Toimintamalli antaa yhdenmukaiset ohjeet lasten ja nuorten parissa toimiville, miten ennaltaehkäistä kiusaamista sekä puuttua kiusaamiseen sen eri vaiheissa. Malli on käytössä Kouvolan peruskouluissa, mutta sitä voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös muualla.

Mallissa on määritellyt eri asteiset kiusaamisen ja väkivallan tasot yksittäisestä riitatilanteesta rikolliseen tekoon. Mallissa on myös selvitetty eri toimijoiden roolit kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja puuttumiseksi.

Toimintamallissa ohjataan, mitä tehdä, kun koulussa:

• kiusaaminen tulee tietoon
• kiusaaminen jatkuu, toistuu tai pitkään jatkunut kiusaamistapaus tulee koulun tietoon viiveellä
• kiusaaminen jatkuu tai kyseessä on vakava tai väkivaltainen kiusaamistapaus
• kiusaaminen jatkuu edelleen tai kyseessä on vakava väkivalta tai lainvastainen teko
• Mallissa on kartoitettu myös kiusatulle, kiusaajalle ja koko perheelle apua tarjoavat eri tahot.

Nyt työstetty malli voi soveltuvin osin olla apuna kiusaamisenvastaisessa työssä myös esim. vapaa-ajan harrastustoiminnassa, jolloin seura tai yhdistys peilaa omaa toimintaansa kiusaamisen näkökulmasta. Tärkeintä on, että asiaan kiinnitetään huomiota etukäteen ja mietitään valmiiksi, mitä tehdään, jos tilanteita ilmenee.

Kouluissa malliin perehdytään ja sen toteuttamista seurataan vuosittain rehtorin ja kiusaamisen vastaisen työn vastuuhenkilön johdolla. Opiskeluhuollon ohjausryhmä seuraa toimintamallin käyttämistä ja kerää tietoja sen toteutumisesta.

Yhteisen toimintamallin on työstänyt monialainen, aiheeseen sitoutunut työryhmä, jossa oli mukana koulun ja nuorisopalveluiden eri toimijoita sekä edustus lastensuojelusta, poliisista, järjestöistä, vanhempainyhdistyksestä, opetus- ja kasvatuslautakunnasta sekä nuorisovaltuustosta.

Kouvola on yksi kiusaamisen vastaisen työn edelläkävijöistä

Kouvola on ollut kiusaamisen vastaisen työn edelläkävijä, sillä Korian koulu liittyi Turun yliopiston kehittämään valtakunnalliseen kiusaamisen vastaiseen KiVa Koulu -ohjelmaan jo ohjelman kehittelyvaiheessa. Vuonna 2014 koulu sai valtakunnallisen KiVa Koulu -palkinnon. Rehtori Sinikka Kytömäen aloitteesta ja kaupunginjohtaja Marita Toikan toimesta kaikissa Kouvolan kouluissa on opettajille varattu työaikaa KiVa koulu -ohjelman toteuttamiseen. Valtakunnallisesti ainutlaatuinen satsaus näkyy oppilaiden arjessa vähentyneenä kiusaamisena. Oppilaat ovat kokeneet, että myös koulun henkilökunnan kynnys puuttua kiusaamiseen on madaltunut.

KiVa koulu -ohjelma toimii Kouvolan kiusaamisen vastaisen mallin runkona.

Kiusaaminen teemana Koko Kouvolan vanhempainillassa syyskuussa

Kiusaamisen vastaisesta työstä keskustellaan Koko Kouvolan vanhempainillassa keskiviikkona 19.9.2024 klo 18 Kouvolan teatterilla. Vanhempainillassa esitellään Kouvolan kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumisen toimintamalli ja kuullaan paneelikeskustelussa vastauksia koululaisten, nuorten, vanhempien ja opettajien kysymyksiin. Aiheeseen johdattaa näyttelijä Jarno Hyökyvaaran kiusaamiseen liittyvä esitys. Ilta on interaktiivinen; toimipisteisiin voi osallistua kello 17–18 ja 20–20.30.

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Koko Kouvolan vanhempainillan järjestää MLL Kaakkois-Suomen piiri ry yhteistyössä Kouvolan kaupungin, Kouvolan vanhemmat KOVAT ry:n, OAJ:n, nuorisovaltuuston, Kouvolan Teatterin, Kymenlaakson perhekeskuksen ja Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Tapahtuman järjestämiseen on saatu avustusta mm. Kymen Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä, Kouvolan Rotaryklubilta sekä Suomen vanhempainliitolta.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku alkaa keskiviikkona 28. elokuuta kello 8. Oulun ammattikorkeakouluun on haettavana 417 opiskelupaikkaa, joista 347 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan ja 70 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavaan koulutukseen. Opiskelupaikkoja on tarjolla neljällä eri alalla, jotka ovat informaatioteknologia, liiketalous, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka.  

Hakuaika päättyy keskiviikkona 11. syyskuuta kello 15.  

AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta myös verkkopainotteisena  

 Suurin osa syksyn yhteishaussa mukana olevista AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista toteutetaan monimuotototeutuksena eli koulutus sisältää lähi-, etä- ja verkko-opetusta. Osassa näistä opinnot painottuvat erityisesti verkko-opetukseen. Monimuotototeutuksen voi suorittaa ainakin osittain työn ohessa. Päivätoteutuksessa painottuvat lähiopetus sekä itsenäinen opiskelu yksin tai pienryhmissä.  

 Uusista opiskelijoista 60 prosenttia valitaan toisen asteen tutkintotodistuksen perusteella. Todistusvalinnassa huomioidaan ylioppilastutkinnon tai 1.8.2015 jälkeen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet hakijat. Syksyn yhteishaussa tutkinto tulee olla suoritettu 9.10. mennessä, jotta voi olla mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 14.10.   

Uusista opiskelijoista 40 prosenttia valitaan valintakokeen perusteella.  Käytössä on usean eri alan yhteinen valtakunnallinen digitaalinen AMK-valintakoe, joka järjestetään 28.–30.10. Valintakoevalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 21.11. 

Ylempi korkeakoulututkinto on mahdollista suorittaa työn ohessa  

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on nimensä mukaisesti ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon voi opiskella työn ohessa, sillä koulutukset järjestetään pääosin verkko-opetuksena. Pohjakoulutusvaatimukset vaihtelevat koulutuksittain. Pohjakoulutuksen lisäksi tulee olla vähintään kahden vuoden työkokemus. Opiskelijavalinta tehdään ennakkotehtävän tai valintakurssin perusteella.  

YAMK-opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 21.11, samaan tapaan kuin AMK-valintakoevalinnan tulokset. 

 
Lisätietoja: 

Anu Skog 
Viestintä- ja markkinointipäällikkö 
040 5337499 
anu.skog@oamk.fi 

Taito käsityökoulujen syyslukukausi käynnistyy usealla paikkakunnalla Taito Games – pelit ja leikit -tapahtumien merkeissä. Luvassa on itsetehtyjä peli- ja leikkivälineitä, kisailua ja hauskaa yhdessä tekemistä taitojen parissa.​

Itsetehdyt pelit ja leikkivälineet ovat aina olleet osa yhteisöllisyyttä. Tätä perinnettä halutaan ylläpitää myös käsityökouluissa. Yksinkertaiset pelivälineet innostavat ideoimaan uusia leikkejä ja keksimään pelisääntöjä. Materiaaleiksi kelpaavat niin tikut, kivet, nyörit kuin käytetyt tölkit kuin lankunpätkät. Vain mielikuvitus on rajana.​

Taito Games – pelit ja leikit -tapahtumien tavoitteena on kädentaitojen ja perinteiden siirtämisen ohella tuoda yhteen käsityökoululaiset ja heidän perheensä. ”On tärkeää, että myös vanhemmat ovat jollain tavalla mukana lapsen harrastuksessa ja tutustuvat toisiinsa, samoin opettajiin. Tämä luo hyvän pohjan yhdessä tekemiselle. Yhteishenki syntyy yhdessä tekemällä”, toteaa Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin rehtori Anne Honkala.​

Taito Games – pelit ja leikit -tapahtumien toteutus vaihtelee paikkakunnittain. ​

Pelit ja leikit, kuten käsityökin ovat osa aineetonta kulttuuriperintöämme. Elävän perinnön wikiluettelosta löytyvät mm. vuosisatoja vanha kyläpeli kyykkä sekä monelle suomelaiselle tuttu seurapeli mölkky. Perinteiden vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville on tärkeä osa Taitojärjestön toimintaa.

Taitoyhdistysten käsityö- ja muotoilukoulut antavat käsityön taiteen perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille. Taiteen perusopetus on Suomessa vakiintunut ja kansainvälisesti ainutlaatuinen, koulutus- ja harrastusmuoto. Opiskelu sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita käsillä tekemisestä, muotoilusta ja uuden oppimisesta.

Lisää käsityökoulutoiminnasta: 
Käsityö ja muotoilukouluissa taiteen perusopetusta - Taito

Opetus- ja kulttuuriministeriölle on asetettu viidenkymmenen miljoonan euron lisäsopeutustarve jo aiemmin sovittujen leikkausten lisäksi.

- Mikäli leikkauksia kohdistetaan ammatilliseen koulutukseen, ne vaikeuttaisivat merkittävästi yksilöiden ja työelämän mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa osaamista, painottaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu. 

Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata sata miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Kesän aikana ”normien kevennyksen” nimissä leikkaustarve on kasvanut useilla miljoonilla euroilla. Katse näyttää jälleen kerran lisäsopeutusten osalta kohdistuvan ammatilliseen koulutukseen.  

- Tällainen jatkuva ammatillisen koulutuksen kukkarolla käyminen kertoo hallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johdon haluttomuudesta ymmärtää työelämän ja yksilöiden osaamistarpeita, toteaa Lamppu. 

Osaaminen vaatii päivitystä koko työuran ajan 

Ammatillisen koulutuksen rahoitus tälle on vuodelle noin 2,1 miljardia euroa ja se jakautuu koko työikäiselle väestölle. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on aikuisia yli 20-vuotiaita. 

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomen työvoiman määrä oli 2,8 miljoonaa. Ammatilliseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 330 000 henkilöä, mikä on noin 12 prosenttia työvoimasta.   

- Jos haluamme, että työntekijät ja yrittäjät voivat pitää osaamisestaan huolta, työurat pitenevät, työpaikkojen osaaminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyky kehittyy, tarvitsemme pikemminkin nykyistä enemmän mahdollisuuksia päivittää osaamistaan koko työuran ajan. Ei ole mitenkään huono investointi, että aiemmin tutkinnon suorittaneet osallistuvat koulutukseen, muistuttaa Lamppu.  

Laaja-alainen osaaminen tunnistettava 

Ammatillinen koulutus tarjoaa myös korkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Pääasiassa he suorittavat omassa työssään tarvittavaa osaamista täydentäviä opintoja esimerkiksi tuotekehityksen tai johtamisen erikoisammattitukinnoista.   

Lampun mukaan hallituksen päätös kohdistaa rahoitusta erityisesti tutkintojen osiin kohdistuvaan koulutukseen on perusteltua. Samalla kuitenkin monissa työelämän tehtävissä vaaditaan koko tutkintoa ja useilla aloilla palkka perustuu suoritettuihin tutkintoihin.  

- On tärkeää, että myös työelämä alkaa tunnistaa enemmän laaja-alaista osaamista eikä yksinomaan tutkintoja, sanoo Lamppu. 

Maahanmuuttoa tarvitaan 

Elinkeinoelämän osaajatarveselvityksissä korostuu pula ammattiosaajista.  

- Sen lisäksi, että luodaan jokaiselle mahdollisuus pitää osaamisestaan huolta, tarvitsemme osaamisperäistä maahanmuuttoa. Väestöpohjamme ei riitä osaajatarpeen täyttämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tärkeä rooli ja osaamista myös tähän, toteaa Lamppu.   

Lisätiedot:

Veli-Matti Lamppu, 
toimitusjohtaja 
puh. 050 344 2554 
veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Vieraskielisen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen kehittäminen – eli Preparatory Programme for Higher Education Studies in English (PrepProg) -hankeen loppuseminaari pidetään Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulun Wärtsilän kampuksella 29.8.2024 kello 9:00-11:30. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden välityksellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamassa Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa PrepProg-hankkeessa (2022-2024) on mukana myös kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Arcada.

Valtakunnallisessa PrepProg-hankkeessa kehitettiin vieraskielistä korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, jossa painotettiin englannin kielen opintoja. Samalla tuettiin kotimaisten kielten oppimista, jolla on suuri merkitys kotoutumisen ja Suomeen työllistymisen kannalta. Koulutuksen pilotointi kohdennettiin Suomessa asuville Ukrainan sotaa paenneille.

Loppuseminaarissa esitellään hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja saavutettuja tuloksia. Tilaisuudessa kuullaan myös ukrainalaisten opiskelijoiden kokemuksia itsensä kertomana. Hankkeen merkitystä Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta tuo esiin opetusneuvos Kaisu Piiroinen.

Loppuseminaarin ohjelma löytyy osoitteesta https://www.karelia.fi/projektit/vieraskielisen-korkeakouluopintoihin-valmentavan-koulutuksen-kehittaminen/

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku alkaa 28.8. ja jatkuu 11.9.2024 saakka. 

Karelia-ammattikorkeakoulussa on haussa viisi sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta, jotka toteutetaan päivä- tai monimuoto-opintoina: geronomi-, terveydenhoitaja-, sosionomi-, sairaanhoitaja- sekä fysioterapeuttikoulutukset. Haussa ovat mukana tällä kertaa myös International Business- ja Industrial Management –koulutukset, jotka ovat toteutetaan englanniksi. 

Kaikkiin koulutuksiin haetaan Opintopolussa osoitteessa opintopolku.fi. Opiskelijoita valitaan koulutuksiin useammalla eri valintatavalla, joista yleisimmät ovat todistusvalinta sekä loka-marraskuun vaihteessa järjestettävä AMK-valintakoe. Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 21.11.2024. Opinnot alkavat tammikuussa 2025.

Lue lisää koulutuksista ja hakemisesta osoitteessa www.karelia.fi/opiskelijaksi. 

- Ammatillinen koulutus tuottaa elinkeinoelämän kipeästi kaipaamaa osaamista palveluihin ja teollisuuteen. Talouskasvun käynnistyessä ja vihreään kasvuun linkittyvien investointisuunnitelmien realisoituessa pula osaajista uhkaa nousta merkittäväksi kasvun esteeksi. Ammatillisen koulutuksen kyky vastata yritysten osaajatarpeeseen täytyy turvata, eikä uusia rahoitusleikkauksia pidä tehdä, toteaa EK:n johtaja Ulla Heinonen.  

Viime kevään kehysriihessä ammatillisen koulutuksen määrärahoihin kohdennettiin 100 miljoonan euron säästötoimi. Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ollaan tekemässä muitakin vähennyksiä muun muassa opintojen maksuttomuuden rajaamisen perumisen vuoksi. Samalla aiemmat määräaikaiset lisärahoitukset päättyvät.  

- Yhtäkään uutta säästöpäätöstä ei pidä enää tehdä ammatilliseen koulutukseen. Ihmiset tarvitsevat uutta osaamista työelämässä pysyäkseen ja eteenpäin päästäkseen. Hallitus on tehnyt ammatilliseen koulutukseen merkittäviä leikkauksia ensi vuodeksi, ja samaan aikaan toimialalla tehdään isoja uudistuksia. Oppilaitokset tarvitsevat varmuutta tulevasta, ei jatkuvaa leikkausuhkaa, sanoo Sivistan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.

Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen toimintaa ja rahoitusta uudistetaan vuosina 2025–2026. Asiaa koskevat lakiehdotukset ovat etenemässä eduskuntaan syksyllä. Samalla aikuisten koulutukseen on tehty useita muutoksia. 

Lisätietoja: 

- Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Ulla Heinonen, johtaja, puh. 040 550 6982

- Sivistysala ry: Heikki Kuutti Uusitalo, politiikan ja vaikuttamisen johtaja, puh. 050 302 8246 

Ammattiopisto Samiedun uudet opiskelijat kokoontuivat elokuussa parin viikon aikana luonnon ääreen viettämään ryhmäytymispäivää. Koulutusaloittain järjestettävän päivän aikana opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja oppivat tiimityötaitoja sekä toisten huomioimista. Ryhmäytymispäivä on tärkeässä roolissa opintoihin kiinnittymisessä ja se vahvistaa opiskelijan motivaatiota ja kouluhyvinvointia.

Ryhmäytymispäivän vetäjinä toimivat Samiedun nuorisotyön ja opiskelijatoiminnan ohjaaja Tilda Salo, tutorit ja opettajat. Salon mukaan päivän idea on tutustua rennoissa merkeissä ja hioa tiimityöskentelytaitoja.

– Tänne luonnon keskelle muodostuu oma kiva kupla, jossa kaikki auttavat toisiaan, arvostavat toisiaan ja antavat toisilleen tilaa. Opiskelijat osallistuvat ryhmäytymispäivien kisoihin ja tehtäviin aktiivisesti.

Ryhmäytymispäivä on tärkeä askel opintojen käynnistyessä.

– Kun ryhmässä on mukava olla, opiskelijat oppivat paremmin. Opintojen arjessa auttaa sekin, että opettajat ja ryhmäläiset näkevät toisensa uudelta kantilta. Tärkeintä on oppia huomioimaan ja kunnioittamaan toisia.

Opiskelijat hioutuivat tiiviisti yhteen kiertämällä tehtävärasteja, rakentamalla yhteistuumin jättimäistä huojuvaa tornia ja hekottelemalla päivän hauskoille säännöille. Päivä huipentui kaaospeliin, jossa punnittiin ryhmän valppaus, nopeus ja yhteishenki.

Nuorten mukaan ryhmäytymispäivä oli mieluinen.

– Mukavinta on se, että pääsee tutustumaan toisiin paremmin kuin opetuksen aikana, opiskelijat tuumasivat kuin yhdestä suusta.

Kuva: Kuvassa on elokuussa opintonsa aloittaneita opiskelijoita taituroimassa yhteispelillä ennätyskorkeaa jättimäistä huojuvaa tornia.

Info:
Samiedun suosio nuorten, oppivelvollisten keskuudessa kasvoi kevään 2024 yhteishaussa, jolloin ensisijaisia hakijoita oli 26 % edellisvuotta enemmän. Elokuussa opintonsa aloitti noin 200 uutta oppivelvollista. Samiedu on Savonlinnan seutukunnan suurin koulutuksen järjestäjä. Samiedussa on keskimäärin 2000 tutkinto-opiskelijaa ja vuositasolla koulutuksissa opiskelee noin 4500 asiakasta. Nuorten, oppivelvollisten osuus tutkinto-opiskelijoista on noin 30 %. Opiskelijoista noin 70 % on aikuisempia, uuden osaamisen hankkijoita.

Lisätietoja:
Nuorisotyön ja opiskelijatoiminnan ohjaaja Tilda Salo, p. 044 550 6257, tilda.salo@samiedu.fi

Ammattiopisto Gradia ja SKAL Keski-Suomi ry järjestävät 7.9. kaikille avoimen Ammattina tie -yleisötapahtuman, jossa voi tutustua alan koulutukseen, ammatteihin ja kestävään kehitykseen. Tapahtumassa on ohjelmaa kaikenikäisille kuljetus- ja logistiikka-alasta sekä isoista ajoneuvoista kiinnostuneille.

Autonvalmistajat ja kuljetusalan yrittäjät esittelevät tapahtumassa kalustoaan, joka näyttää suuntaa alan kestävälle tulevaisuudelle. Paikalla on muun muassa täyssähkö- ja biokaasukäyttöisiä kuorma-autoja.

”Vihreä siirtymä on jo täällä ja se vaatii uutta osaamista niin työelämässä olevilta ammattilaisilta kuin meiltä kouluttajiltakin. Teemme tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa uusiin kestäviin käyttövoimiin liittyvän osaamisen syventämisessä ja yritysten vihreää siirtymää tukevien koulutusten rakentamisessa. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään uusinta teknologiaa moderneissa oppimisympäristöissä”, kertoo logistiikka-alan koulutuspäällikkö Antti Honkonen.

Alanvaihtaja voi hankkia uuden ammatin vuodessa

”Kuljetusalan ammattilaisten työ vaikuttaa jokaisen suomalaisen päivittäiseen elämään. Tapahtuman avulla haluamme tuoda tämän monipuolisen ja vastuullisen alan lähemmäs ihmisiä. Kuljetusalalle tarvitaan lisää ammattitaitoisia tekijöitä myös tulevaisuudessa”, sanoo SKAL Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Heikki Lappalainen.

Gradia kouluttaa logistiikka- ja kuljetusalan osaajia Jyväskylässä, Laukaan Lievestuoreella ja Jämsässä. ”Alan opiskelijat ovat työllistyneet hyvin. Oppiminen on käytännönläheistä ja vaatii lähiopiskelua, mutta soveltuu hyvin myös aikuiselle alanvaihtajalle. Uuden ammatin voi hankkia noin vuodessa, jos on aiempaa työkokemusta toiselta alalta. Kouluttautuminen on mahdollista myös oppisopimuksella”, Honkonen sanoo. Alan koulutus- ja uramahdollisuuksia esitellään tapahtumassa.

Yleisö pääsee kokemaan kaupunkiajoa rekan kyydissä

Ammattina tie -tapahtumassa yleisö pääsee tutustumaan kuljetuskalustoon ja keskustelemaan alan ammattilaisten kanssa. Tapahtumassa on paikalla muun muassa puutavarayhdistelmäajoneuvo, elintarvikeyhdistelmäajoneuvo, sähkö- ja kaasukuorma-autoja, tienhoitoauto, nosturiauto ja koukkuauto. Yleisöllä on mahdollisuus päästä Gradia-rekan kyytiin kokemaan kaupunkiajoa yhdistelmäajoneuvonkuljettajan silmin. Tapahtumassa käydään myös ammattilaisten ja ammattia opiskelevien puutavarakuormaimien taitokäytön kilpailu. Vanhat hienosti entisöidyt veteraanikuorma-autot tuovat paikalle palan kuljetus- ja logistiikka-alan historiaa.

Ammattina tie -tapahtuma Viitaniemessä 7.9.

Ammattina tie -tapahtuma järjestetään Gradian Viitaniemen kampuksella lauantaina 7.9. klo 10.00–15.00, Viitaniementie 1 D, piha-alue. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ammattiopisto Gradia ja SKAL Keski-Suomi ry. Tapahtumassa on mukana yli 20 alan yritystä.

Lisätietoja

Antti Honkonen, koulutuspäällikkö, Ammattiopisto Gradia, puh. 040 341 6225
Heikki Lappalainen, toiminnanjohtaja, SKAL Itä-Suomi ry ja SKAL Keski-Suomi ry, puh. 358 9 478 99 440

“Olen edelleen sitä mieltä, että opiskelijoiden kurimuksen syventäminen vain 57 miljoonan euron tähden on silkkaa ilkeämielisyyttä, kun rahaa samanaikaisesti löytyy tunnin junan, oluen veroalen ja liikevoitoissa kierivien terveysjättien tarpeisiin lähes miljarditolkulla. Jos ja kun kykyä peruuttaa ei ole, on kuitenkin akuutisti ratkaistava polttava kysymys markkinoilta kadonneiden soluasuntojen ympärillä”, Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio summaa.

Opiskelijoiden, sekä muiden erityisryhmien, kuten ikäihmisten, nuorison ja vammaisten asumistarpeisiin on perinteisesti vastattu valtion hallinnoiman asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARA:n kautta. Yhtenä instrumenttina tälle ovat investointiavustukset, joiden määrä vaihtelee muissa ryhmissä 15-50% välillä ja opiskelijahankkeissa 7%:n tasolla. Loppu rahoituksesta saadaan ulkopuolelta esimerkiksi asuntosäätiölle saatavan korkotukilainan avulla. Keskustanuoret esittävät, että huutavaan asuntopulaan vastataan välittömästi ohjaamalla rahoitusta uusien kohteiden tuotantoon.

“Nurkkaan ajetut opiskelijamme ansaitsevat vähimmillään mahdollisuuden vaikuttaa suurimpaan yksittäiseen kulueräänsä, eli asumiseen. Samalla syvällä sukeltavassa rakennusalassamme piilee maamme kasvun kynnyskysymys. Mikäli suuntaamme muutaman kymmenen miljoonan alkupanoksen investointiavustuksiin, saataisi sillä parhaimmillaan jopa satojen miljoonien edestä rakennustyötä läpi maan. Samassa paketissa loisimme opiskelijoille keinon reagoida tukalaan tilanteeseen taloutensa parissa”, Tapio ehdottaa.

Eläkejärjestelmä saa päivityksen eläkeuudistuksessa, jonka neuvottelutuloksen tulisi olla valmis tammikuussa 2025. Eläkeneuvottelupöydissä ei kuitenkaan valitettavasti ole nuoria mukana. Tämän vuoksi nuorisojärjestöt ovat järjestäneet omat eläkeneuvottelunsa. 

Uudistus tehdään, jotta työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys voidaan varmistaa. Suomen hallitus on asettanut eläkeuudistuksen tavoitteeksi vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Nuorten eläkeratkaisujen lähtökohta on sama. 

Nuorten eläkeratkaisuissa esitetään esimerkiksi sukupolvirahastointia, jonka avulla eläkejärjestelmän tulevaisuus voidaan turvata.  Sukupolvirahastointiin osallistuisivat niin nykyiset työssäkäyvät kuin eläkeläisetkin. Nuorisoalan näkemykset eläkeuudistukseen pohjautuvat vahvasti sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä kestävän eläkejärjestelmän säilyttämiseen myös tuleville sukupolville. Ajatuksena on, että eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseen tulisi osallistua niin nuorten sukupolvien, nykyisten työssäkäyvien kuin nykyisten eläkeläistenkin. 

“Nuorten ääni uhkaa jäädä eläkeuudistuksessa kuulumattomiin, mutta me emme suostu olemaan sivustakatsojia. Sukupolvirahastointi on konkreettinen ratkaisu, jolla voimme varmistaa, että nykyiset ja tulevat sukupolvet saavat ansaitsemansa turvan,” sanoo SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala.

Nuoret ovat eläkejärjestelmän rahoittajia, ja heidän täytyy voida luottaa siihen, että jonain päivänä he myös itse pääsevät eläkkeelle. Eläkejärjestelmän kestävyyttä uhkaa kuitenkin tällä hetkellä erityisesti huoltosuhteen heikentyminen, syntyvyyden lasku, heikko talouskasvu, nuorten heikentynyt kiinnittyminen työuralle varsinkin sen alkuvaiheessa sekä nuorten mielenterveyden kriisi. 

“Nuorten täytyy voida luottaa siihen, että kun heidän vuoronsa koittaa, eläkejärjestelmä toimii oikeudenmukaisesti ja tarjoaa heille turvaa. Tämä luottamus on rakennettava jo nyt,” painottaa SAMOKin varapuheenjohtaja Sanni Koivuluoma.

Nuorten eläkeratkaisut julkistettiin tiistaina 27.8. neuvottelujen päätöstilaisuudessa. Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen peräänkuulutti sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta eläkeuudistuksessa.

"Tämä prosessi on varmasti lisännyt kiinnostusta ja tuntemusta eläkejärjestelmää kohtaan nuorten parissa. Ennen kaikkea neuvottelutulos on nostamassa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta keskusteluun ja se on todella suuri ja tärkeä arvo. Meidän on syytä ottaa tosissaan nuorten kokema huoli eläkejärjestelmää kohtaan ja varmistaa se, että myös tulevaisuudessa suomalainen eläkejärjestelmä on kansainvälisestä näkökulmasta luotettava", Grahn-Laasonen sanoo.

Tutustu kaikkiin nuorten eläkeneuvottelujen esittämiin ratkaisuihin: Nuorisoalan ratkaisut eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Syvemmin aiheeseen voi tutustua lukemalla myös Nuorisoalan eläkeratkaisujen taustapaperin. 

Nuorten Eläkeneuvottelujen lopputuloksen ovat hyväksyneet Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n lisäksi Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry ja Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) ry

Lisätietoja:

Lauri kujala
Puheenjohtaja, SAMOK
050 389 1000
lauri.kujala@samok.fi

Sanni Koivuluoma
Varapuheenjohtaja, SAMOK
050 360 9376
sanni.koivuluoma@samok.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos sai 100 prosenttia alueensa kouluista mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan kaudella 2023–2024. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset nuoret saivat turvallisuusopetusta, jotta he oppivat ehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan niissä fiksusti.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja, johon osallistuu vuosittain noin 75 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsisivät kampanjaopetuksen piiriin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsee tänään Pelastustoimen ajankohtaispäivillä kuusi pelastuslaitosta, jotka saivat kaikki alueensa koulut mukaan kampanjaan. Yksi palkinnon saajista on Kymenlaakson pelastuslaitos, jolle palkinto myönnetään jo toista vuotta putkeen.

– Kouluille hatunnosto, että he ovat sitoutuneita NouHätä!-kampanjaan. Silloin myös pelastuslaitoksen on helppo hoitaa osuutensa, ja toki meillä on ollut aktiivisia henkilöitä mukana tekemässä kampanjaa, kertoo paloinsinööri Eero Valojää Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitos tuo turvallisuusopetuksen kouluihin

Kampanjan ydin on koulujen ja pelastuslaitosten järjestämä turvallisuusopetus. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppivat ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita sekä toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu nuorten turvallisuusosaamista koettelevaan finaaliin.

– Meidän alueella jokaiselle koululle tarjotaan mahdollisuutta turvallisuusaiheiseen oppituntiin. NouHätä!-kampanja on hyvä tapa parantaa nuorten turvallisuustietoisuutta ja tarjota taitoja, joita elämän varrella voi tarvita, toteaa Valojää.

NouHätä! on tarjonnut turvallisuustaitoja sadoilletuhansille nuorille

NouHätä!-kampanjan 29. kampanjakausi käynnistyy syyskuussa. Yhteensä turvallisuusopetusta on kampanjavuosien aikana saanut yli 900 000 oppilasta.

– Nuoret saavat kampanjassa oppeja, jotka parantavat arjen turvallisuutta ja voivat jopa pelastaa oman tai kaverin hengen. Ei ole pikkujuttu, että vajaa miljoona suomalaista on saanut turvallisuusoppia koulun kautta, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo.

Lisätietoja:

Eero Valojää, paloinsinööri, Kymenlaakson pelastuslaitos, p. 044 702 6311

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos sai 100 prosenttia alueensa kouluista mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan kaudella 2023–2024. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset nuoret saivat turvallisuusopetusta, jotta he oppivat ehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan niissä fiksusti.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja, johon osallistuu vuosittain noin 75 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsisivät kampanjaopetuksen piiriin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsee tänään Pelastustoimen ajankohtaispäivillä kuusi pelastuslaitosta, jotka saivat kaikki alueensa koulut mukaan kampanjaan. Yksi palkinnon saajista on Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos, jolle palkinto myönnetään jo toista vuotta putkeen.

– On ollut hienoa huomata, että on nuoria, jotka tosipaikan tullen kykenee ja osaa toimia. Haluamme laittaa kampanjan kautta auttamiseen kipinää eteenpäin, kertoo palotarkastaja Jari Nygård Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitos tuo turvallisuusopetuksen kouluihin

Kampanjan ydin on koulujen ja pelastuslaitosten järjestämä turvallisuusopetus. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppivat ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita sekä toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu nuorten turvallisuusosaamista

– En muista, että ikään olisi kouluilta tai oppilailta tullut huonoa palautetta turvallisuusoppitunneista – ainoastaan toivetta, että enemmän tällaista, Nygård sanoo.

NouHätä! on tarjonnut turvallisuustaitoja sadoilletuhansille nuorille

NouHätä!-kampanjan 29. kampanjakausi käynnistyy syyskuussa. Yhteensä turvallisuusopetusta on kampanjavuosien aikana saanut yli 900 000 oppilasta.

– Nuoret saavat kampanjassa oppeja, jotka parantavat arjen turvallisuutta ja voivat jopa pelastaa oman tai kaverin hengen. Ei ole pikkujuttu, että vajaa miljoona suomalaista on saanut turvallisuusoppia koulun kautta, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo.

Lisätietoja:

Jari Nygård, palotarkastaja, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos, p. 044 374 5273

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Kainuun pelastuslaitos sai 100 prosenttia alueensa kouluista mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan kaudella 2023–2024. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset nuoret saivat turvallisuusopetusta, jotta he oppivat ehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan niissä fiksusti.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja, johon osallistuu vuosittain noin 75 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsisivät kampanjaopetuksen piiriin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsee tänään Pelastustoimen ajankohtaispäivillä kuusi pelastuslaitosta, jotka saivat kaikki alueensa koulut mukaan kampanjaan. Yksi palkinnon saajista on Kainuun pelastuslaitos.

– Meille on tärkeää olla mukana NouHätä!-kampanjassa, koska harvaan asuttuna alueena ja pitkien välimatkojen maakuntana meillä korostuu asukkaiden omat tiedot ja taidot toimia erilaisissa onnettomuus- ja hätätilanteissa, perustelee valmiuspäällikkö Jonna Kolehmainen Kainuun pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitos tuo turvallisuusopetuksen kouluihin

Kampanjan ydin on koulujen ja pelastuslaitosten järjestämä turvallisuusopetus. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppivat ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita sekä toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu nuorten turvallisuusosaamista

– Koulut ja oppilaat ovat arvostaneet erityisesti käytännön harjoituksia, kuten alkusammutuskoulutuksia. Teemme Kainuussa koulujen kanssa yhteistyötä muidenkin luokka-asteiden turvallisuuskoulutukseen liittyen, Kolehmainen kertoo.

NouHätä! on tarjonnut turvallisuustaitoja sadoilletuhansille nuorille

NouHätä!-kampanjan 29. kampanjakausi käynnistyy syyskuussa. Yhteensä turvallisuusopetusta on kampanjavuosien aikana saanut yli 900 000 oppilasta.

– Nuoret saavat kampanjassa oppeja, jotka parantavat arjen turvallisuutta ja voivat jopa pelastaa oman tai kaverin hengen. Ei ole pikkujuttu, että vajaa miljoona suomalaista on saanut turvallisuusoppia koulun kautta, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo.

Lisätietoja:

Jonna Kolehmainen, valmiuspäällikkö, Kainuun pelastuslaitos, p. 044 7100 799

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos sai 100 prosenttia alueensa kouluista mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan kaudella 2023–2024. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset nuoret saivat turvallisuusopetusta, jotta he oppivat ehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan niissä fiksusti.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja, johon osallistuu vuosittain noin 75 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsisivät kampanjaopetuksen piiriin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsee tänään Pelastustoimen ajankohtaispäivillä kuusi pelastuslaitosta, jotka saivat kaikki alueensa koulut mukaan kampanjaan. Yksi palkinnon saajista on Itä-Uudenmaan pelastuslaitos.

– Koulutamme kaikki alueen kahdeksasluokkalaiset riippumatta siitä, osallistuuko koulu NouHätä!-kampanjaan. Se on voinut madaltaa kynnystä lähteä mukaan, kun kaikilla kouluilla on jo valmiiksi kontakti pelastuslaitokseen, kertoo paloinsinööri Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitos tuo turvallisuusopetuksen kouluihin

Kampanjan ydin on koulujen ja pelastuslaitosten järjestämä turvallisuusopetus. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppivat ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita sekä toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu nuorten turvallisuusosaamista

– Pyrimme käyttämään opetuksessa kaikista tuoreinta tietoa pelastusalalta ja ottamaan mukaan trendaavia aiheita, kuten vaikka akkupalot. Kahdeksasluokkalaiset ovat ikäryhmä, joka vielä ottaa vastaan ohjeita ja neuvoja, Kouki toteaa.

– Lisäksi olemme hyödyntäneet kampanjaa rekrytointikanavana sopimuspalokuntapuolelle, jos joku sitä kautta innostuisi hakemaan tulevaisuudessa meidän alalle töihin, hän kertoo.

NouHätä! on tarjonnut turvallisuustaitoja sadoilletuhansille nuorille

NouHätä!-kampanjan 29. kampanjakausi käynnistyy syyskuussa. Yhteensä turvallisuusopetusta on kampanjavuosien aikana saanut yli 900 000 oppilasta.

– Nuoret saavat kampanjassa oppeja, jotka parantavat arjen turvallisuutta ja voivat jopa pelastaa oman tai kaverin hengen. Ei ole pikkujuttu, että vajaa miljoona suomalaista on saanut turvallisuusoppia koulun kautta, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo.

Lisätietoja:

Timo Kouki, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, p. 040 843 7550

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai 100 prosenttia alueensa kouluista mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan kaudella 2023–2024. Kampanjassa kaikki alueen kahdeksasluokkalaiset nuoret saivat turvallisuusopetusta, jotta he oppivat ehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan niissä fiksusti.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja, johon osallistuu vuosittain noin 75 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsisivät kampanjaopetuksen piiriin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsee tänään Pelastustoimen ajankohtaispäivillä kuusi pelastuslaitosta, jotka saivat kaikki alueensa koulut mukaan kampanjaan. Yksi palkinnon saajista on Etelä-Karjalan pelastuslaitos.

– Koulujen mukaan saamisessa auttoi, että pidämme säännöllisesti yhteyttä alueen opetustoimeen kouluturvallisuuteen liittyen. Turvallisuuskoulutuksissa olemme käyttäneet NouHädän materiaaleja ja kannustaneet kouluja ilmoittautumaan, kertoo turvallisuusviestintäpäällikkö Vesa Kultanen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitos tuo turvallisuusopetuksen kouluihin

Kampanjan ydin on koulujen ja pelastuslaitosten järjestämä turvallisuusopetus. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppivat ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita sekä toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu nuorten turvallisuusosaamista koettelevaan finaaliin.

– Turvallisuus on osa koulujen opetussuunnitelmaa, joten turvallisuuskoulutus sujahtaa mukavasti osaksi sitä. Turvallisuustaidot ovat ihan samanlaisia elämän perustaitoja kuin vaikka uimataito, pohtii Kultanen.

NouHätä! on tarjonnut turvallisuustaitoja sadoilletuhansille nuorille

NouHätä!-kampanjan 29. kampanjakausi käynnistyy syyskuussa. Yhteensä turvallisuusopetusta on kampanjavuosien aikana saanut yli 900 000 oppilasta.

– Nuoret saavat kampanjassa oppeja, jotka parantavat arjen turvallisuutta ja voivat jopa pelastaa oman tai kaverin hengen. Ei ole pikkujuttu, että vajaa miljoona suomalaista on saanut turvallisuusoppia koulun kautta, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo. 

Lisätietoja:

Vesa Kultanen, turvallisuusviestintäpäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, p. 040 570 2712

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai 100 prosenttia alueensa kouluista mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan kaudella 2023–2024. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset nuoret saivat turvallisuusopetusta, jotta he oppivat ehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan niissä fiksusti.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja, johon osallistuu vuosittain noin 75 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsisivät kampanjaopetuksen piiriin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsee tänään Pelastustoimen ajankohtaispäivillä kuusi pelastuslaitosta, jotka saivat kaikki alueensa koulut mukaan kampanjaan. Yksi palkinnon saajista on Pohjois-Karjalan pelastuslaitos.

– Kun viime vuonna palkittiin sataan prosenttiin yltäneet pelastuslaitokset, totesin, että siinä on meidänkin alueen ensi vuoden tavoite. Tämän eteen tehtiin johdonmukaisesti töitä ja pääsimme tavoitteeseen, iloitsee turvallisuuskouluttaja Laura Korkeakoski Pohjois-Karjalan pelastusalanliitosta.

Pelastuslaitos tuo turvallisuusopetuksen kouluihin

Kampanjan ydin on koulujen ja pelastuslaitosten järjestämä turvallisuusopetus. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret oppivat ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita sekä toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu nuorten turvallisuusosaamista koettelevaan finaaliin.

– Turvallisuusopetusta on järjestetty koulujen toiveiden mukaisesti. Pääsääntöisesti aiheena on ollut alkusammutusta ja ensiapua. Osa on oppinut aivan uusia taitoja, osa päässyt kertaamaan olemassa olevaa osaamista, kertoo Korkeakoski.

NouHätä! on tarjonnut turvallisuustaitoja sadoilletuhansille nuorille

NouHätä!-kampanjan 29. kampanjakausi käynnistyy syyskuussa. Yhteensä turvallisuusopetusta on kampanjavuosien aikana saanut yli 900 000 oppilasta.

– Nuoret saavat kampanjassa oppeja, jotka parantavat arjen turvallisuutta ja voivat jopa pelastaa oman tai kaverin hengen. Ei ole pikkujuttu, että vajaa miljoona suomalaista on saanut turvallisuusoppia koulun kautta, SPEKin kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä sanoo. 

Lisätietoja:

Laura Korkeakoski, turvallisuuskouluttaja, Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto, p. 040 480 4966

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK haluaa nostaa esille amk-opiskelijoiden aktiivisuutta ja hyviä tekoja. Keräämme esityksiä SAMOKin Vuoden opiskelijateko -palkinnon saajaksi!

Tunnetko opiskelijan tai opiskelijajoukon, joka on toiminut pyyteettömästi toisten hyväksi kuluneen vuoden aikana? Ilmianna teko joka osoittaa opiskelijoiden aktiivisuutta omassa yhteisössään, korkeakoulussa tai yhteiskunnassa laajemmin. Nosta esiin opiskelija, joka tekee arjessa hyviä tekoja toisille.

Teko voi olla mikä tahansa, jonka koet palkitsemisen arvoiseksi. Ainoana kriteerinä on, että tekijänä pitää olla AMK-opiskelija tai AMK-opiskelijoiden joukko (ryhmä, opiskelijajärjestö, opiskelijakunta) ja teko on yksittäinen tilanne tai tempaus, ei osa jatkuvaa toimintaa. Ilmiannan teko ja kuvaile sitä lomakkeella 30.9. mennessä.

Lomake: https://forms.gle/i1iFggYFgYVQgM8u6

Vuoden opiskelijateko -palkinnon saajan valitsee SAMOKin kokoama raati ja voittaja julkistetaan SAMOKin liittokokouksen yhteydessä 31.10.–1.11. Jyväskylässä.

Lisätietoja:
Sanni Koivuluoma
sanni.koivuluoma@samok.fi
050 360 9376

Jyväskylässä vietetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävää Pride-viikkoa 2.–8.9.2024. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialla on tärkeä rooli yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja opiskelijoiden ihmisoikeuksien puolustajana.

”Teemme Gradiassa työtä sen eteen, että jokainen gradialainen, niin opiskelijat kuin henkilöstö, voi olla oma itsensä ja elää omannäköistään elämää. Nuorten maailma on tänään paljon raadollisempi ja vaativampi kuin maailma muutama vuosikymmen sitten, ja vaatii suunnatonta voimaa uskaltaa olla oma itsensä. Meidän aikuisten tehtävänä on olla tukena ja turvana jokaiselle nuorelle. Kenenkään ei pitäisi tuntea painetta olla tai joutua olemaan jotain muuta kuin mitä on. Gradiassa emme jätä ketään yksin”, kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen sanoo.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään Gradiassa jatkuvana prosessina. Toimintaa ohjaavat opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa yhteistyössä laaditut yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti.

Opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on vuoden 2024 aikana edistetty mm. nimeämällä häirintäyhdyshenkilö, jonka tehtävänä on tukea ja auttaa, mikäli opiskelija kokee seksuaalisuuteen tai sukupuoleen kohdistuvaa häirintää, ahdistelua tai epäasiallista käytöstä toisen opiskelijan, oppilaitoksen henkilökunnan tai työssäoppimispaikan henkilökunnan toimesta.

Pride-viikon aikana Gradiassa järjestetään vähemmistöjen oikeuksia ja yhdenvertaisuutta tukevaa toimintaa. Ohjelmassa on mm. sateenkaariliputus kaikilla kampuksilla. OAJ Gradian paikallisyhdistys osallistuu lauantaina 7.9. Jyväskylän keskustassa järjestettävään Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan. 

Lisätietoja

Anssi Tuominen, johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100, anssi.tuominen@gradia.fi

Työtehoseuran avointen ovien tapahtuma tarjoaa lukuisia kiinnostavia juttuaiheita toimittajille ja median edustajille. Nurmijärvellä Rajamäen kampuksella on esittelyssä ajoneuvokalustoa, työkoneita, oppimisympäristöjä, opetussimulaattoreita sekä erikoisalojen kuten rakentamisen, verhoilun, puunpolton ja floristiikan ammattiosaamista.



Hyppää kuorma-auton hyttiin, koeaja simulaattoria ja tutustu, miten hoituvat remontointi, kalusteverhoilu ja puunpoltto. Osana tapahtumaa on Työn muutos -valokuvanäyttely, joka kertoo välähdyksiä satavuotisesta Työtehoseuran historiasta.  

Päivän avauksena on toimittajien ja median aamukahvit pe 30.8. klo 9 alkaen Teho-ravintolassa. Esittelypisteet ovat avoinna klo 10–14. Saapumisohjeet: Työtehoseura, Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki.

Tutustumispisteet:

Rakennus 22 ja piha-alue

• Opetussimulaattorit: testaa, miten ajo sujuu maarakennus-, kuljetus- tai metsäkonesimulaattorilla
• Käytännön kokeiluja ja kierrätysteemaa raksan pisteellä: laatoittajat, puutyöt ja muut ammattilaiset
• Huonekalun uusi elämä: kädentaitajina verhoilijat ja sisustajat
• Sähköbussi opetuskäytössä: ensimmäisenä Suomessa
• Isoja ajoneuvoja ja työkoneita: metsäkone, kuorma-autot, kaivinkone ja pienkuormaaja

Rakennus 18

• Kauneimmat kukat ja puutarha-alan opiskelijoiden taidonnäytteet: kukkakauppa avoinna
• Tunnista kodin laitteita -visailu
• Puunpolton infopiste: polta puhtaasti puuta
• Digioppimista ja tietoa koulutuksista

Rakennus 16

• Työn muutos -valokuvanäyttely: arkistokuvia Työtehoseuran 100-vuotisesta historiasta
• Teho-ravintola palvelee: maukkaat kahvi- ja lounastarjoilut

Työtehoseuran ovet ovat avoimina myös lauantaina 31.8., jolloin vietetään perinteisiä Rajamäen kyläpäiviä.

Lisätiedot tapahtumasta sekä asiantuntijoiden ja opiskelijoiden haastattelupyynnöt kauttamme.
Toivomme ilmoittautumisia sähköpostitse. Tervetuloa!

Anna-Maija Kirkkari, varatoimitusjohtaja, TTS Työtehoseura
anna-maija.kirkkari@tts.fi, puh. 040 7304 667

Sirpa Pussinen, asiakkuuspäällikkö, TTS Työtehoseura
sirpa.pussinen@tts.fi, puh. 050 4706 909