Vaaranlammen koululla on viimeisen vuoden aikana sairauspoissaolot käytännössä puolittuneet lukuvuodesta 2022-23 lukuvuoteen 2023-24 verrattuna. Laskennallinen säästö kuluneiden 12 kuukauden ajalta on Aino Health Management Oy:n laskentamallin mukaan 78 750 euroa. Säästöjäkin merkittävämpi asia on kuitenkin se, että koulun työntekijät ovat olleet terveinä.

Vaaranlammen koulun sairauspoissaoloprosentti elokuun 2023 ja heinäkuun 2024 välisenä aikana on ollut 4,0 prosenttia, kun taas vertailuryhmässä sama prosentti oli 7,1 prosenttia. Työpäivinä tämä tarkoittaa sairauspoissaoloja 8,8 työpäivänä. Vertailuryhmässä poissaolojen määrä oli 14,8 työpäivää. Myös sairauspoissaolojen keskipituus oli Vaaranlammella lyhyempi.

- Iso merkitys on sillä, että meillä on nyt korostettu toimintakulttuurin ja työilmapiirin merkitystä, yhteisöllisyyttä, oman työn johtamista sekä yksittäisen työntekijän roolia hyvinvoivan työyhteisön rakentumisessa, Vaaranlammen koulun rehtori Sami Oinas kertoo.

Työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä on Vaaranlammen henkilökunnan keskuudessa myös puhuttu aiempaa avoimemmin ja useammin. Samoin on nostettu esille työyhteisön jäsenten rooleja hyvinvoinnin rakentajina.

- Työhyvinvointi lähtee jokaisesta työntekijästä, joten kiitos hyvistä tuloksista kuuluu henkilökunnallemme, joka aktiivisesti tekee töitä hyvän työilmapiirin eteen. Meillä on huomattu käytännössä, että panostaminen todellakin kannattaa. Näistä positiivisista tuloksista voisi olla apua jatkossa myös esimerkiksi työajan suunnittelussa ja rahoituksessa, Oinas pohtii.

Vaaranlammella on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Näitä kuormitustekijöitä ovat muun muassa työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät asiat, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.

- Kuormitusta on mahdollista ehkäistä ennakoimalla ja suunnittelemalla. Lisäksi toimivat pelisäännöt tekevät yhteistyön työpaikalla sujuvaksi. Yhteenkuuluvuus rakentuu toisia kunnioittavan ilmapiirin ja toimintakulttuurin ympärille. Se auttaa kaikkia jaksamaan ja palautumaan paremmin.

Tiesitkö?

- Keva myöntää työelämän kehittämisrahaa, jolla edistetään kunta-alan työelämän kehittämistoimintaa.

- Rahalla tuetaan innovatiivisia ja vaikuttavia hankkeita, joilla vahvistetaan strategista työkykyjohtamista,ennaltaehkäistään työkyvyttömyys riskiä sekä edistetään tuloksellisuutta ja uudistumista työpaikoilla. Tavoitteena on työkyvyttömyysriskin vähentäminen.

- Rovaniemen kaupungille rahaa myönnettiin vuodeksi 2023 36 000 euroa ja hankkeen nimi oli "Sairauspoissaoloista ennakoivaan työkykyjohtamiseen".

- Hankkeen aikana järjestettiin Rovaniemellä kehittämistyöpajoja, joihin osallistui 11 ison yksikön esihenkilöt, HR, työsuojelu sekä Lappica. Työpajoissa kehitettiin uusia toimintamalleja erityisesti mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen varhaisempaan havainnointiin sekä puuttumisen.

Kuvateksti: Vaaranlammen koulun johtoryhmä vasemmalta oikealle: Nadja Soudunsaari, Anniina Rantonen, Sami Oinas, Kirsi Marttala, Mari Kivikoski, Mari Angeria-Kumpula, Pekka Leppälä ja Anne Konnunaho. Johtoryhmä pyrkii luomaan edellytykset hyvälle työ- ja opiskeluympäristölle. Kuva: Liisa Matikainen.

LISÄTIETOJA MEDIALLE:

Vaaranlammen koulu
Sami Oinas, rehtori +358 40 6215794
sami.oinas@rovaniemi.fi

Satavuotias TTS Työtehoseura kutsuu median edustajat ja toimittajat vierailulle Nurmijärven Rajamäen kampukselle. Hyppää kuorma-auton hyttiin, koeaja simulaattoria ja tutustu, miten hoituvat remontointi, kalusteverhoilu ja puunpoltto. Osana tapahtumaa on Työn muutos – valokuvanäyttely.   

Työtehoseurassa Rajamäellä avointen ovien tapahtumassa pääsee tutustumaan koulutus- ja tutkimuskampuksen arjen tekemiseen ja nykyaikaiseen opiskeluympäristöön. Toimittajille ja median edustajille tutustumispisteet tarjoavat kiinnostavia juttuaiheita. Esittelyssä on ajoneuvokalustoa, oppimisympäristöjä, simulaattoreita sekä erikoisalojen kuten rakentamisen, verhoilun, puunpolton ja floristiikan ammattiosaamista.

Tapahtuman avauksena on toimittajien ja median aamukahvit pe 30.8. klo 9 alkaen Teho-ravintolassa. Esittelypisteet ovat avoinna klo 10–14. Saapumisohjeet: Työtehoseura, Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki.



Rakennus 22 ja piha-alue

• Opetussimulaattorit: testaa, miten ajo sujuu maarakennus- tai metsäkonesimulaattorilla
• Käytännön kokeiluja raksan pisteellä: laatoittajat, puutyöt ja muut ammattilaiset
• Sähköbussi opetuskäytössä: ensimmäisenä Suomessa
• Isoja ajoneuvoja ja työkoneita: metsäkone, kuorma-autot, kaivinkoneet ja pienkuormaaja

Rakennus 18

• Huonekalun uusi elämä: kädentaitajina verhoilijat ja sisustajat
• Kauneimmat kukat ja floristien taidonnäytteet: kukkakauppa avoinna
• Puunpolton infopiste: polta puhtaasti puuta
• Digioppimista ja tietoa koulutuksista

Rakennus 16

• Työn muutos -valokuvanäyttely: arkistokuvia Työtehoseuran 100-vuotisesta historiasta
• Teho-ravintola palvelee: maukkaat kahvi- ja lounastarjoilut

Työtehoseuran ovet ovat avoimina myös lauantaina 31.8., jolloin vietetään perinteisiä Rajamäen kyläpäiviä.

Lisätietoja:
Anna-Maija Kirkkari, varatoimitusjohtaja, TTS Työtehoseura
anna-maija.kirkkari@tts.fi, puh. 040 7304 667

TTS Työtehoseura yhteistyössä Metsäkoulutus ry:n kanssa toteutti syksyllä 2023 kyselytutkimuksen, jonka kohderyhmänä olivat vuosina 2011–2018 metsäalan perustutkinnosta valmistuneet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsuri-metsäpalvelujen tuottajien, metsäkoneenkuljettajien, metsäkoneasentajien, puutavara-autonkuljettajien ja metsäenergian tuottajien työuran etenemistä perustutkinnosta valmistumisesta kyselytetykseen. Lisäksi selvitettiin mitkä tekijät edistävät metsäalan pitovoimaa ja mitkä vaikuttavat metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen.

Vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin, työn itsenäisyys ja hyvä työilmapiiri, vahva metsäalan ammatti-identiteetti sekä työn merkityksellisyys ja arvostus olivat keskeisiä metsäalan pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Kokemus palkkauksen ja työn vaatimusten kohtaamisesta oli vastaajien arvioimana erittäin merkittävä tekijä metsäalan pitovoimassa. Metsäalan pitovoimaa lisääviä tekijöitä ovat hallinnan tunne työajoista, työn ja vapaa-ajan tasapaino, päivittäisten työmatkojen kohtuullisuus sekä työturvallisuudesta huolehtiminen. Kyselyn vastauksissa tuli esiin kokemuksia työpaikkakiusaamisesta sekä syrjimisestä iän tai sukupuolen vuoksi. Metsäalan tulee olla toimiala, jossa ei sallita työpaikkakiusaamista tai syrjimistä. 

Syksyllä 2023 palkkatyössä tai yrittäjänä työskenteli metsäalalla 47 % ja muulla alalla 41 % vastaajista. Metsä-alan palkkatyössä olleiden osuus laski ja muun alan palkkatyössä olleiden osuus kasvoi työuran edetessä. Yrittäjien osuus niin metsäalalla kuin muullakin alalla kasvoi. Myös työttömien ja opiskelua jatkaneiden osuudet kas-voivat. Metsäalan palkkatyössä olleiden osuus pieneni valmistumisesta kyselyhetkeen 25 prosenttiyksikköä, mutta työn sisältö monipuolistui. Osa metsäalan perustutkinnon suorittaneista jatkoi opiskelua esimerkiksi metsätalousinsinööriksi ja työllistyi sitten metsäalan opetustehtäviin tai metsäasiantuntijoiksi. Lähes viidesosa kyselyn vastaajista ei ollut työskennellyt valmistumisen jälkeen metsäalalla. Tämä tilanne oli yleisintä metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla.

Kyselyhetkellä metsäalan työstä pois siirtymistä suunnittelevat kokivat metsäalan tarjoamat mahdollisuudet oman osaamisensa kehittämiseen ja työuralla etenemiseen heikommiksi kuin alan työssä jatkavat. Myös kokemus omasta ammatti-identiteetistä, työn merkityksestä ja arvostuksesta oli alalta pois siirtyvillä heikompi kuin metsäalalla jatkavilla. Metsäalan ammattilaiset kokivat, että heidän työtään arvioidaan vahvasti ilman oikeaa tietämystä työn todellisesta luonteesta ja sisällöstä. Tällä on merkittävä vaikutus metsäalan työssä viihtymiseen.

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleis-hyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Lisätietoja: 
Tutkija Riitta Kilpeläinen, riitta.kilpelainen@tts.fi, 050 3087535
Kehittämispäällikkö Eila Lautanen, eila.lautanen@tts.fi, 044 7143686

Opetusministeriön lakiluonnos opiskelijoiden siirtämisestä asumislisän piiriin lähti lausuntokierrokselle viime maanantaina. HS uutisoi asumislisälle siirtämisen aiheuttavan tarpeen toimeentulotukeen jopa 19 000 opiskelijalle. Keskustanuoret on huolissaan esityksen vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon.

“Siirtyminen takaisin asumislisään on äärimmäisen suppea ja epäreilu ratkaisu aitoon ongelmaan. Vanhanaikaista opiskelija-asumista ei yksinkertaisesti ole enää olemassa ja hallitus on kaiken huipuksi leikannut ARA-rahoitusta, jolla sitä voitaisiin luoda. Silti se puskee uppiniskaisesti läpi purkkaratkaisun, jolla opiskelijat pudotetaan taloudelliseen ahdinkoon ja jonottamaan asuntoja joita ei enää ole”, päivittelee Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio.

Asumislisäratkaisu ei vaikuta vain kuukausittaisiin tuloihin, vaan se on käytettävissä pelkästään opiskelukuukausina. Suurimmalle osalle opiskelijoista tämä tarkoittaa kesäaikaisen asumisen tuen poistumista kokonaan. 

“Asumislisäratkaisu lisää byrokratiaa, sillä opiskelijat joutuvat jatkossa hakemaan kesäkuukausille vaihtoehtoista toimeentuloa, jos kesätöitä ei ole saatavilla. Tänä kesänä nähtiin, että kaikilla aloilla kesätöitäkään ei ole vanhaan tapaan saatavilla. Mitä jos tilanne on tulevaisuudessa sama?” kysyy Tapio. 

“Asumistukimenojen hallitsematon kasvu on aito yhteiskunnallinen ongelma. Onkin suuri pettymys, että hallitus tuntuu päätyvän sen ympärillä laiskimpaan mahdolliseen ratkaisuun - opiskelijoiden kurittamiseen. Vähimmäisratkaisuna voisi pitää ARA-panostuksia, joiden avulla kohtuuhintainen asuminen olisi useamman opiskelijan käsien ulottuvilla. Eikä pahasti yskivä rakennusalakaan pahastuisi asuntotuotannon tuomista lisäkeikoista”, päättää puheenjohtaja Tapio.

Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi oassálasttii Sámi allaskuvlla oahppojagi 2024–2025 rahpandoaluide gaskavahku 21.8. Guovdageainnus Norggas.

Näkkäläjärvi doalai rahpandoaluin sáhkavuoru Suoma Sámedikki ja Sámi parlamentáralaš ráđi ságadoallin. Sáhkavuorustis Näkkäläjärvi loktii ovdan Sámi allaskuvlla stuorra mearkkašumi olles Sápmái.

– Lea hui dehálaš, ahte mis lea iežamet allaskuvla, mii čohkke oktii nuoraid miehtá viiddes Sámi. Lea dehálaš, ahte mis lea allaskuvla, mii nanne buot iežas doaimmain sámegielaid, ja ovddida oahpahusa ja dutkamuša, mas lea vuođđun sámi jurddašeapmi. Sámi allaskuvla nanne olles sámi servoša rastá rájáid, Näkkäläjärvi dajai sáhkavuorustis.

Näkkäläjärvi muitalii sáhkavuorustis, ahte Suoma Sámedikkis doarjut Sámi allaskuvlla figgamušaid šaddat universitehtan boahtteáiggis

– Dát nannešii iežas oasil maid sámi iešmearrideami.

Dilálašvuođas sáhkavuoruid dolle Sámi allaskuvlla direktevra Anne-Marie Gaino, rektor Liv Inger Somby, Sámiráđi ságadoalli Áslat Holmberg, Guovdageainnu ságajođiheaddji Anders Samuelsen Buljo ja UiT Norgga árktalaš universitehta várrerektor Bente Haug.

Ságadoalli Näkkäläjärvi oassálasttii Guovdageainnus maiddái Čoarvemátta-vistti rahpandilálašvuhtii. Čoarvemátta lea Beaivváš Sámi Našunálateáhtera ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ođđa visti.

Bohccočoarvvi čoarvemátta lea vuolggasadjin ođđa vistti namas ja arkitektuvrras.

Lassedieđut:
Pirita Näkkäläjärvi
Ságadoalli
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Govas Guovdageainnu ságadoalli Anders Samuelsen Buljo (gur.), Norgga Sámedikki stivrra lahttu Mikkel Eskil Mikkelsen, Sámi allaskuvlla rektor Liv Inger Somby, Suoma Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi, Sámiráđi ságadoalli Áslat Holmberg, Sámi allaskuvlla várrerektor Samuel Valkeapää, UiT Norgga árktalaš universitehta várrerektor Bente Haug ja Sámi allaskuvlla direktevra Anne-Marie Gaino.

***

Sämitige saavâjođetteijee toolâi saavâ Säämi ollâškoovlâ lekkâmijn já uásálistij Čoarvemátta-rakânâs lekkâmtilálâšvuotân

Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi uásálistij Säämi ollâškoovlâ (Sámi allaskuvla) luuhâmive 2024–2025 lekkâmáid koskoho 21.8. Kuovdâkiäinust Taažâbeln.

Näkkäläjärvi toolâi lekkâmijn saavâ Suomâ Sämitige já Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijen. Savâstis Näkkäläjärvi pajedij oovdân Säämi ollâškoovlâ stuorrâ merhâšume oles Sáámán.

– Lii eromâš tehálâš, ete mist lii jieččân ollâškovlâ, mii čuákkee oohtân nuorâid pirrâ vijđes Säämi. Lii tehálâš, ete mist lii ollâškovlâ, mii naanood puoh toimâidiskuin sämikielâid, já oovded máttááttâs já tutkâmuš, moi tuáváást lii sämmilâš jurdâččemvyehi. Säämi ollâškovlâ naanood oles sämisiärváduv raajij rasta, eeđâi Näkkäläjärvi savâstis.

Näkkäläjärvi muštâlij savâstis, ete Suomâ Sämitigge tuárju Säämi ollâškoovlâ viggâmušâid puáttiđ ollâopâttâhhân puátteevuođâst.

– Taat nanodičij jieijâs uásild meid sämmilij jiešmeridem.

Tilálâšvuođâst saavâid tollii Säämi ollâškoovlâ jođetteijee Anne-Marie Gaino, rehtor Liv Inger Somby, Taažâ Sämitige saavâjođetteijee Silje Karine Muotka, Sämirääđi saavâjođetteijee Áslat Holmberg, Kuovdâkiäinu kieldâstiivrâ saavâjođetteijee Anders Samuelsen Buljo já Taažâ arktâsii ollâopâttuv värirehtor Bente Haug.

Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi uásálistij Kuovdâkiäinust meid Čoarvemátta-rakânâs lekkâmáid. Čoarvemátta lii sämmilij aalmugteatter Beaivváš Sámi Našunálateáhterin sehe Säämi koskâtääsi škoovlâ já puásuituáluškoovlâ uđđâ rakânâs.

Čoarvemátta uáivild čuárvi madduu, já poccuučuárvi maadâ lii-uv tuáváást sehe uđđâ rakânâs noomâst já arkkitehtuurist.

Lasetiäđuh:
Pirita Näkkäläjärvi
Saavâjođetteijee
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Kooveest Kuovdâkiäinu kieldâstiivrâ saavâjođetteijee Anders Samuelsen Buljo (čiž.), Taažâ Sämitige stiivrâ jeessân Mikkel Eskil Mikkelsen, Säämi ollâškoovlâ rehtor Liv Inger Somby, Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi, Sämirääđi saavâjođetteijee Áslat Holmberg, Säämi ollâškoovlâ värirehtor Samuel Valkeapää, Taažâ arktâsii ollâopâttuv värirehtor Bente Haug já Säämi ollâškoovlâ jođetteijee Anne-Marie Gaino.

***

Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei õõʹni saakkvuâr Sääʹm õllškooul ääʹveempooddâst da vuässõõđi Čoarvemátta-raajâlm ääʹveempoʹdde

Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Pirita Näkkäläjärvi vuässõõđi Sääʹm õllškooul (Sámi allaskuvla) lookkâmeeʹjj 2024–2025 ääʹveempoʹdde seärad 21.8. Kautokeinost Taarr peäʹlnn.

Näkkäläjärvi piti õõʹni ääʹveempooddâst saakkvuâr Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ da Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen. Saaǥǥstes Näkkäläjärvi kaaggi Sääʹm õllškooul jõnn miârktõõzz Sääʹmjânnma.

– Âânam samai tääʹrǩes äʹššen, što meeʹst lij jiiʹjjen õllškooul, kååʹtt nåårr õʹhtte nuõrid pirr jõnn Sääʹmjânnam. Âânam tääʹrǩes äʹššen, što meeʹst lij õllškooul, kååʹtt ravsmâtt pukin jiiʹjjes tooiʹmivuiʹm sääʹmǩiõlid, da veekk õõudâs mättʼtõõzz da tuʹtǩǩummuž, kooi tueʹǩǩen lij sääʹm juʹrddemnääʹll. Sääʹm õllškooul ravsmâtt saaʹmid pâʹjjel raaji, säärnai Näkkäläjärvi saakkvuârstes.

Näkkäläjärvi säärnai saakkvuârstes Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ tuärjjeem Sääʹm õllškooul tääʹvtõõzzid šõddâd universiteʹtten puäʹđlvest.

– Tät nââneʹče jiiʹjjes peäʹlest še säʹmmlai jiõččmeärrummuž.

Ääʹveempooddâst saakkvuâraid õʹnne Sääʹm õllškooul jååʹđteei Anne-Marie Gaino, rehtor Liv Inger Somby, Taarr Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Silje Karine Muotka, Sääʹmrääʹđđ saaǥǥjååʹđteei Áslat Holmberg, Kautokeino kåʹddhalltõõzz saaǥǥjååʹđteei Anders Samuelsen Buljo da Taarr aarktlaž universiteeʹtt väärr-rehtor Bente Haug.

Saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi vuässõõđi Kautokeinost še Čoarvemátta-raajâlm äävummša. Čoarvemátta lij säʹmmlai meersažteatter Beaivváš Sámi Našunálateáhter di Sääʹm kõskktääʹzz škooul da puäʒʒhåiddškooul ođđ raajâlm.

Čoarvemátta miârkkšââvv čueʹrv maddi, da puõccu čuäʹrvvmaadd-i lij tueʹǩǩen nuʹtt ođđ raajâlm nõõmâst ǥu arkkitehtuurâst.

Lââʹssteâđ:
Pirita Näkkäläjärvi
Saaǥǥjååʹđteei
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Snimldõõǥǥâst Kautokeino kåʹddhalltõõzz saaǥǥjååʹđteei Anders Samuelsen Buljo (čiʹǯspeäʹlnn), Taarr Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäzzlaž Mikkel Eskil Mikkelsen, Sääʹm õllškooul rehtor Liv Inger Somby, Lääʹdd sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Pirita Näkkäläjärvi, Sääʹmrääʹđđ saaǥǥjååʹđteei Áslat Holmberg, Sääʹm õllškooul väärr-rehtor Samuel Valkeapää, Taarr aarktlaž universiteeʹtt väärr-rehtor Bente Haug da Sääʹm õllškooul jååʹđteei Anne-Marie Gaino.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi osallistui Saamelaisen korkeakoulun, Sámi allaskuvlan lukuvuoden 2024–2025 avajaisiin keskiviikkona 21.8. Kautokeinossa Norjan puolella.

Näkkäläjärvi piti avajaisissa puheen Suomen Saamelaiskäräjien ja Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajana. Puheessaan Näkkäläjärvi nosti esiin Saamelaisen korkeakoulun suuren merkityksen koko Saamenmaalle.

– On erittäin tärkeää, että meillä on oma korkeakoulu, joka kokoaa yhteen nuoria ympäri laajan Saamenmaan. On tärkeää, että meillä on korkeakoulu, joka vahvistaa kaikilla omilla toimillaan saamen kieliä, ja kehittää opetusta ja tutkimusta, joiden taustalla on saamelainen ajattelutapa. Saamelainen korkeakoulu vahvistaa koko saamelaista yhteisöä yli rajojen, sanoi Näkkäläjärvi puheessaan.

Näkkäläjärvi kertoi puheessaan Suomen Saamelaiskäräjien tukevan Saamelaisen korkeakoulun tavoitteita tulla yliopistoksi tulevaisuudessa.

– Tämä vahvistaisi omalta osaltaan myös saamelaisten itsemääräämistä.

Tilaisuudessa puheita pitivät Saamelaisen korkeakoulun johtaja Anne-Marie Gaino, rehtori Liv Inger Somby, Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka, Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg, Kautokeinon kunnanhallituksen puheenjohtaja Anders Samuelsen Buljo ja UiT Norjan arktisen yliopiston vararehtori Bente Haug.

Puheenjohtaja Näkkäläjärvi osallistui Kautokeinossa myös Čoarvemátta-rakennuksen avajaisiin. Čoarvemátta on saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš Sámi Našunálateáhterin sekä Saamelaisen keskiasteen koulun ja poronhoitokoulun uusi rakennus.

Čoarvemátta tarkoittaa sarven tyveä, ja poronsarven sarventyvi onkin taustalla sekä uuden rakennuksen nimessä että arkkitehtuurissa.

Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Kuvassa Kautokeinon kunnanhallituksen puheenjohtaja Anders Samuelsen Buljo (vas.), Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Mikkel Eskil Mikkelsen, Saamelaisen korkeakoulun rehtori Liv Inger Somby, Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg, Saamelaisen korkeakoulun vararehtori Samuel Valkeapää, UiT Norjan arktisen yliopiston vararehtori Bente Haug ja Saamelaisen korkeakoulun johtaja Anne-Marie Gaino.

Ranska isännöi tänä vuonna olympialaisten ja paralympialaisten lisäksi myös kolmannen kansainvälisen suurtapahtuman. Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailu WorldSkills tuo Lyoniin 1500 nuorta ammatillista huippuosaajaa ympäri maailman. Suomesta kilpailuun osallistuu 22 kilpailijan ammattitaitomaajoukkue, mukanaan myös Careerian opiskelija Daniel Kytönen. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa suorittava Daniel kilpailee Graphic Design Technology -lajissa.  

Daniel odottaa kisamatkaa hyvissä tunnelmissa: 

- Olen ylpeä saadessani edustaa Suomea ja lähden kisoihin tekemään parhaani. Tavoitteena on saavuttaa vähintään Medallion for Excellence -tunnustus, joka annetaan lajin keskitasoa paremmasta suorituksesta, Daniel kertoo. 

Suomen ammattitaitojoukkue on valittu karsinnoilla, jotka ovat avoimia kaikille ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Maajoukkueeseen valitut kilpailijat valmentautuvat omissa oppilaitoksissaan ja työpaikoillaan.  

Danielin valmentajina ovat toimineet Careerian media-alan opettaja Riikka Pohjanen sekä media-alan lehtori Kimmo Koskinen Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta. Kimmo toimii WorldSkills-kilpailuissa suomalaiseksperttinä eli Graphic Design Technology -lajin valmentajana ja tuomarina.  

- Daniel on valmistautunut kisoihin huolella. Valmentautuminen on aloitettu jo vuosi sitten ja Daniel on osallistunut useisiin kansainvälisiin kilpailuihin ja harjoituskilpailuihin tähdätessään kohti Lyonin WorldSkills-kisoja, Kimmo kertoo valmistautumisesta.  

Myös Riikka odottaa kisoja innolla: 

- Tämä on Danielille mahtava tilaisuus haastaa omia taitojaan ja rajojaan sekä oppia uutta. Kisamatkasta tulee varmasti ikimuistoinen kokemus. 

Careerialaista osaamista myös hiusalan huipulla  

Careerian edustus näkyy vahvana myös WorldSkills-kisojen hiusalalla, sillä Careerian hiusalan opettaja Katri Pokkinen toimii Skill Competition Manager -roolissa, vastaten koko kansainvälisestä hiusalan WorldSkills-toiminnasta. Hän on myös valmentanut koko Suomen laajuisesti hiusalan World Skills -kilpailijoita ja kilpaillut aikanaan itsekin ammattitaidon MM-kisoissa.  

Katri koordinoi Careeriassa ammattitaidon kisatoimintaa, johon esimerkiksi Taitaja- ja WorldSkills-kilpailut kuuluvat. Hän on ylpeä, että Careeriasta on lähdössä kilpailija MM-kilpailuihin: 

- Hienoa, että Careeriasta on pitkästä aikaa saatu opiskelija edustamaan oppilaitostamme ja Suomea maailmalle. Upeaa, että Careeria pystyy tarjoamaan opiskelijoille huippuosaajien polkuja, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa työelämässä. Tällaisen kisarupeaman jälkeen Danielilla on työmarkkinoilla koko maailma auki. 

Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills Lyon 10.–15.9.2024 

• WorldSkills Lyon 2024 -kilpailussa on yhteensä 62 lajia, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen eri ammatteja lähihoitajasta hitsaajaan ja kokista sähköasentajaan. 

• Suurimmassa osassa lajeista kilpailijat ovat korkeintaan 22-vuotiaita ammatillisia huippuosaajia. Kilpailijoita on yhteensä 1500 ympäri maailman. 

• Kävijöitä Eurexpo Lyon -messukeskukseen odotetaan 250 000. 
• Suomesta kilpailuun osallistuu virallinen ammattitaitomaajoukkue, johon kuuluu 22 kilpailijaa, jotka osallistuvat kilpailussa 20 lajiin. 

Lisätietoja WorldSkills2024-kilpailujen verkkosivuilla. 
Suomen ammattitaitomaajoukkueen Facebook-sivu. 

Lisätiedot: 
Katri Pokkinen 
katri.pokkinen@careeria.fi 
puh. 040 036 0692

Sanna Ryynäsen ja Elina Nivalan perusteos kuljettaa sosiaalipedagogiikan varhaishistoriasta ja keskeisistä teorioista käytännön työn ympäristöihin. Tiedote sisältää kutsun julkistustilaisuuteen.

Maailmassa tarvitaan toivoa paremmasta ja toimintaa muutoksen aikaansaamiseksi. Sosiaalipedagogiikka tarjoaa teoreettista perustaa ja työvälineitä paremman tulevaisuuden rakentamiseen.

Sosiaalipedagogiikka on tieteenala ja käytännön työtä, jossa pedagogiseen otteeseen yhdistyy yksilöä laajempi näkökulma. Se kutsuu edistämään vastavuoroista yhteiselämää, kestävää hyvinvointia ja planeetan rajoja kunnioittavia elämäntapoja. Se myös rohkaisee vastustamaan eriarvoisuutta, osattomuutta ja syrjintää.

Sosiaalipedagogiikka-kirjan uudistetussa laitoksessa on aiempaa vahvemmin mukana ekososiaalinen keskustelu, joka kudotaan osaksi alan itseymmärrystä. Lisäksi teoksessa avataan näkyvämmin dekoloniaalisia, antirasistisia ja intersektionaalisia näkökulmia tutkimukseen ja käytäntöihin.

Teos tukee sosiaalipedagogisen työotteen omaksumista muun muassa kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja kulttuurialoilla. Se kutsuu keskusteluun lähitieteenalat ja mukaan toimintaan jokaisen, joka haluaa edistää inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.

KUTSU JULKISTUSTILAISUUTEEN
Ma 9.9. klo 17.00
Kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki
Julkistamistilaisuudessa kirjoittajien kanssa keskustelevat väitöskirjatutkijat Sami Keto ja Riikka Kunelius sekä projektiasiantuntija Emnet Tarer. Keskustelun keskiössä on kysymys siitä, millaisia muutoksia tarvitaan inhimillisemmän yhteiskunnan ja kestävämmän elämän aikaansaamiseksi ja mitä ne tarkoittavat käytännön kasvatus- ja sosiaalialan työssä ja toiminnassa. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.

Kirjoittajat

Elina Nivala, YTT, on sosiaalipedagogiikan dosentti, tutkija ja opettaja Itä-Suomen yliopistossa ja Suomen sosiaalipedagogisen seuran puheenjohtaja.
Yhteydenotot: elina.nivala@uef.fi | p. 040 595 1169

Sanna Ryynänen, FT, on yliopistonlehtori (erityisesti sosiaalipedagogiikka) Itä-Suomen yliopistossa.
Yhteydenotot: sanna.ryynanen@uef.fi | p. 040 355 2639

Elina Nivala & Sanna Ryynänen
Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää
ISBN 9789523452602
Gaudeamus 2024

Myllypohjan alueen monitoimitalon allianssisopimukseen liittyvä toteutusvaiheen tilaus on allekirjoitettu ja alueen asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Monitoimitalon varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät elokuussa uudisosan louhinta- ja maanrakennustöillä. Kesän aikana on tehty rakentamista valmistelevia töitä, kuten maanrakennus- ja purkutöitä.

Monitoimitalon rakentamisvaihe jatkuu alkukesään 2026 saakka, minkä jälkeen talo varustetaan ja irtokalustetaan. Talo otetaan käyttöön saman vuoden elokuussa 2026.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan muutoksen kesäkuussa, ja se sai lainvoiman elokuussa. Myllypohjan asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden monitoimitalon sekä myöhemmin mahdollisen palveluasumisen rakentaminen alueelle.

Lahden kaupunki on allekirjoittanut allianssisopimukseen liittyvän tilauksen Myllypohjan alueen monitoimitalon toteutusvaiheesta. Allianssin osapuolina ovat Lahden Tilakeskus, Skanska Talonrakennus Oy, Granlund Oy ja Arkkitehtipalvelu Oy.

Hankekehitysjohtaja Timo Markkanen Skanskasta kertoo, että allianssin osapuolten sekä muiden sidosryhmien kesken on tehty tiivistä yhteistyötä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi elokuussa 2023 aloitetusta kehitysvaiheesta alkaen.

- Allianssimallin vahvuudet tulivat kehitysvaiheen aikana hyvin esiin, kun ratkaisimme yhdessä eteen tulleita haasteita. Toiminta on ollut alusta asti avointa ja ratkaisuhakuista, Markkanen toteaa. 

Projektipäällikkö Simo Lahtela Lahden Tilakeskuksesta jatkaa, että nyt käynnistyvään toteutusvaiheeseen kiteytyy monta asiaa. 
- On saatu aikaan yhteinen näkemys laadullisista, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Onnistuneen kehitysvaiheen tuotos luovutetaan eteenpäin ja hanke konkretisoituu, kun työt tontilla käynnistyvät. Tähän etappiin eteneminen onnistui laadukkaan viranomaisyhteistyön myötävaikutuksella, josta kiitokset rakennusvalvonnalle, kaavoitukselle ja museolle. 

Monitoimitalossa uutta ja vanhaa

Myllypohjan alueen monitoimitalo muodostuu tontilla sijaitsevasta vanhasta, osittain suojellusta, peruskorjattavasta koulurakennuksesta sekä siihen yhdistyvästä uudisosasta. Vanhan koulun suojeltu osa on valmistunut vuonna 1956, ja rakennuksen 1980-luvulla valmistunut laajennusosa korvataan uudisrakennuksella. Uudisosan julkisivut ja ulkoseinät tulevat olemaan pääsääntöisesti puuta, ja suojellun osan julkisivurappaus ennallistetaan. 

Hankkeen kokonaislaajuus on 7999 bruttoneliötä, josta uudisrakentamisen osuus on 5950 bruttoneliötä. Monitoimitalolle tavoitellaan Rakennustiedon ympäristöluokituksen neljän tähden tasoa. 

Myllypohjan alueen monitoimitalon tulevat käyttäjät

Myllypohjan alueen monitoimitaloon tulee koulu, päiväkoti sekä kirjasto, ja tilat on suunniteltu 468 lapselle. Monitoimitaloa käyttävät Alasenjärven peruskoulun 1.–6. vuosiluokat, kolme alueellisen erityisen tuen pienryhmää, kahdeksan Alasenjärven päiväkodin lapsiryhmää, iltapäivätoiminnan 1.–2.-luokkalaiset sekä kaikkien luokka-asteiden erityisen tuen oppilaat.

Alueellinen kirjasto siirtyy monitoimitaloon Ahtialan terveysaseman pisteestä. Lisäksi monitoimitalon yhteyteen rakentuu väliaikaisrakennus kolmannelle luokkasarjalle, jolla hallitaan oppilasennusteisiin pohjautuvaa siirtymävaiheen tilantarvetta. 

Monitoimitalon liikuntasali varustetaan koripallolle sopivaksi. Oppilashuoltopalveluille on oma tila eli tilat kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle ja lääkärille.

Lisätietoja

Lahden kaupunki, Lahden tilakeskus, projektipäällikkö Simo Lahtela, puh. 044 416 3850, simo.lahtela[at]lahti.fi

Skanska Talonrakennus Oy, hankekehitysjohtaja Timo Markkanen, puh. 040 527 6767, timo.markkanen[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Pilvimaari Strömberg, puh. 040 519 4787, pilvimaari.stromberg[at]skanska.fi

Myllypohjan alueen monitoimitalon verkkosivu

Myllypohjan alueen monitoimitalon havainnekuva, Arkkitehtipalvelu Oy

Hankkeen aikana kehitettävissä koulutusohjelmissa opiskelijat opiskelevat ensin Pakistanissa suomen kieltä sekä ravintola- ja hotellialaan tai hoiva-avustajan työhön liittyviä taitoja. Sen jälkeen he tulevat Suomeen työharjoitteluun sekä täydentämään opintonsa muuten loppuun.

- Kyseessä on kaksi alaa, joilla on jatkuva pula työntekijöistä. Tähtäämme siihen, että työharjoittelut poikisivat työsopimuksia ja opiskelijat jäisivät Suomeen, projektipäällikkö Toomas Lybeck kertoo.

Yhteistyötä ei tarvitse aloittaa alusta, sillä Turun ammatti-instituutti on jo aiemmin kouluttanut opiskelijoita hotelli- ja ravintola-alalle Pakistanissa NUTECH-yliopistossa (National University of Technology) yhdessä Turun Taito-koulutus Oy:n kanssa.

NUTECH on myös hankkeen pääyhteistyökumppani, joka vastaa hotelli- ja ravintola-alan koulutusten toteuttamisesta.

- Hoiva-avustajakoulutusten toteuttaja valitaan terveydenhoitoalalta myöhemmin, Lybeck lisää.

Myöhemmin osa koulutetuista saattaa palata takaisin Pakistaniin tai siirtyä muihin EU-maihin. Sekin tukee hankkeen EU-rahoitukseen liittyviä tavoitteita.

- Migration Partnership Facilityn (MPF) -aloitteilla tuetaan sellaisten hankkeiden toteuttamista, joilla vahvistetaan laillista siirtolaisuutta ja yhteistyötä jäsenvaltioiden sekä EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden välillä, Lybeck sanoo.

Jatkossa hankkeessa kehitettävää osaajakoulutuksen ja osaajien liikkuvuuden mallia voidaan tarjota malliksi muihin maanosiin.

Hankkeen nimi: “Pakistan-Finland International Cooperation - Vocational Talent and Mobility Boost (PAFIIC)”.
Hankkeen kesto: 1.7.2024-31.5.2027
Kokonaisbudjetti: 1 499 200,54 euroa

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Toomas Lybeck
Turun kaupungin projektitoimisto
toomas.lybeck@turku.fi

Tampere, 16. elokuuta 2024 – Tredussa järjestettiin toistamiseen Retee ja Reilu Logistiikkapäivä, joka houkutteli paikalle ennätysyleisön. Tapahtumassa useat koulutusalat, kuten logistiikka, elintarvikeala, matkailuala, turvallisuusala ja media-ala, yhdistivät voimansa logistiikka-alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja monipuolisten työ- ja opiskelumahdollisuuksien esittelemiseksi.

Logistiikkapäivä tarjosi laajan katsauksen Tredun opetuksessa käytettäviin ajoneuvoihin sekä vierailevien yritysten kalustoon. Paikalle saapui jopa 60 logistiikka-alan yritystä ja yhdistystä, mikä on tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Messupisteillä vieraat verkostoituivat työnantajien kanssa ja saivat vastauksia alaan liittyviin kysymyksiin.

Tapahtuma houkutteli koululaisryhmiä läheltä ja kaukaa, ja pihaan parkkeerattujen bussien perusteella voidaan sanoa Logistiikkapäivän olleen suuri menestys. Paikan päällä nähtiin myös alasta kiinnostuneita aikuisia. Pienestä sateesta huolimatta tunnelma oli katossa, elintarvikealan opiskelijoiden tarjottavat maistuivat ja musiikki raikasi. Viime vuonna vierailijoita oli lähes 1000, ja myös tämä vuosi näyttää lupaavalta.

Logistiikka pitää Suomen liikkeellä

TavaraTaxin toimitusjohtaja Ville Mäkinen korostaa logistiikka-alan merkitystä tulevaisuudessa. “Logistiikka on tulevaisuuden ala. Tapahtuma antaa yrityksille oivan tilaisuuden esitellä työmahdollisuuksia sekä houkutella ulkopaikkakuntalaisia vetovoimaiselle Tampereelle,” Mäkinen toteaa.

Tampereen seudun kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Jyrki Tamminen painottaa kuljetusalan monipuolisuutta. “Jokaiselle löytyy varmasti taitoihin ja persoonaan sopivaa hommaa. On kiva, että pääsemme näin esittelemään alaa. Varsinkin nuorten kohdalla se on tärkeää, koska heillä ei ole mitään ennakkokokemusta,” Tamminen lisää.

Arvokkaita kohtaamisia

Tredun teknologian ja liikenteen osaamisalajohtaja Ari Mäkitalo pitää Logistiikkapäivää upeana tilaisuutena yrityksille rekrytoida tulevia ammattilaisia. “Yrityksiä on saapunut tapahtumaan ennätysmäärä, ja kaikki ovat samalla asialla,” Mäkitalo toteaa.

Koulutuspäällikkö Teija Auramaa Kaukokiidolta korostaa tapahtuman tärkeyttä. “Täällä pitää olla. Nuoret pääsevät tapahtumassa tutustumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Meidän alalla työn löytyminen on varmaa, ja Kaukokiito pystyy ihan koko Suomen maassa työllistämään”.

Logistiikkapäivän menestys lupaa hyvää tuleville vuosille, ja sen kaltaisille tutustumispäiville olisi kysyntää myös muilla aloilla.

Ammattiopisto Gradian tulosaluejohtaja, rehtorin valintaa valmistellut ryhmä esittää virkaan YTM Minna Sillanpäätä. Sillanpää toimii tällä hetkellä Ammattiopisto Gradian apulaisrehtorina vastuullaan mm. pedagogiikan kehittäminen sekä opiskelija-asiat. Sillanpään ansioiksi valintaryhmän esityksessä nousevat erityisesti suuren oppilaitoksen pedagoginen johtaminen ja uudistumiskykyisyys.

Varalle valittavaksi esitetään KTM Jukka Koivistoa. Koivisto toimii tällä hetkellä Muuramen kunnan sivistystoimen johtajana, ja on aiemmin toiminut ammatillisen koulutuksen yksikönjohtajana Gradiassa.  

Rehtori vastaa 17 000 opiskelijan ja 600 työntekijän muodostaman Ammattiopisto Gradian toiminnasta ja oppilaitoksen taloudesta. Hän johtaa ja kehittää oppilaitostulosaluetta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian strategian, talousarvion, toimintasuunnitelman, kuntayhtymän hallituksen ja kuntayhtymän johtajan linjausten sekä tulosalueen toimintaa ohjaavien säädösten pohjalta. Rehtori kuuluu Gradian johtoryhmään ja toimii kuntayhtymän johtajan alaisuudessa.

Tulosaluejohtaja, rehtorin valintaa valmistelleeseen työryhmään kuuluivat kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen, hallituksen puheenjohtaja Tom Nevanpää, joka toimi myös valmisteluryhmän puheenjohtajana, hallituksen jäsen Sirkku Ingervo, kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen, henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti sekä henkilökunnan edustaja, koulutuspäällikkö Eeva Mäkinen.

Valmisteluryhmän esitys hallitukselle on yksimielinen. Gradian hallitus päättää valinnasta torstaina 29.8. järjestettävässä kokouksessaan.

Rehtorin virka tuli hakuun ammattiopiston nykyisen rehtorin, opetusneuvos Pirjo Kauhasen jäädessä eläkkeelle ensi vuonna. Hänen seuraajansa aloittaa virassa 1.1.2025. 

Lisätietoja

Anssi Tuominen, kuntayhtymän johtaja, p. 040 341 5100
Maarit Kylmälahti, henkilöstöpäällikkö, p. 040 341 6153
Tom Nevanpää, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, tom.nevanpaa@gmail.com, p. +968 9277 4368

Suomen Terveydenhoitajaliitto ehdottaa, että terveydenhoitajat tuodaan osaksi apteekkien henkilöstöä, jos apteekeissa tapahtuvaa rokottamista halutaan ottaa laajamittaisemmin käyttöön. Se olisi toimiva ja asiakasturvallinen malli.

Moniin apteekkeihin on jo avattu rokotuspisteitä tai hieman laajemmassa merkityksessä ns. terveysneuvontapisteitä, minkä Terveydenhoitajaliitto näkee kannatettavana. Näissä apteekeissa työskentelevät rokotusosaamiseen koulutetut hoitotyön ammattilaiset. Monilla heistä on terveydenhoitajan tutkinto, jolloin he ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä terveydenhoitajina että sairaanhoitajina.

Rokottaminen on Suomessa valtioneuvoston asetuksella säädeltyä. Rokottajalta edellytetään laajaa rokotusosaamista ja tietotaitoa rokotteista sekä välitöntä osaamista mahdollisten, jopa henkeä uhkaavien rokotuskomplikaatioiden tunnistamiseen ja hoitoon. Terveydenhoitajan tutkinto on edelleen maassamme ainoa terveydenhuollon tutkinto, jonka perusopintoihin kuuluvat pakollisena rokotusosaamiseen vaadittavat teoriaopinnot ja riittävä rokottamisen käytännön harjoittelu. Jokainen rokottajana toimiva tarvitsee myös vastuulääkärin myöntämän työnantajakohtaisen rokotusluvan, joka terveydenhoitajan tutkinnon suorittaneille myönnetään ilman lisäkoulutusta.

Terveydenhoitajan palkkaaminen hyödyttää apteekkeja laajemminkin, koska ammattikunnan osaamiseen kuuluvat niin sairaanhoidolliset toimenpiteet kuin kansansairauksien ehkäisyyn liittyvä neuvonta ja terveyden edistäminen. Näin apteekkeja voitaisiin jatkossa huomattavasti aiempaa laajemmin hyödyntää myös hyvinvointialueiden toiminnan tukena.

Suomessa rokotuskattavuus on tällä hetkellä moniin Euroopan maihin verrattuna korkea, mikä johtuu muun muassa lakisääteisesti määritellystä korkeatasoisesta rokotusosaamisesta, lain säätelemästä rokotustoiminnasta ja toimivasta kansallisen rokotusohjelman toteuttamisesta palvelujärjestelmässämme.

Rokottamisen asiantuntijoita – terveydenhoitajia – edustavana ammattijärjestönä Suomen Terveydenhoitajaliitto painottaa, että jatkossakin rokotustoiminnan tulee olla selkeästi lainsäädännön määrittelemää ja rokotusosaamiselta tulee edellyttää vähintään nykyisin vaadittavaa rokotusosaamisen koulutusta. Vain näin pystymme säilyttämään Suomen korkean rokotuskattavuuden sekä ehkäisemään rokotekriittisyyden lisääntymistä maassamme.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Kirsi Grym, puh. 050 564 7300, kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi

Valtakunnallinen korkeakoulujen yhteishaku on avoinna 28.8.–11.9. Syksyn yhteishaussa valitaan opiskelijat tammikuussa käynnistyviin AMK- ja YAMK-tutkintokoulutuksiin.

Syksyn haussa on tyypillisesti mukana vain osa ammattikorkeakoulujen koko tarjonnasta. Lapin ammattikorkeakoulussa vaihtoehtoja on tänä vuonna kuitenkin useita: AMK-tutkinto-opiskelijaksi mieliville on tarjolla kymmenen vaihtoehtoista ohjelmaa ja YAMK-koulutuksiakin on haussa kolme. Lapin ammattikorkeakoulu ottaa tammikuun ryhmiin yhteensä 580 uutta opiskelijaa.

Koulutuksiin haetaan valtakunnallisessa hakuportaalissa osoitteessa www.opintopolku.fi. Opiskelijavalinnat ovat selvillä viimeistään 21.11.2024.

AMK-tutkinnot

AMK-tutkinto-opiskelijaksi voi hakea lukion tai ammattiopistotutkinnon jälkeen. Opinnot kestävät 3½ - 4 vuotta. Syksyn haussa mukana olevat AMK-koulutukset järjestetään monimuoto- ja verkko-opintoina.

AMK-tutkintokoulutuksista on Lapin AMKista mukana syksyn yhteishaussa

• Fysioterapeutti (AMK), monimuoto, Rovaniemi
• Metsätalousinsinööri (AMK), monimuoto, Rovaniemi
• Rakennusmestari (AMK), monimuoto, Rovaniemi
• Restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, verkko, Rovaniemi
• Sairaanhoitaja (AMK), monimuoto, Kemi
• Sairaanhoitaja (AMK), monimuoto Lähihoitajille, Rovaniemi
• Sosionomi (AMK), verkko-opinnot, Kemi
• Tradenomi (AMK), liiketalous, verkko-opinnot, Liiketoiminnan riskienhallinta ja yritysjuridiikka, Rovaniemi
• Tradenomi (AMK), liiketalous, verkko-opinnot, Esihenkilötyö ja johtaminen, Tornio
• Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, verkko-opinnot, Tietohallinto ja liiketoiminnan kehittäminen, Tornio

YAMK-tutkinnot

YAMK-tutkinto-opiskelijaksi voivat hakea ne, joilla on jo AMK-tutkinto tai sitä vastaava opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai muu korkeakoulututkinto ja vähintään kahden vuoden verran alan työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinnot kestävät tyypillisesti 1½ - 2½ vuotta.

YAMK-tutkintokoulutuksista on Lapin AMKista mukana syksyn yhteishaussa

• Biotalouden ja energiantuotannon johtamisen asiantuntija | verkko-opinnot
• Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen asiantuntija | verkko-opinnot
• Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija | verkko-opinnot

Lisätietoa:

www.lapinamk.fi ja

Lapin AMK hakijapalvelut
p. 0400 830 036 ja 040 511 8659
hakijapalvelut(at)lapinamk.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut selvityksen ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) muistuttaa, että asiaa on selvitetty tällä vuosikymmenellä jo kahdesti eikä edellytyksiä lain muuttamiselle ole.

”Muutosedellytyksiä yliopistolaille ei ole. Automaatiojäsenyys takaa itsehallinnollisille ylioppilaskunnille eväät toteuttaa lain määräämät tehtävänsä yliopistoyhteisön ja suomalaisen demokratian eteen”, SYLin pääsihteeri Roope Tukia tähdentää.

Sovellettava lainsäädäntö ei ole muuttunut selvitysten välissä. SYL tarjoaa mielellään lisätietoa selvitykseen ja selvityshenkilölle työn tueksi sekä käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.

”Tarjoamme kaiken mahdollisen tuen ja lisätiedon selvityksen tueksi. Olemme aina valmiita käymään aktiivista ja rakentavaa vuoropuhelua. Uskon, että ylioppilasliikkeen satavuotias historia ja merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan ja akateemisen maailman kehittäjänä nykypäivänä tunnistetaan myös tässä selvityksessä”, Tukia jatkaa.

SYL huomauttaa, että ylioppilaskunnat ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja yliopistojen itsehallintoa. Ne ovat vahvistaneet kansanvaltaa jo yli sadan vuoden ajan. SYL ja ylioppilaskunnat jatkavat ylpeinä työtään Suomen, demokratian ja yliopisto-opiskelijoiden eteen.

Ylioppilaskunta on yliopistolain määräämä julkisoikeudellinen yhteisö, joka hoitaa sille laissa annettuja tehtäviä. Ylioppilaskunta on osa yliopiston itsehallintoa.

Lisätietoja:

Roope Tukia
Pääsihteeri, SYL 
045 135 4314
roope.tukia@syl.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on syksyn yhteishaussa 28.8.–11.9. yhteensä 365 aloituspaikkaa 14 eri tutkinto-ohjelmassa. Syksyn haussa on mukana rakennustekniikan insinöörin ylempi tutkinto-ohjelma, joka on ensimmäistä kertaa avattu myös rakennusmestarin koulutuksen suorittaneille.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku alkaa maanantaina 28.8.2024. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tarjolla 285 opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulututkintoon sekä 80 opiskelupaikkaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK). Hakuaika päättyy 11.9.2024 klo 15. 

Päivätoteutuksina voi Jamkissa opiskella sairaanhoitajan ja kätilön ammattikorkeakoulututkinnon. Kaikki muut tarjolla olevat AMK-tutkinto-ohjelmat ovat monimuotototeutuksia, joissa opiskelu onnistuu itsenäisesti ja suurelta osin verkossa. Haussa olevat restonomin ja tradenomin tutkinto-ohjelmat suoritetaan kokonaisuudessaan verkossa.  

Tällä kertaa syksyn haussa Jamk tarjoaa ensimmäistä kertaa rakennustekniikan insinöörin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa myös rakennusmestarin koulutuksen suorittaneille. Tutkinto syventää rakennusmestarin osaamista hankkeiden hallinnassa ja johtamisessa. Ylempi korkeakoulututkinto voi olla myös vaatimuksena useissa rakentamisen viroissa ja opetustehtävissä.

”Perinteisesti rakennusmestarit ovat tehneet insinöörin ylemmän AMK-tutkinnon, jossa osa opinnoista menee insinöörin perusopintoihin, jotka eivät välttämättä tue urapolkua. Tässä meidän tarjoamassa tutkinto-ohjelmassa kaikki 90 opintopisteen opinnot voivat olla ammattiosaamista syventäviä, jotta tutkinto paremmin tukisi urakehitystä”, kertoo tutkintovastaava Pekka Lähdesmäki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Ylemmissä AMK-tutkinnoissa haussa on yhteensä 80 aloituspaikkaa neljässä eri tutkinto-ohjelmassa. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat aikuisille suunnattuja tutkintokoulutuksia, joiden suorittaminen on mahdollista töiden ohessa. Koulutus tapahtuu tutkinto-ohjelmasta riippuen joko kokonaan tai osittain verkossa. Syksyn haussa olevista ylemmistä ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmista täysin verkossa toteutetaan elinkaaren hallintaan keskittyvä insinöörin ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma. YAMK-tutkinto on laajuudeltaan 60–90 opintopistettä, yleensä 1–3 vuotta. Tutkinto antaa saman kelpoisuuden tehtäviin tai julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. 

Hakuaika korkeakoulututkintoihin on 28.8.–11.9.2024 klo 15 asti. Syksyn yhteishaussa olevat tutkinto-ohjelmat alkavat tammikuussa 2025. Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Hakeminen tapahtuu verkossa osoitteessa opintopolku.fi.  

Lue lisää: jamk.fi/syksynhaku  

Alla tarkemmat tiedot kaikista syksyn yhteishaussa olevista tutkinto-ohjelmista. 

Syksyn yhteishaku ke 28.8.2024– ke 11.9.2024 klo 15.00 asti

AMK-tutkinto (10 kpl, 285 aloituspaikkaa)

Päivätoteutus (2 kpl, 50 aloituspaikkaa):

• Sairaanhoitaja (AMK), 30
• Kätilö (AMK), 20

Monimuotototeutus (8 kpl, 235 aloituspaikkaa):

• Fysioterapeutti (AMK), 20
• Sairaanhoitaja (AMK), 30
• Toimintaterapeutti (AMK), 25
• Insinööri (AMK), logistiikka, 30
• Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, 20
• Rakennusmestari (AMK), 40
• Restonomi (AMK), palveluliiketoiminta, 40, (verkkototeutus)
• Tradenomi (AMK), liiketalous, 30, (verkkototeutus)

Ylempi AMK-tutkinto (4 kpl, 80 aloituspaikkaa)

• Insinööri (ylempi AMK), elinkaaren hallinta, 20, (verkkototeutus)
• Insinööri (ylempi AMK), kestävä energia, 20
• Tekniikan ylempi AMK, rakennustekniikka, 20
• Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK), terveyden edistäminen, 20

Lisätietoja: 
Rakennustekniikan ylemmästä AMK-tutkinto-ohjelmasta:
Pekka Lähdesmäki, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0504471230
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hakijapalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu  
hakijapalvelut(at)jamk.fi 
p. 040 556 0409   

Kumppanuussopimuksella varmistetaan, että koulutus vastaa terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Koulutusohjelmia päivitetään niin, että ne vastaavat alan kehitystä ja työelämän odotuksia. LUVN voi vaikuttaa Luksian koulutusohjelmien sisältöön tuomalla esiin havaittuja tarpeita.

Alalla on tärkeää jatkuva oppiminen sekä täydennyskoulutus

Kumppanuussopimus mahdollistaa sen, että alalta jo valmistuneet voivat palata koulun penkille päivittämään tietojaan. Sopimuksen kautta voidaan tehdä räätälöityjä koulutusohjelmia juuri LUVN tarpeisiin sopivaksi.

Alan ammattilaiset ohjaajina

Hyvinvointialueen työntekijät toimivat opiskelijoiden ohjaajina ja mentoreina. Tämä tukee oppimista ja auttaa opiskelijaa sopeutumaan paremmin työyhteisöön. Opiskelijalla on mahdollisuus verkostoitua terveydenhuollon ammattilaisten sekä organisaation kanssa. Tämä saattaa helpottaa työpaikan saantia ja edistää urakehitystä.

Ammatillisen koulutuksen tarve alalla on suuri

Jotta voidaan vastata alan tulevaisuuden haasteisiin ja varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstö on hyvin koulutettua ja osaavaa, on tämä kumppanuussopimus yksi askel siihen. Se varmistaa, että alalle tulevat ammattilaiset ovat koulutettuja ja valmiita kohtaamaan hoitotyön haasteet, samalla, kun he voivat kehittää uraansa monipuolisesti ja joustavasti.

Kumppanuussopimus

Yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään säännöllisissä neuvotteluissa, joita järjestetään vähintään kerran vuodessa. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat Lohjan kampuksella 22.8.2024 LUVNin Miika Puolitaival ja Luksian Jouko Lindholm. Tilaisuus oli keskustelevan rento, jossa vaihdeltiin kuulumisia, odotuksia yhteistyöstä sekä tulevaisuuden näkymiä.

LUVN ja Luksia yhteistyö

Yhteistyötä on tehty ennenkin ja tehdään parhaillaan. Hyvä esimerkki on suunhoidon osaamisala. Tässä osatutkinnossa koulutetaan valmis lähihoitaja suun sairauksien tutkimiseen ja hoitoon. Lähiopetusta on kerran viikossa ja itsenäinen opiskelu tapahtuu verkkoympäristössä ja työpaikalla. Osa lähiopetuksesta tapahtuu Lohjan kaupungin suunhoidon yksiköissä.

Tänä syksynä kansalaisopistojen kurssivalikoimasta erottuvat näkyvästi jokapäiväisessä elämässä tarvittavat kansalaistaidot. Opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista, hyvinvoivaa, sosiaalista ja kestävää elämäntapaa arjen helpottamiseksi. Kansalaistaitojen hyvä hallinta edistää koulutukseen pääsyä, opinnoissa ja työssä suoriutumista sekä yhteiskunnassa pärjäämistä.

Kansalaistaitoviikko, jota vietetään valtakunnallisesti 2.–8.9.2024, tekee kunniaa arjen taidoille. Viikko lisää suuren yleisön tietoisuutta kansalaisopistoissa järjestettävistä kansalaistaitokursseista ja -luennoista ja juhlistaa samalla kansalaisopistojen 125-vuotista taivalta. Kansalaistaitoviikko on osa Sivistyksen teemavuoden ohjelmaa ja sen suojelijana toimii kansanedustaja ja Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

Kansalaistaitoviikon aikana Suomessa järjestetään lukuisia kansalaistaitoaiheisia tapahtumia, opetustuokioita ja luentoja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kaikki kansalaistaitoviikon yleisötapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta kansalaistaitoviikko.fi. Viikon suurimmat tapahtumat järjestetään Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä. Sosiaalisessa mediassa viikko näkyy aihetunnisteilla #kansalaistaitoviikko, #kansalaistaidot ja #kansalaisopisto.

TAMPERE | Taitojen tori Ratinassa, ke 4.9. klo 14–18

Ahjolan kansalaisopisto ja Tampereen seudun työväenopisto esittelevät tapahtuma-aukiolla opistojen kurssivalikoimaa sekä haastavat kauppakeskuksen kävijöitä testaamaan taitojaan kalasteluviestin tunnistuksessa, lukitestissä ja matikkapajassa. Kauppakeskus Ratina, Vuolteenkatu 1, Tampere.

VAASA | Taitotorstai kauppakeskus Rewellissä, to 5.9. klo 14–18

Vaasan kansalaisopisto Alma esittelee Viljon aukiolla kansalaistaitoja ja opiston lähes 650 kurssin valikoimaa. Osallistujat pääsevät perehtymään kansalaistaitoihin mm. 10 kysymystä kattavan kansalaistaitovisan merkeissä. Kauppakeskus Rewell, Ylätori, Vaasa.

HELSINKI | Oodi kansalaistaidoille – Maistiaisia kansalaisopistojen kursseista, la 7.9.2024 klo 12–16

Pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen opetustuokiot perehdyttävät kansalaistaitoihin Oodin eri tiloissa. Osallistujat voivat rakentaa ötökkähotellin, osallistua digineuvontaan, kokeilla terveysliikuntaa sekä oppia korjausompelua ja kotitaloustaitoja. Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki.

Täysivaltaisena kansalaisena toimiminen edellyttää kansalaistaitojen monipuolista hallintaa. Aikuisten perustaitotutkimuksen (PIAAC 2013) mukaan Suomessa elää kuitenkin suuri joukko aikuisia, joilla on puutteita lukutaidossa, numerotaidoissa ja tietotekniikkaa soveltavissa ongelmanratkaisutaidoissa.

”Kansalaisopistojen kansalaistaitokurssit tarjoavat arvokasta tukea arjen taitojen kehittämiseen ja auttavat ihmisiä saavuttamaan täyden potentiaalinsa yhteiskunnassa”, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen toteaa. ”Tavoitteemme onkin lisätä kansalaistaitojen opetusta opistoissa ympäri Suomen, sillä ihan jokainen meistä voi kehittyä jossain kansalaistaidossa.”

Osoitteesta kansalaistaidot.fi löytyy paljon hyödyllistä tietoa kansalaistaidoista sekä linkit kansalaistaitokursseihin ja Kansalaistaitoviikon tapahtumakalenteriin. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan viikon tapahtumiin ympäri Suomen!

Lisätiedot 
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen 
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tänä syksynä Turun ammatti-instituutin (TAI) opiskelijat voivat ensimmäistä kertaa suorittaa valinnaisena kurssina TAIn lukudiplomin. Lukudiplomi on viestinnän ja vuorovaikutuksen oppiaineeseen kuuluva opintokokonaisuus, jonka opiskelijat suorittavat lukemalla kirjoja ja tekemällä kirjoihin liittyviä tehtäviä. Lukudiplomin tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita lukemaan enemmän ja monipuolisemmin.

Lukudiplomin ovat suunnitelleet lehtorit Mari Teinilä-Achrén ja Sinikka Siira-Jokinen yhdessä Turun kaupunginkirjaston henkilökunnan kanssa. Yhteistyön ansiosta syntyi kattava ja monipuolinen verkkopohjainen kurssi, joka kannustaa opiskelijoita lukuharrastuksen pariin ja tarjoaa tietoa kirjaston palveluista ja tapahtumista. Lukudiplomin kirjalista koostuu yli sadasta eri nimikkeestä novelleista tietokirjoihin ja runoista sarjakuviin.

– Koska opiskelijamme ovat eri-ikäisiä ja heillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita, halusimme luoda lukudiplomin, josta jokaiselle löytyy jotakin. Kirjalistalla on myös selkokirjoja, jotta myös esimerkiksi S2-opiskelijat löytävät itselleen sopivaa luettavaa, kertovat Teinilä-Achrén ja Siira-Jokinen. 

Lukudiplomin suorittaakseen opiskelija lukee kuusi teosta ja tekee kustakin kirjasta yhden tehtävän sekä kirjoittaa lukupäiväkirjaa.

– Perinteisten tehtävien, kuten kirja-arvosteluiden kirjoittamisen lisäksi, opiskelijat voivat suorittaa kurssin muun muassa piirtämällä kirjan juonesta sarjakuvan, suunnittelemalla näytelmälle lavastuksen tai kirjoittamalla kirjan hahmolle kirjeen. Lukudiplomi kannustaa lukemisen lisäksi opiskelijoita hyödyntämään monipuolisesti omaa osaamistaan sekä mielikuvitustaan tehtäviä tehdessä, Teinilä-Achrén ja Siira-Jokinen lisäävät.

Vaikka kurssin sisältö on suomeksi, löytyy kirjalistoilta myös ruotsinkielisiä kirjoja opiskelijoille, jotka suorittavat tutkintoaan ruotsiksi. Jotta lukemiselle varmasti löytyisi aikaa, saa lukudiplomin suorittaa omassa tahdissaan.

Lukutaidon tärkeys on nostettu Turussa näkyvästi esille myös Turun lukutaitostrategia 2030 -hankkeen myötä. Käynnissä olevan kaupungin osaamisen kärkihankkeen tehtävänä on laatia hallintorajat ylittävä lukutaitostrategia, joka sisältää lukutaidon parantamisen ja edistämisen suuntaviivat, vision vaikuttavasta lukutaitotyöstä eri ikäryhmissä sekä konkreettisen lasten ja nuorten lukutaito-ohjelman.

Lisätiedot:

Sinikka Siira-Jokinen
Suomen kielen lehtori, Turun ammatti-instituutti
044 21 33 420, sinikka.siira-jokinen@edu.turku.fi

Mari Teinilä-Archen
Suomen kielen lehtori, Turun ammatti-instituutti
044 907 3722, mari.teinila-achren@edu.turku.fi 

Rebecka Asikainen
Kirjastonhoitaja, Turun kaupunginkirjasto
rebecka.asikainen@turku.fi

Gradia tarjoaa monipuolisesti nähtävää ja koettavaa FinnMETKO2024-messujen tapahtumakävijöille torstaista lauantaihin 29.–31.8.2024. FinnMETKO on Suomen suurin raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely, joka järjestetään Jämsässä Ammattiopisto Gradian, Jämsän kaupungin ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla.

Gradian osastot sijaitsevat Myllymäen kampusalueella. Osastolla 777 (R-konehalli) voi tutustua koulutusaloihin ja niiden koulutustarjontaan sekä kokeilla erilaisia simulaattoreita, kuten Tenstarin ja metsäalan simulaattoreita. Esillä on myös esimerkiksi ajoneuvoja, koneita ja perustason ensihoidon koulutusambulanssi. Gradian osastolla tapahtumakävijät voivat tavata myös Jämsän kaupungin toimijoita sekä yritysten edustajia ja muita työelämäkumppaneita.

”FinnMETKO on erittäin tärkeä tapahtuma Ammattiopisto Gradialle. Se tarjoaa ainutlaatuisia oppimismahdollisuuksia ja mahdollisuuden verkostoitumiseen yritysten kanssa niin eri alojen opiskelijoille kuin henkilöstölle. Lisäksi Jämsän yläkampuksen sijainti keskellä tapahtuma-aluetta antaa Gradialle hienon mahdollisuuden esitellä toimintaansa”, kuvailee Ammattiopisto Gradian koulutuspäällikkö Kirsi Salonen, joka vastaa muun muassa metsäalan koulutuksista.

Mukana tapahtumassa noin 150 opiskelijaa ja kymmenen koulutusalaa

FinnMETKOn järjestelyihin osallistuu noin 150 Gradian opiskelijaa eri aloilta. Mukana tapahtumassa on kymmenen koulutusalaa, jotka esittelevät toimintaansa. Osaston 777 lisäksi toimintaa on myös muualla kampuksella.

Puutarha-alan opetuskasvihuoneen pop-up-myymälästä voi ostaa tuoretta kurkkua, syyskasveja ja kukkasidontatöitä. Lisäksi puutarha-alan opiskelijoilla on esittely- ja myyntipisteitä. Tapahtuman aikana voi tutustua puutarha-alan vertikaaliviljelykonttiin.

Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat ohjaavat leikkejä ja pelejä non stoppina perjantaina ja lauantaina 30.–31.8. Gradian osaston piha-alueella. Toimintapiste on alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen.

Osana FinnMETKO-tapahtumaa Gradia järjestää metsäkoneenkäytön SM-kilpailut perjantaina 30.8.2024 ja maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailut lauantaina 31.8.2024. Maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu kilpailuaamuna klo 9 alkaen kilpailupaikalla. Kilpailut käydään osastoilla 863 ja 864.

Kiinnostavia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja Speaker´s Cornerissa

Gradian osastolta löytyy Speaker’s Corner, jonka ohjelma on rakennettu yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Jämsän kaupunki, Jämsän Kylät ry ja Patria.

Speaker’s Cornerin ohjelmassa on torstaina 29.8. erityisesti opiskelijoille suunnattua ohjelmaa työelämästä ja työnantajien odotuksista tuleville työntekijöille. Puheenvuorojen aiheina ovat Työelämäosaaminen ja työmahdollisuudet metsäalalla sekä englanninkielinen International opportunities in Jämsä region.

Perjantaina 30.8. pääsee kuulemaan ja keskustelemaan suometsien kestävästä hoidosta ja käytöstä sekä metsäluonnon tilasta, ennallistamisesta ja ekologisesta kompensaatiosta. Suomen metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto tarjoavat yhteistyössä kuulijoille mielenkiintoisen Suometsien kestävä hoito ja käyttö -paneelikeskustelun sekä Janne Kotiahon Metsäluonnon tila, ennallistaminen ja ekologinen kompensaatio -puheenvuoron.

Lisäksi perjantaina pureudutaan koneyrityksen omistajanvaihdokseen kolmen teeman ja tietoiskun keinoin.

Koko ohjelma löytyy Gradian verkkosivuilta gradia.fi/finnmetko. FinnMETKO 2024 järjestetään Jämsässä 29.–31.8.2024. Näyttely on avoinna yleisölle päivittäin klo 9–17.00.

Lisätietoja

Kirsi Salonen, koulutuspäällikkö, Ammattiopisto Gradia, puh. 040 341 4453, kirsi.salonen@gradia.fi

Riitta Kosonen, opettaja, Ammattiopisto Gradia, puh. 040 341 4418, riitta.kosonen@gradia.fi

Speaker’s Cornerin ohjelma: Marja Heinistö, projektipäällikkö, puh. 040 341 4407, marja.heinisto@gradia.fi

Metsäkoneenkäytön SM-kilpailu: Markus Seppänen, opettaja, Ammattiopisto Gradia, metsäala, puh. 040 341 4457, markus.seppanen@gradia.fi

Maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailu: Jarno Ruhala, opettaja, Ammattiopisto Gradia, maarakennusala, puh. 040 341 6250, jarno.ruhala@gradia.fi

gradia.fi/finnmetko