Ulkomaalaisten lasten ja opiskelijoiden määrä on kasvanut niin varhaiskasvatuksessa kuin muissakin koulutusmuodoissa. Nopeinta kasvu on ollut ammatillisessa koulutuksessa, jossa ulkomaalaisia opiskelijoita oli yli 40 000, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Myös kansainvälisen henkilöstön määrä on kasvanut kuluneen vuoden aikana kaikissa koulutusmuodoissa.

- Alamme kansainvälisyyden kehitys vastaa hyvin vuosi sitten ennakoitua ja odotukset kasvusta ovat selkeitä seuraavalle vuodelle. Kasvua odotetaan kaiken kokoisissa jäsenorganisaatioissamme ja kaikkialla maassa, Niinistö-Sivuranta sanoo. 

- Kansainvälisyyskehitys on myönteistä ja välttämätöntä, sillä Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän eri alojen osaajia. Suomen tulee olla houkutteleva, avoin ja suvaitsevainen maa niin tänne muuttaville opiskelijoille kuin työn perässä tuleville, Susanna Niinistö-Sivuranta jatkaa. 

Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 182 000 vuonna 2023. Eniten ammatillisessa koulutuksessa (17 prosenttia), ja vähiten lukiokoulutuksessa (9 prosenttia). Muissa koulutusmuodoissa ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 12–13 prosenttia. Uusista ammatillisen koulutuksen ja yliopistojen opiskelijoista lähes joka viides oli ulkomaalaistaustainen. 

Kansainvälisen henkilöstön määrän odotetaan kasvavan erityisesti korkeakouluissa seuraavan vuoden aikana. Myös varhaiskasvatuksessa kansainvälisten ammattilaisten määrän odotetaan kasvavan hieman. Muissa koulutusmuodoissa määrän ennakoidaan säilyvän entisellään. 

Ristiriitaisia näkemyksiä rahoituksesta 

Barometrin perusteella Sivistan jäsenistön kokemukset ja odotukset rahoituksesta vaihtelivat. Kun rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena, se näyttäisi hieman nousseen.  

Aiempaa harvempi kuitenkin odottaa rahoituksen kasvavan seuraavan vuoden aikana – näin on etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa.  Julkinen rahoitus on kehittynyt odotettua vahvemmin, mutta odotukset tulevaisuuden suhteen ovat mollivoittoiset, toteaa Sivistan pääekonomisti Harri Hietala. 

Tutustu aineistoon: Sivistysalan toimialakatsaus ja barometri 2024 - Sivista  

Määritelmistä:

Ulkomaalainen = ei Suomen kansalainen

Ulkomaalaistaustainen = ulkomaalainen tai Suomen kansalainen, mutta molemmat tai ainut vanhempi on ulkomaalainen

Lisätietoja: 

Harri Hietala p. 0500 789 906 

Pääekonomisti, Sivista 

Susanna Niinistö-Sivuranta p. 050 511 5382 

Toimitusjohtaja, Sivista 

Uudessa Opetusvastaanotto 2.0 -mallissa Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutetaan monialaista koulutusta ja yhteistyötä, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat asiakaslähtöisiksi, laadukkaiksi ja tehokkaiksi palvelukokonaisuuksiksi, tukien samalla hoidon jatkuvuutta ja ammattilaisten osaamisen jakamista. Monialaisuus on rikkaus, ja kun yhdistetään eri alojen osaaminen, voidaan tarjota potilaille entistä parempaa hoitoa.

- Opiskelijoille on taattava riittävä määrä potilaskontakteja opintojensa aikana, jolloin saamme työelämään valmiimpia ammattilaisia meille töihin. Opetusvastaanotolla opiskelijat pääsevät toimimaan monialaisesti ja mahdollisimman itsenäisesti aidoissa asiakastapaamisissa. Yhteistyö on sujuvampaa, kun ymmärretään mitä toinen ammattilainen tekee, luotetaan työkaveriin ja hänen osaamiseensa, toteaa koulutusjohtaja Minna Taam-Ukkonen.

Palvelualuejohtaja Jouni Kurolan mukaan opetusvastaanotto tiivistää perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä toimien linkkinä näiden välillä. Tämä mahdollistaa ketterät konsultaatiokäytännöt. Itä-Suomen yliopiston professori ja lääketieteen laitoksen johtaja, ylilääkäri Ville Leinosen mukaan opetusvastaanoton kehittäminen kytkeytyy tiiviisti palvelujärjestelmän uudistamiseen.   

- Opetusvastaanotto 2.0 uudistaa opetuksen ja tutkimuksen toteuttamista Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Opetusvastaanotto on joustava ja kehittämismyönteinen ympäristö uusien toimintamallien testaamiseen, kouluttamiseen sekä tutkimuksen opettamiselle ja toteuttamiselle, Leinonen selventää.

Opetusvastaanoton toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen parissa työskentelee moniammatillinen asiantuntijatiimi, jonka vahvuutena on näkemys ja innostus opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kouluttamiseen. Tiimillä on laaja kokemus käytännön työstä perus- ja erityispalveluissa ja jo pitkään toimineesta hammaslääketieteen opetusvastaanotosta, sekä verkostot alueen koulutusorganisaatioihin.

- SOKK-hanke (2020–2022) käynnisti laajasti monialaisen kehittämisen Pohjois-Savon alueella ja on upeaa jatkaa tämän kehittämistä edelleen, kertovat kliininen opettaja Henna Saari Itä-Suomen yliopistosta ja lehtori Tiina Mäkeläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Pilotointi käynnistyy syksyllä 2025

Projektiasiantuntija Janne Rautiaisen mukaan Opetusvastaanotto 2.0 -toimintaa pilotoidaan syyslukukaudella 2025 KYS:n kampuksella. Käynnistysvaiheen opiskelijaryhminä mukana ovat lääketieteen, hoitotyön ja ravitsemusterapian opiskelijat, jotka hoitavat pilotin aikana 1000 asiakaskäyntiä. Tulevaisuudessa toimintaa laajennetaan portaittain mahdollisimman laajalle sote-alan opiskelijajoukolle. Pilotin ajan opiskelijoiden ohjaus ja kouluttaminen järjestyvät pääasiassa hanketiimin toimesta, hankerahoituksen turvin.

- Kehittämisyhteistyötä tehdään tiiviisti alueen koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijat osallistetaan kehittämiseen vahvasti ja heidän kokemuksiaan kartoitetaan tarkasti, jotta voimme tehdä suunnitelman siitä, miten toimintaa on järkevä toteuttaa pilotin päättymisen jälkeen, kertoo projektiasiantuntija Jutta Kakkinen ja jatkaa:

- Olemme perehtyneet kirjallisuuteen ja erilaisiin malleihin toteuttaa sote-alan opiskelijoiden koulutusta, etsien parhaita ratkaisuja toteutustapoihin, joita testaamme käytännössä ja konkreettisesti ensi vuonna käynnistyvässä pilotissa.

Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Kiinteistövälitysalan ammattilaiset -kyselytutkimus kartoitti nyt jo kuudetta kertaa välittäjien näkemyksiä alan nykytilanteesta, tulevaisuuden näkymistä ja haasteista. Tutkimuksen teettivät Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) sekä Suomen Kiinteistönvälittäjät (SKVL), ja rahoittajana oli Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Tutkimuksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Edellinen vastaava ammattikuvatutkimus tehtiin vuonna 2020 yhteistyössä Kiinkon kanssa. Kysymyksiä on muokattu jokaisella tutkimuskerralla jonkin verran.

Tutkimus tehtiin verkkokyselynä 19.8.–3.9.2024, ja vastauksia siihen saatiin yhteensä 524 kpl. Vastaukset olivat anonyymejä. 

Vastauksia hyödynnetään alan edunvalvonnan kehittämisessä, vaikuttamistyön parantamisessa sekä koulutusten suunnittelussa.

Enemmistö vastaajista yli 50-vuotiaita ja vuosien kokemuksen omaavia 

Vastanneista oli naisia 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Vastausvaihtoehtona oli myös muu sukupuoli. 

Vastaajien ikäjakauma painottui yli 50-vuotiaisiin: 37 prosenttia vastanneista oli 50–59-vuotiaita ja 23 prosenttia oli 60–65-vuotiaita. 18 prosenttia oli 40–49-vuotiaita ja vain 13 prosenttia tämän alle. 

Valtaosalla vastanneista oli jo vuosien työkokemusta takanaan. 30 prosentilla työkokemusta oli yli 20 vuotta, 21 prosentilla 11–15 vuotta ja 20 prosentilla 6–10 vuotta. 

Yli puolet toimii työsuhteessa kiinteistönvälittäjänä 

Yli puolet vastanneista, 55 prosenttia, työskentelee työntekijänä alalla. Neljännes toimi itsenäisenä yrittäjänä, 10 prosenttia osakkaana tai partnerina ja 9 prosenttia franchising-yrittäjänä. 

Yli puolella (56 %) työrooli oli kiinteistönvälittäjä, ja vajaalla viidenneksellä (17 %) toimitusjohtaja. Asuntomyyjiä/myyntineuvottelijoita oli 10 prosenttia ja myyntipäälliköitä 6 prosenttia vastanneista. Vuokravälittäjiä oli vain 1 prosentti. 

Yli puolet (52 %) vastanneiden työnantajista kuului jäsenenä Suomen Kiinteistönvälittäjät ry SKVL:ään, ja 30 prosenttia vastanneista työskenteli Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n jäsenyrityksessä. Sitoutumattomia oli vastanneista 9 prosenttia, ja 10 prosenttia ei osannut sanoa, kuuluuko oma organisaatio johonkin edellä mainituista vaihtoehdoista.

Valtaosalla vastanneista LKV-pätevyys

Vastanneiden koulutustasossa korostui toisen asteen ammatillinen koulutus, kuten merkonomin tai teknikon tutkinto, joka oli 38 prosentilla vastanneista. Ammattikorkeakoulututkinto oli noin neljänneksellä (26 %) ja yliopistotasoinen tutkinto vajaalla viidenneksellä (19 %).  

Suurimmalla osalla vastanneista (89 %) oli LKV-pätevyys kiinteistönvälittäjäkokeesta. Vuokrahuoneiston välittäjäkokeen eli LVV-pätevyyden oli suorittanut 40 prosenttia vastanneista. 4 prosentilla oli kiinteistöarvioinnin auktorisointi eli AKA-pätevyys, ja 3 prosentilla KHK-pätevyys eli Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistöarvioitsijan koe suoritettuna. 

Huomionarvoista on, että 10 prosentilla vastanneista ei ollut lainkaan alan pätevyyttä. He olivat useimmiten alalla vasta alle 2 vuotta toimineita tulokkaita. Kun työvuosia alalla oli jo 3–5 takana, LKV-pätevyys oli suurimmalla osalla (73 %) vastanneista. LKV-pätevyyden omaavien määrä myös kasvoi vastaajien iän myötä tasaisesti. Alle 30-vuotiaista se oli 71 prosentilla ja yli 65-vuotiaista 94 prosentilla. 

Työ itsenäistä, ihmisläheistä, monipuolista ja entistä haastavampaa

Kiinteistönvälittäjän työn parhaina puolina vastaajat näkivät itsenäisyyden, ihmisläheisyyden, monipuolisuuden, haastavuuden ja työn tulosten näkymisen itselle. Työ koettiin myös mielekkäänä ja merkityksellisenä. Suurempia eroja ei vastauksissa ollut vuoden 2020 tutkimustuloksiin, paitsi työn haastavuuden nähtiin jonkin verran kasvaneen (keskiarvosta 4,31 > 4,53).  

Työssä jaksamisessa eniten haasteita vastaajien mukaan toivat välittäjän työn yleinen arvostus, vapaa-ajan määrä palautumiseen sekä omien voimavarojen riittävyys työssä onnistumiseksi. Onnistumisen ilon saaminen työssä oli myös jonkin verran laskenut vuodesta 2020 (keskiarvosta 4,13 > 3,96).  

Kaikkien vastausten keskiarvoja tarkastellessa yhteisesti vähiten tyytyväisiä oltiin työntekijöiden vaihtuvuuteen alalla, mikä koettiin suureksi. 

”Kiinteistönvälitysalan heikko suhdanne on näkynyt vaihtuvuuden kasvuna. Varmasti on myös niin, että asuntomarkkinoiden kuumina vuosina 2020–2021 alalle tulleita ihmisiä on myös lähtenyt pois nyt, kun suhdanne on kääntynyt pakkaselle”, sanoo KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa. 

“Henkilövaihtuvuus on merkittävästi pienempää edustamamme 52 prosentin osuudessa vastaajista eli yksityisten yrittäjävetoisten yritysten piirissä. Pidempään alalla työskennelleet suhtautuvat kokemuksensa myötä suhdanteiden vaikutuksiin maltillisemmin ja varautuvat niihin ennalta”, kommentoi Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Työtuntimäärällä selvä vaikutus ansiotasoon

Vuosittaisen ansiotulot olivat 29 prosentilla vastanneista 40 001–60 000 euroa, 28 prosentilla 20 000–40 000 euroa, 18 prosentilla 60 001–80 000 euroa ja 11 prosentilla alle 20 000 euroa. Käytettyjen työtuntien määrällä oli suora vaikutus ansiotasoon: noin 40 prosenttia yli 100 000 euroa vuosituloa ansaitsevista paiski yli 60-tuntista työviikkoa, samoin kuin noin 30 prosenttia 80 001–100 000 euroa ansaitsevista vastaajista. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista liki puolet teki alle 30-tuntista työviikkoa. 

Välittäjien ansiot koostuivat 45 prosentilla vastanneista pelkästään myyntiprovisioista, 22 prosentilla yrittäjätuloista, 22 prosentilla kiinteästä peruspalkasta ja myyntiprovisiosta ja 10 prosentilla kiinteästä peruspalkasta. Myyntiprovision osuus oli suurin (noin 70 %) osakkailla/partnereiden ansioista, mutta sen osuus oli huomattava (noin 55 %) myös työntekijöiden ansioista.

”Tyytyväisyys omaan ansiotasoon oli laskenut jonkin verran edellisestä tutkimuksesta, mikä oli odotettua, koska suhdannetilanne on ollut viime vuosina alalla poikkeuksellisen heikko. Yleisesti ottaen vastaukset ovat kuitenkin odotettua positiivisempia”, Viljamaa huomioi.

“Kiinteistönvälittäjän työ on normaali ammatti muiden joukossa, ja ansiotasoon voi vahvasti vaikuttaa omalla aktiivisuudella ja hyvällä asiakaspalvelulla sekä osaamisella. Työn vapaus ja ihmisläheisyys ovatkin tärkeimpiä syitä, miksi moni on alalla”, lisää SKVL:n Mannerberg.

Digitaidot ensisijaisia lähitulevaisuuden osaamistarpeissa 

Ura- ja kehittymismahdollisuuksia kysyttäessä esiin nousivat erityisesti uudet osaamistarpeet voimakkaiden suhdanteiden muutosten takia sekä tyytyväisyys mahdollisuuksiin osallistua ammattitaitoa kehittävään koulutukseen. 

Suurin muutos kiinteistönvälitysalan ammattilaisten keskuudessa onkin juuri uusien osaamistarpeiden korostumisessa. 

“Digitalisaatio on tullut alalle viimeisten 5–10 vuoden aikana ryminällä. Myös lakiosaaminen korostuu työssä, kun kiinteistönvälittäjälle on asetettu paljon uusia valvontavelvoitteita viranomaisten suunnalta. Työ on vaativaa myynti- ja asiantuntijatyötä”, korostaa SKVL:n Mannerberg.

”Kiinteistönvälitysalalle on haastavan suhdanteen lisäksi tullut todella paljon lisää sääntelyä ja vaatimuksia. On luontevaa, että uusien asioiden osaamisen tarve korostuu tässäkin kyselytutkimuksessa”, Viljamaa sanoo.

Alan keskeisinä osaamistarpeina seuraavan kolmen vuoden aikana selvästi eniten mainintoja sai digitaalinen osaaminen, sisältäen digitaalisten työvälineiden käytön ja hyödyntämisen tehokkaasti, sekä sosiaalisen median ja muiden digitaalisten alustojen hallinnan. Vastaajista 75 prosenttia oli tästä täysin samaa mieltä ja 20 prosenttia melko samaa mieltä. Digi- ja sometaitojen merkitys oli selvästi noussut vuoden 2020 tutkimuksesta, jossa kysyttiin samaa asiaa (keskiarvosta 3,99 > 4,69). 

Tärkeimmiksi taidoiksi nähtiin myös lainsäädännön tuntemus, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaidot, tekoälyyn liittyvä osaaminen ja hyödyntäminen, markkinointi ja myynti sekä sopeutumis- ja muuntautumiskyky. 

Vastaajat arvioivat myös välittäjän henkilöbrändin merkityksen korostuvan ja alan sisäisen kilpailun kiristyvän seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Välittäjien ammattitaito ja asiantuntemus tekevät asuntokaupasta turvallista ja sujuvaa kuluttajille 

Välittäjän palveluiden käytön tärkeimmiksi perusteluiksi asuntokaupassa lähitulevaisuudessa nähtiin seuraavat tekijät: 

•    Ammattitaito ja asiantuntemus: Välittäjät hallitsevat lainsäädännön, kaupankäynnin prosessit ja tekniset yksityiskohdat, mikä vähentää virheiden ja reklamaatioiden riskiä.
•    Henkilökohtainen palvelu ja luottamus: Asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja luottavat välittäjiin suurten kauppojen yhteydessä.
•    Kuluttajansuoja ja oikeudellinen turva: Välittäjän käyttö tarjoaa kuluttajansuojan ja oikeudellisen turvan sekä ostajalle että myyjälle.
•    Ajan säästö ja vaivattomuus: Välittäjän käyttö säästää aikaa ja tekee kaupankäynnistä helpompaa ja huolettomampaa.
•    Ostajien tiedon tarve: Ostajat haluavat entistä enemmän tietoa kohteista, mikä korostaa välittäjän merkitystä.
•    Rahoituksen saatavuus: Välittäjät tuntevat pankkien vaatimukset ja voivat auttaa rahoitukseen liittyvien asiakirjojen ja selvitysten laadinnassa.

Lisätietoja:

Tuomas Viljamaa   
toimitusjohtaja  
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto 
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi   
p. +358 40 723 5821  
 
Jussi Mannerberg
Toimitusjohtaja, LKV 
Suomen Kiinteistönvälittäjät (SKVL) ry
jussi.mannerberg@skvl.fi
P +358 50 339 6214 

Katso myös Kiinteistövälitysalan ammattilaiset -kyselytutkimuksen tulokset -pdf (liitteenä). 

Turun kaupunki järjestää 6.-luokkalaisille perinteisen itsenäisyyspäiväjuhlan Turun linnassa keskiviikkona 4.12.2024. Tänä vuonna juhlan teemana on sivistys. 

Itsenäisyyspäiväjuhlaan osallistuu tänä vuonna noin 320 Turun alakoulujen 6.-luokkalaista. Luokat saapuvat Turun linnaan klo 11.30 opettajiensa johdolla ja siirtyvät linnan juhlakerrokseen tervehtimään kättelemällä tilaisuuden isäntää, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskolaa ja rouva Hanna Maaskolaa.   

Tilaisuus alkaa isännän puheella klo 12. Lisäksi ohjelmassa on musiikkia Puolalanmäen musiikkilukiolaisten esittämänä. Vieraita tulee tervehtimään myös “kirjailija Fredrika Runeberg”. Juhlaohjelman lopuksi lauletaan Maamme-laulu.  

Ohjelman jälkeen luokat siirtyvät buffet-tilaan Kuningattarensaliin nauttimaan pientä naposteltavaa. Tilaisuus päättyy noin klo 13.   

Turun kaupungin 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhla   

Paikka: Turun linna, Linnankatu 80, Turku 
Aika: keskiviikko 4.12.2024 klo 11.30  

Median toivotaan saapuvan paikalle klo 11.30 mennessä.   

Turun kaupunki on järjestänyt 6.-luokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlan vuodesta 2001 lähtien. Juhliin pääsevät vuosittain eri koulujen oppilaat.   

Lisätiedot:

suhdetoimintakoordinaattori Sari Haavisto, p. 050 559 0171   

Careerian hallitus päätti 26.11.2024 kokouksessaan käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä. Tavoitteena on supistaa aikuisten, jo aiemman tutkinnon suorittaneiden koulutuksia 235 opiskelijavuodella, osana valtion 120 miljoonan euron säästötoimia ammatillisessa koulutuksessa.

Careerian osalta tämä tarkoittaa noin 2 miljoonan euron vähennystä, jonka tarkka summa selviää joulukuun puolivälissä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen myötä. Neuvotteluissa käsitellään myös rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä uuden strategian ja tulevan lainsäädäntöuudistuksen vuoksi.

Neuvottelut kestävät kuusi viikkoa ja koskevat koko henkilöstöä. Careeria on jo aiemmin varautunut säästötoimiin tiivistämällä toimipisterakennettaan. Neuvotteluissa arvioidaan säästöjä myös muista menoeristä kuin henkilöstökustannuksista. Lopulliset henkilöstövaikutukset tarkentuvat neuvottelujen aikana.

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen korostaa, että Careerian hyvissä ajoin aloittama säästöihin varautuminen luo pohjaa oppilaitoksen menestykselle myös jatkossa.

Lisätiedot:

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen, puh. 040 867 8250, mikko@mikkovaltonen.fi

Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi

Savonlinnan kaupungin varhaiskasvatuksessa on syksyllä 2024 alkanut kolme uutta hanketta.

Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta digitaalisten oppimisympäristöjen edistämiseen varhaiskasvatuksessa. Digivaka-hanke 2024–2026 on Etelä-Savon kaupunkien yhteishanke ja Savonlinnan osuus avustuksesta on 70 236 € (avustusprosentti 90 %). Savonlinnan osahankkeessa työskentelee digiohjaaja, joka kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä, pedagogiikkaa ja digiturvallista toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa, yhteistyössä Mikkelin ja Pieksämäen digipedagogien kanssa. Päiväkodeissa toimivat lisäksi digituutorit henkilöstön tukena.

Hankkeessa kehitetään ikäryhmittäin etenevää Digikarttaa, joka opastaa tietoturvallisten sovellusten käyttöön, toimii vinkkipankkina ja tarjoaa täydennyskoulutusta kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle. Kaikilla Etelä-Savon kunnilla on mahdollisuus osallistua Digivaka-hankeverkoston toimintaan, mm. yhteisiin koulutuksiin, materiaalien käyttöön ja digijohtamisen kehittämisverkostoon. Lasten huoltajille jaetaan digi- ja mediakasvatukseen liittyvää tietoa mm. vanhempainilloissa.

Opetushallitus on myöntänyt Savonlinnan varhaiskasvatukseen valtionavustusta 40 000 € (avustusprosentti 90 %) kielirikasteiseen toimintaan. Englantia leikkien, laulaen ja liikkuen -hankkeessa englannin opettaja kiertää päiväkoteja toimintakauden 2024–2025 aikana. Opetuksen kohderyhmänä ovat 3–6-vuotiaat lapset. Henkilöstön täydennyskoulutus tuo jatkuvuutta toimintaan. Hankkeessa kokeillaan myös etäyhteyksiä hyödyntävää englannin kielen opetusta. Hankkeen aikana valmistuu strategia ja askelmerkit Savonlinnan kaupungin englanninkielisen opetuksen jatkumon kehittämiseen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta 18 000 € (avustusprosentti 50 %) Liikkuva varhaiskasvatus Savonlinnassa -hankkeeseen. Tavoitteena on toimintakauden 2024–2025 aikana edistää liikunnallista toimintakulttuuria kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Päiväkodit liittyvät valtakunnalliseen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan ja toiminnan jatkuvuutta tukevat liikuntavastaavat jokaisessa päiväkodissa. Uusien liikuntavälineiden hankintaan on varattu noin 10 000 €. Hanketyöntekijän opastuksella laaditaan päiväkoteihin liikuntakasvatussuunnitelmat. Hankkeessa lisätään varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista ja tietoisuutta liikuntakasvatuksesta ja liikunnan merkityksestä lasten kehitykselle. Myös ohjattua musiikkiliikuntaa tuodaan lisää päiväkotien toimintaan. Henkilöstön täydennyskoulutukset järjestää Etelä-Savon Liikunta ESLi ry. Lapsille ja lapsiperheille järjestetään liikuntatapahtumia yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, liikuntaseurojen ja vanhempien kanssa.

Lisätietoja hankkeista:

Tero Tuononen, kasvatus- ja opetuspäällikkö, tero.tuononen@savonlinna.fi, p. 044 417 4303

Mervi Hiltunen, hanke- ja palvelukoordinaattori, mervi.hiltunen@savonlinna.fi, p. 050 470 6055

Eletään talven ensimmäisiä pakkaspäiviä. Lumi narskuu askelten alla, ja taivas on hetken ajan kirkkaan sininen. Iltapäiväksi on enteilty myrskylukemia. Kun avaa oven ja astuu sisään puusta rakennettuun yksikköön, ennustetusta myräkästä ei ole tietoa. Vastassa on lämpöä ja hymyjä. Lähestyvän joulun voi lähes aistia tunnelmasta: Kenties ikkunalaudoille asetellaan olkipukkeja ja sisään kannetaan joulukuusi ja koristellaan se valoin. On helppo kuvitella talossa kuuluva kulkusten kilkatus ja haistaa joulun tuoksut.

Onnimannin ovet ovat avoinna

Iisalmen kauniissa maisemissa sijaitseva palvelutalo Onnimanni on tarjonnut ikäihmisille turvallisen asuinympäristön jo kolmen vuosikymmenen ajan. Onnimanni on koti noin kahdellekymmenelle seniorille ja työpaikka sairaanhoitajille, lähihoitajille ja hoiva-avustajille. Miljöönä palvelutalo huokuu erityistä tunnelmaa, mutta sen erityisyys ulottuu myös työyhteisöön: Onnimanni on esimerkki työpaikasta, josta moni voisi ottaa oppia.

- Olemme aina ottaneet avoimin mielin erilaisista taustoista tulevia työntekijöitä vastaan, kertoo paikan esihenkilö Riikka Hujanen.

Sanoille on myös katetta, kun Hujanen ja lähihoitaja Päivi Hartikainen intoutuvat muistelemaan, ketä kaikkia heillä onkaan vuosien aikana ollut: eri kautta tulleita työkokeilijoita, maahanmuuttaneita heikolla suomen kielen taidolla ja onpa talossa ollut kielikylpyläinen opettelemassa suomen kieltä, vaikka hänellä ei hoitoalaa edes opiskellut. Onnimannilaiset haluavat antaa ihmisille mahdollisuuden kukoistaa.

- Meille saa tulla tutustumaan niin alaan kuin kieleen, vakuuttaa Hujanen.

Loppusyksyn ajan Onnimannin arkea on ollut rikastuttamassa Oksana Blahovisna, joka opiskelee hoiva-avustajaksi Savon ammattiopiston Iisalmen kampuksella. Blahovisna muutti Suomeen Ukrainasta kaksi ja puoli vuotta sitten. Ensin hän oli vuoden töissä kasvihuoneella ja hoiva-avustajan opinnot hän aloitti vuosi sitten.

- Opiskelen, koska haluan tehdä töitä. Haluan myös oppia suomen kielen mahdollisimman nopeasti.

Blahovisna opiskelee maahanmuuttaneille suunnatussa hoiva-avustajakoulutuksessa. Koulutuksen mahdollistaa Savon ammattiopiston Sotex-hanke, jonka tavoitteena on mahdollistaa maahanmuuttaneille nopea väylä työelämään. Opiskelijoiden tukena on ammatillisia opettajia, S2-opettajia ja maahanmuuttajaohjaajia. Opintoihin sisältyy työelämässä oppimisen jaksoja työpaikoilla.

Työskentely Onnimannissa on ollut Blahovisnan mieleen. Hän on tuntenut olonsa tervetulleeksi heti alusta lähtien ja on saanut apua ja tukea muilta työntekijöiltä.

- Kommunikointi onnistuu, kun puhumme selkeästi ja rauhallisesti. Käytämme myös Google-kääntäjää arjen apunamme, kertoo myös Blahovisnan työpaikkaohjaajana toimiva Hartikainen.

Eläköityminen, mutta erityisesti ihmisyys

Palvelutalo Onnimannissa on jo kauan ymmärretty kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin ihmiset siirtyvät työvuorolistoilta kiihtyvää tahtia eläkepäivien viettoon. Toisekseen monikulttuurisuus on nykypäivää myös työelämässä. Onnimannissa maahanmuuttajia ei nähdä vain ratkaisuna henkilöstövajeeseen, vaan heidän työhönottonsa kumpuaa aidosta halusta tukea heidän sopeutumistaan ja juurtumistaan uuteen kotimaahansa.

Esihenkilö Riikka Hujanen korostaa, että eri kulttuuritaustoista tulevat työntekijät rikastuttavat työyhteisöä ja tarjoavat uusia näkökulmia – samalla he muistuttavat, miten hyvin asiat meillä Suomessa ovat. Lisäksi kulttuurien erilaiset tavat kohdata ikäihmisiä tuovat arvokasta oppia kaikille.

- Monista maahanmuuttajataustaisista oikein huokuu kunnioitus ikäihmisiä kohtaan. Aina ei tarvitse olla yhteisiä sanoja, sillä non-verbaaliset keinot kertovat enemmän.

Maahanmuuttaneiden kohtaaminen on Onnimannissa luontevaa ja uudet työntekijät omaksuvat työyhteisön monikulttuurisuuden osana työtä. Hartikainen ja Hujanen kokevat oman työyhteisönsä vahvuudeksi kyvykkyyden asettua toisen asemaan: jos me itse olisimme keskellä vierasta kulttuuria ja kieltä, miten haluaisimme tulla silloin kohdelluksi?

Hoiva-avustajille riittää töitä

Hoiva-avustajan työtehtävät kattavat asiakkaiden perushoidon ja avustamisen arjen askareissa. Työpäivään voi sisältyä kaikkea ruokahuollosta ja vaatteidenvaihdosta ulkoiluun ja viriketoimintaan. Onnimannissa asukkaat pääsevät nauttimaan myös ympäröivän luonnon tarjoamista mahdollisuuksista – läheisen Kangaslammen rannalla saatetaan jopa narrailla kaloja.

Hoitotyössä tärkeimmiksi hoiva-avustajan ominaisuuksiksi Hartikainen nostaa empaattisuuden, sosiaalisuuden ja hienovaraisen lähestymistavan. Ei saa olla liian päällekäyvä, Hartikainen sanoo. Oksana Blahovisna taitaa olla kaikkea tätä ja paljon enemmän, sillä Hujasen ja Hartikaisen kehuista hoiva-avustajakokelaalle ei meinaa tulla loppua.

- En ole koskaan tavannut Oksanan kaltaista. Haluat oppia suomen kielen ja teet valtavasti töitä sen eteen. Olet innokas, motivoitunut ja aktiivinen, sanoo Hujanen kohdistaen sanat suoraan Blahovisnalle.

Hartikainen nyökyttelee vieressä ja lisää joukkoon rohkeuden. Myös asiakkaat ovat ottaneet Oksanan lämpimästi vastaan.

- Oksana on saanut paljon kiitosta niin asiakkailta kuin työntekijöiltä.

Iisalmen kodissa Blahovisnan kanssa asuu hänen äitinsä ja täysi-ikäiset lapsensa sekä kaksi lapsenlasta, ja kotikielenä he puhuvat ukrainaa. Suomen kieltä hän opiskelee kuuntelemalla, lukemalla ja katsomalla. Lastenlapsilleen hän lukee selkeällä suomella kirjoitettuja lastenkirjoja, ja samalla oppii itse.

Blahovisnan työssä oppimisen jakso Onnimannissa päättyy marraskuun loppuun, ja opinnot ovat muutenkin jo loppusuoralla. Valmistumisen jälkeen hänellä on toiveena alan työpaikka.

- Koulutetuille hoiva-avustajille on töitä nyt ja tulevaisuudessa, vakuuttaa Hujanen.

Maahanmuuttaneille nopea väylä työelämään

Savon ammattiopiston Sotex-hanke tarjoaa maahanmuuttaneille joustavan väylän kouluttautua hoiva-avustajiksi. Napakka ja tehokas koulutus on nopea väylä työelämään.

- Olemme mahdollistaneet hoiva-avustajaopinnot 39 opiskelijalle. Koulutuksia on ollut Iisalmen, Kuopion Savilahden ja Varkauden kampuksilla, kertoo opettaja ja hankepäällikkö Jaana Heiskanen.

Opiskelijoiden tukena ovat ammatilliset opettajat, S2-opettajat ja maahanmuuttajaohjaajat. Lisäksi hanke kehittää työpaikkaohjaajien valmiuksia ohjata maahanmuuttaneita opiskelijoita. Ohjaajien kanssa on käyty läpi haasteita ja etsitty niihin ratkaisuja, mikä on Heiskasen mukaan tärkeä osa hankkeen onnistumista.

- Yhdessä olemme miettineet ratkaisuja ja toimintamalleja. Olemme myös hyödyntäneet tulkkipalveluja.

Savon ammattiopisto on järjestänyt kieli- ja kulttuuritietoisuuskoulutuksia, jotka tarjoavat käytännönläheisiä työkaluja selkeään viestintään ja tukevat työyhteisöjä monikulttuuristuvassa ympäristössä.

Hanke toteutetaan 12.4.2023–28.2.2025, ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.

Lisätietoja

Jaana Heiskanen, opettaja ja hankepäällikkö
Savon ammattiopisto 
044 785 8601
jaana.heiskanen@sakky.fi

Sopimus kansallisesti merkittävien murreaineistojen luovutuksesta allekirjoitettiin keskiviikkona 27.11.2024, kun Kotimaisten kielten keskus (Kotus) ja Svenska litteratursällskapet (SLS) sopivat Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan arkiston tulevaisuudesta.

Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja on historiallinen sanakirja, joka kuvaa puhuttua ja kirjoitettua suomenruotsia. Sanakirjaa on toimitettu vuodesta 1976 Kotimaisten kielten keskuksessa ja sen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2036. Sanakirjan toimitusaineistona toimiva arkisto ja siihen olennaisesti liittyvä käsikirjasto muodostavat kielihistorian kannalta merkittävän ja ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Aineistoa on kartutettu pääosin 1860-luvulta 1970-luvulle saakka ja siihen kuuluu esimerkiksi yli miljoona sanatietoa sisältävä kortisto eli Suomen ruotsalaismurteiden sanarekisteri ja Folkmålskommisionenin alkuperäisaineistojen kokoelma, johon kuuluu käsikirjoitusten lisäksi piirroksia ja valokuvia. Murreaineistojen lisäksi SLS:lle luovutetaan myös Folkmålskommisionenin hallinnollisia asiakirjoja ja sanarekisterin säilytykseen käytettävät arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat kalusteet.

Lähtökohtana luovutukselle toimii Kotuksen, SLS:n ja Svenska kulturfondenin (SKF) solmima rahoitussopimus vuodelta 2023. SLS:n ja SKF:n tarjoaman ulkoisen rahoituksen avulla Kotus turvaa sanakirjatyön etenemisen ja entistä tehokkaamman toimitustyön. Aineistonluovutus oli osa rahoitussopimuksen ehtoja.

Uutinen aiheesta:

https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_ruotsalaismurteiden_sanakirja/ajankohtaista_suomen_ruotsalaismurteiden_sanakirjassa/kotus_ja_sls_sopimukseen_suomenruotsin_murreaineistojen_tulevaisuudesta.41166.news 

Lisätietoja:

Charlotta af Hällström-Reijonen, osastonjohtaja 0295 333 222

Caroline Sandström, päätoimittaja 0295 333 284

Sakari Korpikallio. erityisasiantuntija (aineistonhallinta) 0295 333 267

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) kommer i framtiden att förvalta en imponerande samling finlandssvenskt dialektmaterial. När Ordbok över Finlands svenska folkmål om drygt tio år når bokstaven ö-  överlåts redaktionens material och hela dess arkiv till SLS.

Donationen förenar därmed ett dialektarbete som sträcker sig över 150 år. Avtalet om donationen och överlåtelsen undertecknades på Institutet för de inhemska språken på onsdagen.

I donationen ingår över en miljon så kallade ordsedlar, arkivskåp och värdefulla originalsamlingar med fotografier, ritningar och dialektuppteckningar. Med finns också redaktionellt material, bland annat flera hyllmeter litteratur i redaktionens handbibliotek.

För ett år sedan slöt Svenska litteratursällskapet, Svenska kulturfonden och Institutet för de inhemska språken ett avtal om finansiering för att säkerställa dialektordbokens framtid. Trepartsavtalet och den externa finansieringen har gjort det möjligt att anställa fler redaktörer för att effektivera arbetet. 

 Arkivdonationen är ett led i överenskommelsen.

Mer information och kommentarer finns i nyheten på Språkinstitutets webbplats.

Kontaktuppgifter:

Charlotta af Hällström-Reijonen, avdelningsföreståndare 0295 333 222

Caroline Sandström, huvudredaktör 0295 333 284

Tuomas Lehmusmetsä (keskellä) valittiin Vuoden 2024 turvallisuusjohtajaksi 26. marraskuuta 2024. Kuvassa mukana toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää Finnsecurity ry:stä ja ohjelmajohtaja Anna-Maija Ahonen Aalto EE:stä. Kuvat: Johnny Jussila / Aalto EE.

Vuoden Turvallisuusjohtajaksi 2024 valittu Tuomas Lehmusmetsä on kehittänyt turvallisuutta monesta näkökulmasta. Lopulta arjen turvallisuuden tekevät ihmiset, hän muistuttaa.

Vuoden 2024 turvallisuusjohtajaksi on valittu Senaatti-konsernin turvallisuusjohtaja Tuomas Lehmusmetsä.

Palkinnon myöntävät vuosittain Aalto EE, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Finnsecurity ry. Tämänvuotinen palkinto jaettiin Aalto EE:n järjestämän Turvallisuusjohdon koulutusohjelman alumnitilaisuudessa tiistaina 26. marraskuuta.

Lehmusmetsä on urallaan tarkastellut turvallisuutta monesta näkökulmasta ja erilaisista organisaatioista. Hänellä on viranomaistaustaa sekä kokemusta elinkeinoelämästä, ja nyt hän toimii valtion liikelaitoksessa.

Lehmusmetsä sanoo olevansa syvästi otettu saadessaan arvostetun tunnustuksen, joka korostaa turvallisuuden ja varautumisen merkitystä kaikessa Senaatti-konsernin toiminnassa.

”Tunnustus on todella hieno osoitus tiimimme ja Senaatti-konsernin sitoutumisesta sekä kovasta työstä turvallisuuskulttuurin parantamisessa ja varmistamisessa joka päivä arjessa. Turvallisuus ei synny sattumalta, vaan määrätietoisella johtamisella, jatkuvalla kehittämisellä ja vahvalla yhteistyöllä.”

Viranomainen ei kehitä ja rakenna turvallisuustoimintaa – se organisaatioiden pitää tehdä itse

Lehmusmetsä toivoisi, että jokainen yksilö ja organisaatio ymmärtäisi olevansa vastuussa omasta toiminnastaan, sen turvallisuudesta ja varautumisesta.

Jos omat voimavarat eivät riitä kehittämiseen tai häiriötilanteisiin, pitäisi ennalta tietää, kenen puoleen kääntyä.

"Viranomaisilla on velvollisuus auttaa, mutta omin voimin pitäisi pärjätä, kunnes he pääsevät paikalle. Viranomainen ei tule myöskään kehittämään tai rakentamaan turvallisuustoimintaa ja korjaamaan tilannetta häiriön jälkeen."

Turvallisuustilanne ja uhat elävät ja muuttuvat. Turvallisuus ei ole asia, joka tulee valmiiksi, vaan sen kehittäminen ja varmistaminen vaativat jatkuvaa työtä.

"Odotusarvo turvallisuustoimijoille on usein se, että hoitakaa tuo juttu ja menkää pois häiritsemästä. Organisaatioissa tarvitaan yhteisiä menettelytapoja, sopimuksia ja yhteistyöverkostoja, joiden puitteissa turvallisuutta lisätään, kehitetään ja toimintaa varmistetaan."

Turvallisuusjohtajan täytyy ymmärtää organisaation tehtävät sekä arkea ja sitä uhkaavat riskit, jotta sen turvallisuutta voi kehittää ja varmistaa.

Organisaatioissa ja työtehtävissä on erilaisia riskejä.

Lisäksi pitää ymmärtää johdon tavoitteita ja vastuita sekä organisaation strategiaa ja yhteensovittaa näitä asioita. Näin voi varautua ja kehittää suuntaa, jotta organisaation tavoitteet voivat toteutua häiriöttömästi.

Turvallisuus ja varautuminen muotoutuvat arjessa ja sen tekevät ihmiset

Lainsäädäntö asettaa turvallisuudelle minimitason. Lopulta turvallisuus ja varautuminen muotoutuvat arjessa ja niitä tekevät ihmiset.

"Turvallisuuskulttuuri on organisaatioissa todella tärkeää. Se koostuu tietoisuudesta, osaamisesta, käytännöistä ja menettelytavoista sekä johdon sitoutumisesta ja esimerkistä. Henkilöstön täytyy ymmärtää oman tehtävän ja toimintaympäristön riskit ja miten niihin voi vaikuttaa. Johdon täytyy ymmärtää organisaation toiminnan riskit ja painotukset sekä antaa tarvittavat panostukset niiden hallintaan."

Yksi ryhmä jää usein liian vähälle huomiolle: palveluntuottajat ja heidän alihankkijansa ovat osa organisaation turvallisuutta.

"Olemme monessa suhteessa heistä riippuvaisia. Vuorovaikutuksessa pitäisi panostaa siihen, että he ymmärtävät, kuinka tärkeä rooli heillä on kokonaisuudessa. Arjen teot ja asenteet ovat tärkeitä. Yhteinen suunnittelu ja harjoittelu tiivistää tätä suhdetta."

Lue Lehmusmetsän koko haastattelu Aalto EE:n nettisivuilta.

Vuoden turvallisuusjohtaja -palkinnon saaja on vaativassa johtamistehtävässä toiminut henkilö, joka on ollut aktiivinen turvallisuustoiminnassa ja sen strategisessa vahvistamisessa omassa organisaatiossaan tai laajemmin omalla alallaan. Palkinnon saaja hahmottaa turvallisuutta laaja-alaisesti ja strategisesti ja on omalla panoksellaan edistänyt alan osaamisen kehittymistä Suomessa. Palkinto on jaettu vuodesta 2018 alkaen.

Pohjois-Euroopan suurin hyvinvointitapahtuma, I love me, tuo kauneuden, hyvinvoinnin ja muodin trendit saman katon alle 29.11.–1.12.2024 Helsingin Messukeskukseen.  Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tapahtumassa on mukana yrityksiä ja ohjelmasisältöä, jotka kattavat kauneuden, terveyden, muodin, kiertotalouden, liikunnan ja ravinnon. Messut antavat näkymää tulevaisuuden trendeistä ja luovat ainutlaatuisen kohtaamispaikan kaikille hyvinvoinnista, kauneudesta ja muodista kiinnostuneille.

Odotukset ovat jälleen korkealla, sillä vuoden 2023 I love me -messut keräsivät yli 56 000 kävijää. 

I love me:ssä 2024 on mukana yli 400 näytteilleasettajaa ja suuri joukko vetovoimaisia hyvinvointialan puhujia, kuten Martina Aitolehti, Sointu Borg, Piritta Hagman, Hanna-Maria Hintsa, Pekka Hyysalo, Jutta Larm, Minna Parikka, Tuija Pehkonen ja Teemu Syrjälä.

”I love me-tapahtuma on monipuolinen kokonaisuus, jossa yhdellä kertaa näkee terveys- ja hyvinvointitrendit, tapaa ystäviä, verkostoituu ja kuulee hyviä puheenvuoroja. Näytteilleasettajien määrä on jälleen kasvanut ja messuvieraat pääset tutustumaan monipuolisesti terveystuotealan yrityksiin ja tuotteisiin”, toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

”Odotamme tämän vuoden I love me -messuista monipuolista ja inspiroivaa tapahtumaa, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja välineitä hyvinvoinnin parantamiseksi. Messuilla on mahdollisuus tutustua trendeihin ja uutuuksiin sekä tehdä ostoksia. I love me -messukokemus on monelle kokonaisvaltainen elämys, joka houkuttelee vuodesta toiseen. Joka vuosi messut houkuttelevat myös uusia kävijöitä, ja nuorista kasvaa aina uutta messusukupolvea”, summaa liiketoimintapäällikkö Noora Haatainen Helsingin Messukeskuksesta.

I love me on Pohjois-Euroopan suurin ja energisin hyvinvointitapahtuma I love me tuo hyvinvoinnin, kauneuden ja muodin tuoreimmat ilmiöt ja kiinnostavimmat brändit Helsingin Messukeskukseen 29.11.–1.12.2024 . Tapahtuma on avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18.

Yritykset - I love me 29.11.-1.12.2024
I love me:n ohjelma  
Tapahtuman kuvat  

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Pia Sievinen, viestinnän asiantuntija, puh. 040 559 9155, pia.sievinen@messukeskus.com

Kuva: Suomen Messut kuvapankki (I love me 2024)

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistymässä vuonna 2017 laaditun korkeakouluvision päivitystyö. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta määrittävässä visiotyössä on kiinnitettävä huomio koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. On myös tärkeää pohtia, millainen suhde perusrahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen osalta on suotuisa korkeakoulujen autonomialle ja tutkimuksen vapaudelle.  Korkeakoulutuksen rahoitus on pirstaloitunut ja kilpaillun rahoituksen osuus kokonaisuudesta kasvanut. Korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava, jotta korkeakoulut pystyvät toimimaan laadukkaasti laajenevassa tehtäväkentässään.

 – Lisäksi visiotyö tarvitsee työrauhaa. Nyt ei ole aika kiirehtiä prosesseja tai saattaa päätökseen kiireessä tehtyjä toimenpiteitä, jotka voivat sitoa kädet tulevalta visiotyöltä tai viedä sitä kokonaan väärään suuntaan. Tarvitsemme kansallista näkemystä korkeakoulujen kehittämisen ja ohjausrakenteiden suunnasta, eikä visiotyössä saa sivuuttaa opiskelija- ja henkilöstöjärjestöjä, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen korostaa.

Osaamistason nosto vaatii suunnitelmallisuutta ja resursseja

Tavoite nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa on asetettu jo vuonna 2017, mutta käytännössä toimia ei ole juuri tehty. Suomen koulutustaso on jäänyt junnaamaan paikoilleen, kun muissa OECD-maissa on keskimäärin nostettu korkeakoulutettujen määrää reilusti. Päättäjien on tärkeää ymmärtää, että korkeakoulutetuilla osaajilla on iso merkitys tuottavuuden parantamisessa ja sitä myötä talouden kasvussa.

– Korkeakoulut ovat sitoutuneet tulossopimusneuvotteluissa nostamaan tutkintotavoitteita merkittävästi. Jotta koulutuksen laadusta voidaan pitää kiinni, on kehysriihessä tehtävä päätöksiä siitä, miten vuosittainen kumulatiivinen yli neljän prosentin tutkintotavoitteiden lisäys rahoitetaan, SAMOKin koulutuspolitiikan asiantuntija Johanna Fonsell toteaa.

Resurssit alimitoitettuja suhteessa tehtäviin ja odotuksiin

Koulutusjärjestelmän osia ajetaan nyt kilpailemaan kaikessa toisiaan vastaan, kun rahoitusjärjestelmän tulisi ensisijaisesti tukea niiden yhteistyötä koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Visiotyössä on tärkeää pohtia, millainen suhde perusrahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen osalta on suotuisa korkeakoulujen autonomialle ja tutkimuksen vapaudelle. Samanaikaisesti tarvitaan kansallista näkemystä siitä, miten korkeakouluja tulisi tulevaisuudessa kehittää ja ohjata.

– Koulutuksen rahoitus on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien. Perusrahoituksen on oltava vakaata ja katettava korkeakoulujen lisääntyneet tehtävät. Takamatka Suomen verrokkimaihin on jo pitkä, SYLin koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyä huomauttaa.

Jos Suomi haluaa palauttaa asemansa koulutuksen kärkimaana, pitää satsauksien olla sen mukaisia. Rahoituksen vahvistamiseen tarvitaan suunnitelma, joka tukee korkeakoulujen mahdollisuuksia aidosti nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää ja osaamisen laatua. Lisäksi osa kansallisesta T&K-rahoituksesta on suunnattava korkeakoulujen perusrahoitukseen monivuotisen suunnitelman mukaisesti.

Aluekehittäminen tarvitsee yhä enemmän korkeakoulujen osaamista

Alueiden hyvinvoinnin kasvu perustuu lähes yksinomaan työn tuottavuuden kasvuun, joka syntyy osaamisesta, uusista ideoista, uudesta teknologiasta ja innovaatioista. Korkeakoulut vahvistavat alueen yritystoimintaa ja tuovat yrityksille korkeaa lisäarvoa. Korkeakoulujen ja eri alueiden strategisella yhteistyöllä on merkitystä, kun tavoitellaan kaupunkien ja kuntien osaamispääoman ja elinvoiman kasvua.

Korkeakouluja on kehitettävä niiden omien vahvuuksien mukaisesti

Suomessa on pikaisesti vahvistettava osaamisen laatua ja osaajien määrää. Etumme on vahvat yliopistot ja vahvat ammattikorkeakoulut, joilla on euroja tehdä niitä tekoja, joita niiltä odotetaan kansantalouden kasvattamiseksi sekä sivistyksen ja tiedon edistämiseksi.

–  Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut siihen, että korkeakoulujärjestelmämme perustuu jatkossakin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen. Molemmilla korkeakouluilla on oma keskeinen tehtävänsä. Visiotyön yhteydessä on katsottava tarkemmin korkeakoulujemme vahvuuksia ja vaikuttavuutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, Nina Lahtinen toteaa.

Lisätietoa:

Heidi Rättyä
Koulutuspolitiikan asiantuntija, SYL
heidi.rattya@syl.fi
041 515 2231 

Johanna Fonsell
Koulutuspolitiikan asiantuntija, SAMOK
johanna.fonsell@samok.fi
050 389 1014

Nina Lahtinen
Koulutuspolitiikan johtaja, OAJ
nina.lahtinen@oaj.fi
050 341 3964

Vuorotyötä tekevien terveyttä voidaan edistää lisäämällä tietoutta tekijöistä, jotka vaikuttavat nukahtamiseen ja unenlaatuun. Hanna Tupamäki laati ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa opinnäytetyönä oppaan, joka antaa vinkkejä unihygienian hyödyntämiseen yövuoroja tekeville.

– Kun vuorotyön terveyshaittojen mekanismien ja niihin vaikuttamisen ymmärrys lisääntyy,  tämä voi tukea terveydelle edullisempien valintojen tekemistä, sanoo Hanna Tupamäki, terveyden edistämisen koulutuksesta valmistuva Master School -opiskelija Turun ammattikorkeakoulusta.

Hanna Tupamäki teki ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönsä yövuoroja sisältävää vuorotyötä tekevien hoitajien terveyden edistämisestä unihygienian keinoin. Unihygienialla eli unenhuollolla tarkoitetaan henkilöön itseensä tai ympäristöön liittyviä käytänteitä, jotka edistävät hyvää ja laadukasta unta.

Tupamäki kartoitti työssään hoitajien näkemyksiä ja kokemuksia unihygieniasta, heidän tiedollisia tarpeitaan siihen liittyen sekä toiveitaan tiedon saamisen tavoista.

​Tulosten mukaan vuorotyöhön sopivat unihygieniakäytänteet eivät ole yleistä tietoa hoitajien keskuudessa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas unihygienian hyödyntämiseen yövuoroja sisältävää vuorotyötä tehdessä. Opas julkaistaan verkossa joulukuun aikana, ja on vapaasti kaikkien käytettävissä.

– Unihygieniaohjeistus voidaan ottaa ergonomisen työvuorosuunnittelun osaksi tukemaan vuorotyötä tekevien hoitajien palautumista. Oppaasta voi hyötyä jokainen, joka kaipaa tietoa vuorokausirytmien muodostumisesta ja niiden tukemisesta. Haitallisia terveysvaikutuksia voi tulla kenelle tahansa, joka elää oman normaalin vuorokausirytminsä vastaisesti, Hanna Tupamäki muistuttaa.

Tietoa ja käytännön neuvoja

Opas sisältää tietoa muun muassa univajeen seurauksista, elimistön rytmittymisestä, yövuoroja sisältävän vuorotyön terveyshaitoista sekä erityisesti keinoista pienentää riskejä omilla toimillaan. Oppaassa on myös käytännön ohjeita siihen, miten unihygieniakäytännöt sopivat mihinkin vaiheeseen vuorokausirytmiä.

Ruumiinlämmön luonnollisesti laskiessa ja levolle valmistautuessa hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi kevyt liikunta, hiilihydraatti- ja kuitupitoinen iltapala, lämmin suihku, viileä makuuhuone ja ajatusten keskittäminen hengitykseen.

Vastaavasti kehon lämpötilan ja vireystilan nostamiseen opas suosittaa kirkasta valoa mahdollisimman pian heräämisen jälkeen ja 1–3 minuutin kylmää suihkua. Kofeiini on suositeltavaa nauttia vasta noin 1,5–2 tuntia heräämisen jälkeen, jotta keho saa käynnistyä luonnollisesti.

Oppaasta löytyy myös tarkistuslista, jonka perusteella voi arvioida, onko itselle kehittymässä uni-valve-rytmin häiriö.

Hanna Tupamäki on yksi TALK – sote-alan ratkaisut 2024 -webinaarin puhujista. Turun AMK:n Master Schoolin maksuton TALK-webinaari kokoaa sosiaali- ja terveysalan toimijat ajankohtaisten puheenaiheiden pariin tiistaina 3.12. iltapäivällä.

– Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille ammattilaisille. Opiskelijat tekevät kehittämistöitä alueen työelämän tarpeisiin, kertoo toinen webinaarin ohjaavista opettajista, Salla Grommi Turun AMK:sta.

Lisätiedot:
Hanna Tupamäki, fysioterapeutti, terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, Turun AMK, p. 0408457280

Lisätiedot webinaarista:
Salla Grommi, tuntiopettaja, Master School, Terveys ja hyvinvointi, Turun AMK, p. 050 408 3704

Liikesivistysrahasto on 27.11.2024 myöntänyt apurahoja 403 hankkeelle yhteensä 5.002.350 euroa. Apurahoja haettiin yhteensä 29.537.167 euroa, josta myönnöt kattavat 16,9 prosenttia.

Tutkimusryhmät saivat jaossa yhteensä 1,0 milj. euroa. Apurahan saaneiden kymmenen tutkimusryhmän  aiheita ovat mm. globaali sidosryhmäyhteistyö yhteiskunnallisen resilienssin ja huoltovarmuuden vahvistamisessa, ilmastonmuutokseen liittyvien mediauhkien vaikutukset kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin, Suomen ja Ruotsin liike-elämän suhteet muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä sekä maahanmuuttajien rooli yritysten kasvun ja innovaation vauhdittajina.

Kauden 2024 temaattisessa erikoishankkeessa “Innovaatiot, kaupallistaminen ja kasvu” apurahatukea kohdistettiin suomalaisten yritysten kilpailukykyä edistäville 44 hankkeelle yhteensä 636 000 euroa. Temaattisissa hankkeissa erottuvat innovaatiojohtamisen, kaupallistamisen ja kansainvälisten markkinoiden aihepiirit sijoittuen erityisesti painoalueille Liiketoiminnan uudistaminen ja Toimialojen dynamiikka.

Apurahat sijoittuvat pääosin Liikesivistysrahaston viidelle painoalueelle: Tulevaisuuskestävä ympäristö (1,47 milj. euroa), Toimialojen dynamiikka (0,73 milj. euroa), Johtamisen osaaminen (0,65 milj. euroa), Liiketoiminnan uudistaminen (0.64 milj. euroa) sekä Yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu (0,56 milj. euroa).

Liikesivistysrahaston saamista lahjoituksista perustetut nimikko- ja määrätarkoitusrahastot kattavat apurahoista 1,74 milj. euroa (34,8 %). 

Lisätiedot
Liikesivistysrahaston verkkosivut:
www.lsr.fi/kierroksen-2024-apurahat/
www.lsr.fi/tutkimusryhmien-apurahat-2024/

Toimitusjohtaja Johanna Vesterinen (johanna.vesterinen@lsr.fi) tai (09) 659 933

Per Brahe-priset år 2024 går till Oskar Sandberg

Stiftelsen för Åbo Akademi har tilldelat filosofie doktor Oskar Sandberg vid fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi Per Brahe-priset år 2024. Prissumman på 15 000 euro tilldelas en forskare vars fortsatta anknytning till Åbo Akademi är synnerligen önskvärd.

Forskningen som Oskar Sandberg bedriver strävar efter att öka förståelsen av organiska solcellers underliggande fysik och förbättra deras prestanda. Hans arbete har potential att bidra till utvecklingen av hållbara och förnybara energilösningar.

"Att få Per Brahe-priset är en stor ära och jag är mycket tacksam. Detta erkännande ger mig styrka, inspiration och motivation att fortsätta med min forskning,” säger Sandberg, som tillägger att priset är särskilt meningsfullt eftersom Per Brahe grundade hans hemstad Kristinestad år 1649.

Sandberg, som avlade doktorsexamen vid Åbo Akademi år 2018, ser stor potential i organiska solceller som en hållbar och kostnadseffektiv energiteknologi.

”Jag hoppas att min forskning kommer att öka förståelsen av den underliggande fysiken inom organiska solceller och ge insikter om hur man kan vidareutveckla och förbättra cellernas prestanda. Detta är nödvändigt för att möjliggöra kommersialisering av organiska solceller och därmed bidra till en hållbar framtid för energiproduktion,” säger Sandberg.

En prisnämnd bestående av av TkD Saara Inkinen, ED Nina Kivinen och FD Tuomas Martikainen gav en rekommendation gällande prismottagaren till Stiftelsens för Åbo Akademi styrelse. Prisnämnden beskriver Sandberg som en akademisk talang med en exceptionell forskningsaktivitet inom ett aktuellt och viktigt tema.

Dekan Patrik Henelius motiverar fakultetens nominering med att Sandbergs framgångsrika forskning och aktiva nätverksskapande synliggörs, vid sidan om det exceptionella antalet publikationer, även i antalet inbjudna föredrag och organisationsuppdrag i internationella konferenser.

”Oskar Sandberg är ett verkligt framtidslöfte och ett lysande stjärnskott inom sitt forskningsområde och vid Åbo Akademi,” skriver Henelius.

Priset delades ut i samband med Stiftelsens för Åbo Akademi delegations höstmöte den 28 november.

Mer information och intervjuförfrågningar: 

Oskar Sandberg
E-post: oskar.sandberg@abo.fi
Tfn: 0400 526 050

Kommunikatör Helena Nylund
Stiftelsen för Åbo Akademi 
E-post: helena.nylund@stiftelsenabo.fi
Tfn: 040 051 4136 

//

The Per Brahe Prize 2024 is awarded to Oskar Sandberg

The Åbo Akademi University foundation has awarded Oskar Sandberg, Doctor of Philosophy at the Faculty of Science and Engineering the 2024 Per Brahe Prize. The prize sum is EUR 15,000 and is given to a researcher whose continued close connection to Åbo Akademi University is deemed especially valuable.

Oskar Sandbergs research focuses on enhancing the understanding of the underlying physics of organic solar cells and improving their performance. His work holds significant promise for advancing sustainable and renewable energy technologies.

“Receiving the Per Brahe Prize is a great honour, and I am deeply grateful for this recognition,” said Sandberg. “It provides me with strength, inspiration, and motivation to continue my research. The prize holds a special meaning as Per Brahe founded my hometown, Kristinestad, in 1640."

Sandberg earned his PhD from Åbo Akademi University in 2018 and sees significant future potential in organic solar cells as a sustainable and cost-effective energy solution.

“My hope is that my research will deepen the understanding of the physics underlying organic solar cells and offer new insights into how their performance can be further optimized,” he explains. “This is essential for enabling the commercialisation of organic solar cells and contributing to a sustainable future for energy production.”

The recommendation for Sandberg’s nomination to the board of the Åbo Akademi University Foundation was made by a prize committee consisting of DSc Saara Inkinen, DSc Nina Kivinen and PhD Tuomas Martikainen. The committee describes him as an academic talent with exceptional research activity in a highly relevant and important field.

Dean Patrik Henelius, in support of the faculty’s nomination, highlighted Sandberg’s successful research achievements, his active role in international collaborations, and his exceptional number of publications, as well as the numerous invitations he has received to speak at international conferences and his organisational contributions to these events.

"Oskar Sandberg is a shining star and a true promise for the future in his research field and within Åbo Akademi University," writes Henelius.

The Per Brahe Prize was awarded at the Åbo Akademi University Foundation’s Delegation autumn meeting on 28 November.

For further information and interview requests:

Oskar Sandberg
Email: oskar.sandberg@abo.fi
Phone: +358 400 526 050

Communication Planner Helena Nylund
Åbo Akademi University Foundation
Email: helena.nylund@stiftelsenabo.fi
Phone: +358 400 514 136

//

Vuoden 2024 Per Brahe -palkinto Oskar Sandbergille

Åbo Akademin säätiö on myöntänyt vuoden 2024 Per Brahe -palkinnon filosofian tohtori Oskar Sandbergille Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnasta. Palkintosumma 15 000 euroa myönnetään tutkijalle, jonka erityisesti toivotaan jatkavan työtään Åbo Akademissa myös tulevaisuudessa.

Oskar Sandbergin tekemä tutkimus pyrkii kasvattamaan ymmärrystä orgaanisten aurinkokennojen taustalla olevasta fysiikasta ja parantamaan niiden suorituskykyä. Hänen työnsä voi edistää kestävien ja uusiutuvien energiaratkaisujen kehitystä.

”Per Brahe -palkinnon saaminen on suuri kunnia ja olen hyvin kiitollinen. Tämä tunnustus antaa minulle voimaa, inspiraatiota ja motivaatiota jatkaa tutkimukseni parissa”, kertoo Sandberg ja lisää, että palkinto on erityisen merkityksellinen siksi, että Per Brahe perusti hänen kotikaupunkinsa, Kristiinankaupungin, vuonna 1649.

Sandberg, joka suoritti tohtorintutkintonsa Åbo Akademissa vuonna 2018, näkee orgaanisissa aurinkokennoissa suuren potentiaalin tulevaisuuden kestävänä ja kustannustehokkaana energiateknologiana.

”Toivon, että tutkimukseni tulee kasvattamaan ymmärrystä fysiikasta orgaanisten aurinkokennojen takana ja tarjoamaan näkökulmia kennojen suorituskyvyn kehittämiseen ja parantamiseen. Tämä on välttämätöntä orgaanisten aurinkokennojen kaupallistamisen mahdollistamiseksi ja siten energiantuotannon kestävän tulevaisuuden edistämiseksi”, Sandberg sanoo.

Palkintotoimikunta, johon kuuluvat TkT Saara Inkinen sekä KTT Nina Kivinen ja FT Tuomas Martikainen, tekivät suosituksen palkinnon saajasta Åbo Akademin säätiön hallitukselle. Palkintotoimikunta kuvailee Sandbergia akateemiseksi kyvyksi, jonka ajankohtaista ja tärkeää aihetta käsittelevä tutkimus on poikkeuksellisen aktiivista.

Dekaani Patrik Henelius perustelee tiedekunnan ehdotusta sillä, että Sandbergin menestyksekäs tutkimustyö ja aktiivinen verkostoituminen näkyvät poikkeuksellisen runsaan julkaisumäärän lisäksi myös vierailuluentokutsuina sekä kansainvälisten konferenssien järjestämistehtävien muodossa.

”Oskar Sandberg on todellinen tulevaisuuden lupaus ja loistava tähti niin omalla tutkimusalallaan kuin Åbo Akademissa,” kirjoittaa Henelius.

Palkinto jaetaan Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan syyskokouksen yhteydessä 28. marraskuuta.

Lisätiedot ja haastattelutiedustelut:

Oskar Sandberg
Sähköposti: oskar.sandberg@abo.fi
Puh.: 0400 526 050

Viestintäsuunnittelija Helena Nylund
Åbo Akademin säätiö
Sähköposti: helena.nylund@stiftelsenabo.fi
Puh.: 040 051 4136

Per Brahe-priset år 2024 går till Oskar Sandberg

Stiftelsen för Åbo Akademi har tilldelat filosofie doktor Oskar Sandberg vid fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi Per Brahe-priset år 2024. Prissumman på 15 000 euro tilldelas en forskare vars fortsatta anknytning till Åbo Akademi är synnerligen önskvärd.

Forskningen som Oskar Sandberg bedriver strävar efter att öka förståelsen av organiska solcellers underliggande fysik och förbättra deras prestanda. Hans arbete har potential att bidra till utvecklingen av hållbara och förnybara energilösningar.

"Att få Per Brahe-priset är en stor ära och jag är mycket tacksam. Detta erkännande ger mig styrka, inspiration och motivation att fortsätta med min forskning,” säger Sandberg, som tillägger att priset är särskilt meningsfullt eftersom Per Brahe grundade hans hemstad Kristinestad år 1649.

Sandberg, som avlade doktorsexamen vid Åbo Akademi år 2018, ser stor potential i organiska solceller som en hållbar och kostnadseffektiv energiteknologi.

”Jag hoppas att min forskning kommer att öka förståelsen av den underliggande fysiken inom organiska solceller och ge insikter om hur man kan vidareutveckla och förbättra cellernas prestanda. Detta är nödvändigt för att möjliggöra kommersialisering av organiska solceller och därmed bidra till en hållbar framtid för energiproduktion,” säger Sandberg.

En prisnämnd bestående av av TkD Saara Inkinen, ED Nina Kivinen och FD Tuomas Martikainen gav en rekommendation gällande prismottagaren till Stiftelsens för Åbo Akademi styrelse. Prisnämnden beskriver Sandberg som en akademisk talang med en exceptionell forskningsaktivitet inom ett aktuellt och viktigt tema.

Dekan Patrik Henelius motiverar fakultetens nominering med att Sandbergs framgångsrika forskning och aktiva nätverksskapande synliggörs, vid sidan om det exceptionella antalet publikationer, även i antalet inbjudna föredrag och organisationsuppdrag i internationella konferenser.

”Oskar Sandberg är ett verkligt framtidslöfte och ett lysande stjärnskott inom sitt forskningsområde och vid Åbo Akademi,” skriver Henelius.

Priset delades ut i samband med Stiftelsens för Åbo Akademi delegations höstmöte den 28 november.

Mer information och intervjuförfrågningar: 

Oskar Sandberg
E-post: oskar.sandberg@abo.fi
Tfn: 0400 526 050

Kommunikatör Helena Nylund
Stiftelsen för Åbo Akademi 
E-post: helena.nylund@stiftelsenabo.fi
Tfn: 040 051 4136 

//

The Per Brahe Prize 2024 is awarded to Oskar Sandberg

The Åbo Akademi University foundation has awarded Oskar Sandberg, Doctor of Philosophy at the Faculty of Science and Engineering the 2024 Per Brahe Prize. The prize sum is EUR 15,000 and is given to a researcher whose continued close connection to Åbo Akademi University is deemed especially valuable.

Oskar Sandbergs research focuses on enhancing the understanding of the underlying physics of organic solar cells and improving their performance. His work holds significant promise for advancing sustainable and renewable energy technologies.

“Receiving the Per Brahe Prize is a great honour, and I am deeply grateful for this recognition,” said Sandberg. “It provides me with strength, inspiration, and motivation to continue my research. The prize holds a special meaning as Per Brahe founded my hometown, Kristinestad, in 1640."

Sandberg earned his PhD from Åbo Akademi University in 2018 and sees significant future potential in organic solar cells as a sustainable and cost-effective energy solution.

“My hope is that my research will deepen the understanding of the physics underlying organic solar cells and offer new insights into how their performance can be further optimized,” he explains. “This is essential for enabling the commercialisation of organic solar cells and contributing to a sustainable future for energy production.”

The recommendation for Sandberg’s nomination to the board of the Åbo Akademi University Foundation was made by a prize committee consisting of DSc Saara Inkinen, DSc Nina Kivinen and PhD Tuomas Martikainen. The committee describes him as an academic talent with exceptional research activity in a highly relevant and important field.

Dean Patrik Henelius, in support of the faculty’s nomination, highlighted Sandberg’s successful research achievements, his active role in international collaborations, and his exceptional number of publications, as well as the numerous invitations he has received to speak at international conferences and his organisational contributions to these events.

"Oskar Sandberg is a shining star and a true promise for the future in his research field and within Åbo Akademi University," writes Henelius.

The Per Brahe Prize was awarded at the Åbo Akademi University Foundation’s Delegation autumn meeting on 28 November.

For further information and interview requests:

Oskar Sandberg
Email: oskar.sandberg@abo.fi
Phone: +358 400 526 050

Communication Planner Helena Nylund
Åbo Akademi University Foundation
Email: helena.nylund@stiftelsenabo.fi
Phone: +358 400 514 136

//

Vuoden 2024 Per Brahe -palkinto Oskar Sandbergille

Åbo Akademin säätiö on myöntänyt vuoden 2024 Per Brahe -palkinnon filosofian tohtori Oskar Sandbergille Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnasta. Palkintosumma 15 000 euroa myönnetään tutkijalle, jonka erityisesti toivotaan jatkavan työtään Åbo Akademissa myös tulevaisuudessa.

Oskar Sandbergin tekemä tutkimus pyrkii kasvattamaan ymmärrystä orgaanisten aurinkokennojen taustalla olevasta fysiikasta ja parantamaan niiden suorituskykyä. Hänen työnsä voi edistää kestävien ja uusiutuvien energiaratkaisujen kehitystä.

”Per Brahe -palkinnon saaminen on suuri kunnia ja olen hyvin kiitollinen. Tämä tunnustus antaa minulle voimaa, inspiraatiota ja motivaatiota jatkaa tutkimukseni parissa”, kertoo Sandberg ja lisää, että palkinto on erityisen merkityksellinen siksi, että Per Brahe perusti hänen kotikaupunkinsa, Kristiinankaupungin, vuonna 1649.

Sandberg, joka suoritti tohtorintutkintonsa Åbo Akademissa vuonna 2018, näkee orgaanisissa aurinkokennoissa suuren potentiaalin tulevaisuuden kestävänä ja kustannustehokkaana energiateknologiana.

”Toivon, että tutkimukseni tulee kasvattamaan ymmärrystä fysiikasta orgaanisten aurinkokennojen takana ja tarjoamaan näkökulmia kennojen suorituskyvyn kehittämiseen ja parantamiseen. Tämä on välttämätöntä orgaanisten aurinkokennojen kaupallistamisen mahdollistamiseksi ja siten energiantuotannon kestävän tulevaisuuden edistämiseksi”, Sandberg sanoo.

Palkintotoimikunta, johon kuuluvat TkT Saara Inkinen sekä KTT Nina Kivinen ja FT Tuomas Martikainen, tekivät suosituksen palkinnon saajasta Åbo Akademin säätiön hallitukselle. Palkintotoimikunta kuvailee Sandbergia akateemiseksi kyvyksi, jonka ajankohtaista ja tärkeää aihetta käsittelevä tutkimus on poikkeuksellisen aktiivista.

Dekaani Patrik Henelius perustelee tiedekunnan ehdotusta sillä, että Sandbergin menestyksekäs tutkimustyö ja aktiivinen verkostoituminen näkyvät poikkeuksellisen runsaan julkaisumäärän lisäksi myös vierailuluentokutsuina sekä kansainvälisten konferenssien järjestämistehtävien muodossa.

”Oskar Sandberg on todellinen tulevaisuuden lupaus ja loistava tähti niin omalla tutkimusalallaan kuin Åbo Akademissa,” kirjoittaa Henelius.

Palkinto jaetaan Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan syyskokouksen yhteydessä 28. marraskuuta.

Lisätiedot ja haastattelutiedustelut:

Oskar Sandberg
Sähköposti: oskar.sandberg@abo.fi
Puh.: 0400 526 050

Viestintäsuunnittelija Helena Nylund
Åbo Akademin säätiö
Sähköposti: helena.nylund@stiftelsenabo.fi
Puh.: 040 051 4136

”Tieteessä menestyminen edellyttää yhteistyötä”

Maud Kuistilan muistosäätiö on myöntänyt vuoden 2024 Maud Kuistilan palkinnon Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Topparille. Palkinto on tunnustus ansiokkaasta työstä, jota Toppari on tehnyt lääketieteen tutkijoiden kouluttajana. Toppari haluaa korostaa yhteistyötä ja sen merkitystä tulokselliselle tutkimustyölle.

Maud Kuistilan muistosäätiö on myöntänyt 20 000 euron suuruisen tunnustuspalkinnon Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Topparille. Palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle lääketieteen tutkijoiden kouluttajalle. Säätiö valitsee palkinnonsaajan tutkijayhteisöjen tekemien ehdotusten joukosta.

– Tänä vuonna palkinto myönnetään professori Jorma Topparille. Säätiölle lähetetyissä perusteluissa Topparia luonnehditaan innostavaksi ja inspiroivaksi ohjaajaksi, jonka johdolla tutkimustyö etenee rakentavassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Toppari on myös omalla esimerkillään opettanut laajan yhteistyön, toisten tutkijoiden kunnioittamisen sekä pitkäjänteisen työn merkityksen, säätiön tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori Heikki Joensuu siteeraa.

Toppari on tähän mennessä ohjannut 26 väitöskirjatutkimusta, joiden lisäksi neljä uutta on parhaillaan työn alla. Hän on myös osallistunut lukuisiin väitöskirjatöiden ohjaus- ja seurantaryhmiin ja ollut vastaväittäjänä 28 väitöstilaisuudessa.

Laaja-alaisesta tietämyksestään tunnettu Toppari on monipuolinen tiedeviestijä. Hän on ollut päätoimittajana, toimittajana ja toimituskunnan jäsenenä useissa lääketieteellisissä julkaisusarjoissa, minkä lisäksi hän osallistuu aktiivisesti tieteen popularisointiin.

Kansainvälisesti arvostettu lisääntymistoksikologian ja ympäristölääketieteen asiantuntija on tehnyt merkittävän uran myös lasten ja nuorten diabetekseen keskittyvän tutkimuksen parissa. Toppari korostaa sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä.

– Huippusaavutuksiin on mahdollista yltää, kun tutkimusryhmässä on sopivasti erilaista osaamista, yhteistyö sujuu ja töitä tehdään määrätietoisesti – harva pääsee huipulle yksin. Tietysti tarvitaan myös riittävää tutkimusrahoitusta, ja sen turvaamisessa säätiöillä on keskeinen rooli, sanoo Toppari ja kiittää saamastaan tunnustuksesta säätiön lisäksi koko tutkijayhteisöään.

Lisätietoja:              

Professori Heikki Joensuu I p. 040 721 0438 I heikki.joensuu@hus.fi

Professori Jorma Toppari I p. 040 180 2600 I jortop@utu.fi 

Maud Kuistilan muistosäätiön tarkoituksena on tukea ansiokasta lääketieteellistä tutkimustoimintaa Suomessa. Maud Kuistilan palkinnon lisäksi säätiö on jakanut vuosittain tutkimusapurahoja erityisesti väitöskirjatutkijoille sekä väitöstyön jälkeiseen tutkimukseen vuodesta 1993 alkaen.

Median edustajat ovat tervetulleita Kartanon koulun Kankaantien tai Kärrytien toimipisteen syyslukukauden päätösjuhlaan ja syntymäpäiville maanantaina 2.12. tai keskiviikkona 4.12. klo 17.30 tai koululaisten päiväjuhlaan Kankaantielle ti klo 9.30 tai Kärrytielle to klo 8.30.

Kartanon peruskoulu toimii Lahdessa Villähteellä kahdessa toimipisteessä, Kankaantien ja Kärrytien toimipisteessä. Kankaantien toimipiste toimii entisen Villähteen koulun tiloissa ja Kärrytien toimipiste entisen Erstan koulun tiloissa. Oppilaita Kartanon peruskoulussa on yhteensä 403 ja henkilöstöä 40.

Kartanon koulun syyslukukauden päätöstä ja myös koulun molempien toimipisteiden syntymäpäiviä juhlistetaan yhdessä oppilaiden, henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kummassakin toimipisteessä on päiväjuhla oppilaille sekä iltajuhla huoltajille ja koulun entiselle henkilöstölle.

Ohjelmassa on koulun oppilaiden esityksiä sekä iltajuhlissa myös sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marju Markkasen tervehdyspuheenvuoro.

Kartanon koulun

• Kankaantien toimipisteen syyslukukauden päätösjuhla ja 100-vuotisjuhla maanantaina 2.12.klo 17.30–18.30 (ent. Villähteen koulu)
• Kärrytien toimipisteen syyslukukauden päätösjuhla ja 120-vuotisjuhla
  keskiviikkona 4.12. klo 17.30–18.30 (ent. Erstan koulu)
  
  Juhlakahvit klo 16.30–17.15

Toinen ihminen kohdataan arvostavasti

Vaikka Kartanon koulun toimipisteet ovat 100 ja 120 vuotta vanhoja, niin toiminta on vireää ja uudistuvaa. Rehtori Pirjo Tenhu toteaakin, että koulun ilmapiiri muodostuu sen ihmisistä, ei rakennuksesta.
- Villähteellä toimivat koulut ovat usein olleet henkilöstön työpaikkana koko heidän työuransa ajan. Ilmapiirin positiivisuus, kepeys ja henkilöstön viihtyminen työssään ovat heidät kiinnittäneet. 
- Kartanon koulussa toinen ihminen kohdataan arvostavasti, puututaan huonoon käytökseen ja kannustetaan ystävällisyyteen. Oppilaat harjoittelevat vuorovaikutustaitoja aikuisen opastamana.

Tenhu kertoo syksyn aikana tutustuneensa koulujen vanhoihin kirjoituksiin ja asiakirjoihin, joissa kuvataan koulujen elämää Villähteellä eri vuosikymmeninä.
- Samanlaisia ilon aiheita, pulmia ja haasteita on ollut kouluarjessa. Koulurakennusten ahtaus ja kunto ovat ennenkin olleet huolena, toiveissa lisää liikuntatunteja tai poikien peliin takaisin jalkapalloa, joka oli menetetty ilmeisesti pelissä tulleen riidan vuoksi.

Villähteellä toimineet koulut ovat kautta aikojen tehneet yhteistyötä

Vuonna 2014 Tapiolan koulu yhdistettiin Erstan kouluun ja osa oppilaista siirtyi tuolloin Viillähteen kouluun. Myös henkilökunta on siirtynyt vuosien aikana Erstan, Kirkonkylän ja Villähteen koulujen välillä. Kolmen koulun väliset hiihtokilpailut olivat vuosia merkittävä liikuntatapahtuma Villähteellä.

Erstan uusi koulu valmistui 2001 ja Villähteen koulun uudisosa 2016. Vuonna 2015 muodostui uusi Lahden kunta, jolloin Erstan ja Villähteen kouluista tuli Lahden kouluja. Vuonna 2021 kouluille valittiin yhteinen rehtori. Kartanon peruskoulu syntyi huhtikuussa 2022, kun Villähteen ja Erstan koulut yhdistettiin. Koulun nimityöryhmä perusteli nimen valintaa seuraavasti: Se on lyhyt, ytimekäs ja siinä on nostalginen kyläkoulu vivahde maalaisromantiikkamaisesti kaupungin sykkeessä.

Koulun on pysyttävä kehityksen mukana, mutta myös tarjottava mahdollisuus rauhalliseen, turvalliseen ja menneisyyttäkin kunnioittavaan oppimisen ilmapiiriin. Opettajien tehtävien moninaisuus on askarruttanut koulun henkilöstöä jo sata vuotta sitten. Silloin heidän tehtäviinsä kuuluivat muun muassa koulun lämmittäminen ja siivous.

Yhteistyö kotien ja koulujen välillä on toiminut hyvin. Villähteellä on harrastettu paljon kulttuuria ja liikuntaa. Kansainvälisyyskasvatus on ollut hyvin monipuolista ja vieraita on käynyt useista eri maista. 

Lisätietoja

Lahden kaupunki,
Pirjo Tenhu, rehtori, Kartanon peruskoulu, 040 766 1664

Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat marraskuun viimeisellä viikolla opetusministeri Anders Adlercreutzin ja opetusministeriön virkamiehiä. Tapaamisessa keskusteltiin saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen vakinaistamisesta. Opetusta on järjestetty nyt jo seitsemättä lukuvuotta hankerahoituksen turvin. Tällä hetkellä saamen kielten etäopetuksessa on 210 eri-ikäistä lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

- Toiveeseemme suhtauduttiin positiivisesti ja saamen kielten etäopetusta pidetään ministeriössä erittäin tärkeänä asiana, iloitsevat kunnanjohtaja Päivi Kontio ja sivistystoimesta vastaava hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi Utsjoen kunnasta. – Eläähän yli 70 % saamelaislapsista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ministeri Adlercreutzin mukaan kysymys kielten opetuksessa on saamelaislasten ja -nuorten oikeuksista.

- Lupauksia pysyvästä rahoituksesta emme vielä saaneet. Saimme kuitenkin alustavan lupauksen, että etäopetuksen vakinaistamista aletaan valmistella yhdessä pohjoisen toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä rahoitus on tiedossa lukuvuoden 2025-2026 loppuun. Nyt valmistellaan lukuvuoden 2026-2027 rahoituksen turvaamista, mutta pysyvää ratkaisua rahoitusmalliksi haetaan. Olemme toiveikkaita jatkon osalta, sanovat Kontio ja Seurujärvi.

Lisätiedot:

Kunnanjohtaja Päivi Kontio
040 744 7630
paivi.kontio@utsjoki.fi

Hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi
040 139 5420
pirjo.seurujarvi@utsjoki.fi

Kuva: Opetusministeri Anders Adlercreutz suhtautui myönteisesti saamen kielten etäopetuksen vakinaistamistoiveisiin tavatessaan Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien edustajia. 

Kuvassa (vasemmalla) Savon ammattiopiston Taitajakoordinaattori ja joukkueenjohtaja Silja Salminen ja apulaisrehtori Jukka Kosunen.

Savon ammattiopisto järjesti toukokuussa Taitaja2024-kilpailun Kuopiossa ja kahmi Suomen toiseksi eniten mitaleita ja menestystä kotikisoista.

Skills Finland palkitsi Taitaja2024-kilpailussa menestyneitä koulutuksen järjestäjiä Skills Talk Show’n yhteydessä. Savon ammattiopiston palkinnon vastaanotti apulaisrehtori Jukka Kosunen, joka kiitti erityisesti opiskelijoiden ja valmentajien panosta menestyksen taustalla. 


– Menestyksen lisäksi katse on jo tulevassa: Taitaja2025-semifinaaleihin osallistuu Savon ammattiopistosta 71 opiskelijaa. Isoin kiitos kuuluu valmentajille, jotka tekevät mahtavaa  työtä opiskelijoidemme tukena.


Joukkueenjohtaja Silja Salminen halusi jakaa kiitoksensa:
"Sydämelliset kiitokset jokaiselle kilpailijalle ja kilpailuvalmentajalle. Teidän sitoutumisenne ja intohimonne ovat koko menestyksen ydin."

Kuva 1. Kuvassa vasemmalta: Tsemppari-palkinnon sai Saimaan ammattiopisto Sampo, palkinnon otti vastaan EuroSkills-pääekspertti Outi Suopanki. Taitajassa menestyneet koulutuksen järjestäjät: toinen sija Savon ammattiopisto, palkinnon otti vastaan apulaisrehtori Jukka Kosunen. Ensimmäisellä sijalla Turun ammatti-instituutti, palkinnon otti vastaan palvelualuejohtaja Hannu Immonen. Kolmannella sijalla Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, palkinnon otti vastaan kilpailupäällikkö Katja Aaltonen. Oikealla Taitajien Taitaja Max Miettunen, joka palkittiin kilpailun parhaat pisteet saaneena.