Kauppapuutarhaliiton Puutarhasäätiön tuella palkataan yrittäjyys- ja talouslehtori Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Lepaan yksikön puutarhatalouden koulutukseen.

Lehtorin opetustehtävät painottuvat yrittäjyyden edistämiseen erityisesti kasvihuoneviljelyn alalla, mutta myös muissa puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön opinnoissa. Työsuhteen aikana lehtori vierailee säännöllisesti kasvihuoneyrityksissä.

Lepaan ja Kauppapuutarhaliiton suhteet ulottuvat liki sadan vuoden päähän. – Lepaa on vanhin yhtä toimivista jäsenistämme. Yhteistyö alan tärkeimmän oppilaitoksen kanssa on toimivaa ja luontevaa, ja tämä lahjoituksemme vahvistaa yhteistyötämme entisestään, toteaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

– Suomalainen puutarhatalous perustuu vahvasti perheyrittäjyyteen. Osaaminen ja tuotteiden hyvä laatu ovat kansalaisten arvostamia, mistä osoituksena on päätuotteiden korkea kotimaisuusaste. Ala tarvitsee jatkossakin hyviä yrittäjiä ja yrittäjämäisesti ajattelevia ammattilaisia, ja koulutuksella on tässä merkittävä rooli. Haluamme siksi korostaa nimenomaan yrittäjyyden merkitystä tulevien ammattilaisten osaamisessa, Jalkanen jatkaa.

Tuen suuruus on 50 000 euroa vuodessa viiden vuoden ajan, minkä jälkeen työsuhteen jatkoa harkitaan. Lehtorin tehtävä tulee haettavaksi elokuussa.

Yhteistyö yritysten kanssa uudelle tasolle

Puutarhatalouden koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi on iloinen lahjoituksesta ja sen suuntaamisesta yrittäjyyden opetukseen: – Kasvihuonetuotannon teknologinen kehitys on nopeaa ja teknologioita tehokkaasti hyödyntävän tuotanto-osaamisen oppiminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta kehityksen kärjessä olevien yritysten kanssa.

Vuorovaikutus yrityselämän kanssa on puutarhatalouden koulutuksessa luonnollinen tapa toimia jo nyt, mutta säätiön merkittävä tuki mahdollistaa yhteistyön nostamisen kokonaan uudelle tasolle. – Tämä antaa mahdollisuuden hakea uusia tapoja tuottaa puutarhatalouden opiskelijoille yrittäjyyteen kasvattavia oppimistilanteita jatkuvassa vuorovaikutuksessa kentän kanssa. Yhteistyö todennäköisesti tuottaa uutta tietoa ja kehitysajatuksia myös yrityksille. Samalla voimme löytää uusia verkostoja ja toimintatapoja, joista voi olla hyötyä laajemmin HAMKin ja HAMIn Lepaan yksikön koulutuksissa ja mahdollisesti koko HAMKissa.

Kauppapuutarhaliiton Puutarhasäätiön ja puutarhatalouden koulutuksen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 10.6. Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa.

Lisätiedot

koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi, HAMK, puh. (03) 646 5224 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi
toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto, p. 0400 800 268 tai sp. etunimi.sukunimi@kauppapuutarhaliitto.fi

Kuvat: Liisa Siivola

1. kuvassa puutarhatalouden koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi (vas.), Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja HAMKin Biotalouden yksikön johtaja Ari Mikkola.

2. kuvassa yhteistyösopimusta allekirjoittamassa rehtori Pertti Puusaari (vas.) ja toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Jyväskylän monialayliopistossa aiotaan muuttaa maan omaleimaisinta kirjallisuuden oppiainetta. Jyväskylä tunnetaan kirjallisuuskaupunkina, joka on tuottanut näkyviä kirjallisuudentutkijoita, kirjailijoita, kriitikoita, kääntäjiä ja kirjallisuuslehtien toimittajia. Kirjallisuudesta ei valmistu pelkästään opettajia, vaan aineen opiskelijat ja alumnit työllistyvät laajasti ja hyvin, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämän vuoksi tuntuu käsittämättömältä, että yliopiston hallitus vähentää tällä päätöksellä tulevaisuuden työelämän tarvitsemaa osaavien asiantuntijoiden määrää.

Kirjallisuus on Jyväskylässä elinvoimainen pääaine, johon on riittänyt hakijoita sen hyvän maineen ja monipuolisuuden takia. Pääaineen sisällä toimiva kirjoittamisen oppiainevaihtoehto näyttäytyy valtakunnallisesti ainutlaatuisena, samoin sen erityispainotukset esimerkiksi nykykulttuurin, sarjakuvan ja kirjallisuusterapian alalla. Mediakentän muuttuessa kirjallisuutta opettavista yliopistoista erityisesti Jyväskylän yliopisto on ollut ajan hermolla ja sen omaleimaisuus on sen vahvuus. Missään muualla Suomessa ei tutkita niin paljon nykykirjallisuutta ja intermedialisuutta kuin Jyväskylässä.

Kirjallisuuden oppiaineen lakkauttaminen on lyhytnäköistä paitsi kulttuuristen arvojen, myös yliopiston talouden kannalta. Kirjoittamisen maisteriohjelma on kansallisesti ainutlaatuisen laaja ja monipuolinen koulutuskokonaisuus. Se tarjoaa kirjoittamisen opintoja aina tohtorintutkintoon saakka. Kirjoittamisen opintojen ansiosta maisteriopintoihin hakeutuu paljon opiskelijoita muiden yliopistojen, oppiaineiden ja avoimen yliopiston kautta. Kirjallisuuden oppiaine tekee hyvää tulosta ja humanistinen tiedekunta on muutenkin useilla mittareilla valtakunnallista kärkikastia.

Pitkään on puhuttu luovien alojen merkityksestä Suomen talouskasvulle. Tämä konkretisoituu merkittävästi tilastokeskuksen raportissa, jonka mukaan vuonna 2015 viestinnän, taiteen, viihteen ja virkistyksen palvelujen kasvu oli yli 6 prosenttia. Tulevaisuudessa näiden alojen työllistyminen kasvaa merkittävästi erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kirjoittajakoulutus syventävien kirjallisuuden opintojen kanssa on työllistänyt opiskelijoita laajasti kustannus-, opetus-, media- ja kulttuurialalle sekä kirjailijoiksi.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on toiminut yhdessä kuuden eri yliopiston kirjallisuuden opiskelijoiden muodostaman ohjausryhmän kanssa. Järjestömme jakaa varauksettomasti verkoston ja opiskelijoiden huolen niin kirjallisuuden kuin muidenkin taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen oppiaineiden kuten taidehistorian ja taidekasvatuksen tulevaisuudesta.

Mari Lankinen                                      
Puheenjohtaja                                  
mari.lankinen@taku.fi
puh. 050 5363 231

Vilja Byström
Opiskelija-asiamies

www.taku.fi

HAMKin ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuu 10.6.2016 yhteensä 180 uutta ammatillista opettajaa, 28 ammatillista erityisopettajaa ja 43 ammatillista opinto-ohjaajaa.

Alla luetellaan ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Ammatillinen opettajankoulutus

Ahola, Paula, Järvenpää; Aittala, Tarja, Raisio; Alajoki, Pekka, Helsinki; Allinniemi, Timo, Lempäälä; Andersson, Maija, Somero; Bauvois, Gwenaëlle, Helsinki; Berger-Thorström, Edeltraud, Tuusula; Bernoulli, Otto, Salo; Biström, Mari, Vantaa; Björn, Liisa, Hyvinkää; Dautaj, Teuta, Vaasa; Djerf, Mervi, Järvenpää; Drude, Tuula, Urjala; Ek, Mari, Espoo; Elo, Veijo, Janakkala; Erviö, Sari, Kouvola; Euro, Taina, Turku; Gasbarra, Lia, Espoo; Grönfors, Tuula, Lempäälä; Harittu, Mikko, Pori; Harjunpää, Irene, Orimattila; Hautaviita, Terhi, Hattula; Heikkilä, Jari-Esa, Porvoo; Hietamäki, Markku, Janakkala; Hughes, Jane, Helsinki; Huhtama, Leena, Hattula; Huitti-Malka, Riika, Espoo; Hupponen, Jyrki, Helsinki; Hurjanen-Pohjavuori, Anne, Hämeenlinna; Hägglund, Ilkka, Hyvinkää; Hämäläinen, Miia, Vantaa; Hämäräinen, Timo, Riihimäki; Jauhiainen, Mira, Janakkala; Joutvuo, Kimmo, Hattula; Jouppila, Ville, Tampere; Junkkari, Terhi, Tampere; Järvinen, Jari, Janakkala; Kairajärvi, Markku, Vihti; Kajaala, Maarit, Salo; Kangasniemi, Nina, Mustasaari; Kannisto, Raija, Salo; Karlstedt, Sari, Salo; Kasteenpohja, Elina, Espoo; Kautto, Sami, Akaa; Keskisarja, Venla, Helsinki; Kiiveri, Kirsi, Riihimäki; Kilpeläinen, Kati, Pornainen; Kinnunen, Riikka, Forssa; Knape, Anne, Riihimäki; Koivumaa, Veikko, Espoo; Koivunen, Petri, Sipoo; Kontu, Kaisa, Helsinki; Koskinen, Sanna, Hämeenlinna; Kubinova, Maya, Espoo; Kuisma, Johanna, Janakkala; Kuisma, Marja, Somero; Kulmakorpi, Jorma, Tampere; Kulmala, Birgitta, Nurmijärvi; Kumpumäki, Tuula, Helsinki; Kuosmanen, Suvi, Hämeenlinna; Kuuras-Tuohimaa, Inka, Hämeenlinna; Kuusivaara, Marjaana, Hämeenlinna; Kääpä, Vesa, Akaa; Laakso, Matleena, Tampere; Lahtinen, Jussi, Vantaa; Lahtinen, Sari, Salo; Lax, Minna, Forssa; Lehtisalo, Hannu, Salo; Lehtola, Kristiina, Helsinki; Lehtonen, Jari, Lahti; Lehtonen, Sami, Hämeenlinna; Leisiö, Larisa, Akaa; Lempiäinen, Tea, Perniö; Leponiemi, Hannu, Lempäälä; Leppioja, Tommi, Vantaa; Leppänen, Pekka, Hämeenlinna; Levänen, Jari, Riihimäki; Linna, Tommi, Helsinki; Luoma-aho, Maria, Iitti; Lyytikäinen, Riku, Kouvola; Majuri, Joonas, Jyväskylä; Markkanen, Marjaana, Helsinki; Marttinen, Sanni, Laukaa; Mehdipour, Shirzad, Espoo; Meriläinen, Jari, Lohja; Merta, Minna, Akaa; Mertanen, Mikko, Hyvinkää; Metsänvuori, Kai, Hämeenlinna; Mettälä, Kari, Hattula; Mills, Seija, Forssa; Mustonen, Pasi, Tuusula; Mykrä, Juhani, Pori; Mäenpää, Tarja, Vantaa; Mäkelä, Jouni, Hausjärvi; Mäkelä, Mervi, Kaarina; Mäkelä, Tommi, Tampere; Mäkinen, Sami, Vantaa; Mäntykoski, Anna, Raasepori; Nevalainen, Markku, Helsinki; Nikolaev, Kirill, Turku; Nokka, Katariina, Somero; Nordman, Mika, Hämeenlinna; Nurmi, Niina, Loimaa; Nurmi, Teemu, Lempäälä; Nurminen, Paula, Turku; Nykänen, Seppo, Vantaa; Ora, Sari, Janakkala; Pakarinen, Kari, Kerava; Papinniemi, Auli, Lahti; Pekonen, Pia, Lahti; Peltola, Jaana, Espoo; Pesu, Irene, Turku; Petri-Kopranen, Solveig, Nurmijärvi; Pietiläinen, Marika, Kirkkonummi; Pihkala, Ulla, Helsinki; Piipponen, Tiina, Espoo; Piiroinen, Krista, Kauniainen; Poikulainen, Jari, Punkalaidun; Rajala, Katariina, Helsinki; Rask, Mari, Lahti; Rastogi, Vaishali, Helsinki; Rauha, Petri, Espoo; Rinne, Juha, Akaa; Rosnell-Varjo, Johanna, Janakkala; Ryytty, Olli, Lieto; Räisänen, Riitta-Liisa, Järvenpää; Räsänen, Maarit, Kotka; Saarinen, Marko, Uusikaupunki; Saarinen, Terhi, Lahti; Sadou, Pilvikki, Helsinki; Salakari, Minna-Riikka, Turku; Salmela, Satu, Vantaa; Salminen, Mia, Valkeakoski; Salomaa, Virpi, Järvenpää; Sarfo, Charles, Vantaa; Sauri-Reinikka, Elina; Siikjärvi, Eeva, Lahti; Sotavalta, Teppo, Helsinki; Sundholm, Mari, Forssa; Suominen, Jukka, Lempäälä; Suominen, Niina, Helsinki; Sutela, Riitta, Helsinki; Syvänen, Satu, Orivesi; Taiveaho, Satu, Tuusula; Taskinen, Elina, Turku; Tiihonen, Tommi, Iitti; Timonen, Tomi, Espoo; Tohkanen, Nina, Nastola; Toivonen, Samppa, Kokkola; Tuomi, Marika, Hämeenlinna; Tuominen, Teemu, Riihimäki; Turkia, Taija, Helsinki; Ukkola, Timo, Kouvola; Uusitalo, Tom, Nurmijärvi; Vahala, Essi, Turku; Vahos, Marjut, Forssa; Valovuori, Sanna, Hämeenlinna; Varjonen, Johanna, Masku; Vierimaa, Tuuli, Tampere; Vikberg, Päivi, Hyvinkää; Wilska, Pia, Hollola; Visuri, Karita, Helsinki; Wrangén, Erkki, Valkeakoski; Välinen, Piia-Marika, Mynämäki; Väänänen, Minna, Lahti; Ylikojola, Liisa, Espoo

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Aaltonen, Ira, Mäntsälä; Arminen, Tuija, Helsinki; Hakala, Raija, Vantaa; Helvelahti, Marjut, Lohja; Hult, Anni, Forssa; Inkeroinen, Merja, Vihti; Jokio, Kati, Hattula; Järvilehto, Anssi, Espoo; Kivelä, Niina, Riihimäki; Koskela, Pirkko, Riihimäki; Kuosa-Backman, Armi, Turku; Laiho, Kimmo, Hämeenlinna; Lemola, Katja, Hollola; Mäntylä, Jaana, Ylivieska; Nurmi, Saija, Pälkäne; Oinas, Eija, Rovaniemi; Pajuoja, Hannele, Hämeenlinna; Palonen, Elina, Porvoo; Ruuskanen, Ulla, Kirkkonummi; Ryynänen, Anne, Nurmijärvi; Saarinen, Maija, Somero; Sandholm, Satu, Paimio; Stenström, Riitta, Lahti; Tulonen, Sari, Turku; Viinikka-Lehtonen, Anne, Hattula; Willman, Raimo, Hamina

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Arjoniemi, Maria, Forssa; Forslund, Merja, Kokkola; Gadd, Johanna, Turku; Heinonen, Anni, Uusikaupunki; Heiskanen, Heikki, Seinäjoki; Helander, Riitta, Helsinki; Henninen, Maria, Paimio; Hoffström, Klaus, Pori; Hämäläinen, Liisa, Vihti; Impola, Vesa, Naantali; Juvonen, Mari, Lahti; Järvelä, Eeva, Riihimäki; Järvinen, Katariina, Kotka; Kanervisto, Marja, Turku; Kangasmäki, Katja, Porvoo; Karasti, Sari, Pori; Kautto, Rauna, Akaa; Koivula, Sami, Rauma; Korhonen, Rainer, Lahti; Korpelainen, Eija, Helsinki; Lehtinen, Anu, Turku; Lilja, Ulla, Pirkkala; Lintula, Arja, Vantaa; Lounela, Eero, Nurmijärvi; Luoma-Veikkola, Minna, Nokia; Maatraiva, Pirkko, Tampere; Mironoff, Mia, Lahti; Niemelä, Tiina, Oulu; Nuppola, Suvi, Tampere; Okkonen-Volk, Marika, Vantaa; Paananen, Janne, Tampere; Pussinen, Anna-Marja, Vantaa; Railo, Satu, Loimaa; Rantahalme, Enni, Hollola; Rautakoski, Risto, Helsinki; Saarijärvi, Susanna, Pori; Saarinen, Anu, Hämeenlinna; Saarinen, Harri, Kangasala; Saloranta, Aila, Espoo; Silvast, Jaana, Mäntsälä; Tolvila, Lilli, Sastamala; Uronen, Pekka, Kerava; Virtanen, Anu, Hämeenlinna

Miksi jokainen opiskelija tarvitsee ylioppilaskunnan taakseen?

På svenska nedan | In English below

Pitäisikö ylioppilaskuntien jäsenyyden olla automaattista vai valinnaista? Hallituspuolue kokoomus äänestää puoluekokouksessaan sunnuntaina 12.6. aloitteesta, jolla halutaan lakkauttaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys. Yliopistojen opiskelijat kuuluvat nyt suoraan oman yliopistonsa ylioppilaskuntaan ja ilmoittautuvat maksavat jäsenmaksun ylioppilaskunnalleen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä.

Kokoomuksen Nuorten Liiton ja Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan aloitteessa on muutamia kyseenalaisia oletuksia, joille HYYn hallitus ei soisi keskustelun kasautuvan. Se ei silti tarkoita, ettei automaatiojäsenyyden vastustaminen – tai sen puolustaminen – voisi olla mielekkäästi perusteltua. Automaatiojäsenyyden lakkauttaminen kuitenkin vähentäisi sekä yliopistoyhteisöjen autonomiaa että opiskelijayhteisöjen omaa demokraattista päätösvaltaa, mikä ei toivottavasti ole lakkauttamista ajavienkaan tavoite.

Mihin HYY käyttää opiskelijoiden jäsenmaksut?

Helsingin yliopiston opiskelijat maksavat HYYlle jäsenmaksuna 48 euroa lukuvuodessa sekä lisäksi pakollisen YTHS-maksun 55 euroa lukuvuodessa. Yhteensä vuonna 2015 jäsenmaksuja kertyi 1 274 893 euroa. HYY käyttää ne yliopistolaissa määrättyihin tehtäviin. Erityisiä lakisääteisiä tehtäviä ovat yliopiston hallinnon toimielinten sekä yliopiston opintotukilautakunnan opiskelijaedustajien valinta. Lisäksi yliopistolaki määrää ylioppilaskuntien tarkoitukseksi toimia ”jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Eli ylioppilaskunnat ovat sekä opiskelijoiden ainoita edunvalvojia että vastaavat opiskelijaelämän ja -kulttuurin elinehdoista kaikissa Suomen yliopistoissa.

Jäsenmaksujen lisäksi HYY rahoittaa toimintaansa omalla liiketoiminnallaan; HYYn vuotuinen budjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa. Läheskään kaikkien ylioppilaskuntien taloudellinen asema ei kuitenkaan ole yhtä vakavarainen – niiden toiminta on lähes yksinomaan jäsenmaksutulojen varassa.

Tekevätkö ylioppilaskunnat todella työtä, joka ei sille kuulu?

Toisin kuin kokoomuksen aloitteessa esitetään, ylioppilaskuntien tehtäviä eivät ole vain yliopistolakiin erikseen kirjatut ”erityiset tehtävät” vaan niiden omaan päätösvaltaan kuuluvat tehtävät: etenkin opiskelijoiden edunvalvonta yliopistolla ja koko yhteiskunnassa sekä opiskelijoiden oman järjestötoiminnan pitäminen elinvoimaisena tarjoamalla tiloja, taloudellista tukea ja koulutusta vastuulliseen yhdistystoimintaan. Kaikille niille löytyy perustelu myös yliopistolaista.

Opiskelijaelämän edellytykset ovat Suomessa ylioppilaskuntien käsissä. Monissa maissa opiskelijaelämän ja -kulttuurin puitteet ovat yliopistojen rahoittamaa ja järjestämää. Suomalainen opiskelijaliike on kansainvälisesti yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen aktiivinen ja merkittävä opiskelijoiden edustaja. Joskus ylioppilaskunnat järjestävät jäsenilleen jopa palveluja, joita julkinen sektori ei opiskelijoille tarjoa. HYY esimerkiksi tarjoaa perheellisille jäsenilleen lastenhoitopalveluja ja järjestöjensä avulla oikeusapua. Ylioppilaskunnat ovat myös perinteisesti esimerkillisen aktiivisia ja taitavia kehitysyhteistyön tekijöitä.

Ylioppilaskunnat eivät kuitenkaan tee mitään, minkä tarpeellisuutta ja oikeutusta ei voisi kyseenalaistaa demokratian keinoin – joko vaikuttamalla ja vetoamalla ylioppilaskunnan edustajiston jäseniin, asettumalla itse ehdolle vaaleissa ja äänestämällä.

Se, että valtaosa yliopisto-opiskelijoita ei koe ylioppilaskuntien toimintaa itselleen niin tärkeiksi, että äänestäisivät edustajistovaaleissa, on valitettavaa ja tietenkin myös merkki ylioppilaskuntien epäonnistumisesta. Emme ole saaneet työstämme näkyvää ja merkityksellistä kaikille opiskelijoille – tai luoneet opiskelijaliikkeessä ja -politiikassa vaikuttamisesta mielekästä opiskelijoiden enemmistölle.

Toisaalta ylioppilaskunnat tekevät töitä myös siksi, että jokaisen opiskelijan ei tarvitsisi kiinnostua opiskelijapolitiikasta yliopistoaikanaan. Automaatiojäsenyys takaa sen, että ylioppilaskuntien palvelut ja edunvalvonta ovat olemassa aina kaikille sitä tarvitseville – ja että ylioppilaskunta pystyy tarvittaessa aina edustamaan kaikkia yliopistonsa opiskelijoita.

Toivottavasti julkinen keskustelu automaatiojäsenyydestä saa myös kaikki opiskelijat kiinnostumaan ylioppilaskuntiensa toiminnasta ja jäsenmaksujensa käytöstä. HYYn edustajistovaalit pidetään seuraavan kerran loka–marraskuun 2016 vaihteessa, ja ylioppilaskunnan hallitus toivoo, että keskustelu automaatiojäsenyydestä vain voimistuu Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa – ja että se näkyisi selkeänä nousuna myös äänestysaktiivisuudessa.

Miksi vain yliopisto-opiskelijat maksavat pakollisen jäsenmaksun?

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille jäsenyys opiskelijakuntiin on valinnaista. Opiskelijakuntien automaatiojäsenyys on viimeksi vuonna 2014 ollut eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, eikä sen määräämiselle nähty silloin perusteita. Opiskelijakunnille ja ylioppilaskunnille määrättiin tuolloin kuitenkin samat erityistehtävät – ja se on nyt Kokoomusnuorten ja -opiskelijoiden aloitteessa katsottu perusteeksi luopua myös ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä.
Vaikka lakiin kirjatut erityiset tehtävät ovat samat sekä ylioppilaskunnille että opiskelijakunnille, tehtävien vaativuudessa ja laajuudessa on merkittäviä eroja. Ylioppilaskunnat ajavat opiskelijoiden etua huomattavasti laajemmin niin yliopistoissaan, kaupunki- ja kuntapolitiikassa kuin valtakunnan politiikassakin.

Ylioppilaskunnat ovat myös taloudellisesti täysin riippumattomia yliopistoistaan ja pystyvät siksi edustamaan kaikkia opiskelijoitaan joukkona ja ajamaan heidän etujaan ilman huolta rahoituksen loppumisesta. Ennen kaikkea ylioppilaskunnat voivat hoitaa lakisääteisen erityisen tehtävänsä, opiskelijaedustajien valinnan täysin itsenäisesti ilman, että yliopistot pystyvät vaikuttamaan siihen tai estämään toimintaa lopettamalla rahoituksensa.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat saavat taas usein valtaosan rahoituksestaan suoraan korkeakoululta, ei jäsenmaksuista. Esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Helga saa noin kolmanneksen budjetistaan suoraan Haaga-Helialta, muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa korkeakoulujen osuus rahoituksesta on jopa 50–70 %. Rahoitus perustuu sopimukseen, ammattikorkeakoulut voivat kohdentaa sen tarkoin haluamaansa toimintaan tai lopettaa sen kokonaan, jos eivät ole tyytyväisiä opiskelijakunnan toimintaan.

Opiskelijoiden vaikutusvalta yliopistoissa perustuu viime kädessä juuri siihen, että ylioppilaskunnat pystyvät autonomisesti edustamaan kaikkia yliopistonsa opiskelijoita. Se, miten ylioppilaskunnat siinä kulloinkin onnistuvat on taas asia, johon voi vaikuttaa kaikin demokratian suomin keinoin.

Lisätietoja:

Susanna Jokimies, HYYn hallituksen puheenjohtaja

puh. 0505439610

susanna.jokimies@hyy.fi

Varför behöver varenda studerande en studentkår bakom sig?

Borde studentkårerna ha automatiskt eller frivilligt medlemskap? Samlingspartiets partimöte ska rösta på söndagen 12.6 på en motion om att slopa det automatiska medlemskapet för studentkårerna. I nuläget hör universitetsstudenterna direkt till studentkåren vid sitt universitet och de betalar en studentkårsavgift, d.v.s. medlemsavgift, till studentkåren i samband med att de gör läsårsanmälan till universitetet.

I motionen, som lämnats in av Samlingspartiets ungdomsförbund och studerandeförbundet Tuhatkunta, finns en del tvivelaktiga antaganden, som HUS styrelse helst ser att debatten inte skulle börja kretsa kring. Det betyder inte att det inte skulle finnas förnuftiga skäl att motarbeta – eller försvara – det automatiska medlemskapet. Om man slopade det automatiska medlemskapet skulle det dock minska både universitetssamfundens autonomi och det demokratiska beslutsfattandet i studentsamfunden, vilket förhoppningsvis inte är vad anhängarna av ett slopat automatiskt medlemskap eftersträvar.

Hur använder HUS studenternas studentkårsavgifter?

Studenterna vid Helsingfors universitet betalar studentkårsavgift till HUS på 48 euro per läsår, och dessutom en obligatorisk hälsovårdsavgift till SHVS på 55 euro per läsår. 2015 inflöt sammanlagt 1 274 893 euro i studentkårsavgifter. HUS använder pengarna till att sköta de uppgifter som bestämts i universitetslagen. Till studentkårens särskilda uppgifter hör att utse studenternas företrädare i universitetets förvaltningsorgan och i universitetets studiestödsnämnd. Dessutom har studentkårerna enligt universitetslagen till uppgift att ”vara en förenande länk för sina medlemmar och att främja deras samhälleliga, sociala, intellektuella och studierelaterade ambitioner och strävanden i anknytning till studenternas roll i samhället”. Studentkårerna är alltså de enda som bevakar studenternas intressen, samtidigt som de ansvarar för att det finns förutsättningar för studentliv och studentkultur vid de finländska universiteten.

Förutom genom studentkårsavgifter finansierar HUS också sin verksamhet genom affärsverksamhet; HUS har en årlig budget på cirka 3,5 miljoner euro. Men långt ifrån alla studentkårer har en lika stark ekonomisk ställning – många av dem är nästan helt beroende av studentkårsavgifter för sin verksamhet.

Gör studentkårerna verkligen sådant som de inte borde göra?

I motsats till det som sägs i Samlingspartiets motion ska studentkårerna inte enbart sköta de ”särskilda uppgifter” som anges i universitetslagen, utan de har också uppgifter som de har egen beslutanderätt över: främst att bevaka studenternas intressen på universitetet och i samhället, samt att se till att studenternas egen föreningsverksamhet är livskraftig, genom att erbjuda föreningarna lokaler, ekonomiskt stöd och kurser om ansvarsfull föreningsverksamhet. Allt detta har även stöd i universitetslagen.

I Finland är det studentkårerna som ser till att det finns förutsättningar för ett studentliv. I många andra länder är det universiteten som finansierar och ställer upp ramarna för studentlivet och studentkulturen. Internationellt sett är studentrörelsen i Finland exceptionellt aktiv i samhällsfrågor och den är en viktig representant för studenterna. Ibland har studentkårerna till och med sådan service som den offentliga sektorn inte erbjuder studenterna. Exempelvis erbjuder HUS barnpassningstjänster för medlemmar med familj och ger rättshjälp genom sina föreningar. Av tradition är studentkårerna också exemplariskt aktiva och skickliga på att göra utvecklingssamarbete.

Studentkårerna gör dock ingenting, vars nödvändighet och berättigande man inte kan ifrågasätta på demokratisk väg – antingen genom att påverka och vädja till medlemmarna i studentkårens delegation, eller genom att själv rösta och kandidera i val.

Det faktum att en stor del av universitetsstudenterna inte upplever studentkårens verksamhet som så viktig att de skulle rösta i delegationsval är beklagligt och naturligtvis också ett tecken på att studentkårerna har misslyckats. Vi har inte lyckats göra vårt arbete tillräckligt synligt och betydelsefullt för alla studerande – eller lyckats få majoriteten av studenterna att se det meningsfulla i att påverka i studentrörelsen och studentpolitiken.

Å andra sidan gör studentkårerna också det de gör just för att inte varenda student ska behöva engagera sig i studentpolitiken under sin studietid. Det automatiska medlemskapet garanterar att studentkårernas service och intressebevakning alltid finns till för dem som behöver den – och att studentkåren vid behov alltid kan företräda alla studenter på universitetet.

Vi hoppas att den offentliga debatten om automatiskt medlemskap också får alla studerande att intressera sig för vad deras studentkårer gör och hur de använder studentkårsavgifterna. Nästa delegationsval i HUS hålls i månadsskiftet oktober–november 2016, och studentkårens styrelse hoppas på en allt livligare debatt om automatiskt medlemskap bland studenterna vid Helsingfors universitet – och att detta också ska yttra sig i ett klart ökat valdeltagande.

Varför ska bara universitetsstuderande betala obligatorisk studentkårsavgift?

För studerande vid yrkeshögskolor är medlemskapet i studerandekårerna frivilligt. Riksdagens grundlagsutskott behandlade frågan om automatiskt medlemskap i studerandekårerna senast 2014, och då såg man inga skäl att införa ett sådant. I den vevan fastslog man dock att student- och studerandekårerna har samma särskilda uppgifter – vilket Samlingspartiets ungdomsförbund och studentförbund nu ser som motivering för att också slopa det automatiska medlemskapet i studentkårerna.

Trots att de lagstadgade särskilda uppgifterna är desamma för både student- och studerandekårerna finns det dock avgörande skillnader i hur krävande och omfattande dessa uppgifter är. Studentkårerna driver studenternas intressen i betydligt större omfattning, såväl på universiteten som i stads- och kommunalpolitiken och på riksplanet.

Studentkårerna är ekonomiskt helt oberoende av universiteten och de kan därför representera alla studenter som grupp och arbeta för deras intressen, utan att behöva oroa sig för att finansieringen ska upphöra. Framför allt kan de sköta den lagstadgade uppgiften att välja studentrepresentanter helt självständigt, utan att universiteten kan försöka påverka dem eller hindra verksamheten genom att strypa finansieringen.

Studerandekårerna i yrkeshögskolorna får däremot största delen av sin finansiering av högskolorna, inte genom medlemsavgifter. Till exempel får Helga, studerandekåren vid yrkeshögskolan Haaga-Helia, ungefär en tredjedel av sin budget direkt från Haaga-Helia, i andra studerandekårer är högskolornas andel till och med 50–70 procent. Finansieringen bygger på avtal, yrkeshögskolorna kan rikta medlen till exakt sådan verksamhet som de vill, eller helt upphöra med den, om de inte är nöjda med verksamheten.

Studenternas inflytande på universiteten bygger i sista hand på att studentkårerna självständigt kan representera alla studerande vid universitetet. Hur väl studentkårerna lyckas med det är sedan något som man kan påverka med alla tillbudsstående demokratiska medel.

Ytterligare information:

Susanna Jokimies, HUS styrelseordförande

tfn 050 543 9610

susanna.jokimies@hyy.fi

Why do all students need the Student Union?

Should membership to student unions be automatic or optional? In its party conference on Sunday 12 June, the National Coalition Party, one of the parties in the Government, will vote on an initiative that calls for the abolition of automatic membership to student unions. Currently, university students are automatically members of their own university’s student union, paying a membership fee to their student union when registering for attendance for the academic year.

However, the initiative put forward by the Youth League of the Coalition Party and the Student Union of the National Coalition Party (Tuhatkunta) features certain questionable assumptions. HYY’s Board hopes that discussion will not be built on these assumptions. This does not mean that opposing – or defending – automatic membership could not be meaningfully justified. However, the abolition of automatic membership would decrease both the autonomy of university communities and the democratic power of decision held by student communities – something we hope is not the goal of those pushing for abolition.

How does HYY spend students’ membership fees?

Students at the University of Helsinki pay 48 euros per academic year to HYY as their membership fee, along with the obligatory FSHS payment, 55 euros per academic year. Altogether, HYY received 1,274,893 euros in membership fees in 2015. HYY uses this money to cover the tasks defined in the Universities Act. These statutory tasks include nominating the student representatives for the administrative bodies at the University and for the University’s Financial Aid Committee. In addition to this, the Universities Act defines the purpose of the student union as acting ‘as a link between its members and to promote their societal, social and intellectual aspirations regarding studies and students’ status in society’. In practice, this means that student unions are both the only advocates of students’ interests and responsible for the preconditions for student life and culture in all Finnish universities.

Besides membership fees, HYY uses its own business operations to finance its activities; HYY’s annual budget is around 3.5 million euros. However, not all student unions have such a solid financial standing – their operations are almost entirely based on income from membership fees.

Do student unions really do work that does not belong to them?

Contrary to what is said in the National Coalition Party’s initiative, student unions’ tasks are not limited to those ‘especial duties’ separately mentioned in the Universities Act. The student unions are also assigned with tasks that are within their own power of decision: particularly advocating students’ interests at the University and in society at large and keeping students’ own organisational activities alive by offering premises, financial support and training on responsible organisational activities. All of these tasks have their basis in the Universities Act.

The prerequisites of student life in Finland are in the hands of student unions. In many other countries, the settings for student life and culture are funded and organised by universities. The Finnish student movement is both exceptionally active in society and a notable representative of students when compared internationally. At times, student unions even provide their members with services that the public sector does not offer to students. For instance, HYY provides childcare services to its members with a family, while also providing its members with legal advice with the help of its organisations. Student unions have also traditionally been exemplarily active and skilful actors in development cooperation.

However, student unions do not do anything that could not be questioned by democratic means in terms of the necessity and justification of the activity. This can be done by influencing and pleading with the members of the student unions’ representative councils, by becoming a candidate and by voting.

The fact that the majority of university students do not feel the student unions’ activities important enough to themselves that they would vote in representative council elections is unfortunate. It is, of course, also a sign of the student unions’ failure. We have not managed to make our work visible and relevant to all students – or make being involved in the student movement and student politics meaningful to the majority of students.

On the other hand, student unions also do their work so that every student would not have to become interested in student politics during their time at the University. Automatic membership guarantees the existence of student unions’ services and advocacy work at all times for those that need them – while also guaranteeing that student unions can represent all of the students at their university when needed.

We hope that the public discussion on automatic membership will get all students interested in the activities of their student unions and in how their membership fees are used. The next Representative Council elections at HYY will be held in late October and early November 2016, and the Board of the Student Union hopes that the discussion on automatic membership only gets stronger among the students of the University of Helsinki – and that this shows as a clear increase in voter turnout.

Why do only university students have to pay an obligatory membership fee?

For students at universities of applied sciences, membership in student bodies is optional. Automatic membership in these student bodies was last discussed in the Constitutional Law Committee of the Finnish Parliament in 2014. At that time, the committee did not see grounds for automatic membership. However, the tasks of student unions and student bodies were defined as being the same – and in their initiative, the Youth League and the Student Union of the National Coalition Party now consider this as grounds for the abolition of automatic membership in student unions, too.

Even though the statutory special tasks are the same for both student unions and student bodies, the complexity and scope of the tasks have considerable differences. Student unions advocate students’ interests on a significantly larger scale in their universities, in city and municipal politics and in national politics.

Student unions are also financially entirely independent from their universities, which allows them to represent all of their students as a group and to look after students’ interests without fearing that their funding would end. Above all, student unions can take care of their statutory task of nominating student representatives completely independently without universities being able to influence it or stop it by cutting off funding.

By contrast, the student bodies of universities of applied sciences often receive the majority of their funding directly from their institution, not from membership fees. The Student Union of Haaga-Helia University of Applied Sciences, for instance, gets around a third of its budget directly from Haaga-Helia. In other student bodies in universities of applied sciences the share is as high as 50–70%. This funding is based on a contract, and the universities of applied sciences can focus it directly towards their preferred activities – or cut off funding entirely if they are not satisfied with the way the student body acts.

In the end, the influence students have at universities is based on the fact that student unions can autonomously represent all students of their university. The level of success that student unions achieve in this, on the other hand, is something that can be influenced with all possible democratic means.

More information:

Susanna Jokimies, HYY Chair of the Board

tel. +358 50 543 9610

susanna.jokimies@hyy.fi

Sairaanhoitajaliiton valtuusto on kokouksessaan 11.6.2016 päättänyt, että työmarkkinajärjestöksi siirtymistä koskevaa selvitystyötä ei jatketa. Valtuusto päätti, että Suomen sairaanhoitajaliitto pysyy edelleen Tehyn yhteistyöjäsenjärjestönä.

Lisätietoja: Terhi Reunama, valtuuston puheenjohtaja, puh. 040 5105560, terhi.reunama@gmail.com

Lukiolainen Taru Kortelainen on jo toista kesää töissä SOLin laivatiimissä. Hän pelaa jääpalloa täysillä ja on jo edustanutkin Suomea naisten MM-kisajoukkueessa Minnesotassa. – Olen oppinut että, pelissä pitää olla tilanne hallussa koko ajan ja tämä on varmasti auttanut minua pärjäämään myös töissä.

Vuosi sitten 18-vuotias Taru Kortelainen lähetti työhakemuksia, mutta lukion toisen luokan oppilaalle työpaikkoja ei ollut niin vaan tarjolla.

-        Lähetin hakemuksia tosi moneen paikkaan ja osasta ei tullut edes vastausta, mikä tuntui silloin aika kurjalta, Taru kertoo.

-        SOLista olin kuullut että sinne otetaan myös nuoria töihin. Olinkin sitten tosi iloinen, kun sain kutsun työhaastatteluun. Sinne meneminen kyllä jännitti aika lailla, mutta haastattelussa olikin rento tunnelma ja sain töitä laivasiivouksesta.

Tänä vuonna Tarun ei sitten tarvinnutkaan odotella vastauksia työhakemuksiin.

-        Jo tammikuussa SOLilta soitettiin, että tulenko taas kesällä töihin. Viime syksynä olisin myös voinut jäädä tekemään tuntitöitä, mutta koulu olisi siitä varmaan kärsinyt. Se on varmaan hyvä mahdollisuus myöhemmin, vaikka opintojen rahoittamiseen.

Taru kertoo saaneensa työhön ja työvälineisiin hyvän perehdytyksen ja käsitys siivouksesta on myös muuttunut.

-        Kotonakaan ei tee mieli tehdä enää mitään siivoustöitä ”sinne päin” esimerkiksi työntää tavaroita sängyn alle imuroidessa. Tykkään siitä, että on puhdasta ja käyn siivoamassa myös mummin kotona.

-        Lisäksi olen saanut meriturvallisuuskoulutuksen.

Työhöntulon terveystarkastus oli kattava ja Tarun mukaan onkin hyvä, että soveltuvuus työhön selvitetään myös työn fyysisyyden takiakin.

-        Minulle sopii, että töitä tehdään reippaaseen tahtiin, eikä ole kunto loppunut kesken, nuori urheilija toteaa hymyillen.

-        Itse asiassa alkuun joku työkaveri ihmetteli, miten nuori lukiolaistyttö innostuu tällaisesta työstä.

Reilu meininki

Taru otettiin hyvin vastaan työyhteisössä ja juuri se vahva työyhteisöllisyys ja me-henki tuntuivat Tarun mielestä heti hyvältä.

-        Olen talvellakin pitänyt yhteyttä viime kesän työkavereihin ja osa heistä tuli tänäkin kesänä laivalle töihin.

-        Esimiehet ja tiimi ovat todella mukavia ja vaikka työ välillä on hektistä, sitä tehdään hyvällä mielellä ja kaikki auttavat toisiaan aina tarpeen mukaan. Eihän sitä voi koskaan etukäteen tietää kuinka paljon siivottavaa kussakin hytissä on.

Työtiimin monikulttuurisuudesta Taru pitää ja monien työkavereiden kanssa yhteinen työkieli onkin englanti.

-        Samalla saan siis hyvää enkkutreeniä, kun tulee puhuttua sitä päivittäin ja oppii uusia sanoja. Monet asiakkaat puhuvat myös ruotsia eli senkin kanssa pärjään nykyään paremmin.

Taru toteaa, että yksi ehdoton työpaikan plussapuoli on myös laivasiivoojien ruokaetu.

-        Se ruoka on oikeasti tosi hyvää ja monipuolista.

Laivat, joita Taru tällä hetkellä siivoaa, lähtevät aamulla Tallinnaan ja palaavat Helsinkiin alkuillasta.

-        Olemme siis laivalla koko työvuoron ajan. Myöhemmin kesällä siirryn siivoamaan Viking Linen Gabriellaa ja Mariellaa, silloin kun ne ovat satamassa.

-        Tänä kesänä pidän myös kahden viikon loman, sillä syksyllä kirjoitan lisää yo-aineita. Ja laivoihin en ole vieläkään kyllästynyt vaan käyn itsekin risteilyillä.

Puolustava pelinrakentaja

Taru on harrastanut urheilua lähes koko ikänsä.

-        Aloitin joskus 6-vuotiaana yleisurheilun ja heitin muun muassa keihästä ja juoksin. Veljeni pelasi tuolloin jääkiekkoa ja 12-vuotiaana minäkin halusin kokeilla lätkää. Onneksi olin luistellut poikien hokkareilla jo useamman vuoden, joten aloittaminen oli helppoa.

Taru pelasi vielä 17-vuotiaana B-poikien Suomi-sarjan puolustajana ja kovaotteinen tyttö jakoi pukuhuoneen hyvät jutut ja huumorin poikien kanssa. Tarun mielestä urheilussa on monia oppeja, joita voi hyödyntää myös työssä.

-        Joukkuepeleissä pelataan joukkueelle, ei itselle. Olen huomannut, että tämä toimii myös töissä. Kun jokainen tekee oman osuutensa mahdollisimman hyvin ja huomioi myös koko tiimin niin jokaisesta työpäivästä selvitään voittajina.

Taru käy Leppävaaran lukiota ja urheiluluokan aamuihin kuuluvat myös jäätreenit aamuisin.

-        Vuosi sitten jätin jääkiekon hetkeksi syrjään, kun tuntui että päivistä tulee niin pitkiä, että koulu kärsii. Siirryin kakkoslajini eli jääpallon harrastajaksi täysillä. Olen pelannut poikien kanssa ja naisten joukkueessa.

-        Tänä vuonna osallistuin Suomen joukkueessa naisten jääpallon MM-kisoihin Minnesotassa.

Palkat talteen

Viime kesän palkkoja Taru on käyttänyt maltillisesti ja ostanut lähinnä vain jotain pientä. Tarulle jäi siis kesän palkasta myös vähän rahaa helmikuun MM-kisojen matkakuluihin.

-        Tämän kesän palkan olen ajatellut käyttää autokouluun ja syksyllä teen ehkä pienen reissun.

Tulevana syksynä Taru toimii myös naisten valmennustiimissä ja osallistuu monenlaisiin talkootapahtumiin sisarustensa urheilujoukkueiden hyväksi.

-        Joukkueissa oppii tekemään talkootöitä. Niillä rahoitetaan joukkueiden juttuja ja välillä myös omiakin matkoja.

Tarun tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki, mutta hän on kiinnostunut opiskelemaan esimerkiksi SOL koulutuksissa ja opettelemaan uusia töitä.

-        Työpaikka voisi ehkä löytyä SOLilta tulevaisuudessakin.

-        Voisin opiskella myös urheiluhierojaksi tai tehdä töitä liikunnan parissa esimerkiksi jossain urheilutalossa. Myös armeijan käyminen kiinnostaa. Kun tässä vaiheessa ei ole vielä selkeää kuvaa unelma-ammatista tai jatko-opiskelusta, niin on hyvä saada työkokemusta ja antaa ajatusten kypsyä.

Lisätietoja:
Paavola Taija, viestintäpäällikkö, taija.paavola@sol.fi, puh. 040 779 7298

Ulkosuomalaisten lasten Etäkoulu Kulkuri on onnistunut siinä, mikä koulutuksen digitalisaatiossa epäilyttää: sitouttamisessa.

Kesäkuun alussa 250 ulkomailla asuvaa oppilasta päätti lukuvuotensa Kansanvalistusseuran ylläpitämässä Kulkuri-verkkokoulussa. Peruskoulun päättötodistuksen sai kolme oppilasta.

Koulun keskeyttäminen on Kulkurissa harvinaista, toisin kuin verkko-opetuksessa muutoin. Lähes kaikki verkko-opiskelun aloittavat oppilaat suorittavat kurssinsa loppuun. Esimerkiksi viidennen luokan suomen kielen ja kirjallisuuden kurssin suoritti 35 oppilasta, kun ryhmäläisiä oli 38, koulunjohtaja Tuija Tammelander kertoo.

Tammelander arvioi, että oppilaiden sitoutuminen selittyy koulun pedagogiikalla, osaavilla opettajilla ja jatkuvalla kehittämisellä.

-Kulkuri tukee oppilaan oppimista ja opiskelun etenemistä monin tavoin. Tavoitteena on iloinen ja innostava verkkokoulu, jossa oppiminen on hauskaa, hän sanoo

Kulkuri-pedagogiikka koukuttaa oppilaat pelillisyydellä ja ilmiölähtöisyydellä. Oppilas voi valita itseään kiinnostavia sisältöjä ja tehtäviä.

Tammelanderin mukaan yhteisöllisyys on verkossakin tärkeää. Vaikka luokkakaveri on maailman toisella puolella, oma porukka on tärkeä. Oppilaita on lähes 50 ja opettajiakin kuudessa maassa, mutta reaaliaikaiset etäopetustuokiot WebEx-ohjelmiston välityksellä yhdistävät.

-Kun oppilaat ja opettaja näkevät toisensa, he voivat keskustella ja työskennellä yhdessä, mikä sitouttaa opiskeluun. Kun opettajan kanssa on vaihdettu kuulumisia kasvokkain, kynnys pyytää apua madaltuu, hän kertoo.

Pitkään ulkomailla asuneilla lapsilla on myös yhteisiä oppimisen haasteita, kuten suppea sanavarasto.

-Kulkurissa ne tunnistetaan ja niihin vastataan. Empaattinen, oppimista aktiivisesti seuraava opettaja antaa positiivista ja kannustavaa palautetta. Kulkurin onnistumisesta saa vuodesta toiseen kiittää aivan mielettömän motivoituneita ja ammattitaitoisia opettajiamme, Tammelander kiittää.

Etäkoulu Kulkuri on

-        Kansanvalistusseuran ylläpitämä ulkomailla asuvien oppilaiden koulu.

-        perustettu vuonna 1975.

-        Suomen ainoa oppivelvollisuusikäisten verkkoperuskoulu.

-        Kulkurissa voi suorittaa koko peruskoulun oppimäärän, mutta useimmat opiskelevat suomen kieltä ja kirjallisuutta ja muita Suomeen liittyviä oppiaineita, kuten Suomen historiaa.

Lisätietoa:

Koulunjohtaja Tuija Tammelander, 050 383 3969, tuija.tammelander(a)kvs.fi

Parhaillaan rakennettava sote-uudistus edellyttää toiminnan johtamista, mittaamista ja arviointia. Suurimman henkilöstöryhmän johtajina hoitotyön johtajat ovat sote-uudistuksen onnistumisessa avainasemassa.

Sairaanhoitajaliiton tilaama raportti Hyvät käytännöt hyötykäyttöön selvitti sairaanhoitopiirien hoitotyön strategioita, toiminnan mittaamista, arviointia sekä hyviä käytäntöjä. Vastaajina olivat sairaanhoitopiirien hallintoylihoitajat. Selvityksen toteutti toimitusjohtaja Tarja Honkalampi Tictum Oy:stä.

Esimerkkejä hoitotyön tuottavuuden parantumisesta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitotyön tuottavuusohjelman strategiassa on keskitytty hoitohenkilöstön tuottavuuteen, johtamismallin ja rakenteiden uudistamiseen ja näyttöön perustuviin ja yhtenäisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin.

- Vuonna 2011 yhdellä hoitajatyöpanoksella hoidettiin 119.6 potilasta, vastaavasti vuonna 2015 vastaava luku on 129.2 potilasta, eli tuottavuus on lisääntynyt 8 %, toteaa hallintoylihoitaja Kaija Heikura Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä mitataan ja seurataan systemaattisesti mm. kaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen tunnuslukuja.

- Sairaalakaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen ehkäisemisellä voidaan välttää inhimillistä kärsimystä ja säästää Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja, toteavat hallintoylihoitaja Kaarina Torppa sekä johtavat ylihoitajat Inger Mäenpää ja Marja Renholm Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Kuopion yliopistollinen sairaala on onnistunut säästämään henkilöstömenoista 1,2 miljoonaa euroa. Keskeisenä keinona on ollut koko sijaistyövoiman siirtäminen yhteen yksikköön, yhden palveluyksikköjohtajaksi nimetyn ylihoitajan vastuulle, hallintoylihoitaja Merja Miettinen toteaa.

Hoitohenkilöstö mukaan sote-uudistukseen

Hoitotyön Tutkimussäätiö selvitti sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien hoitotyöntekijöiden käsityksiä sote-uudistuksesta kyselyllä Sairaanhoitajapäivillä 2016.

- Hoitotyöntekijät haluavat osallistua aktiivisesti sote-uudistukseen. Hoitotyöntekijät pitävät tärkeänä toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämistä, toteaa Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen. Keskeisenä haasteena sote-uudistuksessa hoitotyöntekijät näkevät tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat mm. erilaiset tietojärjestelmät, mikä heikentää potilasturvallisuutta ja lisää hoitotyöntekijöiden työmäärää, Holopainen jatkaa.

Raportit:

Hyvät käytännöt hyötykäyttöön

SOTE-uudistuksen haasteet - selvitys hoitotyöntekijöiden näkökulmasta

Lisätietoja:
Merja Merasto, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja, 044 5290 046, merja.merasto@sairaanhoitajat.fi
Arja Holopainen, Hoitotyön tutkimussäätiön tutkimusjohtaja, 044 5290 058, arja.holopainen@hotus.fi
Tarja Honkalampi, Tictum Oy, 050 3950 531, tarja.honkalampi@tictum.fi

På svenska se nedan

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK julkistaa koulutuksen tulevaisuuden linjoja valottavan Visiopaperinsa juhlaseminaarissaan maanantaina 13.6. Helsingissä Ostrobotnialla. Seminaari juhlistaa liiton sekä ammattikorkeakoulutuksen 20-vuotista taivalta.

“Visiopaperi on katsaus siihen, mitä SAMOK näkee keskeisenä tulevaisuuden koulutuksessa sekä opiskelijan, yhteiskunnan että korkeakoulujen kannalta”, paperia luotsannut SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija Anni Vesa valottaa.

Visiopaperin keskeisiä teemoja ovat kansainvälistyminen, osaamisen ja tiedon välinen ristiveto, korkeakoulutukseen valmentautuminen sekä korkeakouluopetuksen sisällöt ja pedagogiikka, työelämäyhteyksiä unohtamatta.

“Olemme mielestäni käsitelleet monipuolisesti modernin korkeakoulutuksen eri puolia. Vision mukainen korkeakoulutus on aidosti kansainvälistä, innostavaa, monipuolista ja laajasti työelämän haasteisiin valmentavaa. Vaikka tähtäin onkin pidetty 20 vuoden päässä, moni visioista on toteutettavissa jo tämän päivän ammattikorkeakoulutuksessa”, Vesa kertoo. 

Vision luominen kirjattiin liiton vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan yhdeksi keskeiseksi projektiksi. Tarkoituksena oli luoda raikas näkemys tulevaisuuden korkeakoulutuksesta ilman, että se jumiutuu liiaksi SAMOKin olemassa oleviin linjoihin tai nykyiseen toimintaan.

Alkuun visiota työstämässä oli seitsenhenkinen, kokonaan liiton ulkopuolinen korkeakoulutuksen asiantuntijaryhmä. Ryhmän ainut tehtävänanto oli keskustella vapaasti tulevaisuuden koulutuksesta. Tämän perusteella syntyi Visiopaperin ensimmäinen versio. Myöhemmin opiskelijakuntien toimijoista kerättiiin kasaan sisäinen visioryhmä, joka hioi paperin lopulliseen muotoonsa tuoden visioon mukaan erityisesti opiskelijoille tärkeitä teemoja.

Visiopaperi ei ohjaa liiton toimintaa, mutta se toimii taustapaperina ja siitä voidaan myöhemmin nostaa teemoja esimerkiksi SAMOKin poliittiseen ohjelmaan.

Visopaperi löytyy SAMOKin verkkosivuilta pdf-muodossa osoitteessa: http://samok.fi/2016/06/13/visiopaperi/

Lisätietoja:
Anni Vesa, koulutuspoliittinen asiantuntija, p. 050 389 1014, anni.vesa@samok.fi

***

SAMOK målar upp visioner för en modern högskoleutbildning

Finlands studerandekårers förbund - SAMOK publicerar under sitt jubileumsseminarium sin vision som belyser framtida riktlinjer för utbildningen. Seminariet, som uppmärksammar förbundets och yrkeshögskoleutbildningens 20-årsjubileum, arrangeras måndag 13.6 på Ostrobotnia i Helsingfors.

”Visionen är en översikt av vad SAMOK anser att är det viktigaste inom utbildningen i framtiden ur såväl studerandes, samhällets som högskolornas perspektiv”, berättar SAMOKs utbildningspolitiska sakkunniga Anni Vesa, som lett arbetet med framtidsdokumentet.

Centrala teman är internationalisering, skärningspunkterna mellan kompetens och kunskap, förberedelser inför högskolestudier samt den högre utbildningens innehåll och pedagogik – arbetslivskontakter icke att förglömma.

”Visionen tar mångsidigt upp olika perspektiv på en modern högre utbildning. En högskoleutbildning som följer visionen skulle vara genuint internationell, engagerande och mångsidig samt förbereda studerande på arbetslivets utmaningar. Även om vi hållit sikten på 20 år från nu, så kunde mycket av det vi föreslår genomföras redan inom den befintliga yrkeshögskoleutbildningen”, konstaterar Vesa.

Att förbundet skulle utarbeta en vision var en av de centrala punkterna i förbundets verksamhetsplan för 2015. Avsikten var att komma med fräscha infallsvinklar på den framtida högre utbildningen utan att för den skull låsa sig vid SAMOKs nuvarande ståndpunkter eller verksamhet.

Arbetet med visionen inleddes av av sju personers arbetsgrupp som bestod helt av externa experter på högre utbildning. Gruppens enda uppgift var att fritt diskutera framtidens utbildning. Utifrån det arbetet föddes den första versionen av visionen. Senare tillsattes en intern visionsgrupp bestående av representanter för studerandekårerna. Den gruppen filade på det slutliga dokumentet och inkluderade särskilt teman som är viktiga för studerande.

Visionen styr inte förbundets verksamhet, utan fungerar som ett bakgrundsdokument från vilket förbundet kan lyfta teman att närmare behandla till exempel i SAMOKs politiska program.

Visionen kan du ladda ner på SAMOKs webbplats som pdf-fil på adressen: http://samok.fi/2016/06/13/visiopaperi/ 

Mer information:
Anni Vesa, utbildningspolitiskt sakkunnig, tfn 050 389 1014, anni.vesa@samok.fi

cSchool on Hämeen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden ja markkinoinnin opettajien kehittämä opiskelumalli liiketalouden tradenomiopiskelijoille.

Uudenlaisessa oppimisen ja opettamisen mallissa opiskelijat perehtyvät opetussuunnitelman mukaisiin liiketalouden ilmiöihin aitojen työelämäprojektien avulla. Oppiminen on työelämälähtöistä ilmiöpohjaista projektioppimista yksilöllisellä ohjauksella. cSchool-mallin ensimmäinen kokeilu toteutettiin lukuvuoden 2015–2016 aikana. Pilotissa valmistui 51 projektia, reilun 40 opiskelijan, neljä ohjaajan, kolmen työelämäpalveluasiantuntijan ja yli 40 toimeksiantajan kanssa. Kokeilun aikana opiskelijoille kertyi yhteensä yli 1500 opintopistettä.

cSchool-oppimisen ajatuksena on kartuttaa varsinkin nuorten opiskelijoiden työelämäosaamista ammatillisen osaamisen oppimisen rinnalla. Aikuisopiskelijat sen sijaan voivat hyödyntää cSchoolia omassa työssään erilaisten kehityshankkeiden läpivientiin ja saada ohjaajilta tukea. cSchool-projektit liittyvät liiketoiminnan eri osa-alueiden kehittämiseen, kuten markkinointiin, johtamiseen, viestintään, talouteen tai tuotantoon. Oppiminen syntyy sekä opiskelijoiden itse työstäessä projektejaan että yhteistyötapaamisissa ohjaajien sekä toimeksiantajien kanssa.

Monipuoliset taidot työelämään

cSchool luo edellytykset opiskelijakeskeiselle pitkäkestoiselle oppimiselle. Kaikissa projekteissa jäsennetään teoreettinen viitekehys, jonka ympärille käytäntö rakennetaan. Viitekehys auttaa ajattelemaan ja puhumaan ilmiöstä niin käsitetasolla kuin käytännössäkin. Yhteinen kieli toimeksiantajan ja kaikkien projektiin osallistuvien kesken on arvokas oppi ja avain menestykselliseen liiketoiminnan kehittämiseen. Teorian lisäksi opetellaan hyödyntämään tutkimista ja kehittämistä edistäviä työkaluja ja ratkaisumalleja sekä testataan löydettyjä ratkaisumalleja.

Hyötyä yrityksille

cSchool-projektin lähtökohtana voivat olla yrityksen haasteet, jotka ovat työntekijöille tai asiakkaille pulmia, esteitä tai liian suuria riskejä aiheuttavia asioita. Joskus myös yritys on tunnistanut uuden mahdollisuuden, joka on niin houkutteleva ja kiinnostava, että sen hyödyntämistä pitäisi kokeilla.

– cSchool-projekteissa tehtiin lukuisia selvityksiä, tutkimuksia ja tiedusteluja, kokeiltiin ja kehitettiin. Parhaita olivat tilanteet, joissa sekä opiskelija, toimeksiantaja että me ohjaajat saatiin hämmästyä tuloksista. Eräänkin sosiaalisen median kokeilukampanjan lopputuloksena yrityksen Facebook-tykkääjien määrä nousi muutamista sadoista lähes 15 000:een. Tässä tapauksessa opiskelija saikin kyseisestä yrityksestä itselleen saman tien työpaikan, kertoo yrittäjyyden opettaja Vesa Tuomela.

Yhden toimeksiantajayrityksen, Ambientia Oy:n, markkinointipäällikkö Sami Alppiranta kuvailee yhteistyötä: – Ambientia valjasti HAMKin cSchool-opiskelijatiimin pohtimaan, miten henkilöbrändäykseen voisi rakentaa iisejä palikoita madaltamaan henkilökunnan kynnystä hypätä loikalla kohti vahvempaa digiminää. Yhteistyömme oli mielekästä, kun projektille määritettiin tarpeeksi konkreettiset tavoitteet, jotka tässä tapauksessa pohjautuivat yrityksen brändistrategiaan. Tuloksena saimme selkeät ohjeet henkilöbrändäykseen, ja kuusi työntekijäämme sai henkilökohtaisen avun oman henkilöbrändinsä kehittämiseen.

Mukana cSchoolissa oli myös kuljetus- ja huolintayritys Pynnönen International Ltd. – Opiskelijoiden kehittämät asiakkuuksien hoitomallit ja niiden jalkauttamisohjeet ovat erittäin hyvin tehty ja niistä tulee olemaan meille paljon apua. Opiskelijat ovat nähneet paljon vaivaa ja aikaa taustatietojen kartoittamiseen. Myös päivitetyt tarjouspohjat ovat hyvät ja ne antavat asiakkaille meistä aiempaa ammattitaitoisemman kuvan, toimitusjohtaja Kari Pynnönen kertoo.

– Kyseisen hankkeen opiskelijat totesivat itse, etteivät ikinä olisi voineet uskoa oppivansa näin paljon kuin mitä nyt oppivat cSchool-projektissa, lisää Tuomela.

Opiskelija kehittyy ja kehittää itseään

cSchool-opiskelun avulla opiskelija kehittää ammatillisen ja työelämäosaamisen lisäksi myös itsetuntemustaan ja työtehokkuuttaan.  Taitojen ja tietojen karttuessa myös hänen itsetuntonsa vahvistuu. cSchool haastaa niin opiskelijat, opettajat kuin koko yhteisönkin asettumaan oppijaksi, yhdessä vertaisena projektin, ilmiön ja kokeilun ympärille. cSchoolissa luodaan yhdessä uutta osaamista. Kokeilun aikana pidettiin yli 250 projektikohtaista ohjausistuntoa. Yksilölliset ja ryhmäohjaukset koettiin pääsääntöisesti erittäin mielekkäiksi. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua lyhyille popup-luennoille sekä työpajoihin ratkomaan projektihaasteita ohjatusti.

Mallia jatkokehitetään

cSchool onnistui kokeiluna hyvin. Se nosti esiin monia onnistumisia, mutta myös asioita, joita on parannettava ja kehitettävä edelleen. – Olennaisin onnistuminen oli se, että oppijakeskeinen opiskelu synnyttää aitoa osaamista, tietoa ja vaikuttaa oppijan asenteisiin. Se synnyttää intoa opintoihin, elinikäiseen oppimiseen sekä antaa itsevarmuutta, Vesa Tuomela kommentoi.

Toinen merkittävä onnistuminen oli se, että opiskelijat oppivat liiketoiminnan teoriaa käytännön tekemisen suunnitteluun, valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdistettynä. Keskeisin parannettava asia on oppimisen, oppijoiden ja oppimisotteiden erilaisuuden tunnistaminen ja erilaisuuden huomioiminen. Koska projektien tekeminen vaatii aina itsenäistä työskentelyä, lisää se oppijan vastuuta omasta tekemisestä ja oppimisesta, ja tämä juuri aiheutti osalle haasteita. Myös opiskeluhallinnointiin liittyvät järjestelemät osoittautuivat vain osittain cSchool-toimintaa tukeviksi.

Syksyllä 2016 cSchool starttaa uudelleen oppimisen matkan liiketalouden ilmiöihin projektioppimisen, tiedon etsinnän, tutkimuksen, teorian ja kokeilemisen tiellä.

Lisätietoja:

Riitta Ikonen, p. 03 646 6302, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Vesa Tuomela, p. 03 646 2676, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

www.hamk.fi

Mikä on cSchool?

• cSchool on HAMKin Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikössä yrittäjyyden ja markkinoinnin opettajien kehittämä työelämälähtöinen opiskelumalli liiketalouden tradenomiopiskelijoille.
• Oppiminen on työelämälähtöistä ilmiöpohjaista projektioppimista yksilöllisellä ohjauksella.
• cSchool on sekä nuorille että aikuisopiskelijoille.
• Tehdään aitoja työelämäprojekteja liiketoiminnan kehittämisen eri osa-alueilta, yritykset/organisaatiot toimivat toimeksiantajina.
• Pilotti käynnistyi lokakuussa 2015 ja päättyi toukokuussa 2016.
• Pilotti lukuina:
  • 51 projektia
  • yli 40 opiskelijaa
  • neljä ohjaajaa ja kolme työelämäpalveluasiantuntijaa
  • yli 40 toimeksiantajaa
  • yli 250 ryhmäkohtaista ja yksilöllistä ohjausistuntoa
  • yhteensä 15 popup-luentoa ja työpajaa
  • yhteensä yli 1500 opintopistettä
  • 3 työpaikkaa opiskelijoille
  • kymmeniä uusia projekti-ideoita
  • useita opinnäytetyöaloituksia
  • kymmeniä opinnäytetyöaiheita
  • Opiskelijat oppivat teorian lisäksi työelämätaitoja kuten projektityöskentelytaitoja, työelämässä yleisesti käytettyjä työkaluja (O365 ja Yammer) sekä liike-elämän vuorovaikutustaitoja.
  • cSchool-työskentely dokumentoitiin O365-ympäristössä ja Yammerissa.
  • cSchoolin kehittäjät: Riitta Ikonen, Vesa Tuomela, Markku Korhonen ja Anne-Maarit Sepling.

Tiedote
Julkaisuvapaa ma 13.6. klo 15:30

EMBARGO

Martti Jokinen Centria-ammattikorkeakoulusta palkittiin vuoden parhaan ammattikorkeakouluopettajan palkinnolla ja parhaan opetuskäytänteen palkinnon sai Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Luova toimisto Krea. Palkinnot luovutettiin Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOKin 20-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä Ostrobotnialla tänään maanantaina 13.6.
 

Opiskelijalähtöistä opetusta ja yrittäjämäistä asennetta 

Kehitysinsinööri Martti Jokinen palkittiin opiskelijalähtöisestä opetustavastaan tuotantotalouden opinnoissa. Jokinen kerää opetuksestaan jatkuvasti palautetta ja muuttaa opetustapoja ja -sisältöjä sen mukaisesti. Tämä on omiaan parantamaan opiskelijoiden motivaatiota oppimiseen.

Luova toimisto Krea puolestaan on Haaga-Helian liiketalouden mainonnan ja yritysviestinnän syventävissä opinnoissa syntynyt toimintatapa, jossa tarjotaan yritysasiakkaille mm. media-, markkinointi- ja viestintäsuunnitelmia, visuaalisia konsepteja sekä graafista suunnittelua. Krea opettaa yrittäjämäistä asennetta ja projekteissa opiskelijoita ohjaa 13:n hengen tiimi valmentajia, jotka yhdistävät osaamistaan yli opintojaksorajojen. Opiskelijat saavat monipuolista työelämäkokemusta sekä työllistymistä helpottavia kontakteja luovalle alalle.

Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa

SAMOK haluaa edistää ennakkoluulottomien pedagogisten ratkaisujen käyttämistä ammattikorkeakouluissa. Palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa ja tavoitteena on, että se jaetaan jatkossa vuosittain.

“Keräsimme hyviä opetuskäytänteitä ja opiskelijat valitsivat niistä parhaat. Haluamme antaa tunnustusta opettajille, joiden opetus on opiskelijoiden mielestä erinomaista. Positiivisen palautteen kautta haluamme edistää ja tuoda näkyväksi erinomaisia opetuksen käytänteitä”, SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija Vellu Taskila kertoo.

“Tietoja kerättiin kahta kautta - hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen pedagogisen kehittämisen verkostolta ja hyvien opettajien ilmiantoja opiskelijakuntien kautta. SAMOKin hallitus valitsi vastausten joukosta kolme parasta käytännettä ja kolme opettajaa. Otimme yhteyttä opiskelijoihin opiskelijakuntien kautta saadaksemme lisää tietoa. Tämän tiedon perusteella palkinnon saajiksi valikoituivat nyt palkittavat tahot”, hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen kertoo valintaprosessista.

Lisätietoja:
Martti Jokinen, kehitysinsinööri, p. 044 449 2579
Tanja Vesala-Varttala, mainonnan ja yritysviestinnän yliopettaja / Krea, p. 050 3100 715
Vellu Taskila, vellu.taskila@samok.fi, p. 050 389 1013
Jaakko Lehtonen, jaakko.lehtonen@samok.fi, p. 050 389 1004

 
***

Pressmeddelande
EMBARGO
Får publiceras må 13.6 kl. 15.30

Finlands studerandekårers förbund belönade årets bästa
yrkeshögskolelärare och den bästa undervisningspraxisen

Martti Jokinen från yrkeshögskolan Centria har förärats utmärkelsen årets bästa yrkeshögskolelärare. Pris för bästa undervisningspraxis fick yrkeshögskolan Haaga-Helias kreativa kontorskoncept Krea. Utmärkelserna offentliggjordes under Finlands studerandekårers förbunds - SAMOKs 20-årsjubileumsseminarium på Ostrobotnia i Helsingfors i dag måndag 13.6.
 

Studentcentrerad undervisning och företagsam attityd

Utvecklingsingenjör Martti Jokinen belönades för sitt studentcentrerade undervisningssätt i produktionsekonomi. Jokinen samlar fortlöpande in respons om sin undervisning och förändrar utgående från responsen undervisningen till såväl form som innehåll. Det i sig är ett sätt att förbättra studerandenas motivation att lära sig.

Det kreativa kontorskonceptet Krea är i sin tur ett tillvägagångssätt som uppstått vid yrkeshögskolan Haaga-Helias fördjupade studier i reklam och företagskommunikation inom finansiell ekonomi. Praxisen innebär att företagskunder erbjuds bl.a. planer för media, marknadsföring och kommunikation, visuella koncept samt grafisk formgivning. Krea lär ut en företagarmässig attityd och studerandena handleds under projekten av ett coaching team på 13 personer som kombinerar kompetens från olika studiemoduler. De studerande får mångsidig arbetslivserfarenhet och kontakter till den kreativa branschen som kan underlätta möjligheterna att få jobb.

Första gången priset delades ut

SAMOK vill främja användningen av nytänkande pedagogiska lösningar vid yrkeshögskolorna. Priser delades i år ut för första gången och avsikten är att det i framtiden ska delas ut årligen.

”Vi samlade in god undervisningspraxis och studerande valde ut de bästa av dem. Vi vill genom ett erkännande belöna lärare vars undervisning även de studerande tycker är utmärkt. Genom att samla in positiv respons vill vi främja och synliggöra utmärkt undervisningspraxis”, säger SAMOKs utbildningpolitiska sakkunniga Vellu Taskila.

”Vi samlade in information två vägar – god praxis genom yrkeshögskolornas nätverk för utveckling av pedagogisk praxis och via studerandekårerna kunde studerande föreslå bra lärare. Från de här valde SAMOKs styrelse tre exempel på god praxis och tre lärare. Vi tog sedan kontakt med studerande via studerandekårerna för att få mer information. Utifrån den informationen utmärkte sig de instanser som nu belönas”, berättar styrelsemedlem Jaakko Lehtonen.
 

Mer information:
Martti Jokinen, utvecklingsingenjör, tfn 044 449 2579
Tanja Vesala-Varttala, överlärare i marknadsföring och företagskommunikation / Krea, tfn 050 3100 715
Vellu Taskila, vellu.taskila@samok.fi, tfn 050 389 1013
Jaakko Lehtonen, jaakko.lehtonen@samok.fi, tfn 050 389 1004

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK palkitsi tänään Centria-ammattikorkeakoulun kehitysinsinööri Martti Jokisen vuoden parhaan ammattikorkeakouluopettajan palkinnolla. Palkinto luovutettiin SAMOKin 20-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä Ostrobotnialla.

Martti Jokinen palkittiin opiskelijalähtöisestä opetustavastaan tuotantotalouden opinnoissa. Perusteluissa kerrotaan, että Jokinen kerää opetuksestaan jatkuvasti palautetta ja muuttaa opetustapoja ja -sisältöjä sen mukaisesti. Tämä on omiaan parantamaan opiskelijoiden motivaatiota oppimiseen.

SAMOK keräsi ilmiantoja hyvistä opettajista ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kautta. SAMOKin hallitus valitsi vastausten joukosta kolme opettajaa.

- Otimme yhteyttä opiskelijoihin opiskelijakuntien kautta saadaksemme lisää tietoa. Tämän tiedon perusteella palkinnon saajaksi valikoitui Martti Jokinen, hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen kertoo.

Lisätietoja:
Martti Jokinen, martti.jokinen@centria.fi, 044 449 2579
Jaakko Lehtonen, jaakko.lehtonen@samok.fi, 050 389 1004

Kuvassa Martti Jokinen (kuva: Janne Heikkilä)

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK on valinnut Haaga-Helian luovan toimiston Krean vuoden parhaaksi opetuskäytänteeksi. Palkinto myönnettiin maanantaina 13.6. SAMOK 20 vuotta -juhlaseminaarissa Ostrobotnialla Helsingissä. Lisäksi seminaarissa myönnettiin palkinto vuoden parhaalle ammattikorkeakouluopettajalle.

Perusteena ennakkoluulottomat pedagogiset ratkaisut

Valinta tehtiin SAMOKin keväällä 2016 järjestämän kilpailun perusteella. Kilpailussa haettiin parasta opetuskäytännettä ja parasta opettajaa suomalaisista ammattikorkeakouluista. Ilmiantoja kilpailuun saivat tehdä ammattikorkeakoulujen opiskelijat, henkilökunta ja johto.

Palkinnon taustalla on SAMOKin halu edistää ennakkoluulottomien pedagogisten ratkaisujen käyttämistä ammattikorkeakouluissa. Krea valittiin parhaaksi opetuskäytänteeksi sillä perusteella, että se opettaa yrittäjämäistä asennetta ja opiskelijat saavat monipuolista työelämäkokemusta sekä työllistymistä helpottavia kontakteja luovalle alalle.

Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa, ja tavoitteena on, että se jaetaan jatkossa vuosittain.

Kreassa opiskellaan työelämälähtöisesti

Luova toimisto Krea perustettiin syksyllä 2015 tukemaan Haaga-Helian mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijoiden ammatti-identiteetin kasvua ja verkostoitumista. Krea tarjoaa yrityksille markkinoinnin ja viestinnän palveluita, kuten media-, markkinointi-, ja viestintäsuunnitelmia, some-kampanjoita, tapahtumia ja tutkimuksia. Krealaiset työskentelevät työelämälähtöisesti Haaga-Helian opettajien valmennuksessa.

”Palkinto on tosi upea tunnustus meille! Kaikista hienointa on kuitenkin se, että Krea auttaa meitä avaamaan opiskelijoille ovia mainos-, viestintä- ja media-alan työpaikkoihin”, iloitsee Haaga-Helian mainonnan ja yritysviestinnän yliopettaja Tanja Vesala-Varttala, joka vetää Krean 13-jäsenistä valmentajatiimiä ja koordinoi yritysprojekteja.

SAMOKin 20-vuotisuhlaseminaarin teemana oli se, miten korkeakoulujärjestelmä voi vastata Suomen yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Seminaarissa puhui opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Vuoden parhaan opettajan tunnustuksen sai kehitysinsinööri Martti Jokinen, joka palkittiin opiskelijalähtöisestä opetustavastaan tuotantotalouden opinnoissa.

Lisätietoja:
yliopettaja Tanja Vesala-Varttala, e-mail: tanja.vesala-varttala@haaga-helia.fi
http://www.krea.fi/

Turun ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous valitsi tänään 13.6. yhtiön hallituksen. Hallituksen kokoonpano tukee hyvin ammattikorkeakoulun toimintaa julkisomisteisena alueen menestystä tukevana osakeyhtiönä.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Niko Aaltonen ja varapuheenjohtajana Ilkka Kantola. Muina Turun kaupungin nimeäminä edustajina jatkavat Pekka Sundman, Tuija Rompasaari-Salmi sekä Ilkka Rytkölä. Salon kaupunki on nimennyt hallitukseen Jari Niemelän ja Turun yliopisto Riitta Pyykön. Henkilökunnan edustajana jatkaa hallituksessa Eero Linjama ja opiskelijoiden edustajana Sonja Raitamäki. Turun kaupunki omistaa yhtiöstä 91 %, Salon kaupunki 6 % ja Turun yliopisto 3 %.

Yhtiön vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja yhtiö ylsi lievästi ylijäämäiseen tulokseen. Turun ammattikorkeakoulu valmistautuu parhaillaan lokakuussa käytäviin tavoiteneuvotteluihin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Verkostokorkeakoulurakenteen vahvistaminen sekä omien vahvuusalojen terävöittäminen kansainväliselle huipputasolle tulevat olemaan Turun AMK:n esityksen kärkinä.

Lisätietoja

Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila

vesa.taatila@turkuamk.fi

p. 0505985761

Suomen joukkue aloitti viime viikolla maajoukkuevalmennuksen kohti EuroSkills Gothenburg 2016 -kilpailua, joka on massiivinen ammatillisen koulutuksen tapahtuma. Kilpailijoilta löytyy lajivalikoimaa paitsi ammatilliselta myös urheilun puolelta.

Tällä kertaa Suomi on mukana muun muassa mekatroniikan, sähköasennuksen, maalauksen ja tapetoinnin, huonekalupuusepän, kauneudenhoidon, autonasennuksen ja hotellin asiakaspalvelun lajeissa. Suomen 28 nuorta osallistuvat kaikkiaan 24 ammattitaitolajiin. Suomen joukkueen lähettää joka toinen vuosi järjestettävään kilpailuun Skills Finland ry yhteistyökumppaneineen.

Enduroa ja kansantanssia

Kolme päivää kestävä ammattitaitokilpailu vaatii sekä henkistä kanttia että fyysistä lujuutta. Suomen maajoukkueen kilpailijat pääsevätkin kuntotestiin ja urheilemaan ennen joulukuisia EM-kilpailuja.

– Kartoitamme jokaisen kilpailijan kanssa, millaista fysiikkaa kunkin oma laji vaatii. Treenit suunnitellaan niin, että ammatillisten taitojen ohella huolehditaan myös kunnosta. Kisa on fyysisesti rankka, joten urheilutaustasta on hyötyä, sanoo joukkueenjohtaja, Skills Finlandin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen.

Monilla jäsenistä onkin taustaa paitsi ammattitaidossa kilpailemisessa, myös urheilemisessa. Lajivalikoimasta löytyy muun muassa kilpa- ja kansantanssia, cheerleadingia, enduroa, pesäpalloa, jalkapalloa ja sukellusta. Urheilu- ja ammattitaitolajeja on monia, mutta kaikkia kilpailijoita yhdistää halu kilpailla ja oppia paremmaksi.

Tervetuloa joukkueen matkaan

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan kilpailijoiden valmentautumista. Kesän ja syksyn aikana kilpailijat treenaavat muun muassa oppilaitosten tiloissa. Lisäksi joukkue kokoontuu leireille vielä kolme kertaa. Viimeistelyleirin yhteydessä 4.11. pidetään juhlava lähettämistilaisuus Säätytalossa. Kilpailut käydään 1.–3.12.2016, ja tapahtuma on avoin ja maksuton yleisölle.

Lisätiedot
viestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ry, puh. +358 40 732 0691, katja.katajamaki@skillsfinland.fi

Fitran liikepankki julkaistu!

500 liikkeen kokoinen liikepankkilaajennus!

TNT Trainerit palvelu on liikunta-alan ammattilaisille suunniteltu valmennusjärjestelmä, joka toimii mobiilisovelluksena ja verkkoportaalina. Palvelussa on jo noin 800 suomalaista valmentajaa ja sitä käyttää myös toista tuhatta kuluttajaa (treenaajaa). Healthfactory Oy (TNT Trainerit) on tehnyt Trainer4you koulutusorganisaation kanssa yhteistyötä jo syksystä 2015 saakka, mutta nyt yhteistyötä on laajennettu. Healthfactory Oy on aloittanut yhteistyön myös Fitra Oy:n kanssa, joka on osa Trainer4you-konsernia. 

Tämän yhteistyön myötä TNT Trainerit voi tarjota entistä laadukkaampia liikepankkeja valmentajilleen käytettäväksi. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kaikki valmentajat voivat luoda asiakkailleen treeniohjelmia, joiden ohjeistukset ovat kirjoittaneet alansa huiput ja myös liikemalleilla on erinomaiset suoritustekniikat. Liikemalleissa on myös monia tuttuja kasvoja. 

Tämän yhteistyön myötä valmentajat voivat lisätä entisestään harjoitusohjelmiensa laatua ja samalla kasvattaa omaa tietämystään. Tärkeintä on kuitenkin mahdollisuus tarjota ohjausten lisäksi personal training asiakkaille myös laadukkaat kirjalliset ohjeet harjoittelemisen tueksi. 

Yhteistyön myötä TNT Trainerit tulee tarjoamaan käyttäjilleen myös jatkossa Fitran kirjoja edullisempaan yhteistyöhintaan. Tarjoukset on suunnattu vain TNT Trainerit palvelun käyttäjille. 

Fitran Liikepankissa käytetty mm. seuraavia kirjoja:

1. Kaikki kuntosaliharjoittelusta (Riku Aalto, Lasse Seppänen, Ari-Pekka Lindberg, Mikko Rinta) 
2. Treenaa terve ja timmi vatsa (Riku Aalto, Ari-Pekka Lindberg, Lasse Seppänen) 
3. Treenaa terve ja vahva selkä (Riku Aalto, Lasse Seppänen, Mikko Paunonen, Ari-Pekka Lindberg) 
4. Treenaa voimakas ja kiinteä pakara (Riku Aalto, Ari-Pekka Lindberg, Lasse Seppänen, Mikko Paunonen)
5. Tuloksia kuntosaliharjoittelulla (Riku Aalto, Lasse Seppänen)
6. Kahvakuulakoulu (Tuomo Kilpeläinen) --> Tulossa!

Yt-neuvottelut, työpaikkojen yhdistämiset, työnteon tehostaminen… Työpaikoilla ollaan monenlaisten muutosten kourissa. Näin isoista muutoksista tulee helposti epävarma fiilis ja pahimmillaan työnteosta ei tule mitään. Jos työntekijöiden halutaan pysyvän voimissaan ja työkykyisinä, muutostilanteissa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvointiin.

Jutellaan seuraavaksi muun muassa siitä, mitä kaikkea työhyvinvointi voi tarkoittaa muutostilanteessa ja mitä sen eteen pitäisi tehdä.

Haastateltavina ovat työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister Kevasta ja henkilöstöpäällikkö Sanni Alajääski Palmiasta, toimittajana on Elina Lukka.

Radiohaastattelusta on saatavilla valmiiksi editoidut noin 3 ja 5 minuutin jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Kevan kanssa.

Oheisen linkin takaa voit ladata radiotiedostot:
http://www.craft.fi/source/download1/

Yhteensä 229 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijaa valmistuu keskiviikkona 15.6.2016. Alla luvan nimensä julkaisuun antaneiden valmistuneiden nimet.

​Kulttuuriala​
Muotoilun koulutusohjelma: muotoilija (AMK)

Cassará, Alessia, Järvenpää; Cerny, Mari, Tampere; Granqvist, Saila, Vantaa; Haanaho, Anna-Kaisa, Hämeenlinna; Huttunen, Sonja, Hämeenlinna; Jämiä, Julia, Helsinki; Koivunen, Olli, Helsinki; Kolmonen, Anne-Mari, Hyvinkää; Kuotola, Teppo, Helsinki; Kärkkäinen, Rita, Tampere; Leppänen, Berita, Nokia; Magee, Hannamari, Helsinki; Mustaniemi, Tytti, Tampere; Mäntynen, Annukka, Seinäjoki; Niemelä, Fanni, Oulu; Pasanen, Marja, Tampere; Ritari, Oona, Helsinki; Rosenberg, Helmi, Espoo; Siirtola, Daniela, Hämeenlinna; Tolonen, Mirjami, Tampere; Tuominen, Noora, Helsinki; Välilehto, Meri, Helsinki

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma: artenomi (AMK)

Ahtinen, Maija, Hausjärvi; Heiniluoma, Laura, Hämeenlinna; Hylli, Henna, Hämeenlinna; Härö, Ilona, Hämeenlinna; Iso-Pietilä, Jenni, Hämeenlinna; Kallio, Marjut, Janakkala; Kalliokoski, Jonna, Hämeenlinna; Korhonen, Petri, Hämeenlinna; Kortelainen, Reetta, Hämeenlinna; Koskinen, Heini, Hämeenlinna; Koskinen, Jutta, Hämeenlinna; Koskinen, Saara, Hämeenlinna; Kotajärvi, Siiri, Helsinki; Kotavuopio, Jaana, Salo; Mankinen, Heini, Hämeenlinna; Mattsson, Hanna, Hyvinkää; Nisumaa, Emmi, Hämeenlinna; Parkkinen, Vesa, Mäntsälä; Sitomaniemi, Tiina, Hausjärvi; Tanninen, Marita, Hämeenlinna; Tolonen, Marja, Vantaa; Torkkel, Heini, Hämeenlinna; Turpeinen, Sari, Nurmijärvi; Veijonen, Heljä-Mari, Hämeenlinna; Vesanto, Anu, Hyvinkää;
Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma: tradenomi (AMK)

Lintumäki, Jenni, Janakkala;
Luonnonvara- ja ympäristöala

Kestävän kehityksen koulutusohjelma: ympäristösuunnittelija (AMK)

Ahinko, Heli, Tammela; Helakallio, Antti, Helsinki; Paakki Katriina, Hämeenlinna; Saarinen, Atte, Somero; Saloinen, Heini, Forssa; Velin, Anne-Mari, Forssa;

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma: agrologi (AMK)

Alanen, Aino, Somero; Halmela, Anne, Riihimäki; Kankaanranta, Lotta, Jokioinen; Kuisma, Matias, Huittinen; Kukkonen, Janita, Salo; Lanssila, Mirva, Loppi; Prusila, Nina, Oripää; Roos, Sofia, Parainen; Salin, Miia, Pälkäne; Tarkiainen, Roosa-Maria, Outokumpu; Virtanen, Oskari, Hyvinkää;

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma: hortonomi (AMK)

Heikkonen, Noora, Sastamala; Kukkamäki, Susanna, Espoo; Nieminen, Sanna, Valkeakoski; Oraviita, Mia, Riihimäki; Porre, Kaisa, Lapua; Tefke, Joel, Helsinki;

Metsätalouden koulutusohjelma: metsätalousinsinööri (AMK)

Juote, Aleksi, Vihti; Kokkonen, Jukka, Nurmijärvi;

Puutarhatalouden koulutusohjelma: hortonomi (AMK)

Hämäläinen, Juuso, Hattula; Härkönen, Joel, Hattula; Härkönen, Toni, Hattula; Kanervo, Katja, Riihimäki; Kirjavainen, Aki, Hattula; Murtonen, Joonatan, Kouvola; Näsman, Camilla, Turku; Romar, Ali, Helsinki; Saari, Timo, Kangasala; Tuominen, Katriina, Somero;
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK)

Järvinen, Päivi, Lieto; Kaarto, Tiina, Valkeakoski; Koivula, Noora, Hämeenlinna; Komulainen Jenna, Hämeenlinna; Korhonen, Ilona, Hämeenlinna; Korkmaz, Tiina, Tammela; Kuortti, Sanni, Lempäälä; Liikanen, Minttu, Hämeenlinna; Sirola, Katri, Hämeenlinna; Sirola, Roosa, Hämeenlinna; Sällinen, Linda, Forssa; Tuomainen, Siiri, Hämeenlinna; Turunen, Anne-Mari, Akaa; Villinki, Päivi, Hämeenlinna

Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK)

Ahola, Viivi, Tampere;

Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK)

Hahto, Sanna-Maija, Janakkala; Huhtala, Tiina, Akaa; Parkku, Jouni, Tampere; Sippola, Jenni, Hämeenlinna;
Tekniikan ja liikenteen ala

Automaatiotekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Haavisto, Mikko, Kaarina; Kalminen, Esa, Loppi; Mulari, Henri, Nurmijärvi; Nuottakari, Pasi, Hämeenlinna; Someroja, Timo, Tampere; Sova-Kurtti, Marko, Raisio;

Bio- ja elintariketekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Lehkonen, Katja, Loviisa; Mäenpää, Jenni, Tuusula; Pälvimäki-Lindström, Heli, Lahti; Riihisaari, Nelli, Kouvola; Salonen, Lotta, Kärkölä; Salovaara, Heli, Pälkäne; Vainio, Matias, Hämeenlinna;

Degree Programme in Automation Engineering: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK)

Fu, Yiming, Valkeakoski; Tran, Phu Long, Valkeakoski;

Degree Programme in Construction Engineering: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK)

Kim, Denis, Hämeenlinna; Pathak, Sanjeev, Hämeenlinna;

Degree Programme in Industrial Management: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK)

Fan, Xi, Lempäälä; Huotari, Juha, Tampere; Kalliosaari, Olli, Hämeenlinna; Terekhina, Khristina, Venäjä; Vu, Giao, Saksa;

Degree Programme in Mechanical Engineering and Production Technology: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK)

Dhakal, Narayan, Riihimäki; Gaudel, Pradeep, Riihimäki; Nepal, Suman, Riihimäki; Pandey, Krishna, Riihimäki; Pun, Lalit, Riihimäki; Rajak, Anil, Kerava; Yashchuk, Ivan, Riihimäki;

Degree Programme in Supply Chain Management: Bachelor of Engineering (BEng), insinööri (AMK)

Eiste, Iina, Janakkala; Markovich, Hanna, Espoo; Zhu, Shenghui, Forssa;

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Glad, Juha, Mäntsälä; Ihantola, Jani, Riihimäki; Kettunen, Kaapo, Hämeenlinna; Kilpeläinen, Iivo, Kerava; Laakso, Jani, Espoo; Lunnikivi, Eero, Hämeenlinna; Nokkala, Topi, Hyvinkää; Wiljander, Valtteri, Porvoo;

Liikennealan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Lepistö, Janne, Järvenpää; Söderholm, Mikko, Salo;

Logistiikan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Latvala, Ulla-Elina, Valkeakoski; Leino, Niina, Hämeenlinna; Rantasalo, Katriina, Akaa;

Tietotekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Koski, Juha, Riihimäki; Lylykorpi, Jyri, Tammela; Rautiainen, Pasi, Riihimäki; Vulli, Jenni, Riihimäki;

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma: rakennusmestari (AMK)

Lehtimäki, Tomi, Janakkala;

Rakennustekniikan koulutusohjelma: insinööri (AMK)

Heinonen, Jaakko, Hattula; Helenius, Hannu, Hämeenlinna; Kettunen, Jarkko, Hämeenlinna; Kivelä, Mika, Lahti; Liblik, Markko, Lahti; Muttonen, Ari, Hämeenlinna; Niinistö, Antti, Kärkölä; Salila, Anni, Hollola; Suomalainen, Jere, Hämeenlinna; Tevasaari, Otto, Turku; Vainionpää, Joni, Tampere;
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Degree Programme in International Business: tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Intala, Tero, Tampere; Salminen, Virpi, Valkeakoski; Soutar, Mark, Helsinki; Verta, Laura, Lahti;

Liiketalouden koulutusohjelma: tradenomi (AMK)

Anttila, Pasi, Janakkala; Gäddala, Sonja, Janakkala; Herlevi, Eliel, Helsinki; Hynell, Sirpa, Hämeenlinna; Ilmaranta, Annika, Vantaa; Jokiniitty, Juho, Tampere; Jäppinen, Johanna, Pirkkala; Miettunen, Satu, Ylöjärvi; Nyystää, Markus, Hämeenlinna; Salonen, Elisa, Tampere; Sipilä, Henna, Hämeenlinna; Tiukka, Johanna, Huittinen; Uimi, Satu, Akaa; Viskari, Aleksi, Tampere;
Ylempi AMK-tutkinto

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)

Tontti, Minna, Turku;

Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship: tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Holma, Pipsa, Valkeakoski; Kolomiets, Arina, Venäjä; Korhonen, Kirsi, Lempäälä; Mikkola, Maija, Hämeenlinna;

Liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelma: tradenomi (ylempi AMK)

Jokiniemi, Mari, Pieksämäki; Koponen, Niina, Mikkeli; Laaksonen, Katja, Hämeenlinna; Raussi, Pipsa, Helsinki; Sihvo, Titta, Kerava;

Maaseudun kehittämisen koulutus: agrologi (ylempi AMK)

Jäälinoja, Sari, Mäntsälä; Nieminen, Piritta, Asikkala;

Rakentamisen koulutusohjelma (ylempi AMK)

Heinonen, Pekka, Tampre; Heinänen, Jarmo, Tuusula; Sidoroff-Eskelinen, Paula, Hyvinkää; Tamminen, Riina, Hyvinkää; Taskinen, Mika, Tuusula; Vihersalo, Veli-Ville, Nokia;

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Ahjoniemi, Matleena, Karkkila; Keto, Nina, Kirkkonummi; Korva, Anne, Hämeenlinna; Leppänen, Pekka, Tampere; Martinson, Päivi, Forssa; Hirvonen, Mirja-Leena, Kangasala; Mäkelä, Hanna, Hattula; Orrensuo, Mika, Äänekoski; Sistonen, Kristiina, Hattula;

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, sosionomi (ylempi AMK)

Ristimäki, Riikka, Helsinki; Roine, Marianna, Hämeenlinna;

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Matikainen, Liisa, Hämeenlinna;

Teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutusohjelma: insinööri (ylempi AMK)

Karppinen, Anssi, Hausjärvi; Patana, Harri, Pälkäne; Ylitalo, Riku, Hämeenlinna; Ääri, Arja, Loimaa;

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus: insinööri (ylempi AMK)

Alin, Merja, Hattula; Allinniemi, Anniina, Lempäälä; Hakamäki, Asko, Janakkala; Mörsky, tuomo, Lempäälä; Wilska Antti, Helsinki;

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma: tradenomi (ylempi AMK)

Hatakka, Marianne, Joensuu;

Puuseppä ja yrittäjä Jaakko Järvi kilpailee Suomen edustajana ammattitaidon EM-kilpailuissa, jotka järjestetään Göteborgissa Ruotsissa 1.–3.12.2016. Järven laji on huonekalupuuseppä.

Koulutuskeskus Salpauksesta syksyllä 2015 valmistunut 22-vuotias Jaakko Järvi toimii yrittäjänä designhuonekaluja valmistavassa Puulon Oy:ssä, jonka hän osti viime syksynä kahden ystävänsä kanssa. Jämsästä kotoisin oleva Järvi vastaa Kuhmoisissa toimivan yrityksen tuotannosta.

Viime vuoden elokuussa Järvi osallistui WorldSkills-kilpailuun Brasilian São Paulossa, jossa hän sai Medallion for Excellence -tunnustuksen. Tunnustuksella palkittiin kilpailijat, jotka saivat oman lajinsa keskiarvoa korkeammat pisteet.

Järven valmentajana toimii Salpauksesta lehtori Marko Varjos, joka on Göteborgissa myös tuomarina. Salpauksen puualan koulutuksessa on ollut kilpailuvalmennusta 1990-luvulta lähtien.

- Opetuksemme on erittäin korkeatasoista. Etenkin CNC-työstössä olemme ihan huippuja, Varjos kertoo.

Suomen joukkueessa kilpailee 29 nuorta

Suomi on mukana muun muassa mekatroniikan, sähköasennuksen, maalauksen ja tapetoinnin, kauneudenhoidon, autonasennuksen ja hotellin asiakaspalvelun lajeissa. EuroSkills on massiivinen ammatillisen koulutuksen tapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi. Suomen joukkueen kilpailuun lähettää Skills Finland ry yhteistyökumppaneineen.

EuroSkills 2016

• Ruotsin Göteborgissa 1.–3.12.2016
• EuroSkillsissä kilpaillaan yli 50 lajissa
• Suomen maajoukkueessa on 29 kilpailijaa ja 25 eksprettiä eli tuomaria
• Kilpailijat ovat 18–25-vuotiaita
• Ensimmäinen maajoukkueleiri pidettiin Vantaalla 9.–10.6.

Lisätietoja

Jaakko Järvi, puh. 040 073 9983
lehtori Marko Varjos, puh. 050 384 3905

Skills Finland: Urheilutaustasta on hyötyä hyötyä ammattitaitokisoissa (14.6.2016)

Tampereen ammattikorkeakoulu koordinoi kansainvälistä eMenthe-hanketta, jossa on kehitetty verkko-opintomateriaaleja mielenterveystyöhön. Kolmivuotisen hankkeen kansainvälisen ja moniammatillisen yhteistyön lopputuotoksena on syntynyt verkkoon kaikille vapaasti saatavilla olevaa verkko-opintomateriaalia. Materiaalien teemoina ovat mielenterveyden edistäminen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, toipumisorientaatio ja läheisten näkökulma.

Mielenterveystyön osaamista tuetaan näiden materiaalien avulla eri maissa. Keskeisinä käyttäjäryhminä ovat ylemmän korkeakoulutason opiskelijat, opettajat, mielenterveyspalvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa, mutta kuka tahansa voi materiaalia hyödyntää.

Hanke on yksi erinomainen esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista verkko-oppimisessa. Maailman terveysjärjestö (WHO) on ottanut hankkeen mukaan yhtenä esimerkkinä eHealth 2016 -raporttiinsa.

Lisätiedot:

Nina Kilkku, yliopettaja, TAMK, nina.kilkku@tamk.fi, p. 050 511 8754

http://ementhe.tamk.fi/

verkko-oppimateriaalit: ementhe.eu