Iäkkäiden ihmisen suhteellinen määrä väestöstä kasvaa nopeasti. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ikääntyvien hoidon osaajia sekä joustavia väyliä ammatinvaihtoon ja nopeita reittejä työelämään. Careeria toi oman panostuksensa hoitajapulaan tarjoamalla aikuisille ja alanvaihtajille sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon yhdistettynä verkko- ja monimuotokoulutuksena.

Toteutus Porvoossa ja pääkaupunkiseudulla

Lähihoitajakoulutuksen verkko- ja monimuotokoulutuksessa kaksi ryhmää aloittaa opintonsa samanaikaisesti sekä Helsingissä että Porvoossa. Nyt haussa olevissa koulutuksissa osaamisalavaihtoehtoina ovat ikääntyneiden ja kuntoutuksen osaamisala sekä lasten ja nuorten osaamisala. Koulutus sopii hyvin niin oppisopimusopiskelijoille kuin omaehtoiseen opiskeluun tai kun halutaan kouluttaa joustavasti osaavaa työvoimaa organisaatioon. Yhdistetty verkko- ja monimuotokoulutus aloitetaan pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa aina keväisin ja syksyisin. Lähipäivät toteutetaan ryhmille omalla campuksella, mutta verkko-opiskelu tapahtuu yhdessä sisarryhmän kanssa. Verkko- ja monimuotototeutus mahdollistaa osallistujille joustavan opiskelun omaan tahtiin koulutuksen jatkumon tuomien mahdollisuuksien myötä. Mallia kehitetään opiskelijoilta ja työelämältä saatavan palautteen mukaan.

Joustavasti ammattiin

Sosiaali- ja terveysalan yhdistettyyn verkko- ja monimuotokoulutukseen osallistuvien opinnot henkilökohtaistetaan niin, että jokaiselle löytyy juuri hänelle sopiva polku ammattiin. Malli palvelee niin opiskelijaa kuin työelämääkin mahdollistamalla ripeän tutkinnon suorittamisen riippuen opiskelijan taustasta ja aiemmasta osaamisesta. Kun sama teoriakokonaisuus pyörii jatkumona, voi opiskelija suorittaa opintojaan joko tiiviissä tahdissa tai vaihtoehtoisesti tehdä välillä muita suorituksia, esimerkiksi YTO-aineita (yhteiset tutkinnon osat). Kun lähipäiviä tarjotaan limittäin eri campuksilla, voi opiskelija tarvittaessa paikata lähiopetuspäivän toisen ryhmän kanssa, jos osallistuminen oman toimipisteen koulutuspäivään ei onnistukaan. Jos joku tutkinnon osa jää väliin tai kesken, niin sen uusiminen helpottuu, kun on heti tiedossa, milloin sen voi suorittaa uudelleen. Verkkoluentojen iltatoteutus klo 16.30–19.00 tuo joustoa työn ohessa opiskeluun.

Osaavat tekijät ovat hoito- ja kasvatusalalla kysyttyjä, ja moni opiskelijoista työllistyykin jo opiskeluaikana. Kun opiskelijalla on työpaikka, voi opinnot suorittaa oppisopimuksella. Syksyllä 2021 ja keväällä 2022 aloittaneissa ryhmissä on runsaasti oppisopimuksella tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Malli palveleekin oppisopimusopiskelijoita erinomaisesti. Kun perinteisessä oppisopimusmallissa opiskellaan lähiopetuksessa yksi päivä viikossa, tarjoaa verkko- ja monimuotototeutus vielä tämän päälle illan verkkoluennot 2–3 kertaa viikossa. Opinnot henkilökohtaistetaan kaikissa tilanteissa. Myös opintojen aikana tilanteiden muuttuessa voidaan opiskelusuunnitelmaa muuttaa palvelemaan opiskelijan tilannetta parhaiten. Lähihoitajaksi voi valmistua jopa puolessatoista vuodessa. Tämä vaatii vain riittävää motivaatiota ja ajankäytön hallintaa, varsinkin, jos suorittaa tutkinnon työn ohessa.

Jo toteutetuista koulutuksista hyviä kokemuksia

Verkko/monimuotokoulutus tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia eri lähtökohdista osaamisen kehittämistä hakeville ihmisille. Nyt käynnissä olevissa ryhmissä opiskelijoiden taustat ovat hyvin moninaiset. Opiskelijoista löytyy useita korkeasti kouluttautuneita alan vaihtajia ja heidän kokemuksensa ovat rohkaisevia.
– Opiskelu on sopinut elämäntilanteeseeni hyvin. Voin tehdä ja palauttaa verkkotehtäviä omaan tahtiin silloin, kun minulla on aikaa. Olen tutustunut kurssikavereihini, koska tapaamme myös kasvokkain. Käytännön taitoja pitää myös harjoitella itse tehden. Verkkokoulutuksessa voimme myös jakautua pienempiin ryhmiin jakamaan ajatuksia, joten luennot eivät ole pelkästään opettajan kuuntelemista. Minulle on tehty oma opintopolkuni huomioiden aiemmat opintoni ja kokemukseni, mikä motivoi opiskeluun. Olen myös pystynyt tekemään töitä osa-aikaisesti koko opiskeluni ajan, kertoo opiskelija Stiina Piirainen.
– Olen valmistunut proviisoriksi 90-luvulla ja työskennellyt viimeiset seitsemän vuotta apteekkarina, siis yrittäjänä lääkealalla. Halusin laajentaa osaamistani käytännön hoitotyöhön, tähtäimessä mahdollisesti yrittäjyys hoitoalalla, hän jatkaa.
– Monimuotokoulutus on erinomainen mahdollisuus siirtyä pehmeästi uudelle alalle. Elämään pystyy yhdistämään työntekoa ja opintoja omien voimien mukaan. Verkko-opinnot joustavat ja Teams-koulutus on tehokasta, ei mene aikaa siirtymiseen koululle ja takaisin. Toisaalta lähipäivät vahvistavat ryhmää ja helpottavat muihin tutustumista, Stiina Piirainen kiittelee lopuksi.

Myös koulutuksen järjestäjän puolelta kokemukset uudesta toteutusmallista ovat positiivisia.
– On ollut antoisaa olla mukana mahdollistamassa yhdistetyn verkko- ja monimuotokoulutuksen toteutusta. Koulutuksista saadun palautteen perusteella ajatus tämän tyyppisen koulutuksen tarpeesta on vahvistunut, ja tulemme hyödyntämään toteutustapaa myös jatkossa kehittämällä ja laajentamalla tarjontaamme. Koulutuksen avulla pystymme palvelemaan monipuolisesti niin työnantajia, kuin opiskelijoitakin. Opettajiemme monipuolinen osaaminen mahdollistaa laadukkaan koulutuksen myös osittaisella etätoteutuksella, summaa Careerian koulutuspäällikkö Nina Vainio.
– Yhdistetty verkko- ja monimuotokoulutus on lähtenyt hienosti liikkeelle. Olen ollut alusta asti ideoimassa ja kehittämässä tätä uutta koulutusmallia/koulutustuotetta. Toimin kolmessa neljästä yhdistetyn verkko- ja monimuoto-opetuksen ryhmässä vastuuopettajana sekä opetan hoitotyön sisältöjä. Yhdistetty verkko- ja monikoulutus on osoittautunut erittäin toimivaksi. Opettajana olen erityisen tyytyväinen oppilaitoksen tarjoamaan opetusresurssiin, verkko-opetuksen vuorovaikutuksellisuuteen sekä opiskelijoiden motivaatioon ja innostuneeseen asenteeseen. Opiskelijoilta ja työelämältä saamamme palaute on ollut rohkaisevaa. Olemme valmiit kehittämään tätä koulutusmuotoa myös jatkossa, sanoo hoitotyön opettaja Inka Pahajoki.

Lähihoitajan työ on monipuolista ja antoisaa

Verkko- ja monimuotokoulutuksesta valmistuvien lähihoitajien osaamisalana on syksystä 2022 aloittavista ryhmistä eteenpäin ikääntyvien hoito ja kuntoutus tai lapset ja nuoret. Työ ja suuntautumismahdollisuudet ovat monipuolisia. Koulutuksella voi työllistyä esimerkiksi varhaiskasvatukseen, kouluun, ikääntyneiden päivätoimintaan, vuodeosastoille, palveluasumisen yksiköihin tai kotihoitoon. Työ on ihmislähtöistä ja palkitsevaa ja edellyttää asiantuntevaa ja laaja-alaista osaamista.

Lähihoitajan perustutkinto sopii erilaisten ihmisten hyvinvoinnista, terveyden edistämisestä, kasvatuksesta sekä hoitamisesta ja kuntouttamisesta kiinnostuneille. Lähihoitajakoulutukseen hakeutuvilta varmistetaan ennen opiskelupaikan vahvistamista soveltuvuus. Kielitaitovaatimus on B1. Suoritettu lähihoitajatutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluun ja yliopistoon. Tutkinnon perusteet löytyvät Opintopolusta: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/7381020/reformi/tiedot

Haku on käynnissä 16.8.2022 asti Porvoossa ja Helsingissä

Lähihoitajakoulutus, iltapainotteinen verkko/monimuotokoulutus, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto:

Porvoo: https://careeria.fi/koulutus/sosiaali-ja-terveysalan-perustutkinto-lahihoitaja-iltapainotteinen-verkko-monimuoto-koulutus-3/

Helsinki: https://careeria.fi/koulutus/sosiaali-ja-terveysalan-perustutkinto-lahihoitaja-iltapainotteinen-verkko-monimuoto-koulutus-2/

Lisätiedot:

Inka Pahajoki, Careeria, inka.pahajoki@careeria.fi, puh. 040 632 6092
Nina Vainio, Careeria, nina.vainio@careeria.fi, puh. 040 661 7371

Lehtori Tiina Rissanen on palkittu Digiope-palkinnolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Palkinnon hänelle toi kaksikielisenä ja kokonaan verkossa toteutettu opintojakso Hyvinvointiyrityksen talous.  

Rissanen työskentelee Xamkin liiketalouden Mikkelin koulutusyksikössä.  Hyvinvointiyrityksen talous on osa hyvinvointiliiketoiminnan johtamisen koulutuksen ydinopintoja, joiden aikana hankitaan hyvinvoinnin mittaamisen ja hyvinvointiliiketoiminnan perustaitoja. Opintojaksolla käsitellään mm. pk-yrityksen kirjanpitoon ja verotukseen liittyviä aiheita.  

 Raati perustelee valintaansa seuraavasti:  

“Hieno esimerkki toteutuksesta, josta on riisuttu kaikki turha ja taitavasti keskitytty siihen, mikä on olennaista. Kokonaisuus on helposti ymmärrettävä, siisti ja toimiva. Rakenne ja eteneminen on kuvattu selkeästi. Toteutus etenee loogisesti noudattaen osiosta toiseen toistuvaa mallia. Käyttöliittymä ja toteutus kokonaisuudessaan on viimeistelty.” 

Toteutuksen vahvuuksia ovat myös selkeät ohjeet ja introvideot sekä monipuoliset sisällöt ja oppimismenetelmät. Oppimisalustalla jaettavien materiaalien käyttötapa ja yhteys toisiinsa on selvä. Käytetyt oppimismenetelmät tukevat toisiaan. 

Opiskelijat korostivat perusteluissaan laadukkaita materiaaleja ja käytettyjä työskentelytapoja  

“Opetuksessa on laadukkaat ja selkeät materiaalit. Opetus on toteutettu tehokkaasti, jolloin itse opiskelu toteutuu hyvin.”  

“Ensin kurssimateriaaleihin tutustutaan itsenäisesti ja materiaaleja on monipuolisesti.  
Tämän jälkeen on workshop, jossa kerrataan opittua tietoa yhdessä eri tavoin, kuten pienillä ryhmätöillä tai itsenäisillä tehtävillä.  Lisäksi samaan aikaan oppilaat työstävät itsenäisesti kurssiin liittyvää ryhmätyötä, jolloin oppiminen on maksimoitu. Erittäin selkeä ja toimiva kurssi!” 

Digiope-äänestyksellä digiopetuksen hyvät käytännöt esille

Digiope on Xamkin sisäinen tunnustuspalkinto, joka myönnetään vuosittain erityisen onnistuneelle tavalle toteuttaa verkko-opetusta. Palkinto on yksi tapa nostaa esille hyviä käytäntöjä ja jakaa osaamista opettajien kesken. Palkinnon lisäksi jaetaan kaksi kunniamainintaa.  

Lähtökohtana ovat opiskelijoiden tekemät ehdotukset palkitsemisen arvoisista verkko-opintojaksoista.  Vuodelta 2021 ehdotuksia saatiin runsaasti, lähes 100. Mainituksi tuli 63 eri opettajaa ja/tai opintojaksoa. Palkinto myönnettiin nyt kymmenennen kerran. Palkinnon saajan valitsee ehdotusten joukosta Digiope -raati, joka koostuu verkko-opetuksen asiantuntijoista. Tällä kertaa valintoja tehtäessä kiinnitettiin erityistä huomiota opintojaksototeutusten saavutettavuuteen.  

Digiope-palkinnon lisäksi kaksi kunniamainintaa 

Digiope 2021 -kunniamaininnan saivat lehtorit Katri Rissanen ja Leena Kosunen opintojaksosta Kirurginen ja perioperatiivinen hoitotyö sekä lehtori Henry Lähteenmäki opintojaksosta Differentiaali- ja integraalilaskenta.   

Kirurginen ja perioperatiivinen hoitotyö on osa sairaanhoitajien toisen opintovuoden kliinisen hoitotyön kokonaisuutta. Opintojaksoon kuuluu verkossa tapahtuvan opiskelun lisäksi käytännön harjoittelua kampuksen minisairaalassa.  Toteutuksessa on huomioitu myös eri tahdissa etenevät opiskelijat. Opiskelijoiden ohjaukseen ja oppimisen edellytysten rakentamiseen on panostettu. Raadin arvion mukaan toteutuksen erityisvahvuus onkin oppijakeskeisyys, joka tulee esiin monin tavoin. Lisäksi toteutuksella on onnistuttu jäsentämään valtava määrä sisältöä helposti lähestyttävällä ja oppimiseen kannustavalla tavalla.  

“Selkeä aloitusnäkymä ja toistuva rakenne auttavat ison kokonaisuuden hahmottamisessa. Oppimistavoitteet ja ajankäyttösuunnitelma on kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi. Opintojakson suorittamiseen liittyvä info on kootusti omalla välilehdellään, joten aloitussivulta pääsee suoraan siihen osioon, mitä on tekemässä. Infomateriaaleissa on huomioitu erilaiset oppijat ja sisällöissä kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan mm. esimerkkiaikataulujen, kannustavien viestien, suoritusten seurannan ja itsearvioinnin tuen kautta. Toteutukselta välittyy opiskelijaa tsemppaava asenne. “  

Opiskelijat arvostivat erityisesti opintojaksoalustan loogisuutta ja selkeyttä sekä mielenkiintoisia potilas-caseja ja tehtäviä.  Opettajien koettiin kulkevan opiskelijoiden vierellä. Heidän innostunut asenteensa motivoi myös opiskelijoita ja ilmapiiri koettiin hyväksyväksi ja kannustavaksi.  
 

Differentiaali- ja integraalilaskenta on kyberturvallisuuden koulutuksen opintojakso, joka on suunnattu toisen vuoden insinööriopiskelijoille. Opintojakso on osa turvallisten palvelujen kokonaisuutta. Tämä toteutus teki vaikutuksen yksinkertaisuudellaan ja selkeydellään. Raati perusteli valintaansa seuraavasti:  
 
“Hyvä esimerkki opettamisen tavasta, jossa ensin näytetään, miten opittava asia tehdään ja sitten harjoitellaan. Toteutus on insinöörimäisen riisuttu. Rakenne on erinomaisen selkeä ja hyödyntää välilehtiformaatin mahdollisuuksia. Kaikki opintojakson suorittamisen kannalta olennaiset tiedot löytyvät ensimmäiseltä sivulta. Oman edistymisen seuranta hyvin avattu. Opettaja on nähnyt paljon vaivaa, että on saanut tehtyä sellaisia tehtäviä, joista opiskelijat pitävät. Opettamisen tueksi on löydetty sopivat työkalut ja käytetty niitä toimivasti yhteen ja lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. Tämä toteutus keskittyy olennaiseen ja tekee sen onnistuneesti.”  

Opiskelijoiden perusteluissa korostui laskutehtävien huolellinen läpikäyminen verkkoluennoilla ja mahdollisuus palata opetuksessa käsiteltyihin asioihin luentotallenteen avulla. Kaikki oppimistehtävien ratkomiseen tarvittava materiaali oli verkossa saatavilla. Tärkeäksi koettiin myös laskutehtävistä saatu välitön palaute  

“Stack- systeemi jolla tehtävät oli tehty toimi hyvin, antaen palautetta tehtävistä kun niitä teki.” 

Lisätietoja Digiope –palkinnosta: 

E-kampuksen blogi: http://blogit.xamk.fi/ekampus/vuoden-verkko-opetusteko/   

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 

Opetuksen kehityspäällikkö Sini Jussila 
p. 044 702 8362 Sini.jussila@xamk.fi  

Verkko-opetuksen koordinaattori Mirva Pilli-Sihvola 
p. 044 702 8490, mirva.pilli-sihvola@xamk.fi 

Tampereelle on perustettu tänä keväänä uusi Icehearts-joukkue. Joukkue tulee toimimaan Annala-Kaukajärven alueella ja joukkuetta kootaan tällä hetkellä esikouluikäisistä, vuonna 2015 syntyneistä pojista. Joukkueen kasvattajaksi valittiin Ilkka Pärmäkoski.

Tampereella on ollut Icehearts-toimintaa jo vuodesta 2014. Uuden joukkueen myötä Tampereelle toimii 12 Icehearts-joukkuetta.

Joukkueen kasvattajaksi Ilkka Pärmäkoski

Pärmäkoski aloitti kasvattajan työt virallisesti toukokuussa. ”Innolla olen lähtenyt mukaan tähän hommaan. Mahtavaa, kun saa oman joukkueen!” iloitsee Pärmäkoski.

Riihimäeltä kotoisin oleva Pärmäkoski on koulutukseltaan psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti. Viime vuodet hän on toiminut Tampereen joukkueiden resurssikasvattajana työkokeilijan roolissa. Pärmäkoski on päässyt näkemään Icehearts-toimintaa laaja-alaisesti ja seuraamaan joukkueiden elinkaarta alusta lopputaipaleelle.

Niinpä Pärmäkoski halusi myös itsekin Icehearts-kasvattajaksi. ”Halusin tehdä merkittävää, ennaltaehkäisevää työtä, jota voi tehdä päivittäin ja työ on jatkuvaa. Lisäksi työn monipuolisuus, joukkueurheilun ja liikunnan toimintamalli houkuttelivat myös.” kertoo Pärmäkoski.

Pärmäkoski on sosiaalinen ja positiivinen persoona, joka odottaa innolla tulevien vuosien tarinaa joukkueensa kanssa. ”Uskon, että tämä matka antaa sekä pojille että minulle paljon kokemuksia ja elämyksiä, haasteita unohtamatta.”

Pärmäkoskelta löytyy pitkä tausta joukkueurheilusta jääkiekon ja salibandyn parista.

Toivotamme Pärmäkosken lämpimästi tervetulleeksi Iceheartsiin!

Lisätietoja:
Jani Söderling
Tiimimentori
Suomen Icehearts ry
puh: 040 577 8719
jani.soderling@icehearts.fi

Miten suojaudutaan vaaramerkin soidessa? Kuinka toimia onnettomuustilanteessa tai tulipalon syttyessä? Millä lailla luonnonmuonaa voidaan hyödyntää maastossa turvallisesti? Esimerkiksi näitä kysymyksiä käsitellään Naisten Valmiusliiton NASTA Leijona 2022-harjoituksessa 27.–29.5. Panssariprikaatissa Parolannummella, johon saapuu noin 380 naista.

- Kiinnostus turvallisuustaitojen kehittämiseen on kasvanut valtavasti tämän kevään aikana. Liittoon on tullut paljon yhteydenottoja ja tähänkin harjoitukseen olisi ollut tulossa paljon enemmän naisia, kuin mitä voidaan ottaa. Onneksi korona on hellittänyt sen verran, että koulutusta voidaan taas järjestää, toteaa Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko.

Monipuolinen kurssivalikoima

Harjoitus koostuu kymmenestä kurssista, joista osallistuja valitsee yhden. Kursseilla opetellaan monenlaisia varautumis- ja turvallisuustaitoja. Informaatiovaikuttamisen kurssilla opetellaan suojautumaan informaatiovaikuttamiselta, Henkinen kriisinkestävyys kurssilla auttamaan kriisissä olevaa ihmistä ja Väestönsuojelun perusteet kurssilla tutustutaan varautumiseen ja väestönsuojeluun.

Maastotaidot ja luonnonmuona kurssilla vahvistetaan osallistujien valmiuksia toimia maastossa ja hyödyntää kasveja. Katuturvallisuus kurssilla opetellaan tunnistamaan ja välttämään uhkaavia tilanteita sekä harjoitellaan puolustautumista. Ensikertalaisille sopii hyvin myös Jokanaisen selviytymispakki, jossa opetellaan säilyttämään toimintakyky ja toimimaan erilaisissa arjen häiriötilanteissa.

Sotilaskotitoimintaan pääsee tutustumaan Makean toiminnan joukot tutuksi kurssilla ja Viestinnän kouluttajakoulutus antaa valmiuksia toimia viestinnän kouluttajana. Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssilla käsitellään suomalaisten naisten merkitystä sotiemme kotirintaman selkärankana ja rintamatehtävissä, naisten roolia sotien jälkeisessä yhteiskunnan jälleenrakennuksessa sekä nykypäivän vapaaehtoista naisten maanpuolustus- ja turvallisuustyötä.

Lisäksi järjestetään Pohjoinen turva -kurssi, johon osallistuu Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöjen edustajia ja yhteistyökumppaneita sekä JohdaNASTA III -kurssi, johon osallistuvat harjoituksen johto ja organisaatioon kuuluvat.

-Olemme koonneet tähän harjoitukseen monipuolisen paketin erilaisia kursseja, joista moni onkin löytänyt itselleen sopivan. Teemme kovasti töitä saadaksemme jokaiselle osallistujalle mieleenpainuvan ja onnistuneen harjoituksen, kertoo harjoituksen johtaja Sonja Airikka.

Kaikille naisille avoimia harjoituksia

Naisten Valmiusliitto on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu vuonna 1997. Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista.

Naisten Valmiusliitto järjestää vuosittain eri puolilla Suomea NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksia, jotka toteutetaan yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa. Harjoitukset ovat avoimia kaikille naisille, eikä niihin osallistuminen edellytä minkään järjestön jäsenyyttä.

Tutustuminen harjoitukseen

Median edustajille on mahdollisuus tutustua harjoitukseen lauantaina 28.5. klo 10–12. Harjoituksen esittelee harjoituksen johtaja Sonja Airikka ja medialla on mahdollisuus esittää kysymyksiä liiton puheenjohtaja Paula Risikolle ja pääsihteeri Pia Lindellille. Vierailemme myös muutamalla kurssilla seuraamassa koulutusta. Ilmoittautumiset pyydetään tämän linkin kautta perjantaihin 20.5. klo 12 mennessä.

Lisätietoja:

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Pia Lindell, p. 040 561 1655

Leijona-harjoituksen johtaja Sonja Airikka, p. 050 411 1087

NASTA Leijona-harjoitus
Leijona-harjoitus Facebookissa

Väestöliiton jokavuotinen Mun valinta -kampanja nuorille pureutuu tänä vuonna seksuaalisen häirinnän ja rajojen teemoihin. Omien ja toisten ihmisten rajojen tunnistaminen sekä niistä kommunikoiminen ovat keskeisiä seksuaalikasvatuksen painopisteitä, joiden harjoittelu on syytä aloittaa jo pienenä.

THL:n Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan noin puolet yläkouluissa ja toisella asteella opiskelevista tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana, pojista noin joka kymmenes.

Väestöliiton Mun valinta -kampanja kysyi nuorilta, missä asioissa he toivovat tukea ja tietoa aikuisilta. Esille nousi erityisesti toisen ihmisen rajojen tunnistaminen ja kunnioittaminen. 64 prosenttia vastaajista toivoi tukea tähän. Kysely toteutettiin avoimena verkkokyselynä ja siihen vastasi 367 13─19-vuotiasta nuorta.

─ Yhtä tärkeää kuin seksuaalikasvatuksessa on opettaa häirinnän tunnistamista ja siltä suojautumista, on kehittää mahdollisen tekijän vuorovaikutustaitoja niin, että muita loukkaavat teot jäävät tekemättä, sanoo nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Viivi Sihvonen Väestöliitosta.

Toisten ihmisten rajojen tunnistaminen ja niiden sanoittaminen ei aina ole helppoa. Väestöliiton kampanja antaa konkreettisia neuvoja niistä kommunikoimiseen.

─ Toisen ihmisen rajojen tunnistaminen vaatii taitoja tunnistaa sanattomia viestejä. Seksuaalissävytteisissä tilanteissa suostumusta viestitään hyvin usein ilman sanoja. Monesti rajoista kannattaa kuitenkin reippaasti jutella, jos on epävarma tai toinen ihminen ei ole kovin tuttu entuudestaan, Sihvonen sanoo.

Mun valinta -kampanja kannustaa jokaista nuorta omalta osaltaan olemaan mukana luomassa turvallisempia tiloja kaikille ja mahdollisuuksien mukaan puuttumaan tilanteeseen, jos huomaa, että toinen nuori joutuu häirityksi.

Kampanja muistuttaa, että häirinnästä ja muista seksuaalisuutta haavoittavista kokemuksista voi päästä yli, ja niiden käsittelyyn löytyy apua.

Myös häirintään syyllistynyt voi oppia mokistaan. 
─  Häiritsevän käytöksen takana on voinut alun perin olla esimerkiksi halu imarrella, kehua tai vitsailla, esittäminen kavereille tai toive seksistä. Myös populaarikulttuuri ohjaa puhetapoja ja nuorisokulttuuria, ja loukkaavat puhetyylit tai käyttäytymistavat voidaan nähdä jopa siisteinä. Käyttäytymisessä tulisi kuitenkin aina huomioida se, miltä se toisesta tuntuu eikä toimia omien fiilisten tai uskomusten pohjalta häiritsevällä tavalla. Jokaisella on mahdollisuus oppia käyttäytymään tavalla, joka ei loukkaa muita ihmisiä ja nämä taidot vievät pitkälle sosiaalisissa suhteissa. Tässä oman häiritsevän käytöksen juurisyiden tunnistaminen on avuksi, Sihvonen neuvoo.

Mun valinta -kampanja 16.─20.5.2022:
Instagramissa @nuortenvaestoliitto
TikTokissa @vaestoliitto
hyvakysymys.fi/munvalinta

Lisätietoja:  
Viivi Sihvonen  
Nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija, Väestöliitto 
p. 050 302 5935, viivi.sihvonen@vaestoliitto.fi  

ELY-keskuksen kehittämispalveluiden tuotepäällikkö Riikka Huhtanen-Pitkänen on apuna, kun yrityksen liiketoiminnalle halutaan uutta nostetta.

ELY-keskuksen kehittämispalveluiden tuotepäälliköt Päivi Vaarala ja Riikka Huhtanen-Pitkänen kertovat, että ELY:n valtakunnallisesti tarjoamat kehittämispalvelut sopivat kaikille pk-yrityksille toimialasta ja yhtiömuodosta riippumatta. Oleellisinta on, että yritysten tavoitteena on kasvaa ja kehittää omaa toimintaansa.

– Palvelumme tukevat hyvin monenlaista kehittämistä ja kasvua. Yritys voi hakea kasvua joko kotimarkkinoilta tai tavoitella kansainvälistymistä. Asiakkainamme on paljon esimerkiksi kaupan, palvelujen, rakentamisen, logistiikan ja teollisuuden aloilla toimivia yrityksiä. Palvelumme on suunnattu vähintään vuoden toimineille ja ainakin yhden työntekijän työllistäville yrityksille. Vasta aloittaneita yrityksiä voimme tosin auttaa innovaatioiden kehittämisessä, Huhtanen-Pitkänen pohjustaa.

Kaikki alkaa kartoituksesta

ELY-keskuksen kehittämispalvelut koostuvat Analyysi-, Konsultointi- ja Koulutus-palveluista. Vaaralan ja Huhtanen-Pitkäsen mukaan kehittämistyö tulisi käynnistää aina yrityksen nykytilan selvittämisellä ja liiketoimintamahdollisuuksien sekä kasvumahdollisuuksien kartoittamisella. 1–2-päiväinen Analyysi-palvelu on täsmätyökalu juuri tähän tarpeeseen.

– Analyysin lopputuloksena syntyy konkreettinen kasvusuunnitelma. Siinä on määritelty esimerkiksi selkeät vaiheet kehitystyölle, henkilöstön vastuualueet sekä arvio kehittämistyöstä syntyvistä kustannuksista. Laaditun kasvusuunnitelman pohjalta yritykset voivat lähteä etenemään sitä kohti joko itsenäisesti tai edetä Konsultointi-palveluumme, Vaarala avaa.

Konsultointi-palvelu on tarkoitettu erityisesti yrityksen strategisen suunnittelun apuvälineeksi. 2–5 päivää kestävässä konsultoinnissa voidaan keskittyä yrityksen kannalta olennaisimpiin teemoihin, kuten kasvuun ja kansainvälistymiseen, digitalisaation edistämiseen, markkinoinnin suunnitteluun, henkilöstön kehittämiseen tai innovaatioiden kaupallistamiseen. Lopputuloksena voi syntyä esimerkiksi kasvustrategia, tietojärjestelmähankkeen esiselvitys, markkinointisuunnitelma, henkilöstön osaamiskartoitus tai markkinaselvitys.

Positiivista palautetta käytännönläheisyydestä

ELY-keskusten tarjoamat koulutukset keskittyvät joko kasvun, talouden ja tuottavuuden tai markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamiseen. 

Pk-yritysten johdolle, avainhenkilöille ja esimiehille suunnattuihin koulutuksiin osallistuu aina useiden yritysten henkilöstä, jolloin myös osallistujien keskinäinen verkostoituminen ja vertaistuki nousevat tärkeään rooliin. Koulutukset rakentuvat kymmenestä lähipäivästä sekä omatoimisesta opiskelusta. Lisäksi koulutuksiin kuuluu kaksi yrityskohtaista konsultointipäivää, joiden aikana koulutusten oppeja lähdetään jalkauttamaan käytäntöön.

"Palvelut tukevat hyvin monenlaista kehittämistä."

– Koulutusten esittelyt ja aikataulut julkaistaan verkkosivuillamme kuukausi tai pari ennen niiden alkamista. Yritykset voivat hakea koulutuksiin – kuten myös Analyysi- ja Konsultointipalveluihimme – sähköisen asiointipalvelumme kautta, Vaarala kertoo.

ELY-keskus on kilpailuttanut kehittämispalvelujen tuottajiksi laajan joukon palveluntarjoajia, joista asiakasyritykset voivat valita itselleen sopivimman toimijan. Yritykset maksavat tarpeisiinsa räätälöidyistä palveluista omavastuuosuuden, mutta suurin osa kustannuksista jää ELY-keskuksen maksettavaksi. Analyysipäivän hinta yritykselle on 260 euroa ja konsultointipäivän 325 euroa. Koulutusten osallistujakohtainen hinta on 1590 euroa. Hintoihin lisätään arvonlisäverot.

ELY-keskukset ovat tarjonneet asiakasyritysten tarpeisiin räätälöityjä kehittämispalveluita vuodesta 2014 lähtien. Palveluntuotantomallista on tullut yrityksiltä runsaasti kiitosta.

– Asteikolla 1–5 palveluidemme asiakastyytyväisyys on Analyysi- ja Konsultointi-palveluissa 4,7, ja koulutuksissa se on vaihdellut 4–4,5 välillä. Olemme saaneet kiitosta erityisesti asiantuntijoiden osaamisesta, palveluiden käytännönläheisyydestä ja konkreettisista hyödyistä, joita palvelumme ovat tuoneet yrityksille, Huhtanen-Pitkänen toteaa. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu tukee sotaa paenneita ukrainalaisia ilmaisilla avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla sekä vapautuksella lukuvuosimaksuista opiskelupaikan saaneille, Ukrainan sodan vuoksi Suomessa tilapäisessä suojelussa oleville. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Suomen Punaisen Ristin kanssa ja tarjoaa maksuttomia opintoja kaikille, jotka ovat joutuneet pakenemaan Ukrainasta Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.  

Jamkin avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa on avattu maksuttomaksi kaikille Ukrainasta paenneille, jotka ovat tilapäisessä suojelussa Suomessa. Opintotarjontaa on avattu Jamkin verkkosivuille osoitteeseen jamk.fi/ukraine.  

”Kurssitarjontaa on avattu Jamkin englanninkielisistä avoimista opinnoista. Avoimen opinnot ovat tiiviitä, muutamien opintopisteiden kokonaisuuksia, joiden taso vaihtelee alkeista aina maisteritason sisältöihin”, kertoo Jamkin rehtori Vesa Saarikoski. 

Sellaisille Jamkin tutkinto-opiskelijoille, jotka ovat paenneet Ukrainan sotaa ja ovat tilapäisessä suojelussa Suomessa, Jamk tarjoaa 100 % apurahan lukuvuoden 2022–2023 lukuvuosimaksuihin. Apurahan saamisen edellytyksenä on, että opiskelija esittää Jamkin hakijapalveluille todistuksen tilapäisen suojelun anomisesta, todistuksen tilapäisestä suojelusta tai oleskelulupakortin.  

Jamkissa on parhaillaan käynnissä lisähaku kahteen englanninkieliseen Master-tason tutkinto-ohjelmaan: Sport and Exercise Physiotherapy sekä Digital Rehabilitation. Lisähakuja muihin tutkinto-ohjelmiin avataan kesällä. 

Lisäksi Jamk tarjoaa Ukrainassa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille erillisen opiskeluoikeuden, jonka avulla voi kahden vuoden aikana suorittaa Jamkissa maksutta korkeakouluopintoja yhteensä 120 opintopisteen edestä.  

”Erillistä opiskeluoikeutta tarjotaan Ukrainasta sotaa paenneille, joille on myönnetty tilapäinen suojelu Suomessa ja joilla on Ukrainassa korkeakouluopinnot kesken tai jolla on korkeakoulututkinto suoritettuna, mutta on tarve lisäkoulutukselle. Suunnitelmana on, että erillinen opiskeluoikeus olisi tarjolla 1.8.2022 alkaen”, kertoo Saarikoski.  

Suomessa tilapäisessä suojelussa olevalle tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua Jamkin opintoihin vaihto-opiskelijana Erasmus + -rahoituksella sekä osallistua Jamkin Summer Schooliin maksutta kesällä 2022 ja 2023.  

Lisätietoja: 
Vesa Saarikoski, rehtori 
etunimi.sukunimi@jamk.fi 
p. +358504471003 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Porin perusturva panostaa lastensuojelutyöhön ja on hankkinut asiakastyön tueksi käyttöönsä Perhepirkko-ohjelmistopalvelun. Palvelun ottaa Porissa vähitellen käyttöönsä noin viisikymmentä työntekijää lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon tiimeissä. Hankinta toteutettiin yhteiskilpailutuksena Hämeenlinnan kaupungin kanssa.

Solutos Oy:n kehittämä Perhepirkko tukee organisaatioita systeemisen toimintatavan toteuttamisessa, joka on viime vuosina yleistynyt laajasti lastensuojelussa myös Suomessa. Toimintamalliin kouluttaudutaan ja sitä käytetään nyt enenevästi myös Satakunnassa.

– Tuottavuusohjelmaan kuuluvana toimenpiteenä halusimme konkreettisen, systeemiseen menetelmään ja digitaalisuuteen perustuvan välineen lastensuojelutyön vaikuttavuuden lisäämiseksi, Porin perusturvan sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Mari Levonen taustoittaa hankintapäätöstä.

Porin perusturvan lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Liisa Hannula odottaa työkalun auttavan asiakkaita, työntekijöitä ja muita perheen kanssa työskenteleviä tahoja oivaltamaan, mikä lapsen systeemissä pitäisi saada muuttumaan.

– Tavoittelemme saumatonta yhteistyötä eri tahojen välillä lapsen ja koko perheen auttamiseksi. Uskon, että tarvitsemme visuaalisia työkaluja, joilla voimme yhdessä jäsentää kokonaisuutta ja pohtia, mikä voisi auttaa, Hannula sanoo.

Hankintasopimus allekirjoitettiin toukokuussa, ja tuotantokäyttö päästään porrasteisesti aloittamaan jo ennen kesälomakauden alkua.

– Systeemisessä työotteessa on parasta sen mahdollistama rakenne lastensuojelun asiakasprosessiin, joka on onnistuttu tuomaan myös Perhepirkkoon. Hienoa, että vihdoinkin lastensuojeluun on kehitetty varta vasten asiakkaita huomioiva ohjelmisto, kiteyttää Porin perusturvan lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa.

Porin perusturvassa on lähdetty ennakkoluulottomasti tutustumaan uuteen työkaluun, vaikka toisaalta myös ohjelmistojen käyttöönottoihin yleisesti liittyvät haasteet on tunnistettu.

– On hienoa nähdä, että Porissa on nimetty tuottavuusohjelmasta mahdollistettu Perhepirkon käyttöönottoon keskittyvä tutor-työntekijä, Jenni Wahlman. Hän hallitsee paitsi systeemisen työotteen osaa myös toimia työntekijöiden tukena käyttöönotossa, Perhepirkon tuotekehityksestä vastaava Solutos Oy:n kehittämispäällikkö Jukka Huttunen korostaa.

Lisätietoja antavat: 

Jukka Huttunen, kehittämispäällikkö, Solutos Oy, puh. 040 632 8866, jukka.huttunen@solutos.fi

Mari Levonen, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Porin kaupunki, puh. 044 701 6102, mari.levonen@porinperusturva.fi 

Tervetuloa seuraamaan yläkoululaisten valtakunnallisen metsätietokilpailun loppuhuipennusta paikan päällä tai verkossa! 

Toimittajat ovat tervetulleita mukaan seuraavastI:

• Finaalin maastokilpailu to 19.5. klo 12-15 (Ruotsinkylän tutkimusmetsä, Maisalantie 209, Tuusula). Mahdollisuus raportoida kilpailun kulusta ja kilpailukysymyksistä sekä kilpailureitin päätteeksi haastatella nuoria finalisteja, heidän opettajiaan ja järjestäjiä. Ilmoittautuminen viimeistään 19.5. klo 11 soittamalla numeroon 0456575440.
  
  
• Tulostenjulkistus- ja palkintojenjakotilaisuus pe 20.5. klo 14-15 (OP Vallila, Gebhardinaukio 1, Helsinki). Mahdollisuus haastatteluihin. Kakkukahvit tilaisuuden päätteeksi. Ilmoittautuminen viimeistään 20.5. klo 10 soittamalla numeroon 0456575440.
  
  
• VERKKOLÄHETYS tulosten julkistamisesta pe 20.5. klo 14-15. Linkki livelähetykseen löytyy osoitteesta metsavisa.fi. Tilaisuuden jälkeen nuorten yhteystietoja on saatavilla soittamalla numeroihin 0456575440 tai 0503512416 (tai 23.5. alkaen sähköpostitse anne.turunen@smy.fi).

Finaaliin kutsuttiin 50 parasta koulunsa visavoittajaa opettajansa kanssa. He pääsivät loppukilpailuun 20 000 Metsävisan koulutason kilpailuunosallistuneen oppilaan joukosta. Finaali on kaksipäiväinen opintomatkafinalistille ja hänen opettajalleen.

Katso finalistien nimilista ja heidän koulunsa kartalla. Pohjoisimmat osallistujat matkaavat Helsinkiin Rovaniemeltä.

Metsävisassa oppilaat tutustuvat metsäasioihin monipuolisesti eri näkökulmista. Siihen on osallistunut kaikkiaan yli miljoona yläkoulun oppilasta vuodesta 1982 alkaen.

Metsävisaa rahoittavat ja järjestävät Biologian ja Maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ja Suomen Metsäyhdistyksen lisäksi laaja joukko metsäalan toimijoita.

Lisätietoja

• Anne Turunen, Suomen Metsäyhdistys ry, asiantuntija/nuorisoviestintä, anne.turunen@smy.fi, puh. 045 6575 440
• Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry, johtava asiantuntija/nuorisoviestintä, sirpa.karkkainen@smy.fi, 050 3512 416
• Verkkosivut: metsavisa.fi
• Metsävisa somessa: Metsä puhuu Instagram, Twitter ja Facebook

LUT-yliopisto nimeää 16 uutta kunniatohtoria juhlallisessa tohtoripromootiossa. Joukossa on sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti ansioituneita henkilöitä, kuten professoreita ja yritysjohtajia.

Joukko kansainvälisiä ja kansallisia vaikuttajia nimetään LUT-yliopiston kunniatohtoreiksi Lahden Sibeliustalolla lauantaina 28.5.2022. Suomen nuorin yliopistokaupunki Lahti isännöi tohtoripromootiota ensimmäistä kertaa.

”Uusien kunniatohtoriemme joukossa on monia pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Haluamme kiittää heitä hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja tiivistää strategista kumppanuuttamme myös tulevaisuudessa”, vararehtori Jaana Sandström kertoo.

Kunniatohtorin arvo on yliopiston korkein huomionosoitus. Arvonimi myönnetään erityisen ansioituneelle henkilölle kunnianosoituksena. Nimitettävän henkilön ei välttämättä tarvitse olla tohtori.

Tohtorinhattu symboloi vapautta ja miekka hengen asetta

Tohtoripromootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus, ja promootioperinne sisältää runsaasti symboliikkaa. Tohtorinhattu symboloi vapautta ja on merkki siitä, että sen kantaja on saavuttanut täydet kansalaisoikeudet tieteen tasavallassa. Tohtorinmiekka symboloi puolestaan hengen asetta totuuden etsimisessä ja puolustamisessa. LUTissa väitelleistä tohtoreista miekkaa kantavat kauppatieteiden ja filosofian tohtorit.

Promootion juuret ovat 1200-luvun yliopistojen julkisissa tutkintoseremonioissa, joista kehittyi loisteliaita näytelmiä. Sana promootio tulee latinan verbistä promovere – siirtää eteenpäin, edistää ja ylentää.

Kauppatieteiden uudet kunniatohtorit

• Professori Michael Henke, Technical University Dortmund, TU/Fraunhofer Institute of Material Flow and Logistics, IML.
• Peikko Group Oy:n perustaja Jalo Paananen
• Professori Rebecca (Becky) Reuber, Rotman School of Management, University of Toronto
• Pääjohtaja Timo Ritakallio, OP Ryhmä
• Business-vaikuttaja Tuomo Rönkkö

Tekniikan uudet kunniatohtorit

• Toimitusjohtaja Håkan Agnevall, Wärtsilä
• Toimitusjohtaja Annica Bresky, Stora Enso Oyj
• Hallituksen puheenjohtaja (ent.) Jørgen Clausen, Danfoss
• Toimitusjohtaja Wolfgang Leitner, Andritz
• Toimitusjohtaja (ent.) Jukka-Pekka Mäkinen, The Switch (nykyinen omistaja Yaskawa)
• Professori Mikko Möttönen, Aalto-yliopisto
• Kaupunkineuvos Kari Salmi, Lahti
• Professori Samuli Siltanen, Helsingin yliopisto
• Puutarhaneuvos Hannu Tolonen, Lappeenranta
• Talousjohtaja Tiina Tuomela, Uniper
• Professori Pavel Zemčík, Brno University of Technology (BUT)

Lisätietoja:

Vararehtori Jaana Sandström, 040 5716197, jaana.sandstrom@lut.fi
Kunniatohtoreiden haastattelupyynnöt: media@lut.fi
Kuvituskuvia: https://lut.pictures.fi/searchresults/promootio/ 

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnin. Ammattikorkeakoulu sai auditointiryhmältä kiitosta systemaattisesta ja alueellisesti vaikuttavasta TKI-toiminnasta sekä kattavasta ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä ohjaavasta laatujärjestelmästä. Ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu perustuu strategiaan, työelämätarpeiden ennakointiin ja alueen tarpeisiin.

Turun ammattikorkeakoulun TKI-toiminta on määrätietoista ja alueellisesti vaikuttavaa

Turun ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja erityisesti alueellinen vaikuttavuus on erittäin vahvaa. Ammattikorkeakoulu on haluttu kumppani TKI-hankkeisiin, ja TKI-toiminnassa painotetaan alueen yritysten tukemista. TKI-toiminta on hyvin johdettua ja systemaattista.

-  Turun ammattikorkeakoulun TKI-toiminta perustuu tutkimusryhmien vahvaan osaamiseen, johdon ennakkoluulottomaan tukeen ja onnistuneisiin kumppanuuksiin, kommentoi auditointiryhmän puheenjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Auditointiryhmän mukaan Turun ammattikorkeakoululla on paljon mahdollisuuksia ja osaamista lisätä vaikuttavuuttaan myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Näin ammattikorkeakoulu pystyisi nykyistä kattavammin vastaamaan muuttuviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Kattava laatujärjestelmä ohjaa ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä

Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt laatujärjestelmäänsä pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Korkeakoulu on luonut uudistamiseen kannustavan laatujärjestelmän, joka tukee strategista johtamista.

-  Ammattikorkeakoulun vahvuutena on laaturyhmä, jonka tehtäviä on selkeytetty edellisen auditoinnin tulosten perusteella. Laaturyhmän toiminta ohjaa ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä, ja sitä arvostetaan koko organisaatiossa. Laatujärjestelmän kehittämisessä on kuitenkin varmistettava, että tasapaino laatujärjestelmän ohjaavuuden ja innovatiivisen kokeilukulttuurin välillä säilyy, Konkola muistuttaa.

Turun ammattikorkeakoulussa henkilöstön hyvinvointia tuetaan monin tavoin. Ammattikorkeakoulussa toimii työhyvinvointiryhmä, ja henkilöstön työhyvinvointia selvitetään vuosittaisessa henkilöstökyselyssä.  Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista ja toimenpiteistä kerrotaan konkreettisesti henkilöstön ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa ”Yhdenvertainen AMK 2021–2022”.

Koulutuksen suunnittelu perustuu strategiaan, työelämätarpeiden ennakointiin ja alueen tarpeisiin

Turun ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu ja koulutustarjonta perustuvat korkeakoulun strategiaan, Varsinais-Suomen alueen osaamistarpeiden ennakointiin ja koulutuksen työelämärelevanssiin. Ammattikorkeakoulun toiminta-alueelle on luotu laajat verkostot koulutuksen ympärille. Koulutuksen johtaminen perustuu strategiassa määriteltyihin strategisiin kärkiin, mittareihin ja neljännesvuosittaiseen seurantaan.

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä innovaatiopedagogiikka ja modernit oppimisympäristöt tukevat opiskelun ja työelämän yhteyttä. Ammattikorkeakoulussa on erinomaiset mahdollisuudet monialaisuuden hyödyntämiseen ja koulutuksen sektoreiden väliseen yhteistyöhön koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyötä tehdään jo sekä koulutuksessa että TKI-toiminnassa, mutta auditointiryhmän mukaan monialaisuuden ja koulutuksen sektoreiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia tulee selvittää ja hyödyntää vielä nykyistä systemaattisemmin.

Jatkuvan oppimisen painoarvoa ammattikorkeakoulun strategiassa tulee vahvistaa

Turun ammattikorkeakoulussa on halu kehittää jatkuvaa oppimista. Ammattikorkeakouluun onkin perustettu jatkuvan oppimisen tiimi, jonka tavoitteena on työikäisten osaamisen kehittäminen entistä tiiviimmin kytkettynä työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman parantaminen kehittämällä ja koordinoimalla ei-tutkintoon johtavaa koulutusta. Jatkuvan oppimisen tiimin toiminta on sitoutunutta ja reflektoivaa. Jatkuvan oppimisen tiimin perustaminen edistää jatkuvan oppimisen systemaattista kehittämistä.

Jatkuva oppiminen liittyy Turun ammattikorkeakoulun strategian tavoitteeseen tuottaa Varsinais-

Suomen alueelle osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Auditointiryhmä suosittelee, että tulevan strategian päivittämisen yhteydessä jatkuvan oppimisen painoarvoa ammattikorkeakoulun strategiassa vahvistetaan ja johtamisjärjestelmää kehitetään huomioimaan entistä paremmin jatkuvan oppimisen tarpeet. Ammattikorkeakoulun monialaisuus ja kiinteät työelämäyhteydet luovat hyvät mahdollisuudet jatkuvan oppimisen strategiseen kehittämiseen.

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin hyväksytysti. Ammattikorkeakoululle myönnettiin laatuleima, joka on voimassa kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että ammattikorkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit. Auditointi kohdistuu korkeakoulujen menettelytapoihin, joilla se ylläpitää ja kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laatua. Auditoinnissa käytetyt auditointikriteerit on julkaistu Karvin korkeakoulujen auditointikäsikirjassa.

Auditointiraportti on luettavissa Karvin auditointialustalla.

Lisätietoja

• Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtori ja auditointiryhmän puheenjohtaja Riitta Konkola, 09 7424 5000, riitta.konkola@metropolia.fi
• Karvin arviointiasiantuntija ja auditoinnin projektipäällikkö Niina Nurkka, 029 533 5573, niina.nurkka@karvi.fi

Turun ammattikorkeakoulu fick godkänt i auditeringen som genomfördes av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU). Yrkeshögskolan fick beröm av auditeringsgruppen för den systematiska och forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamheten (FUI) med genomslag i regionen samt för det omfattande kvalitetssystemet som styr utvecklingen av yrkeshögskolans verksamhet. Planeringen av utbildningen vid yrkeshögskolan grundar sig på strategin samt prognostiseringen av behoven i arbetslivet och regionen.

FUI-verksamheten vid Turun ammattikorkeakoulu är målinriktad och har genomslag i regionen

Turun ammattikorkeakoulus samverkan med samhället och i synnerhet verksamhetens genomslag i regionen är mycket stark. Yrkeshögskolan är en eftertraktad partner i FUI-projekt och i FUI-verksamheten betonas stöd till företag i regionen. FUI-verksamheten leds väl och är systematisk.

- Turun ammattikorkeakoulus FUI-verksamhet grundar sig på den starka kompetensen i forskningsgruppen, ledningens fördomsfria stöd och lyckade partnerskap, kommenterar auditeringsgruppens ordförande, Riitta Konkola, Metropolia-ammattikorkeakoulus verkställande direktör och rektor.

Enligt auditeringsgruppen har Turun ammattikorkeakoulu många möjligheter och kompetenser för att öka sitt genomslag även nationellt och internationellt. På så sätt kan yrkeshögskolan på ett mer heltäckande sätt svara på de föränderliga utmaningarna i samhället.

Ett omfattande kvalitetssystem styr utvecklingen av yrkeshögskolans verksamhet

Turun ammattikorkeakoulu har utvecklat sitt kvalitetssystem på ett långsiktigt och systematiskt sätt. Högskolan har skapat ett kvalitetssystem som uppmuntrar till förnyelse och som stöder strategisk ledning.

- Yrkeshögskolans styrka är kvalitetsgruppen, vars uppgifter har förtydligats utifrån resultaten från den föregående auditeringen. Kvalitetsgruppens verksamhet styr utvecklingen av yrkeshögskolans verksamhet och dess verksamhet uppskattas i hela organisationen. När kvalitetssystemet utvecklas måste man dock säkerställa att balansen mellan kvalitetssystemets styrbarhet och den innovativa försökskulturen bevaras, säger Konkola.

Personalens välbefinnande stöds på många sätt vid yrkeshögskolan. Yrkeshögskolan har en arbetshälsogrupp och personalens arbetshälsa utreds i en årlig personalenkät.  Frågor och åtgärder som gäller likabehandling och jämställdhet beskrivs konkret i likabehandlings- och jämställdhetsplanen ”Jämställd YH 2021–2022” för personalen och de studerande.

Planeringen av utbildningen grundar sig på strategin och prognostiseringen av behoven i arbetslivet och regionen

Planeringen av utbildningen och utbildningsutbudet grundar sig på yrkeshögskolans strategi, prognostiseringen av kompetensbehoven i Egentliga Finland och arbetslivsrelevansen i utbildningen. Yrkeshögskolan har skapat ett omfattande nätverk kring utbildningen inom sitt verksamhetsområde. Ledningen av utbildningen grundar sig på strategiska fokusområden, mätare och uppföljning varje kvartal.

Innovationspedagogik och moderna närmiljöer som utvecklats av Turun ammattikorkeakoulu stöder samarbetet mellan studier och arbetsliv. Yrkeshögskolan har utmärkta möjligheter att utnyttja sektorsövergripande samarbete mellan utbildningssektorerna i planeringen och genomförandet av utbildningarna. Samarbete bedrivs både inom utbildningen och FUI-verksamheten, men enligt auditeringsgruppen bör möjligheterna till samarbete mellan sektorerna för sektorsövergripande utbildning utredas och utnyttjas ännu mer systematiskt än i nuläget.

Vikten av kontinuerligt lärande bör stärkas i yrkeshögskolans strategi

Turun ammattikorkeakoulu vill utveckla kontinuerligt lärande. Ett team har grundats vid yrkeshögskolan för kontinuerligt lärande. Teamets mål är att utveckla kompetensen hos personer i arbetsför ålder så att det allt tätare är kopplat till arbetslivets behov samt att utveckla regionens näringar och livskraft genom att utveckla och koordinera utbildning som inte leder till examen. Enligt auditeringsgruppen arbetar teamet på ett engagerat och reflekterande sätt. Inrättandet att teamet främjar en systematisk utveckling av kontinuerligt lärande.

Kontinuerligt lärande anknyter till yrkeshögskolans strategiska mål att producera

kompetenta yrkespersoner i Egentliga Finland för arbetslivets behov. Auditeringsgruppen rekommenderar att man i samband med uppdateringen av den kommande strategin stärker vikten av kontinuerligt lärande och utvecklar ledningssystemet så att behovet av kontinuerligt lärande beaktas bättre än tidigare. Yrkeshögskolans sektorsövergripande verksamhet och fasta arbetslivskontakter skapar goda möjligheter till strategisk utveckling av kontinuerligt lärande.

Turun ammattikorkeakoulu godkändes i auditeringen som genomfördes av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU). Yrkeshögskolan beviljades en kvalitetsstämpel som gäller i sex år. Den godkända auditeringen är ett bevis på att yrkeshögskolans verksamhet och kvalitetssystem uppfyller både de nationella kriterierna och de europeiska kriterierna för högskolornas kvalitetssäkring. Auditeringen gäller högskolornas förfaringssätt, med vilka de upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen, forskningen och den samhälleliga interaktionen och genomslagskraften. De tillämpade auditeringskriterierna har publicerats i NCU:s auditeringshandbok för högskolor.

Auditeringsrapporten kan läsas på NCU:s auditeringsplattform.

Mer information

• Riitta Konkola, auditeringsgruppens ordförande, Metropolias verkställande direktör och rektor, 09 7424 5000, riitta.konkola@metropolia.fi
• Niina Nurkka, projektledare, utvärderingsexpert, 029 533 5573, niina.nurkka @ karvi.fi

– Ruokaomavaraisuus on päivän puheenaihe. Juuri nyt on täydellinen hetki kerätä villikasvit talteen ensi talvea varten ja opetella käyttämään näitä ravinteikkaita pihojen ja piennarten aarteita arkiruoan osana. Kasvien tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat helposti opittavissa, toteaa Kivimetsä.

Suomen pihapiirit ja luonto ovat täynnä hyödyntämätöntä ruokareserviä. Villikasvien käytön lisäämiseksi Karhusaaren tapahtumassa 21.5. allekirjoitetaan uuden Villikasviyhdistys ry :n perustamiskirja. Yhdistys edistää villikasvien käyttöä erityisesti ruokana, ruokajalosteissa, ja itsehoidon osana kuten saunan yhteydessä.

– On ollut suuri tarve saada yhteinen, ei-kaupallinen foorumi villikasvien puolesta puhumiseen. Yhdistyksen ykköstavoite on kansalaistoiminnassa ja hortaosaamisen laajentamisessa jokaisen perustaidoksi. Isommassa kuvassa tavoite on saada suomalainen villikasvien käyttö esimerkiksi Unescon elävän perinteen rekisteriin, visioi Kivimetsä.

Karhusaaren Villikasvipäivä tarjoaa tehokkaan aloituspurskeen villikasvikauteen. Tarjolla on olennaisin oppi kasvikierrosten ja aiheeseen liittyvän keskustelun ja tiedon muodossa. Päivään voi tuoda kasveja myös omalta pihalta tai lähipuistosta tunnistettavaksi. Näin villinä kasvatetut kasvit solahtavat luontevasti omalle ruokalautaselle.

– Villikasvit voidaan kotioloissakin kuivata, pakastaa tai valmistaa säilykkeiksi talvea varten. Näin säilytetään kasvien korkeat ravintoainepitoisuudet. Lautasellinen voikukan lehtiä, jonka voi lisätä eri ruokalajeihin, voi vastata ravintoarvoiltaan kolmea kaupan salaattipakkausta, vinkkaa Kivimetsä.

Dronelennättäminen turvallisesti edellyttää yhteisiä pelisääntöjä. Jos lennättää 500 g – 2 kg painoista dronea tiheästi asutulla alueella tai sivullisten ihmisten lähellä, tulee 1.2.2022 alkaen olla suoritettuna hyväksytysti dronelennättäjän A2-lisäteoriakoe. Careeria järjestää näitä kokeita sekä Porvoossa että Vantaalla.

Dronelennättäjän lisäteoriakoe A2 – tunnin teoriakokeesta tulos ja todistus heti

Kestoltaan 45 minuutin kokeen voi suorittaa Careerian Porvoon ja Vantaan toimipisteissä joko aikataulutetun ohjelman mukaan iltaisin tai tilauksesta ryhmille (minimi 6 henkilöä) sovittuna ajankohtana.

Lisäteoriakokeeseen A2 tulevalla henkilöllä tulee olla

• verkkoteoriakoe A1/A3 hyväksytysti suoritettuna
• omatoiminen harjoittelu suoritettuna, ohjeet Traficomin sivuilla: https://droneinfo.fi/fi/koulutusmateriaali/omatoiminen-kaytannon-koulutus
• A2-lisäteoriakokeen aineistot opiskeltuina, luvut 10–12, jotka löytyvät Traficomin koulutusmateriaaleista: https://droneinfo.fi/fi/itseopiskelumateriaalit-eu-asetuksen-mukaisiin-kauko-ohjaajan-kokeisiin

Tuloksen ja todistuksen hyväksytystä suorituksesta saa heti.

Dronejen hyödyntäminen sekä ammatti- että harrastekäytössä lisääntynyt

Dronejen hyödyntäminen niin ammatti- kuin harrastekäytössä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Samalla myös toimintaan liittyvä viranomaissäätely on kehittynyt merkittävästi. 
– Careeria on aloittanut nyt myös dronejen hyödyntämiseen liittyvien koulutuspalveluiden kehittämisen ja tuottamisen yhteistyössä Liikenne- ja viestistävirasto Traficomin kanssa. A2 dronetutkintojen järjestäminen on tästä konkreettinen esimerkki, Careerian kouluttaja Petri Kantola kertoo.
– Haluamme tarjota asiakkaille korkealaatuisia ja monipuolisia koulutuspalveluita peruskoulutuksista aina viranomaisvaatimukset täyttäviin tutkintoihin. Koulutuspalveluilla mahdollistamme uuden teknologian helpon käyttöönoton eri toiminnan aloilla sekä tehostamme jo olemassa olevaa toimintaa, Petri Kantola jatkaa.

Lisäteoriakokeiden aikataulu

Seuraavat Careerian järjestämät koepäivät ovat:

Vantaa 25.5.2022 klo. Ilmoittautuminen viimeistään 24.5.2022
Porvoo 7.6.2022 klo 18.00–19.00. Ilmoittautuminen viimeistään 6.6.2022
Vantaa 14.6.2022 klo 18.00–19.00. Ilmoittautuminen viimeistään 13.6.2022

Lisätiedot ja ilmoittautumislinkit: https://careeria.fi/koulutus/dronelennattajan-lisateoriakoe-a2/

Kokeen hinta on 50 € / henkilö (viranomaismaksu, ei sis. ALV). Erikseen sovituista ryhmätilaisuuksista peritään lisäksi 100 € järjestelymaksi + ALV.

Lisätietoja:

Careeria: Petri Kantola, petri.kantola@careeria.fi, puh. 0400 910 203
Traficom: https://droneinfo.fi/fi/

Urhea-kampus palkittiin Vuoden Liikuntapaikka 2022 -tunnustuksella Helsingissä. Urhea-kampus on Urhean eli Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian koti. Palkinto luovutettiin Urhean verkostotapaamisessa keskiviikkona 18.5.2022. Voittajan valitsee vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies ja palkinnon lahjoittaa Tampereen Messut -konserni.

Urhea-kampus on huippu-urheilun monipuolinen valmennuskeskus ja osaamiskeskittymä, jossa eri lajien urheilijat lapsista ja nuorista olympiatason urheilijoihin harjoittelevat, asuvat ja kohtaavat toisensa, samoissa tiloissa. Kampuskokonaisuuteen lukeutuvat Urhea-halli, Urhea-koti, Mäkelänrinteen lukio sekä Mäkelänrinteen Uintikeskus. Kampuksella toimii Olympiavalmennuskeskus Helsinki ja välittömästä läheisyydestä löytyvät Kumpulanlaakson ja Käpylän jalkapallokentät sekä Helsingin velodromi.

Ainutlaatuinen kokonaisuus palkittiin Vuoden Liikuntapaikka 2022 -tunnustuksella Urhean verkostotapaamisessa. Tunnustuspalkinnon vastaanotti Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen yhdessä Urhea-halli Oy:n liiketoimintajohtaja Kaisa Vikkulan, hallituksen puheenjohtaja Sampo Suihkon, rakennusprojektissa tilaajan edustajana toimineen Marko Rutin sekä asiakaspalvelupäällikkö Sandra Coloman kanssa, ja sen luovuttivat voittajan valinnut rakennusneuvos Mikko Helasvuo opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä projektipäällikkö Sami Siurola palkinnon lahjoittavasta Tampereen Messut -konsernista.
- Vuoden Liikuntapaikka -tunnustus on todella hieno asia ja arvostamme sitä suuresti. Olemme tehneet valtavan ison työn ja kuten aina mittavissa hankkeissa, toisinaan on lähes epäusko saattanut iskeä - kuitenkin aina kun on alkanut miettimään, mitä tässä todella ollaan tekemässä, on se puskenut vahvasti eteenpäin. Nyt Urhea-kampus on valmis ja toteutunut kokonaisuus on juuri niin upea, mitä on suunniteltu ja ajateltu. Iloksemme kuulemme hyvää palautetta urheilijoilta päivittäin, mutta myös se, että työtämme huomioidaan ulkopuolelta ja vielä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, on meille merkittävää, kiittelee Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen.

Urheilijoille Urhea tarjoaa huippuolosuhteet lajikohtaiseen harjoitteluun sekä laajat urheilua tukevat palvelut, kuten fysioterapian ja liikuntalääketieteen. Tiloista löytyvät monipuoliset testiympäristöt ja erityisvarusteltu kuntosali, jonka laitteet on suunniteltu nopeuttamaan vammoista ja leikkauksista paranemista. Asuintalossa on kymmenen huoneistoa ja erillinen harjoitteluhuone, joissa voi asua ja harjoitella korkean paikan olosuhteissa. Kampuksella testataan urheilijan suorituksia, tulokset analysoidaan ja saatua tietoa hyödynnetään valmennuksessa.
- Urhea-kampus on uusi, ainutlaatuinen konsepti. Kokonaisuus on suunniteltu huippu-urheilun lähtökohdista, ilman kompromisseja, ja se sijaitsee aivan ison yliopistokaupungin ytimessä. Urheassa mahdollistetaan urheilu täyteen mittaansa. Kampuksella eri lajien ja ikäryhmien urheilijat tapaavat, sekä eri lajien valmennustiimien kohtaamisissa suomalaisen urheilun yhteinen osaaminen kasvaa ja syntyy innovaatioita, iloitsee toimitusjohtaja Tarvonen.

Urhea-halli Oy:n pääosakkaita ovat Urhea-säätiö ja Helsingin kaupunki sekä pienosakkaita Kisakalliosäätiö, Urheiluopistosäätiö, Koripallosäätiö, Voimisteluliitto ja Urheiluliitto. Arkkitehtisuunnittelijana Urhea-hallissa toimivat pääarkkitehti Tuomo Siitonen sekä projektiarkkitehti Esko Valkama ja pääurakoitsijana Jatke Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta 4,5 miljoonalla eurolla.

Urhea-halli täydentää kampuskokonaisuuden

Urhea-halli sekä urheilijoiden asuintalo Urhea-koti kohosivat kampukselle vuosina 2019–2021. Samalla suoritettiin kampuksen koulun laajennus ja peruskorjaus. Tämän vuoden voittajan valinnut rakennusneuvos Mikko Helasvuo opetus- ja kulttuuriministeriöstä kokee hallin täydentävän Urhea-kampuksen upean kokonaisuuden. Ministeriössä nähdään erityisen arvokkaana, että huippu-urheilun kokonaisuus tarjoaa erinomaiset puitteet ja mahdollisuudet urheilun lisäksi myös talossa toimivan lukion koululiikuntaan sekä harjoitustilaa urheiluseuroille.
- Urheilijat saavat kaikki urheilu-uraa tukevat palvelut samoista tiloista. Tällainen konsepti on Suomessa täysin omaa luokkaansa. Urhea-kampus on moniammatillinen työympäristö, joka mahdollistaa osaamisen jakamisen ja kasvattamisen sekä monen eri toimijan yhteistyön. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yhteistyöverkosto tukee urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa yksilöllisesti urheilijaa kaksoisuran rakentamisessa sekä linkittää asiantuntijatoiminnan urheilijan ja valmentajan arkeen. Urhean päätavoitteena on mahdollistaa huippu-urheilijoiden hyvä arki niin urheilu-uran aikana kuin sen jälkeen, ja näissä puitteissa tämä on varmasti toteutettavissa parhaalla mahdollisella tavalla, lausuu tulevaisuuteen katsovasta hankkeesta vakuuttunut rakennusneuvos Helasvuo.

Vuoden Liikuntapaikka -tunnustus jaettiin 18. kerran

Vuoden Liikuntapaikan valitsee opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies. Kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin sen käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta ja se on samalla tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja kohteeseen jäävän pienoismallin lahjoittaa Tampereen Messut -konserni. Viimeisimpinä vuosina palkinnon ovat voittaneet Helsingin Olympiastadion 2021, Lappeenrannan Keilahalli-urheilutalo 2020 sekä Pälkäneen Kostia Areena 2019. Tutustu kaikkiin palkittuihin: liikuntapaikkamessut.fi/fi/kavijalle/vuoden-liikuntapaikka/

Liikuntapaikkamessut on pohjoismaiden laajin liikunnan ja hyvinvoinnin, liikuntapaikka- ja viherrakentamisen, virkistysalueiden, kunto- ja terveysliikunnan ammattilaismessutapahtuma. Liikuntapaikkamessut järjestetään yhteistyössä Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n sekä Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen kanssa.

LISÄTIEDOT:

Urhea-kampus, urhea.fi, urhea-halli.fi/
Simo Tarvonen, toimitusjohtaja, simo.tarvonen@urhea.fi, p. 050 583 6513

Tampereen Messut -konserni, tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi 
Sami Siurola, projektipäällikkö, p. 040 734 3589
Sirkka Laine, viestinnän asiantuntija, p. 040 612 9081

Turun ammattikorkeakoulu on läpäissyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnin. Turun AMK:n todetaan olevan vahva ja vaikuttava alueellinen toimija.

Arviointiryhmän mukaan Turun ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja erityisesti alueellinen vaikuttavuus on erittäin vahvaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta AMK:ssa on määrätietoista. Ammattikorkeakoulu on haluttu kumppani TKI-hankkeisiin. TKI-toiminnassa painotetaan alueen yritysten tukemista.

Turun ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu ja koulutustarjonta perustuvat korkeakoulun strategiaan, Varsinais-Suomen alueen osaamistarpeiden ennakointiin ja koulutuksen työelämärelevanssiin.

– Olen erittäin iloinen, että arviointiryhmä löysi vahvaa näyttöä vaikuttavasta alueellisesta toiminnasta niin koulutuksen kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyönkin alalta. Turun ammattikorkeakoulun strategiassa määritellään, että olemme olemassa tukeaksemme alueen menestystä. On hyvä saada ulkopuolinen vahvistus siitä, että olemme kulkeneet oikeaa reittiä tavoitettamme kohti, sanoo Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.

Auditointiryhmän mukaan Turun ammattikorkeakoululla on paljon mahdollisuuksia ja osaamista lisätä vaikuttavuuttaan myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Näin ammattikorkeakoulu pystyisi entistäkin paremmin vastaamaan muuttuviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Turun ammattikorkeakoulussa on halu kehittää jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen liittyy Turun ammattikorkeakoulun tavoitteeseen tuottaa Varsinais-Suomen alueelle osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin.

– Tulemme parhaillaan käynnissä olevassa strategiaprosessissamme kiinnittämään tarkasti huomiota auditointiryhmän kehitysehdotuksiin. Toimintamme vaikuttavuuden laajentaminen myös oman maakunnan ulkopuolelle, jatkuvan oppimisen kokonaisuuden vahvistaminen sekä monialaisuuden aiempaakin vahvempi hyödyntäminen avaavat meille hyviä mahdollisuuksia toimintamme kehittämiseksi, Taatila sanoo.

Kaikki suomalaiset korkeakoulut auditoidaan säännöllisin väliajoin. Auditoinnin suorittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Suomalaisten korkeakoulujen auditointi on lakisääteinen velvoite ja sen läpäisseen korkeakoulun laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Jokaista auditointia varten kootaan ulkopuolinen asiantuntijaryhmä ja auditointiin osallistuu laajasti korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia.

Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että ammattikorkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit. Käynnissä olevalla korkeakoulujen arviointikierroksella tarkastellaan erityisesti toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittamista.

Lisätiedot:

Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila

p.050 5985761

etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahagas lea leamaš hušša, go doaimmahagas leat álggahan cuoŋománu álggus anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat oahppomateriálaid prošeaktabargit. Sin lassin oahppomateriálaid máilbmái leat beassan buokčalit Sámi oahpahusguovddáža anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaid giellahárjehallit Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti.

– Mus lea guhká jo leamaš hállu buvttadit nuortalašgielat oahppomateriála mánáide. Dál go viimmat bessen deike Anárii lohkat nuortalašgiela, de dieđusgehan dat galggai dalán dohppet gitta dán vejolašvuođas beassat Sámediggái hárjehallat, illuda nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff.

– Ohcen giellahárjehallamii oahppomateriálaid ollái, dasgo lean jo guhkit áigge jurddašan, ahte hálidivččen leat mielde buorideamen anárašgielat oahppomateriálaid dili, muitala anárašgiela hárjehalli Mattus-Kumpunen.

– Ohcen giellahárjehallamii Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahahkii, daningo mun hálidin oaidnit ja gullat makkár dilli otne lea sámegielat oahppomateriálain. Fáddá lea alccesan áigeguovdil iežan mánáid skuvlavázzima dihte. Materiálaid historjjá ledjen veahá dutkan iežan studerenjagi álggus go ovdanbukten kulturoahpuid kurssas iežan boares sámegirjjiid ja seammás muitalin skuvlaskihpáriidda oahppomateriálaid historjjás. Dál lei somá beassat gullat otná dilis ja oaidnit man olu ovdamearkka dihte skuvlagirjjit leat fidnen láhkai, muitala davvisámegiela hárjehalli Autti.

Giellahárjehallamis beassá oahpásmuvvat oahppomateriálabargui

Anárašgiela giellahárjehallamisttis Mattus-Kumpunen jorgalii KEI-ráidui sátnelisttu ja čálligođii giehtačállosa oahppogirjái, mii lea oaivvilduvvon sidjiide geat hárjehallet lohkat. Nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff lágidii sátnelisttu ǨIÕČČ 3-oahppogirjii lohkangirjái, mii lea barggu vuolde. Son maid hutkkai ja čálii plána oahppogirjái, mii lea heivvolaš nuortalašgiela álgooahpahussii. Davvisámegielat giellahárjehalli Autti hutkkai ja buvttadii oahppomateriála davvisámegiela oahpahusa doarjjan digitálalaš Wordwall ja Quizlet -vuođuide Cealkke dearvvuođaid -girjeráiddu vuođul. Lassin son lágidii ságastallanhárjehusaid árgabeaivve ságastallandiliide.

– Oahppomateriála ráhkadeapmi gáibidii dárkilvuođa ja sátnelisttu ráhkadeamis galggai vuhtiiváldit máŋga sierra ášši, muitala nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff.

– Materiálaid hutkan lei dattetge oalle hástaleaddji, vaikko lean ovdal bargan gulahallanoahpaheaddjin, mas oahpahin seavvingiela ja doarjjaseavvimiid. Seavvingielasge materiálat leat unnán fidnemis ja oahpahusmateriálaid galggai ráhkadit ieš. Fuobmájin, ahte lea earálágan ráhkadit materiála lagasoahpahussii go giellahárjehallamis ráhkadin virtuálalaš materiála. Buđaldanvásihusa, mii mus lei ovdalaččas, galggai dál rievdadit virtuálalaš hápmái. Bargu lei dattetge miellagiddevaš ja seammás bessen geardduhit áššiid maid ledjen oahppan studerenjagi áigge, smiehtada davvisámegiela hárjehalli Autti.

Ságastallanhárjehusat lasihuvvojit olámuddui Sámedikki digitálalaš oahppoamateriálavuđđui.

Cealkke dearvvuođaid -materiálat lea Wordwallas ja Quizletis.

Lassidieđut:

Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi

***

Kielâhárjuttâllâm uápásmit sämikielâlâš oppâmateriaalpaargon – Ulpu Mattus–Kumpunen, Maarit Kiprianoff já Nina Autti hárjuttâllii škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst

Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst lii lamâš fiiđgâs, ko toimâttuvâst láá algâttâm cuáŋuimáánu aalgâst aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâlij oppâmateriaalij proojeektpargeeh. Sii lasseen oppâmateriaalpargo maailman láá peessâm uápásmuđ Säämi máttááttâskuávdáá aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâi kielâhárjuttâlleeh Ulpu Mattus–Kumpunen, Maarit Kiprianoff já Nina Autti.

– Must lii jo kuhháá lamâš mielâ pyevtittiđ nuorttâsämikielâlâš oppâmateriaal párnáid já tääl ko viijmâg peessim teehin Anarân nuorttâkielâ luuhâđ, te tuotâ tibi tot ferttij tállân toppiđ kiddâ máhđulâšvuodâst peessâđ Sämitigán hárjuttâllâđ, illood nuorttâlâškielâ kielâhárjuttâllee Kiprianoff.

– Ucâluvvim kielâhárjuttâlmân oppâmateriaalij paarân, tastko lam jo kuhheeb ääigi jurdâččâm, ete halijdiččim leđe fáárust pyeredmin aanaarsämikielâlij oppâmateriaalij tile, muštâl anarâškielâ hárjuttâllee Mattus–Kumpunen.

– Uuccim kielâhárjuttâlmân Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâhân, tastko muu kiäsuttij peessâđ uáiniđ já kuullâđ maggaar tile sämikiel oppâmateriaalijgijn lii onnáá peeivi. Fáddá lii olssân äigikyevdil parnijdân škovlâjotteem tiet. Materiaalij historjá lijjim ucánjáhháá tutkâm oppâmihháán čoovčâ, ko kulttuuruápui kuursâst čaittim jieččân puáris sämikiirjijd já siämmást muštâlim luokkaskipárijdân oppâmateriaalij historjást. Tääl lâi suámi peessâđ kuullâđ tááláá tiileest já uáiniđ, mon verd ovdâmerkkân škovlâkirjeh láá eidu tääl finniimist, muštâl tavesämikielâ hárjuttâllee Autti.

Kielâhárjuttâlmist piäsá uápásmuđ oppâmateriaalpaargon

Anarâškielâ kielâhárjuttâlmist Mattus-Kumpunen jurgâlij KEI-rááiđun sänilisto já kietâčäliškuođij luuhâm hárjuttâllei oppâkirje. Nuorttâlâškielâ kielâhárjuttâllee Kiprianoff raahtij sánáduv pargo vyelni leijee ǨIÕČČ 3-oppâkirje luuhâmkiirján sehe vuávái já čaalij vuávám nuorttâsämikielâ algâmáttááttâsân heivee oppâkirjeest. Tavesämikielâ hárjuttâllee Autti pelestis vuávái já pyevtittij oppâmateriaal tavesämikielâ máttááttâs toorjân digitaallâš Wordwall já Quizlet-vuáđoid Cealkke dearvvuođâid–kirjerááiđu vuáđuld. Lasseen sun raahtij savâstâllâmhárjuttâsâid argâpeeivi savâstâllâmtiilijd.

– Oppâmateriaal pargo lâi tärkkilvuođâ vättee já sánáduv rähtimist ferttij väldiđ vuotân maaŋgâ sierâ tahhee, muštâl nuorttâlâškielâ hárjuttâllee Kiprianoff.

– Materiaalij utkâm lâi olâttettee hastâleijee, veikkâ lam ovdil toimâm kommunikaatio–máttáátteijen máttátdijn seevvimkielâ já toorjâsevimijd. Seevvimkielâsyergist-uv materiaal lii uccáá finniimist já máttááttâsmateriaalijd ferttij kuhás huksiđ jieš. Huámmášim, ete lii ereslágán rähtiđ materiaal aldamáttááttâsân ko muu kielâhárjuttâlmist  ráhtám virtuaallâš materiaal. Ovdebâš materiaalij puđâldemfeerim ferttij mättiđ mutteđ virtuaallâš háámán. Pargo lâi nuuvttii mielâkiddiivâš já siämmást peessim kiärduttiđ oppâmive ääigi oppâmâm, suogârdâl tavesämikielâ hárjuttâllee Autti.

Savâstâllâmhárjuttâsah lasettuvvojeh uážžumnáálá Sämitige digitaallâš oppâmateriaalvuáđun.

Cealkke dearvvuođaid–materiaalih Worwallist já Quizlettist

Lasetiäđuh:

Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa on käynyt kuhina, kun toimistossa on aloittanut huhtikuun alussa inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisten oppimateriaalien projektityöntekijöitä. Heidän lisäkseen oppimateriaalityön maailmaan ovat päässeet sukeltamaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliharjoittelijat Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti.

– Minulla on jo pitkään ollut halu tuottaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia lapsille ja nyt kun vihdoin pääsin tänne Inariin kolttaa opiskelemaan, niin tottahan sitä piti heti ottaa koppi mahdollisuudesta päästä Saamelaiskäräjille harjoittelemaan, iloitsee koltansaamen kieliharjoittelija Kiprianoff.

– Hakeuduin kieliharjoitteluun oppimateriaalien pariin, koska olen jo pitemmän aikaa ajatellut, että haluaisin olla mukana parantamassa inarinsaamenkielisten oppimateriaalien tilannetta, kertoo inarinsaamen harjoittelija Mattus-Kumpunen.

– Hain kieliharjoitteluun Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon, koska minua kiinnosti päästä näkemään ja kuulemaan minkälainen tilanne saamenkielisten oppimateriaalien kanssa on tänä päivänä. Aihe on itselleni ajankohtainen lapsieni koulunkäynnin vuoksi. Materiaalien historiaa olin hieman tutkinut opiskeluvuoteni syksynä, kun kulttuuriopintojen kurssilla esittelin omia vanhoja saamenkirjojani ja samalla kerroin luokkatovereilleni oppimateriaalien historiasta. Nyt oli mukava päästä kuulemaan tämän hetken tilanteesta ja näkemään minkä verran esim. koulukirjoja on tällä hetkellä saatavilla, kertoo pohjoissaamenkielen harjoittelija Autti.

Kieliharjoittelussa pääsee tutustumaan oppimateriaalityöhön

Inarinsaamen kieliharjoittelussaan Mattus-Kumpunen käänsi KEI-sarjaan sanalistan ja alkoi käsikirjoittaa lukemaan harjoittelevien oppikirjaa. Koltansaamen kieliharjoittelija Kiprianoff laati sanaston tekeillä olevaan ǨIÕČČ 3-oppikirjan lukukirjaan sekä ideoi ja kirjoitti suunnitelman koltansaamen alkuopetukseen soveltuvasta oppikirjasta. Pohjoissaamen harjoittelija Autti puolestaan ideoi ja tuotti oppimateriaalia pohjoissaamen opetuksen tueksi digitaalisille Wordwall ja Quizlet -alustoille Cealkke dearvvuođaid -kirjasarjan pohjalta. Lisäksi hän laati keskusteluharjoituksia arkipäivän keskustelutilanteisiin.

– Oppimateriaalin teko oli tarkkuutta vaativaa ja sanaston tekemisessä piti ottaa huomioon monta eri tekijää, kertoo koltansaamen harjoittelija Kiprianoff.

– Materiaalien keksiminen oli yllättävän haastavaa, vaikka olen aikaisemmin toiminut kommunikaatio-opettajana opettaen viittomakieltä ja tukiviittomia. Viittomakielialallakin materiaalia on saatavilla vähän ja opetusmateriaalit piti pitkälti rakentaa itse. Huomasin, että on erilaista luoda materiaalia lähiopetukseen kuin kieliharjoittelussa tekemääni virtuaalista materiaalia. Aiempi materiaalien askartelukokemus piti osata muuttaa virtuaaliseen muotoon. Työ oli silti mielenkiintoista ja samalla pääsin kertaamaan opiskeluvuoden aikana oppimaani, pohdiskelee pohjoissaamenkielen harjoittelija Autti.

Keskusteluharjoitukset lisätään saataville Saamelaiskäräjien digitaaliselle oppimateriaalialustalle.

Cealkke dearvvuođaid -materiaalit Wordwallissa ja Quizletissa.

Lisätietoja:

Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi

Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajaksi esitetään Virve Jämséniä ja Tiirismaan peruskoulun rehtoriksi Jussi Virsusta. Lisäksi esitetään Erstan ja Villähteen koulujen hallinnollista yhdistämistä sekä yhdistetyn koulun rehtorin viran avointa hakua. Sivistyslautakunta käsittelee muun muassa näitä asioita kokouksessaan 24. toukokuuta 2022.

Opetus- ja kasvatusjohtajaksi esitetään Virve Jämséniä ja Tiirismaan peruskoulun rehtoriksi Jussi Virsusta

Valintatyöryhmät esittävät yksimielisesti Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajan tehtävään KM Virve Jämséniä sekä Tiirismaan peruskoulun rehtoriksi Jussi Virsusta 1.8.2022 alkaen.

Jämsen hoitaa tällä hetkellä Akaan kunnan sivistysjohtajan viransijaisuutta. Hän on virkavapaalla Riihimäen kaupungin opetuspäällikön tehtävästä. Luokanopettajaksi ja erityisluokanopettajaksi kouluttautunut Jämsen on toiminut myös rehtorin tehtävissä. Hänellä on monipuolinen ja vahva kokemus opetus- ja kasvatusorganisaation johtamisesta, hyvät ja monipuoliset yhteistyötaidot, ratkaisukeskeisyyttä sekä kehittämishalukkuutta. 

Opetus- ja kasvatusjohtajan tehtävään oli 12 hakijaa, joista seitsemän kutsuttiin videohaastatteluun. Kolme eteni varsinaiseen haastatteluun. 

Tiirismaan peruskoulun rehtorin tehtävään oli kuusi hakijaa, jotka kaikki haastateltiin. Monipuolisen opetusalan johtamiskokemuksen ja osaamisen perusteella valittavaksi esitetään Jussi Virsunen. Tällä hetkellä Virsunen toimii Harjun koulun rehtorina sekä Lahden ruotsinkielisen koulun rehtorin viransijaisena. Virsunen on toiminut pitkään luokanopettajana ja monipuolisissa hallinnollisissa tehtävissä, muun muassa Imatran sivistysjohtajana.

Tiirismaan peruskoulun rehtorina toiminut Kari Turpeinen on siirtynyt eläkkeelle. Opetus- ja kasvatusjohtajana vuodesta 2010 toiminut Lassi Kilponen siirtyy Pohjois-Tapiolan peruskoulun rehtoriksi Espooseen. 

Esitys Erstan ja Villähteen koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä

Sivistyslautakunnan päätettäväksi esitetään, että Erstan ja Villähteen peruskoulut yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2022 lukien. Samassa yhteydessä uuden koulun rehtorin tehtävä avataan julkiseen hakuun touko-kesäkuun 2022 aikana. Uudelle koululle järjestetään nimikilpailu syksyllä 2022.

Syksyllä 2021 hyväksytyn palveluverkkosuunnitelman mukaan Ersta-Villähde -alueelle suunnitellaan yksi 2-sarjainen alakoulu. Koulu tullee sijoittumaan Erstan koulun tontille, mitä puoltaa se, että alueelle on jo kaavoitettu tontteja mahdollista pientaloasumista varten.

Villähteen koulun uudisrakennusosa toimii edelleen pienten lasten, esi- ja alkuopetuksen kouluyksikkönä ja osana uutta yhdistyvää koulua. Tämä lisättiin suunnitelmaan palveluverkkotyön yhteydessä tehdyn vaikutusten ennakkoarvioinnin perusteella.

Palveluverkkosuunnitelman mukainen esitys perustuu alueen oppilasennusteeseen, minkä mukaan vuonna 2030 alueella on 295 alakouluikäistä lasta eli käytännössä lapsimäärä on liian pieni nykyisen rakenteen ylläpitämiseksi. Lisäksi Villähteen vanha koulukiinteistö on käyttökiellossa ja koulu toimii väliaikaistiloissa uudisrakennusosaa lukuun ottamatta.

Koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä on keskusteltu koulujen henkilöstön kanssa. Henkilöstöllä ei lähtökohtaisesti ole mitään hallinnollista yhdistymistä vastaan. Huolta aiheuttaa johtamisresurssin riittävyys sekä virassa olevien opettajien sijoittuminen tulevaisuudessa.

Villähteen koulun oppilaskunnalta ja Erstan koulun vanhempaintoimikunnalta on saatu asiasta lausunnot. Villähteen koulun oppilaskunnan kanta oli neutraali.

Erstan koulun vanhempaintoimikunnan lausunnon mukaan hallinnollisen yhdistämisen malli vaikuttaa pääosin luontevalta ja toimivalta ratkaisulta. Lausunnossa todetaan huoli oppilasennusteiden pitävyydestä ja koulun riittävästä koosta alueen oppilasmäärälle. Vanhempainyhdistys pyytää varmistamaan, että uudessa koulussa on riittävästi opetushenkilöstöä huolehtimassa opetuksen eriyttävistä ratkaisuista.

Vanhempainyhdistys pyytää kaupunkia lisäksi varmistamaan, että alueen pyöräily- ja jalankulkureitit ovat mahdollisimman turvalliset.

Sivistyslautakunnan päätettäväksi esitetään myös, että uuden koulun rehtorin tehtävä avataan julkiseen hakuun touko-kesäkuun 2022 aikana. Lisäksi käytännön järjestelyin huolehditaan siitä, että kummassakin kouluyksikössä toimii lähiesimies.  

Linkki sivistyslautakunnan kokouksen 24.5.2022 esityslistaan Dynasty-tietopalvelussa.

Lisätiedustelut

Lahden kaupunki, sivistyspalvelut

henkilövalinnoista
sivistysjohtaja Tiina Granqvist, 050 383 6574

koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä
opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, 044 716 1328
vastaava rehtori Matti Saarela, 044 416 3336

Gradian opiskelijat ovat voittaneet 14 mitalia 11 lajissa tänään päättyneessä nuorten ammattitaidon Suomenmestaruusfinaalissa Taitaja2022:ssa. Floristilajissa tuli peräti kaksi mitalia: hopeinen ja pronssinen.

Porissa 16.–19. toukokuuta järjestetty kilpailu oli ensimmäinen perinteisenä suurtapahtumana toteutunut Taitaja kolmeen vuoteen. Koronapandemia esti kokonaan Gradian valmisteleman vuoden 2020 kisan Jyväskylässä. Vuonna 2021 kilpailu järjestettiin hajautettuna yli kymmenellä eri paikkakunnalla ilman yleisöä.

KULTAA

Saku Karstila ja Lauri Tiilikainen, kokki (parilaji)
Eetu Keltto, hitsaus
Niko Parkkonen, autokorinkorjaus

HOPEAA

Mianda Fath ja Julia Vajanto, matkailu (parilaji)  
Grace Kaukonen Vargas, mediatekniikka
Anton Korhonen, elektroniikka ja robotiikka
Maija Koskinen, floristiikka (Gradia Jämsä)
Akseli Maja, infrarakentaminen
Jenna Maukonen, vaatteenvalmistus
Ilari Salomaa, kuljetuslogistiikka

PRONSSIA

Niina Haka, tarjoilija
Maiju Kauppinen, floristiikka (Gradia Jämsä)

Mitalisteista floristit ovat ovat Gradia Jämsästä ja muut Gradia Jyväskylästä.

”Upea menestys Gradialla tänäkin vuonna. Tulos on loistava osoitus nuorten ammatillisesta osaamisesta ja sitoutumisesta itsensä kehittämiseen. Erityisen hienoa on se, että mitalisteja löytyy Gradian eri aloilta. Onnittelut kaikille Gradiaa kilpailuissa edustaneille nuorille ja heidän valmentajilleen!” tsemppaa Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen.

Taitaja kokoaa ammatillisen koulutuksen toimijat

Taitaja on Suomen suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma. Kilpailuun voivat osallistua kilpailuvuonna 21 täyttävät tai sitä nuoremmat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. SM-kilpailun lisäksi Taitajassa on runsaasti oheisohjelmaa. Taitaja onkin ammatillisen koulutuksen toimijoiden, koulutuksesta kiinnostuneiden sekä ammatinvalintaa pohtivien kohtaamispaikka.

Kilpailutoiminnalla tuetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa.

Järjestämisvastuu on kiertävä, ja tänä keväänä päävastuullinen toimija oli Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Pääyhteistyökumppani on Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Kilpailutoimintaa Suomessa koordinoi Skills Finland ry.

Vuonna 2023 Taitaja järjestetään Espoossa.

Kuvat kultamitalisteista voi hakea osoitteesta: https://www.gradia.fi/gradiaan-14-ammattitaidon-sm-mitalia-floristeille-kaksi  Kuvaa käytettäessä tulee mainita kuvaajan nimi.

Kisajärjestäjän kuvapankki on myös käytettävissä https://skillsfinland.kuvat.fi/kuvat/Taitaja2022+Pori/

Lisätietoja

Minna Paavilainen, Taitaja2022 joukkueenjohtaja, Gradia, puh. 040 341 5818, minna.paavilainen@gradia.fi
Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152, pirjo.kauhanen@gradia.fi
Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä, puh 040 341 5022  petteri.jarvinen@gradia.fi

https://taitaja2022.fi