Aalto-yliopisto ja betonialan toimijat solmivat 15.6.2016 yhteistyösopimuksen betonitekniikan tutkimuksen edistämisestä Aalto-yliopistossa.

Sopimuksen mukaan betoniala lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1.000.000 € suuruisen apurahan käytettäväksi betonitekniikan tutkimukseen. Lahjoittajien joukkoon kuuluvat varainkeruuta koordinoineen Suomen Betoniyhdistys ry:n lisäksi Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, SBK-Säätiö, Finnsementti Oy, Rudus Oy, Betoniteollisuus ry:n valmisbetonijaosto, Talonrakennusteollisuus ry, Parma Oy, Suutarinen yhtiöt sekä Betset Oy.

Yhteistyösopimukseen pohjautuen Aalto-yliopisto perustaa viisivuotisen insinööritieteiden korkeakoulun betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice –tehtävän. Tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki 15.8.2016 alkaen. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.

Professori Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan.

Jouni Punkki (1963) valmistui tohtoriksi Norjan teknillisestä yliopistosta vuonna 1995 sekä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000, jonka jälkeen hän on toiminut betoniteollisuudessa eri tehtävissä. Punkki työskenteli kymmenen vuoden ajan kehitysinsinööriä Parma Oy:ssä, josta hän siirtyi Euroopan johtavan betonialan konserniin, Consolis Group:iin johtajaksi. Vuonna 2015 Punkki perusti Betoniviidakko Oy -konsulttiyrityksen, joka tarjoaa erityisesti betonirakentamisen asiantuntijapalveluja. 

-  Vaikka betoni on hyvin perinteinen rakennusmateriaali, siinä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimuksen osalta näen tärkeänä betonin ja betonirakentamisen uudistumisen. Betonin ekologisuus ja esteettisyys tulevat olemaan tärkeitä tutkimusalueita. Myös automaatio ja robotiikka haastavat perinteisen betonirakentamisen ja siten edellyttävät betoniteknistä tutkimusta. Odotan innolla yhteistyötä teollisuuden sekä muiden yhteiskumppanien kanssa, sanoo professori Jouni Punkki.

- Jouni Punkin laaja betoniteollisuuden tuntemus ja hyvät verkostot edistävät vuoropuhelua ja tutkimusyhteistyötä yliopiston ja teollisuuden välillä, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis. Lisäksi hän vahvistaa betonialan materiaalitekniikan opetusta laitoksella.

Lisätietoja:

Professori Jouni Punkki
jouni.punkki@betoniviidakko.fi
jouni.punkki@aalto.fi (15.8.2016 alkaen)
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Rakennustekniikan laitos

Toimitusjohtaja Tarja Merikallio
Suomen Betoniyhdistys ry
tarja.merikallio@betoniyhdistys.fi
050 4348335

Toimitusjohtaja Jussi Mattila
Betoniteollisuus ry
jussi.mattila@rakennusteollisuus.fi
0400 637224

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö jakaa tänään 15.6.2016 Hämeen ammattikorkeakoulun valmistujaisissa stipendejä laadukkaille opinnäytetöille. Stipendin saa yhteensä 23 opinnäytetyötä.

Alla lueteltu kaikki stipendin saaneet (nimi, ala, koulutus ja opinnäytetyön nimi). 

Miikka Friman

Luonnonvara- ja ympäristöala, kestävä kehitys

Aviapoliksen sudenkorentokohteet ja niiden säilyttäminen: Aviapoliksen pienvesiympäristöjen monimuotoisuuden huomiointi kaupunkisuunnittelussa: sudenkorentolajistoon vaikuttavat tekijät, lajien elinympäristöjen säilyttäminen ja parantaminen

Vilja Hakala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, hoitotyö

Terveelliset elämäntavat skitsofreniaa sairastavan henkilön hyvinvoinnin tukena

Asko Hakamäki

Tekniikan ja liikenteen ala, teknologiaosaamisen johtaminen, ylempi AMK

Koulutusliiketoiminnan strateginen kehittäminen Inspectassa

Marianne Hatakka

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, liiketoiminnan kehittäminen, ylempi AMK

Hyvä vanhempi - hyvä työntekijä? Tradenomien sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä

Ville Kallioinen ja Lauri Laaksonen

Luonnonvara- ja ympäristöala, metsätalous

Metsän UAV-ilmakuvaus, toteutus ja pintamallien laatiminen

Jani Kilkka

Tekniikan ja liikenteen ala, teollisuuden palveluliiketoiminta, ylempi AMK

Tuotetarjonnan kehitys Cramo Finland Oy:ssä

Denis Kim

Tekniikan ja liikenteen ala, Degree Programme in Construction Engineering, Steel Constructions

Introduction to building information modelling

Katja Lehkonen

Tekniikan ja liikenteen ala, bio- ja elintarviketekniikka

Utilization of by-products of Acacia processing for biogas production

Vesa-Matti Leppänen

Tekniikan ja liikenteen ala, tieto- ja viestintätekniikka

Taktinen langaton tiedonsiirtoverkko TACWIN, TACWIN-järjestelmä ja sen perustestauskyvyn luominen

Janne Lindell

Tekniikan ja liikenteenala, sähkö- ja automaatiotekniikka

Kuormituskeskuksen suunnittelu

Eero Lunnikivi

Tekniikan ja liikenteen ala, konetekniikka

Teksturoidun työvalssin pinnankarheuden mittaus ja arviointi kylmävalssatun ja metallipinnoitetun teräsohutlevyn valssauksessa

Carita Mattsson

Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely

Hankinnat ja digitalisaatio

Tomi Mäkelä

Luonnonvara- ja ympäristöala, maaseutulinkeinot

Vanhan pihaton muuttaminen automaattilypsyyn sopivaksi

Annukka Mäntynen

Kulttuuriala, muotoilu

Paperinarupuuvillakankaiden mahdollisuudet vaatetusmateriaalina - saumakokeiluja ja materiaalin testausta vaatemalliston lähtökohdista

Marjut Nieminen

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, hoitotyö

Tarkistuslistan kehittäminen sairaanhoitajan työvälineeksi syöpälääkehoitoa saavan potilaan ohjaukseen

Abinab Niraula

Tekniikan ja liikenteen ala, Degree Programme in Mechanical Engineering and Production technology

Design of an Automated Sheet metal Transfer System for Die Hardening

Mika Orrensuo

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK

Barents rescue 2015 harjoitus - Lapin sairaanhoitopiirin lääkinnän loppuraportti

Riikka Sevenne

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, liiketalous

Onnistuneen muutosjohtamisen elementit

Mark Soutar

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, International Business

A modern branding strategy for an already well established business

Emmi Turkki

Luonnonvara- ja ympäristöala, maisemasuunnittelu

Reittisuunnittelua olemassa olevaa kaupunkirakennetta hyödyntäen - case: Herukkareitti

Anu Venäläinen

Luonnonvara- ja ympäristöala, puutarhatalous

Lajikevalinnan ja entsymoinnin vaikutukset omenatäysmehujen laatuominaisuuksiin ja miellyttävyyteen

Tamirat Abeje Yigzaw

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Degree programme in Business Management and Entrepreneurship, ylempi AMK

Internationalisation strategies for multinational companies (MNCs). In the case of KWH Mirka Oy to Ethiopia.

Minna Ylikärppä

Tekniikan ja liikenteen ala, liikenneala

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEAT-menetelmällä Riihimäellä

Lisätiedot

Aira Lappalainen, sihteeri, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö, p. 03 646 4221 tai etunimi.sukunimi@hamk.fi

Nuoret huippuosaajat kokoontuvat Ruotsin Göteborgiin ammattitaidon Euroopan mestaruuskilpailuun EuroSkillsiin 30.11.–4.12.2016. Jyväskylän ammattiopistosta Suomen joukkueessa on neljä kilpailijaa. Kansainvälisinä asiantuntijoina toimii ao-oppilaitoksista kuusi opettajaa.

Ammatillisesta osaamisesta mittelee kaikkiaan noin 500 iältään 18—25-vuotiasta nuorta noin 30 eri maasta. Ammattitaidon EM-kilpailu järjestetään joka toinen vuosi.

Edustus muoti ja vaatetus -lajissa, ravintolapalvelussa sekä robotiikassa

Jyväskylän ammattiopiston edustajat kilpailevat kolmessa lajissa: muoti ja vaatetus (Fashion Technology), ravintolapalvelu (Restaurant Service) sekä robotiikka (Mobile robotics). Robotiikka on parilaji.

Muoti ja vaatetus –lajin Jenni Ranta on valmistunut vaatturiksi (tekstiili- ja vaatetusalan perustukinto) Jyväskylän ammattiopistosta. Tällä hetkellä hän pyörittää omaa alan yritystään. Ranta tekee mittatilaustöitä ja korjausompelua sekä valmistaa omaa Hölmö-Pöllö-tuoteperhettä. Alan opintoja hän jatkaa ensi syksynä Jyväskylän aikuisopistossa suorittamalla osan vaatetusalan erikoisammattitutkinnosta. Ranta keskittyy erityisesti erikoismitoitettuihin pukineisiin.

Ranta toimi lukuvuonna 2015 – 2016 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ensimmäisenä NY (Nuori Yrittäjyys)-lähettiläänä kiertäen keskisuomalaisissa kouluissa kertomassa omista kokemuksistaan ja yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksista.

Ravintolapalvelussa edustaa 21-vuotias Eveliina Paananen. Hän on valmistunut Jyväskylän ammattiopistosta tarjoilijaksi (hotelli-. ravintola- ja cateringalan perustutkinto). Paananen työskentelee ravintola Pöllöwaarissa Jyväskylässä.

Robotiikassa kilpailevat yhdessä 18-vuotias Miska Puoskari ja 19-vuotias Ville-Petteri Joensuu. Molemmat ovat valmistuneet ict-asentajaksi (tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) Jyväskylän ammattiopistossa. Joensuulla ja Puoskarilla on jo vankka kokemus kansainvälisistä kovan tason mittelöistä, sillä he osallistuivat viime elokuussa Brasilian São Paulossa pidettyihin ammattitaidon MM-kisoihin.

Ekspertti on kansainvälinen asiantuntija

Kansainvälisenä asiantuntijana eli eksperttinä Göteborgissa toimii kuusi opettajaa ao-oppilaitoksista. He ovat : Tuija Auramo, ravintolapalvelu, Jyväskylän ammattiopisto, Katri Gummerus, floristiikka, Jämsän ammattiopisto; Vesa-Antti Iltola, graafinen suunnittelu Jyväskylän ammattiopisto; Heli Mäkinen, muoti ja vaatetus, Jyväskylän ammattiopisto, Keijo Salonen, robotiikka, Jyväskylän ammattiopisto sekä Timo Toivanen, kylmäkoneasennus, Jyväskylän ammattiopisto,

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on yksi Skills Finland ry:n huippuvalmennusyksiköistä. Skills Finland edistää suomalaista ammatillista huippuosaamista kilpailu-, valmennus- ja koulutustoiminnan avulla.

Toimituksille tiedoksi 

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan kilpailijoiden valmentautumista. Kesän ja syksyn aikana kilpailijat harjoittelevat muun muassa oppilaitosten tiloissa.

Kilpailijoiden haastattelupyynnöt 

Heli Mäkinen opettaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 5566 (muoti ja vaatetus)
Tuija Auramo opettaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 6032 (ravintolapalvelu) 
Keijo Salonen, opettaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 5711 (robotiikka)

Lisätietoja 

Pirjo Kauhanen, rehtori, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 6152

SkillsFinlandin mediatiedote maajoukkueesta: http://skillsfinland.fi/fi/home/uutiset/13784-tiedote-urheilutaustasta-on-hyoetyae-ammattitaitokisoissa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on tehnyt jo vuosia yhteistyötä Kazakstanin kanssa. Yksi yhteistyön muodoista on mahdollistunut Bolashak-stipendiaattiohjelman kautta, johon JAMK valittiin muutama vuosi sitten toteuttajaksi. Ohjelman kautta kazakstanilaiset opettajat ovat tänä vuonna hakeutuneet JAMKin ammatilliseen opettajakorkeakouluun (AOKK) täydentämään pedagogisia opintojaan.

Bolashak-ohjelma on perustettu vuonna 1993: itsenäistymisen jälkeen maahan tarvittiin lisää osaamista ​​uudistusten tekoon ja Kazakstanin lahjakkaille nuorille haluttiin antaa mahdollisuus opiskella ulkomailla.

– Opiskelu mahdollistuu Kazakstanin valtion rahoituksella tämän Bolashak-ohjelman kautta.  Ohjelmaan on kovat kriteerit, eli tulijat valikoidaan tarkalla seulalla, AOKK:n TKI-päällikkö, yliopettaja Leena Kaikkonen kertoo.

– Toteutus on pääosin toiminnallista ja räätälöidään osittain myös osallistujan tarpeiden mukaan. On työpajoja, opetusharjoittelua ja verkko-opiskelua, mutta samalla myös tutkitaan omaa työtä opettajana kehittämisprojektia tehden, Kaikkonen kuvaa.

Opintojen edistymisestä ovat JAMKin toimijoiden lisäksi kiinnostuneita Bolashakin edustajat.

Parhaillaan AOKKissa opiskelee ryhmä Kazakstanista ja seuraavan kokoonpanon odotetaan saapuvan ensi syksynä. Hakuaika ohjelmaan on juuri alkanut.

Kazakstanilainen fysiikan opettaja Askhat Zhumabekov tiesi heti valmistumisensa jälkeen, että haluaa täydentää osaamistaan ulkomailla.

– Tiesin, että koulutustaso on Suomessa korkeampi ja että täällä on täysin ainutlaatuinen menetelmä opettaa. Opettajana minulle on tärkeää löytää uusia opetusmenetelmiä ja uusia tekniikoita opetukseen ja oppimiseen.

Viime kesänä Askhat haki stipendiä Bolashak-ohjelman kautta. Hakijoita oli loppusuoralla vielä 20, mutta vain kolme valittiin.

– Olen ikionnellinen kun tulin valituksi! Tämä koulutus kestää kahdeksan kuukautta. Tavoitteenani olisi voida jatkaa opintoja Suomessa tohtoriohjelmassa. Tulevaisuudessa haluan jakaa kokemuksiani Kazakstanissa ja auttaa rakentamaan ikuista maata "Mangilik El", Askhat visioi.

Askhat on ahkera opiskelija, mutta aikaa jää muullekin: intohimon kohteita ovat tanssi ja pikaluistelu.  Tärkeintä hänelle on nyt kuitenkin saada opinnoista irti kaikki mahdollinen, jotta oppeja voi jakaa omassa maassa eteenpäin.  Se on yksi Bolashak-ohjelmaan pääsyn kriteereistä.

– Jyväskylään olen tutustunut muiden ryhmäläisten kanssa, mieleen on jäänyt erityisesti suomalaisen vapun vietto, hän naurahtaa.

Kazakstan on myöntänyt Bolashak-oikeuden myös Hämeen ammattikorkeakoululle. JAMK ja HAMK tekevät yhteistyötä mm. hakumarkkinoinnissa, sillä ne kilpailevat Bolashak-stipendiaattien saamisesta samalla listalla maailman menestyvimpien yliopistojen kanssa.

Lue lisää

Askhat pitää blogia kokemuksistaan.

Lisätietoja:
Leena Kaikkonen, TKI-päällikkö, yliopettaja, 040 532 3162, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Heikki Pusa, projektipäällikkö, 040 721 7934, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö
Askhat Zhumabekov, Bolashak-ohjelman opiskelja, opettaja, 044 95 76838, Zhumabekov_Askhat@sm.nis.edu.kz

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) kansainvälisen auditoinnin keväällä 2016. Auditoinnin kohteena oli LAMKin laatujärjestelmä, jonka korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti.

Karvin mukaan LAMKin laatujärjestelmän vahvuuksia ovat erityisesti ihmisten innostuneisuus ja sitoutuneisuus toiminnan kehittämiseen, avoin ja läpinäkyvä laatukulttuuri sekä opiskelijoiden ja opettajien välinen läheinen ja toimiva suhde sekä myönteinen opiskeluilmapiiri.

Karvi esittää LAMKille muun muassa seuraavia kehittämissuosituksia. Laatujärjestelmään liittyvät roolit ja vastuut ovat osin monimutkaisia ja vaativat selkiyttämistä. Laadunhallintaan liittyvää tietoa tuotetaan runsaasti, mutta sen systemaattista hyödyntämistä tulee kehittää. Järjestelmä ei täysin kata kaikkia toimintoja koulutusohjelmatasolla, joissa osassa on nähtävissä ongelmia esimerkiksi opiskelijoiden edistymiseen ja ohjaukseen liittyen.

Kansainvälisen auditointiryhmän suositukseen ja arviointiraporttiin perustuen korkeakoulujen arviointijaosto edellyttää LAMKilta uusinta-auditointia. Uusinta-auditointi suoritetaan kahden tai kolmen vuoden kuluessa uusintapäätöksestä. Uusinta-auditoinnissa tullaan keskittymään siihen, miten laatujärjestelmä kytkeytyy strategiseen johtamiseen painottaen sen toimivuutta eri organisaation tasoilla. Lisäksi uusinta-auditoinnissa tarkastellaan laatujärjestelmän kokonaisuutta.

Auditoinnin tulokseen vaikuttivat monet erilaiset seikat, jotka nousivat esille auditointiprosessin aikana. Lahden ammattikorkeakoulu on vahvassa muutos- ja kehitysvaiheessa, minkä vuoksi joidenkin laatumenettelyiden vaikuttavuudesta ei vielä ole selkeää näyttöä. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nostettiin laatumenettelyiden yhtenäistäminen organisaation kaikilla eri tasoilla.

Auditointiprosessiin kuuluu kirjallisen raportin lisäksi palautetilaisuus, jossa Karvin korkeakoulujen arviointijaoston varapuheenjohtaja Anneli Pirttilä kertoi arviointineuvoston päätöksen, että LAMKilta edellytetään uusinta-auditointia kahden – kolmen vuoden kuluttua. Arviointiryhmän puheenjohtaja professori Erno Tornikoski kertoi auditointiryhmän työskentelystä sekä nosti esiin LAMKin laatujärjestelmän keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Karvin arviointineuvos Kirsi Hiltunen valotti korkeakoulujen auditointimallin ja kehittävän arvioinnin perusperiaatteita.

Auditointiraportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla http://www.karvi.fi/

Lisätietoja:

rehtori, toimitusjohtaja Outi Kallioinen, puh +358447081400, outi.kallioinen@lamk.fi
vararehtori, strategiatyö ja toiminnanohjaus Marjo-Riitta Järvinen, puh +358505619642, marjo-riitta.jarvinen@lamk.fi

auditointiryhmän puheenjohtaja, professori Erno Tornikoski, puh. +33670987454, erno.tornikoski@grenoble-em.com auditoinnin projektipäällikkö Johanna Kolhinen, puh. 029 533 5534, johanna.kolhinen@karvi.fi 

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ottaa ensi vuonna käyttöön lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Maksut koskevat englanninkielisessä tutkintokoulutuksessa syksyllä 2017 aloittavia uusia opiskelijoita. Tätä aiemmin aloittaneiden opiskelu säilyy maksuttomana. Maksuttomuus säilyy myös suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa opiskelijan kansalaisuudesta riippumatta. Lahjakkaille opiskelijoille voidaan myöntää stipendi lukuvuosimaksujen kattamiseen.

 Päätöksen taustalla on ammattikorkeakoululain muutos, joka velvoittaa ammattikorkeakouluja maksujen perimiseen 1.8.2017 jälkeen aloittavilta EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta tutkinto-opiskelijoilta.

Lukuvuosimaksu tulee olemaan 7000 euroa (AMK-tutkinto) tai 8000 euroa (Master-tutkinto). Samaan aikaan SAMKissa otetaan käyttöön apurahamenettely, joka kytketään opinnoissa menestymiseen, erityisesti 55 opintopisteen saavuttamiseen lukuvuoden aikana.

– Apurahalla kannustetaan tavoitteelliseen opiskeluun, sanoo SAMKin kansanvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu.

– Kannustimet kasvavat sitä suuremmiksi mitä pidemmälle opiskelija on opinnoissaan edennyt. Jos tutkinto on suoritettu tavoitteellisessa suorittamisajassa tai sitä nopeammin, opiskelijalla on mahdollisuus saada huomattava valmistumisapuraha.

SAMKissa on tällä hetkellä neljä koulutusta, joihin otetaan sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita: Physiotherapy, International Business, Business Management and Entrepreneurship ja Information Technology. Valmistelussa on useita uusia englanninkielisiä koulutuksia.

EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita on tällä hetkellä kirjoilla 160. Eniten opiskelijoita on tähän mennessä tullut Nepalista ja Vietnamista.

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu, puh. 044 710 3179

Rehtori Juha Kämäri, puh. 044 710 3003

Syöpäsairaiden lasten vanhempien oppaaseen on kerätty tietoa suun kautta annettavien solunsalpaajien turvallisesta käytöstä ja niiden käyttökuntoon saattamisesta.

Opas on tarkoitettu vanhempien lisäksi myös Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osaston käyttöön sekä lasten hematologian ja onkologian yksikön tueksi. Oppaan teki opinnäytetyönään Hämeen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelija Tuulia Peltonen. Oppaan toimeksiantajana toimi Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osasto.

Solunsalpaajien turvallinen käyttö

Suomessa syöpään sairastuu noin 150 lasta ja nuorta vuosittain. Nykyisillä käytettävissä olevilla tehokkailla hoidoilla 75–80 % prosenttia lapsista paranee. Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perhe tarvitsee tietoa ja tukea. Hyvä hoitosuhde auttaa syöpäpotilasta ja omaisia sietämään epävarmuutta ja monenlaisia sairauteen liittyviä pelkoja. Syövän hoidolle on ominaista sen pitkäkestoisuus, lääkehoidon haittavaikutusten riski, ennusteen epävarmuus ja taudin uusiutumisen riski hyvänkin hoitovasteen jälkeen. Solunsalpaajalääkitys on lasten syöpätautien keskeinen hoitomuoto. Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat aineita, jotka hidastavat tai estävät solujen kasvua ja lisääntymistä ja joita käytetään sekä pahanlaatuisten veritautien että kasvainten hoidossa.

Syöpälääkkeet virheellisesti käytettynä voivat aiheuttaa hengenvaarallisen haitan. Syöpälääkehoidon monivaiheinen ja monimutkainen prosessi on altis lääkityspoikkeamille. Solunsalpaajia käsittelevän suojaus on tärkeää, sillä monet solunsalpaajat ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. Monet solunsalpaajat ovat paikallisesti hyvin ärsyttäviä ja niiden käsittely voi aiheuttaa herkistymistä lääkeaineelle. Nämä seikat on otettava huomioon, kun solunsalpaajia saatetaan käyttökuntoon, annetaan lapselle tai kun tuhotaan käytettyjä välineitä ja muita solunsalpaajajätteitä.  Suun kautta annettavien solunsalpaajien käsittely voi johtaa solunsalpaaja-altistumiseen.

Lisätietoja:

opiskelija Tuulia Peltonen, etunimi.sukunimi@student.hamk.fi

ohjaaja, lehtori Helena Puistola, p. 03 646 7437 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

LAMK vahvassa roolissa 4,6 miljoonan EU-lippulaiva – hankkeessa

Lahden ammattikorkeakoulu on yksi pääpartnereista 4,6 miljoonan euron yhteishankkeessa – IWAMA - Interactive Water Management, jonka rahoitus tulee Interreg Baltic Sea Region ohjelmasta. Laajalle alueelle ja suoraan jätevedenpuhdistamojen tarpeeseen vastaava IWAMA on saanut EU-lippulaivahankkeen statuksen. Vuosina 2016–2019 toteutettavan hankkeen tavoitteena on kehittää Itämeren alueen jätevedenpuhdistuslaitosten toimintaa. Fokuksena ovat erityisesti prosessien energiatehokkuus, energiantuotanto, lietteen hyödyntäminen ja tehokas ravinteiden poisto.

Energiaa ja lietteenhallintaa älykkäästi

Hankkeessa toteutetaan jätevedenpuhdistuslaitoksilla pilotti-investointeja prosessien kehittämiseksi. Lisäksi kehityksen pohjaksi tehdään energia- ja lietteenhallinnan auditointeja . Kerättyä tutkimustietoa, hyviä käytänteitä ja kokemuksia piloteista kootaan kansallisten osaamiskeskittymien käyttöön. Osaamiskeskittymät yhdistyvät Smart Baltic Water Hub- verkoston alle ja tukevat elinikäisen oppimista ja jatkuvaa kehittämistä Itämeren alueen jätevedenpuhdistuslaitoksilla.

Laaja vaikutusalue Itämeren ympärillä

Hankkeessa on mukana 17 partneria seitsemästä maasta Itämeren alueelta. Hanketta vetää Union of Baltic Cities (UBC). Muut pääpartnerit ovat Lahden ammattikorkeakoulun lisäksi Berliinin teknillinen yliopisto ja Tarton yliopisto. Mukana on useita jätevedenpuhdistuslaitoksia, joista osa on hankkeessa mukana investointi- ja auditointikohteina.  Osa puhdistuslaitoksista, kuten Lahti Aqua, ottaa osaa hankkeeseen edelläkävijänä ja esimerkkinä. Lisäksi mukana on vesialan organisaatioita sekä tutkimuslaitoksia.

LAMK luo työkaluja osaamisen kehittämiseen

Lahden ammattikorkeakoulun rooli hankkeessa on osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen työkalujen tuottaminen jätevedenpuhdistuslaitosten toiminnan kehittämisen tueksi. Ensi askeleina kartoitetaan osaamistarpeita Itämeren alueella. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat mm. jätevedenpuhdistuslaitosten energia- ja lieteprosessien auditointeihin osana kansainvälisiä tiimejä. Auditointitietoa ja pedagogista osaamista hyödynnetään interaktiivisten jatkuvan kehittämisen ja elinikäisen oppimisen työkalujen luomiseen. Ajatuksena on hyödyntää esimerkiksi vertaisoppimisen online-yhteisöjä, simulointia ja 3D-mallintamista osaamisen kehittämisessä.  

IWAMA projektin toiminta käynnistyi kick-off seminaarilla Latvian Daugavpilsissa 14.–15.6.2016. Hankkeen partnerit kokoontuvat seuraavaksi Lahteen 20.–21.9.2016 ensimmäiseen osaamisen kehittämisen työpajaan. IWAMA-hankkeen rahoittaa Euroopan Unioni (Euroopan aluekehitysrahasto).

Lisätietoa:
Projektikoordinaattori Anna Aalto
050 559 4046
anna.aalto@lamk.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on perjantaina 17.6. valmistumispäivä. Ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut 271 opiskelijaa ja ylemmän AMK-tutkinnon 20 opiskelijaa. Vuosittain SAMKista valmistuu noin 900−1000 henkilöä. Alla valmistuneet on jaoteltu aloittain ja tutkinnoittain. Kaikki valmistuneet eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden julkisiin opinnäytetöihin pääsee tutustumaan osoitteessa www.samk.fi/theseus.

LIIKETALOUS, MATKAILU JA KULTTUURI

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

Alanko Minna, Pori

Bryggare Jonna, Rauma

Chtcheklanov Konstantin, Laitila

Dunder Kai, Tampere

Eerola Jertta, Tampere

Eisto Anna-Stiina, Lieto

Elo Fanni, Laitila

Förnäs Alys, Pori

Hannula Heini, Rauma

Hiltunen Valtteri, Rauma

Hiltunen  Marika, Rauma

Holopainen Tiina, Ylöjärvi

Huhdanmäki Heidi, Pori

Huhtamaa Maria, Pori

Hulmi Jenni, Säkylä

Hård Jessica, Pori

Ihanamäki Roni, Pori

Itävaara Tarja, Sastamala

Jantunen Jami, Pori

Jokela  Pia, Tampere

Jokinen Santeri, Rauma

Järvinen Pauliina, Huittinen

Karlsson  Niina, Rauma

Kasala Jussi, Kokemäki

Kenttälä Henna, Rauma

Koivula Vinsentti, Pori

Konkola Tanja, Pori

Korsi Roosa, Rauma

Koskinen Aleksi, Pori

Kotaniemi Joni, ulkomaat

Kraft Johanna, Kuopio

Kulju Ville, Tampere

Kyynäräinen Hanna, Taivassalo

Laaksovirta Saija, Pori

Lahti Anniina, Pori

Lalla Vivika, Turku

Lawman Vivian, Rauma

Lehtinen Marleena, Turku

Lehtinen Minna, Helsinki

Lehtinen  Marjut, Nakkila

Lehto Johanna, Pori

Lehtonen Eerik, Pori

Leskinen Katariina, Pori

Liimatainen Joni, Ylivieska

Lind Jenna-Julia, Pori

Mannerjärvi Hanna, Rauma

Moberg Tiitta, Jokioinen

Myllykoski Sini, Nakkila

Mäkelä Heini, Sastamala

Mäkinen Carita, Masku

Mäntysaari Jani, Helsinki

Nieminen Hannu, Eurajoki

Nieminen Johanna, Tampere

Nowak Marek, Tampere

Nurmi Helena, Uusikaupunki

Ojala Sarita, Rauma

Pajunen Merita, Pori

Patronen Petra, Rauma

Peltonen Mirja, Pori

Porvari Heidi, Pori

Puharinen Hanna-Riikka, Akaa

Puntalo Ville-Veikko, Sastamala

Rautelo Eva-Lotta, Pori

Ruohola Tommi, Uusikaupunki

Röntynen Ville Samuli, Rauma

Salo Sini, Rauma

Santala Mia, Naantali

Sarén  Anne-Maria, Lempäälä

Sarén Juha, Lempäälä

Savolainen Johanna, Tampere

Sillvan Niko, Pori

Sippo Eija, Turku

Sulin Julia, Pori

Tahkoniemi Henna, Eurajoki

Taiminen Emilia, Rauma

Talke Katri, Helsinki

Tamminen Paula, Koski Tl

Tran Nu Thai Hoa, Pori

Tuomala Jutta, Pori

Tuominen Alisa, Pori

Uusitalo  Kari, Helsinki

Valkama Hannele, Ulvila

Varpomaa Jerry, Pori

Vettenranta Kalle, Pori

Viljanen Sami, Pori

Vinqvist Karoliina, Pori

Virtanen Jesse Sakari, Turku

Virtanen Veli-Elias, Turku

Vång Jonne, Rauma

Vähäkylä  Tarja, Pori

Wilén-Mannonen Wilhelmiina, Rauma 

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration

Chau Khiet, ulkomaat

Collet Pascal, ulkomaat

Dinh Huong, ulkomaat

Hakala Johanna, Turku

Koski Teppo, Helsinki

Laihonen Anna-Maria, Rauma

Ranne Anniina, Rauma

Rasi Eemeli, Rauma

Vaarala Yachai, Rauma

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)

Antosalo Jenni, Tampere

Elo Aatu, Riihimäki

Helminen Anni, Pori

Hänninen Iiro, Pori

Karjalainen Jasmin, Masku

Mäkelä Hanna-Maija, Urjala

Oksanen Milja, Turku

Uuro Karoliina, Isojoki

Vuorela Taija, Laitila

Vuorenmaa Maija, Ulvila

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Kuvataiteilija (AMK)

Häivälä Jaana, Oulu

Ijäs Henri, Kankaanpää

Inkeroinen Linda, Kankaanpää

Järvi Heidi, Helsinki

Järviö Henriikka, Kankaanpää

Kauranen Aino, Tampere

Koitto Maija-Liisa, Huittinen

Korhonen Mika, Pori

Kosonen Mauri, Turku

Kovalainen Sakke, Järvenpää

Lehikoinen Samuel, Kankaanpää

Lepistö Jonna, Pori

Matveinen Anna, Kankaanpää

Nevalainen Siiri, Kankaanpää

Piippo Heidi, Sastamala

Raappana Janne, Oulu

Rantala Katariina, Kankaanpää

Reitti Iida, Tampere

Vainio Leena, Tampere

Vesaaja  Maiju, Kankaanpää

Ängeslevä Mikko, Kankaanpää

Townsend Madeleine, Fairwarp, GB

Värri Sirkka-Liisa, Virolahti

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Medianomi (AMK)

Suominen Juhana, Pori

SOSIAALI JA TERVEYSALA

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Geronomi (AMK)

Stenberg Christina, Tampere

Karvanen Päivi, Kankaanpää

Kumpulainen Kitti, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)

Fisk Nina, Pori

Hellsten Eveliina, Tampere

Huhtala Niina, Harjavalta

Kajander Minna, Pori

Kivioja Melina, Pori

Laamanen Karoliina, Huittinen

Lappalainen Sari, Punkalaidun

Leino Katja-Maria, Kokemäki

Leppälehto-Haukka Heta, Vehmaa

Lounasvaara Anne-Mari, Pori

Neffling Maria, Masku

Peltomaa Anneliina, Pori

Rämö Marika, Pori

Sauramo Leena, Eura

Seikkula  Heidi, Eurajoki

Teittinen Joona, Pori

Virtanen Kaisu, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Helenius Timo, Sastamala

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)

Kammi-Rahnasto Jenna, Rauma

Koskela  Tommi, Lahti

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care 

Solares Brandon, Iisalmi

Sointu  Juho, Pirkkala

Hollis  John, Helsinki

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)

Ahola Liisa, Ylöjärvi

Hakala  Maria, Pori

Holmström Soile, Eurajoki

Huuhka  Jenni, Pori

Högander-Kangas Anna-Maija, Rauma

Ilomäki  Ilona, Pori

Kaipiainen Heini, Kangasala

Ketola Kristian, Espoo

Ketola Päivi, Harjavalta

Laurila Eerika, Sastamala

Lehtinen  Carolina, Pori

Lummikko  Aino, Rauma

Lundberg  Moona, Nousiainen

Matela Marina, Pori

Melartin Kirsi, Tampere

Mäkinen Janina, Rauma

Peltomaa Tiina, Pori

Rosling Eija-Marikki, Turku

Ruutiainen Annamari, Ulvila

Saarinen Jenny, Säkylä

Salmi  Aki, Rauma

Sillanpää Aija-Leena, Pori

Toma  Andreea-Evelina, Pori

Vihermaa Sanna, Pori

Vuorio Ida, Uusikaupunki

Vuorio Viivi, Eura

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK)

Peltomäki Marja, Uusikaupunki

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK)

Ahonen Amanda, Pori

Briki Janiza, Kokemäki

Halmela Ella-Mari, Pori

Jyrkönen Laura, Pori

Kariaho Anna-Maria, Rauma

Lahtinen  Emmi, Heinola

Lamminmäki  Johanna, Säkylä

Lehtonen Elina, Pori

Mattila  Essi, Rauma

Mäntysalo Marleena, Ikaalinen

Ravantti Anna-Katri, Köyliö

Saikkonen Juulia, Pori

Salomäki Taru, Rauma

Vieraankivi Netta, Naantali

TEKNIIKKA JA MERENKULKU

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) 

Aaltonen Mia Emilia, Vehmaa

Ahmed Zakaria, Pori

Ahola Heidi Marja, Tampere

Anttila Karoliina, Panelia

Elo Anniina, Eura

Eloranta Esa, Kankaanpää

Fager Jori, Pori

Harju Jaakko, Pori

Heikkinen Timo, Vantaa

Honkanen Pekka, Turku

Huhtala  Kai, Pori

Huhtaniemi Jori, Pori

Högerman Jani, Pori

Järvenpää Tuukka, Pori

Kallio Juhani, Sastamala

Kangas Aki, Ulvila

Kankaanpää Ville, Jokioinen

Kauppi Ville, Pori

Kleemola Tommi, Pori

Kolehmainen Joni, Järvenpää

Korpela Markus, Rauma

Kuivalainen Jarmo, Pori

Kuopila Jani, Uusikaupunki

Lattu Samu, Pori

Lehtinen Kai, Pori

Lehtonen Antti-Pekka , Lieto

Limnell Lari, Pori

Lindroos Jan-Kristian, Rauma

Lundgren Annika, Rauma

Miettinen Pekka, Äetsä

Multanen Sami, Punkalaidun

Mäenpää Iikka, Pori

Nordlund Miikka, Hyvinkää

Numminen Arttu, Tampere

Nurmela Taneli, Rauma

Olenius Antti, Pori

Osamaa Jussi, Pori

Palo Topias, Rauma

Pelto  Markus, Nokia

Raitolampi Vesa, Pori

Rautajuuri Ilari, Pöytyä

Rinta-Opas Teemu, Tampere

Ruostejoki Mikko, Tammela

Saari Samuli, Pori

Saarni Aki, Pori

Sainio Antti, Kankaanpää

Salmela Kalle, Pomarkku

Santahuhta Hannes, Pori

Savila Marika, Laitila

Sjöblom Tomi, Pori

Sonkkila Jan-Eric, Laitila

Tamminen Heikki, Rauma

Tuomi Roy, Pori

Uusi-Oukari Jussi, Turku

Vahala Ville, Rauma

Valkama Kari, Janakkala

Varho Heikki, Pori

Viikman Henri, Pyhäranta

Virtanen Ville, Pori

Vuorinen Kari-Petteri, Pori

Välitalo Tuomas, Pori

Wallenius Kimmo, Salo

Ylilammi Heikki, Kankaanpää

Ylilammi Mikko, Ikaalinen

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (ylempi AMK)

Alatalo Monna, Hämeenlinna

Kuronen Minna, Lohja

Rantamäki Maarit, Tampere

Sipinen Sami-Pekka, Hämeenkyrö

Sjögren Kirsi-Marja, Pori

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 

Bollstedt Susanna, Pori

Falck Julia, Rauma

Hautamäki Anu-Mia, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (ylempi AMK)

Kangasniemi Outi, Kankaanpää

Saloranta Pirjo, Kangasala

Soini Eija, Huittinen

Teelmäki Sini, Pori

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (ylempi AMK)

Karppi Pekka, Masku

Mäkelä Annika, Eura

Peltomaa Annika, Paimio

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

Lehtinen Teija, Paimio

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Jaakkola Kirsi, Hämeenkyrö

Löytömäki Yrjö, Turku

Vähä-Peltomäki Sanna, Ikaalinen

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Löfgren-Kortela Monica, Rusko

Lisätietoja valmistuvista:

Katri Väkiparta
Viestintä- ja markkinointisuunnittelija
044 710 3111
katri.vakiparta(a)samk.fi

Kesäkuussa tiedekeskus Heurekan ulkonäyttelyalueelle tiedepuisto Galileihin avataan Invalidiliiton kanssa yhteistyössä suunniteltu pyörätuolirata.

Kaupunkiympäristöä mukulakivineen ja kiveyksineen muistuttavalla radalla kuka tahansa pääsee kokeilemaan pyörätuolilla liikkumista. Radalla voi testata muun muassa, miten näppärästi suoriutuu pyörätuolin kanssa arkipäiväisistä haasteista, kuten tasoeroista, ovista ja kynnyksistä.

Rata auttaa ymmärtämään esteettömyyden tärkeyttä ja pyörätuolilla liikkuvien haasteita arjen ympäristössä. Parinkymmenen metrin mittaisella radalla voi liikkua kaksi pyörätuolia yhtä aikaa.

- Radan kautta pystymme antamaan kävijöille kokemuksen siitä, että joissakin tilanteissa saavutettavuus voi olla aito ongelma. Pyörätuoliradalla liikkuminen voi olla monelle silmiä avaavaa, Heurekan toiminnanjohtaja Tapio Koivu sanoo.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tiedekeskuksessa tärkeitä suunnittelukriteerejä.

- Heurekassa kokemusten tarjoaminen kaikille on hyvin tärkeä asia. Kun tiedekeskuksessa on helppo liikkua, vierailijat ovat pykälän lähempänä kokemuksellisuutta, Koivu toteaa.

Pyörätuoliradan avajaisten yhteydessä julkaistaan tuoreita tutkimustuloksia suomalaisten asenteista esteettömyyttä kohtaan. Invalidiliiton tilaamasta tutkimuksesta selviää, että suomalaiset suhtautuvat esteettömyyteen ja sen edistämiseen erittäin myönteisesti. Kyselyyn vastasi 1 356 suomalaista, ja otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna.

- On äärimmäisen hienoa nähdä, että suomalaiset pitävät esteettömyyttä näin tärkeänä. Kun väestö ikääntyy, tarvitsemme huomattavasti enemmän esteettömiä asuntoja kuin mitä nyt on tarjolla. Tutkimuksesta käy ilmi, että esteettömyyttä pidetään tulevaisuutta ennakoivana ja kaikkia hyödyttävänä asiana, toteaa Marika Nordlund, vt. johtaja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä.

Pyörätuoliradan avajaisia vietetään ma 20.6. klo 13–15 Tiedekeskus Heurekan ulkonäyttelyalueella. Tervetuloa!

Lisätietoja:

Mikko Myllykoski
Elämysjohtaja
+358 40 9015 244
mikko.myllykoski@heureka.fi

Marika Nordlund
vt. johtaja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus
+358 50 4923020.
marika.nordlund@invalidiliitto.fi

Koulutuskeskus Salpauksessa on kesällä haettavissa noin 200 opiskelupaikkaa ammatilliseen koulutukseen. Haku alkaa perjantaina 17.6. Paikkoja on auki peruskoulun päättäneille, ylioppilaille ja jo ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille.

Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on vapaana Asikkalassa, Heinolassa ja Lahdessa. Vapaat paikat jakautuvat useille eri aloille. Vielä voi päästä opiskelemaan esimerkiksi luonnonvara-alaa, kone- ja metallialaa sekä käsi- ja taideteollisuusalaa.

Peruskoulun tai lukion suorittaneet hakevat lisähaussa, joka tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi. Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittaneet hakevat erillishaussa, jonka hakulomake täytetään Salpauksen nettisivuilla.

Tieto haussa olevista koulutuksista julkaistaan Salpauksen nettisivuilla ja opintopolku.fi:ssä perjantaista 17.6. lähtien. Tietoja täydennetään perjantain ja alkuviikon aikana.

Kevään yhteishaun tulokset julkistettiin 16.6. Valittujen on vahvistettava opiskelupaikan vastaanotto kesäkuun aikana.

Hakea voi myös valmentavaan koulutukseen

Myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan Valma-koulutukseen voi hakea vielä 26.7. mennessä. Syksyllä alkavaan ja vuoden kestävään koulutukseen on Lahdessa sata aloituspaikkaa. Valma-koulutus antaa lisäaikaa ja -valmiuksia hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Koulutus sopii myös niille, jotka jäivät yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa.

Vapaana olevia koulutuspaikkoja ja peruskoulun jälkeisiä koulutusmahdollisuuksia esitellään Zoomaa eteenpäin -tapahtumassa Ohjaamo Lahdessa (Kirkkokatu 21 E, sisäpiha) tiistaina 21.6. kello 13–16. Zoomaus-kiertue pysähtyy myös Heinolassa, Sysmässä, Vääksyssä ja Padasjoella 21.–22.6. 

Lisätietoja

lisä- ja erillishausta: opiskelijapalvelupäällikkö Arja Inkiläinen, puh. 050 526 5976
Valma-koulutuksesta ja Zoomaus-tapahtumista: opinto-ohjaaja Tarja Mäenpää, puh. 050 384 3937

Katso lista lisähaussa olevista koulutuksista (lista täydentyy lähipäivien aikana)

Katso lista erillishaussa olevista koulutuksista (lista täydentyy lähipäivien aikana)

Haku Valma-koulutukseen

Koulutuskeskus Salpaus 16.6.: Zoomaus-kierros kertoo koulutusmahdollisuuksista peruskoulun päättäville 21.–22.6.

Julkinen keskustelu on viime aikoina kärjistynyt. Vihapuhe on lisääntynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kansanvalistusseura etsii rakennuspalikoita sivistyneeseen keskustelukulttuuriin Porin SuomiAreenalla.

‒Vihapuhe on pelottavaa ja vaikeaa, mutta myös huutoa, johon on vastattava. Vastattava vakavasti ja rakentavasti rakkaudella ‒ ja sivistyneesti. Kuullen, kuunnellen ja rajoja asettaen, kertoo Kansanvalistusseuran (KVS) toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski.

Miten rakentaa sivistynyttä keskustelukulttuuria, jossa ketään ei vaienneta, mutta jossa sanomisesta otetaan vastuu? Miten rakentaa dialogia eri mielipiteiden välille ilman, että normalisoidaan vihapuhetta? Miten ja kenen vastuulla on vihapuheen kitkeminen? Näitä asioita pohditaan #VihaRakkausSivistys – kohti rakentavaa keskustelukulttuuria -tilaisuudessa, joka järjestetään Puuvillan kauppakeskuksen lavalla maanantaina 11.heinäkuuta 2016 klo 11:45.

Keskustelijoina ovat bloggari Vesa Linja-aho, sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, europarlamentaarikko ja KVS:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, köyhyyttä tutkiva Maria Ohisalo sekä Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Tilaisuuden juontaa toimittaja Maryan Abdulkarim.

‒Vaikka vihapuhe ilmiönä ei koskettaisi suoraan itseä, tuntuu kuin se kuitenkin ympäröisi ja tulisi yhä lähemmäksi. Haemme käynnistetyllä keskustelulla ratkaisuja, emme etsi syyllisiä tai halua osoitella hyviksiä ja pahiksia, tai saada kiinni vihapuheista. Haluamme olla osallisina luomassa rakentavaa ilmapiiriä, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski sanoo.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Seuraa tapahtumaa sosiaalisessa mediassa:

Facebookissa

Twitterissä: tunnisteilla #VihaRakkausSivistys ja #VRS

SuomiAreena

Lisätietoja: 

Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, toimitusjohtaja, 050 5634671, pirkko.ruuskanen-parrukoski(a)kvs.fi

Anne Tastula, projektisuunnittelija, 040 7594532, anne.tastula(a)kvs.fi

Digitaalisia palveluja suunnitteleva ja rakentava Gofore on valittu toista kertaa yhdeksi Euroopan parhaista työpaikoista. Tämän vuotinen sijoitus nousi 20 pykälää ja Gofore sijoittui hienosti kuudenneksi.

Vuoden 2016 Euroopan parhaiden työpaikkojen lista julkistettiin Dublinissa torstai-iltana 16.6. Listalle valittiin 100 parhaaksi arvioitua työpaikkaa yli 2250 yrityksen joukosta. Lista perustuu Great Place to Workin® toteuttamiin kansallisiin tutkimuksiin 19 eri Euroopan maassa.

Gofore osallistui parhaiden työpaikkojen tutkimukseen tänä vuonna toista kertaa. Yhtiö on valittu Suomen 3. parhaaksi työpaikaksi vuosina 2015 ja 2016. Molempina vuosina tuloksena on ollut myös sijoitus Euroopan parhaiden työpaikkojen listalla.

Goforen kulttuurista ja osaamisista vastaava johtaja Erkki Salminen on valinnasta ylpeä. ”Viimevuotinen tunnustus tuntui upealta, mutta pidän tämänvuotista sijoitustamme Euroopan työpaikkojen kirkkaimmassa kärjessä vieläkin hienompana. Olemme kasvaneet hurjaa vauhtia ja silti samaan aikaan onnistuneet noudattamaan ensimmäistä arvoamme eli olemaan hyvä työpaikka jokaiselle goforelaiselle”, Salminen sanoo.

Katso kaikki Euroopan parhaiden työpaikkojen listasijoitukset: http://www.greatplacetowork.net/

Lisätietoja:

Erkki Salminen
Johtaja, Kulttuuri ja osaamiset, Gofore Oy
+358 40 738 5650, erkki.salminen@gofore.com
Twitter: @SalminenErkki

Erkki matkustaa Dubliniin edustamaan Goforea. Hänet tavoittaa parhaiten puhelimitse tai tekstiviestillä, jolla voi jättää myös soittopyynnön.

Lisätietoja antavat myös:

Riikka Peltonen
Markkinointipäällikkö, Gofore Oy
+358 50 486 8600, riikka.peltonen@gofore.com
Twitter:@riikka_peltonen

Timur Kärki
Toimitusjohtaja, Gofore Oy
+358 40 828 5886, timur.karki@gofore.com
Twitter:@tjkarki

Gofore LinkedInissä, Facebookissa ja Twitterissä

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yrityshautomo-opinnot käyneistä 95 prosenttia suosittelisi opintoja yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Asia selviää Oamkin liiketalouden koulutuksesta tradenomeiksi tänä keväänä valmistuneiden Sakari Penttilän ja Jasmiina Salinin tekemästä opinnäytetyöstä, jossa selvitettiin Oamkin yrityshautomon merkitystä opiskelijoille sekä yrityshautomo-opintoja suorittaneiden kokemuksia ja näkemyksiä yrittäjyydestä. Tilastollisena tutkimuksena toteutettu kysely lähetettiin 328 henkilölle. Vastausprosentti oli 28,3. Opinnäytetyön tuloksia käytetään yrityshautomon toiminnan ja markkinoinnin kehittämisessä.

Yrityshautomo-opinnot keräsivät kiitosta hyödyllisyydestä, annetusta tuesta sekä positiivisesta vaikutuksesta yrittäjyyden mielikuvaan. Kyselyyn vastanneista 43 prosentilla oli yrittäjyyskokemusta. Päätoimisia yrittäjiä heistä oli 21,5 prosenttia ja sivutoimisia yrittäjiä 15,2 prosenttia.

Oamkin yrityshautomolla on ollut työllistävä vaikutus, sillä kyselyyn osallistuneet yrittäjät ovat työllistäneet koko maassa 141 henkilöä itsensä lisäksi. Yhteensä uusia työpaikkoja on syntynyt 175, joista suurin osa Pohjois-Pohjanmaalle. Melkein puolet yrittäjistä aikoo myös kasvattaa henkilöstömääräänsä tulevaisuudessa. Tulevaisuuden suunnitelmien toteutumista tukee se, että jopa 58 prosentilla päätoimisista yrittäjistä liikevaihto oli yli 60 000 euroa vuonna 2015.

Tutkimuksen mukaan yleisempiä syitä, jotka estivät yrittäjäksi ryhtymisen olivat kesken olevat opinnot, halu hankkia ensin työkokemusta, perheyrityksiin työllistyminen tai työllistyminen muulla tavalla. Kuitenkin noin joka viidennellä ei-yrittävistä oli mielessään uusi liikeidea yritystä varten.

Monialaisessa yrityshautomossa opiskelijat voivat kehittää osana opintojaan omia ideoitaan liiketoimintamalleiksi ja -suunnitelmiksi sekä ihan yrityksiksi asti. Vuosien 2012–2015 aikana yrityshautomossa on perustettu 65 yritystä. Koko Oamkin kattava yrityshautomo on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Sen tavoitteena on edistää opiskelijoiden yrittäjyys- ja liiketoimintavalmiuksia, positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan sekä lisätä opiskelijoiden verkostoitumista muiden yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden kanssa.

Koko opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa http://theseus.fi/handle/10024/107930. 

Lisätietoja:

yrityshautomovastaava Mika Määttä, 040 6525861, mika.maatta@oamk.fi

Jasmiina Salin, 040 5663148, jasmiina.salin@gmail.com

Sakari Penttilä, 0400 674563, sakari.penttila@hotmail.com

Nelisenkymmentä jättimäistä pakastinta on valmiina säilömään suomalaisten veri- ja kudosnäytteitä jopa sukupolvien ajan: Tampereen yliopiston lääke-, terveys- ja biotieteiden tutkimus-, opetus- ja laboratoriotoiminnot yhdistävä Arvo-rakennus Tampereen Kaupissa otetaan käyttöön kesän aikana.

Lääketieteen opiskelijoiden, tutkijoiden sekä esimerkiksi Tampereen Biopankin käyttöön tulevien syväjääpakastinten jäähdytyksessä käytetään sähkön sijaan nestetyppeä. Perinteisistä elektronisista pakastimista nestetyppipakastimet erottuvat energiatehokkuudellaan ja käyttövarmuudellaan.

”Turvallista ja ekologista kylmää” nestetypen avulla

Miksi nestetyppeä eikä perinteistä pakastearkkua? Arvo-rakennuksen pakastin- ja nestetyppijärjestelmähankkeen vetäjän, Oy AGA Ab:n syväjääpakastuksen projektipäällikön Minna Matronen mukaan nestetyppi on luotettavuutensa takia tulevaisuuden säilöntätapa, jonka suosio lisääntyy.

”Nämä syväjääpakastimet, jotka jäähtyvät -190-asteisiksi, säilyvät häiriönkin sattuessa riittävän kylminä pitkään, jopa kaksi viikkoa", Matrone kuvailee.

Myös Tampereen yliopiston Laboratoriopalveluiden johtaja, Petteri Malkavaara, korostaa Arvon pakastusjärjestelmän luotettavuutta. ”Jos menettäisimme ainutkertaisia tutkimusmateriaaleja, se olisi korvaamaton vahinko. Olivat ne sitten biopankkinäytteitä tai yliopiston tutkijoiden omia näytteitä, näytteiden asianmukainen säilytys ja tehokas huolinta on kaikkien meidän etu”.

Tarkasti valvotut olosuhteet

Arvo-talon poikkeuksellinen kylmäsäilytys sisältää paljon muutakin kuin pelkän pakastimien asennuksen ja nestetypen toimittamisen. Olennainen osa kiinteistön älykästä järjestelmää on myös monipuolinen olosuhdemonitorointi: kaasujen on riitettävä ja lämpötilojen pysyttävä vakaina.

Marraskuussa 2012 voimaantullut biopankkilaki määrittelee tarkkaan, missä olosuhteissa sen alaisia näytteitä tulee säilyttää. Kaasujen kulkua ja erityisesti huoneilman happitasoa seurataan myös turvallisuussyistä: hallitsemattomasti kulkeva nestemäinen typpi syrjäyttää hapen ilmasta.

”Monitoroimme koko ajan tiloja, joissa näytteitä käsitellään ja joissa nestetyppi kulkee. Näin tiedämme koko ajan, että työntekijöillä on turvallinen olo", Matrone kertoo. Kaikki Arvon laboratorioissa työskentelevät henkilöt koulutetaan järjestelmien toimintaan ja oikeanlaiseen suojautumiseen.

Suuri investointi opetukseen ja tieteeseen

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama Arvo on kansainväliselläkin mittapuulla poikkeuksellisen suuri hanke –  yli 67 miljoonan euron investointi tieteeseen ja opetukseen. Nestetyppijärjestelmä sekä pakastimet luovutetaan Tampereen yliopiston käyttöön 7.7. Virallisia laitoksen avajaisia vietetään syksyllä.

––

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja tutustumiset Arvo-kiinteistöön:

Minna Matrone, projektipäällikkö, syväjääpakastus, Oy AGA Ab, puh. 0400 445 301, minna.matrone@fi.aga.com

Petteri Malkavaara, johtaja, laboratoriopalvelut, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 7487, petteri.malkavaara@uta.fi

Liitteessä kuva Petteri Malkavaarasta ja Minna Matronesta syväjääpakastimien äärellä. Kuva julkaisuvapaa kuvaajatiedolla Hanna Poropudas.

Kansainvälisen OnBoard-Med -hankkeen tavoitteena on lisätä merenkulun turvallisuutta Itämeren alueella.  Tähän pyritään harmonisoimalla, kehittämällä ja uudistamalla Itämeren alueen laivojen ja merenkulun terveydenhuoltoon, työturvallisuuteen liittyvää koulutusta Itämeren alueella. Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa kaksivuotista hanketta yhteistyössä Ahvenanmaan, Viron ja Latvian kanssa. Partnerina ovat Högskolan på Åland, Estonian Nautical School, Riga Stradins University ja Latvian Maritime Academy.

Merenkulkuun yleisesti liittyvät hätätilanteet ovat keskeisenä osana projektia. Henkilöstön osaamisvaatimukset ovat kasvaneet ja ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä on tullut entistä tärkeämpää. Rahti- ja matkustajalaivaliikenne Itämerellä kasvaa ja öljykuljetukset lisääntyvät. Rahtilaivoilla henkilöstömäärät vähenevät ja matkustajalaivoilla ikääntyneiden matkustajien osuudet kasvavat.

Samanaikaisesti mahdollisuudet uuden teknologian hyödyntämiseen hätätilanteissa ovat lisääntyneet, kuten etäkonsultaatiomahdollisuudet ja defibrillaattorien ja muiden teknisten apuvälineiden hyödyntäminen. Tarve rajat ylittävälle yhteistyölle ja koulutuksen harmonisoinnille kansainvälisillä työmarkkinoilla on ilmeinen. Hankkeessa kartoitetaan Itämeren alueen laivojen matkustajien ja henkilökunnan sairastumisia, loukkaantumisia ja niiden hoitomenetelmiä sekä laivatyön turvallisuutta hätätilanteissa sekä kehitetään koulutusta vastaamaan näihin tarpeisiin.

Hankkeessa suunniteltavat opintokokonaisuudet koskevat mm. laivoilla työskentelevien sairaanhoitajien ja perämiesten lääkinnällisiä valmiuksia, ensihoitoa, potilasturvallisuutta, työturvallisuutta ja meriturvallisuutta. Meritekniikan opetuksen kehittämisen avulla tilanteiden riskitilanteiden hallinta paranee ja niitä voidaan välttää.

Lopputuloksena saadaan näyttöön perustuvia opintokokonaisuuksia sairaanhoidon, ensihoidon, merenkulun ja meritekniikan opetukseen alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen käyttöön ja parannetaan potilas- ja merenkulun turvallisuutta Itämeren alueella.   

Lisätietoja

Suvi Kivelä, hankeasiantuntija

suvi.kivela@turkuamk.fi

p. 040 3550525                                                                                                                                                                                                   

Great Place to Work-instituutti on julkistanut torstaina 16.6.2016 Dublinissa pidetyssä Great Place to Work-gaalassa 100 Euroopan parasta työpaikkaa. Oppimisen digitalisaatioon erikoistunut Arcusys sijoittui tänä vuonna 7. sijalle pienten- ja keskisuurten yritysten sarjassa.

Tänä vuonna Great Place to Work-instituutin toteuttamaan tutkimukseen* osallistui yli 2250 yritystä 19 Euroopan maasta. Viime vuonna Arcusys sijoittui listan sijalle 30. Arcusys on menestynyt myös Suomen parhaiden työpaikkojen vertailussa. Aiemmin tänä vuonna Arcusys valittiin Suomen 4. parhaaksi työpaikaksi niin ikään Great Place to Work-instituutin tutkimukseen pohjautuvassa listauksessa.

"Olemme kuluneen vuoden aikana suunnanneet toimintaamme entisestä palveluliiketoiminnasta oppimisen digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen. Tämä on vaatinut meiltä paljon viestintää, mukautumista, uuden opettelua, sekä uudenlaisia rekrytointeja. On palkitsevaa nähdä, kuinka hyvin työntekijämme ovat muutoksista huolimatta pysyneet mukana ja ovat sydämellään mukana toteuttamassa seuraavia tavoitteitamme yhdessä", iloitsee Arcusysin henkilöstöjohtaja Maria Vihtkari.

Käytännöt ja toimenpiteet, joita Arcusys hyvänä työpaikkana noudattaa, luovat vahvan pohjan muutosten sisäistämiselle ja vastaanottamiselle. Yritykseltä tämä edellyttää muun muassa johdon ajantasaista viestintää sekä työntekijöiden osallistamista uusien toimintatapojen innovoinnissa ja käyttöönotossa. Työnteon tuloksellisuutta nostetaan mm. tukemalla työntekijöitä omassa kehittymisessään ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä.

"Parasta Arcusysillä työskentelyssä on, että täällä jokaista rohkaistaan olemaan omia itsejään. Meillä on töissä upeita, yhteen hiileen puhaltavia ammattilaisia, jotka työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Ja vaikka työskentelemme ahkerasti, muistamme myös pitää hauskaa yhdessä. Minulle Arcusys on ehdottomasti Great Place to Work", kertoo Arcusysin Sales Coordinator Johanna Hiltunen.

Henkilöstön hyvinvointi heijastuu kokonaisvaltaisesti yrityksen menestykseen. Viimeisen vuoden aikana yritys on muun muassa saavuttanut korkeimman mahdollisen AAA-luottoluokituksen, sijoittunut viidennen kerran Deloitte Technology Fast 50 -listalle, sekä valittu Maakunnan Vahvimmaksi Yritykseksi 2015. Näet Euroopan parhaat työpaikat 2016 -listauksen kokonaisuudessaan täältä.

Kiitämme kaikkia Arcusyslaisia Euroopan 7. parhaan työpaikan luomisesta!

Lisätiedot:

Arcusys Oy
Maria Vihtkari
Chief Human Resource Officer
+358 44 5250 932
maria.vihtkari@arcusys.fi

*Tutkimus pohjautuu Great Place to Workin hyvän työpaikan määritelmään: Hyvä työpaikka on sellainen, jossa työntekijät luottavat organisaationsa johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelystä.

Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista kokee asioinnin yksityisillä lääkäriasemilla selvästi sujuvampana ja selkeämpänä kuin asioinnin terveyskeskuksissa. Toisaalta terveyskeskukset keräävät yksityisiä palveluntuottajia hieman enemmän kiitosta siitä, että varatuissa ajoissa pysytään. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä koettiin terveyskeskuksen palvelevan yksityisiä palveluntuottajia sujuvammin ja selkeämmin. Yksityisten lääkäriasemien kilpailutilanne on tasainen.

Sujuvuusindeksi mittaa asiakastyytyväisyyttä

Sujuvimpana ja selkeimpänä asiointi koettiin Aava Lääkärikeskuksessa, jossa palvelun sujuvuusindeksi nousi 94:ään. Muut yksityiset terveyspalveluiden tuottajat ponnistavat kokonaistuloksissa jokseenkin samalta viivalta. Terveystalo sai parhaat arvosanat 35-44-vuotiaiden ryhmässä, Mehiläinen puolestaan 18-24 v. ikäryhmässä.  Naisten kriittisyys korostuu erityisesti terveyskeskuksien palveluissa, joista toivottiin ystävällisempää palvelua ja mahdollisuutta päästä lääkäriin nopeammin.

Sujuvuutta tuottavana tekijänä koettiin erityisesti hyvät ja asiantuntevat lääkärit sekä hoitohenkilökunta varsinkin terveyskeskuksissa verrattuna yksityisiin lääkäriasemiin. Muissa selkeyttä ja sujuvuutta tuottavissa tekijöissä korostuivat nopea vastaanotolle pääseminen, kokemus helposta ajanvarauksesta, asiakkaan ystävällinen kohtelu, lyhyet jonotusajat sekä asiointipaikan tuttuus ja läheinen sijainti. Tutkimuksen mukaan kokemus palvelun sujuvuudesta ja selkeydestä on heikompi silloin, kun asioinnissa oli kyseessä perheenjäsenen käyttäminen hoidossa.

Tutkimuksessa selvitettiin terveyspalveluiden käyttöön liittyviä asiakaskokemuksia kymmenen terveyspalveluita tarjoavan tahon ja oman terveyskeskuksen osalta. Asiakkaita pyydettiin arvioimaan asteikolla 0-10, kuinka sujuvana ja selkeänä he ovat kokeneet viimeisimmän asiointikerran ja mitkä asiat tekevät asioinnista itselle sujuvaa ja selkeää.

Asiakkaiden antamien arvosanojen pohjalta laskettiin palveluntuottajittain sujuvuusindeksi. Indeksi muodostettiin siten, että korkeimpia arvosanoja (9-10) antaneiden osuudesta vähennettiin alimpien arvosanojen (0-6) antaneiden osuus.


Palvelukokemukseen on helppo vaikuttaa pienillä toimenpiteillä

Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ovat tutkimustulosten mukaan kohtuullisen tasaisia kilpailussa ja jo pienilläkin palveluun ja viestintään liittyvillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakkaan palvelukokemukseen.

”Tutkimuksella haluamme rohkaista terveyspalveluiden tuottajia ja miksei kaikkia muitakin palveluiden tuottajia parantamaan kilpailukykyään palvelumuotoilun avulla. Kun kilpailutilanne on tasainen, pienilläkin asiakaskokemusta parantavilla muutoksilla voidaan saavuttaa kilpailuetua”, toteaa Kitchenin toimitusjohtaja Ilkka Hellman.


Tarkempaa tietoa tutkimuksesta:

Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista –tutkimuskierroksella toukokuussa 2016. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 23. - 30.5.2016.  Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksessa oli mukana oman terveyskeskuksen lisäksi Terveystalo, Mehiläinen, Diacor, Aava, Attendo, Plus Terveys, Pikkujätti, Eiran sairaala, Doctagon ja Stella.

Lisätietoja:

Markkinointitoimisto Kitchen: Head of Customer Insight Kimmo Kena p. 0400 533 075 
Tutkimusaineiston tiedonkeruuseen liittyen: IROResearch: Asiakkuusjohtaja Vesa Väisänen p. 050 320 9142

Markkinointitoimisto Kitchen on helsinkiläinen v. 2009 perustettu markkinoinnin ja palvelumuotoilun suunnittelutoimisto. IROResearch on suomalainen v. 1990 perustettu tutkimusyritys, joka toteuttaa asiakkailleen vuosittain satoja tutkimusprojekteja.

Hämeenlinnan vankilassa järjestettiin naisvangeille viikon mittainen retriitti kesäkuussa 2015. Ignatiaanisessa retriitissä vangit pysähtyivät oman elämän äärelle tarkastellen sitä vankilan ulkopuolelta tulleiden ohjaajien kanssa.

Kokemukset retriittipilotista olivat henkilökunnan, retriitin ohjaajien ja vankien näkökulmasta myönteisiä. Hyvien kokemusten myötä toimintaa on päätetty jatkaa. Retriittipilotointiin liittyvää prosessia ovat kuvanneet ja tutkineet Jenni Iso-Pietilä ja Heini Mankinen Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössään. Iso-Pietilä ja Mankinen valmistuivat ohjaustoiminnan artenomeiksi (AMK) keväällä 2016.

Vuodesta 2006 lähtien vankeinhoito on muuttanut muotoaan kuntoutuksellisempaan suuntaan. Vankilan kuntoutustyötä tutkitaan ja kehitetään edelleen ja myös julkisuudessa on käyty aiheesta keskustelua. Ruotsin Kumlassa vankilaretriiteistä on viidentoista vuoden kokemus osana kuntoutustyötä. Sen on havaittu muun muassa lisäävän henkilökunnan työrauhaa ja rauhoittavan vankien välejä. Retriitti antaa mahdollisuuden pysähtyä omien ajatusten äärelle, ja hiljaisuus auttaa selvittämään elämän oleelliset ja merkitykselliset asiat.

Retriitti – uuden suunnan näyttäjä

Suljetun vankilan elämässä on retriitin kaltaisia elementtejä kuten yksinolo, hiljaisuus, yksinkertaisuus ja itsensä kanssa kasvokkain olo sekä tietynlainen yhteisö. Lähtökohtaisesti edellä mainitut asiat koetaan vankilassa negatiivisina, mutta retriitissä ne ovat olleet todella vahvoja mahdollistajia.

Pilotointi osoitti, että retriitti sopii vankilaolosuhteisiin ja sen kuntoutustyöhön erittäin hyvin.  Retriitti oli monelle vangille uuden suunnan näyttäjä ja käänteentekevä kokemus. Toiminnan tulevaisuus nähdään valoisana ja sen toivotaan tulevan vakiintuneeksi osaksi valtakunnallista vankilatyötä.

Lisätietoja:

Jenni Iso-Pietilä, 050 492 4585, jenni.isop@gmail.com

Heini Mankinen, 040 833 7793, heini.mankinen@gmail.com