertomus ja hahmo, näytellä uhria ja potilaan roolia ketjun eri vaiheessa ja maskeerata itsensä sen mukaisesti.”

Fyysisiä vammoja saaneet eivät ole ainoita uhreja, myös sosiaalipuolen opiskelijat pääsevät osallistumaan harjoitukseen oman ammattialansa mukaisesti. Mukana on humalainen alaikäinen ja kodittomaksi joutunut perhe, jonka asunto on ollut samassa rakennuksessa kuin tuleen syttynyt yökerho. Lisäksi mukana on potilaita, jotka eivät tarvitse fyysistä, vaan henkistä hoitoa. Näin pyritään simuloimaan vakavan onnettomuuden kaikkia puolia.

Osallistujat pääsevät harjoittelemaan ketjua, joka alkaa, kun pelastuslaitos pelastaa uhrit, sitten ensihoito luokittelee ja kuljettaa heidät. Tämän jälkeen sairaala luokittelee heidät, tutkii ja hoitaa. ”Mukana on bioanalytiikan ja radiologian opiskelijoita, sairaanhoidon ja lääketieteen opiskelijoita. Osa näyttelijöistä ’muuttuu’ simulaationukeiksi kun päästään sairaalan puolelle. On hyvä, että päästään kokeilemaan oikeilla kohteilla, eikä tehdä harjoituksia pelkästään paperilla.” Rikkonen selittää.

Harjoitus on ensimmäistä kertaa Medisiina D:ssä. Koronaepidemian vuoksi harjoituksissa on ollut parin vuoden tauko, vaikka harjoituksia on normaalisti pyritty järjestämään Turussa noin kerran vuodessa.

Kekkonen toteaa lopuksi: ”Odotan mielenkiinnolla meneekö kaikki kuten on suunniteltu. Prosessia ohjaavat annetut ohjeet ja koulussa opetetut asiat, mutta onko kaikki otettu huomioon? Tuleeko yllätyksiä?”

Yleisö ei pääse rakennukseen seuraamaan suuronnettomuusharjoitusta, mutta ulkopuolelle sitä voi tulla katsomaan keskiviikkona 18.5.2022 klo 17-21 Yliopistosairaalan kupeessa sijaitsevan Medisiina C ja D rakennusten edustalle.

Median edustajien on mahdollista etukäteen sopia haastattelu ja vierailu olemalla yhteydessä lehtori Lasse Putkoon puh: +358 44 907 4573, lasse.putko@turkuamk.fi

Elvytystaidot voivat pelastaa kanssakulkijan 

Elvytysnukella voidaan harjoitella reagoimattoman ihmisen hengitysteiden avaamista, elottomuuden tunnistamista sekä maallikkoelvytyksen toteuttamista. Kouluilla voidaan aiheeseen sopivan opetuksen yhteydessä nostaa näitä asioita turvallisesti esille. 

"Haluamme tukea yläkoulu- ja lukioikäisten hengenpelastustaitoja. Onnettomuuden tai sairauskohtauksen sattuessa moni ei osaa tai uskalla pysähtyä auttamaan, mutta elvytystaidot voivat seuraavalla kerralla pelastaa kanssakulkijan.  Saimme ajatuksen elvytysnukkejen lahjoittamisesta omalta työntekijältämme. On hienoa, että mukaan lähti 16 kuntaa, ja pystymme tukemaan turvallisuuden parantamista konkreettisin keinoin", Carunan avainasiakaspäällikkö Petri Parviainen sanoo. 

Caruna tarjosi koululaisille myös hätäensiapukoulutuksen, jonka toteutti Peilipinta Consulting Oy. Peilipinnalla on pitkäaikainen kokemus ensiapukoulutusten järjestämisestä eri organisaatioille.  

"Järjestämme vuosittain satoja ensiapukoulutustapahtumia yrityksille ja julkisille toimijoille. On ollut hienoa olla mukana Carunan elvytysnukke-kampanjassa. Tärkein tavoitteemme on tuottaa koulutuksilla rohkeutta ja varmuutta toimia hätätilanteissa. Nuori voi pelastaa hengen siinä missä aikuinenkin, kun hän on saanut siihen tarvittavat tiedot ja taidot", Peilipinnan kehityspäällikkö Jussi Perämäki kertoo. 

Caruna on nostanut viime vuosina turvallisuusteemoja ja tapaturmien ehkäisyä esille aktiivisesti erilaisissa kampanjoissa. Caruna jakaa verkkoalueensa kunnille vuosittain myös turvallisuuspalkinnon.  

Elvytysnuket lahjoitettiin seuraaviin kuntiin: 

• Kaarinan kaupunki
• Liedon kunta 
• Seinäjoen kaupunki
• Isonkyrön kunta
• Kurikan kaupunki
• Teuvan kunta
• Taivassalon kunta
• Mynämäen kunta
• Maskun kunta
• Naantalin kaupunki
• Ruskon kunta
• Auran kunta
• Pudasjärven kaupunki
• Ranuan kunta
• Kauniainen

– Kaikkea olen työurallani tehnyt, niin olisihan se mukavaa päästä suunnittelemaan yksi media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintokokonaisuuskin.

Näin sanoo ajatelleensa Juha-Antti Heikkinen, kun hän haki parisen vuotta sitten Ammattiopisto Samiedussa avoinna olevaa paikkaa, johon etsittiin henkilöä kehittämään media-alan perustutkintoa. Ensimmäiset perustutkinto-opiskelijat aloittivat opiskelun viime syksynä, mutta sitä ennen koulutusta koeponnistettiin yksittäisillä tutkinnon osilla jo keväällä 2021.

– Tavoitteena oli testata paitsi sisältöjä myös koulutuksen järjestämistä monimuoto-opintoina.

Mediapalvelujen toteuttajaksi valmistuvat opiskelijat opiskelevat joko audiovisuaalisen viestinnän tai julkaisutuotannon osaamisalaa. Juha-Antti kertoo, että koulutuksen sisältö on räätälöity vastaamaan työelämän ja yritysten tarpeita.

– Koulutus on hyvin käytännönläheistä, ja sisältää media-alan eri osa-alueet. Harjoitustyöt simuloivat aitoja työtilanteita, ja ne on suunniteltu pitäen silmällä ammattiosaamisen tarve paitsi tällä talousalueella myös valtakunnallisesti.

Monimuotona toteutettava koulutus huomioi erityisesti alanvaihtajat sekä osaamisen päivittämistä työssään tarvitsevat. Pilottiryhmän 16 opiskelijasta lähes kaikki ovatkin työn ohella opiskelevia aikuisopiskelijoita.

– Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan aiemmin hankittu osaaminen. Ryhmän opiskelijoista suurimmalla osalla on jo aiempi tutkinto, mikä lyhentää opiskeluaikaa, koska heidän ei tarvitse suorittaa kaikille yhteisiä tutkinnon osia.

Mielenkiintoisia käytännön harjoitustöitä

Savonlinnalaiset Lilli Natunen ja Jere Hirvonen ovat ilmeisen tyytyväisiä koulutukseen, jonka monipuolisuutta he kehuvat kilpaa. Molemmat arvostavat sitä, että lähiopetuspäiviä ei tuhlata pulpetissa istumiseen vaan tekemiseen. Ensimmäiseen opiskeluvuoteen mahtuukin runsaasti mielenkiintoisia harjoitustöitä.

– Syksyllä teimme muun muassa yritysvideoita. Kevään kohokohtiini kuuluu oman ryhmäni kanssa savonlinnalaiselle bändille kuvattu musiikkivideo. Parhaillaan teen parin kanssa näyttötyönä Riihisaaren museolle nettiin 360°-virtuaaliesittelyä, joka tulee käyttöön luultavimmin kesä-heinäkuussa, Jere kertoo.

Lilli puolestaan on esimerkiksi kuvannut ja videoinut työnantajalleen mainos- ja markkinointimateriaalia. Myös hän oli mukana musiikkivideoprojektissa.

– On ollut iso yllätys, miten paljon mahdollisuuksia media-ala pitää sisällään. Valo- ja videokuvauksen sekä kuvankäsittelyn ohella siihen kuuluu äänittämistä, editointia, kuvausjärjestelyä, tuotannon suunnittelua ja paljon muuta.

Kuin sanojen vakuudeksi Juha-Antti esittelee hieman keskeneräistä tilaa, johon on rakenteilla kuvausstudio. Vielä ennen kesälomia studiossa harjoitellaan muun muassa paikallisuutisten tekemistä ja talk show’n vetämistä.

– Ja sitten syksyllä opinnot starttaillaan käyntiin lyhytelokuvien merkeissä, Juha-Antti lisää.

Opiskelu mediapalvelujen toteuttajaksi vaatii motivaatiota ja hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä opiskelu tapahtuu pääosin pienryhmissä.

– Työelämässäkin työt ovat yhteistyöprojekteja ja välillä päivät venyvät todella pitkiksi, Juha-Antti muistuttaa.

Lillin ja Jeren motivaatio on kohdallaan. Lilli kertoo hakeneensa koulutukseen, koska hän ei terveyssyistä pysty työskentelemään enää aiemmassa ammatissaan ravintolakokkina.

– Tämä koulutus on täysin uutta, ja koska pidän valokuvaamisesta ja videoinnista, päätin hakea siihen. Lisäksi työnantajani tarjosi mahdollisuutta opiskella tutkinnon oppisopimuksella, koska heillä on alan osaajalle tarvetta, Lilli kertoo.

Myös Jerellä on mitä todennäköisimmin edessä alanvaihto. Mies on opintovapaalla ruiskumaalarin työstään, ja hänellä on selkeä suunnitelma työllistyä tulevaisuudessa media-alalle.

– Valokuvaus ja videointi olivat minulle jo entuudestaan tuttuja harrastuksena. Lisää taitoja tarvitsen erityisesti editointiin. Tammikuusta lähtien olen toiminut jo kevytyrittäjänä.

Juha-Antti kertoo, että pilottikoulutusta kehitetään kokemuksen ja opiskelijapalautteen pohjalta. Uusi opiskelijaryhmä aloittaa ensi syksynä. Vastuuopettaja iloitsee, että koulutus on osoittautunut erittäin vetovoimaiseksi.

Lisätietoja antaa media-alan opettaja Juha-Antti Heikkinen, puh. 044 550 6638, juha-antti.heikkinen@samiedu.fi.

Kuvassa vasemmalta Jere Hirvonen, Juha-Antti Heikkinen ja Lilli Natunen

Venäjän sotatoimet tuovat eteemme vihreän siirtymän nopeammin kuin odotimme. Yritysten edessä olevat odottamattoman nopeat tuotantorakenteiden muutokset ulottuvat koko työssä käyvään väestöön. On tärkeää, että kansainvälisesti arvostettu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta huolehtii yritysten lisäksi myös ihmisten selviytymisestä meneillään olevien kriisien yli.

Vihreä siirtymä jo itsessään edellyttää valtavaa työikäisen väestön koulutustason ja osaamisen kehittämistä. Muutosta nopeuttavat Venäjään liittyvät pakotteet enemmän kuin mitä edes julkisesti halutaan kertoa.

Suomalaiset ovat ilmaisseet harvinaisen yksimielisesti, millä tavalla Suomen turvallisuutta halutaan rakennettavan. On tärkeää, että myös kansalaisten turvaa työelämässä ja toimentuloa rakennetaan samanlaisella yksimielisyydellä. Vihreä siirtymä edellyttää oikeudenmukaisuutta onnistuakseen.

Poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa Suomen työelämän ratkaisuja tulee rakentaa yhdessä sen kohteena olevien työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen kanssa – ei ainoastaan elinkeinoelämän ehdoilla.

• Euroopassa kymmeniä miljoonia ihmisiä joudutaan uudelleen kouluttamaan. Suorittava työntekijätyö tulee vähenemään. Koulutusta vaativa asiantuntijatyö tulee lisääntymään. Tämä on myös Suomen suunta. Vaikka jokainen sukupolvi on osaavampi ja koulutetumpi kuin edellinen, sukupolvien myötä tapahtuva luonnollinen koulutustason muutos ei riitä. Jotta pysymme kilpailussa mukana, jo nyt työelämässä olevia sukupolvia pitää kouluttaa, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Suomessa on vahva sopimisen kulttuuri, jota arvostetaan muualla Euroopassa.

• Tätä sopimisen kulttuuria osa yksityisen sektorin elinkeinoelämän päättäjistä on jo pitkään halunnut romuttaa. Samalla he tulevat romuttaneeksi arvostetun mielikuvan suomalaisista maailman onnellisimpana kansana, huomauttaa Malinen.

Suomi tarvitsee jo tänään ja tulevaisuudessa lisää työvoimaa ja lisää osaamista.

• Nuorten työntekijöiden koulutus on elintärkeä, mutta ikääntyvien koulutus koko työelämän ajan on myös välttämätöntä. Pron tutkimusten mukaan työnantajien maksamien koulutuspäivien määrä ikääntyville vähenee vuosi vuodelta, vaikka niiden määrän pitäisi ehdottomasti lisääntyä.

Nykyisellä väestöllä elinkeinoelämä ei saa riittävästi työvoimaa, jolla ylläpidetään tuotanto nykyisellään tai sitä kasvatetaan. Hyvinvointivaltiomme tarvitsee lisää koulutettuja osaajia.

• Onko elinkeinoelämän tulevaisuudenkuva ja valttikortti rekrytoinnissa seuraava: takaamme sinulle kaksi pienipalkkaista työtä, joista saatavalla palkalla et kykene elättämään itseäsi ja läheisiäsi? Houkutteleva tarjousko maailman onnellisimman kansakunnan elinkeinoelämältä, kysyy Malinen.

Ammattiliitto Pron edustajisto kokoontui kevätkokoukseensa Kirkkonummen Majvikissa 13. – 14. toukokuuta.

Urheiluteknologian edelläkävijä Polar Electro Oy on Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vuoden 2022 sidosryhmä. Valinta julkistettiin Oamkin sidosryhmägaalassa perjantaina 13.5. Polar ja Oamk ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä, jonka ansiosta Oamk on kehittänyt opetustaan ja tki-työtään. Opiskelijoille Polar tarjoaa hienon polun työelämään.

– Polar on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Meillä on erittäin hyviä kokemuksia erilaisista yhteistyöprojekteista sekä työharjoitteluista ja olemme näiden kautta saaneet useita, hienoja työntekijöitä tiimeihimme. Tällä kokemuksella uskallan sanoa, että Oamkin koulutus yhdistettynä monipuolisiin yritysprojekteihin antaa hyvät eväät nuorille työelämään, kertoo Polarin tuotekehitysjohtaja Ismo Savikoski.

Polar kehitti maailman ensimmäisen sykemittarin ja on siitä lähtien tarjonnut tuotteita ja palveluita kaikille, jotka haluavat ymmärtää kehoaan paremmin, parantaa elämänlaatuaan ja elää terveellisesti.

Oulun ammattikorkeakoulu palkitsee vuosittain sidosryhmän, jonka kanssa yhteistyö on erityisen toimivaa ja tuloksellista.  

 
Lisätietoja:

Anne-Maria Haapala
Viestintäjohtaja, Oamk
anne-maria.haapala@oamk.fi
050 569 3565

Pauliina Sjölund
PR & Communications Manager, Polar
pauliina.sjolund@polar.com
040 900 3788

Mikä on organisaation tarkoitus? Mitä empatialla tarkoitetaan ja onko empaattisesta johtamisesta mitään hyötyä? Mikä on työn merkityksellisyys yksilön näkökulmasta? Miten hallita stressiä, kehittää mielen hyvinvoinnin taitoja ja samalla pitää yllä vuorovaikutustaitoja? Entä miten meidän aivomme sopeutuvat työelämän muutokseen? Muun muassa näihin kysymyksiin Paremman työelämän opas antaa vastauksia, ja antaa työkaluja työelämän muutoksessa menestymiseen. 

Work goes happyn missio on aina ollut paremman työelämän kehittäminen, johon on vaikutettu viestinnän, lukuisten tapahtumien ja ainutlaatuisen asiantuntijaverkoston palvelujen avulla. Nyt työkalupakissamme on aivan uusi väline: historian ensimmäinen Work goes happy – Paremman työelämän opas –kirja. 

Tähän kirjaan ovat kirjoittaneet oman näkemyksensä asiantuntijat Arto O. Salonen, Esa Lehtinen, Harri Helajärvi, Jaakko Sahimaa, Jaana Hautala, Janne Viljamaa, Jouko Mikkola, Miia Huitti, Minna Huotilainen, Saara Remes, Simo Routarinne sekä Tony Dunderfelt. 

Kirja julkaistaan 17.5.2022 Work goes happy Helsinki -tapahtuman yhteydessä klo 8.40 Musiikkitalossa. Paikan päälle saapuvat median edustajat saavat kirjan mukaansa. Kirja on kustannettu yhteistyössä Minea Kustannuksen kanssa. 

Minea Kustannus ja Media Oy on Helsingissä 2022 perustettu yleiskustantamo, joka julkaisee kirjoja, äänikirjoja ja e-kirjoja ajankohtaisista asioista, ihmisistä ja ilmiöistä.   

Valtakunnallisen yläkoululaisten Metsävisan finaali järjestetään pääkaupunkiseudulla torstaina ja perjantaina 19.-20.5.2022.

Finaaliin kutsuttiin 50 parasta koulunsa visavoittajaa opettajansa kanssa. He pääsevät finaaliin 20 000 Metsävisan koulutason kilpailuun osallistuneen oppilaan joukosta.

Osallistujat tulevat eri puolilta Suomea. Pohjoisimmat osallistujat matkaavat Helsinkiin Rovaniemeltä.

Finaali huipentuu livelähetyksessä

Finaali on kaksipäiväinen opintomatka finalistille ja hänen opettajalleen. 

Tulosten julkistamista ja palkintojenjakoa voi seurata perjantaina 20.5. klo 14-15 suorassa verkkolähetyksessä. Pääpalkinto on 500 euroa.

Koulutason visassa hyvin menestyneitä nuoria jatkaa metsien parissa vielä kesäkuussa. 15 oppilasta voitti arvontapalkintoina kahden viikon kesätyöpestit kotipaikkakuntiensa metsänhoitoyhdistyksiin.

Metsävisa on koulujen ja metsäalan välistä yhteistyötä

Metsävisassa oppilaat tutustuvat metsäasioihin monipuolisesti eri näkökulmista. Siihen on osallistunut kaikkiaan yli miljoona yläkoulun oppilasta vuodesta 1982 alkaen. 

Metsävisaa rahoittavat ja järjestävät Biologian ja Maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ja Suomen Metsäyhdistyksen lisäksi laaja joukko metsäalan toimijoita.

- - - 

Lisätietoja ja finalistien yhteystietoja haastatteluja varten: Anne Turunen, Suomen Metsäyhdistys ry, asiantuntija/nuorisoviestintä, anne.turunen@smy.fi, puh. 045 6575 440

Järjestäjien haastattelut: Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry, johtava asiantuntija/nuorisoviestintä, sirpa.karkkainen@smy.fi, 050 3512 416

metsavisa.fi
Metsä puhuu Instagram, Twitter ja Facebook

Dovddatgo sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu dábiid ja suollemasvuođaid nugo iežat lupmaidat? Teste dieđuidat ođđa diehtoiskosiin, mii laktása sámemátkeealáhussii, ja geahča sámemátkeealáhusa oppalaš suvdilvuođa animašuvnna. Sámediggi lea olggosaddán sámemátkeealáhusa gallededdjiidrávvagiid mielddusmateriálalaiguin čujuhusas www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Gallededdjiidrávvagat mielddusmateriálalaiguin leat dárkkuhuvvon mátkkálaččaide, geat bohtet davás, ja eandalii turismasuorggi ođđa bargiide ja doaibmiide, geat bohtet sámiid ruovttuguvlui, ja rávvagiid sáhttet geavahit ávkin maiddái turismasuorggi oahpaheaddjit ja oahppit oahppamateriálan. Siiddut almmustahttojit dán muttus eaŋgalsgillii ja suomagillii.

- Dábálaččat diehtu sámeálbmogis, sámiid historjjás ja modearna sámeservošis lea ainge uhcán ja dávjá maiddái dieđuid ivdnejit ovdagáttut. Sámiid guoski duohta dieđuid lasiheapmi ja lávdadeapmi maiddái mátkeealáhussuorggi bokte lea erenomáš dehálaš, árvala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

- Sávan, ahte sámemátkeealáhusa galledeaddjiidrávvagat váldojit viidát geavahussii ja dat leat ávkin nu máŋgga doaibmái go vejolaš. Háliidit movttiidahttit turisttaid bargat vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis válljemiid, go sii mátkkoštit sámiid ruovttuguovllus, lasiha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Gallejeaddjiidrávvagat, mat láidestit Sámemátkeealáhusa ja sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, leat plánejuvvon dakkár digitálalaš materiálapakeahttan, mii vástidit áigeguovdilis hástalusaide, váldá vuhtii ja gudnejahttá sámeservoša ja – kultuvrra. Gallejeaddjiidrávvagiid lassin siiddut sisttis dollet oppalaš suvdilvuođa áiccalmahtti animašuvnna, turismma boahttevuođa govaid, viiddes sátneráju, mii laktása turismii ja guoská sámemátkeealáhussii ja sámiid ruovttuguvlui, sihke diehtoiskosa, mii teste ohppon dáidduid.

- Siiddut eaktudit vel smávva divvumiid sátneráju lassin, muhto dat leage digitálalaš materiálapakeahta ovdu. Materiálapakeahta lea álki beaivádit, goas turismma áigeguovdilis trendiide ja hástalusaide lea álki reageret dan mielde, man láhkai turisma váikkuha báikkálaš olbmui árgaeallimii ja ávvudeapmái, elege sámekultuvrii ja dan buresveadjimii, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vásttolaš turista fihtte, ahte lea guossin báikkálaš olbmuid ruovttus

Sámeeatnamis turista lea guossin báikkis, gos sámiid árga ja ávvudeamit leat divrras ealli kulturhámi oassin nu ahte ráhkadit erenomáš kulturduovdaga, mii lea leamaš sámiid ruoktu jo don doložis. Dán ealli kulturduovdagis dahkko vejolažžan sámekultuvrra eallinfápmu ja sirdin boahttevaš buolvvaide.

Mis buohkain lea vástu oktasaš boahttevuođas juohke guovllus doppe, gosa min daguid ja lávkkiid čuovvumušat ollet. Dahkkot ovttas dán beaivvis vásttolut ja etihkalaččat suvdilut, vuoi ihtáža buolvvas lea buot dát čábbodat ja riggodat eallin láhkai ja vásihan láhkai.

Sámediggi dohkkehii 24.9.2018  Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpat - rávvagiid, masa vásttolaš turistta ja mátkeealáhusa gallejeaddjiidrávvagat mielddusmateriálaiguin vuođđuduvvet. Sunna Kitti govat áiccalmahttet etihkalaš rávvagiid dieđu das, man láhkai doaibmat, vuoi boahttevuohta livčče vásttolut ja etihkalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus, ja dorjjošii sámekultuvrra seailuma jotkkolašvuođa.

Sámediggi lea ožžon doarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas gallejeaddjiidrávvagiid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Vásttolaš sámeturismma prošeavttat
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

***

Uáppáásm ovdâsvástádâslii mađhâšeijee ravvuid sämikulttuurân já sämmilij päikkikuávlun

Tuubdah-uv tun sämikulttuur já sämmilij päikkikuávlu taavijd já syeligâsvuođâid tego jieijâd lummoid? Testaa tiäđuidâd uđđâ tiätukištoin já keejâ sämimađhâšem olesváldálii killeelvuođâ animaatio. Sämitigge lii almostittâm sämimađhâšem kuállejeijeeravvuid miäldusmateriaalijguin čujottâsâst www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin láá čujottum tavas puáttee mađhâšeijeid já eromâšávt mađhâšemsyergi uđđâ pargeid já tuáimeid, kiäh puátih sämmilij päikkikuávlun, já taid puáhtá anneeđ meid oppâmateriaalin mađhâšemsyergi máttáátteijeid já uáppeid. Siijđoh almostuveh taan muddoost eŋgâlâskielân já suomâkielân.

- Almos tiäđuh sämiaalmugist, sämmilij historjást já moodeern sämisiärváduvâst láá ain uccáá já maŋgii fáárust láá meid munejurduuh. Sämmiláid kyeskee tuođâlii tiäđu lasettem já levâttem meid mađhâšemsyergi peht lii eromâš tehálâš, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

- Mun tuáivum, ete sämimađhâšem kuállejeijeeravvuuh váldojeh vijđáht anon já tot lii ävkkin maŋgáid tuáimeid. Mij halijdep movtijdittiđ mađhâšeijeid toohâđ ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelijd valjiimijd, ko sij mađhâšeh sämmilij päikkikuávlust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid uápisteijee kuállejeijeeravvuuh láá vuávájum digitaallâš materiaalpakettin, mii västid äigikyevdilis hástusáid, váldá huámmášumán sämisiärváduv já -kulttuur já lii kunnijâttee. Kuállejeijeeravvui lasseen siijđoh aneh sistees olesváldálii killeelvuođâ valdâleijee animaatio, mađhâšem puátteevuođâ kuuvijd, vijđes sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlu maađhâšmân lohtâseijee sánáduv sehe tiätukišto, mii testaa oppum tááiđuid.

- Siijđoh väätih vala uccâ hammim sánáduv lasseen, mutâ tot lii-uv digitaallii materiaalpakkeet pyeri peeli. Materiaalpakkeet puáhtá älkkeht peividiđ já lii älkkee reagistiđ äigikyevdilis mađhâšem trendijd já hástusáid ton mield, maht mađhâšem vaaigut páihálii aalmug aargân já juuhlán ađai sämikulttuurân já ton pyereestvajemân, iätá haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Ovdâsvástádâslâš mađhâšeijee äddee, ete sun lii kuállejeijee páihálii pääihist

Sämienâmist mađhâšeijee lii kuállejeijen pääihist, mast sämmilij argâ já juhleh láá uási mávsulii ellee kulttuurhäämi já hämmejeh eromâš kulttuurenâduv, mii lii sämmilij toovláš päikki. Taan ellee kulttuurenâduvâst máhđulisteh sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ já sirdem puáttee suhâpuolváid.

Mist puohâin lii ovdâsvástádâs ohtsii puátteevuođâst jyehi saajeest, kuus mii tavoi já laavhij čuávumušah oleh. Rähtip oovtâst taan ääigist eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub, vâi puátteevuođâ suhâpuolvâin-uv lii puoh taat muččâdvuotâ já riggodâh eellimnáál já feerimnáál.

Sämitigge tuhhiittij 24.9.2018 Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuu, moos ovdâsvástádâslii mađhâšeijee já mađhâšem kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin vuáđuduveh. Sunna Kiti koveh valdâleh eettisii ravvuu viestâ tast, ete maht kalga toimâđ, vâi puátteevuotâ ličij eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub sämmilij päikkikuávlust já návt tuárju sämikulttuur juátkojeijee paijeentoollâm.

Sämitigge lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst torjuu kuállejeijeeravvui rähtimân já olášutmân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem haavah
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

***

Tobdstõõđ vasttõõzzlaž turiist raʹvvjõʹsse sääʹmkulttuuʹre da saaʹmi dommvõudda

Toobdak-a sääʹmkulttuur da saaʹmi dommvuuʹd naaʹlid da peeitaid ǥu jiijjad kårmmnääd? Teʹstte teâđad ođđ sääʹmturiʹsmme õhttneei teâttkõõjjõõzzin da ǩiõčč sääʹmturiism obbvääldlaž ǩeâllʼjemvuõđ animaatio. Sääʹmteeʹǧǧ lij õlmstâttam sääʹmturiism jooʹttiraʹvvjõõzz pâʹlddmateriaalineez addrõõzzâst www.samediggi.fi/sääʹmturismm.

Jooʹttiraʹvvjõs pâʹlddmateriaalineez lij tillʼlõvvum tââvas puõʹtti turiistid da ouddâl puki saaʹmi dommvõudda puõʹđjid ođđ turismmsueʹrj tuâjjlaid da tåimmjid da tõn vueiʹtet äuʹǩǩeed še mättmateriaalân turismmsueʹrj uʹčteeʹlid di mättʼtõõđjid. Seiddõs õlmstââʹttet ååʹn eŋgglõsǩiõʹlle da lääddas.

- Takai tiettummuš sääʹmnaroodâst, saaʹmi historiast da modeeʹrnest sääʹmõhtsažkååʹddest lij veâl oolâžnallšem da täujja še ouddkäddmõõžži euʹnneem. Saaʹmid kuõskki tuõđmeâldlaž teâđ lââʹzztummuš da liâvtummuš še turismmsueʹrj pääiʹǩ lij aaibâs vääžnai, särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

- Tuäivam, što sääʹmtuʹriism jooʹttiraʹvvjõs vääʹldet vaiddsânji âânnmõʹšše da tõt äuʹǩǩad vueiʹtlva määŋgaid tåimmjid. Haaʹleep smeʹllkâʹtted turiistid tuejjeed vasttõõzzlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei vaalšummšid, ǥu sij reiʹssje saaʹmi dommvuuʹdest, juätkk II väärrsaaǥǥjååʹđeei Leo Aikio.

Sääʹmturiism da saaʹmi dommvuuʹd jiijjâsnallšemvuõđid vuäʹpsteei jooʹttiraʹvvjõs lij tuejjuum ääiʹjpoddsaž vaʹǯǯtõõzzid vaʹstteeʹjen, sääʹmõhtsažkååʹdd da -kulttuur lokku väʹlddjen da ciʹsttjeeʹjen digitaalʼlaž materiaalpaʹǩaatten. Jooʹttiraʹvvjõõzz lââʹssen seiddõs âânn seʹst obbvääldsaž ǩeâllʼjemvuõđ aicclmeei animaatio, turiism pueʹttiääiʹj kaartid, veiddsõs sääʹmturiʹsmme da saaʹmi dommvõudda tiʹllʼlõõvi turiʹsmme õhttneei sannõõzz di mättjum tääidaid teʹsttjeei teâttkõõjjõõzz.

- Seiddõs õõlǥat veâl siõmmna pueʹrummuž sannõõzz lââʹssen, leša tõt lij še digitaalʼlaž materiaalipaʹǩaat ouddõs. Materiaalpaʹǩat lij hieʹlǩeld peeiʹvtemnalla, tâʹl ääiʹjpoddsaž turiism treeʹndid da vaʹǯǯtõõzzid lij hiâlpp reagâʹstted soorčeeʹl tõʹst, mäʹhtt turismm vaaikat pääiklažnarood aʹrǧǧe da juʹhlle leʹbe sääʹmkulttuuʹre da tõn pueʹrrjieʹllma, särnn haʹŋǩǩõõzz plaaneei Kirsi Suomi.

Vasttõõzzlaž turismm teâđast åårram kueʹssen pääiklaž põõrtâst

Sääʹmjânnmest turistt lij kueʹssen pääiʹǩest, koʹst säʹmmlai argg da juuhl liâ pieʹǩǩ ärvvsaž jieʹlli kulttuurimaall raajeeʹl spesiaal kulttuurkueʹstelm, kååʹtt lij saaʹmi ââʹjjäiggsaž päiʹǩǩ. Täʹst jieʹlli kulttuurkueʹstlmest vueiʹtlvââʹstet sääʹmkulttuur jieʹllemviõkksažvuõtt da serddmõš puõʹtti puõlvvõõǥǥid.

Meeʹst pukin lij vasttõs õhttsaž pueʹttiääiʹjest juõʹǩǩåʹrnn toʹben, koozz tuâjjam da laauʹǩi seurrjummuž vuälla. Tuejjeep õõutsââʹjest täʹst peeiʹvest vasttõõzzlab da eettlânji ǩeâllʼjeejab, što še puõʹtti puõlvvõõǥǥin lij puk tät mooččâsvuõtt da reeʹǧǧesvuõtt jieʹllemnalla da ǩiõččlâʹsttemnalla.

Sääʹmteʹǧǧ priimi 24.9.2018 Vasttõõzzlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹmturiism tåimmjem-vuâđđjurddi -vuäppõõzz, koozz vasttõõzzlaž turiist da turiism Jooʹttiraʹvvjõs pâʹlddmateriaalineez vuâđđââvv. Sunna Kitti kärttõs aicclmâtt eettlaž raʹvvjõõzz saaǥǥ tõʹst, mäʹhtt tåimmjed, što pueʹttiäiʹǧǧ leʹčči vasttõõzzlab da eettlânji ǩeâllʼjeejab säʹmmlai dommvuuʹdest tuärjjeeʹl sääʹmkulttuur tuõʹllʼjummuž juätkkjemvuõđ.

Sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam veäʹǩǩtieʹǧǧ mättʼtõs- da kulttuurministeriast jooʹttiraʹvvjõõzz valmštem diõtt da čõõđ viikkmõʹšše.

Lââʹssteâđ:

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđeei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plaaneei, Vasttõõzzlaž sääʹmturismm haʹŋǩǩõõzz
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Do you know the customs and must-nots of Sámi culture like the back of your hand? Test your knowledge with the new Sámi tourism quiz and watch the animation on holistic sustainability. Sámi Parliament in Finland has published Responsible Sámi Tourism Visitor Guidance with its accompanying materials at www.samediggi.fi/saamelaismatkailu/en/.

The visitor guidance is primarily aimed at national and international visitors, non-local travel industry entrepreneurs and employees arriving in Sámi Homeland. Tourism study teachers and students may also utilise the materials if interested in Sámi tourism. At the moment, the site is available in Finnish and English.

- General knowledge regarding Sámi people, their history and modern Sámi society is still superficial, and often coloured by preconceptions and misrepresentations. Hence, increasing and distributing truthful information and knowledge about the Sámi also through tourism is crucial, says Tuomas Aslak Juuso, the President of the Sámi Parliament in Finland.

- I hope the visitor guidance for Sámi tourism will be widely used and it benefits as many stakeholders as possible. We want to encourage tourists to make responsible and ethically sustainable choices while visiting Sámi Homeland in Finland, continues Leo Aikio, the II Vice President of Sámi Parliament in Finland.

Visitor guidance for Sámi tourism and tourism in Sámi Homeland introduces the visitors to special characteristics of the region and Sámi culture. This digital material package is designed to meet the current challenges in tourism and to guide visitors on how to respect and take into consideration Sámi communities and their culture. In addition to the actual visitor guidance, the new site includes animation on holistic sustainability, vision of optional futures, large vocabulary on Sámi tourism and Sámi Homeland, as well as quiz to test one’s newly acquired knowledge.

- In addition to the vocabulary, the whole site still needs small adjustments. However, that is the benefit of digital material package.  As it is updatable, it is easy to react to new touristic trends and challenges depending on how they affect daily lives and festivities of local communities, says Kirsi Suomi, the co-ordinator of the project.

Responsible Tourist Is Aware of Being a Guest at Local People’s Home

Sámiland has been home to Sámi people since time immemorial. When visiting Sámiland, a tourist is a guest in a special and precious cultural landscape that has been formed and sustained by everyday life and festivities of the Sámi, the only indigenous people within the area of the European Union. This living cultural landscape still enables the vitality and wellbeing of Sámi culture and transmission of it all to future generations.

In all the places, where our deeds and footprints reach and affect, we all share responsibility of our future together. Together we can make today more responsible and ethically sustainable. Tomorrow’s generations also need all this beauty and richness to live and experience.

This responsible visitors’ guidance website is based on the ethical guidelines for Sámi tourism adopted by the Sámi Parliament in Finland in 2018. Sunna Kitti’s illustrations clarify and exemplify ethical guidelines’ message of how to behave and act in order to secure more responsible and ethically sustainable future in Sámi Homeland and support the continuation of Sámi culture.

Sámi Parliament’s Responsible Sámi Tourism Visitor Guidance with its accompanying materials has been financed by Ministry of Education and Culture.

More information:

Tuomas Aslak Juuso
President of Sámi Parliament in Finland
+358 40 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II Vice President
+358 40 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Co-ordinator, Responsible Sámi Tourism projects
+358 10 839 3118 / +358 40 594 5492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Tunnetko saamelaiskulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen tavat ja salat kuin omat taskusi? Testaa tietosi uudella saamelaismatkailuun liittyvällä tietovisalla ja katso saamelaismatkailun kokonaisvaltaisen kestävyyden animaatio. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun kävijäohjeistuksen oheismateriaaleineen osoitteessa www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Kävijäohjeistus on suunnattu pohjoiseen saapuville matkailijoille ja etenkin saamelaisten kotiseutualueelle saapuville uusille matkailualan työntekijöille ja -toimijoille ja sitä voidaan hyödyntää myös oppimateriaalina matkailualan opettajille sekä oppilaille. Sivusto julkaistaan tässä vaiheessa englanniksi ja suomeksi.

- Yleinen tietämys saamelaisväestöstä, saamelaisten historiasta ja modernista saamelaisyhteisöstä on edelleen pintapuolista ja usein myös ennakkoluulojen värittämää. Saamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on erittäin tärkeää, sanoo Saamelasikäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

- Toivon, että saamelaismatkailun kävijäohjeistus otetaan laajasti käyttöön ja se hyödyttää mahdollisimman useita toimijoita. Haluamme kannustaa matkailijoita tekemään vastuullisia ja eettisesti kestäviä valintoja, kun he matkustavat saamelaisten kotiseutualueella, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin opastava kävijäohjeistus on suunniteltu ajankohtaisiin haasteisiin vastaavaksi, saamelaisyhteisöä ja -kulttuuria huomioivaksi ja kunnioittavaksi digitaaliseksi materiaalipaketiksi. Kävijäohjeistuksen lisäksi sivusto sisältää kokonaisvaltaista kestävyyttä havainnollistavan animaation, matkailun tulevaisuuden kuvat, laajan saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyvän sanaston sekä opittuja taitoja testaavan tietovisan.

- Sivusto vaatii vielä pientä viilausta sanaston lisäksi, mutta se onkin digitaalisen materiaalipaketin etu. Materiaalipaketti on helposti päivitettävä, jolloin ajankohtaisiin matkailun trendeihin ja haasteisiin on helppo reagoida riippuen siitä, miten matkailu vaikuttaa paikallisväestön arkeen ja juhlaan eli saamelaiskulttuuriin ja sen hyvinvointiin, sanoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Vastuullinen matkailija tiedostaa olevansa vieraana paikallisten kodissa

Saamenmaassa matkailija on vieraana paikassa, jossa saamelaisten arki ja juhlat ovat osa arvokasta elävää kulttuurimuotoa muodostaen erityisen kulttuurimaiseman, joka on saamelaisten ikiaikainen koti. Tässä elävässä kulttuurimaisemassa mahdollistetaan saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja siirtäminen tuleville sukupolville.

Meillä kaikilla on vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kaikkialla siellä, minne tekojemme ja askeltemme seuraamukset ylettyvät. Tehdään yhdessä tästä päivästä vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi, jotta huomisenkin sukupolvilla on kaikki tämä kauneus ja rikkaus elettävänä ja koettavana.

Saamelaiskäräjät hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeen, johon vastuullisen matkailijan ja matkailun kävijäohjeistus oheismateriaaleineen perustuu. Sunna Kitin kuvitus havainnollistaa eettisen ohjeen viestiä siitä, miten toimia, jotta tulevaisuus olisi vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi saamelaisten kotiseutualueella tukien saamelaiskulttuurin ylläpidon jatkuvuutta.

Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kävijäohjeistuksen valmistamiseen ja toteutukseen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Vastuullinen saameismatkailu hankkeet
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

***Pyeri puátteevuotâ kove lii lasettum. / Lisätty Hyvä tulevaisuus kuva liitetiedostoihin.***

Dovddatgo sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu dábiid ja suollemasvuođaid nugo iežat lupmaidat? Teste dieđuidat ođđa diehtoiskosiin, mii laktása sámemátkeealáhussii, ja geahča sámemátkeealáhusa oppalaš suvdilvuođa animašuvnna. Sámediggi lea olggosaddán sámemátkeealáhusa gallededdjiidrávvagiid mielddusmateriálalaiguin čujuhusas www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Gallededdjiidrávvagat mielddusmateriálalaiguin leat dárkkuhuvvon mátkkálaččaide, geat bohtet davás, ja eandalii turismasuorggi ođđa bargiide ja doaibmiide, geat bohtet sámiid ruovttuguvlui, ja rávvagiid sáhttet geavahit ávkin maiddái turismasuorggi oahpaheaddjit ja oahppit oahppamateriálan. Siiddut almmustahttojit dán muttus eaŋgalsgillii ja suomagillii.

- Dábálaččat diehtu sámeálbmogis, sámiid historjjás ja modearna sámeservošis lea ainge uhcán ja dávjá maiddái dieđuid ivdnejit ovdagáttut. Sámiid guoski duohta dieđuid lasiheapmi ja lávdadeapmi maiddái mátkeealáhussuorggi bokte lea erenomáš dehálaš, árvala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

- Sávan, ahte sámemátkeealáhusa galledeaddjiidrávvagat váldojit viidát geavahussii ja dat leat ávkin nu máŋgga doaibmái go vejolaš. Háliidit movttiidahttit turisttaid bargat vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis válljemiid, go sii mátkkoštit sámiid ruovttuguovllus, lasiha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Gallejeaddjiidrávvagat, mat láidestit Sámemátkeealáhusa ja sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, leat plánejuvvon dakkár digitálalaš materiálapakeahttan, mii vástidit áigeguovdilis hástalusaide, váldá vuhtii ja gudnejahttá sámeservoša ja – kultuvrra. Gallejeaddjiidrávvagiid lassin siiddut sisttis dollet oppalaš suvdilvuođa áiccalmahtti animašuvnna, turismma boahttevuođa govaid, viiddes sátneráju, mii laktása turismii ja guoská sámemátkeealáhussii ja sámiid ruovttuguvlui, sihke diehtoiskosa, mii teste ohppon dáidduid.

- Siiddut eaktudit vel smávva divvumiid sátneráju lassin, muhto dat leage digitálalaš materiálapakeahta ovdu. Materiálapakeahta lea álki beaivádit, goas turismma áigeguovdilis trendiide ja hástalusaide lea álki reageret dan mielde, man láhkai turisma váikkuha báikkálaš olbmui árgaeallimii ja ávvudeapmái, elege sámekultuvrii ja dan buresveadjimii, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vásttolaš turista fihtte, ahte lea guossin báikkálaš olbmuid ruovttus

Sámeeatnamis turista lea guossin báikkis, gos sámiid árga ja ávvudeamit leat divrras ealli kulturhámi oassin nu ahte ráhkadit erenomáš kulturduovdaga, mii lea leamaš sámiid ruoktu jo don doložis. Dán ealli kulturduovdagis dahkko vejolažžan sámekultuvrra eallinfápmu ja sirdin boahttevaš buolvvaide.

Mis buohkain lea vástu oktasaš boahttevuođas juohke guovllus doppe, gosa min daguid ja lávkkiid čuovvumušat ollet. Dahkkot ovttas dán beaivvis vásttolut ja etihkalaččat suvdilut, vuoi ihtáža buolvvas lea buot dát čábbodat ja riggodat eallin láhkai ja vásihan láhkai.

Sámediggi dohkkehii 24.9.2018  Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpat - rávvagiid, masa vásttolaš turistta ja mátkeealáhusa gallejeaddjiidrávvagat mielddusmateriálaiguin vuođđuduvvet. Sunna Kitti govat áiccalmahttet etihkalaš rávvagiid dieđu das, man láhkai doaibmat, vuoi boahttevuohta livčče vásttolut ja etihkalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus, ja dorjjošii sámekultuvrra seailuma jotkkolašvuođa.

Sámediggi lea ožžon doarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas gallejeaddjiidrávvagiid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Vásttolaš sámeturismma prošeavttat
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

***

Uáppáásm ovdâsvástádâslii mađhâšeijee ravvuid sämikulttuurân já sämmilij päikkikuávlun

Tuubdah-uv tun sämikulttuur já sämmilij päikkikuávlu taavijd já syeligâsvuođâid tego jieijâd lummoid? Testaa tiäđuidâd uđđâ tiätukištoin já keejâ sämimađhâšem olesváldálii killeelvuođâ animaatio. Sämitigge lii almostittâm sämimađhâšem kuállejeijeeravvuid miäldusmateriaalijguin čujottâsâst www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin láá čujottum tavas puáttee mađhâšeijeid já eromâšávt mađhâšemsyergi uđđâ pargeid já tuáimeid, kiäh puátih sämmilij päikkikuávlun, já taid puáhtá anneeđ meid oppâmateriaalin mađhâšemsyergi máttáátteijeid já uáppeid. Siijđoh almostuveh taan muddoost eŋgâlâskielân já suomâkielân.

- Almos tiäđuh sämiaalmugist, sämmilij historjást já moodeern sämisiärváduvâst láá ain uccáá já maŋgii fáárust láá meid munejurduuh. Sämmiláid kyeskee tuođâlii tiäđu lasettem já levâttem meid mađhâšemsyergi peht lii eromâš tehálâš, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

- Mun tuáivum, ete sämimađhâšem kuállejeijeeravvuuh váldojeh vijđáht anon já tot lii ävkkin maŋgáid tuáimeid. Mij halijdep movtijdittiđ mađhâšeijeid toohâđ ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelijd valjiimijd, ko sij mađhâšeh sämmilij päikkikuávlust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid uápisteijee kuállejeijeeravvuuh láá vuávájum digitaallâš materiaalpakettin, mii västid äigikyevdilis hástusáid, váldá huámmášumán sämisiärváduv já -kulttuur já lii kunnijâttee. Kuállejeijeeravvui lasseen siijđoh aneh sistees olesváldálii killeelvuođâ valdâleijee animaatio, mađhâšem puátteevuođâ kuuvijd, vijđes sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlu maađhâšmân lohtâseijee sánáduv sehe tiätukišto, mii testaa oppum tááiđuid.

- Siijđoh väätih vala uccâ hammim sánáduv lasseen, mutâ tot lii-uv digitaallii materiaalpakkeet pyeri peeli. Materiaalpakkeet puáhtá älkkeht peividiđ já lii älkkee reagistiđ äigikyevdilis mađhâšem trendijd já hástusáid ton mield, maht mađhâšem vaaigut páihálii aalmug aargân já juuhlán ađai sämikulttuurân já ton pyereestvajemân, iätá haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Ovdâsvástádâslâš mađhâšeijee äddee, ete sun lii kuállejeijee páihálii pääihist

Sämienâmist mađhâšeijee lii kuállejeijen pääihist, mast sämmilij argâ já juhleh láá uási mávsulii ellee kulttuurhäämi já hämmejeh eromâš kulttuurenâduv, mii lii sämmilij toovláš päikki. Taan ellee kulttuurenâduvâst máhđulisteh sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ já sirdem puáttee suhâpuolváid.

Mist puohâin lii ovdâsvástádâs ohtsii puátteevuođâst jyehi saajeest, kuus mii tavoi já laavhij čuávumušah oleh. Rähtip oovtâst taan ääigist eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub, vâi puátteevuođâ suhâpuolvâin-uv lii puoh taat muččâdvuotâ já riggodâh eellimnáál já feerimnáál.

Sämitigge tuhhiittij 24.9.2018 Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuu, moos ovdâsvástádâslii mađhâšeijee já mađhâšem kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin vuáđuduveh. Sunna Kiti koveh valdâleh eettisii ravvuu viestâ tast, ete maht kalga toimâđ, vâi puátteevuotâ ličij eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub sämmilij päikkikuávlust já návt tuárju sämikulttuur juátkojeijee paijeentoollâm.

Sämitigge lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst torjuu kuállejeijeeravvui rähtimân já olášutmân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem haavah
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

***

Tobdstõõđ vasttõõzzlaž turiist raʹvvjõʹsse sääʹmkulttuuʹre da saaʹmi dommvõudda

Toobdak-a sääʹmkulttuur da saaʹmi dommvuuʹd naaʹlid da peeitaid ǥu jiijjad kårmmnääd? Teʹstte teâđad ođđ sääʹmturiʹsmme õhttneei teâttkõõjjõõzzin da ǩiõčč sääʹmturiism obbvääldlaž ǩeâllʼjemvuõđ animaatio. Sääʹmteeʹǧǧ lij õlmstâttam sääʹmturiism jooʹttiraʹvvjõõzz pâʹlddmateriaalineez addrõõzzâst www.samediggi.fi/sääʹmturismm.

Jooʹttiraʹvvjõs pâʹlddmateriaalineez lij tillʼlõvvum tââvas puõʹtti turiistid da ouddâl puki saaʹmi dommvõudda puõʹđjid ođđ turismmsueʹrj tuâjjlaid da tåimmjid da tõn vueiʹtet äuʹǩǩeed še mättmateriaalân turismmsueʹrj uʹčteeʹlid di mättʼtõõđjid. Seiddõs õlmstââʹttet ååʹn eŋgglõsǩiõʹlle da lääddas.

- Takai tiettummuš sääʹmnaroodâst, saaʹmi historiast da modeeʹrnest sääʹmõhtsažkååʹddest lij veâl oolâžnallšem da täujja še ouddkäddmõõžži euʹnneem. Saaʹmid kuõskki tuõđmeâldlaž teâđ lââʹzztummuš da liâvtummuš še turismmsueʹrj pääiʹǩ lij aaibâs vääžnai, särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

- Tuäivam, što sääʹmtuʹriism jooʹttiraʹvvjõs vääʹldet vaiddsânji âânnmõʹšše da tõt äuʹǩǩad vueiʹtlva määŋgaid tåimmjid. Haaʹleep smeʹllkâʹtted turiistid tuejjeed vasttõõzzlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei vaalšummšid, ǥu sij reiʹssje saaʹmi dommvuuʹdest, juätkk II väärrsaaǥǥjååʹđeei Leo Aikio.

Sääʹmturiism da saaʹmi dommvuuʹd jiijjâsnallšemvuõđid vuäʹpsteei jooʹttiraʹvvjõs lij tuejjuum ääiʹjpoddsaž vaʹǯǯtõõzzid vaʹstteeʹjen, sääʹmõhtsažkååʹdd da -kulttuur lokku väʹlddjen da ciʹsttjeeʹjen digitaalʼlaž materiaalpaʹǩaatten. Jooʹttiraʹvvjõõzz lââʹssen seiddõs âânn seʹst obbvääldsaž ǩeâllʼjemvuõđ aicclmeei animaatio, turiism pueʹttiääiʹj kaartid, veiddsõs sääʹmturiʹsmme da saaʹmi dommvõudda tiʹllʼlõõvi turiʹsmme õhttneei sannõõzz di mättjum tääidaid teʹsttjeei teâttkõõjjõõzz.

- Seiddõs õõlǥat veâl siõmmna pueʹrummuž sannõõzz lââʹssen, leša tõt lij še digitaalʼlaž materiaalipaʹǩaat ouddõs. Materiaalpaʹǩat lij hieʹlǩeld peeiʹvtemnalla, tâʹl ääiʹjpoddsaž turiism treeʹndid da vaʹǯǯtõõzzid lij hiâlpp reagâʹstted soorčeeʹl tõʹst, mäʹhtt turismm vaaikat pääiklažnarood aʹrǧǧe da juʹhlle leʹbe sääʹmkulttuuʹre da tõn pueʹrrjieʹllma, särnn haʹŋǩǩõõzz plaaneei Kirsi Suomi.

Vasttõõzzlaž turismm teâđast åårram kueʹssen pääiklaž põõrtâst

Sääʹmjânnmest turistt lij kueʹssen pääiʹǩest, koʹst säʹmmlai argg da juuhl liâ pieʹǩǩ ärvvsaž jieʹlli kulttuurimaall raajeeʹl spesiaal kulttuurkueʹstelm, kååʹtt lij saaʹmi ââʹjjäiggsaž päiʹǩǩ. Täʹst jieʹlli kulttuurkueʹstlmest vueiʹtlvââʹstet sääʹmkulttuur jieʹllemviõkksažvuõtt da serddmõš puõʹtti puõlvvõõǥǥid.

Meeʹst pukin lij vasttõs õhttsaž pueʹttiääiʹjest juõʹǩǩåʹrnn toʹben, koozz tuâjjam da laauʹǩi seurrjummuž vuälla. Tuejjeep õõutsââʹjest täʹst peeiʹvest vasttõõzzlab da eettlânji ǩeâllʼjeejab, što še puõʹtti puõlvvõõǥǥin lij puk tät mooččâsvuõtt da reeʹǧǧesvuõtt jieʹllemnalla da ǩiõččlâʹsttemnalla.

Sääʹmteʹǧǧ priimi 24.9.2018 Vasttõõzzlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹmturiism tåimmjem-vuâđđjurddi -vuäppõõzz, koozz vasttõõzzlaž turiist da turiism Jooʹttiraʹvvjõs pâʹlddmateriaalineez vuâđđââvv. Sunna Kitti kärttõs aicclmâtt eettlaž raʹvvjõõzz saaǥǥ tõʹst, mäʹhtt tåimmjed, što pueʹttiäiʹǧǧ leʹčči vasttõõzzlab da eettlânji ǩeâllʼjeejab säʹmmlai dommvuuʹdest tuärjjeeʹl sääʹmkulttuur tuõʹllʼjummuž juätkkjemvuõđ.

Sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam veäʹǩǩtieʹǧǧ mättʼtõs- da kulttuurministeriast jooʹttiraʹvvjõõzz valmštem diõtt da čõõđ viikkmõʹšše.

Lââʹssteâđ:

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđeei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plaaneei, Vasttõõzzlaž sääʹmturismm haʹŋǩǩõõzz
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

LAB-ammattikorkeakoulu ja FDA – Suomen Purkuliikkeiden liitto ry aloittavat yhteisen verkkokurssin rakennuspurkualasta kiinnostuneille. Tavoitteena on vahvistaa kiertotalousosaamista ja kannustaa uusia osaajia purkualalle.

Kaupungistuminen pakottaa tulevaisuudessa tiiviimpään asumiseen. Alueiden ja rakennusten käyttötarkoitusten muuttuessa moni rakennus tulee käyttöikänsä päähän, ja purku-urakoiden määrä tulee kasvamaan entisestään. Purkutyöllä on kiertotaloudessa keskeinen rooli, jotta valtaosa rakennusjätteestä saataisiin kiertoon. Kiertotalousosaamista tarvitaan alalla esimerkiksi purkamisessa syntyvien materiaalivirtojen hyödyntämisessä ja esiselvitystyössä.

LABin ja FDA:n uusi verkkokurssi vastaa akuuttiin työvoimapulaan sekä kiertotalousosaamisen kehittämistarpeisiin rakennuspurkualalla.

”Purkualalle on syntynyt viime vuosina runsaasti uusia työpaikkoja. Asuminen muuttuu tiiviimmäksi, ja tarvitsemme lisää infraa. Olemassa olevaa pyritään purkamaan mahdollisimman vähän, mutta ongelmana ovat esimerkiksi huonossa kunnossa olevat 1960- ja 70-luvun rakennukset, joita on paljon. EU:n jätehierarkia pätee myös purkualalla, ja säädösten tiukentuessa tarvitsemme alalle vahvempaa kiertotalouden osaamista”, tekniikan lehtori Anne-Marie Tuomala LAB-ammattikorkeakoulusta kommentoi.

Verkkokurssille voivat osallistua esimerkiksi tekniikan opiskelijat tai opiskelua harkitsevat sekä yleisesti purkualasta kiinnostuneet toimijat. Lisäksi alan yritykset voivat hyödyntää kurssia perehdytyksen tukena.

”Purkuala on kasvava, mutta monelle vielä vieras ala. Verkkokurssin avulla on helppo tutustua alaan ja toivottavasti kiinnostua siitä laajemminkin. Purkamisessa syntyy valtavasti hyötykäytettäviä materiaaleja, joten kiertotalous näyttelee isoa roolia myös tällä ammattikentällä. LABin kanssa suunnittelemamme kurssi on yksi keino lisätä kiertotalousosaamista alalla”, Suomen Purkuliikkeiden liiton asiantuntija Pirjo Jantunen sanoo.

Verkkokurssi on avoinna vuoden 2023 loppuun

Yhteistyökurssi järjestetään ensimmäisen kerran kesällä 2022, ja 1.10. alkaen kurssin voi suorittaa koska tahansa LABin avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Opiskelu tapahtuu täysin verkossa, ja opintoja voi suorittaa joustavasti omaan tahtiin. Purkualan verkkokurssi löytyy koulutustarjonnasta ainakin vuoden 2023 loppuun saakka.

Kesäkuussa alkavaan pilottiin ilmoittautuminen päättyy 18.5.2022. Tutustu kurssin sisältöihin ja ilmoittaudu mukaan LABin verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Anne-Marie Tuomala, LAB-ammattikorkeakoulu, +358 44 708 5127, anne-marie.tuomala@lab.fi

Pirjo Jantunen, FDA – Suomen Purkuliikkeiden liitto ry, +358 44 276 7718, pirjo.jantunen@ytpliitto.fi

Nuku rauhassa -turvallisuustapahtumassa järjestöt ja viranomaiset esittelevät toimintaansa Rautatientorilla 20.-21.5. Tapahtumassa on mahdollisuus tutustua turvallisuusalan vapaaehtoisjärjestöihin ja viranomaisiin kokemalla ja kokeilemalla. Lukuisilla esittelypisteillä selviää, mitä kokonaisturvallisuus pitää sisällään.

Arjen turvallisuuden perusteet, viranomaisten työ ja vapaaehtoisjärjestöjen toiminta tulevat tutuiksi toiminnallisilla osastoilla ja vauhdikkaissa näytöksissä. Tapahtumassa ovat mukana muun muassa Säteilyturvakeskus, Liikenneturva, Helsingin pelastusliitto, Helsingin väestönsuojeluyhdistys, K-ryhmä, Maanpuolustuskoulutus MPK ja Helsingin Reservipiirit. Sotilaskotiyhdistyksen pisteellä voi ostaa pientä purtavaa. Tapahtuman musiikkimaisemasta päävastuun kantaa MPK Etelä-Suomen maanpuolustussoittokunta.

-- Toivon, että tapahtuman kävijät oivaltavat, miten hyvin ja hyvässä yhteistoiminnassa turvallisuusasioita Suomessa hoidetaan. Jokainen voi osallistua tulemalla mukaan järjestöjen toimintaan ja opettelemalla arjen turvallisuustaitoja, korostaa MPK Etelä-Suomen piiripäällikkö Vesa Sundqvist.

Tapahtuma on avoin, maksuton ja soveltuu kaiken ikäisille.

Turvallisuutta yhdessä

Suomessa turvallisuus on perinteisesti ollut kaikkien asia. Suomi 100 -juhlavuonna käynnistetyn Nuku rauhassa -hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten tietämystä kokonaisturvallisuudesta ja innostaa osallistumaan vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja turvallisuustoimintaan. Tapahtuman mahdollistaja Maanpuolustuksen Tuki ry on jo vuodesta 2017 alkaen tuonut yhteen yhteiskunnan eri turvallisuustoimijat.

Tapahtuman toteuttavat Maanpuolustuskoulutus MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri sekä Helsingin pelastusliitto ja pääyhteistyökumppanina on K-ryhmä.

• Arjen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että koko suomalainen ruokaketju toimii. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuuskysymykset ovatkin aivan keskeinen osa K-ryhmän työtä, aluejohtaja Laura Rissanen

Tervetuloa tutustumaan Turvallisuuspäivään!

Kutsumme median edustajat tutustumaan tapahtumaan 20.5. klo 10.0 Rautatientorille.
Ilmoittautumiset to 19.5. mennessä: miia.iivari@mpk.fi

>> Lisätietoa tapahtumasta ja hankkeesta

Lisätietoja:
Miia Iivari
Viestintäpäällikkö
Maanpuolustuskoulutus MPK
050 522 0024

Valtakunnallisessa KouvolaGames22-pelinkehittämiskilpailussa etsitään Suomen parasta Kouvola-aiheista peliä. Peruskoululaiset kisaavat omassa sarjassaan ja sitä vanhemmat avoimessa sarjassa. Luvassa on kunniamainintoja eri kategorioissa sekä sarjojen parhaille langattomat VR-lasit (Oculus Quest 2).

Kisan osallistumiskynnys on asetettu matalalle, sillä peli voidaan tehdä esimerkiksi koululaisille tutuilla alustoilla kuten Scratch, Game Maker tai Unity. Helpoimmat ohjelmat eivät edellytä edes varsinaista koodaustaitoa. Kisaan voi osallistua yksin tai joukkueena.

Kilpailun kriteereissä pääpaino on siinä, kuinka luontevasti, hauskasti ja tunnistettavasti Kouvola on saatu peliin mukaan. Muita kriteereitä ovat mm. pelattavuus, taiteellisuus, pelin idea. Mahdollinen kaupallinen potentiaali on plussaa, mutta ei lainkaan välttämätöntä.

– Odotan todella suurella mielenkiinnolla, millaisia pelejä kilpailuun saapuu, millaisia pelillisiä näkemyksiä Kouvolasta, kun genrekin on täysin vapaa, sanoo kisavastaava Veli-Pekka Kelloniemi.

Kisan tuomaristo koostuu järjestäjätahojen edustajista. Kisan järjestää yhteistyössä Kouvolan kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk sekä kaupunkilehdet PK ja Ankkuri. Kisa on osa Xamkin vetämän Kouvolan Pelitaiteen pääkaupunki -tapahtumakokonaisuuden ohjelmaa.

– Kouvolan ydinviesti on aktiivisten kaupunki, ja pelitaiteen pääkaupunki -tapahtumakokonaisuus sekä pelinkehittämiskilpailu ovat hienoja esimerkkejä siitä, kuinka ydinviesti näyttäytyy tosielämässä. Kouvolassa kiinnostavinta ei ole se mitä on, vaan se, mitä tehdään. Näemme varmasti hienoja ja luovia näkemyksiä siitä, miten aktiivinen ja monipuolinen Kouvola näyttäytyy pelien maailmassa, sanoo Kouvolan kaupungin brändipäällikkö Christina Suni.

– Toivomme paljon osallistujia, ja näen tässä potentiaalia jokavuotiseksi, jopa kansainväliseksi pelitaiteen kilpailuksi tulevaisuudessa, toteaa Capital of Game Art projektipäällikkö Annika Salmi.

Kilpailu päättyy 16.10. – osa peleistä tulee kaikkien pelattavaksi

Kilpailuun voi osallistua lokakuun 16. päivään asti lähettämällä omat tai joukkueen yhteystiedot, kisakategoria, kuva- tai videotiedosto sekä lyhyt kuvaus pelistä sekä itse peli joko suoraan tai ladattavana linkkinä (esim. Google Drive) kilpailun sähköpostiin kouvolagames22@pkank.fi.

Osa peleistä julkaistaan kisan aikana ja sen jälkeen kaupunkilehtien www.pkank.fi -sivulla, jota kautta ne ovat myös yleisön ladattavissa ja pelattavissa.

Voittajat julkistetaan marraskuun 3. päivänä.

Kisajulistus ja -ohjeet löytyvät osoitteesta www.pkank.fi.

Median kysymyksiin vastaa:

• Kisavastaava Veli-Pekka Kelloniemi, puh. 044 768 9720
• Brändipäällikkö Christina Suni, Kouvolan kaupunki, puh. 020 615 8540, christina.suni(at)kouvola.fi

Liitteenä kilpailujulistus suomeksi ja englanniksi, kuvia median käyttöön sekä tiedote englanniksi.

Karjalan Kulttuurirahasto osallistuu lahjoituksellaan LUT-yliopiston varainhankintakampanjaan, joka jatkuu vielä kesäkuun loppuun saakka. Lahjoittaa voivat niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin.

Karjalan Kulttuurirahasto lahjoittaa LUT-yliopistolle 300 000 euroa. Lahjoituksellaan säätiö haluaa tukea paikallista tutkimusta ja koulutusta sekä antaa tunnustusta LUTin erinomaiselle menestykselle kansainvälisissä yliopistovertailuissa. 

"LUT on merkittävä, koko Kaakkois-Suomen alueellista elinvoimaa lisäävä toimija ja siksi luonnollinen tukikohde. Myös uuden yhteiskuntatieteellisen koulutuksen tuomien mahdollisuuksien edistäminen on meille tärkeää”, sanoo Karjalan Kulttuurirahaston Isännistön puheenjohtaja Klaus Holttinen.

Varainkeruukampanja jatkuu kesäkuun loppuun saakka

Suomalaisyliopistoissa on käynnissä vastinrahallinen varainhankintakampanja, jonka perusteella Suomen valtio pääomittaa yliopistoja. Kampanjan aikana jokainen lahjoitettu euro voi tuottaa yliopistoille jopa 2,5 euroa valtion vastinrahaa. Keräysaika jatkuu 30.6.2022 asti.

"Olemme Karjalan Kulttuurirahaston lahjoituksesta erityisen kiitollisia. Se on yksi pitkäaikaisimmista kumppaneistamme. Lahjoitus auttaa rakentamaan LUT-yliopistolle vieläkin loistavampaa tulevaisuutta", LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Varainhankintakampanjaan voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Lahjoitus osoitetaan useimmiten LUT-yliopiston yleiseen toimintaan. Vähintään 10 000 euron lahjoituksissa lahjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lahjoitus valitsemalleen koulutusalalle eli joko tekniikkaan tai kauppatieteeseen.

Lisätiedot:

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto, 0400 166 659, juha-matti.saksa@lut.fi
Risto Voipio, asiamies, Karjalan Kulttuurirahasto, 0400 602828, risto.voipio@karjalankulttuurirahasto.fi
https://www.karjalankulttuurirahasto.fi/